Kuntoutusraha

Transkriptio

1 Kuntoutusraha

2 Sisällysluettelo 1 Etuusohje Hyvä hallinto Tavoite Etuuden osat Oikeus ja edellytykset Vakuutetun oikeus Suomessa asuvat ja heihin rinnastettavat Suomessa työskentelevät ja yritystoimintaa harjoittavat Työnantajan oikeus Kuntoutusrahan erityistilanteet Päivärahaetuus palkalliselta ajalta Lomautus Vuosiloma Opettajan vuosiloma ja kesäkeskeytys Irtisanomisaika Konkurssipesä Palkkaturvan maksaja Ulkomainen työnantaja Myöntämisedellytykset Ikä Työelämätavoite Työstä estyminen Kuntoutuspäivän vähimmäiskesto Työskentely kuntoutuksen aikana Työskentely osana ammatillisen kuntoutuksen toimenpidettä Kuntoutuspäätös Omavastuuaika Omavastuuaika 0 päivää Omavastuuaika 1 päivä Omavastuuaika päivää Omavastuuaika 30 päivää Kuntoutuskokonaisuus Ylläpitokorvaus Kuntoutusavustus Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada Odotus- ja väliaika Kuntoutuskokonaisuus Tilapäinen keskeytys Poissaolo kuntoutuksesta Kv-säännökset EY-lainsäädäntöä soveltavien valtioiden välillä liikkuvien henkilöiden rahaetuudet Vastuu etuuksista ja oikeus etuuksiin Työtulot Päivärahaetuuksien maksaminen muutettaessa ja muuton jälkeen i

3 Päivärahaetuuksien hakeminen Menettelyt työkyvyttömyyteen liittyvissä rahaetuuksissa Sosiaaliturvasopimukset Ammatillinen kuntoutus Pohjoismaissa Kuntoutus perusteena Kelan kuntoutus Koulutus ammatillisena kuntoutuksena Yleissivistävä peruskoulutus Työstä estyminen koulutuksessa Seuranta koulutuksen aikana Koulutuksen loma-aika Työtulot koulutuksen aikana Kunnan järjestämä lääkinnällinen kuntoutus Työterveyshuoltolain mukainen kuntoutus Muu työterveyshuoltolain mukaista kuntoutusta vastaava kuntoutus Vammaispalvelulain mukainen sopeutumisvalmennus Lastensuojelulain mukainen perhekuntoutus Kehitysvammalain mukainen perhekuntoutus Päihdekuntoutus Perhekuntoutus Yksilökohtainen päihdekuntoutus Oppisopimuskoulutus Kuntoutusrahan maksaminen ja seuranta oppisopimuksen ajalta Veikkausvoittovaroin rahoitettu sopeutumisvalmennus Omaisen kuntoutusraha Nuoren kuntoutusraha Työ- tai opiskelukyvyn olennainen heikentyminen Kokonaistilanteen arviointi Tehostettu työkyvyn arviointi ja kuntoutus sekä tukitoimet KHOPS - Henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma Ammatillisen kuntoutumisen varmistaminen ja työllistymisen edistäminen Yhteistyö TK-ratkaisukeskuksen ja vakuutuspiirin välillä Koulutuspäätöksen selvittäminen Nuoren kuntoutusrahapäätös KHOPS:n ajalle Odotus- ja väliaika nuoren kuntoutusrahassa KHOPS:n seuranta Nuoren kuntoutus keskeytyy Ulkomailla annettava kuntoutus Suhde muihin etuuksiin Eläkkeet Työeläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke ja työuraeläke Osatyökyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Kelan työkyvyttömyyseläke Takuueläke KEL 12 4 mom. (sokea, liikuntakyvytön, avuton) Lapsikorotus ii

4 Perhe-eläkkeet Vanhuuseläke ja varhennetut vanhuuseläkkeet Eläketuki ikääntyvälle pitkäaikaistyöttömälle Urheilijan tapaturma- ja eläketurva Muut eläkkeet Työeläkekuntoutus ja sen korvaukset Erityishoitoraha Opintoetuudet Sairauspäiväraha (ml. osasairauspäiväraha) Toimeentulotuki Työttömyysetuudet Vanhempainpäivärahat Kotihoidontuki Luopumistuki Ensisijaiset ansiomenetyskorvaukset Muun korvauksen viivästyminen Työtapaturma ja ammattitauti Liikennevahinko Sotilastapaturmat Potilas- ja lääkevahinkokorvaus Ulkomailta maksettavan etuuden ja tulon vaikutus Perustulo Määrä Työtulojen perusteella Osakuntoutusrahan määrä Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava määrä Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrä Kuntoutusrahan vähimmäismäärät Nuoren kuntoutusrahan määrä Odotus- ja väliajan määrä Edeltävä etuus Harkinnanvarainen kuntoutusavustus Määrä tilapäisen keskeytymisen ajalta Ylläpitokorvaus Määräytymisperusteet Työtulot Palkkatulot Ei palkkaa Vakuutuspalkka ja ulkomaan työtulo Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot Yritysmuodot YEL- ja MYEL-työtulot Vakuuttamisvelvollisuuden selvittäminen Yrittäjäpalkan tarkistus Vapaaehtoinen vakuutus Työkorvaus Vähennykset iii

5 Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö Yli vuodenvaihteen jatkuvat etuudet Etuuslajin vaihtuminen Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaja Osa-aikaeläke Esitetyt työtulot Luotettava selvitys Jatkuvat työtulot Esitettyjen työtulojen arviointi Edeltävät kuuden kuukauden tulot Ammatinvaihtuminen Ammatinvaihtumista vastaava muu syy Tarkastelujakson pidentäminen Uusi työsuhde tai työhönpaluu Pätkätyöt Edeltävä etuus on perustunut 6 kk:n tuloihin Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot Apurahansaajan työtulo Kunnaneläinlääkärin esittämät tulot Vakuutuspalkka tai ulkomaan työtulo Osatyökyvyttömyyseläke Edeltävän etuuden perusteella Työttömyysetuudet Kuntoutusrahat Opintoraha Sairauspäiväraha Eläkkeensaajan kuntoutusraha Ratkaiseminen Käsittelypaikka KV-asioiden Käsittelypaikka Esteellisyydestä Käsittely- ja ratkaisukielto Esteellisyyden toteaminen Haastattelu Lisäselvitykset Arvion pyytäminen Kuuleminen Milloin asiakasta on kuultava? Miten kuullaan? Päätöksen antaminen Päätöksensaajat Ilmoitusvelvollisuus Hakeminen Vireilletulo Lähettäjän vastuu Asiakirjan siirto iv

6 Kuka voi hakea etuutta? Henkilö itse Edunvalvoja Edunvalvontavaltuutettu Asiamies eli valtuutettu Lähiomainen tai muu henkilö Kunta Potilasvakuutuskeskus Työnantaja Hakuaika Lisäselvitysten pyytäminen Maksaminen Maksuosoite Ulkomaan maksuosoite Maksunsaajat Vakuutettu Työnantaja Palkkaturvan maksaja Potilasvakuutuskeskus Edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettu Kunta Työttömyyskassa Opintotuen vastuuyksikkö Työpaikkakassa Kelan toimisto Ulosottoviranomainen Maksaminen regressinä Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet Ennakonpidätyksen perusteet Lähdevero Tietojen saanti ja käyttöönotto Suorasiirtotiedot Tiedot maksunsaajalta Ennakonpidätyksen tallennus Kelan selvitettävä Toimittaminen Kuntoutusraha Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Takaisin maksetut etuudet Regressisuoritukset Vuosi-ilmoitukset Kuukausivalvonta Maksun estäminen Etuusmaksujen peruutukset pankista Keskeyttäminen Lakkauttaminen v

7 1.15 Tarkistaminen Ulkomailta myönnetty etuus Indeksi- ja määrätarkistukset Liikamaksu Takaisinperintä Regressiperintä Regressikuittaus kuntoutusrahasta/sairauspäivärahasta Päätöksen oikaisu ja poistaminen Muutoksenhaku vi

8 1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet Hyvä hallinto Hallintolaissa säännellään hyvän hallinnon perusteet. Hallintolakia sovelletaan kaikkiin hallintoasioihin Kelassa. Näihin kuuluvat etuusasiat, sisäisen hallinnon asiat ja sidosryhmäyhteistyö. Hallintolaki on yleislaki. Jos erityislaissa, esimerkiksi etuuslaissa, jostain asiasta säädetään toisin, sovelletaan erityislakia. Hyvän hallinnon perusteista tarkemmin 1.2. Tavoite hallintolain soveltaminen ja asiointi toisen puolesta Kelassa etuusohjeen kohdissa hakeminen ja ratkaiseminen Kuntoutusrahan tavoitteena on turvata kuntoutujan toimeentulo kuntoutuksen aikana. Kuntoutusraha voi edellytysten täyttyessä tulla maksettavaksi myös kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta sekä kuntoutuspäätöksen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta. Nuoren kuntoutusrahan tavoitteena on varmistaa vuotiaan nuoren ammatillisen kuntoutumisen käynnistyminen ja toteutuminen, parantaa hänen työllistymisedellytyksiään sekä turvata hänen toimeentuloa, kun nuoren työ- tai opiskelukyky ovat olennaisesti heikentyneet. Ylläpitokorvauksen tarkoituksena on varmistaa kuntoutukseen osallistuminen korvaamalla niitä ylimääräisiä kustannuksia, joita kuntoutujalle itselleen aiheutuu kuntoutukseen osallistumisesta. Harkinnanvaraisella kuntoutusavustuksella voidaan tukea kuntoutujan työllistymistä kuntoutuksen jälkeen, jos tämä on erityisen tarpeellista kuntoutujan työllistymisen kannalta Etuuden osat Kelan kuntoutuslain (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutus-rahaetuuksista, jäljempänä Kelan kuntoutuslaki tai KKRL 566/2005) mukaisia kuntoutusrahaetuuksia ovat kuntoutusraha nuoren kuntoutusraha 1

