Maahanmuuttajan erityistuki

Transkriptio

1 Maahanmuuttajan erityistuki

2 Sisällysluettelo Maahanmuuttajan erityistuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Oikeus ja edellytykset - Ikä tai työkyvyttömyys - Työkyvyttömyys - Sairaus, vika tai vamma - Tavallinen työ - Kohtuullinen toimeentulo - Kokonaisarvio - Asuminen Suomessa - Ei oikeutta täysimääräiseen kansaneläkkeeseen - Asumisaikavaatimus - Toisen EU- tai ETA-maan vakuutukausien huomioiminen - Muiden etuuksien hakeminen - Suhde muihin etuuksiin - Hakeminen - Liitteet - Lääketieteellisten lisäselvitykset - Lisäselvitysten pyytäminen - Tutkimuksiin määrääminen - Muut työkyvyttömyyteen liittyvät lisäselvitykset - Määräaikaisen tuen jatkohakemus - Jatkolausunnon korvaaminen - Lausunto sairauspäivärahasta - Selvitys kuntoutustarpeesta - Vireilletulo - Vireilletulo (sisältö) - Lähettäjän vastuu - Asiakirjan siirto - Kuka voi hakea - Kuka voi hakea (sisältö) - Henkilö itse - Henkilö itse (sisältö) - Edunvalvoja - Edunvalvontavaltuutettu - Valtuutettu - Lähiomainen - Kunta - Kuolinpesä - Hakuaika - Lisäselvitysten pyytäminen - Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) - Hakemuksen peruuttaminen - Määrä - Määräytymisperusteet - Perhesuhteet 2

3 - Eri talous - Yhteistalous - Avoliitto - Tulot ja vähennykset - Eläketulot - Palkkatulot - Elinkeinotoiminnan tulot - Maatalouden tulot - Metsätalouden tulot - Osinkotulot - Talletusten korkotulot - Muut korkotulot - Luovutusvoitto - Huoneen- ja maanvuokratulo - Sosiaalietuudet - Elatusapu - Etuoikeutetut tulot - Omaisuus - Taloudellisen aseman heikentäminen - Tiedot rahalaitoksilta - Ratkaiseminen - Käsittelypaikka - Erityistuen käsittelypaikka - Esteellisyys - Käsittely- ja ratkaisukielto - Esteellisyyden todentaminen - Kuuleminen - Kuuleminen (sisältö) - Milloin asiakasta on kuultava? - Miten kuullaan? - Päätöksen antaminen - Päätöksen antaminen (sisältö) - Myöntäminen määräajaksi - Väliaikainen päätös - Päätöksensaajat - Lisäselvitysten pyytäminen - Maksaminen - Maksunsaajat - Etuudensaaja - Edunvalvontavaltuutettu - Edunvalvoja - Kunta - Laitos- tai perhehoito - Elämäntapa, sairaus ja muut erityiset syyt - Vangin perhe - Kuolinpesä - Ulosotto - Maksaminen regressinä - Toimeentulotukilain nojalla - Toimenpiteet vastuuyksikössä/terveysosastossa - Potilasvakuutuskeskukselle 3

4 - Toimenpiteet vastuuyksikössä/terveysosastossa - Viivästyskorotus - Ennakonpidätys - Etuusmaksujen peruutukset pankista - Etuusmaksujen peruutukset pankista (sisältö) - Ilmoitusvelvollisuus - Tarkistaminen - Vuositarkistus - Välitarkistus - Vuositulot muuttuvat - Kansaneläke tai perhe-eläke tarkistetaan - Perhesuhteet muuttuvat - Keskeyttäminen - Väliaikainen keskeyttäminen - Tilapäinen ulkomailla olo - Vankilassa olo - Lakkauttaminen - Pyynnöstä lakkauttaminen - Päätöksen oikaisu ja poistaminen - Päätöksen oikaisu ja poistaminen (sisältö) - Liikamaksu - Takaisinperintä - Regressimenettely - Toimenpiteet vastuuyksikössä - Toimenpiteet terveysosastolla - Muutoksenhaku - Muutoksenhaku (sisältö) 4

5 Dokumentit Maahanmuuttajan erityistuki Maahanmuuttajan erityistuki Maahanmuuttajan erityistuki on muuttunut takuueläkkeeksi Etuusohje Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. Hyvä hallinto Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen 5

6 toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite Tavoite Maahanmuuttajan erityistuen tavoitteena on turvata iäkkäiden ja työkyvyttömien maahanmuuttajien toimeentulo. Oikeus ja edellytykset Oikeus ja edellytykset Maahanmuuttajan erityistuki voidaan myöntää Suomessa asuvalle maahanmuuttajalle, joka on 65 vuotta täyttänyt tai vuotias ja työkyvytön (MMETL 1192/ mom.) Maahanmuuttajalla tarkoitetaan Suomeen muuttanutta 16 vuotta täyttänyttä henkilöä, joka on asunut Suomessa vähemmän kuin täysimääräiseen kansaneläkkeeseen oikeuttavan ajan (MMETL 1192/ ). Erityistuen myöntäminen edellyttää lisäksi, että 6

7 henkilöllä ei ole oikeutta täysimääräiseen kansaneläkkeeseen, koska hän ei ole asunut Suomessa täysimääräiseen kansaneläkkeeseen vaadittavaa aikaa (katso kohta Ei oikeutta täysimääräiseen kansaneläkkeeseen) hän on asunut Suomessa 16 vuotta täytettyään vähintään viiden vuoden yhtäjaksoisen ajan välittömästi ennen erityistuen alkamista (katso kohta Asumisaikavaatimus (karenssiaika)) hän on hakenut Suomesta ja ulkomailta kaikki eläkkeet ja muut etuudet, joihin hänellä voi olla oikeus (katso kohta Muiden etuuksien hakeminen). Ikä tai työkyvyttömyys Ikä tai työkyvyttömyys Maahanmuuttajan erityistuki voidaan myöntää Suomessa asuvalle maahanmuuttajalle seuraavin perustein: iän perusteella 65 vuotta täyttäneelle henkilölle tai työkyvyttömyyden perusteella vuotiaalle henkilölle (MMETL 1192/ mom.). Työkyvyttömyys Työkyvyttömyys Henkilöä pidetään työkyvyttömänä, jos hän on sairauden, vian tai vamman takia kykenemätön tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä, jota on pidettävä hänen ikänsä, ammattitaitonsa sekä muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana (MMETL 1192/ ). Työkyvyttömyys ratkaistaan terveysosastossa. Henkilön työkyvyttömyyden arviointi tehdään samoin perustein kuin kansaneläkelain 12 2 momentin mukainen työkyvyttömyyden arviointi työkyvyttömyyseläkettä varten. Työkyvyttömyyseläkkeestä poiketen, pysyvästi sokea, liikuntakyvytön tai pysyvästi avuton henkilö voi kuitenkin saada erityistukea vain, jos hänet katsotaan edellä mainitun mukaisesti työkyvyttömäksi. Terveysosasto ratkaisee tällöin työkyvyttömyyden erikseen työkyvyttömyyseläkettä ja erityistukea varten. Sairaus, vika tai vamma Sairaus, vika tai vamma Työkyvyttömyyden tulee perustua sairauteen, vikaan tai vammaan. Työkyvyttömyys aiheutuu usein monen sairauden yhteisvaikutuksesta. Työkyvyttömyysarviota ei tehdä sairauden, vian tai vamman haitta-asteen eikä invaliditeettiprosentin perusteella. 7

8 Tavallinen työ Tavallinen työ ja siihen verrattava työ Henkilön tulee olla kykenemätön tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä. Tavalliseksi työksi katsotaan työ, jota henkilö on tehnyt ennen työkyvyttömyyden alkamista ja josta hän on saanut pääasiallisen toimeentulonsa. Tavalliseen työhön verrattavan muun työn tulee olla henkilön työntekoedellytykset huomioiden hänelle sopivaa ja turvata kohtuullinen toimeentulo. Sopivuutta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa hakijan ikä ja ammattitaito. Mitä iäkkäämpi hakija on, mitä kauemmin hän on työskennellyt ammatissaan ja mitä erikoistuneempi hän ammattialallaan on, sitä vaikeampi on löytää työtä, jota voidaan pitää hänen aikaisemmin tekemäänsä työhön verrattavana työnä. Kohtuullinen toimeentulo Kohtuullinen toimeentulo Erityistuen myöntäminen työkyvyttömyyden perusteella ei edellytä täyttä työkyvyttömyyttä. Työkyvyn aleneminen riittää, jos henkilö ei jäljellä olevalla työkyvyllään pysty työhön, joka turvaa kohtuullisen toimeentulon. Henkilön katsotaan saavan kohtuullisen toimeentulon, jos hän ansaitsee kuukaudessa 588,66 euroa tai enemmän. Kokonaisarvio Kokonaisarvio Samanasteinen sairaus, vika tai vamma voi aiheuttaa hyvinkin eriasteista työkyvyn alenemista, koska työkykyyn vaikuttavat myös muut kuin lääketieteelliset tekijät. Lääketieteellisten tekijöiden lisäksi työkyvyn arvioinnissa huomioidaan hakijan ikä ja ammattitaito. Lisäksi voidaan huomioida myös muita seikkoja, kuten hakijan koulutus. Työkyvyttömyysratkaisu perustuu arvioon hakijan kokonaistilanteesta. Ratkaisua tehtäessä arvioidaan hakijan jäljellä olevaa työkykyä sekä sitä, millaiseen työhön hän tällä työkyvyllään vielä pystyisi. Asuminen Suomessa Asuminen Suomessa Erityistuen myöntäminen edellyttää, että henkilö tosiasiallisesti asuu Suomessa. Tämän lisäksi erityistuen myöntäminen edellyttää, että 8

9 henkilöllä ei ole oikeutta täysimääräiseen kansaneläkkeeseen, koska hän ei ole asunut Suomessa täysimääräiseen kansaneläkkeeseen vaadittavaa aikaa hän on asunut Suomessa 16 vuotta täytettyään vähintään viiden vuoden yhtäjaksoisen ajan välittömästi ennen erityistuen alkamista. Maahanmuuttajan erityistuki on EY:n sosiaaliturva-asetuksen 1408/71 (sosiaaliturvaasetus) 10 a artiklassa tarkoitettu maksuihin perustumaton erityisetuus. Kukin jäsenvaltio ilmoittaa erityisetuuksiksi luokittelemansa etuudet asetuksen liitteessä II a. Erityistuki voidaan myöntää vain laillisesti ja vakinaisesti Suomessa asuvalle henkilölle. Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3, 3a ja 4 mukaan (635/2004). Tosiasiallisella Suomessa asumisella tarkoitetaan soveltamisalalaissa sitä, että henkilö asuu vakinaisesti Suomessa ja että hänellä on Suomessa varsinainen asunto ja koti ja että hän pääasiallisesti oleskelee Suomessa. Myös tilapäisesti ulkomailla oleskelevan henkilön voidaan katsoa asuvan Suomessa. Ulkomailla oleskelua pidetään tilapäisenä, jos sen arvioidaan kestävän enintään yhden vuoden ajan. Erityistukea voidaan maksaa erityistuensaajan tilapäisen ulkomailla oleskelun ajalta kuitenkin enintään sen kuukauden loppuun, jonka aikana hän on ollut ulkomailla saman kalenterivuoden aikana yhteensä 90 päivää. Katso lisää tilapäisestä ulkomailla olosta (Etuusohje > Keskeyttäminen > Tilapäinen ulkomailla olo) Ei oikeutta täysimääräiseen kansaneläkkeeseen Ei oikeutta täysimääräiseen kansaneläkkeeseen Maahanmuuttajalla tarkoitetaan Suomeen muuttanutta 16 vuotta täyttänyttä henkilöä, joka on asunut Suomessa vähemmän kuin täysimääräiseen kansaneläkkeeseen oikeuttavan ajan (MMETL 1192/ ). Täyden kansaneläkkeen saaminen edellyttää, että henkilö on asunut tai ollut vakuutettuna Suomessa vähintään 80 % siitä kokonaisajasta, joka on kulunut 16 vuoden iän täyttämisestä eläkkeen alkamiseen tai 65 vuoden ikään. Mikäli henkilö ei ole asunut tai ollut vakuutettuna Suomessa koko tätä aikaa, suhteutetaan kansaneläkkeen määrä henkilön Suomessa asumaan aikaan. Kansaneläkkeen määrään vaikuttavaa asumisaikaa laskettaessa ei oteta huomioon aikaa, jona henkilö on asunut Suomessa 65 vuotta täytettyään eikä sitä aikaa, jona hän on saanut eläkettä ulkomailta. (Katso lisää kansaneläkeohjeesta > Ulkomailla olon vaikutus eläkkeen määrään (suhteutus)) Jos henkilö on asunut Suomessa täyteen kansaneläkkeeseen oikeuttavan ajan, on kansaneläkkeen suhteutuskerroin 1 eikä henkilöllä ole oikeutta maahanmuuttajan erityistukeen. Jos suhteutuskerroin on alle 1, voi henkilöllä olla oikeus erityistukeen. Mikäli henkilön kansaneläkeasia on ratkaistu, löydät kansaneläkkeen suhteutuskertoimen Henkilön yleistiedot kyselyn kohdasta Eläkkeen vakuutusajat. Muussa tapauksessa arvioi tapauskohtaisesti erityistukihakemuksen, U-liitteen ja hakijan muiden tietojen perusteella tuleeko hakijan oikeus kansaneläkkeeseen selvittää (katso lisää kohdasta Muiden etuuksien hakeminen > Kansaneläke). 9

10 Asumisaikavaatimus Asumisaikavaatimus (karenssiaika) Erityistuen myöntäminen edellyttää, että hakija on asunut laillisesti Suomessa 16 vuotta täytettyään vähintään viiden vuoden yhtäjaksoisen ajan välittömästi ennen erityistuen alkamista (MMETL 1192/ mom.). Erityistuki voidaan näin ollen myöntää aikaisintaan seuraavan kuukauden alusta siitä, kun henkilö on täyttänyt 21 vuotta. Karenssiaika on kaikille viisi vuotta kansalaisuudesta riippumatta. Karenssiajan täyttymistä laskettaessa otetaan huomioon myös 65 vuoden iän täyttämisen jälkeen karttunut asumisaika sekä aika, jolta henkilö saa eläkettä ulkomailta tai Suomesta. Karenssiaikaa laskettaessa voidaan ottaa huomioon myös toisessa sosiaaliturva-asetuksia soveltavassa maassa eläkeoikeutta varten karttuneet vakuutuskaudet (katso Toisen EU-/ETA-maan vakuutuskausien huomioiminen). Karenssiajan täyttymistä ei tutkita ohjelmallisesti. Selvitä karenssiajan täyttyminen Henkilön yleistiedot kyselyn Vakuutusjaksot -tiedoista. Jos erityistuensaaja muuttaa vakinaisesti ulkomaille asumaan ja palaa myöhemmin takaisin Suomeen, on viiden vuoden karenssiajan pääsääntöisesti täytyttävä uudelleen. (Katso lisää kohdasta Lakkauttaminen > Vakinainen muutto ulkomaille). Erityistuen ja kansaneläkkeen karenssiajat poikkeavat toisistaan. Kansaneläkkeen karenssiaika on kolme vuotta. Asumisen ei tarvitse olla ollut yhdenjaksoista eikä sen tarvitse edeltää välittömästi kansaneläkkeen alkamista. Katso lisää kansaneläkkeen karenssiajasta. Toisen EU- tai ETA-maan vakuutukausien huomioiminen Toisen EU- tai ETA-maan vakuutukausien huomioiminen Maahanmuuttajan erityistuen viiden vuoden karenssiaikaa laskettaessa voidaan ottaa huomioon toisessa sosiaaliturva-asetuksia soveltavassa maassa eläkeoikeutta varten karttunut vakuutusaika, jos karenssiaika ei kokonaisuudessaan täyty Suomen asumisajalla. Erityistuessa hyväksytään samat vakuutuskaudet, joiden perusteella arvioidaan kansaneläkkeessä eläkeoikeutta. Katso lisää kansaneläkkeen karenssiajasta. Toisessa sosiaaliturva-asetuksia soveltavassa maassa karttuneet vakuutuskaudet voidaan kuitenkin ottaa huomioon erityistuen karenssiaikaa laskettaessa vain, jos ne välittömästi tai lähes välittömästi edeltävät Suomen vakuutusaikaa eli jos kausien välillä on korkeintaan noin kuukauden katkos. Myös Suomen vakuutusjaksojen välissä karttunut vakuutusaika voidaan hyväksyä. Vakuutuskausien hyväksymisen edellytyksenä on, että henkilö kuuluu asetuksen 1408/71 (sosiaaliturva-asetus) piiriin eli hän on ollut työssä ja liikkunut asetuksia soveltavien maiden välillä tai on asetuksen soveltamisalan piiriin kuuluvan henkilön perheenjäsen. Perheenjäsenenä pidetään työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan puolisoa ja alaikäisiä lapsia (katso asetus 1408/71 2 artikla). Erityistuki voidaan myöntää toisessa maassa eläkeoikeutta varten karttuneiden vakuutuskausien perusteella aikaisintaan alkaen, jolloin erityistuki on lisätty maksuihin perustumattomana erityisetuutena sosiaaliturva-asetuksen liitteeseen II a. 10

11 Esimerkki Toisessa sosiaaliturva-asetuksia soveltavassa maassa karttuneita vakuutuskausia voidaan kuitenkin hyväksyä myös edeltävältä ajalta. Hakija on hakenut erityistukea alkaen. Ranskasta on saatu lomake E205, jonka mukaan henkilöllä on Ranskasta vakuutusaikaa Hakija on asunut ja ollut vakuutettu Suomessa alkaen. Ranskan vakuutusaika voidaan huomioida erityistuen karenssiaikaa laskettaessa, sillä se edeltää Suomen vakuutusaikaa lähes välittömästi. Viiden vuoden karenssiaika täyttyy hakijan kohdalla. Vakuutuskausien selvittäminen Jos hakijan karenssiaika ei täyty Suomessa asutulla ajalla, tarkista Kelalla olevista tiedoista, onko hänelle karttunut toisen maan vakuutusaikaa. Vakuutuskaudet voit tarkistaa Eläkkeen vakuutusajat kyselyllä, mikäli kaudet on jo selvitetty kansaneläkettä varten. Mikäli Kelalla ei kuitenkaan ole riittäviä tietoja henkilön toisessa maassa karttuneesta vakuutusajasta, pyydä EU-eläkeyksikköä selvittämään kaudet Eläketurvakeskuksen kautta. Kaudet ilmoitetaan lomakkeella E205. Vakuutuskaudet hyväksytään sellaisina kuin ao. maan laitos ne ilmoittaa. Tee pyyntö EU-eläkeyksikölle sähköpostitse tai puhelimitse. Voit tarvittaessa kiirehtiä asiaa EU-eläkeyksikön kautta. EU-eläkeyksikköinä toimivat Espoon, Vaasan, Oulun ja Turun EU-eläkeyksiköt. Kelan toimistot ja vakuutuspiirit kyselyllä löytyvät tiedot siitä, mikä toimisto kuuluu kunkin EUeläkeyksikön piiriin. Toisen maan vakuutuskausia ei tarvitse selvittää erityistukea varten mikäli toisen maan eläkeasia on kesken ja vakuutuskausia selvitetään eläkehakemusta varten, on ilmeistä, etteivät toisen maan kaudet välittömästi tai lähes välittömästi edellä Suomen kausia tai henkilö on muuttanut Suomeen eläkeläisenä ja on ilmeistä, ettei hänelle ole karttunut vakuutusaikaa eläkeoikeutta varten ajalta, joka välittömästi edeltää Suomen vakuutusaikaa. Vakuutusaikaa eläkeoikeutta varten ei yleensä kerry eläkkeellä oloajalta. Muiden etuuksien hakeminen Muiden etuuksien hakeminen Useimmat henkilön saamat muut etuudet vähentävät erityistuen määrää. Ennen kuin erityistuki voidaan myöntää, on hakijan haettava Suomesta ja ulkomailta kaikki ne muut eläkkeet ja etuudet, joihin hänellä voi olla oikeus (MMETL 1192/ mom.). Vanhuuseläkettä ei kuitenkaan tarvitse ottaa varhennettuna. 11

12 Erityistukihakemus ratkaistaan pääsääntöisesti vasta, kun hakijan oikeus muuhun eläkkeeseen tai etuuteen ja sen määrä on selvitetty. Jos hakijalla on vireillä erityistuen määrään vaikuttavaa eläkettä tai etuutta koskeva hakemus, voidaan erityistuki myöntää väliaikaisella päätöksellä, kunnes hakemus on ratkaistu (katso lisää Väliaikainen päätös). Erityistuen myöntäminen väliaikaisella päätöksellä tulee pääasiassa kyseeseen silloin, kun hakijalla on vireillä ulkomaan eläkettä koskeva hakemus ja eläkettä koskevan päätöksen saaminen kestää. Erityistukea ei kuitenkaan myönnetä väliaikaisella päätöksellä silloin, kun hakijalla on vireillä ETA-eläkehakemus. Hakija voi tällöin saada toimeentulotukea. Kun erityistuki myönnetään väliaikaisella päätöksellä, ei haetun eläkkeen tai etuuden arvioitua määrää vähennetä erityistuesta, vaan erityistuki myönnetään hakijan tosiasiallisten tulojen perusteella. Kansaneläke Selvitä henkilön oikeus kansaneläkkeeseen ennen erityistuen ratkaisemista. Jos vaikuttaa selvästi siltä, että henkilöllä voisi olla oikeus kansaneläkkeeseen, lähetä hakijalle kansaneläkehakemus ja ratkaise erityistuki vasta, kun hakijan kansaneläkeasia on ratkaistu. Kansaneläkeoikeuden selvittäminen saattaa tietyissä tilanteissa olla tarpeen myös silloin, kun kansaneläkehakemus on aiemmin hylätty tai kansaneläkeoikeutta ei ole selvitetty. Arvioi tapauskohtaisesti erityistukihakemuksen, U-liitteen sekä hakijan muiden tietojen perusteella tuleeko hakijan oikeus kansaneläkkeeseen selvittää. Oikeutta kansaneläkkeeseen ei tarvitse selvittää, jos henkilö on muuttanut Suomeen vasta 65 vuotta täytettyään. Oikeutta kansaneläkkeeseen ei myöskään tarvitse selvittää silloin, kun henkilö on muuttanut Suomeen eläkelaisenä. Mikäli hakija on saanut Suomeen tullessaan eläkettä, mutta eläke on lakannut määräaikaisena, tulee oikeus kansaneläkkeeseen selvittää. Ulkomaan eläkkeet Erityistuenhakijan tulee hakea myös ulkomailta kaikki ne muut eläkkeet ja etuudet, joihin hänellä voi olla oikeus. Hakijan ei tarvitse hakea ulkomaan eläkettä tai muuta etuutta, jos hakemisen katsotaan olevan kohtuutonta tai ilmeisen tarpeetonta. Hakemisen kohtuullisuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon hakijan ikä, terveydentila sekä muut olosuhteet. Hakemisen edellyttämistä voidaan pitää kohtuuttomana esimerkiksi jos, eläkettä olisi haettava entisestä kotimaasta henkilökohtaisesti ja se aiheuttaisi kohtuuttomia rahallisia kustannuksia tai ulkomaan eläkkeen hakeminen vaatisi käyntiä kyseisen valtion suurlähetystössä ja henkilön terveydentilan vuoksi matkustamista ei voida edellyttää. Eläkkeen hakemisesta aiheutuneita kuluja (esim. matkakuluja) ei voi vähentää eläkkeen määrästä erityistuen määrää laskettaessa. Poikkeuksena tähän voidaan ulkomaan eläkkeen määrästä vähentää elossaolotodistuksen, virkatodistuksen ja Apostilletodistuksen kulut sekä kääntämisestä aiheutuneet kulut, jos ulkomaan eläkkeen maksaminen edellyttää tällaista todistusta. Ulkomaan eläkkeen määrästä voidaan vähentää myös mahdolliset kulut, jotka aiheutuvat eläkkeen maksamisesta suomalaiselle pankkitilille. Kulut vähennetään erityistuen myöntämisen tai seuraavan tarkistuksen yhteydessä. Erityistuensaajan tai -hakijan tulee esittää kustannuksista tosite. 12

13 Mikäli henkilön voidaan kohtuudella edellyttää hakevan muuta etuutta tai eläkettä, mutta hän kieltäytyy siitä, erityistukea ei myönnetä tai sen määrää voidaan vähentää (katso lisää kohdasta Taloudellisen aseman heikentäminen). Katso myös Venäjän eläkeohje Suhde muihin etuuksiin Suhde muihin etuuksiin Erityistuensaajalla voi olla oikeus samanaikaisesti myös kansaneläkkeeseen eläkettä saavan hoitotukeen eläkkeensaajan asumistukeen / yleiseen asumistukeen perhe-eläkkeeseen rintamalisään kotihoidon tuen hoitorahaan ja hoitolisään opintotukeen. Erityistuensaajalla ei ole oikeutta vammaistukeen lapsikorotukseen (jos erityistuensaaja saa myös kansaneläkettä, voi lapsikorotukseen olla oikeus kansaneläkkeen perusteella) työttömyysetuuksiin sairauspäivärahaan. Hakeminen Hakeminen Hakijan tulee hakea erityistukea lomakkeella Maahanmuuttajan erityistukihakemus (MM1). Samalla hakemuksella tehdään myös vuositarkistus- sekä välitarkistushakemus. Mikäli hakija hakee erityistukea työkyvyttömyyden perusteella, tulee hänen täyttää myös työkyvyttömyyseläkehakemus (ETK/Kela 7002). Liitteet Liitteet Erityistuenhakijan on toimitettava hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavat liitteet, joita ovat: 13

14 U-liite eli Asuminen ja työnteko ulkomailla -lomake (ETK/KELA 7110) Suomessa ja ulkomailla oloaikojen selvittämiseksi, kun hakija hakee erityistukea ensimmäistä kertaa (mm. karenssiajan selvittämistä varten) jäljennös edunvalvojan määräyksestä, mikäli hakijalle on määrätty edunvalvoja jäljennös passista tai muusta matkustusasiakirjasta todistus, kuitti tai muu selvitys (esim. tiliote), josta ilmenee hakijan saaman tai hakeman muun eläkkeen tai etuuden maksaja sekä määrä verojen ja muiden pakollisten maksujen jälkeen selvitys palkkatulosta (esim. tiliote tai palkkakuitti), josta ilmenee palkan määrä verojen ja muiden pakollisten maksujen jälkeen tai selvitys yrittäjätoiminnasta saatavasta tulosta (esim. viimeksi vahvistetun verotuksen mukainen lopullinen verotuspäätös tai tuloslaskelma ja tase) kuitti tai muu selvitys (esim. tiliote) vuokra-, korko-, osinko- ja muiden pääomatulojen määrästä selvitys ja kuitti tulonhankkimiskustannuksista tuomioistuimen päätös tai viranomaisen vahvistama sopimus elatusavun maksamisesta. Katso lisää hakemukseen liitteeksi tarvittavista tuloihin liittyvistä selvityksistä kohdasta Tulot ja vähennykset. Mikäli hakija hakee erityistukea työkyvyttömyyden perusteella, tulee hänen toimittaa työkyvyttömyyseläkehakemuksen lisäksi lääkärinlausunto terveydentilastaan (Katso lisää kohdasta Lääketieteelliset selvitykset). Lääketieteellisten lisäselvitykset Lääketieteellisten lisäselvitykset Mikäli hakija hakee erityistukea työkyvyttömyyden perusteella, tulee erityistukihakemuksen liitteenä olla lääkärinlausunto, joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman (MMETL 1192/ mom.). Lääkärinlausunnon hakija kustantaa itse. Lääkärinlausunnon tulee yleensä olla lääkärinlausunto B (SV7), joka ei saa olla vuotta vanhempi. Lausunnon tulee olla sellainen, että hakijan työkyky on sen perusteella arvioitavissa myös sairauspäivärahan enimmäisajan päättymisen jälkeen. Pääsääntöisesti hoito- tai kuntoutussuunnitelma sisältyy B-lääkärinlausuntoon, mutta se voi olla erillinenkin. Suunnitelman laatii yleensä hoitava lääkäri. Kela voi hankkia lääkärinlausunnon myös omalla kustannuksellaan, jos hakija on hoidettavana sairaalassa tai laitoksessa tai siihen on jokin muu erityinen syy (MMETL 1192/ mom.). Muut lääketieteelliset selvitykset Erityistukihakemukseen liitetään lisäksi seuraavat käytettävissä olevat lausunnot: sairauspäivärahan hakemista varten kirjoitetut B-lääkärinlausunnot kahden edeltävän vuoden ajalta sekä niiden liitteet, esim. röntgenlausunnot kuntoutuksen hakemista tai erityiskorvattavia lääkkeitä varten kirjoitetut B-lausunnot 14

15 kuntoutustutkimusta, työklinikkatutkimusta tai työkokeilua koskevat lausunnot tai muut vastaavat lausunnot kuntoutuslaitoksen hoitoseloste psykologin lausunto. Lisäselvitysten pyytäminen Lääketieteellisten ja muiden vastaavien lisäselvitysten pyytäminen Terveysosasto (työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisuryhmä) pyytää erityistukihakemukseen tarvittavat lääketieteelliset lisäselvitykset silloin, kun hakija hakee erityistukea työkyvyttömyyden perusteella. Kelan pyytäessä lisäselvityksiä lue lisää myös kuulemisesta. Kelalla on oikeus saada maksutta erityistukiasian ratkaisuun vaikuttavat tiedot valtion ja kunnan viranomaiselta, muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä (terveyskeskukset, sairaalat ja muut sairaanhoitolaitokset), yksityiseltä terveydenhuollon toimintayksiköltä sekä vakuutus- ja eläkelaitokselta. (MMETL 1192/ mom.) Tarvittavat tiedot saadaan pääasiassa sairauskertomus- tai hoitoselostejäljennöksinä, eikä lääkäri tällöin kirjoita uutta lausuntoa. Erityistuen ratkaisemista varten Kelalla on oikeus saada pyynnöstä lääkäriltä, muulta terveydenhuollon ammattihenkilöltä, sosiaalipalvelujen tuottajalta tai hoitolaitokselta lausunto. Niin ikään Kelalla on oikeus saada edellä mainituilta tahoilta myös välttämättömät tiedot hakijan potilasasiakirjoista, kuntoutuksesta, terveydentilasta, hoidosta sekä työkyvystä. (MMETL 1192/ mom.) Terveysosaston asiantuntijalääkäri ilmoittaa, mitä lisäselvityksiä hakijan terveydentilasta tarvitaan työkyvyn arviointia varten. Asiantuntijalääkäri voi pyytää kopioita viimeksi laadituista sairauskertomuksista, muistiinpanojen perusteella kirjoitettua B- lääkärinlausuntoa tai vaikkapa röntgenkuvia. Näitä koskevat pyynnöt asianomaisiin hoitolaitoksiin lähetetään terveysosastolta kirjeellä MML08. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitetut terveydenhuollon ammattihenkilöt sekä sosiaalipalvelujen tuottajat ovat oikeutettuja kohtuulliseen palkkioon Kelalle antamastaan lausunnosta (MMETL 1192/ mom.). Sosiaalipalvelujen tuottajia ovat: sosiaalihuollon laitokset, avohuollon toimintayksiköt, perhekodit ja sosiaalihuollon palveluita antavat yksityiset ammatinharjoittajat. 15

16 Lue lisää lääketieteellisten ja muiden vastaavien lisäselvitysten korvaamisesta Kustannusten kirjaaminen ja maksaminen Lääkäri tai tutkimuslaitos lähettää suorittamastaan tutkimuksesta laskun terveysosastolle. Osastolla tarkistetaan ennen laskun maksamista, että saatu selvitys on annetun tutkimusmääräyksen tai lisäselvityspyynnön mukainen. Lue lisää tutkimuksiin määräämisestä Erityistuen jatkon hakemiseen vaadittavien lääkärinlausuntojen korvaamisesta, lue lisää kohdasta Jatkolausunnon korvaaminen. Tutkimuksiin määrääminen Tutkimuksiin määrääminen Hakijan on perustellusta syystä käytävä työkyvyttömyyden selvittämistä varten tutkittavana Kelan nimeämän lääkärin luona tai määrätyssä sairaalassa (MMETL 1192/ mom.). Kela voi määrätä hakijan lisätutkimuksiin, jos hänen työkykyään ei pystytä arvioimaan hakemukseen liitetyistä lääkärinlausunnoista. Lisätutkimuksiin voidaan määrätä myös silloin, kun hoito- tai kuntoutussuunnitelma ei ole riittävä. Sama velvoite tutkimuksissa käymisestä koskee myös erityistuensaajia. Terveysosaston asiantuntijalääkäri ilmoittaa, mihin tutkimukseen hakija määrätään. Tämän jälkeen terveysosasto ilmoittaa hakijalle lääkärin tutkittavaksi lähettämisestä kirjeellä MML02. Mikäli asiantuntijalääkäri katsoo tarpeelliseksi laitoksessa tai sairaalassa tehtävän tutkimuksen, ilmoitetaan asiasta hakijalle kirjeellä MML07. Hakijalle lähetettävän kirjeen liitteiksi lisätään Matkalaskulomake ja Matkakulujen korvausperusteet -lomake. Tutkimuksen suorittavalle lääkärille tai hoitolaitokselle terveysosasto ilmoittaa tarvittavasta tutkimuksesta kirjeellä MML05 (lääkärintutkimus) tai MML06 (laitostutkimus). Tutkivalle laitokselle lähetetään lisäksi hakijaa koskevat aikaisemmat lääkärinlausunnot, mikäli hän on hakemuksessaan antanut luvan tietojen luovuttamiseen. Tutkimuksen suorittava taho ilmoittaa hakijalle tutkimusajankohdan. Hakija on velvollinen noudattamaan tutkimusmääräystä, sillä muussa tapauksessa hakemus voidaan ratkaista käytettävissä olevin tiedoin ja hylätä (MMETL 1192/ ). Terveysosasto hyväksyy ja maksaa määräämistään tutkimuksista aiheutuneet kustannukset (MMETL 1192/ mom.) lukuun ottamatta matkakustannusten ja päivärahan korvaamista. Tutkimuksiin määräämisestä aiheutuvia kustannuksia ovat lääkärinpalkkio- ja tutkimuskustannukset. Lääkärinpalkkiokustannuksiin voivat sisältyä lääkärin perimä palkkio, palkkio lääkärinlausunnon kirjoittamisesta sekä toimisto- ja postitusmaksut. 16

17 Tutkimuskustannuksiin voivat puolestaan sisältyä esimerkiksi laboratorio- ja radiologiset tutkimukset, psykologin suorittamat persoonallisuustestit sekä tutkimukseen liittyvät sairaalan hoitopäivä- ja poliklinikkamaksut. Myös vaativat ja kalliit tutkimukset, kuten varjoainetehosteiset tietokonetomografia- tai magneettitutkimukset voivat tulla tutkimuskustannuksina kyseeseen silloin, kun tutkimus on tehty tutkimuksiin määräämiseen liittyvän ongelman ratkaisemiseksi ja lausunnon kirjoittamiseksi. Mainitut lääkärinpalkkio- ja tutkimuskustannukset korvataan täysimääräisinä laskun mukaan. Korvaus maksetaan laskun esittäjälle. Kelan toimisto korvaa tutkimuksissa käynnistä aiheutuneet matkakustannukset vakuutetulle siten, kuin sairausvakuutuslain 4 luvussa (SVL 1224/ luku) säädetään. Vakuutetulla on oikeus saada tutkimukseen osallistumisen ajalta myös päivärahaa, yömatkarahaa sekä majoittumiskorvausta. Jos vakuutettu on tarvinnut saattajan, saattajalle korvataan matkasta aiheutuneet kustannukset samojen perusteiden mukaan kuin vakuutetulle. Päivärahaan, yömatkarahaan ja majoittumiskorvaukseen oikeuttavaksi ajaksi ei lueta sitä aikaa, jonka vakuutettu on ollut tutkimuksen johdosta sairaalassa tai muussa terveydenhuollon toimintayksikössä, jossa oleskelu on ollut vakuutetulle maksutonta. Vakuutetun korvaukset maksetaan sen mukaan kuin Verohallituksen päätöksellä verovapaista matkakustannusten korvauksista määrätään. Lue asiasta lisää verohallinnon sivuilta. Katso myös korvauksen perusteeksi hyväksyttävät matkustustavat. Matkat maksetaan toimintamenoista toimistojen maksut systeemin kautta. Erityistukihakemuksiin liittyvät tutkittaviksi lähetettyjen vakuutettujen matkakustannukset ja niiden ennakot sekä päivärahat, yömatkarahat ja majoittumiskorvaukset kirjataan LMsysteemissä koodilla V3. Muut työkyvyttömyyteen liittyvät lisäselvitykset Muut työkyvyttömyyteen liittyvät lisäselvitykset Työkyvyttömyyden perusteella haettavan erityistuen hakemukseen liitetään lisäksi seuraavat käytettävissä olevat selvitykset: ammatinvalinnan ohjauksen (AVOn) lausunto työvoimaviranomaisen selvitys hakijan työllistymismahdollisuuksista asiakasyhteistyöryhmän lausunto tai toimintaohjelma selvitys työolosuhteista, joka on pyydetty esim. sairauspäivärahahakemusta varten. 17

18 Erityistukihakemuksen vireillä ollessa toimistoon saapuneet hakijaa koskevat lääkärinlausunnot ja muut selvitykset siirretään POSTI-asiakirjoina terveysosastolle. Määräaikaisen tuen jatkohakemus Määräaikaisen erityistuen jatkohakemus Erityistuensaaja hakee jatkoa määräaikaisena myönnettyyn erityistukeen Maahanmuuttajan erityistuen jatkohakemuslomakkeella (MM2L). Se lähetetään erityistuensaajalle ohjelmallisesti kaksi kuukautta ennen erityistuen päättymistä. Erityistuensaajan on palautettava hakemuslomake viimeistään määräajaksi myönnetyn erityistuen päättymistä seuraavan kuukauden aikana, jotta tuen maksamista voidaan jatkaa katkotta. Käsittele myöhemmin saapunut hakemus uutena hakemuksena. Erityistuki voidaan tällöin myöntää aikaisintaan hakemiskuukauden alusta. Voit tarvittaessa myös tulostaa ja lähettää jatkohakemuslomakkeen MM2L asiakkaalle. Jatkohakemuksen liitteeksi tulee toimittaa erityistuen hakemista varteen laadittu B- lääkärinlausunto tai vastaava, esim. erillinen hoito- tai kuntoutussuunnitelma, E-lausunto tai epikriisi. Lääkärinlausunnon tulee kuvata hakijan senhetkistä terveydentilaa, eikä lausunto saa olla kolmea kuukautta vanhempi. Lausunnon perusteella tulee pystyä arvioimaan, jatkuuko hakijan työkyvyttömyys määräajaksi myönnetyn erityistuen päättymisen jälkeen. Pelkällä lääkärinlausunnolla ei voi hakea erityistuen jatkoa. Jatkolausunnon korvaaminen Jatkolausunnon korvaaminen Kela korvaa erityistuen jatkoa varten hankitun lääkärinlausunnon kustannukset. Korvaus maksetaan vain, jos lääkärinlausunto ja palkkiokuitti toimitetaan Kelalle alkuperäisinä. Kela ei kuitenkaan maksa korvausta silloin, kun se ei ole maksanut hakijalle erityistukea. Korvauksen maksaa Kelan toimisto. Lääkärinlausunnon hankkimisesta aiheutuvina kustannuksina korvataan: lääkärin perimä palkkio lääkärinlausunnosta erikseen peritty maksu mahdollisista tutkimuksista aiheutuneet kustannukset lausunnosta perityn maksun lisäksi myös poliklinikkamaksu silloin, kun lääkärinlausunto on hankittu sairaalasta lausunnosta perityn maksun lisäksi myös terveyskeskuksen perimä käyntimaksu silloin, kun lääkärinlausunto on hankittu terveyskeskuksesta. Yksityisen lääkäriaseman perimää toimistokulumaksua ei korvata. Pääsääntöisesti korvataan vain yhden lääkärinlausunnon hankkimisesta aiheutuneet kustannukset. Useamman lausunnon korvaamisesta päättää terveysosasto. Asiassa voi ottaa yhteyttä osaston johtavan lääkärin sihteeriin Eija Luokkalaan, jolta voi tiedustella 18

19 kustannusten korvaamista koskevia asioita eläke-etuuksiin liittyen. Luokkalan tavoittaa puhelimitse numerosta tai sähköpostitse. Erityistuen jatkon hakemiseen tarvittavan lääkärinlausunnon hankkimisesta aiheutuneet kulut kirjataan LM-systeemissä koodilla V5. Matkakulut korvataan sairausvakuutuslain mukaan. Katso myös lääketieteellisten ja muiden vastaavien lisäselvitysten pyytäminen. Lausunto sairauspäivärahasta Lausunto sairauspäivärahasta Toimisto määrittelee työkyvyttömyyden perusteella haettavan erityistuen hakemuksen yhteydessä sairauspäivärahan laskennallisen enimmäisajan, jos hakijalla ei ole oikeutta sairauspäivärahaan tai hän ei ole hakenut sairauspäivärahaa. Toimisto antaa lausunnon silloin, kun erityistuenhakijalla ei näyttäisi olevan työeläkkeeseen oikeuttavaa työskentelyä. Toimisto kirjaa sairauspäivärahan laskennallista enimmäisaikaa koskevan lausunnon SAHA-kansion kommenttikenttään. Laskennallista sairauspäivärahakautta ei tarvita silloin, kun henkilölle on myönnetty työeläkelakien ja kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke, hakijan työkyvyttömyys on alkanut ennen 15 vuoden ikää, hakija on täyttänyt 63 vuotta ja saa vanhuuseläkettä työeläkelakien perusteella ja työkyvyttömyyseläkettä kansaneläkelain perusteella. Erityistuki voidaan myöntää ilman laskennallisen sairauspäivärahakauden täyttymistä, jos henkilölle on myönnetty työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke tai 63 vuotta täyttäneelle on myönnetty työeläkelakien mukainen vanhuuseläke, mutta hänelle ei jää maksettavaksi kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä kansaneläkkeen suhteutuksen vuoksi. Katso lisää kohdasta Hakuaika > Työkyvyttömyyden perusteella myönnettävän erityistuen alkamisaika. Selvitys kuntoutustarpeesta Selvitys kuntoutustarpeesta Kelan on selvitettävä asiakkaan kuntoutustarve viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 60 päivältä (SVL 1224/ luku 6 1 mom.). Kuntoutustarve selvitetään, jos asiakkaan työkykyyn tai työkyvyttömyyden uhkaan voidaan vaikuttaa kuntoutuksella. Lue lisää kuntoutustarpeen selvittämisestä. 19