9 ylläpitokorvaus harkinnanvarainen kuntoutusavustus Oikeus ja edellytykset Kuntoutusrahaa maksetaan edellytysten täyttyessä vuotiaalle asiakkaalle, joka on sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuna Suomessa ja kuuluu näin Suomen sosiaaliturvan piiriin. (KKRL 566/ ) Ohjaa asiakkaan kuntoutusraha-asia KV-keskukseen, jos asiakkaan vakuuttamisasia on vireillä tai ei ole voimassa koko haetulle ajalle. Lue lisää: KV-asioiden käsittelypaikka Vakuutetun oikeus Sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuja ovat: Suomessa vakinaisesti asuvat ja heihin rinnastettavat, ja Suomessa työskentelevät ja yritystoimintaa harjoittavat henkilöt, vaikka he eivät vakinaisesti asuisikaan Suomessa. Ennen etuushakemuksen ratkaisemista varmista, että vakuuttaminen on selvitetty siltä ajalta, jolle etuutta on haettu Suomessa asuvat ja heihin rinnastettavat Suomessa vakinaisesti asuva on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaan (SVL 1224/ luku 2 1 mom.). Vakinainen Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain mukaan. Lue lisää vakinaisesta asumistarkoituksesta. Suomessa asuviin vakuutettuihin rinnastetaan enintään yhden vuoden ajan tilapäisesti ulkomailla oleskelevat henkilöt (SovAL 1573/ ). Lisäksi soveltamisalalain 5 8 :ssä mainittuihin henkilöryhmiin kuuluvat ovat laissa säädetyin edellytyksin edelleen sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuina, myös yli vuoden kestävän ulkomailla oleskelun ajan. Tällaisia henkilöryhmiä ovat mm. valtion palveluksessa ulkomailla työskentelevät, lähetys- ja kehitysyhteistyöntekijät, suomalaisella aluksella palvelevat merimiehet, lähetetyt työntekijät, suomalaisen työnantajan ulkomailla palvelukseensa ottamat työntekijät, sekä päätoimiset opiskelijat ja tutkijat. Myös näihin ryhmiin kuuluvien mukana ulkomailla olevat perheenjäsenet vakuutetaan Suomessa. Lue lisää Suomesta muutosta. Huomaa, että työntekijöinä ja yrittäjinä EY-lainsäädäntöä soveltavassa [1] liikkuvien sosiaaliturva määräytyy EY:n sosiaaliturvalainsäädännön perusteella. Esimerkiksi lyhytaikainenkin työskentely muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa, voi johtaa Suomen sairausvakuutuksen päättymiseen. Lue lisää EY:n sosiaaliturva-asetuksesta 883/2004 ja 1408/71. 2

10 [1] EU- ja ETA-maat sekä muut EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot Suomessa työskentelevät ja yritystoimintaa harjoittavat Suomessa työskentelevä tai yritystoimintaa harjoittava henkilö vakuutetaan, vaikka häntä ei pidettäisi vakinaisesti Suomessa asuvana (SVL 1224 / luku 2 1 ja 2 mom.). Työskentelyyn perustuva sairausvakuuttaminen edellyttää työntekijältä vähintään neljän kuukauden työskentelytarkoitusta Suomessa siten, että työttömyysturvalain (TTL 1290/ luku 3 ja 7 ) mukaisen työssäoloehdon työaikaa ja palkkaa koskevat edellytykset täyttyvät. Lue lisää palkansaajan työssäoloehdosta. Huomaa, että vaatimus vähintään neljän kuukauden työskentelystä ei ole odotusaika, vaan henkilö, joka täyttää edellytykset, vakuutetaan heti työskentelyn aloittamisesta lukien. Lue lisää soveltamisalalain (SovAL 1573/1993) mukaisesta työskentelyyn perustuvasta vakuuttamisesta. Yritystoiminnan harjoittamiseen perustuva sairausvakuuttaminen edellyttää, että yrittäjä on velvollinen ottamaan yrittäjän eläkelain (Yrittäjän eläkelaki 1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain (Maatalousyrittäjän eläkelaki 1280/2006) mukaisen vakuutuksen ja että hän on harjoittanut yritystoimintaa yhdenjaksoisesti vähintään neljän kuukauden ajan, ennen vakuuttamista koskevan hakemuksen jättämistä. Edellytykset täyttävä yrittäjä vakuutetaan yritystoiminnan aloittamisesta lukien. Lue lisää yrittäjästä. [1] EU- ja ETA-maat sekä muut EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot Harkitessasi sairausvakuuttamista työskentelyn tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella huomioi, että samat vakuuttamisen edellytykset koskevat sekä EU-lainsäädäntöä soveltavista maista [1 ] ja sosiaaliturvasopimusmaista, että kaikista muistakin maista tulevia työntekijöitä ja yrittäjiä. Lisäksi edellytetään oleskelulupavaatimuksen täyttymistä (SovAL 3c ). Lue lisää oleskeluluvasta. Sairausvakuutuslain ja soveltamisalalain työntekijän vakuuttamisen säännökset ovat melko yhtenäiset, mutta ne eroavat ns. kolmansista maista tulleiden yrittäjien osalta. Sairausvakuutettuja eivät kuitenkaan ole Suomessa vieraan valtion edustustossa tai kansainvälisessä järjestössä työskentelevät ulkomaan kansalaiset Työnantajan oikeus Päivärahaetuudella tässä tarkoitetaan sairauspäivärahaa, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa, eritysäitiysrahaa, luovutuspäivärahaa, tartuntatautietuutta sekä kuntoutusrahaa. Perhevapaalla tässä tarkoitetaan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaita. Työ- tai virkasuhde Päivärahaetuus maksetaan työnantajalle, jos työnantaja maksaa työsuhteen perusteella palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta työstä poissaolon ajalta. Palkkaa vastaava korvaus voi olla esim. luontoisetuus, kuten autoetu. Lisäksi edellytetään, että työsuhteen ehdoissa on sovittu etuuden tai sen osan maksamisesta työntekijän sijasta työnantajalle. Työnantajan velvollisuus maksaa palkkaa työstäpoissaolon ajalta voi perustua: 3

11 työ- tai virkasuhteen ehtoihin oppisopimussuhteeseen työ- tai virkaehtosopimukseen Jos työntekijällä on oikeus saada palkkaa sairauspoissaolon, perhevapaan tai kuntoutuksen ajalta, hänellä ei ole oikeutta päivärahaetuuteen siltä osin kuin hän on saanut palkkaa. Työntekijän saamaa palkkaa verrataan ohjelmallisesti samalta ajalta maksettavan päivärahaetuuden määrään. Jos päivärahaetuus on suurempi kuin palkka, ylimenevä osuus maksetaan työntekijälle itselleen. Jos työntekijällä on useita poissaoloajan palkkaa maksavia työnantajia, päivärahaetuus jaetaan työnantajien kesken maksettujen palkkojen suhteessa. Työnantajan osallisuus etuusasiaan päättyy palkanmaksun päättyessä, minkä jälkeen työnantajalla ei enää ole oikeutta saada tietoa työntekijän etuusasiasta (palkanmaksun jälkeiseltä ajalta). Työntekijän valittaessa päätöksestä, annetaan muutoksenhakuun liittyvä lausunto tiedoksi pääsääntöisesti vain hänelle itselleen. Työnantajan oikeudesta saada lausunto tiedoksi kerrotaan muutoksenhaun etuusohjeessa. Työnantajalla ja työntekijällä eri näkemykset Kelassa ei ole mahdollista tuntea kaikkien virka- ja työehtosopimusten sisältöjä, vaan asianosaisten tulee itse tietää, milloin työntekijä on palkallisella vapaalla ja miltä ajalta päiväraha maksetaan työnantajalle. Voit yleensä tehdä ratkaisun työnantajan ilmoituksen mukaisesti. Työnantajan tulee ilmoittaa Kelaan ne palkat, joista sillä on oikeus päivärahaetuuteen työsuhteen ehtojen perusteella. Jos työnantajalla ja työntekijällä on asiasta eri näkemykset, kuule molempia osapuolia ja tee ratkaisu sen jälkeen. Yritystoiminta ja työ- tai virkasuhde Jos YEL/MYEL-vakuutettu yrittäjä tai apurahan saaja on samanaikaisesti työsuhteessa myös ulkopuoliseen työnantajaan, niin päivärahaetuus jaetaan YEL/MYEL-vakuutetulle henkilölle ja hänen työnantajalleen YEL/MYEL-työtulon ja työnantajan maksaman palkan suhteessa. Jos YEL/MYEL-vakuuttaminen päättyy esim. perhevapaan tai pitkän sairauspoissaolon vuoksi etuusoikeuden tai työkyvyttömyyden alkaessa eikä vakuutus ole voimassa ajalla, jolta työnantaja maksaa työstäpoissaoloajan palkkaa, etuutta ei jaeta yrittäjän ja hänen työnantajansa kesken. Etuus maksetaan tällöin työnantajalle palkkaa vastaavalta osalta samalla tavalla kuin silloin, jos yrittäjä ei ole vakuuttamisvelvollinen eikä hänellä sen vuoksi ole voimassa olevaa YEL/MYELvakuutusta. Palkanmaksu yrittäjälle Yritys voi maksaa sairauspoissaolon, vanhempainvapaan tai kuntoutuksen ajalta palkkaa yrittäjälle. Päivärahaetuus voidaan maksaa yritykselle vain, jos yrittäjä on työsuhteessa yritykseen. Jos työsuhdetta ei ole, päiväraha maksetaan yrittäjälle itselleen. Työsuhteisia eivät ole yrittäjät, jotka kuuluvat YEL- tai MYEL-vakuutuksen soveltamisalan piiriin. Työsuhteesta ei aina välttämättä ole kyse silloinkaan, kun yrittäjä ei ole YEL- tai MYELvakuuttamisvelvollinen. Epäselvässä tilanteessa, esim. jos palkkatiedot on ilmoitettu henkilölle, joka ilmoittaa työskentelevänsä yrittäjänä tässä yrityksessä, tarkista poissaoloajan palkan ilmoittaneelta yritykseltä ja tarvittaessa palkkaa saaneelta yrittäjältä, onko kysymyksessä työsuhde. Esimerkki Vanhuuseläkkeelle jäänyt yrittäjä, joka jatkaa yritystoimintaa, ei ole YEL- tai MYELvakuuttamisvelvollinen. Jos yrittäjä omistaa yrityksen kokonaan tai työskentelee muutoin 4