20 Jos erityistuenhakija ei ole hakenut sairauspäivärahaa tai hänellä ei ole oikeutta siihen, toimisto selvittää tarvittaessa näissäkin tilanteissa kuntoutustarpeen. Selvitys tehdään erityistukihakemuksen ja sen liitteiden perusteella ennen hakemuksen siirtämistä terveysosastolle. Kuntoutustarpeen selvittelystä ja sen lopputuloksesta ilmoitetaan SAHA-kansion kommenttikentässä. Myös ennen työkyvyttömyyden perusteella myönnettävän erityistukipäätöksen antamista Kelan on tarvittaessa varmistettava, että hakijan mahdollisuudet kuntoutukseen on selvitetty. Muut kuntouttajatahot Kelan lisäksi muutkin kuntouttajatahot voivat selvittää hakijan kuntoutusmahdollisuuksia. Työeläkelaitoksilla on Kelan tavoin velvollisuus ennen eläkeratkaisua varmistaa, että hakijan kuntoutusmahdollisuudet on selvitetty. Muualla tehdyistä kuntoutusselvittelyistä saadaan tieto hakijalta itseltään työkyvyttömyyseläkehakemuslomakkeen kuntoutusta koskevassa kohdassa. Vireilletulo Vireilletulo (sisältö) Vireilletulo Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim. lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta. Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi). Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään hakemuslomake.jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta. 20

21 Sähköisen asiointipalvelun kautta Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. Katso käytössä ja tulossa olevat asiointipalvelut (Kelanetti > Asiakaspalvelu > Palveluneuvojan työvälineet > Verkkoasiointi Kelassa > Tulevat palvelut). Sähköpostitse tai faksilla Suullisesti Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus viestin saapumisesta. Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko. etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenottotyö siihen. Lue lisää hakemuksen vireille tulosta (Menettelyohjeet > Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Vireilletulo ja asian käsittely) sähköisestä asioinnista (Menettelyohjeet > Etuuksien ratkaisutyö > Sähköinen asiointi) Lähettäjän vastuu Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on kuitenkin oltava luotettava selvitys. 21

22 Asiakirjan siirto Asiakirjan siirto Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä asian tutkimatta jättämisestä tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä. Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen. Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön. Kuka voi hakea Kuka voi hakea (sisältö) Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen. Henkilö itse Henkilö itse (sisältö) Henkilö itse Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen hakemaan etuutta puolestaan. Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin, ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin, mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa). Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?) 22

23 Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva asia. Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?) Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt. Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan. Edunvalvoja Edunvalvoja Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja. Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon: onko henkilölle määrätty edunvalvoja edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää, vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää. Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä. Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta. Lue lisää 23

24 edunvalvojasta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/ Perhetiedot tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan. Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta Valtuutettu Asiamies eli valtuutettu Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen. Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa. Lue lisää valtuutuksesta ja valtakirjatyypeistä Lähiomainen Lähiomainen tai muu henkilö Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä 24

25 ole edunvalvojaa (KEL 568/ mom.). Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään. Lähiomaisen tai muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan. Vastaava säännös sisältyy vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/ mom.) lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/ luku 42 ) lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/ luku 20 2 mom.) sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/ luku 2 3 mom.). vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/ mom.) Kunta Kunta Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle kuuluvaa etuutta. Kuolinpesä Kuolinpesä Kuolinpesä ei voi hakea erityistukea. Erityistuki on henkilökohtainen etuus, jota ei voi henkilön puolesta hakea hänen kuolemansa jälkeen. Lue myös erityistuen maksamisesta kuolinpesälle (Etuusohje > Maksaminen > Maksunsaajat > Kuolinpesä). Hakuaika Hakuaika Erityistuki myönnetään myöntämisedellytysten täyttymistä seuraavan kuukauden alusta (MMETL 1192/ ). Erityistuessa ei kuitenkaan ole takautuvaa hakuaikaa, joten erityistuki voidaan käytännössä myöntää aikaisintaan hakemiskuukauden alusta. Työkyvyttömyyden perusteella myönnettävän erityistuen alkamisaika Erityistuki myönnetään työkyvyttömyyden perusteella pääsääntöisesti sairauspäivärahan enimmäisajan täytyttyä seuraavan kuukauden alusta. Edellyttäen, että muut erityistuen myöntämisedellytykset täyttyvät, voidaan erityistuki kuitenkin myöntää ilman sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymistä alla mainituissa tilanteissa (MMETL 1192/ ). 25

26 Jos hakijalle on myönnetty työeläkelakien ja kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke, työkyvyttömyyden perusteella myönnettävä erityistuki myönnetään samasta ajankohdasta. Henkilölle, joka on täyttänyt 63 vuotta, voidaan myöntää erityistuki työkyvyttömyyden perusteella työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta, kuitenkin aikaisintaan siitä lukien, kun hänelle on myönnetty työeläkelakien mukainen vanhuuseläke ja kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke. Erityistuki voidaan myöntää ilman laskennallisen sairauspäivärahakauden täyttymistä, jos henkilölle on myönnetty työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke tai 63 vuotta täyttäneelle on myönnetty työeläkelakien mukainen vanhuuseläke, mutta hänelle ei jää maksettavaksi kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä kansaneläkkeen suhteutuksen vuoksi. Sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymistä ei myöskään edellytetä hakijalta, jonka työkyvyttömyys on alkanut ennen, kuin hän on täyttänyt 15 vuotta. Lisäselvitysten pyytäminen Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) Lisäselvitysten pyytäminen Suullisesti tai kirjallisesti Hakemuslomakkeen täydentäminen Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, asiakasta pyydetään lisäselvityksenä täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Selvitä ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla. Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä suoraan ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Tietosuojasta huolehtiminen > Kelan tietoturvakäsikirja > Liite 1). Suullisesti tai kirjallisesti Pyydä lisäselvitykset asiakkaalta suullisesti asiakaspalvelutilanteessa tai puhelimitse etuuskäsittelyssä. Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys. Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi:n Liitteet ja viestit -palvelun kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteet löydät CICS:ltä OSKY > Kelan toimistot ja vakuutuspiirit > Toimistot > 26

27 Toimiston valinta > Toimiston osoite > Osoitetiedot. Vastaanottajaksi osoitteeseen merkitään Kela. Kerro asiakkaalle, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi pyydettyä lisäselvitystä. Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä OIWAn yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne. Jos asiakkaalla on jo vireillä työ OIWAssa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessa uusi odottamisaika. Asiakasta tavoitellaan puhelimitse virka-aikana klo Jos asiakas ei vastaa puheluun, Lähetä asiakkaalle tekstiviesti tietokoneelta palvelusta (Kelanetti > Työkalut) Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten (Ratkaisutyö > Tekstiviestimallit). Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta. Kopioi viesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se OIWAn yhteydenottoon Jos asiakasta ei tavoiteta puhelimitse eikä hän itse ota yhteyttä Kelaan saman vuorokauden sisällä, lähetä asiakkaalle asiakaskirje. Vaativissa etuusasioissa voi olla järkevää tavoitella asiakasta puhelimitse tai odottaa hänen soittoa parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeen lähettämistä. Pyydä lisäselvitykset kirjallisesti asiakaskirjeellä, jos kirjallinen menettely on tarkoituksenmukainen asiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen tai asiakas ei ole antanut tiedoksi puhelinnumeroaan. Selkeä lisäselvityspyyntö auttaa asiakasta toimittamaan tarpeellisen tiedon. Muotoile lisäselvityspyyntö, niin että siitä selviää, mitä tietoja tarvitaan ja missä muodossa lisäselvitys tulee toimittaa. Jos asiakas on kirjallisesti hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa lisäselvityksiä tiettyyn määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä lisäselvityksiä. Asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä, vaikka asiakas ei olisi toimittanut näitä selvityksiä. Jos asiakas ei ole ilmoittanut määräpäivää lisäselvitysten toimittamiselle, pyydä lisäselvitykset edellä kuvatulla tavalla. Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen sen luonteen huomioon ottaen joko suullisesti tai kirjallisesti. Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja. Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti. Tietoturvasyistä Kelan kanssa ei voi asioida sähköpostitse. Mikäli asiakas kuitenkin toimittaa lisäselvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Jos asiakas tiedustelee puuttuvista lisäselvityksistä verkon kautta suojattua yhteyttä käyttäen, voidaan viestiin vastata, ja kertoa puuttuvista selvityksistä. Lue lisää lisäselvitysten toimittamisesta sähköisesti (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Etuuksien ratkaisutyö > Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostitse ja faksilla) ja 27

28 liitetiedostojen vastaanottamisesta muistitikulla, CD:llä tai kännykällä (Asiakaspalvelu > Palveluneuvojalle > Liitetiedostot muistitikulla, CD:llä ja kännykällä). Hakemuslomakkeen täydentäminen Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta alkuperäistä hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoin selvittämään hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja ensisijaisesti suullisesti. Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä suullinen täydennys tai muu tieto OIWAn yhteydenottoon (ei-skannattavissa etuuksissa hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaan ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim. puumerkilläsi). Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää Etuusohje > Vireilletulo. Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa. Kerro samalla, että määräajan kuluttua asia voidaan ratkaista, vaikka asiakas ei olisikaan toimittanut pyydettyä selvitystä. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle on yleensä kaksi viikkoa, mutta määräaika voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Määräaika voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakas kertoo pystyvänsä toimittamaan selvityksen jo aiemmin. Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onko yhteydenotoissa, kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan kanssa sovitusta tai hänelle annetusta poikkeavasta määräajasta. Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pysty toimittamaan lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Jos asiakas pyytää lisäaikaa selvitysten toimittamiseen, sovi hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se OIWAn yhteydenottoon, liitä tämä odottavaan työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusi odottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain kerran. Tarvittaessa määräaikaa voidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen viipyminen johtuu asiakkaasta riippumattomista syistä. Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakas ei toimita lisäselvitystä määräajassa tai pyydä määräajan pidentämistä, asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Lue lisää asiaratkaisusta ja tutkimatta jättämisestä (Kelanetti > Oikeudelliset ja menettelyohjeet > Hyvä hallinto > Asian ratkaiseminen) Hakemuksen peruuttaminen Hakemuksen peruuttaminen Erityistuenhakija voi peruuttaa hakemuksensa, jos päätöstä ei ole vielä annettu. Peruutus tulee yleensä tehdä kirjallisesti. Selvissä tapauksissa peruutus voidaan tehdä myös suullisesti. Kirjaa SAHAn kommenttikenttään tieto suullisesta peruuttamisesta. Poista MM-järjestelmästä hakemuksen vireilläolotieto valitsemalla Poista hakemistiedot. Lähetä hakijalle kirje, jossa kerrot, että hakemus on hänen pyynnöstään peruutettu. 28

29 Jos erityistuensaajalla on edunvalvoja tai voimassa on edunvalvontavaltuutus, ei hakija voi peruuttaa hakemustaan ilman laillisen edustajansa suostumusta. Menettelystä, kun erityistukipäätös on jo annettu, lue lisää Pyynnöstä lakkauttaminen. Määrä Määrä Erityistuen täysi määrä Erityistuki myönnetään täysimääräisenä, jos hakijalla itsellään ei ole erityistuen määrään vaikuttavia tuloja. Mikäli hakijalla on puoliso, myös puolison tulojen tulee jäädä alle täyden erityistuen määrän, jotta erityistuki voidaan myöntää täysimääräisenä. Täysimääräisen erityistuen määrät vastaavat täysimääräisen kansaneläkkeen määriä. Määrät (KE-ind. 1502) ovat erityistuensaajan tai hakijan perhesuhteiden mukaan seuraavat: Yksinäinen Avio- tai avoliitossa oleva 584,13 /kk 518,12 /kk Pienin maksettava määrä Erityistukea ei makseta, jos sen määrä kuukaudessa olisi pienempi kuin 6,21 euroa (vuonna 2009). (MMETL 1192/ ) Määräytymisperusteet Määräytymisperusteet Erityistuen määrään vaikuttavat erityistuensaajan tai -hakijan perhesuhteet sekä hänen ja hänen puolisonsa tulot. Erityistuen määrä lasketaan siten, että täysimääräisestä erityistuesta vähennetään kaikki erityistuensaajan tai -hakijan jatkuvat nettotulot etuoikeutettuja tuloja lukuun ottamatta. Jos erityistuensaajalla tai -hakijalla on puoliso, vähennetään myös puolison tulot täysimääräisestä erityistuesta siltä osin, kuin ne ylittävät avioliitossa olevan henkilön täyden erityistuen määrän. Jos puolisot asuvat erillään eikä heillä ole yhteistä taloutta, ei puolison tuloja oteta huomioon erityistuen määrää laskettaessa. 29

30 Perhesuhteet Perhesuhteet Perhesuhteilla tarkoitetaan sitä, onko henkilö avioliitossa, avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa vai ei. Yksinäisen henkilön täysimääräinen erityistuki on suurempi kuin avio- tai avoliitossa olevan. Etuuden määrää laskettaessa käytetään avioliitossa olevan henkilön erityistuen määrää, kun henkilöllä on puolisonsa kanssa yhteinen talous ja hän on avioliitossa, avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa.(mmetl 1192/ mom.) Erityistuen määrää laskettaessa käytetään yksinäisen henkilön erityistuen määrää silloin, kun henkilö ei ole avioliitossa avoliitossa rekisteröidyssä parisuhteessa tai hänellä ei ole puolisonsa kanssa yhteistä taloutta. (MMETL 1192/ mom.) Eri talous Eri talous Jos avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevalla henkilöllä ei ole yhteistä taloutta puolisonsa kanssa, hänen erityistukensa lasketaan yksinäisen henkilön erityistuen mukaisesti (MMETL 1192/ mom.). Aviopuolisoilla tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolilla katsotaan olevan eri talous silloin, kun puolisot asuvat erillään laitoshoidon tai avohoidon toimintayksikössä. Hoidon tulee tällöin olla jatkuvaa. Jatkuvaksi hoito katsotaan, jos se kestää yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Jos molemmat puolisot ovat jatkuvassa hoidossa, katsotaan heidän asuvan eri taloudessa siinäkin tapauksessa, että puolisot ovat samassa toimintayksikössä. Jos puolisot asuvat palvelutalossa, eri talous ratkaistaan asumismuodosta riippuen tapauskohtaisesti. puolisot ovat muuttaneet pysyvästi erilleen asumaan eikä heillä ole yhteistaloutta. Erillään asuminen arvioidaan tapauskohtaisesti. Kun harkitset eri taloutta koskevan säännöksen soveltamista tilanteessa, jossa puolisoilla on asuntoina esim. maatilalla oleva alun perin yhteinen asunto ja kuntakeskuksesta hankittu asunto, kiinnitä huomiota mm. siihen, kenen nimissä vuokrasopimus on tehty sekä siihen, kuka maksaa vuokran ja muut kustannukset. 30

31 Yhteistalous Yhteistalous Erityistuensaajan solmittua avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen häntä pidetään yhteistaloudessa asuvana mm. silloin, kun molemmat puolisot pitävät edelleen omat asuntonsa toinen puolisoista asuu ulkomailla toinen puoliso muuttaa muualle opintojen tai työn vuoksi ja kysymys ei ole välien rikkoutumisesta. Puolison muualla asuminen voi kestää useitakin vuosia. puolisot asuvat edelleen yhdessä avioeron harkinta-aikana tai jo erottuaan. Jos ajan kuluessa osoittautuu, että erityistuensaaja asuu pysyvästi erillään puolisostaan eikä hänellä ole yhteistä taloutta puolisonsa kanssa, voidaan erityistuki tarkistaa hakemuksesta yksinäisen henkilön erityistuen mukaiseksi. Avoliitto Avoliitto Avoliitolla tarkoitetaan sitä, että mies ja nainen avioliittoa solmimatta elävät jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Henkilön katsotaan elävän avoliitossa silloin, kun avopuolisoilla on yhteisiä lapsia he ovat kihloissa tai kyseessä on muutoin vakiintuneeksi katsottava suhde. Maahanmuuttajan erityistukeen sovelletaan kansaneläkelain määritelmää avoliitosta (katso KEL 568/ mom.). Tulot ja vähennykset Tulot ja vähennykset Erityistuen määrää pienentävät erityistuensaajan tai -hakijan käytettävissä olevat tosiasialliset, jatkuvat, nettomääräiset tulot (nettotulot, katso alla). Jatkuvia tuloja ovat vähintään kuusi kuukautta jatkuvat tulot sekä vuosittain toistuvat tulot. Kaikki Suomesta tai ulkomailta saatavat jatkuvat tai vuosittain toistuvat veronalaiset ja verottomat tulot otetaan huomioon eritystuen määrää laskettaessa. Kertaluonteisia ja satunnaisia tuloja sekä maahanmuuttajan erityistuesta annetussa laissa erikseen mainittuja etuoikeutettuja tuloja ei oteta huomioon. Myös erityistuensaajan tai -hakijan puolison tulot pienentävät erityistuen määrää siltä osin kuin ne ylittävät avioliitossa olevan henkilön täysimääräisen tuen. (MMETL 1192/ ) 31

32 Nettotulo Tulot otetaan huomioon vuosituloina. Tuloerät pyöristetään täyteen euroon. Ota tarvittaessa yhteyttä aluekeskuksen asiantuntijaan tuloja koskevissa erityiskysymyksissä. Nettotulolla tarkoitetaan tuloa, josta on vähennetty veron määrä, lakisääteiset pakolliset maksut ja tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet kustannukset. Nettotuloista tehtävät vähennykset Hakijan puolison nettotulojen kokonaismäärästä vähennetään avioliitossa olevan henkilön täyden erityistuen määrä ja vain erotus otetaan tulona huomioon hakijan erityistuessa. Jos hakija maksaa puolisolle ja/tai lapselle elatusapua ja sen maksaminen perustuu sosiaalilautakunnan hyväksymään sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen, vähennetään maksettu elatusapu hakijan nettotulojen kokonaismäärästä. Tulonhankkimisesta ja säilyttämisestä johtuvia kustannuksia ei oteta huomioon erillisenä vähennyksenä hakijan kokonaistulosta, vaan ne vähennetään asianomaisesta tulolajista. Tulonhankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvia kustannuksia voidaan vähentää esimerkiksi palkkatuloista, osinko- ja korkotuloista sekä huoneen- ja maanvuokratulosta. Eri tulolajeista tehtävistä vähennyksistä on kerrottu asianomaisen tulolajin kohdalla. Elantokustannuksia, kuten auto- ja asuntovelan korkoja ja lasten päivähoitomaksuja ei voida vähentää hakijan tuloista. Eläketulot Eläketulot Kansaneläke ja Suomesta tai ulkomailta saatavat muut eläketulot otetaan huomioon erityistuen määrää laskettaessa etuoikeutettuja tuloja lukuun ottamatta. Eläketulot otetaan huomioon sen suuruisina kuin ne maksetaan. Hakijan tulee toimittaa eläkkeestä tai korvauksesta selvityksenä todistus, kuitti tai muu selvitys (esim. tiliote), josta ilmenee etuuden maksaja sekä määrä verojen ja pakollisten maksujen jälkeen. Kansaneläkelain mukainen varhennettu vanhuuseläke otetaan huomioon sen suuruisena kuin se olisi, jos henkilö olisi ottanut sen 65-vuotiaana (MMETL 1192/ ). Tulona huomioidaan siten varhennetun vanhuuseläkkeen määrä, johon on lisätty varhennusvähennyksen määrä. Työeläkejärjestelmästä maksettava varhennettu vanhuuseläke sen sijaan otetaan huomioon maksetun määräisenä. Kansaneläkelain ja työeläkelakien mukaista lapsikorotusta ei huomioida erityistuessa tulona. Ulkomaan eläkkeet Ulkomaan eläkkeet otetaan huomioon erityistuessa sen suuruisina kuin ne maksetaan. Mikäli ulkomaan eläkettä koskevat tiedot eivät löydy HEKY/Työeläkkeet ja korvaukset kyselyllä, selvitä ulkomaan eläkkeen määrä esimerkiksi eläkettä koskevasta päätöksestä, 32

33 eläkepassista, maksukuitista tai tiliotteesta. Muuta muussa valuuutassa olevan eläkkeen määrä euroiksi seuraavasti: EU-/ETA-maat: Käytä sitä euron muuntokurssia/neljännesvuosikurssia, joka on voimassa etuuden myöntämis- tai tarkistamisajankohtana. Jos ratkaisun aika on etukäteinen, käytä käsittelypäivänä voimassa olevaa euron muuntokurssia/ neljännesvuosikurssia. Muut maat: Käytä etuuden myöntämis- tai tarkistamisajankohtana voimassa olevaa EKP:n vahvistamaa ko. valuutan keskikurssia suhteessa euroon. Jos ratkaisun aika on etukäteinen, käytä käsittelypäivänä voimassa olevaa keskikurssia. Euroopan keskuspankin keskikurssit löytyvät pankin internetsivuilta. Jos ratkaisun aika on etukäteinen, käytä käsittelypäivänä voimassa olevaa keskikurssia. Voit käyttää valuutan muuttamisessa euromääräiseksi apuna CICSin APLAlaskentatapahtumaa (linkitys APLA-ohjeisiin). Jos rahalaitos perii ulkomaan eläkkeestä nostopalkkiota, voidaan se vähentää se eläketulosta, mikäli hakija esittää näistä tositteen (esim. tiliote). Palkkatulot Palkkatulot Palkkatuloa on kaikenlainen palkka, palkkio, osapalkkio sekä muu niihin rinnastettava etuus ja korvaus. Palkaksi katsotaan myös esimerkiksi lomaraha, lomakorvaus, luontoisedut, veronalaiset henkilökuntaedut, joulurahat ja lahjapalkkiot sekä tantieemi. Luontoisedut Luontoisedut arvioidaan tuloksi noudattaen verohallituksen vuosittain vahvistamia ennakonpidätyksessä noudatettavia luontoisetujen laskentaperusteita. Katso luontoisetujen raha-arvot Apurahansaajan työtulo Tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa harjoittavan apurahansaajan työtuloksi otetaan maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vahvistettu työtulo (MYEL-työtulo). Vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönneillä apurahansaajilla tuloksi otetaan vähintään MYEL-työtulon vähimmäismäärä 273,37 /kk. Samoin menetellään niiden osalta, jotka ilmoittavat elävänsä tieteellistä tai taiteellista toimintaa varten myönnetyllä apurahalla. MYEL-työtulon määrän voit selvittää HEKY/Työeläke ja korvaukset/yel/myel-työtulo kyselyltä. Kulukorvaukset Palkan lisäksi maksettavia erilaisia kulukorvauksia ei oteta tulona huomioon. Tällaisia korvauksia ovat esimerkiksi matkakustannusten korvaus, verovapaat päivärahat, työkulukorvaukset, virkapukuavustukset tai hoito- tai sijoituslapsen hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaukset, elleivät ne ylitä todellisia kustannuksia. 33

34 Palkkatulon huomioiminen erityistuessa Palkkatulo luontoisetuineen otetaan maahanmuuttajan erityistuessa huomioon veron ennakonpidätyksen jälkeen siten, että siitä on vähennetty työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Palkkatulosta vähennetään myös työmatkakustannukset tulonhankkimisesta johtuvina menoina. Vähennys tehdään pääsääntöisesti yleisen kulkuneuvon kustannusten mukaan. Myös omaishoitajan ja perhehoitajan palkkio otetaan erityistuessa tulona huomioon. Hakijan tulee liittää hakemukseen tiliote tai palkkakuitti selvityksenä palkkatuloista. Palkka arvioidaan vuosituloksi kertomalla nettopäiväpalkka luvulla 30 ja näin saatu kuukausipalkan määrä luvulla 12. Kertoimiin ei sisälly lomarahaa, vaan lomaraha lisätään vuosituloon maksetun määräisenä. Jos lomarahan määrä ei ole tiedossa, vuosituloon lisätään 5 % vuosipalkasta. Lomaraha lasketaan nettopalkasta. Jos lomarahaa ei tosiasiallisesti makseta, sitä ei myöskään arvioida tuloksi. Elinkeinotoiminnan tulot Elinkeinotoiminnan tulot Elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityinen elinkeinonharjoittaja avoin yhtiö kommandiittiyhtiö osakeyhtiö. Elinkeinonharjoittaja Elinkeinonharjoittajat jaetaan liikkeen- ja ammatinharjoittajiin. Elinkeinonharjoittaja ei voi maksaa palkkaa itselleen eikä puolisolleen, mutta hän voi ottaa yrityksestä rahaa (yksityisnostot) tai tavaraa (yksityiskäyttö) yksityistalouteensa. Elinkeinonharjoittajaa verotetaan elinkeinotoiminnasta saatujen ansio- ja pääomatulojen perusteella, jotka muodostuvat elinkeinotoiminnan tuloksesta. Puolisoiden yhteisestä elinkeinontoiminnasta saatu yritystulo jaetaan puolisoiden kesken silloin, kun molemmat ovat osallistuneet yksityisen liikkeen- tai ammatinharjoittamiseen. Avoin ja kommandiittiyhtiö Avoimen yhtiön muodostaa kaksi tai useampi yhtiömies, jotka vastaavat yhtiön sitoumuksista koko omaisuudellaan. Kommandiittiyhtiössä on vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies, joka vastaa yhtiön velvoitteista rajoituksetta, ja vähintään yksi äänetön yhtiömies, jonka vastuu rajoittuu hänen sijoittamansa panoksen määrään. Henkilöyhtiöiden (avoimet ja kommandiittiyhtiöt) yhtiömiehet voivat nostaa yhtiöstä palkkaa tai ottaa yrityksestä rahaa (yksityisnostot) tai tavaroita (yksityiskäyttö) yksityistalouteensa. 34

35 Osakeyhtiö Kuolinpesä Verotuksessa henkilöyhtiöt (avoimet ja kommandiittiyhtiöt) ovat elinkeinoyhtymiä. Niitä ei käsitellä erillisinä verovelvollisina, vaan niille vahvistetaan elinkeinotoiminnan tulos, joka jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten tulona heidän osuuksiensa suhteessa. Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi osakas, joka sijoittaa yhtiöön pääomapanoksen. Osakkaan tuloksi osakeyhtiöstä voidaan lukea vain osingot tai, jos hän työskentelee yhtiössä, myös palkka. Yksityisnostoja hän ei saa tehdä. Verotuksessa osakeyhtiö on yhteisö. Se on itsenäinen verovelvollinen, jonka tulosta ei jaeta osakkaille, vaan se verotetaan suoraan yhtiöltä. Kuolinpesää verotetaan yleensä erillisenä verovelvollisena, jolloin sen tuloa ja varallisuutta ei jaeta osakkaiden tulona ja varallisuutena verotettavaksi. Elinkeinotoimintaa harjoittavaa kotimaista kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena vain kolmelta perittävän kuolinvuotta seuraavalta vuodelta ja sen jälkeen kuten avoimia tai kommandiittiyhtiöitä. Kuolinpesän erillinen verovelvollisuus päättyy, kun kuolinpesä lopullisesti jaetaan. Verotusyhtymä Verotusyhtymä on kahden tai useamman henkilön muodostama yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on kiinteistön käyttö, viljely tai vuokraus. Verotusyhtymät eivät ole erillisiä verovelvollisia, vaan niiden tulot jaetaan osakkaille heidän osuuksiensa mukaisessa suhteessa. Elinkeinotoiminnan tulojen huomioiminen erityistuessa Yrittäjän tulona otetaan huomioon yrittäjän eläkelain mukainen työtulo (YEL-työtulo). Yrittäjällä, joka on vakuuttamisvelvollinen, mutta jolla ei ole vakuutusta, tuloksi otetaan YEL-vähimmäistulo. YEL-vähimmäistulo on 6 560,93 /v (546,74 /kk) vuonna Jos yrittäjä ei ole YEL-vakuuttamisvelvollinen, arvioidaan tuloksi oman arvion mukainen tulo. Jos oman arvion mukaista tuloa ei saada, otetaan tuloksi YEL-vähimmäistulo tai starttiraha. Starttiraha otetaan tuloksi huomioon niiltä kuukausilta, joilta se on myönnetty. Starttirahan päätyttyä yrittäjän tulo arvioidaan yleensä vähintään starttirahan aikaiselle tulotasolle, jollei yrittäjällä ole YEL-työtulotietoja. Lue lisää vakuuttamisesta Eläketurvakeskuksen sivuilta. 35

36 Maatalouden tulot Maatalouden tulot Tulona otetaan huomioon maatalousyrittäjän eläkelain mukainen työtulo (MYEL-työtulo). Yrittäjällä, joka on vakuuttamisvelvollinen, mutta jolla ei ole vakuutusta, tuloksi otetaan MYEL-vähimmäistulo. MYEL-vähimmäistulo on 3 280,47 /v (273,37 /kk) vuonna Jos yrittäjä ei ole MYEL-vakuuttamisvelvollinen, arvioidaan tuloksi oman arvion mukainen tulo. Jos oman arvion mukaista tuloa ei saada, otetaan tuloksi MYEL-vähimmäistulo. MYEL-työtulon määrän voit selvittää HEKY/Työeläke ja korvaukset/yel/myel-työtulo kyselyllä. Lue lisää vakuuttamisesta Metsätalouden tulot Metsätalouden tulot Metsätuloa verotetaan kaikilla metsänomistajilla vuodesta 2006 alkaen puun myyntitulon mukaan. Puun myyntitulo on verotuksessa pääomatuloa. Puun myynnin yhteydessä tehty hankintatyön arvo on aina ansiotuloa. Metsätulon huomioiminen erityistuessa Metsän myynnistä saatu puun myyntitulo otetaan erityistuessa huomioon, jos myyntitulo on jatkuvaa tai vuosittain toistuvaa. Myyntitulo otetaan huomioon pääomaveron vähentämisen jälkeen. Selvityksenä myyntitulosta voidaan pyytää esimerkiksi viimeksi vahvistetun verotuksen mukainen verotuspäätös. Verotuspäätöksen mukaisesta myyntitulosta on jo vähennetty tulonhankkimisesta johtuvat menot (esim. metsänhoitomaksu ja metsävakuutusmaksu). Osinkotulot Osinkotulot Pörssiyhtiön jakama osinko on kokonaisuudessaan pääomatuloa. Sen jakamasta osingosta on veronalaista pääomatuloa 70 % ja verovapaata 30 %. Muun kuin pörssiyhtiön jakama osinko jaetaan verotuksessa pääomatulo- ja ansiotuloosuuksiin. Osingosta katsotaan pääomatuloksi määrä, joka vastaa yhdeksää (9) prosenttia osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta. Ylimenevä osa on ansiotuloa. Pääomatulo-osuus on euroon saakka verovapaata ja ylimenevä osa veronalaista pääomatuloa. Ansiotulo-osuudesta on veronalaista 70 % ja verovapaata 30 %. EU-maassa ja sellaisessa maassa, jolla on Suomen kanssa verosopimus, sijaitsevan yhtiön jakama osinko on veronalaista ja verovapaata tuloa edellä kerrotulla tavalla. 36

37 Muussa maassa sijaitsevan yhtiön maksama osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa. Osinkotulon määrän pörssiyhtiön sekä muiden yhtiöiden osakkeista saat siten, että kerrot osakkeiden lukumäärän osaketta kohti maksetun osingon määrällä. Osinkotulon huomioiminen erityistuessa Osinkotulo otetaan erityistuessa tulona huomioon kokonaisuudessaan. Hakijan tulee liittää hakemukseen tiliote tai muu selvitys osinkotulojen määrästä. Osinkotulona otetaan huomioon hakijan pankkitilille tulleen osingon määrä. Osinkotulo otetaan tulona huomioon vain, jos ne korkotulojen kanssa yhteensä ylittävät 60 euroa vuodessa. Rajaa sovelletaan kummankin puolison osalta erikseen. Osinkotuloista voidaan vähentää tallelokeron vuokra ja vuosittaiset omaisuudenhoitomaksut. Talletusten korkotulot Talletusten korkotulot Talletuksista saatava korkotulo otetaan erityistuessa tulona huomioon. Ennen korkotulon laskemista talletusten määrästä vähennetään käyttövaroina euroa. Käyttövaravähennys tehdään avio- tai avopuolisoiden omista talletuksista erikseen. Tämän jälkeen vähennetään pääomavero 28% (v.2008). Korkotulot otetaan tulona huomioon vain, jos ne osinkotulojen kanssa yhteensä ylittävät 60 euroa vuodessa. Rajaa sovelletaan kummankin puolison osalta erikseen. Korkotuloista voidaan vähentää tallelokeron vuokra ja vuosittaiset omaisuudenhoitomaksut. Hakijan tulee liittää hakemukseen tiliote tai muu selvitys korkotulojen määrästä. Jos et saa talletusten korkotuloista riittäviä tai luotettavia tietoja hakijalta, voit kysyä näiden määrää rahalaitokselta. Muut korkotulot Muut korkotulot Sijoitusrahasto-osuuden tuotto-osuudelle maksettava voitto-osuus (korko) on veronalaista pääomatuloa ja otetaan erityistuessa tulona huomioon, ellei kysymyksessä ole äskettäin hankittu rahasto-osuus, jonka voitto-osuutta ei vielä voida laskea. Kasvuosuudelle tulevaa voitto-osuutta ei lueta tuloksi, koska se liitetään vuosittain rahaston pääomaan. Säästöhenkivakuutuksen tuottoa ei lueta tuloksi, koska se lisätään vuosittain pääomaan. Korkotulosta vähennetään aina pääomavero 28% (v.2008). Hakijan tulee liittää hakemukseen tiliote tai muu selvitys korkotulojen määrästä. 37

38 Korkotulot otetaan tulona huomioon vain, jos ne osinkotulojen kanssa yhteensä ylittävät 60 euroa vuodessa. Rajaa sovelletaan kummankin puolison osalta erikseen. Korkotuloista voidaan vähentää tallelokeron vuokra ja vuosittaiset omaisuudenhoitomaksut. Luovutusvoitto Luovutusvoitto Luovutusvoittoa ei oteta erityistuessa tulona huomioon. Huoneen- ja maanvuokratulo Huoneen- ja maanvuokratulo Huoneen- ja maanvuokratulo otetaan erityistuessa tulona huomioon. Vuokratulosta vähennetään huoneenvuokratulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot, esimerkiksi yhtiövastike, kunnossapitokustannukset, lämpö-, sähkö-, vesi- tai vakuutusmaksut. Jos vuokratulon hankinnasta aiheutuneita kuluja ei tiedetä, vähennykset voidaan tehdä vuokratulosta kaavamaisesti, jolloin omakotitalon tai kiinteistön tulonhankkimiskuluina voidaan vähentää 25 % kokonaisvuokrasta tai, jos vuokraan sisältyy lämpö, 50 % osakehuoneiston tulonhankkimiskuluina vähennetään yhtiövastike ja 10 % kokonaisvuokrasta maanvuokrauksesta tulonhankkimiskuluina vähennetään 10 % kokonaisvuokrasta. Vuokratulosta vähennetään myös mahdolliset tulonhankkimisvelan korot. Vuokratulosta vähennetään tulonhankkimisvähennysten jälkeen vielä pääomaverona 28% (v. 2008). Sosiaalietuudet Sosiaalietuudet Erityistuessa otetaan huomioon hakijalle ja hänen puolisolleen maksettavien sosiaalietuuksien nettomäärä (katso kuitenkin etuoikeutetut tulot). Sosiaalietuuksia ovat mm. työttömyyspäiväraha työmarkkinatuki koulutustuki aikuiskoulutustuki 38

39 Esimerkki vuorottelukorvaus sv-päiväraha vanhempainpäiväraha lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki sekä kunnalliset lisät tapaturmavakuutuslain perusteella maksettava päiväraha ja muu vastaava päiväraha. Työttömyysetuuksista otetaan tulona huomioon päiväkohtainen nettomäärä ilman lapsikorotusta. Etuuden määrän voit selvittää HEKY -kyselyltä tai hakijan toimittamasta korvauspäätöksestä. Voit muuttaa etuudet vuosituloksi seuraavasti: Työttömyyspäivärahan, työmarkkinatuen ja aikuiskoulutustuen nettomäärä muutetaan vuosituloksi kertomalla päiväkohtainen määrä luvulla 250. Sairausvakuutuslain mukaisen päivä- ja vanhempainpäivärahan nettomäärä muutetaan vuosituloksi kertomalla päiväkohtainen määrä luvulla 280. Lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen nettomäärä muutetaan vuosituloksi kertomalla etuuden nettomäärä kuukaudessa luvulla 12. Kaikilta viikon päiviltä maksettavien päivärahojen, esim. tapaturmavakuutuksen päivärahan, nettomäärä muutetaan vuosituloksi kertomalla etuuden nettomäärä luvulla 360. Henkilö saa vanhempainpäivärahaa 56 päivältä 40 /pv, 49 päivältä 30 /pv, 30 päivältä 33 /pv ja 128 päivältä 30 /pv. Vanhempainpäiväraha otetaan tulona huomioon jatkuvan tulon periaatteen mukaan, joten vuosituloksi otetaan 280 x 30 eli Elatusapu Elatusapu Hakijan sekä hänen puolisonsa tosiasiallisesti saama elatusapu otetaan tulona huomioon erityistuen määrää laskettaessa. Hakijan tulee liittää hakemukseen tuomioistuimen päätös tai viranomaisen vahvistama sopimus elatusavun maksamisesta. Etuoikeutetut tulot Etuoikeutetut tulot Erityistuessa ei oteta huomioon seuraavia hakijan tai puolison tuloja (MMETL 1192/ ): toimeentulotuki 39

40 asumistuet lapsilisä kansaneläkelain ja työeläkelakien mukainen lapsikorotus, työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen lapsikorotus eläkettä saavan hoitotuki tai muu vastaava tuki tai korvaus Suomesta tai ulkomailta. Vastaavia tukia ovat esimerkiksi puolison vammaistuki ja eri lakien perusteella maksettavat avuttomuus- ja haittalisät. rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä sotilasvammalain mukainen elinkorko ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille maksettava rintama-avustus. Edellä mainittujen tulolajien lisäksi myöskään seuraavia tuloja ei oteta erityistuessa huomioon: kertaluonteiset tulot, kuten luovutusvoitto ja äitiysavustus perintö ja lahja. Myöskään erilaisten kustannusten korvauksia ei oteta erityistuessa tulona huomioon, ellei korvaus ylitä todellisia kustannuksia. Tällaisia kustannusten korvauksia ovat esimerkiksi: verottomat päivärahat matkakustannusten korvaukset eri lakien perusteella maksettavat ylläpitokorvaukset ja muut vastaavat korvaukset perhehoidon kustannusten korvaukset vammaispalvelulain perusteella vammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamista varten maksetut korvaukset. Omaisuus Omaisuus Erityistuessa ei oteta tulona huomioon hakijan eikä hänen puolisonsa omaisuutta. Taloudellisen aseman heikentäminen Taloudellisen aseman heikentäminen Erityistukea ei myönnetä tai sen määrää voidaan vähentää, jos erityistuensaaja tai -hakija tai hänen puolisonsa on heikentänyt taloudellista asemaansa tai muulla tavoin pyrkinyt alentamaan tulojaan, jotta erityistuki myönnettäisiin virheellisin perustein. Tällaisessa tilanteessa erityistuensaajan tai -hakijan tai hänen puolisonsa tulot otetaan huomioon sen suuruisina kuin ne olisivat ilman taloudellisen aseman heikentämistä. (MMETL 1192/ ) Tuen epääminen tai alentaminen voi kestää enintään kolme vuotta. Erityistukea ei evätä tai vähennetä, jos taloudellisen aseman heikentämisestä on kulunut viisi vuotta tai enemmän. Esimerkki 40

41 Henkilö on jättänyt hakematta ulkomaisen eläkkeen, johon hänellä olisi Kelan käsityksen mukaan oikeus ja jota hänen voidaan kohtuudella edellyttää hakevan. Ulkomaisen eläkkeen arvioitu määrä otetaan tulona huomioon erityistuen määrää laskettaessa, sillä hakijan voidaan katsoa menettelyllään heikentäneen taloudellista asemaansa. Tiedot rahalaitoksilta Tiedot rahalaitoksilta Rahalaitostiedustelu voidaan tehdä vain, jos riittäviä tietoja ja selvityksiä hakijan talletuksista ei muutoin saada ja on perusteltua syytä epäillä hakijan antamien tietojen riittävyyttä ja luotettavuutta (MMETL 1192/ mom.). Lähtökohtana on, että hakija toimittaa kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat selvitykset. Vasta viimesijaisena keinona tietoja voidaan kysyä rahalaitoksilta. Rahalaitoksia ovat mm. pankit ja rahastoyhtiöt. Tiedustelun voit tehdä riippumatta siitä, onko hakija antanut suostumuksensa tiedusteluun vai ei (MMETL 1192/ mom.). Tiedot saadaan maksutta. Lisäselvityspyyntö hakijalle Jos on perusteltu syy epäillä hakijan antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta, lähetä hakijalle kirje MMS12, jossa pyydät häneltä suostumusta rahalaitostiedustelun tekemiseen. Samalla annat hänelle vielä mahdollisuuden toimittaa itse selvitykset. Perustele kirjeessä, minkä vuoksi on syytä epäillä tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta. Jos tietoja tarvitaan hakijan omien tietojen lisäksi myös puolison pääomatuloista, ilmoita kirjeen liitteenä olevalla suostumuslomakkeella, että kysely koskee myös puolison pääomatuloja. Jos hakija ei ole määräaikaan mennessä palauttanut suostumuskirjettä, katso, että hän ei ole antanut suostumustaan. Mahdollisten hakijan toimittamien selvitysten jälkeen harkitse vielä, ovatko selvitykset riittäviä vai onko tarpeen tehdä rahalaitostiedustelu. Hakijan informoiminen Ilmoita hakijalle kirjeellä MMI09 rahalaitostiedustelun tekemisestä ennen sen lähettämistä riippumatta siitä, onko hakija antanut suostumuksensa vai ei. Tiedustelun tekeminen Tiedustelun rahalaitokselle voit tehdä kirjepohjalla MMV03. Yksilöi, ketä tai keitä tiedustelu koskee, mitä tietoa kysyt ja mitä ajankohtaa tiedustelu koskee. Rahalaitostiedustelu voi olla tarpeen esimerkiksi tilanteissa, joissa erityistuensaajalla on aikaisempina vuosina ollut huomattavasti pääomatuloja ja nyt hän ilmoittaa, ettei näitä ole lainkaan tai että ne ovat huomattavasti vähentyneet. Myös tilanteissa, joissa epäillään tietoista väärien tietojen ilmoittamista ja mahdollista väärinkäytöstä, voi rahalaitostiedustelu olla aiheellinen. Pelkästään talletusten korkoprosentin selvittämiseksi et voi tehdä rahalaitostiedustelua vaan nämä tiedot on hankittava hakijalta. 41

42 Ratkaiseminen Ratkaiseminen Maahanmuuttajan erityistukihakemus tulee käsitellä ilman aiheetonta viivytystä ja siitä on annettava kirjallinen päätös. Hakemus käsitellään ja ratkaistaan keskitetysti erityistuen vastuuyksikössä (ks. Erityistuen käsittelypaikka). Erityistuen tekninen ratkaiseminen ja päätöksenanto tapahtuvat MM-järjestelmässä (ks. Tekniset ohjeet). Käsittelypaikka Käsittelypaikka (sisältö) Käsittelypaikka Vakuutuspiiri Terveysosastolla ratkaistavat asiat Työn tasaaminen ETT-osastolla ratkaistavat asiat Keskittämisyksikössä ratkaistavat asiat Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Käsittelypaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa etuusasian valmistelu- ja ratkaisupaikkaa. Etuudesta riippuen hakemus valmistellaan ja ratkaistaan asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä siinä vakuutuspiirissä, jossa ruokakunnan asunto sijaitsee (yleinen asumistuki) oppilaitoksen päätoimipisteen mukaisessa vakuutuspiirissä (opintotuki, koulumatkatuki) tai opintotukikeskuksessa tai opintotukilautakunnassa (opintotuki) työn tasaamisen vuoksi muussa kuin kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä keskittämisyksikössä, esim. ulkomaan yksikkö ja perintäyksiköt ja vammaisten tulkkauspalvelukeskus (VATU-keskus) työpaikkakassassa siinä toimistossa, jonka kanssa palvelujen tuottaja on tehnyt sopimuksen terveysosastolla. Lue lisää työnjaosta kansainvälisissä etuusasioissa (Ratkaisutyö > Kv-asiat > Työnjako kv-asioissa > Työnjako toimistojen, Ulkomaan yksikön ja vastuuyksikköjen välillä) Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisää turvakieltoasiakkaiden ratkaisutyön keskittämisestä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Turvakielto). 42