12 johtavassa asemassa yrityksessä, päivärahaa ei makseta yritykselle, koska yrittäjä ei ole työsuhteessa Kuntoutusrahan erityistilanteet Kuntoutusajan palkanmaksusta ei ole sovittu työehtosopimuksissa yhtä laajasti kuin sairauspoissaolon tai vanhempainvapaan ajalta. Tämän vuoksi kuntoutusrahassa korostuu työnantajan ja työntekijän sopiminen etuuden maksusta. Työnantajalle maksaminen edellyttää, että työntekijä ja hänen työnantajansa ovat sopineet etuuden tai sen osan maksamisesta työntekijän sijasta työnantajalle. Jos maksamisesta työnantajalle ei ole sovittu tai on nimenomaisesti sovittu toisin, kuntoutusraha maksetaan työntekijälle itselleen. Työnantajan tulee ilmoittaa Kelaan ne palkat, joista sillä on oikeus kuntoutusrahaa työsuhteen ehtojen perusteella. Jos työnantajalle ja työntekijällä on asiasta eri näkemykset, kuule molempia osapuolia ja tee ratkaisu sen jälkeen. Työnantajaa voi kuulla kirjeellä KRS05. Kuntoutusraha maksetaan työntekijälle itselleen, jos hän on ollut kuntoutuksessa vuosiloman tai siihen verrattavan, muun kuin kuntoutuksen perusteella myönnetyn, palkallisen vapaan aikana. Tästä työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia toisin. Kuntoutusraha maksetaan kuntoutujalletyöntekijälle itselleen, kun kuntoutusrahaa maksetaan seuraavien vapaiden ajalta: palkaton vapaa ylityövapaa säästövapaa. Kuntoutusraha maksetaan työnantajalle, jos työnantaja ilmoittaa maksaneensa kuntoutusrahaan oikeuttavaa palkkaa seuraavalta vapaalta: työajan lyhennysvapaa, ns. pekkaspäivä. Osakuntoutusraha Osakuntoutusraha voidaan maksaa työnantajalle samoilla periaatteilla kuin täysi kuntoutusraha. Jostyöntekijä on tehnyt osapäiväisesti työtä kuntoutuspäivänä, osakuntoutusraha voidaan maksaa hänen työnantajalleen poissaolotuntien palkkaa vastaavalta osalta. Työnantajan tulee ilmoittaa Kelaan vain poissaolotuntien palkka. Oppisopimuskoulutus Kuntoutusraha maksetaan oppisopimuskoulutuksen ajalta työnantajalle tämän maksamaa palkkaa vastaavalta osalta. Palkallisen vuosiloman ajalta kuntoutusrahaa ei makseta työnantajalle eikä työntekijälle. Lue lisää kuntoutusrahasta oppisopimuskoulutuksen ajalta. Kuntoutus sairauspoissaolon aikana Kuntoutuksen ajalta kuntoutusraha on ensisijainen sairauspäivärahaan nähden. Jos työntekijä on sairauspäivärahakaudella lyhytaikaisessa enintään viikon kestävässä kuntoutuksessa, voidaan sairauspäivärahan maksua jatkaa tältä ajalta. 5

13 Jos työntekijä hakee kuntoutusrahaa sairauspoissaolon ajalta ja ilmoittaa työnantajan maksavan palkkaa, tarkista palkanmaksu ja sen peruste (kuntoutusajan palkka) aina työnantajalta. Sairauspäivärahahakemuksen yhteydessä ilmoitettua palkkaa ei voida sellaisenaan huomioida kuntoutusrahan valmistelussa, vaan asia on selvitettävä. Lue lisää kuntoutusrahan suhteesta sairauspäivärahaan Päivärahaetuus palkalliselta ajalta Päivärahaetuus maksetaan työnantajalle siltä osin kuin työnantaja on maksanut palkkaa työstä poissaolon ajalta. Jos työnantaja ei maksa palkkaa päivärahaetuuden ajalta, päivärahaetuus maksetaan työntekijälle itselleen. Työnantajan velvollisuus maksaa palkkaa sairauspoissaolon, perhevapaan tai kuntoutuksen ajalta perustuu yleensä työ- tai virkaehtosopimukseen, joskus työ-, virka- tai oppisopimussuhteen ehtoihin. Palkanmaksuvelvollisuus vaihtelee siten eri aloilla ja eri työtehtävissä. Työstä poissaoloajan palkanmaksuvelvoite voi riippua myös siitä, tekeekö työntekijä koko- vai osa-aikaista työtä ja onko kyseessä kuukausi- vai tuntipalkka. Myös se vaihtelee, maksetaanko poissaoloajan palkkaa työntekijän vapaapäiviltä. Jos kyseessä on kuukausipalkka tai työntekijä tekee viisipäiväistä työviikkoa työnantaja maksaa yleensä palkkaa myös poissaoloaikaan sisältyviltä vapaapäiviltä. Jos vakuutettu on hakemuksessa ilmoittanut saavansa palkkaa päivärahaetuuden ajalta eikä työnantaja ole hakenut päivärahaetuutta, pyydä työnantajaa ilmoittamaan palkanmaksusta sähköisesti asiointipalvelussa tai lomakkeella Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta Y 17. Jos työnantajan ilmoittama palkallinen vapaa on yhtäjaksoinen, maksetaan päivärahaetuus työnantajalle jakson kaikilta arkipäiviltä (mukaan lukien työntekijän mahdolliset vapaapäivät). Päiviltä, joilta työnantaja ei ole ilmoittanut maksaneensa palkkaa, ei päivärahaetuutta makseta työnantajalle. Useita työnantajia Jos vakuutetulla on samanaikaisesti useita työnantajia, jotka maksavat sairauspoissalon, perhevapaan tai kuntoutuksen ajalta palkkaa, etuuden määrä jaetaan työnantajien kesken maksettujen palkkojen suhteessa (SVL 1224/ luku 4 3 mom.). Jos etuus on maksettu yhdelle työnantajalle ennen kuin toinen työnantaja on ilmoittanut palkan maksamisesta, päätös ja maksu on oikaistava. Työnantajalla ja työntekijällä eri näkemykset Voit yleensä tehdä ratkaisun työnantajan ilmoituksen mukaisesti. Työnantajan tulee ilmoittaa Kelaan ne palkat, joista sillä on oikeus päivärahaetuuteen työsuhteen ehtojen perusteella. Jos työnantajalla ja työntekijällä on asiasta eri näkemykset, kuule molempia osapuolia ja tee ratkaisu sen jälkeen Lomautus Työnantaja voi työsopimuslain edellyttämillä perusteilla lomauttaa työntekijän. Se tarkoittaa, että työntekijän työntekovelvollisuus ja työnantajan palkanmaksuvelvollisuus keskeytyvät lomautuksen ajaksi, vaikka työsuhde jatkuu. Lomautuksesta on ilmoitettava vähintään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Lomautus voidaan toteuttaa kokoaikaisena tai lyhentämällä päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. 6

14 Jos sairauspoissaolo, perhevapaa tai kuntoutus ajoittuu päällekkäin lomautuksen kanssa, työehtosopimuskäytännössä poissaolon katsotaan johtuvan ensiksi alkaneesta syystä (aikaprioriteettiperiaate). Tämä vaikuttaa myös siihen, milloin työnantajalla on velvollisuus maksaa palkkaa sairausajan, perhevapaan tai kuntoutuksen ajalta. Esimerkki Jos työntekijä on sairauden, perhevapaan tai kuntoutuksen vuoksi poissa työstä silloin, kun lomautusilmoitus annetaan, työnantajalla on oikeus päivärahaetuuteen siihen asti, kun palkanmaksuvelvollisuus sairauspoissaolon, perhevapaan tai kuntoutusajan perusteella jatkuu. Lomautuksen alkaminen ei vaikuta tässä tilanteessa. Esimerkki Jos työntekijä sairastuu, jää perhevapaalle tai menee kuntoutukseen lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, mutta ennen lomautuksen alkamista, päivärahaetuus maksetaan työnantajalle lomautuksen alkamiseen saakka ja sen jälkeen vakuutetulle. Jos työntekijän sairaus, perhevapaa tai kuntoutus jatkuu lomautuksen päätyttyä ja myös työnantajan palkanmaksuvelvollisuus jatkuu, päivärahaetuus maksetaan työnantajalle palkanmaksuvelvollisuuden tai työstä poissaolon päättymiseen saakka. Esimerkki Jos työntekijä sairastuu, jää perhevapaalle tai menee kuntoutukseen lomautuksen aikana, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Päivärahaetuus maksetaan tällöin työntekijälle. Jos työntekijän sairaus, perhevapaa tai kuntoutus kuitenkin jatkuu vielä lomautuksen päättymisen jälkeen ja työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, päivärahaetuus maksetaan työnantajalle palkanmaksuvelvollisuuden tai työstäpoissaolon päättymiseen saakka Vuosiloma Sairauspoissaolon, perhevapaan tai kuntoutusajan palkkana ei pidetä vuosiloma-ajan palkkaa, vaikka työntekijä olisi ollut työkyvytön, perhevapaalla tai kuntoutuksessa palkallisen lomansa aikana. Tällöin päivärahaetuus maksetaan työntekijälle itselle. Jos työntekijä on sopinut lomarahan vaihtamisesta vapaaksi, vapaa rinnastetaan vuosilomaan. Päivärahaetuus maksetaan vapaan ajalta työntekijälle Opettajan vuosiloma ja kesäkeskeytys Opetushenkilöstön työnantajalle päivärahaetuus maksetaan vastaavasti kuin muillekin työnantajille siltä osin kuin työnantaja on maksanut palkkaa sairauspoissaolon, perhevapaan tai kuntoutuksen ajalta. Muista ammattiryhmistä opettajat poikkeavat siinä, että heillä ei välttämättä ole oikeutta vuosilomalain mukaiseen vuosilomaan. Sen sijaan opettajalla voi olla oikeus vapaajaksoihin tai ns. laskennalliseen vuosilomaan. Sairauspoissaolon, perhevapaiden ja kuntoutusajan palkallisuudesta sekä siitä, miltä ajalta päiväraha maksetaan työnantajalle, on sovittu virka- ja työehtosopimuksissa. Myös laskennallisesta vuosilomasta, vapaajaksoista ja koulutyön keskeytyksen ajasta on sovittu virkaja työehtosopimuksissa. Opetushenkilöstöä koskevat useat eri sopimukset, joiden määräykset poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi kunnallista opetushenkilöstöä, yksityistä opetusalaa sekä 7