43 Vakuutuspiiri Etuusasian valmistelu ja ratkaiseminen tapahtuu pääsääntöisesti asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä. Kelan etuusjärjestelmien toiminta pohjautuu henkilön toimistotietoon. Toimisto määräytyy yleensä henkilön väestötietojärjestelmän (VTJ) vakituisen asuinkunnan ja postinumeron mukaan. Jos henkilölle rekisteröidään Kelassa poikkeava toimisto, myös vakuutuspiiri voi muuttua. Toimisto ja vakuutuspiiri näkyvät henkilön henkilötietojen kyselyllä (HEKY) (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet ja SAHA > Henkilön tietojen kysely HEKY > Henkilön yleistiedot > Kuntaja toimistotiedot) Vakuutuspiirin vaihtuminen Jos henkilö muuttaa toiseen vakuutuspiiriin, vastuuyksikkötiedot muodostuvat etuusjärjestelmiin yleensä ohjelmallisesti. Tarvittaessa tulee kuitenkin tehdä henkilötietomuutokset HEMU-aloitusvalikon kautta. Lue lisää Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > Henkilön tietomuutokset HEMU > Yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot Vakuutuspiirin tulee siirtää asiakasta koskevat vireillä olevat asiat uuteen vakuutuspiiriin käsiteltäviksi. Muutolla toiseen vakuutuspiiriin voi olla vaikutusta myös maksussa oleviin Kelan etuuksiin. Esimerkiksi jos henkilö saa asumistukea, tulee hänelle muuton vuoksi lähettää tarkistushakemus. Vakuutuspiirit tai toimistot voivat keskenään sopia asian käsittelyn siirrosta, jos henkilö esittää, että tietty häntä koskeva etuusasia käsiteltäisiin jossakin muussa toimistossa tai vakuutuspiirissä kuin siinä, jossa hänen asiansa normaalin työnkulun mukaan käsiteltäisiin. Lue lisää vakuutuspiirin vaihtamisesta (Tekniset ohjeet > Henkilötietojen muutokset). Työn tasaaminen Työn tasaamisesta johtuen hakemuksia voidaan siirtää ratkaistavaksi muualla kuin kotivakuutuspiirissä siten kuin siitä on erikseen sovittu. Työn tasaamisesta sovitaan vuosittain tulossopimuksissa. Tämän lisäksi työntasausosapuolten keskinäisellä sopimuksella sovitaan tarkemmin esimerkiksi osapuolten vastuista ja velvollisuuksista. Keskittämisyksikössä ratkaistavat asiat Kelassa on keskitetty etuuksien valmistelu- ja ratkaisutoimintaa. Kun etuuden ratkaisutoiminta on keskitetty, asiakkaan etuushakemusta ei valmistele eikä ratkaise kotivakuutuspiiri vaan keskittämisyksikkö. Keskittämistä on tehty sekä koko Kelan tasolla että vakuutuspiireissä. Keskitetyt etuudet #haulla löydät tietoa siitä, miten etuustyötä on keskitetty valtakunnallisesti, alueilla ja vakuutuspiireissä. Terveysosastolla ratkaistavat asiat Terveysosastolla ratkaistaan 43

44 kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkeoikeutta ja takuueläkkeen työkyvyttömyyttä koskevat asiat (eräin poikkeuksin) (Työkyvyttömyyseläke > Etuusohje > Ratkaiseminen> Päätöksen antaminen > Työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseminen ja päätöksenanto) kuntoutustuen jatkoratkaisun yhteydessä eläkkeensaajan asumistuen ja takuueläkkeen maksuunpano, ellei etuuden määräytymisperusteissa ole tapahtunut muutoksia perhe-eläkkeen leskeneläkehakemus silloin, kun edunjättäjä on kuollut ennen ja hakijan tietoja ei ole siirretty RAKE-järjestelmään työnantajan työterveyshuoltoa koskeva hakemus eräin edellytyksin (Työterveyshuolto > Etuusohje) Suomen ja muiden EU/EY-valtioiden välinen sairaanhoitoetuuksien maksuunpano, tilastointi ja rahoitus. Laskutus- ja tarkistustyön suorittaa Kelan Kouvolan toimisto Jos kansaneläke-, asumistuki- tai vammaisetuusratkaisuun sovelletaan KEL 72 :n 1 momentin, EAL 30 1 momentin tai VTL 30 :n mukaista regressimenettelyä, terveysosasto vahvistaa toimiston antaman väliaikaisen päätöksen. Jos kansaneläkettä, ylimääräistä rintamalisää ja eläkkeensaajan asumistukea koskevaan ratkaisuun sovelletaan KEL 72 :n 2 momentin ja EAL 30 :n 2 momentin mukaista regressimenettelyä, terveysosasto oikaisee edellä mainittuja etuuksia koskevat päätökset. Eläke- ja toimeentuloturvaosastolla ratkaistavat asiat Eläke- ja toimeentuloturvaosasto hoitaa Suomen ja muiden EU-jäsenvaltioiden välinen työttömyysturvan laskutuksen. Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Muutoksenhakuasia Muutoksenhakuasia käsitellään siinä yksikössä, joka on antanut valituksenalaisen päätöksen. Takaisinperintä Kotivakuutuspiiri, etuuden vastuuyksikkö tai työntasaamisen johdosta muu vakuutuspiiri ratkaisee liikaa maksetun etuuden takaisinperinnän, antaa siitä päätöksen ja vastaa päätöksestä sen lainvoimaiseksi tuloon saakka. Lue lisää takaisinperintäpäätöksen antopaikasta (Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Takaisinperintäpäätös > Antopaikka) Kotivakuutuspiiri ja etuuden vastuuyksikkö vastaavat myös perintätoimenpiteistä perintäyksikön vastuulle siirtymiseen saakka. Jos asiakkaan perintäasiat eivät eräänny, perintä hoidetaan kotivakuutuspiirissä tai etuuden vastuuyksikössä loppuun saakka. Kelan perintäyksiköissä hoidetaan erääntyneiden saatavien perintä keskitetysti. Saatava katsotaan erääntyneeksi, kun sen takaisinperinnästä annettu päätös on tullut lainvoimaiseksi eikä asiakas ole maksanut saatavaa sovitulla tavalla. Perintäyksiköt hoitavat perintätoimenpiteet sellaisten etuuksien osalta, joiden takaisinmaksua seurataan ohjelmallisesti YHTE-takaisinperintäjärjestelmässä. Kotivakuutuspiiri huolehtii pääsääntöisesti RAKE-järjestelmän perinnöistä. 44

45 Perintäyksiköt Helsingin perintäyksikkö Helsingissä Etelä-Suomen perintäyksikkö Lahdessa Lounais-Suomen perintäyksikkö Tampereella Länsi-Suomen perintäyksikkö Jyväskylässä opintotukikeskuksessa Itä-Suomen perintäyksikkö Lappeenrannassa Pohjois-Suomen perintäyksikkö Rovaniemellä Perintäyksiköissä hoidetaan myös muita täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kuten velkajärjestelyt ja -sovinnot, kuolinpesältä ja sen osakkailta perimiset sekä täytäntöönpanon lopettamista ja jatkamista koskevat päätökset (ns. toivottomat). Perintäyksiköt hoitavat sekä Suomessa että ulkomailla asuviin velallisiin kohdistuvat perintätoimet. Lue lisää saatavien perinnästä (Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Erääntyneiden saatavien perintä) Väärinkäytösepäily Useimmiten epäily väärinkäytöksestä syntyy liikamaksun havaitsemisen yhteydessä. Vakuutuspiirin tulee tarvittaessa selvittää, onko kyseessä väärinkäytösasia. Aluejohtajien yleisiin toimivaltuuksiin kuuluu määrätä alueellaan siitä, miten rikosilmoitusten tekemiseen liittyvät asiat hoidetaan, joten kukin vakuutusalue antaa tarkemmat ohjeet noudatettavasta menettelystä. Aluejohtaja voi päättää asian lähettämisestä esitutkintaan tai delegoida päätösvaltaansa toimiston, toimistonjohtajan tai muun alaisensa toimihenkilön päätettäväksi. Lue lisää väärinkäytöksistä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Väärinkäytökset).. Erityistuen käsittelypaikka Erityistuen käsittelypaikka Työnjako Maahanmuuttajan erityistukihakemuksen voi jättää mihin tahansa Kelan toimistoon. Erityistukihakemusten ratkaisu on keskitetty valtakunnallisesti erityistuen vastuuyksikköön. Hakemukset rekisteröidään vireille ja ratkaistaan Helsingin vakuutuspiirissä. Hakijan työkyvyttömyys ratkaistaan terveysosastolla. Vastuuyksikkö ratkaisee ja antaa päätöksen erityistuesta 65 vuotta täyttäneelle erityistuesta työkyvyttömyyden perusteella sen jälkeen, kun hakijan työkyvyttömyys on ratkaistu terveysosastossa 45

46 Työnkulku työkyvyttömyyden perusteella haetusta erityistuesta, kun erityistukea ei tulisi maksettavaksi tulojen perusteella. Tällöin erityistukihakemusta ei lähetetä ratkaistavaksi terveysosastoon. määräaikaisen erityistuen jatkamisesta, jos erityistuen määräytymisperusteet ovat muuttuneet. Päätös annetaan sen jälkeen, kun terveysosasto on ratkaissut työkyvyttömyyden. Terveysosasto ratkaisee hakijan työkyvyttömyyden ratkaisee määräaikaisen erityistuen jatkamisen ja antaa siitä päätöksen, jos erityistuen maksamista jatketaan entisin perustein antaa hylkäävän päätöksen, jos hakijaa ei katsota työkyvyttömäksi tai työkyvyttömyyden perusteella haetun erityistuen karenssiaika ei täyty antaa hylkäävän päätöksen, jos hakija ei noudata lääkärintutkimuksen toimittamista koskevaa määräystä. Pelkkä erityistukihakemus Jos hakija on täyttänyt 65 vuotta, vastuuyksikkö ratkaisee hakemuksen kokonaisuudessaan. Kun erityistukea on haettu työkyvyttömyyden perusteella, vastuuyksikkö siirtää erityistukihakemuksen terveysosastolle työkyvyttömyyden arviointia varten TKkansiona, jonka kuvauskentässä on merkintä MM. Hakemusta ei kuitenkaan siirretä terveysosastolle, mikäli erityistuki tulee hylättäväksi tulojen vuoksi. Mikäli hakijalle on jo aiemmin myönnetty kansaneläkelain 12 2 momentin perusteella työkyvyttömyyseläke, on hakija tällöin työkyvytön myös maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain 2 :n mukaan. Vastuuyksikkö siirtää tällöin erityistukihakemuksen terveysosastolle MM-kansiona. Mikäli hakija katsotaan terveysosastossa työkyvyttömäksi, tapaus kirjoittuu vastuuyksikön TORE/Tarkistettavat asiat/työkyvyttömyysasia ratkaistu Terveysosastossa luetteloon. Vastuuyksikkö antaa päätöksen erityistuesta. Mikäli terveysosasto ei katso hakijan olevan työkyvytön, annetaan hylkäyspäätös erityistuesta osastolta. Erityistuki- ja kansaneläkehakemus Jos 65 vuotta täyttänyt hakija hakee erityistukea ja kansaneläkettä yhtäaikaisesti, ratkaistaan kansaneläke ensin hakijan kotitoimistossa. Erityistuki ratkaistaan vastuuyksikössä. Tieto kansaneläkkeen ratkaisusta kirjoittuu vastuuyksikön TORE/ Tarkistettavat asiat/maahanmuuttajan erityistukeen vaikuttavat muun yksikön ratkaisut luetteloon. Kun hakija hakee samanaikaisesti erityistukea ja kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, kotitoimisto siirtää erityistukihakemuksen erityistuen vastuuyksikköön MM-kansiona ja työkyvyttömyyseläkehakemuksen terveysosastoon TKkansiona, jonka kuvauskentässä on merkintä MM. 46

47 Mikäli hakija katsotaan terveysosastossa työkyvyttömäksi, tapaus kirjoittuu vastuuyksikön TORE/Tarkistettavat asiat/työkyvyttömyysasia ratkaistu Terveysosastossa luetteloon. Vastuuyksikkö antaa päätöksen erityistuesta. Mikäli terveysosasto ei katso hakijan olevan työkyvytön, annetaan hylkäyspäätös erityistuesta osastolta. Esteellisyys Esteellisyydestä Hallintolaissa säädettyjä virkamiesten esteellisyysperusteita sovelletaan Kelan toimihenkilöihin. Olet esteellinen, jos asia koskee omaa tai läheisesi oikeutta, etua tai velvollisuutta asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa sinulle tai läheisellesi sinä tai läheisesi avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa tai on olemassa jokin muu esteellisyysperuste (palvelus- tai toimeksiantosuhde, asema yhteisössä, viraston tai laitoksen ohjaus ja valvonta) tai luottamus puolueettomuuteesi vaarantuu muusta erityisestä syystä Olet esteellinen osallistumaan asian valmisteluun ja ratkaisemiseen silloin, kun asian käsittelyn puolueettomuus saattaa ulkopuolisen silmin vaarantua. Sinun on kuitenkin ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi ilman, että siihen vedotaan. Samaa asiaa aikaisemmin käsitellyt henkilö on esteellinen käsittelemään sitä uudestaan toisessa elimessä, esimerkiksi muutoksenhakuasteessa. Voit kuitenkin käsitellä aiemmin ratkaisemasi asian itseoikaisuna, valmistella siitä muutoksenhaun johdosta annettavan lausunnon sekä käsitellä uudelleen muutoksenhakuelimen palauttaman asian. Katso myös hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeesta Toimihenkilön esteellisyys Lääkärin esteellisyys Tarkastajan esteellisyys Tulkin esteellisyys Käsittely- ja ratkaisukielto Käsittely- ja ratkaisukielto Jos olet esteellinen, et saa käsitellä tai ratkaista asiaa etkä olla läsnä asiaa käsiteltäessä, jottei läsnäolosi vaikuta asian käsittelyyn. Tästä voidaan kuitenkin poiketa asian laadun vuoksi sellaisissa avustavissa tehtävissä, jotka eivät vaikuta asian ratkaisuun kuten rekisteröinti, kirjaaminen, diariointi, tekstinkäsittely, kopiointi ja postitus tai 47

48 jos asian käsittelyä ei voida lykätä (esimerkiksi kiireelliset toimenpiteet yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, harvinaisia Kelassa). Esteellisyyden todentaminen Esteellisyyden toteaminen Sinun on ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi, ilman että siihen vedotaan. Jos katsot itsesi esteelliseksi käsittelemään tai ratkaisemaan asiaa, siirrä asia toisen toimihenkilön käsiteltäväksi. Keskustele siirrosta tarvittaessa esimiehesi kanssa. Jos asiakas esittää väitteen asiaa käsittelevän toimihenkilön esteellisyydestä, väitteeseen on viipymättä otettava kanta ja esteellisyysasia ratkaistava. Esteelliseksi väitettyä on kuultava (yleensä suullisesti). Esteellisyysväitteen esittämiselle ei ole säädetty määräaikaa ja se voidaan esittää missä tahansa käsittelyvaiheessa. Esteellisyysepäily voi kuitenkin syntyä myös ilman asiakkaan väitettäkin. Jos esteellisyys todetaan, on nopeasti ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin eli hankittava sijainen tai varamies. Kun asia siirretään toisen toimihenkilön käsiteltäväksi, ei tarvitse tehdä nimenomaista kirjallista päätöstä esteellisyysväitteen vuoksi, ellei asiakas sellaista pyydä, vaan tällainen siirto voidaan katsoa kannan ottamiseksi ja esteellisyysasian ratkaisuksi. Mikäli todetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä ja että esteelliseksi väitetty toimihenkilö voi jatkaa asian käsittelyä, tulee asiassa tehdä kirjallinen päätös. Tällainen päätös on perusteltava, eikä siihen ole oikeutta hakea erikseen oikaisua tai muutosta valittamalla, vaan ainoastaan kyseisen etuusasiassa annettavan päätöksen yhteydessä. Kuuleminen Kuuleminen (sisältö) Kuuleminen Asiakkaan on esitettävä riittävä selvitys etuusasian ratkaisemiseksi. Yleensä asiakas täyttää oman selvitysvelvollisuutensa täyttämällä huolellisesti hakemuslomakkeen sekä toimittamalla vaadittavat tiedot ja liitteet. Kela kuitenkin vastaa siitä, että asia tulee selvitetyksi. Kela voi hankkia asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset joko itse tai pyytämällä asiakasta hankkimaan ne. Lue lisää asian selvittämisestä (Kelanetti > Hallinto ja kehittäminen > Oikeudelliset ja menettelyohjeet > Hyvä hallinto > Selvittäminen). 48

49 Milloin asiakasta on kuultava? Milloin asiakasta on kuultava? Periaatteessa Kelalla ei voi olla enempää tietoa asiakkaan asioista kuin asiakkaalla itsellään. Tämän vuoksi sinun tulee kuulla asiakasta esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Kelaan on tullut asiakasta koskevia uusia tietoja ja selvityksiä, joiden vaikutuksesta hänellä ei ole tietoa ja jotka voivat johtaa etuuden lakkauttamiseen, hylkäämiseen joko kokonaan tai osittain tai muutoin voivat vaikuttaa asian ratkaisemiseen hänelle epäedulliseen suuntaan. Tällaisia uusia selvityksiä voivat olla esimerkiksi lääkärinlausunnot tai muiden tekemät vaatimukset. Asiakkaasta on ristiriitaisia selvityksiä, esimerkiksi eri etuuksia varten annetut tiedot poikkeavat toisistaan. Jos asiakas on itse pyytänyt Kelaa hankkimaan häntä koskevan selvityksen (esimerkiksi työnantajalta), tulee asiakasta kuulla myös tästä selvityksestä, jos saatu selvitys voi johtaa asiakkaalle epäedulliseen lopputulokseen eikä asiakkaan voida katsoa olevan tietoinen selvityksen sisällöstä. Asiakasta ei tarvitse kuulla, jos hakemus hyväksytään kaikilta osin ratkaisu perustuu yksinomaan hakijan esittämään selvitykseen (asiaa ei kuitenkaan saa ratkaista pyytämättä tarpeellisia lisäselvityksiä) asia etuuslaiessa määritellyissä tilanteissa saadaan ratkaista asiakasta kuulematta Muutoin kuuleminen on tarpeetonta vain poikkeustapauksissa. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun kunta tai sosiaalilautakunta vaatii etuutta maksettavaksi itselleen toimeentulotukilain (1412/ ) tai asiakasmaksulain (734/ ) perusteella. Kela ei voi tällöin maksaa etuutta laillisin vaikutuksin hakijalle itselleen, mikäli maksun vaatimuksesta on ilmoitettu Kelalle vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää. Kuulematta jättäminen on menettelyvirhe, jonka korjaaminen edellyttää yleensä asian käsittelemistä uudelleen. Lue lisää virheen korjaamisesta (Menettelyohjeet > Etuuksen ratkaisutyö > Päätöksen oikaisu ja poistaminen). Miten kuullaan? Miten kuullaan? Asiakasta kuullaan pääsääntöisesti kirjallisesti etuuskohtaisilla kuulemiskirjeillä. Asiakas voi antaa vastauksensa kirjallisesti tai suullisesti. Suullinen vastaus kuulemiseen on dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Liitä yhteydenotto siihen työhön, johon vastausta on pyydetty. Kerro kuulemispyynnössä asiakkaalle kuulemisen tarkoitus(mitä selvitystä saatu ja miten saatu selvitys saattaa vaikuttaa asiakkaan etuusasiaan) määräaika, mihin mennessä asiakkaan on vastattava (yleensä 2 viikkoa) ja se, että vastaamatta jättäminen ei estä asian ratkaisua. 49

50 yksilöi tarvittaessa, mistä seikoista selitystä pyydetään. Tarvittaessa asiakkaalle on varattava mahdollisuus tutustua kuulemisen kohteena oleviin asiakirjoihin (toimitetaan jäljennökset tai varataan mahdollisuus muutoin tutustua asiakirjoihin esimerkiksi toimistossa), ellei asianosaisjulkisuutta ole rajattu julkisuuslaissa (621/ ). Kuulemisvelvollisuus on täytetty, kun asiakkaalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä. Asia voidaan tällöin ratkaista, vaikka asiakas ei vastaa kuulemiseen määräajassa. Lue lisää Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Asianosaisen kuuleminen Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostilla ja faksitse Yleisohje laista sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa Päätöksen antaminen Päätöksen antaminen (sisältö) Päätöksen antaminen Etuuspäätökset ovat hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksellä tarkoitetaan viranomaisen hallintoasiassa tekemää ratkaisua, jolla on asian käsittelyn päättävä vaikutus. Päätöksen antamisesta ja päätöksen sisällöstä on kerrottu hallintolain soveltamisesta etuusasioissa annetussa ohjeessa. Hakijalle tulee yleensä antaa kirjallinen päätös etuuden myöntämisestä, epäämisestä/ hylkäämisestä, lakkauttamisesta, tarkistamisesta, oikaisemisesta ja takaisinperinnästä. Kun etuus lakkautetaan etuudensaajan kuoleman johdosta, ei lakkautuksesta kuitenkaan anneta päätöstä. Kuitenkin jos lakkautusta ei ole tehty ajoissa ja etuudesta syntyy liikamaksua, on lakkautuksesta kuitenkin annettava päätös. Lue lisää päätöksen antamisesta kuolemantapauksissa. Eläke- tai vammaisetuuden maksamisen keskeyttämisestä (väliaikainen keskeytys, laitoshoitokeskeytys, keskeytys vankilassaolon vuoksi) annetaan aina päätös. Päätös annetaan vain pyynnöstä myönteisestä ratkaisusta sairaanhoitokorvausten suorakorvausmenettelyssä indeksitarkistuksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta. Lainmuutoksen yhteydessä voidaan säätää erikseen siitä, annetaanko lainmuutoksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta päätös. Kun etuus tarkistetaan viran puolesta lainmuutoksen vuoksi, ei tarkistuksesta aina anneta päätöstä muutoin kuin etuudensaajan pyynnöstä. Etuuspäätös annetaan pääsääntöisesti lopullisena ja siihen voi hakea muutosta siten kuin etuuslainsäädännössä on säädetty. Tietyissä tilanteissa päätös tulee kuitenkin antaa väliaikaisena. Päätöksen antamisesta väliaikaisena kerrotaan etuuskohtaisissa ohjeissa, muutoksenhaku-ohjeessa ja päätöksen oikaisu ja poistaminen -ohjeessa. 50

51 Etuuspäätökset annetaan maksutta. Päätökset annetaan suomeksi tai ruotsiksi VTJ:sta saatavan asiakkaan kielitiedon perusteella. Päätöksen antamisesta on erityissäännös seuraavissa etuuslaeissa: Kansaneläkelaki 568/ Laki eläkkeensaajan asumistuesta 571/ Laki vammaisetuuksista 570/ Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/ Työttömyysturvalaki 1290/ :3 Etuuskohtaisissa ohjeissa on kerrottu, kenelle päätös tulee antaa. Myöntäminen määräajaksi Myöntäminen määräajaksi Erityistuki voidaan myöntää työkyvyttömyyden perusteella joko toistaiseksi tai määräajaksi niin pitkäksi aikaa, kun henkilön arvioidaan olevan työkyvytön. Ennen määräaikaisen erityistuen myöntämistä on varmistettava, että henkilölle on laadittu hoitoja kuntoutussuunnitelma. Tuki voidaan myöntää myös suunnitelman valmistelun ajaksi. Iän perusteella erityistuki myönnetään toistaiseksi. Väliaikainen päätös Väliaikainen päätös Erityistukihakemus ratkaistaan pääsääntöisesti vasta, kun hakijan oikeus muuhun eläkkeeseen tai etuuteen ja sen määrä on selvitetty. Jos hakijalla on vireillä erityistuen määrään vaikuttavaa eläkettä tai etuutta koskeva hakemus, voidaan erityistuki myöntää väliaikaisella päätöksellä, kunnes hakemus on ratkaistu (MMETL 1192/ mom.). Erityistuen myöntäminen väliaikaisella päätöksellä tulee pääasiassa kyseeseen silloin, kun hakijalla on vireillä ulkomaan eläkettä koskeva hakemus ja eläkettä koskevan päätöksen saaminen kestää. Erityistukea ei kuitenkaan myönnetä väliaikaisella päätöksellä eläkkeen hakemisen ajaksi silloin, kun hakijalla on vireillä toisen maan ETAeläkehakemus. Henkilö voi tällöin saada toimeentulotukea. Erityistuki voidaan myöntää väliaikaisella päätöksellä myös silloin, kun eläkkeestä tai muusta etuudesta on vireillä muutoksenhaku. (MMETL 1192/ mom.) Kun erityistuki myönnetään väliaikaisella päätöksellä, ei haetun eläkkeen tai etuuden arvioitua määrää vähennetä erityistuesta, vaan erityistuki myönnetään hakijan tosiasiallisten tulojen perusteella. Ilmoita väliaikaisessa päätöksessä, että lopullinen päätös annetaan, kun vireillä oleva etuus on ratkaistu ja että mahdollinen samalta ajalta liikaa maksettu erityistuki peritään takaisin. 51

52 Väliaikaisesta päätöksestä ei ole muutoksenhakuoikeutta, joten siihen ei liitetä valitusosoitusta. Väliaikaisen päätöksen vahvistaminen Mikäli erityistuki on myönnetty väliaikaisella päätöksellä, tulee erityistuensaajan toimittaa Kelaan uusi erityistukihakemus, kun eläkettä tai muuta etuutta koskeva hakemus tai muutoksenhakuasia on ratkaistu. Lopullinen päätös annetaan hakemuksen perusteella oikeiden määräytymisperusteiden mukaisena. Lopullinen päätös pyritään antamaan mahdollisimman nopeasti. Jos uutta hakemusta ei saada, väliaikainen päätös vahvistetaan ilman sitä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Pyydä erityistuensaajalta selvitystä muuta etuutta koskevan hakemuksen tilanteesta vuositarkistuksen yhteydessä, mikäli hakemuksen ratkaisua koskevan tiedon saaminen on kestänyt pitkään. Päätöksensaajat Päätöksensaajat Erityistukipäätös lähetetään erityistuensaajalle tai -hakijalle itselleen, ellei hänellä ole edunvalvojaa. Hakija tai edunvalvoja Erityistukipäätös tulee lähettää hakijalle itselleen tai tämän lailliselle edustajalle (edunvalvoja). Jos henkilölle on määrätty edunvalvoja, joka on rekisteröity etuusjärjestelmään ns. bruttovaatijaksi, lähtevät päätökset ohjelmallisesti sekä erityistuensaajalle että edunvalvojalle. Edunvalvontavaltuutus Valtuutus Päätös tulee lähettää myös edunvalvontavaltuutetulle, kun edunvalvontavaltuutus on vahvistettu ja se kattaa etuusasioiden hoidon. Edunvalvontavaltuutettua ei voi valita MM-järjestelmässä omaksi maksunvaatijakseen. Valitse maksunvaatijaksi edunvalvoja. Muokkaa päätöstekstiä ja merkitse lainkohdaksi laki edunvalvontavaltuutuksesta 2. Laita tapaus seurantaan, jotta maksunvaatija voidaan myöhemmin muuttaa oikeaksi. Kun rekisteröit edunvalvojan maksunvaatijaksi, lähtevät päätökset ohjelmallisesti sekä erityistuensaajalle että edunvalvontavaltuutetulle. Kun henkilö on valtuuttanut toisen henkilön hoitamaan Kela-asioitaan, lähetä päätös myös valtuutetulle, jollei tämän oikeutta vastaanottaa tiedoksiantoja ole erikseen rajoitettu esimerkiksi valtakirjassa. Valtuutuksen laajuuden perusteella sinun tulee tapauskohtaisesti ratkaista, lähetätkö päätöksen valtuutuksen nojalla toimivalle henkilölle vai et. 52

53 Kunta Kuolinpesä Valtuutettua ei voi valita MM-järjestelmässä omaksi maksunvaatijakseen. Valitse maksunvaatijaksi edunvalvoja ja muokkaa päätöstekstiä tarvittavilta osin. Päätökset lähtevät ohjelmallisesti sekä erityistuensaajalle että valtuutetulle. Kun henkilön erityistuki maksetaan kunnalle asiakasmaksulain 14 :n tai maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain 23 :n nojalla, lähetetään päätökset ohjelmallisesti sekä kunnalle että erityistuensaajalle itselleen. Kuolinpesälle päätökset ja tiedoksiannot lähetetään pesänhoitajan nimellä. Jos kuolinpesä on usean osakkaan yhteisessä hallinnossa, tiedoksianto voidaan toimittaa yhdelle heistä. Tällöin sinun tulee liittää päätökseen teksti (MMW33), jossa kerrotaan vastaanottajan velvollisuudesta ilmoittaa tiedoksisaannista muille pesän osakkaille sekä laiminlyöntiin liittyvästä vahingonkorvausvastuusta. MM-järjestelmässä kuolinpesää ei voi valita maksunvaatijaksi. Päätös annetaan kuolinpesän hoitajalle rekisteröimällä HEMU-toiminnolla kuolinpesän tiedot. Lisää päätökseen teksti (MMX01), jossa kerrotaan, että erityistuki on tilitettävä kuolinpesälle. Hallintolaki (434/ luku) Lisäselvitysten pyytäminen Lisäselvitysten pyytäminen Tarkista ennen erityistukihakemuksen ratkaisemista, onko Kelaan toimitettu kaikki hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot (katso Hakeminen > Liitteet) Lisäselvitystä on pyydettävä aina, jos hakemuksessa ilmoitetut tiedot ovat epäselvät ja tiedoilla arvioidaan olevan merkitystä asian ratkaisemisen kannalta. Selvitystä voidaan pyytää myös, jos siihen on muu erityinen syy. Hakemus voidaan hylätä, jos hakija kieltäytyy antamasta hakemuksen ratkaisemiseksi tarpeellista tietoa tai esittämästä sellaista selvitystä, jota häneltä voidaan kohtuudella vaatia. Hakemus voidaan myös hylätä silloin, kun erityistukea on haettu työkyvyttömyyden perusteella ja hakija ei noudata lääkärintutkimuksen toimittamista koskevaa määräystä (MMETL 1192/ ). Lisäselvityspyynnön yhteydessä hakijalle annetaan määräaika, johon mennessä pyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa. Jos asiakas ei toimita lisäselvityksiä määräajassa, hakemus voidaan ratkaista käytettävissä olevien tietojen perusteella. Erityistuen lisäselvitykset pyydetään ensisijaisesti hakijalta itseltään. Jos lisäselvityksiä pyydetään muulta taholta, hakijaa tulee tarvittaessa kuulla. Lisäselvityksiä voidaan pyytää hakijalta seuraavilla kirjepohjilla: MML01 - Lääkärinlausunnon hankkiminen MML02 - Terveydentilan selvittäminen ja työkyvyn arvioiminen MML03 - Maahanmuuttajan erityistukihakemuksen täydentäminen MML07 - Tutkimusmääräys MML15 - Maahanmuuttajan erityistukihakemuksen täydentäminen 53

54 Lisäselvityksiä voidaan pyytää lääkäriltä tai hoitolaitokselta seuraavilla kirjepohjilla: MML05 - Terveydentilan selvittäminen ja työkyvyn arvioiminen MML06 - Tutkimusmääräys MML08 - Lisäselvityspyyntö MML11 - Tutkimustulokset Edunvalvontamääräystä ja maksuosoitetta voidaan tiedustella edunvalvojalta kirjapohjalla MML10 - Maahanmuuttajan erityistuen maksaminen edunvalvojalle. Hakijan pääomatuloja koskevia tietoja voidaan pyytää lisäksi rahalaitoksilta kirjeellä MMV04 - Rahalaitostiedustelu. Maksaminen Maksaminen Erityistuki maksetaan erityistuensaajan ilmoittamalle pankkitilille Suomessa sijaitsevaan rahalaitokseen kunkin kuukauden 22. päivänä tai sitä edeltävänä pankkipäivänä. Erityistuki maksetaan pääsääntöisesti erityistuensaajalle itselleen hänen ilmoittamalleen tilille. Erityistuki voidaan maksaa muullakin tavalla (esimerkiksi käteismaksuna tai maksuosoituksena), jos tilille maksaminen ei ole mahdollista tai muulle maksutavalle esitetään erityinen syy. Tuen maksaminen muulle kuin sen saajalle itselleen tulee kysymykseen vain laissa määrätyin perustein. Maksunsaajat Maksunsaajat Maahanmuuttajan erityistuki voidaan maksaa erityistuensaajalle itselleen, edunvalvojalle, edunvalvontavaltuutetulle, kunnalle, kuolinpesälle tai vangin perheelle. Maahanmuuttajan erityistuki maksetaan pääsääntöisesti erityistuensaajalle itselleen. Erityistukea ei saa siirtää maksettavaksi toiselle henkilölle (ns. siirtokielto). Tällainen sopimus on mitätön (MMETL 1192/ mom.). Tästä syystä erityistuensaajan asioita hoitavan lähiomaisen tai valtakirjalla toimivan henkilön tulee ilmoittaa maksuosoitteeksi erityistuensaajan tili. 54

55 Etuudensaaja Etuudensaaja Erityistuki maksetaan yleensä erityistuensaajalle itselleen, jos hänelle ei ole määrätty edunvalvojaa. Erityistuki maksetaan erityistuensaajan omalle tilille myös silloin, kun hänen etuusasioitaan sairauden tai muun syyn perusteella hoitaa lähiomainen tai valtakirjalla toimiva henkilö. Tilin varmistamiseksi lähiomaisen tai valtakirjalla toimivan henkilön tulee esittää, esimerkiksi tiliote, josta ilmenee asianomaisen tilin omistajan olevan erityistuensaaja pankin antama todistus siitä, että tili on erityistuensaajan muu vastaava selvitys. Tilinumeron muuttamiseksi tarvitaan myös jokin edellä esitetyistä selvityksistä. Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu Kun henkilön antama edunvalvontavaltuutus on vahvistettu ja se kattaa etuusasioiden hoidon, maksetaan erityistuki edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille. Sinun ei tarvitse tarkistaa kenen nimissä tili on. Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon henkilön edunvalvontavaltuutetusta. Tieto edunvalvontavaltuutetusta näkyy Henkilön tietojen kyselytapahtumalla HEKY > Henkilön yleistiedot > Perhetiedot. Voit tarkistaa tiedot maistraatin vahvistamasta edunvalvontavaltuutuksesta myös holhousasioiden rekisterikyselyllä (Työvälineet maahanmuuttajan erityistuessa > Holhousasioiden rekisteri). Tieto vahvistetusta edunvalvontavaltuutetusta nousee myös TORE-listalle. Pyydä edunvalvontavaltuutetulta tai asianomaisesta maistraatista kopio edunvalvontavaltakirjasta. Voit pyytää edunvalvontavaltuutetulta tilinumeron ja kopion edunvalvontavaltakirjasta käyttämällä kirjepohjaa YHL14. Jos edunvalvontavaltuutus kattaa etuusasioiden hoidon, tee tarkistusratkaisu ja maksa tuki edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille. Edunvalvontavaltuutettua ei voi valita MM-järjestelmässä omaksi maksunvaatijakseen. Valitse maksunvaatijaksi edunvalvoja. Muokkaa päätöstekstiä ja merkitse lainkohdaksi laki edunvalvontavaltuutuksesta 2. Lue lisää Mikä on edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutuksen sisältö, muoto ja voimaantulo Valtuutuksen vaikutukset Edunvalvontavaltuutuksen lakkaaminen 55

56 Edunvalvoja Edunvalvoja Täysi-ikäiselle henkilölle voidaan määrätä edunvalvoja hoitamaan hänen asioitaan. Erityistukiasiaa ratkaistaessa tulee aina selvittää, onko henkilölle määrätty edunvalvoja ja mikä edunvalvontamääräyksen sisältö on. Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvojasta. Tieto edunvalvojasta nousee TORE-listalle. Tieto edunvalvojasta näkyy myös henkilön tietojen kyselytapahtumalla HEKY > Henkilön yleistiedot > Perhetiedot. HEKY-kyselyllä on nähtävissä edunvalvojan nimi ja tunniste sekä tieto siitä, onko henkilön toimintakelpoisuutta rajoitettu tai onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi. Tarkempi tieto edunvalvojan tehtävästä selviää edunvalvontamääräyksestä. Tarkista edunvalvojan tehtävän sisältö holhousasioiden rekisterikyselyllä (Työvälineet maahanmuuttajan erityistuessa > Holhousasioiden rekisteri). Erityistuki maksetaan edunvalvojalle tai hänen määräämälleen erityistuensaajan tilille, jos henkilölle on määrätty edunvalvoja hoitamaan (laki holhoustoimesta 442/ ) hänen taloudellisia asioitaan, hänen omaisuuttaan, hänen omaisuuttaan ja taloudellisia asioitaan. Jos edunvalvontamääräyksessä ei mainita mitään edunvalvojan tehtävästä, voidaan katsoa, että se kattaa etuusasioiden hoitamisen. Erityistuki tulee maksaa edunvalvojalle siinäkin tapauksessa, että edunvalvontamääräyksessä ei ole rajoitettu erityistuensaajan omaa toimintakelpoisuutta. Jos edunvalvojan tehtävä on rajattu koskemaan ainoastaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta (esim. perinnönjako), edunvalvojan toimivalta rajoittuu vastaavasti. Kelan maksama etuus ei siten aina välttämättä kuulu edunvalvojan toimivaltaan. Edunvalvojan tehtävänä on ilmoittaa, mille tilille erityistuki tulee maksaa. Voit pyytää edunvalvojalta tilinumeron käyttämällä kirjepohjaa MML10. Maksa erityistuki edunvalvojan ilmoittamalle tilille ja rekisteröi maksunvaatijaksi edunvalvoja. Sinun ei tarvitse tarkistaa, kenen nimissä tili on. Erityistuensaajalla on useampia edunvalvojia Jos erityistuensaajalle on määrätty useita edunvalvojia, erityistuki maksetaan sille edunvalvojalle, jolle tuomioistuin on määrännyt taloudellisten asioiden hoidon. Jos tehtävien jaosta ei ole päätetty, erityistuki voidaan maksaa kenelle tahansa edunvalvojista. Lue lisää Mikä on edunvalvoja? Edunvalvojan asema ja tehtävät Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen? 56

57 Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen? Mistä saa tiedon edunvalvojan määräämisestä, toimintakelpoisuuden rajoittamisesta tai vajaavaltaiseksi julistamisesta? Voiko Kela tehdä ilmoituksen edunvalvojan tarpeessa olevasta? Kuuleminen edunvalvontatilanteessa Kunta Kunta Erityistuki voidaan maksaa kunnalle laitos- tai perhehoidon korvaamiseksi erityistuensaajan elämäntapojen, sairauden tai muun erityisen syyn perusteella. Laitos- tai perhehoito Laitos- tai perhehoito Miltä ajalta etuuden voi maksaa kunnalle? Onko etuudensaaja laitos- tai perhehoidossa? Kunta voi asiakasmaksulain 14 :n (AML 734/ ) perusteella periä järjestämänsä laitos- tai perhehoidon korvaukseksi henkilölle tulevat etuudet siltä ajalta, jonka laitos- tai perhehoito kestää. Kunnan on tehtävä ilmoitus erityistuen perimisestä kunnalle lomakkeella EV 255, Kuntaliiton omalla lomakkeella tai muulla tavoin kirjallisesti. Vaatimuksen tulee olla Kelassa vähintään kaksi viikkoa ennen erityistuen maksupäivää. Hyväksyttävänä ei voida pitää menettelyä, jossa hakemuslomakkeessa on vain ilmoitettu kunnan tilinumero. Kun kunnan vaatimus saapuu Kelaan, se tulee välittömästi kuvata SAHA:aan ja rekisteröidä vireille etuusjärjestelmään. Miltä ajalta erityistuen voi maksaa kunnalle Erityistuki voidaan maksaa kunnalle siltä ajalta, jonka laitos- tai perhehoito kestää. Erityistuensaajaa itseään tai edunvalvojaa ei kuulla ennen maksamisen ratkaisemista. Jos erityistuki on jo maksussa ja Kelaan saapuu asiakasmaksulain 14 :n mukainen vaatimus, voit muuttaa erityistuen maksettavaksi kunnalle seuraavasta maksuerästä lukien, jos kunnan vaatimus on saapunut Kelaan vähintään kaksi viikkoa ennen 57

58 erityistuen maksupäivää. Jos vaatimus saapuu tätä myöhemmin, voit muuttaa erityistuen maksettavaksi kunnalle vasta seuraavasta maksuerästä. Jos ratkaiset samanaikaisesti erityistukihakemuksen ja kunnan vaatimuksen, tarkista, että vaatimus on saapunut Kelaan vähintään kaksi viikkoa ennen erityistuen maksupäivää. Tällöin voit maksaa erityistuen kunnalle jo laitos- tai perhehoidon alkamiskuukauden alusta. Myös takautuvat maksuerät maksetaan kunnalle laitos- tai perhehoidon ajalta. Jos kunnan vaatimus ei ole saapunut Kelaan vähintään kahta viikkoa ennen erityistuen maksupäivää, et voi maksaa takautuvia maksueriä tai kuluvan kuukauden erityistukea kunnalle. Tällöin voit rekisteröidä maksuvaatimuksen alkamaan vasta seuraavan kuukauden alusta. Erityistuki maksetaan kunnalle sen kuukauden loppuun saakka, jonka aikana laitos- tai perhehoito päättyy. Onko erityistuensaaja laitos- tai perhehoidossa Sinun tulee selvittää, onko erityistuensaaja laitoshoidoksi määritellyssä toimintayksikössä tai perhehoidossa. Toimintayksikön luonne selvitetään laitostietojen kyselytapahtumalla YZLK tai osoite- ja yhteystiedot kyselytapahtumalla OSKY. "Vaikutus etuuksiin" -tietona tulee laitoshoidon yksikön osalta olla "ei makseta" tai "ratkaistaan julkisen tuen perusteella/ ostopalvelusopimus". Elämäntapa, sairaus ja muut erityiset syyt Elämäntapa, sairaus ja muut erityiset syyt Kuka ja miten voi tehdä esityksen kunnalle maksamisesta? Mitä teet, kun etuudensaajan asuinkunta muuttuu? Mitä teet, kun etuudensaaja vaatii kunnalle maksamisen lakkauttamista? Erityistuki voidaan maksaa erityistuensaajan asuinkunnan sosiaalihuollon toimielimelle käytettäväksi erityistuensaajan tai hänen omaistensa elatukseen, jos erityistuen maksaminen hänelle itselleen vaarantaa hänen toimeentulonsa (MMETL 1192/ mom.). Lisäksi edellytetään, että erityistuensaajalle ei ole määrätty edunvalvojaa. Erityistuen maksaminen kunnalle ei edellytä erityistuensaajan suostumusta. Kunta ei vastoin erityistuensaajan suostumusta saa käyttää sille maksettua erityistukea muuhun kuin sen kuukauden aikana annettavaan elatukseen, jolta erityistuki on maksettu. Kuka ja miten voi tehdä esityksen kunnalle maksamisesta Esityksen erityistuen maksamisesta kunnan toimielimelle voi tehdä erityistuensaaja hänen avio- tai avopuolisonsa muu omainen 58