15 yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöä koskevat eri virka- ja työehtosopimukset. Lisäksi saman virka- ja työehtosopimuksen sisällä eri oppilaitosten opettajia koskevat erilaiset määräykset. Kunnallisen opetushenkilöstön OVTES Kunnallista opetushenkilöstöä koskee kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES). Sopimuksen piiriin kuuluu mm. peruskoulun, lukion sekä kunnallisen ammattikorkeakoulun ja ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstö. OVTES:ssä on sovittu ns. laskennallisesta vuosilomasta, jota sovelletaan henkilöstöön, jolla ei ole normaalia vuosilomaoikeutta. Opettajien laskennallinen vuosiloma alkaa aina eikä sitä voida siirtää. Laskennallisen vuosiloman pituus määräytyy kuten muillakin, mm. täysien lomanmääräytymiskuukausien ja aikaisemman palvelun mukaisesti. Kunnallisen ammattikorkeakoulun opettajat eivät ole normaalin vuosilomaoikeuden piirissä, eikä heihin sovelleta myöskään laskennallista vuosilomaa. Tämän vuoksi heille maksetaan itselleen päivärahaetuus kesävapaajakson alusta 30 ensimmäiseltä arkipäivältä. Tämä koskee myös yksityisiä ammattikorkeakouluja. Työnantajalla ei ole oikeutta päivärahaan opettajan laskennallisen vuosiloman ajalta tai ammattikorkeakoulun opettajan kesävapaajakson alusta 30 ensimmäiseltä arkipäivältä. Vuosilomaoikeuden piiriin kuuluvia OVTES:n ryhmiä Osa OVTES:n piiriin kuuluvasta henkilöstöstä kuuluu normaalin vuosilomaoikeuden piiriin, eikä heihin sovelleta laskennallista vuosilomaa tai kesävapaajaksoa. Tällaisia ryhmiä ovat: rehtorit ja osa apulaisrehtoreista sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen opettajat metsä- ja puutalousoppilaitoksen opettajat ammatillisen oppilaitoksen aikuiskoulutusjohtajat ja opinto-ohjaajat merenkulkuoppilaitoksen laboratorioinsinöörit kansanopiston kokonaistyöajassa olevat opettajat ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opettajat, lastentarhanopettajat ja päiväkodinjohtajat (poikkeuksena esiluokanopettajat, jotka saattavat joissain tapauksissa olla laskennallisen vuosiloman piirissä) Irtisanomisaika Jos työnantajalla on velvollisuus maksaa irtisanomisaikana sairauspoissaolon, perhevapaan tai kuntoutuksen johdosta palkkaa, päivärahaetuus maksetaan palkkaa vastaavalta osalta työnantajalle. Muussa tapauksessa se maksetaan työntekijälle. Työntekijän työskentelyvelvoite irtisanomisaikana ei vaikuta työnantajan oikeuteen saada päivärahaetuus. Aikaprioriteettiperiaatetta ei sovelleta irtisanomistilanteisiin samalla tavoin kuin lomautuksessa. Esimerkki Työntekijä on sairastunut, jäänyt äitiysvapaalle tai aloittanut kuntoutuksen ja hänet irtisanotaan 1.4. lukien. Työnantaja ilmoittaa maksavansa poissaoloajan palkkaa saakka. Päivärahaetuus maksetaan työnantajalle palkanmaksuilmoituksen mukaisesti. 8

16 Esimerkki Työntekijä on irtisanottu 1.3. lukien ja irtisanomisaika jatkuu saakka. Hän sairastuu, jää äitiysvapaalle tai aloittaa kuntoutuksen alkaen. Työnantaja ilmoittaa maksavansa irtisanomisajalla päivärahaetuuden mukaista palkkaa saakka. Päivärahaetuus maksetaan työnantajalle palkanmaksuilmoituksen mukaisesti. Työnantajalla ja työntekijällä eri näkemykset Voit yleensä tehdä ratkaisun työnantajan ilmoituksen mukaisesti. Työnantajan tulee ilmoittaa Kelaan ne palkat, joista sillä on oikeus päivärahaetuuteen sopimuksen perusteella. Jos työnantajalla ja työntekijällä on asiasta eri näkemykset, kuule molempia osapuolia ja tee ratkaisu sen jälkeen Konkurssipesä Jos työnantaja on asetettu konkurssiin ja työnantaja tai konkurssipesä on maksanut sairauspoissaolon, perhevapaan tai kuntoutuksen ajalta työntekijälle palkkaa, konkurssipesällä on oikeus päivärahaetuuteen palkan määrään saakka Palkkaturvan maksaja Jos työnantaja on tehnyt konkurssin tai on maksukyvytön ja työntekijä ei ole saanut palkkojaan, hänellä on oikeus palkkaturvaan. Työntekijä voi jättää hakemuksen TE-toimistoon tai suoraan ELYkeskukseen, joka antaa päätöksen asiasta. Lue lisää palkkaturvasta: Palkkaturvana maksettavat saatavat siirtyvät kaikkine oikeuksineen valtiolle palkkaturvapäätöksen antopäivänä (Palkkaturvalaki 16 ). Päivärahaetuus maksetaan ELY-keskukselle palkan määrään saakka, jos se on maksanut palkkaturvaa sairauden, perhevapaan tai kuntoutuksen ajalta palkkaa työsopimusten ja -ehtojen mukaisesti. Muussa tapauksessa päivärahaetuus maksetaan työntekijälle itselleen. Etuuden maksamiseen ELY-keskukselle tarvitaan palkkaturvapäätös tai ilmoitus ELY-keskuksesta maksunsaajan maksuosoitetiedot työntekijän henkilötiedot tiedot työstä poissaoloajalta maksetun palkan määrästä ja maksuajasta maksuvaikeuksiin joutuneen työnantajan nimi. 9

17 Ulkomainen työnantaja Ulkomaisella työnantajalla voi olla oikeus päivärahaetuuteen, jos EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa kotipaikan omaava työnantaja on maksanut palkkaa ja hakee päivärahaetuutta muun ulkomaisen työnantajan ja Suomessa vakuutetun henkilön työsuhteeseen sovelletaan Suomen työlainsäädäntöä ja työsuhteen ehdoissa on määräys päivärahaetuuden maksamisesta työnantajalle. Jos työnantajalla ei ole Y-tunnusta, lähetä pyyntö korvaavan tunnuksen saamiseksi TEOSPÄIVÄRAHA-postilaatikkoon (sairauspäivärahat ja kuntoutusraha) ETTVR-postilaatikkoon (perhe-etuuteen liittyvät päivärahat) Myöntämisedellytykset Kuntoutusrahan myöntämisedellytykset voidaan jakaa yleisiin edellytyksiin ja erityisiin edellytyksiin. Yleiset edellytykset koskevat kaikkea kuntoutusrahaan oikeuttavaa kuntoutusta. Yleiset edellytykset ovat asiakas on vuotias kuntoutuksella on yhteys työelämätavoitteeseen asiakas on estynyt tekemästä omaa työtään tai ansiotyötään kuntoutuksen vuoksi kuntoutuksella on laissa säädetty peruste. (KKRL 566/ ) Kuntoutusrahan myöntäminen voi lisäksi edellyttää kuntoutuksen lakiperusteen ja kuntoutusmuodon mukaan määräytyvien erityisten edellytysten täyttymistä. Näitä käsitellään kohdassa Kuntoutus perusteena kunkin kuntoutusperusteen yhteydessä Ikä Kuntoutusrahaa voidaan myöntää vuotiaalle asiakkaalle. Kuntoutusrahaa maksetaan enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona asiakas täyttää 68 vuotta. Nuoren kuntoutusraha voidaan myöntää vuotiaalle nuorelle. Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan kuitenkin koko sellaisen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman mukaisen tutkinnon suorittamisen ajalta, johon nuori on hyväksytty ennen kuin hän on täyttänyt 20 vuotta Työelämätavoite Kuntoutusrahan myöntäminen edellyttää, että kuntoutus on tarpeellista asiakkaan työelämässä pysymiseksi työelämään palaamiseksi tai työelämään pääsemiseksi. 10

18 Työelämätavoite täyttyy välillisesti, kun asiakas osallistuu lastensuojelulain, päihdehuoltolain tai kehitysvammalain mukaiseen perhekuntoutukseen läheisensä tai perheenjäsenensä kuntoutukseen ja kuntoutuspäätökseen sisältyy omaisen osallistuminen Työstä estyminen Työstä estymisen pääperiaatteena on, että kuntoutusrahaa maksetaan niiltä kuntoutuspäiviltä, jolloin vähintään 4 tuntia matkoineen kestävä kuntoutus tosiasiallisesti estää asiakasta tekemästä omaa tai toisen työtä ja saamasta toimeentuloa kyseiseltä päivältä. Alasivut täydentävät ja tarkentavat pääperiaatetta: Kuntoutuspäivän vähimmäiskesto Työskentely kuntoutuksen aikana Työskentely osana ammatillisen kuntoutuksen toimenpidettä Huomioita: Palkkatyössä tai yrittäjänä työskentelevän asiakkaan kuntoutusraha maksetaan osakuntoutusrahana, jos kuntoutuksen aiheuttama työstä estyminen on osapäiväistä. Ellei asiakas tee ansiotyötä, hänen katsotaan olevan estynyt omasta työstään kuntoutuksen vuoksi, jos työelämään pääsemiseen tähtäävä kuntoutuspäivä on vähimmäiskeston mittainen. Ammatillisen koulutuksen perusteella maksettavassa kuntoutusrahassa, nuoren kuntoutusrahassa ja oppisopimuskoulutuksessa työstä estymistä ja kuntoutuspäivän kestoa ei tutkita päiväkohtaisesti Kuntoutuspäivän vähimmäiskesto Kuntoutusrahaa maksetaan pääsääntöisesti sellaisten kuntoutuspäivien ajalta, jolloin kuntoutus matkoineen kestää vähintään 4 tuntia. Selvitä kuntoutuksen päivittäinen kesto esimerkiksi kuntoutuspäätöksestä, Kelan kuntoutuksen palvelukuvauksista, kuntoutussuunnitelmasta tai kurssin ohjelmasta. Kuntoutusrahaa voi saada vähimmäiskestoa lyhyemmältä kuntoutuspäivältä vain poikkeuksellisesti. Se on mahdollista, jos lyhyt kuntoutuspäivä tosiasiallisesti estää asiakasta tekemästä työtä ja saamasta toimeentuloa kyseiseltä päivältä. Tarvittaessa soita asiakkaalle ja kysy, miten kuntoutus häntä estää tekemästä työtä. Ota arviossa huomioon kuntoutuksen sisältö ja toteutustapa matkaan kuluva aika (koti, kuntoutuspaikka, työpaikka) asiakkaan työn luonne ja mahdollisuus tehdä työjärjestelyjä B-lääkärinlausunnosta ilmenevät terveydentilaa ja jaksamista koskevat tiedot muut asiakkaan yksilölliset olosuhteet. Yksilölliset joustot Osassa Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelukuvauksissa on määritelty mahdollisuus kuntoutuspäivien joustolle. 11