59 erityistuensaajasta pääasiallisesti huolehtiva henkilö kunnan sosiaalihuollon toimielin. Esitys erityistuen maksamisesta kunnalle tulee tehdä lomakkeella EV 241N (Esitys etuuden maksamisesta kunnalle) Eläketurvakeskuksen lomakkeella ETK 2164 muulla tavoin kirjallisesti. Esitys on aina perusteltava. Kun kunnan esitys maksamisesta saapuu Kelaan, se tulee välittömästi kuvata SAHA:aan ja rekisteröidä etuusjärjestelmään. Ennen erityistuen maksamista kunnalle sinun on kuultava erityistuensaajaa. Käytä kuulemisessa erityistuen omaa kirjepohjaa MMS04. Mitä teet, kun erityistuensaajan asuinkunta muuttuu Erityistuki voidaan maksaa vain erityistuensaajan asuinkunnalle. Jos erityistuensaajan asuinkunta muuttuu, selvitä, voidaanko erityistuki maksaa erityistuensaajalle itselleen. Uudelle asuinkunnalle erityistukea ei voida maksaa, ellei kunta ole tehnyt perusteltua esitystä erityistuen maksamisesta. Uuden asuinkunnan esityksen perusteista on myös kuultava erityistuensaajaa. Mitä teet, kun erityistuensaaja vaati kunnalle maksamisen lakkauttamista Jos erityistuensaaja vaatii kirjallisesti kunnalle maksamisen lakkauttamista, selvitä kunnalta, vaatiiko se yhä erityistuen maksamista itselleen. Sinun on aina kuultava kuntaa asiakkaan vaatimuksen johdosta. Anna maksamisesta päätös. Mikäli erityistuensaajan vaatimus hylätään ja erityistuki maksetaan edelleen kunnalle, anna hylkäävä päätös kirjepohjalla MMP05. Vangin perhe Vangin perhe Erityistuki voidaan maksaa puolison, avopuolison ja alle 16-vuotiaiden lasten toimeentulon turvaamiseksi, jos erityistuensaaja on ennen vankilaan joutumistaan elättänyt heitä. Lisäksi perheen muiden tulojen edellytetään olevan niin pienet, että perheen koko huomioon ottaen voidaan katsoa sen elatuksen olevan keskeytettävän erityistuen varassa. Jos puoliso saa sairaus-, äitiys- tai työttömyyspäivärahaa tai on itse eläkkeensaaja, hänen katsotaan tulevan toimeen omilla tuloillaan. Perheen saamat muut jatkuvat tulot kuten, esimerkiksi lasten kotihoidontuki, otetaan huomioon. Lisäksi on huomattava, että vankeusrangaistusta suorittavan erityistuensaajan työeläkkeen maksaminen jatkuu yleensä vankilassaolosta huolimatta. 59

60 Jos lapsi täyttää 16 vuotta aikana, jolloin erityistukea maksetaan perheen toimeentulon turvaamiseksi, on maksaminen tai maksettava määrä tarkistettava. Kun erityistuki maksetaan perheen toimeentulon turvaamiseksi, rekisteröi etuusjärjestelmään maksunvaatijaksi Muu henkilö, MMETL 22. Lue myös Tekniset ohjeet. Maksamisen muuttaminen, kun henkilön vankeusrangaistus päättyy Jos erityistuki on maksettu rangaistuksen suorittamisen ajalta perheen toimeentuloon, muutetaan se henkilön vapauduttua tai päästyä valvottuun koevapauteen maksettavaksi hänelle itselleen tai sille, jolle se on ennen keskeytystä maksettu. Kuolinpesä Kuolinpesä Kuolinpesä ei voi hakea erityistukea. Erityistuki voidaan kuitenkin maksaa kuolinpesälle, jos erityistukihakemus on saapunut Kelaan erityistuensaajan kuolinpäivänä tai sitä ennen. Erityistuki maksetaan tällöin leskelle tuomioistuimen määräämälle pesänselvittäjälle tai kuolinpesän osakkaiden valtuutuksella muulle kuolinpesän edustajalle. Hakemus erityistuen maksamisesta kuolinpesän edustajalle tehdään lomakkeella EV 224 (Eläkkeen tai muun etuuden maksaminen kuolinpesälle). Erityistukierät maksetaan kuolinpesälle seuraavasti: Jos vainajalta jäi leski, oleta hänet kuolinpesän edustajaksi ja maksa erityistukierät hänelle. Selvitä leskeltä tili, jolle erityistuki maksetaan. Kuolinpesän osakas on oikeutettu nostamaan erityistukierät, jos hänellä on muilta pesän osakkailta yksilöity valtakirja/valtakirjat. Valtakirjamalli (EV111) on tulostettavissa Kelan kotisivuilta. Hakemukseen on liitettävä myös vahvistettu perukirja. Jos vahvistettua perukirjaa ei ole, hakemukseen liitetään perukirja ja sukuselvitys. Voit pyytää pesän osakasta toimittamaan valtakirjat ja muut tarvittavat asiakirjat kirjeellä MML37. Tuomioistuimen määräämän pesänselvittäjän on liitettävä hakemukseen oikeaksi todistettu jäljennös oikeuden antamasta määräyskirjasta. Valtakirjoja kuolinpesän osakkailta, perukirjaa tai sukuselvitystä ei tarvita. Erityistukierät voidaan maksaa testamentissa määrätylle toimeenpanijalle tai yleistestamentin saajalle, jolle koko omaisuus on testamentattu. Yleistestamentin saajan on liitettävä hakemukseen oikeaksi todistettu jäljennös testamentista ja vahvistettu perukirja. Jos vahvistettua perukirjaa ei ole, hakemukseen liitetään perukirja ja sukuselvitys. Valtakirjoja ei tarvita. Testamentissa määrätyn toimeenpanijan on esitettävä vahvistettu perukirja, oikeaksi todistettu jäljennös testamentista sekä valtakirja/valtakirjat pesän osakkailta. Jos vahvistettua perukirjaa ei ole, hakemukseen liitetään perukirja ja sukuselvitys. 60

61 Erityistukierät voidaan maksaa kunnalle niissä tapauksissa, joissa vainajan omaisia ei ole löydetty ja kunta on huolehtinut hautauksesta. Päätöksessä on aina ilmoitettava kuolinpesän edustajan ilmoitusvelvollisuudesta muille pesän osakkaille (päätösteksti MMW33). Maksuosoite on kuolinpesän edustajan ilmoittama tili tai vainajan tili ellei sitä ole lopetettu. Poikkeuksellisesti erityistuki voidaan maksaa postitse maksuosoituksena. Ulosotto Ulosotto Erityistukea ei voi ulosmitata. Maksaminen regressinä Maksaminen regressinä Maahanmuuttajan erityistuki voidaan maksaa regressinä eli maksuvaatimuksen perusteella kunnalle toimeentulotuen tai potilasvakuutuskeskukselle potilasvahinkolain mukaisen korvauksen liikamaksun korvaukseksi. Regressitilanne voi syntyä esimerkiksi kun erityistuki myönnetään takautuen samalle ajalle, jolta henkilölle on jo maksettu toimeentulotukea. Maahanmuuttajan erityistuki voidaan maksaa regressinä kun kyseessä on toimeentulotukilain mukainen vaatimus (TOTUL 1412/ ) potilasvahinkolain mukainen vaatimus (potilasvahinkolaki 585/ ) Erityistuki voidaan maksaa vaatimuksen perusteella siltä ajalta, jolle toisen etuuden tai korvauksen liikamaksu kohdistuu. Tällöin takautuva erityistuki ja/tai säännöllinen maksuerä maksetaan vaatijalle joko kokonaan tai osittain. Regressiperintä ei edellytä erityistuensaajan suostumusta. Maksaminen regressinä kunnalle tai potilasvakuutuskeskukselle edellyttää, että se on toimittanut Kelaan kirjallisen maksuvaatimuksen. Maksuvaatimus tulee kuvata SAHAan ja rekisteröidä vireille etuusjärjestelmään välittömästi sen saapumisen jälkeen. Kunta voi rekisteröidä maksuvaatimuksensa myös SOKY-järjestelmän kautta. Erityistuen maksamisesta maksunvaatijalle annetaan päätös erityistuensaajalle itselleen. Maksunsaajalle ei yleensä anneta päätöstä erikseen, vaan tiedot maksusta välitetään maksunsaajalle pankin tiliotteella. 61

62 Toimeentulotukilain nojalla Maksaminen toimeentulotukilain nojalla Kun kunta on myöntänyt toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa erityistukea vastaan, se voi toimeentulotukilain 23 :n perusteella periä ja nostaa erityistuen siltä ajalta, jolta toimeentulotukea on annettu ennakkona (TOTUL 1412/ ). Erityistuki voidaan maksaa kunnalle kun erityistuki myönnetään takautuvasti sille ajalle, jolle kunnan TOTUL-vaatimus kohdistuu kunta on toimittanut vaatimuksensa Kelaan vähintään kaksi viikkoa ennen erityistuen maksupäivää. Kunta vastaa toimeentulotukilain 23 :n nojalla tekemänsä vaatimuksen oikeellisuudesta. Sinun ei siten tarvitse selvittää, onko henkilölle myönnetty toimeentulotukea odotettavissa olevaa erityistukea vastaan. Epäselvissä tapauksissa voit kuitenkin varmistaa, kohdistuuko kunnan vaatimus varmasti erityistukeen. Kunta voi käyttää perimänsä erityistuen vain ennakkona annetun toimeentulotuen takaisinperintään. Jäljelle jäävät varat kunnan on suoritettava välittömästi toimeentulotukea saaneelle erityistuensaajalle tai hänen edunvalvojalleen. Erityistukea ei voida maksaa kunnalle lapsen elatustuen korvaamiseksi. Myöskään jatkuvasti maksussa olevaa erityistukea ei voida muuttaa maksettavaksi kunnan sosiaalihuollon toimielimelle toimeentulotukilain 23 :n nojalla. Toimenpiteet vastuuyksikössä/terveysosastossa Toimenpiteet vastuuyksikössä/ terveysosastossa Kunta lähettää TOTUL 23 :n mukaisen vaatimuksensa lomakkeella EV 255, vastaavalla Kuntaliiton lomakkeella tai muulla tavoin kirjallisesti Kelaan. Maksuvaatimus tulee kuvata SAHAan ja rekisteröidä vireille etuusjärjestelmään välittömästi sen saavuttua. (Ks. Tekniset ohjeet > Maksuvaatimukset). Kunta voi SOKY-järjestelmällä rekisteröidä maksuvaatimuksia maahanmuuttajan erityistukeen. Tällöin maksuvaatimus tulee vireille ohjelmallisesti. Maksaminen Vaatimuksen voimassaolo lakkaa, kun kunta ilmoittaa voimassaolon päättyneen. Vastuuyksikkö tai terveysosasto maksaa takautuvan erityistuen kunnalle kunnan vaatimalta ajalta. Erityistuki maksetaan täydeltä kuukaudelta. (Katso lisää vastuuyksikön ja terveysosaston työnjaosta) Jos kunnan kirjallinen vaatimus on saapunut Kelaan vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää, et voi maksaa erityistukea erityistuensaajalle itselleen. Laske kahden viikon määräaika maksupäivästä kaksi viikkoa taaksepäin. 62

63 Esimerkki Jos maksupäivä on torstai, ilmoituksen on täytynyt saapua Kelaan viimeistään torstaina kaksi viikkoa aikaisemmin. Kunnalle maksaminen edellyttää, että TOTUL-vaatimus kohdistuu takautuvasti myönnettävään erityistukeen. Kuluvan kuukauden (maksuunpanokuukauden) erityistuen voit maksaa kunnalle seuraavissa tilanteissa: kunnalle maksetaan vaatimuksen perusteella erityistukea takautuvalta ajalta ja kunta on nimenomaan vaatinut myös kuluvan kuukauden erityistuen maksettavaksi kunnalle (takautuvan ajan ja kuluvan kuukauden maksu) tai kuluvan kuukauden etuus ei ole maksussa sen säännöllisenä maksupäivänä (pelkkä kuluvan kuukauden maksu, joka ei ole ehtinyt säännölliseen maksuerään). Erityistuki maksetaan kunnalle sen kuukauden alusta, jonka aikana toimeentulotuen maksaminen on aloitettu ja sen kuukauden loppuun, jonka aikana toimeentulotuen maksaminen on loppunut. Potilasvakuutuskeskukselle Maksaminen potilasvakuutuskeskukselle Potilasvahinkokorvaus on toissijainen muihin lakisääteisiin korvauksiin nähden. Tästä johtuen potilasvakuutuskeskus vastaa potilasvahingon korvauksesta vain siltä osin kuin vahingon kärsinyt ei saa siitä korvausta muun lain perusteella. Jos potilasvakuutuskeskus on jo maksanut korvausta ja vahingon kärsineellä on oikeus Kelan maksamaan etuuteen, syntyy potilasvakuutuskeskukselle regressioikeus samalta ajalta maksettuun Kelan etuuteen (potilasvahinkolaki 585/ ja 9 1 mom.). Regressi edellyttää, että Kelan maksama etuus perustuu samaan vahinkotapahtumaan. Lisäksi edellytetään, että potilasvakuutuskeskuksen ilmoitus on saapunut kelaan viimeistään kaksi viikkoa ennen etuuden maksupäivää. Toimenpiteet vastuuyksikössä/terveysosastossa Toimenpiteet vastuuyksikössä Kun potilasvahinkoasia tulee vireille potilasvakuutuskeskuksessa, se voi lähettää Kelaan ennakkoilmoituksen. Kun ilmoitus saapuu Kelaan, tulee se välittömästi kuvata SAHAan ja rekisteröidä vireille etuusjärjestelmään maksuvaatimuksena. Kun käsittelet maahanmuuttajan erityistukea koskevaa hakemusta ja potilasvahinkolain mukainen vaatimus on vireillä, tulee sinun ennen erityistukipäätöksen antamista ilmoittaa myönnettävän erityistuen määrä potilasvakuutuskeskukselle. Voit tehdä sen palauttamalla saamasi ilmoituksen potilasvakuutuskeskukselle erityistukea koskevin tiedoin varustettuna. 63

64 Kun potilasvakuutuskeskus on saanut tiedon erityistuen määrästä, laskee se takautumisvaatimuksensa määrän ja esittää sen jälkeen vaatimuksensa Kelalle. Potilasvakuutuskeskuksen vaatimuksesta tulee käydä ilmi potilasvakuutuskeskukselle maksettava etuus ja sen määrä aika, jolta etuus on maksettava potilasvakuutuskeskukselle aika, mistä lukien Kelan myöntämä etuus voidaan maksaa etuudensaajalle itselleen. Kun vaatimus on saapunut, voit ratkaista erityistukiasian. Ennen päätöksen antamista sinun tulee aina varmistua siitä, että erityistuki perustuu samaan vahinkotapahtumaan kuin potilasvahinko. Kun potilasvakuutuskeskukselle maksamisen edellytykset täyttyvät, maksetaan takautuvat erityistukierät potilasvakuutuskeskukselle. Erityistuki maksetaan henkilölle itselleen Potilasvakuutuskeskuksen ilmoittamasta ajankohdasta lukien. Potilasvakuutuskeskus voi esittää vaatimuksensa myös ilman ennakkoilmoitusta. Takautuvat erityistukierät maksetaan tässäkin tilanteessa potilasvakuutuskeskukselle, jos sille maksamisen edellytykset täyttyvät ja ilmoitus on saapunut Kelaan viimeistään kaksi viikkoa ennen erityistuen maksupäivää. Erityiskysymyksiä Jos potilasvakuutuslain mukainen vaatimus on vireillä, mutta takautumisvaatimusta ei saavu kohtuullisessa ajassa, voit tiedustella potilasvakuutuskeskukselta, aikooko se esittää vaatimuksen Kelalle. Jos potilasvakuutuskeskus peruuttaa esittämänsä ennakkoilmoituksen, voit myöntää erityistuen ja maksaa sen hakijalle itselleen. Jos erityistuenhakija on hakemuksessa ilmoittanut hakevansa tai saavansa korvausta myös potilasvakuutuksesta, tulee sinun tiedustella potilasvakuutuskeskuksesta, haluaako se tehdä takautumisvaatimuksen. Sinun ei kuitenkaan tarvitse tehdä tiedustelua, jos on ilmeistä, että erityistukea haetaan eri vahinkotapahtuman perusteella. Menettely kun Kelan maksamaa korvausta on suoritettu Jos vahingon kärsineelle on suoritettu korvausta muun lain perusteella, potilasvakuutuskeskus vähentää korvauksestaan muun lain perusteella suoritetun korvauksen ja maksaa vahingon kärsineelle näiden erotuksen. Kun Kela on jo myöntänyt potilasvahinkokorvauksen hakijalle yhteen sovitettavan etuuden, tiedustelee potilasvakuutuskeskus Kelalta sen myöntämien etuuksien määrät. Keskus lähettää tiedustelunsa Kelan toimistoon, joka vastaa tiedusteluun. Ennen määrän ilmoittamista sinun tulee tutkia, perustuuko erityistuki potilasvahinkotapahtumaan. Viivästyskorotus Viivästyskorotus Maahanmuuttajan erityistukeen ei makseta viivästyskorotusta. 64

65 Ennakonpidätys Ennakonpidätys Erityistuki on veroton etuus, joten siitä ei tehdä ennakonpidätystä. Etuusmaksujen peruutukset pankista Etuusmaksujen peruutukset pankista (sisältö) Etuusmaksujen peruutukset pankista Maksuja ei voi enää peruuttaa pankista. Ilmoitusvelvollisuus Ilmoitusvelvollisuus Erityistuensaaja on velvollinen ilmoittamaan Kelalle vakinaisesta muutostaan ulkomaille ulkomaille lähdöstä, jos jo lähtiessä on tiedossa, että matka kestää 90 päivää tai enemmän kaikista käynneistään ulkomailla kalenterivuosittain viimeistään 90:n ulkomailla olopäivän täyttymisen lähestyessä omien tai puolisonsa tulojen muutoksista perhesuhteiden muutoksista terveydentilan ja työkyvyn paranemisesta, jos erityistuki on myönnetty työkyvyttömyyden perusteella ryhtymisestä työhön, jos erityistuki on myönnetty työkyvyttömyyden perusteella vankilaan joutumisesta muista erityistukeen vaikuttavista olosuhteiden muutoksista. Tarkistaminen Tarkistaminen Erityistuki tarkistetaan vähintään kerran vuodessa (vuositarkistus). Sen lisäksi erityistukeen tehdään vuositarkistuksen ajankohdasta huolimatta välitarkistus, kun (MMETL 1192/ ) erityistuensaajan tai hänen puolisonsa vuositulot muuttuvat vuositulon nousu- tai laskurajan verran erityistuensaajan kansaneläke tai perhe-eläke tarkistetaan 65

66 erityistuensaajan perhesuhteet muuttuvat. Vuosi- ja välitarkistus tehdään hakemuksen perusteella. Mikäli erityistuen korottamisen edellytykset ovat Kelan tiedossa, korotus voidaan myöntää myös ilman välitarkistushakemusta. Vuositarkistus Vuositarkistus Erityistuki tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Vuositarkistus tehdään vuoden kuluttua erityistuen myöntämisestä tai edellisestä vuosi- tai välitarkistuksesta. Vuositarkistuksen ajankohta ilmoitetaan aina myöntö- tai tarkistuspäätöksessä. Vuositarkistus tehdään silloinkin, kun erityistuki maksetaan kunnalle erityistuensaajan ja hänen perheensä elatukseen. Jos erityistuen maksaminen on keskeytetty vankilassaolon tai ulkomailla olon vuoksi ja keskeytys kestää yli vuositarkistusajankohdan, tarkistetaan erityistuki hakemuksen perusteella vasta, kun tuen maksaminen aloitetaan uudelleen. Vuositarkistuksessa erityistuen määrä lasketaan uudelleen. Tulot ja perhesuhteet otetaan huomioon tarkistamisajankohdan mukaisina. Vuositarkistuksen yhteydessä selvitetään myös ulkomailla oleskelu (katso Tilapäinen ulkomailla oleskelu). Vuositarkistushakemus Erityistuensaajalle lähetetään automaattisesti esitäytetty vuositarkistushakemus (MM1) noin kaksi kuukautta ennen vuositarkistusajankohtaa. Erityistuensaajan tulee palauttaa vuositarkistushakemus Kelan toimistoon viimeistään tarkistusajankohtaa edeltävän kuukauden 15. päivä. Erityistuki lakkaa automaattisesti vuositarkistusajankohdasta lukien, mikäli erityistuensaaja ei palauta vuositarkistushakemusta määräaikaan mennessä. Jos erityistuensaaja kuitenkin toimittaa vuositarkistushakemuksen vielä tarkistuskuukauden aikana, lakkauttamispäätös oikaistaan. Mikäli erityistuensaaja toimittaa hakemuksen erityistuen lakkaamisen jälkeen, voidaan erityistuki myöntää aikaisintaan hakemiskuukauden alusta. Erityistuensaaja on velvollinen ilmoittamaan vuositarkistushakemuksessa ulkomailla olojaksot sekä toimittamaan jäljennökset passinsa tai muun matkustusasiakirjan sivuista. Vuositarkistushakemusta ei lähetetä ohjelmallisesti, jos erityistuki on kokonaan keskeytetty vankilassa tai ulkomailla olon vuoksi. Välitarkistus Välitarkistus Erityistukeen tehdään välitarkistus silloin, kun 66