19 Palvelukuvauksen mukaiseen ja asiakkaan yksilölliseen tarpeeseen perustuvaan joustoon sisältyvien viikoittaisten poissaolopäivien ajalta, kuntoutusraha voidaan pääsääntöisesti myöntää. Silloin voi arvioida, että asiakas on tosiasiallisesti kuntoutuksen vuoksi estynyt työstään myös välipäiviltä. Jos asiakas kuitenkin työskentelee välipäivinä, kuntoutusrahaa ei myönnetä. Varmista, että jousto toteutuu palvelukuvauksen mukaisesti. Menettely ennen Kuntoutuspäivän vähimmäiskestoa koskeva vaatimus lyhentyi lakimuutoksessa 6 tunnista 4 tuntiin. Muutos vaikuttaa ja myöhemmin toteutuneisiin kuntoutuspäiviin. Sitä edeltäviltä kuntoutuspäiviltä kuntoutusrahaa voidaan maksaa, jos kuntoutuspäivän kesto matkoineen on vähintään 6 tuntia Työskentely kuntoutuksen aikana Palkkatyössä tai yrittäjänä ansiotyötä tekevällä asiakkaalla on oikeus kuntoutusrahaan, jos hän on kuntoutuksen vuoksi kokopäiväisesti estynyt tekemästä ansiotyötä. Täyden kuntoutusrahan edellytyksenä on siis, että asiakas ei tee kuntoutuspäivänä lainkaan ansiotyötä. Osakuntoutusrahaa voidaan maksaa silloin, jos työaikaa on kuntoutuspäivänä lyhennetty. Kuntoutuksen tulee estää asiakasta tekemästä ansiotyötä vähintään 40 prosenttia hänen päivittäisestä normaalityöajastaan. Päiväkohtaisella normaalityöajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jonka asiakas olisi ilman kuntoutukseen osallistumista kuntoutuspäivänä työskennellyt. Kuntoutusrahaan tai osakuntoutusrahaan ei ole oikeutta, jos asiakas ei ole kuntoutuksen aikana estynyt tekemästä ansiotyötä eikä työaikaa ole lyhennetty vaaditulla tavalla. Työskentely kuntoutuspäivänä Kuntoutus estää kokonaan ansiotyön Työaikaa on lyhennetty vähintään 40 % normaalista päiväkohtaisesta työajasta Työaikaa ei ole lyhennetty tai lyhennys on vähemmän kuin 40 % Oikeus etuuteen Kuntoutusraha Osakuntoutusraha Ei oikeutta kuntoutusrahaan eikä osakuntoutusrahaan Palkansaajana tai yrittäjänä toimiva asiakas ilmoittaa hakemuksessaan, onko työaikaa lyhennetty osakuntoutusrahan edellyttämällä tavalla. Myös kuntoutusajan palkkaa maksava työnantaja ilmoittaa mahdollisesta työajan lyhennyksestä hakemuksessaan. Asiakkaan ilmoittamia tietoja ei tarvitse yleensä varmistaa hänen työnantajaltaan. Tarvittaessa selvitä asiaa tarkemmin, esim. jos molemmat ovat hakeneet ja tiedot eroavat toisistaan. Asiakas sopii kuntoutuksen aikaisista poissaoloista työnantajansa kanssa. Asiakas ja työnantaja arvioivat yhdessä ja tarvittaessa työterveyshuollon avustamana, onko asiakkaalla edellytyksiä työskennellä kuntoutuspäivänä. Poissaoloista päättää viime kädessä työnantaja. Kelan toimivaltaan ei kuulu ohjeistaa osapuolia työjärjestelyihin liittyvissä asioissa. Lue lisää: Osakuntoutusrahan määrä Palkkatyö Jos asiakas on työsuhteessa, hänen tulee olla estynyt tekemästä palkkatyötään kuntoutuksen aikana. Jos asiakas on kuntoutuksen aikana vuosilomalla, työsuhdevapaalla (esim. hoitovapaa, 12

20 vuorotteluvapaa), lomautettuna, eläkkeellä tai osa-aikatyöjärjestelyyn perustuvalla vapaalla kuntoutuksen aikana, edellytys täyttyy kun asiakas ei tosiasiallisesti työskentele kuntoutuksen aikana. Lue lisää vuosilomaan tai siihen rinnastuvan vapaan vaikutuksesta kuntoutusrahan maksunsaajaan: Työnantaja oikeus > Kuntoutusrahan erityistilanteet Myös kuntoutusaikaan sisältyvän lauantain tai vuorotyöläisen viikkovapaan ajalta kuntoutusrahaoikeus edellyttää, ettei asiakas tosiasiallisesti työskentele ko. päivänä. Oma työ Omalla työllä tarkoitetaan omassa tai perheenjäsenensä yrityksessä, liikkeessä tai ammatissa suoritettua työtä maa-, metsä-, kotitaloudessa tai muussa taloudessa suoritettua työtä itsenäistä tieteellistä tai taiteellista työtä sekä päätoimista, muuna kuin kuntoutuksena annettavaa opiskelua oppilaitoksessa tai ammattikurssilla. Oma työ voi olla myös muuta kuin ansiotyötä, esim. työnhakua tai oman talouden hoitamista. Ellei asiakas tee ansiotyötä, työstä estymisen edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos kuntoutuspäivä on vähimmäiskeston mittainen. Kuntoutusraha maksetaan täytenä kuntoutusrahana. Myös omaishoitajan katsotaan hoitavan omaa talouttaan, jos hänellä ei ole ansiotyötä tai muuta omaa työtä. Omaishoitajan katsotaan estyvän oman talouden hoitamisesta silloin, kun hän on itse kuntoutuksessa tai yhdessä hoidettavan kanssa. Ei palkkatyötä eikä omaa työtä Vaikka asiakkaalla ei ole palkkatyötä eikä edellä tarkoitettua omaa työtä (ei hoida omaa kotitalouttaankaan), hänellä on oikeus kuntoutusrahaan, jos kuntoutuksella on selkeä työelämätavoite eli sillä pyritään asiakkaan työelämään pääsemiseen tai sinne palaamiseen. Välillinen työelämätavoitteen täyttyminen, esimerkiksi omaisen kuntoutukseen osallistuminen, ei lähtökohtaisesti riitä. Ellei asiakas tee ansiotyötä, hänen katsotaan olevan estynyt omasta työstään, jos kuntoutuspäivä on vähimmäiskeston mittainen. Kuntoutusraha maksetaan silloin täytenä kuntoutusrahana. Päätoiminen opiskelu Ammatillisen koulutuksen perusteella maksettavassa kuntoutusrahassa, nuoren kuntoutusrahassa ja oppisopimuskoulutuksessa asiakas saa tehdä sivutoimista työtä ja ansaita työtuloja. Työstä estymistä koskevan edellytyksen katsotaan täyttyvän, kun opiskelu on päätoimista eikä asiakas voi tehdä päätoimeen verrattavaa työtä (muuta kuin kuntoutukseen sisältyvää työtä). Lue lisää: Työstä estymisen arvioimen koulutuksessa Menettely ennen Lakimuutoksen myötä asiakkaan on mahdollista tehdä kuntoutuksen ohessa osapäiväistä ansiotyötä ja saada osakuntoutusrahaa. Muutos vaikuttaa ja myöhemmin toteutuneisiin kuntoutuspäiviin. Sitä edeltävällä ajalla kuntoutusrahaan ei ole lainkaan oikeutta niiltä kuntoutuspäiviltä, jolloin asiakas on tehnyt ansiotyötä. Kuntoutusrahaa ei voida maksaa työskentelypäiviltä, vaikka työaikaa olisi lyhennetty 13

21 Työskentely osana ammatillisen kuntoutuksen toimenpidettä Osassa Kelan järjestämän ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteissä palvelulinjaan sisältyy työskentelyä työpaikalla. Se voi olla palkatonta työharjoittelua työsopimukseen perustuvaa palkkatyötä toimeksiantosopimukseen perustuvaa ansiotyötä työkorvauksella. Työnantaja voi lisäksi tarjota asiakkaalle mahdollisuuden tehdä muuta työtä, joka ei liity kuntoutustoimenpiteeseen. Jos asiakas tekee lisäksi muuta kuin kuntoutukseen liittyvää työtä samassa tai eri työpaikassa, arvioidaan työstä estyminen Työskentely kuntoutuksen aikana ohjeen mukaisesti. Huomautus Huomioi, että Vähentävät työtulot ammatillisessa koulutuksessa ohjetta ei sovelleta, koska kyse ei ole ammatillisena kuntoutuksena myönnettyyn koulutukseen liittyvästä työharjoittelusta. Kuntoutusrahan maksaminen Kuntoutusraha maksetaan kuntoutuspäätöksen mukaisen kuntoutustoimenpiteeseen sisältyvän työskentelyn ajalta. Jos kuntoutusrahapäätöstä tehdessäsi on tiedossa muutoksia työsopimuksessa tai toimeksiantosopimuksessa, varmista että työskentely on edelleen palvelukuvauksen mukaista. Jos kuntoutuspäätöstä jatketaan, arvioidaan kuinka paljon asiakas tarvitsee vielä palveluntuottajan tukea kun työ- tai toimeksiantosopimus on jo tehty toistaiseksi tai YEL-vakuuttamisvelvollisuus täyttyy. Kuntoutusraha maksetaan asiakkaalle tai työnantajalle, riippuen miten asiasta on sovittu työsopimuksen ehdoissa. Toimeksiantosopimuksen ja palkattoman työharjoittelun ajalta kuntoutusraha maksetaan asiakkaalle. Kuntoutusrahan maksamiseen arkityöajasta poikkeava työaika ei vaikuta, kun työskentelystä on sovittu työnantajan, kuntoutujan ja palveluntuottajan kanssa. Esimerkki Kuntoutusrahapäätös on tehty ajalle Asiakas ilmoittaa tehneensä työsopimuksen työharjoittelupaikkaan ajalle ja saavansa palkkaa. Selvitä, miten palkanmaksusta kuntoutuksen ajalta on sovittu. Kuntoutusrahan maksaminen voi jatkua työkokeilun jatkuessa kuntoutuspäätöksen mukaisesti. Esimerkki Asiakas tekee toimeksiantosopimuksen työharjoittelupaikkaan ja saa kuntoutukseen sisältyvän työskentelyn ajalta työkorvausta. Kuntoutusrahan maksaminen voi jatkua. Kuntoutuskäsittelijä tutkii ennen kuntoutuspäätöksen jatkamista myöntöedellytysten lisäksi asiakkaan yritystoiminnan laajuuden. Lue lisää kuntoutustoimenpiteistä, joihin sisältyy työskentelyä työpaikalla: 14