67 Esimerkki erityistuensaajan tai hänen puolisonsa vuositulot muuttuvat vuositulon nousu- tai laskurajan verran erityistuensaajan kansaneläke tai perhe-eläke tarkistetaan erityistuensaajan perhesuhteet muuttuvat. (MMETL 1192/ ) Jos muutos erityistuensaajan olosuhteissa on tapahtunut kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä, erityistuki tarkistetaan sen kuukauden alusta. Muussa tapauksessa erityistuki tarkistetaan muutosta seuraavan kuukauden alusta. (MMETL 1192/ ) Välitarkistus tehdään hakemuksen perusteella. Mikäli erityistuen korottamisen edellytykset ovat Kelan tiedossa, korotus voidaan myöntää myös ilman välitarkistushakemusta. Mikäli erityistuensaajan tai hänen puolisonsa olosuhteissa on tapahtunut muutos ennen tarkistusajankohtaa, voidaan erityistuki tarkistaa olosuhteiden muutoksen ajankohdasta siitä huolimatta, että erityistuessa ei ole takautuvaa hakuaikaa. Kela saa tiedon, että erityistuensaajan perhesuhteet ovat muuttuneet Henkilön erityistuki tarkistetaan 1.8. alkaen. Vuositulot muuttuvat Vuositulot muuttuvat Erityistuki tarkistetaan, kun erityistukeen vaikuttavat vuositulot ovat nousseet 847 euroa vuodessa tai laskeneet 423 euroa vuodessa (KE-ind. 1502). Välitarkistusta ei tehdä, mikäli vuositulot eivät ole muuttuneet yllä mainitun vuositulon nousu- tai laskurajan verran. Erityistuki maksetaan tässä tilanteessa entisen suuruisena eikä vuositarkistuksen aika muutu. Kansaneläke tai perhe-eläke tarkistetaan Kansaneläke tai perhe-eläke tarkistetaan Erityistuki tarkistetaan, kun erityistuensaajan kansaneläke tai kansaneläkelain mukainen perhe-eläke tarkistetaan. Välitarkistus tehdään aina kansaneläkkeen tai perhe-eläkkeen määrän muutoksen suuruudesta riippumatta. Pelkästään kansaneläkkeen ja perheeläkkeen indeksikorotuksen vuoksi erityistukea ei kuitenkaan tarkisteta. Välitarkistuksen yhteydessä kansaneläke tai perhe-eläke otetaan huomioon maksettavan määräisenä ja samalla tarkistetaan myös muut erityistuen määräytymisperusteet. Vain erityistuensaajan oman kansaneläkkeen tai kansaneläkelain mukaisen perheeläkkeen muutos aiheuttaa tarkistamisen tällä perusteella. Mikäli erityistuensaajan puolisolle maksettavan kansaneläkkeen tai perhe-eläkkeen määrä muuttuu, tarkistetaan erityistuki vain, jos vuositulon nousu- tai laskuraja ylittyy. 67

68 Perhesuhteet muuttuvat Perhesuhteet muuttuvat Erityistuki tarkistetaan, kun erityistuensaajan perhesuhteet muuttuvat. Perhesuhteet muuttuvat, kun erityistuensaaja solmii avioliiton tai avioliitto purkautuu erityistuensaaja rekisteröi parisuhteen tai parisuhde purkautuu erityistuensaaja menee avoliittoon tai avoliitto päättyy toinen puolisoista joutuu jatkuvaan, vähintään kolme kuukautta yhtäjaksoisesti kestävään laitoshoitoon, jota annetaan laitoshoidon tai avohoidon toimintayksikössä aviopuolisoiden tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolten yhteistalous purkautuu tai palautuu puoliso kuolee. Tarkista perhesuhteiden muutoksesta aiheutuvan välitarkistuksen yhteydessä kaikki erityistuen määräytymisperusteet. Ota vuositulot huomioon tarkistusajankohdan mukaisina riippumatta siitä, ylittyykö vuositulojen nousu- tai laskurajat. Puolison tai erityistuensaajan oma laitoshoito Erityistuki tarkistetaan yksinäisen henkilön erityistuen mukaiseksi, jos erityistuensaaja tai hänen puolisonsa joutuu jatkuvaan, vähintään kolme kuukautta yhtäjaksoisesti kestävään laitoshoitoon. Tee tarkistus hakemuksen perusteella. Erityistuki tarkistetaan yksinäisen henkilön erityistuen mukaiseksi heti laitokseen menoa seuraavan kuukauden alusta lukien sen jälkeen, kun laitoshoito on osoittautunut jatkuvaksi. Jos laitoksessa olo päättyy ja puolisot muuttavat jälleen yhteen, tarkista erityistuki hakemuksen perusteella. Puolison vankilassa olo Kun erityistuensaajan puoliso alkaa suorittaa ehdotonta vankeusrangaistusta ja puolison erityistuen maksaminen keskeytetään yli kuuden kuukauden ajaksi, toisen puolison erityistuki tarkistetaan yksinäisen henkilön erityistuen määräytymisperusteiden mukaiseksi keskeyttämisajankohdasta lukien. Tarkistusta ei tehdä, kun henkilö on tutkintavankeudessa ja hänelle maksetaan edelleen erityistukea erityistuki maksetaan perheen toimeentulon turvaamiseksi ajalta, jolta vankilassa oleva henkilö ei itse ole oikeutettu saamaan erityistukea. Jos erityistuki on ollut keskeytettynä yli kuusi kuukautta ja kotona olevan puolison erityistuki on tarkistettu yksinäisen henkilön erityistuen mukaiseksi, tarkistetaan erityistuki todellisten perhesuhteiden mukaisiksi samasta ajankohdasta, josta vankilassa olleen puolison erityistuen maksaminen valvotun koevapauden alkamisen tai vapautumisen jälkeen alkaa. 68

69 Keskeyttäminen Keskeyttäminen Erityistuen maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää tai erityistuen määrää voidaan vähentää, jos on perusteltua syytä olettaa, että erityistuki olisi lakkautettava tai sen määrää vähennettävä (MMETL 1192/ ). Erityistuen maksaminen keskeytetään myös tilapäisen ulkomailla olon sekä vankeusrangaistuksen ajaksi. (MMETL 1192/ ja 22 ) Keskeyttämisestä annetaan aina päätös. Väliaikaista keskeytystä koskevasta päätöksestä ei ole muutoksenhakuoikeutta. Väliaikainen keskeyttäminen Väliaikainen keskeyttäminen Erityistuen maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää tai erityistuen määrää voidaan vähentää, jos on perusteltua syytä olettaa, että erityistuki olisi lakkautettava tai sen määrää vähennettävä (MMETL 1192/ ). Erityistuen maksaminen voidaan keskeyttää tai sen määrää vähentää esimerkiksi, jos erityistuensaaja ei ole ilmoittanut olosuhteissaan tapahtuneista muutoksista, esimerkiksi avioliiton solmimisesta tai purkautumisesta tai erityistukeen vaikuttavissa tuloissa tapahtuneesta muutoksesta, erityistuensaajan olinpaikka on tuntematon, erityistuensaaja ei ole toimittanut tarvittavaa selvitystä terveydentilastaan työkyvyn uudelleen arvioimiseksi tai erityistuensaaja on kieltäytynyt kuntoutuksesta. Keskeyttämisestä annetaan aina päätös. Väliaikaista keskeytystä koskevasta päätöksestä ei ole muutoksenhakuoikeutta. Lopullinen valituskelpoinen päätös tulisi pyrkiä antamaan neljän viikon kuluessa väliaikaista keskeytystä koskevan päätöksen antamisesta. Väliaikainen päätös katsotaan tällöin erityistuensaajan kuulemiseksi. Tilapäinen ulkomailla olo Tilapäinen ulkomailla olo Erityistukea voidaan maksaa erityistuensaajan tilapäisen ulkomailla oleskelun ajalta enintään sen kuukauden loppuun, jonka aikana hän on ollut ulkomailla saman kalenterivuoden aikana yhteensä 90 päivää. Ulkomailla oleskelu voi olla yhtäjaksoista tai koostua useammasta jaksosta. 69

70 Esimerkki Kirjaa ulkomailla olopäivät Tietomuutokset (HEMU) tapahtuman Ulkomaillaolot (Maahanmuuttajan erityistuki) kohtaan. Kaikki ulkomailla käynnit rekisteröidään lukuun ottamatta sellaista käyntiä, jossa lähtö ja paluu tapahtuvat samana päivänä. Ulkomailla oleskelua laskettaessa otetaan huomioon kaikki viikonpäivät. Ulkomaille lähtöpäivä katsotaan ulkomailla olopäiväksi ja Suomeen paluupäivä Suomessa olopäiväksi. Jos erityistuensaajan ulkomailla oleskeluun on erittäin painavia syitä, 90 päivän määräajasta voidaan poiketa. Määräajasta poikkeamiseen voi olla erittäin painava syy esimerkiksi silloin, kun erityistuensaaja ei sairauden takia voi palata ajallaan takaisin Suomeen. Määräajasta poikkeaminen harkitaan aina tapauskohtaisesti. Erityistukea ei makseta 90 päivän täyttymisen jälkeen kyseisen kalenterivuoden aikana enää niiltä kuukausilta, joiden aikana erityistuensaaja oleskelee ulkomailla. Tällöin yhdenkin vuorokauden oleskelu aiheuttaa tuen keskeyttämisen kyseiseksi kuukaudeksi. Kun erityistuki on keskeytetty tilapäisen ulkomailla oleskelun vuoksi, erityistuen maksaminen aloitetaan uudelleen seuraavasti: maksaminen aloitetaan uudelleen erityistuensaajan Suomeen paluuta seuraavan kuukauden alusta, jos paluu tapahtuu saman kalenterivuoden aikana. maksaminen aloitetaan kalenterivuoden alusta, jos erityistuensaaja palaa Suomeen vasta seuraavan kalenterivuoden aikana. Maksamisen aloittamiseksi erityistuensaajan on aina annettava selvitys siitä, että erityistuen saamisen edellytykset täyttyvät edelleen sekä siitä, että hänen ulkomailla olonsa on edelleen tilapäistä. Erityistuensaaja ilmoittaa olevansa ulkomailla vuoden alusta alkaen ja palaavansa Suomeen toukokuun puolivälissä. Hänellä on oikeus olla ulkomailla tammi-maaliskuun välinen aika ilman, että sillä on vaikutusta erityistuen maksamiseen. Erityistuki keskeytetään huhtikuun alusta lukien. Kun erityistuensaaja palaa toukokuussa Suomeen, hän antaa selvityksen siitä, että erityistuen saamisen edellytykset ovat yhä olemassa. Erityistuen maksaminen aloitetaan uudelleen kesäkuun alusta lukien. Katso myös kohta Lakkautus > Vakinainen muutto ulkomaille Vankilassa olo Vankilassa olo Erityistuen maksaminen keskeytetään pääsääntöisesti ehdottoman vankeusrangaistuksen alkamista seuraavan neljännen kuukauden alusta. Lue lisää ohjeesta Vankilassa olo ja Kelan etuudet 70

71 Lakkauttaminen Lakkauttaminen Erityistuki lakkautetaan, kun erityistuensaaja muuttaa vakinaisesti ulkomaille asumaan eli oleskelu ulkomailla kestää yli vuoden erityistuensaajan olosuhteissa on tapahtunut sellainen muutos, etteivät erityistuen myöntämisedellytykset enää täyty erityistuensaaja ei kehotuksesta huolimatta ole antanut erityistuen tarkistamiseksi tarvittavia tietoja erityistuensaaja ei ole palauttanut vuositarkistushakemusta ajoissa erityistuensaaja kuolee. Erityistuki lakkautetaan muutosta seuraavan kuukauden alusta (MMETL 1192/ ). Vakinainen muutto ulkomaille Jos erityistuensaaja muuttaa vakituisesti ulkomaille, erityistuki lakkautetaan muuttoa seuraavan kuukauden alusta. Ulkomailla olo katsotaan vakituiseksi, mikäli se kestää yli vuoden. (Katso Vakuuttamisohje > Suomesta muutto) Ennen erityistuen lakkauttamista kv-vastuuyksikkö antaa päätöksen siitä, että henkilöön ei enää sovelleta Suomen asumisperusteista sosiaaliturvalainsäädäntöä vakinaisen ulkomaille muuton vuoksi. Lakkauta erityistuki vasta, kun kv-vastuuyksikkö on antanut edellä mainitun päätöksen. Päätä takaisinperinnästä, jos tukea on maksettu liikaa. Jos erityistuensaaja muuttaa vakinaisesti ulkomaille asumaan ja palaa myöhemmin Suomeen, on viiden vuoden karenssiajan täytyttävä uudelleen. Jos henkilö palaa kuitenkin Suomeen asumaan ennen kuin 90 ulkomailla olopäivää on täyttynyt, lakkauttamispäätös oikaistaan ja erityistuen maksamista jatketaan. Jos erityistuensaaja palaa Suomeen 90 päivän täyttymisen jälkeen, mutta kuitenkin ennen kuin ulkomailla olo on kestänyt yhtä vuotta, harkitaan tapauskohtaisesti, onko uusi viiden vuoden karenssiaika liian kohtuuton asiakkaan tilanteeseen nähden. Siten kysymykseen voi tulla myös maksamisen aloittaminen Suomeen paluuta seuraavan kuukauden alusta. Pyynnöstä lakkauttaminen Pyynnöstä lakkauttaminen Erityistuki voidaan erityistuensaajan pyynnöstä lakkauttaa myöntämisajankohdasta, kun erityistukipäätös ei ole vielä lainvoimainen tai erityistukea ei ole vielä maksettu, vaikka päätös on lainvoimainen. Lakkautuspyyntö tulee yleensä tehdä kirjallisesti. Jos erityistukea ei ole vielä maksettu, voit selvissä tapauksissa lakkauttaa erityistuen myös suullisen pyynnön perusteella. Kirjaa pyyntö SAHAn kommenttikenttään. 71

72 Jos erityistuensaajalla on edunvalvoja tai voimassa on edunvalvontavaltuutus, et voi tehdä lakkautusta ilman erityistuensaajan laillisen edustajan suostumusta. Toimenpiteet, kun erityistukea ei vielä ole maksettu Jos päätös on jo annettu, mutta erityistukea ei ole vielä maksettu, pyydä asiakasta palauttamaan erityistuen myöntöpäätös. Vie SAHAn kommenttikenttään tieto päätöksen mitätöimisestä. Rekisteröi hylkäysratkaisu erityistuen myöntöajankohdalle. Anna asiakkaalle päätös, jossa kerrot, että annettu päätös on hänen pyynnöstään oikaistu myöntöajankohdasta lukien. Lue lisää MM-tekniset ohjeet Maksuedellytykset Toimenpiteet, kun erityistukea on jo maksettu Voit lakkauttaa erityistuen maksuesteellä. Keskeytä tällöin erityistuen maksaminen seuraavan säännöllisen maksun ajasta. Pyydä kirjeellä erityistuensaajaa palauttamaan erityistuen myöntöpäätös toimistoon ja saamansa maksut Sampo-Pankkiin Kelan tilille Ilmoita pyynnöstä maksupalveluun sähköpostilla. Maksupalvelu ilmoittaa sähköpostilla, kun pyydetyt maksut ovat palautuneet. Kun maksetut erät on palautettu, anna erityistuensaajalle päätös, jossa kerrotaan, että aiemmin annettu päätös on hänen pyynnöstään oikaistu myöntöajankohdasta lukien. Rekisteröi hylkäysratkaisu etuuden myöntöajankohdalle. Lue lisää MM-tekniset ohjeet Palautukset Menettelystä, kun erityistukihakemusta ei vielä ole ratkaistu, katso Hakemuksen peruuttaminen. Maksussa olevan erityistuen lakkauttaminen Jos päätös on jo lainvoimainen, ei erityistukea yleensä voida lakkauttaa erityistuensaajan pyynnöstä. Kuitenkin erityistuki voidaan lakkauttaa, kun lakkautettavan erityistuen tilalle myönnetään toinen, määrältään suurempi Kelan etuus. Maksussa olevan erityistuen voit kuitenkin lakkauttaa erityisestä syystä. Erityisenä syynä voidaan pitää sitä, että erityistuensaaja menettäisi suuremman muualta maksettavan etuuden. Toimenpiteet ovat samat kuin siinä tilanteessa, että erityistukea on jo maksettu. Päätöksen oikaisu ja poistaminen Päätöksen oikaisu ja poistaminen (sisältö) Päätöksen oikaisu ja poistaminen Kaikille etuuksille yhteinen Päätöksen oikaisu ja poistaminen. 72

73 Liikamaksu Liikamaksu Erityistuen liikamaksu syntyy tarkistus- tai lakkautusratkaisun yhteydessä. Ohjelma ohjaa sinua valitsemaan Liikamaksu-näytön, jolla näytetään aika, jolta liikamaksua on muodostunut ja liikamaksun määrä. Voit päättää jo tässä yhteydessä mahdollisesta liikamaksun takaisinperinnästä luopumisesta tai siitä, että takaisinperinnästä päätetään myöhemmin. Näytöllä joudut myös ottamaan kantaa erityistuensaajan kuulemiseen. Takaisinperintä Takaisinperintä Kaikille etuuksille yhteinen Takaisinperintä-ohje. Regressimenettely Regressimenettely Kun erityistuessa tulona huomioitavasta eläkkeestä tai etuudesta on vireillä hakemus tai muutoksenhaku, voi Kela myöntää erityistuen väliaikaisella päätöksellä ja näin turvata erityistuensaajan tai -hakijan toimeentulon siltä ajalta, jonka hakemuksen tai muutoksenhakuasian käsittely kestää. Erityistuessa on kansaneläkkeestä poikkeava laaja regressioikeus. Jos erityistuensaajalle myönnetään takautuvasti erityistuen määrään vaikuttavaa eläkettä tai etuutta tai jos näiden määrää korotetaan, Kela voi periä samalta ajalta liikaa maksetun erityistuen eläkkeestä tai muusta etuudesta. Ilmoita työeläkelaitokselle tai muulle etuuden maksajalle vähintään kaksi viikkoa ennen etuuden maksamista, että etuus tai osa siitä on maksettava Kelalle. Menettelyä ei käytetä, jos etuuden myöntämisellä ei ole erityistuensaajalle taloudellista merkitystä. Ulkomailta maksettaviin eläkkeisiin ja etuuksiin ei voi käyttää regressimenettelyä, vaan liikaa maksettu erityistuki peritään takaisin normaalilla takaisinperintämenettelyllä. Regressimenettelyn ohella on käytössä myös arviointimenettely niissä tapauksissa, joissa työeläkehakemus on ollut kauan vireillä työeläkelaitoksessa. 73

74 Toimenpiteet vastuuyksikössä Toimenpiteet vastuuyksikössä Anna väliaikainen päätös ja ilmoita muulle laitokselle Kelan regressioikeudesta. Tee ilmoitus lomakkeella Regressi- ja perimisilmoitus (ETK/KELA 7025 sr). Lähetä ilmoitus sille laitokselle, jonka eläke- tai korvaushakemus on vireillä tai jonka päätöksestä on valitettu ja myös seurannaislaitokselle. Ilmoitus on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen tai korvauksen maksupäivää. Rekisteröi maksuvaatimustiedot, ja siirrä kansio, jossa on kopio lähetetystä regressilomakkeesta, merkinnällä 'REGRESSI' terveysosastolle. Toimenpiteet terveysosastolla Toimenpiteet terveysosastolla Vahvista väliaikainen päätös sen jälkeen, kun eläke- tai korvaushakemusta koskeva päätös on annettu tai valitusta koskeva päätös on lainvoimainen. Tieto päätöksestä saadaan muulta laitokselta lomakkeella ETK/KELA 7025sr. Anna väliaikainen päätös kunkin päätöksen tultua, jos muutoksenhakuasteet ovat antaneet päätökset eri aikoina. Anna lopullinen vahvistuspäätös vasta, kun kaikista valituksista on annettu lainvoimaiset päätökset. Lähetä perimisilmoitus (lomake ETK/KELA 7025sr) kullekin laitokselle erikseen, kun liikamaksua peritään usealta eri laitokselta. Jos liikamaksua ei ole syntynyt, ilmoita eläkettä maksavalle laitokselle, että regressivaatimus raukeaa. Jollei liikamaksua saada perityksi kokonaan takaisin eläkkeen tai korvauksen maksajalta, peri se takaisin erityistuensaajalta itseltään normaalia takaisinperintämenettelyä käyttäen. Jos työeläke- tai muu laitos on valituksen vireillä ollessa myöntänyt eläkkeen väliaikaisella päätöksellä tai esimerkiksi tapaturmaeläkkeestä on annettu ennakkopäätös, tarkista erityistuki. Lähetä perimisilmoitus tässä vaiheessa työeläke- tai muulle laitokselle. Anne lopullinen päätös, kun työeläkettä tai korvausta koskevasta valituksesta on annettu lainvoimainen päätös. Lue myös väliaikaisesta päätöksestä (Ratkaiseminen > Päätöksen antaminen > Väliaikainen päätös) Muutoksenhaku Muutoksenhaku (sisältö) Muutoksenhaku Kaikille etuuksille yhteinen Muutoksenhaku-ohje. 74