22 Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (TEAK) Työkokeilu Työhönvalmennus MT-työhönvalmennus Ammatilliset kuntoutuskurssit Kuntoutuspäätös Oikeus kuntoutusrahaan edellyttää, että asiakkaalle on tehty hyväksyttävä kuntoutuspäätös (KKRL 566/ ). Nuoren kuntoutusraha ja oppisopimuskoulutuksessa maksettava kuntoutusraha voidaan myöntää ilman kuntoutuspäätöstä. Lue lisää: Kuntoutus perusteena Omavastuuaika Tällä sivulla kerrotaan mitkä asiat vaikuttavat omavastuuajan määrittämiseen. Alasivut täydentävät ja tarkentavat omavastuuajan määrittämistä: Omavastuuaika 0 päivää Omavastuuaika 1 päivä Omavastuuaika 1+9 päivää Omavastuuaika 30 päivää Kuntoutuskokonaisuus Omavastuuajalta ei makseta kuntoutusrahaa Kuntoutusrahan omavastuuaika on kuntoutuksen alkamispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää, ellei se muutoin määräydy 0, 1 tai 30 päivänä. Ylläpitokorvaus on tarkoitettu kuntoutuksesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen, siinä ei ole omavastuuaikaa ja sitä voidaan maksaa jo kuntoutusrahan omavastuupäiviltä. Lue lisää ylläpitokorvauksesta. Omavastuuajan määrittäminen Selvitä ensin kuntoutuksen sisältö ja sen kokonaiskesto kuntoutuspäätöksestä, kuntoutuksen palvelukuvauksesta, kuntoutussuunnitelmasta tai kurssin ohjelmasta. Tarkista maksetaanko asiakkaalle työttömyysetuutta, sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa tai eläkettä ennen kuntoutuksen alkamista. Arvioi muodostaako peräkkäiset eri kuntoutustoimenpiteet kuntoutuskokonaisuuden. Jaksoissa toteutuvan kuntoutustoimenpiteen omavastuuaika määräytyy sen kokonaiskeston mukaan. Omavastuuaika vähennetään ensimmäisen jakson alusta lukien. Mikäli omavastuuaika ei tästä jaksosta täyty, vähennetään puuttuvat päivät ohjelmallisesti seuraavista jaksoista. Omavastuuaika voi kulua myöhästyneellä ajalla. Esimerkki Kuntoutusrahaa haetaan 1.8. alkaneeseen koulutukseen. Hakemus saapuu ja on myöhässä ajalta Kuntoutusrahaa ei makseta myöhästyneeltä ajalta, ellei sen epääminen tältä osin ole kohtuutonta. Kuntoutusrahan maksaminen voi alkaa koska omavastuu (1+9) on kulunut myöhästyneellä ajalla. Omavastuuaikaa on 15

23 sunnuntaipäivä (ml. arkipyhä), kun se on kuntoutuksen alkamispäivä kuntoutuspäivä, joka kestonsa puolesta oikeuttaa kuntoutusrahaan ( alkaen kuntoutuspäivän vähimmäiskesto 4h matkoineen) päivä, joka oikeuttaa kuntoutusrahaan, vaikka asiakas ei ole osallistunut kuntoutukseen (tilapäinen keskeytys sairastumisen vuoksi, kuntoutustoimenpiteeseen liittyvä hyväksyttävä jousto tai poissaolo omalla ilmoituksella). Älä muuta omavastuuajan pituutta, vaikka kuntoutuksen kesto myöhemmin muuttuisi. Esimerkki Asiakkaalle on tehty kuntoutuspäätös päihdekuntoutukseen 15 vrk:n ajalle ja kuntoutusrahan omavastuuaika on määritetty 1 päiväksi. Myöhemmin Kelaan toimitetaan uusi kuntoutuspäätös, jonka mukaan asiakkaan kuntoutus jatkuu keskeytyksettä 15 vrk + 20 vrk lisää. Kuntoutusrahan omavastuuaikaa ei muuteta Omavastuuaika 0 päivää Omavastuuaikaa ei ole, jos asiakas sai välittömästi ennen kuntoutuksen alkua sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahaa tai vanhempainpäivärahaa työttömyysturvalain mukaista työttömyysetuutta. Vanhemman osallistuminen lapsen kuntoutukseeen Omavastuuaikaa ei ole, kun vanhempi osallistuu lapsensa kuntoutukseen ja hakee omaisen kuntoutusrahaa. Tällöin kyse on lapsen kuntoutuspäätöksestä, johon sisältyy vanhemman osallistuminen. Lapsi voi olla asiakkaan oma lapsi tai asiakas muutoin osallistuu vanhemman tavoin lapsen hoitoon (esim. avo- tai aviopuolison lapsi, ottolapsi) Koska laissa ei ole lapsen ikää koskevaa rajoitusta, omavastuuaikaa ei ole myöskään täysi-ikäisen lapsensa kuntoutukseen osallistuvalla vanhemmalla. Lue lisää omaisen kuntoutusrahasta Omavastuuaika 1 päivä Omavastuuaika on kuntoutuksen alkamispäivä: Kuntoutustarpeen tai mahdollisuuksien selvittäminen ammatillinen kuntoutusselvitys Kuntoutussuunnitelman tekemiseksi tarpeellinen tutkimus- tai kokeilujakso ammatillinen kuntoutusselvitys, työkokeilu, koulutuskokeilu, työhönvalmennus tai mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Kuntoutus, joka toteutetaan osana kuntoutuksen tuloksellisuutta selvittävää tai kuntoutuksen kehittämiseen tähtäävää tutkimusta. Enintään 12 arkipäivää kestävä sopeutumisvalmennus tai perhekuntoutus. Yksilökohtainen muu kuin edellä tarkoitettu kuntoutus, joka kestää enintään 20 arkipäivää. Jos kuntoutus on alkanut tai sen jälkeen. Yksilökohtainen muu kuin edellä tarkoitettu kuntoutus, joka kestää enintään 18 arkipäivää. Jos kuntoutus on alkanut tai sitä ennen. 16

24 Kelan järjestämä ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus (ASLAK), työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus (TYK-kuntoutus), KIILA-kuntoutus tai työterveyshuoltolain perusteella toteutettu vastaava kuntoutus (Työterveyshuoltolaki 1383/ ja 14 ). Uusi kuntoutustoimepide, joka alkaa 30 päivän kuluessa päivästä, jolta kuntoutusrahaa viimeksi maksettiin eikä se ole samaa kuntoutuskokonaisuutta. Lue lisää omavastuuajan määräytymisestä Omavastuuaika päivää Omavastuuajan pituus on kuntoutuksen alkamispäivä + 9 seuraavaa arkipäivää: Ammatillinen koulutus Yli 12 arkipäivää kestävä sopeutumisvalmennus- ja perhekuntoutus Yksilökohtainen kuntoutus, joka kestää yli 20 arkipäivää. Jos kuntoutus on alkanut tai sen jälkeen. Yksilökohtainen kuntoutus, joka kestää yli 18 arkipäivää. Jos kuntoutus on alkanut tai sitä ennen. Odotusajan kuntoutusraha Muu kuin 0, 1 tai 30 päivän omavastuutilanne Odotusajan kuntoutusrahan jälkeen ei määritetä uutta omavastuuta, kun kuntoutus alkaa välittömästi odotusajan jälkeen. Odotusajasta ei oteta omavastuuaikaa, jos asiakas sai välittömästi ennen kuntoutusrahan alkamista 0-omavastuuseen oikeuttavia etuuksia. Lue lisää omavastuuajan määräytymisestä Omavastuuaika 30 päivää Asiakkaan oikeus kuntoutusrahaan alkaa 30 päivän kuluttua kuntoutuksen alkamispäivästä, kun se määräytyy eläkkeensaajan kuntoutusrahana. Eläkkeensaajalla omavastuuaikaa kuluttavat kaikki kalenteripäivät. Lue lisää eläkkeensaajan kuntoutusrahan määräytymisestä. Eläkkeensaajalla omavastuu 0 päivää Eläkkeensaajan kuntoutusrahassa omavastuu voi olla myös 0 päivää, jos asiakas sai välittömästi ennen kuntoutuksen alkua sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahaa tai vanhempainpäivärahaa työttömyysturvalain mukaista työttömyysetuutta. kuntoutusrahaa maksetaan vanhemmalle, joka osallistuu lapsensa kuntoutukseen. peräkkäiset kuntoutustoimenpiteet ovat samaa kuntoutuskokonaisuutta. Eläkkeensaajalla omavastuu 1 päivä Eläkkeensaajan kuntoutusrahassa omavastuu voi olla 1 päivä, jos uusi kuntoutustoimenpide alkaa 30 päivän kuluessa päivästä, jolta kuntoutusrahaa viimeksi maksettiin eikä se ole samaa kuntoutuskokonaisuutta. Lue lisää, kun omavastuuaika on 1 päivä. 17

25 Erityistilanne Asiakkaan kuntoutusrahaa ei tarkisteta takautuvasti jo maksetulta ajalta eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi. Omavastuuaikaa ei voi siten muuttua jo maksetulta ajalta 30 päiväksi. Eläkkeensaajan kuntoutusrahan omavastuuaika voi muuttua 30 päivästä lyhyemmäksi. Tämä on mahdollista, jos kuntoutusrahan määräytymisperuste muuttuu kesken kuntoutuksen eläkkeen päättymisestä johtuen. Omavastuuajan muutos vaikuttaa kuntoutusrahan maksamiseen kuitenkin vasta eläkkeen päättymisestä lähtien Kuntoutuskokonaisuus Asiakkaan kuntoutus voi muodostua useista eri kuntoutustoimenpiteistä Kelan tai muun tahon järjestämänä. Kuntoutustoimenpiteet muodostavat kuntoutuskokonaisuuden, kun ne perustuvat kuntoutussuunnitelmaan, edistävät asiakkaan työelämätavoitetta ja toimenpiteet seuraavat toisiaan lyhyehkön noin 3 kuukauden ajan kuluessa. Kuntoutuskokonaisuudella on merkitystä odotus- ja väliajan sekä omavastuuajan määrittämisessä. Omavastuuaika määritetään samaksi kuntoutukseksi katsottavan kuntoutuskokonaisuuden ensimmäisen toimenpiteen tai sitä edeltäneen odotusajan ajalta. Uutta omavastuuaikaa ei määritetä enää tähän kuntoutuskokonaisuuteen sisältyvistä myöhemmistä kuntoutusjaksoista tai niitä välittömästi seuraavista väliajoista. Lue lisää kuntoutuskokonaisuudesta odotus- ja väliajan kuntoutusrahassa Ylläpitokorvaus Tällä sivulla kerrotaan ylläpitokorvauksen myöntämisedellytykset ja miltä ajalta se voidaan maksaa. Myöntämisedellytykset Harkinnanvaraista ylläpitokorvausta myönnetään kuntoutuksesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseksi. Sitä voidaan maksaa asiakkaalle, jonka kuntoutusraha on enintään ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärän suuruinen (30,41 e/ pv,vuonna 2017). Sama rajamäärä koskee siis sekä ammatillista kuntoutusta että muuta kuntoutusta. Korvattavia kustannuksia voivat olla esimerkiksi päivittäiset matkakustannukset kuntoutukseen tarvittavat vaate- ja jalkinekustannukset ylimääräiset ravinto- ja asumiskustannukset. Huomaa, että asiakas voi lisäksi hakea korvausta kuntoutusmatkoista (ks. sairaanhoitokorvausten etuusohje). Jos asiakas saa kuntoutusrahan kanssa yhteen sovitettavia muun lain mukaisia korvauksia, arvioidaan oikeus ylläpitokorvaukseen kuntoutusrahan ja korvauksen yhteismäärän perusteella. Ylläpitokorvaus voidaan myöntää, jos korvausten ja maksettavaksi jäävän kuntoutusrahan yhteen laskettu määrä ei ylitä kuntoutusrahan päiväkohtaista vähimmäismäärää 18

26 30,41 e / pv. Ylläpitokorvaus on mahdollinen myös, vaikka kuntoutusrahaa ei yhteen sovituksen jälkeen ole jäänyt maksettavaksi. Ylläpitokorvausta voidaan maksaa myös osakuntoutusrahaa saavalle asiakkaalle. Edellytyksenä on, että osakuntoutusrahan perusteena olevan täyden kuntoutusrahan määrä ei ylitä edellä mainittua vähimmäismäärää. Eläkkeensaajan kuntoutusrahaa saava voi saada ylläpitokorvausta, jos kuntoutusrahan ja sen perustana olevien eläkkeiden määrä yhteensä ei ylitä edellä mainittua vähimmäismäärää. Koska ylläpitokorvaus on tarkoitettu kuntoutuksesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen, siinä ei ole omavastuuaikaa ja sitä voidaan maksaa jo kuntoutusrahan omavastuupäiviltä. Mihin kuntoutukseen Ylläpitokorvaus voidaan myöntää Kelan tai muun tahon järjestämiin eri kuntoutustoimenpiteisiin. Ylläpitokorvausta ei myönnetä pitkäkestoiseen kuntoutukseen. Näitä ovat ammatillinen koulutus oppisopimuskoulutus nuoren kuntoutusraha muu vastaava pitkäkestoinen kuntoutus. Mille ajalle maksetaan Ylläpitokorvaus myönnetään kokonaisharkinnan perusteella koko kuntoutusajalle. Ylläpitokorvausta maksetaan koko kuntoutuksen ajan, vaikka ylimääräiset kustannukset eivät ulottuisi koko kuntoutusajalle, esimerkiksi kun asiakkaalle myönnetään omavastuun täyttymisen jälkeen korvaus erikseen myös matkakustannuksista. Ylläpitokorvauksen maksaminen jatkuu, jos asiakkaalle maksetaan kuntoutusrahaa tilapäisenä keskeytyksenä. Jos kuntoutusraha lakkautetaan kuntoutuksen keskeytymisen vuoksi, lakkautetaan ylläpitokorvaus samasta ajankohdasta lukien. Huomaa, että ylläpitokorvaus voidaan myöntää työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen, MT-työhönvalmennuksen, työhönvalmennuksen, työkokeilun ja ammatillisten kurssien ajalle. Ne eivät ole sisällöltään ammatillista koulutusta eivätkä sitä vastaavaa pitkäkestoista kuntoutusta. Miltä ajalta ei makseta Ylläpitokorvausta myönnetään kuntoutusrahaan oikeutetulle vain kuntoutukseen osallistumisen ajalta, koska ylimääräisten kustannusten tulee aiheutua itse kuntoutuksesta. Sitä ei voi saada kuntoutuksen odotus- tai väliajoilta Kuntoutusavustus Harkinnanvaraisen kuntoutusavustuksen tavoitteena on tukea asiakkaan työllistymistä kuntoutuksen jälkeen (KKRL 566/ luku 30 1 mom.). 19

27 Myöntämisedellytykset Harkinnanvarainen kuntoutusavustus on harkintaan perustuva etuus, jota voidaan myöntää Kelan kuntoutusrahaa saaneelle asiakkaalle kuntoutusrahan päättymisen jälkeen. Kuntoutusavustuksen myöntäminen tulee harkittavaksi lähinnä Kelan ammatillisena kuntoutuksena myönnetyn koulutuksen, työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen tai nuoren kuntoutusrahan jälkeen. Kuntoutusavustuksen tarve ja tarkoituksenmukaisuus harkitaan yksilöllisesti. Se saattaa tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun asiakas on kuntoutuksen jälkeen sijoittunut aikaisempaa ansiotasoaan tuntuvasti heikommin palkattuun työhön tai työharjoitteluun. Tällöin avustuksella voidaan kompensoida tulotasojen eroavuutta työsuhteen alkuvaiheen aikana ja näin tukea asiakkaan työllistymistä heikommin palkattuun työhön. Kuntoutusavustus voidaan myöntää myös omaa yritystä aloittavalle asiakkaalle. Kuntoutusavustusta ei myönnetä, jos asiakkaalla on oikeus työttömyyspäivärahaan tai työmarkkinatukeen on päätös TE-palvelun maksamasta starttirahasta on edeltävästi ollut oikeus työeläkekuntoutukseen. Työssäoloajalle Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta myönnetään työssäoloajalle. Avustus voidaan myöntää ehdollisena edellyttäen esimerkiksi, että asiakkaan työsuhde jatkuu sen ajan, jolle avustus kohdistetaan. Lue lisää harkinnanvarainen kuntoutusavustuksen määrästä Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada Tällä sivulla kerrotaan, miltä ajalta kuntoutusrahaa maksetaan. Seuraavat alasivut tarkentavat ja täydentävät kuntoutusrahan maksamista: odotus- ja väliaika kuntoutuskokonaisuus tilapäinen keskeytys poissaolo kuntoutuksesta. Koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen aikaisen kuntoutusrahan sekä nuoren kuntoutusrahan myöntöajoista on omat ohjesivunsa. Kuntoutusaika Kuntoutusrahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen kuntoutukseen osallistumisen (KKRL 566/ luku 23 ) ajalta jokaiselta arkipäivältä eli enintään kuudelta päivältä viikossa. Sitä ei makseta sunnuntailta eikä arkipyhäpäiviltä. Huomaa, että ensimmäinen omavastuupäivä voi olla sunnuntai tai arkipyhä. Jos eri kuntoutusjaksojen välissä on viikonloppu, voidaan nämä jaksot yhdistää ja näin kuntoutusraha maksetaan myös lauantailta. Esimerkit, kun eri kuntoutusjaksojen välissä on viikonloppu 20

28 Esimerkki Työkokeilun selvitysjakso toteutuu keskiviikosta perjantaihin. Työn kokeiluvaihe alkaa seuraavana maanantaina. Kuntoutusraha maksetaan eri kuntoutusjaksojen väliin jäävän lauantain ajalta. Esimerkki Ammatillisen kurssin avomuotoinen jakso toteutuu maanantaista perjantaihin. Työharjoittelujakso alkaa seuraavana maanantaina. Kuntoutusraha maksetaan eri kuntoutusjaksojen väliin jäävän lauantain ajalta. Esimerkki, kun kuntoutusjaksoon sisältyy lauantai Esimerkki Ammatillinen kuntoutusselvityksen jatkovaihe-jakso toteutuu keskiviikosta seuraavan viikon perjantaihin. Jaksoon sisältyy lauantaipäivä, mutta kuntoutusta ei järjestetä standardinmukaisesti lauantaina. Kuntoutusraha maksetaan lauantaipäivältä, koska se sisältyy kuntoutusjaksoon. Kuntoutusjaksoon sisältyvältä lauantaipäivältä kuntoutusraha maksetaan riippumatta siitä, onko lauantaina järjestetty kuntoutusta Kuntoutusraha maksetaan koko kuntoutusjakson ajalta, kun siihen sisältyy perusteltu jousto Osassa ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteissä on palvelukuvaukseen määritelty mahdollisuus kuntoutuspäivien joustolle. Kuntoutusjakson aikana kuntoutuspäivien määrä viikossa voi joustaa kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan. Tällöin edellytetään 3 kuntoutuspäivää viikossa. Kuntoutusraha maksetaan koko kuntoutusjakson ajalta, jos kuntoutus tosiasiallisesti estää työskentelyn myös joustopäiviltä. Selvitä ennen ratkaisua, milloin kuntoutusjakso alkaa ja päättyy. Varmista, että jousto on palvelukuvauksen mukaista. Kuntoutusrahan myöntämiseksi toteutumisajan pitää olla tiedossa vähintään ensimmäisen jakson osalta Odotus- ja väliaika Tällä sivulla kerrotaan seuraavat asiat odotus- ja väliajasta: määritelmät asiakkaan oikeus odotus- ja väliajan kuntoutusrahaan enimmäisajat tulojen riittävyyden ja kuntoutusrahan maksamisen arviointi odotus- ja väliajalta. Mitä ovat odotus- ja väliaika Odotusaika tarkoittaa kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen välistä aikaa. Selvitä milloin kuntoutuspäätös on annettu. Esimerkki Kuntoutuspäätös työhönvalmennuksesta on tehty ja kuntoutus alkaa Odotusaika on Tältä ajalta voi olla oikeus odotusajan kuntoutusrahaan. 21

29 Väliaika tarkoittaa kuntoutusjaksojen välistä aikaa. Eri kuntoutustoimenpiteiden rakenteet ja jaksotukset vaihtelevat. Selvitä asia Kelan järjestämässä kuntoutuksessa kurssirekisteristä ja standardista sekä muun tahon kuntoutuksessa kuntoutuspäätöksestä ja osallistumistodistuksesta. Sairastumistilanteissa ei makseta väliajan kuntoutusrahaa, vaan selvitetään oikeus kuntoutusrahaan tilapäisen keskeytymisen vuoksi tai sairauspäivärahaan. Esimerkki Asiakkaan työkokeilun alkuvaihe toteutuu Työn kokeiluvaihe toteutuu sekä Jaksojen väliset ajat ovat väliaikaa, joiden ajalta voi olla oikeus väliajan kuntoutusrahaan Asiakkaan oikeus odotus- ja väliajan kuntoutusrahaan Kuntoutusraha maksetaan ammatillisen kuntoutuksen odotus- ja väliajalta (KKRL 566/ luku 24 ), kun se on tarpeellista asiakkaan kuntoutuksen etenemisen varmistamiseksi asiakas ei saa tältä ajalta toimeentuloa työstä tai muusta toimeentuloa turvaavasta etuudesta (esim. eläke tai työttömyysetuus). Huomioi kuntoutuksen kesto ja väliaikojen pituus. Arvioi, muodostaako kuntoutuksen odotusaika tai jaksojen väliajat kokonaisuuden, jonka ajalta on tarkoituksenmukaista turvata asiakkaan toimeentulo ja varmistaa kuntoutuksen etenemistä. Huomioi, että lyhyeltä odotus- tai väliajalta voi olla tarkoituksenmukaista myöntää kuntoutusraha sen sijaan, että asiakas ohjataan hakemaan työttömyysetuutta. Selvitä asiakkaalta, haluaako hän kuntoutusrahan lyhyelle väliajalle vai haluaako hän hakea työttömyysetuutta. Lyhyellä ajalla tarkoitetaan noin 2-3 viikkoa. Huomautus Kuntoutuksen odotus- tai väliaikana ansaittuja työtuloja ei yhteensoviteta kuntoutusrahan kanssa. Huomioi harkinnassa, että odotus- ja väliajan kuntoutusraha on ensisijainen toimeentulotukeen nähden maksetaan nuoren kuntoutusrahan saajalle ilman tarveharkinta ei yleensä tule maksettavaksi eläkkeensaajalle, koska hänen toimeentulonsa on turvattu eläkkeellä ei yleensä tule maksettavaksi oppisopimuskoulutuksen loman ajalta, koska asiakas saa lomaajan palkkaa. Ennen ratkaisua selvitä haluaako asiakas kuntoutusrahaa odotus- tai väliajalta voiko asiakas saada toimeentulonsa työstä saako tai voiko asiakas saada työttömyysetuutta tai muuta toimeentuloa turvaavaa etuutta. Yleensä asiakkaan oma selvitys riittää. Tarvittaessa voit käyttää asiakaskirjettä KRL13. Enimmäisaika Odotus- ja väliajoilta kuntoutusrahaa voi saada enintään 3 kuukaudelta kalenterivuotta kohden kummankin syyn perusteella erikseen laskettuna. Kuukauteen katsotaan tällöin sisältyvän 25 arkipäivää. 22

30 Odotus- ja väliajan 3 kuukauden enimmäisajat voidaan ylittää, jos asiakkaan toimeentulon turvaaminen koko kuntoutussuunnitelman tarkoittaman kuntoutuskokonaisuuden ajan on perusteltua kuntoutuksen etenemisen turvaamiseksi. Esimerkki Kuntoutusjaksojen välinen kesäloma kestää 3 kuukautta ja 3 viikkoa. Enimmäisajan ylittämistä voidaan pitää perusteltuna, jotta kuntoutujan ei tarvitse kesken kuntoutuskokonaisuuden hakea toista etuutta, kuten työttömyysturvaa. Jos odotus- tai väliaika on yli 3 kuukautta, tee sitä koskeva kuntoutusrahapäätös aluksi enintään 3 kuukaudelle. Enimmäisajan jälkeen arvioi uudelleen suunnitelman toteutuminen ja selvitä tarvittaessa kuntoutujan työllistymismahdollisuudet. Näiden pohjalta harkitse, onko odotus- tai väliajan kuntoutusrahan myöntäminen yhä perusteltua. Miten tulojen riittävyys arvioidaan Käytä tulojen riittävyyden arvioinnissa samaa tulorajaa, jota käytetään koulutuksen aikaisten työtulojen yhteensovituksessa (594 e/kk v. 2017). Ota kuitenkin huomioon asiakkaan yksilölliset olosuhteet, kuten elatusvelvollisuus. Myönnä väliajan kuntoutusraha sellaiselle väliajalle, jonka aikana ansaittu työtulo tai muu etuus ei turvaa asiakkaan toimeentuloa riittävästi. Jos asiakkaan toimeentulo on turvattu vain osalta väliaikaa, harkitse onko väliajan kuntoutusrahan myöntäminen perusteltua muulle väliajalle. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi opiskelijalla, joka saa kuntoutusrahaa opintojensa ajalta ja työllistyy vain osalta koulutuksen loma-aikaa. Esimerkki Koulutuksen loma-aika on Asiakas työllistyy ajalle ja saa palkkaa e. Voit myöntää väliajan kuntoutusraha ajalle , koska asiakas ei ole työllistynyt eikä hänellä ole riittävää toimeentuloa tältä ajalta. Esimerkki Koulutuksen loma-aika on Asiakas työllistyy ajalle ja hän saa tältä ajalta palkkaa 800 e. Voit myöntää väliajan kuntoutusrahan ajoille ja , koska asiakas ei työllisty ja saa toimeentuloa näiltä ajoilta. Esimerkki Koulutuksen loma-aika on Asiakas työllistyy ajalle ja saa tältä ajalta palkkaa e. Asiakkaan toimeentulo on turvattu alkukesän tuloilla myös , vaikka asiakas ei työskentele. Jos kuitenkin arvioit asiakkaan selvityksen perusteella, ettei asiakkaan toimeentulo ole turvattu voit myöntää väliajan kuntoutusrahan. Esimerkki Koulutuksen loma-aika on Asiakas työllistyy ajalle ja ja saa näiltä päiviltä palkkaa yhteensä 250 e. Voit myöntää väliajan kuntoutusrahan koko koulutuksen loma-ajalle, koska asiakkaan työllistyminen on vähäistä eikä se riitä turvaamaan toimeentuloa. 23

31 Kuntoutuskokonaisuus Asiakkaan kuntoutus voi muodostua useista eri kuntoutustoimenpiteistä Kelan tai muun tahon järjestämänä. Kuntoutustoimenpiteet muodostavat kuntoutuskokonaisuuden, kun ne: perustuvat kuntoutussuunnitelmaan edistävät asiakkaan työelämätavoitetta toimenpiteet seuraavat toisiaan lyhyehkön, noin 3 kuukauden ajan, kuluessa. Kuntoutuskokonaisuudella on merkitystä odotus- ja väliajan sekä omavastuuajan määrittämisessä. Kuntoutuskokonaisuus odotus- ja väliajan kuntoutusrahassa Odotusajan kuntoutusrahaa voidaan myöntää kuntoutuskokonaisuuden ensimmäisen jakson odotusajalta, jos myöntöedellytykset täyttyvät. Väliajan kuntoutusrahaa voidaan myöntää kuntoutuskokonaisuuden eri toimenpiteiden välisille ajoille, kun ne muodostavat kokonaisuuden ja myöntöedellytykset täyttyvät. Edellytyksenä kuntoutusrahan myöntämiselle on, että odotus- tai väliaikaa seuraavasta kuntoutustoimenpiteestä on tehty myönteinen päätös ja sen toteutuminen on todennäköistä. Lue lisää kuntoutuskokonaisuudesta omavastuuajan määrittämisen yhteydessä Tilapäinen keskeytys Kuntoutusrahaa voidaan maksaa, jos kuntoutus keskeytyy tilapäisesti ja poissaolon syy on hyväksyttävä (KKRL 566/ luku 29 ). Tämä koskee sekä Kelan että muun tahon järjestämää kuntoutusta. Lue lisää, miten Kelan palveluntuottajat on ohjeistettu laatimaan läsnäolotodistus ja ilmoittamaan poissaoloista Kelaan. Mikä on hyväksyttävä poissaolon syy Asiakas voi olla poissa kuntoutuksesta tai keskeyttää sen vain erityisen painavista syistä. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi oma tai lähiomaisen äkillinen sairastuminen, työhön tai lastenhoitoon liittyvät äkilliset syyt tai muut vastaavat ennalta arvaamattomat ja pakottavat syyt. Maksaminen tilapäisen keskeytyksen ajalta Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää aina, että keskeytyminen on ilmeisen tilapäistä kuntoutuksen jatkuminen poissaolon tai keskeytyksen jälkeen on todennäköistä. Kuntoutusrahan maksaminen poissaolon tai tilapäisen keskeytymisen ajalta harkitaan edellä esitettyjen erityisen painavien syiden pohjalta. Kuntoutusrahan maksamista voidaan jatkaa yhdenjakoisesti enintään 25 arkipäivältä erityisestä syystä pidemmältäkin ajalta, kuitenkin enintään 3 kuukautta. 24

32 Kuntoutusrahapäätös tarkistetaan ja Jaksot-näytölle viedään tilapäistä keskeytymistä koskeva aika. Näin asiakas saa päätöksessä vastauksen ilmoitukseensa ja tietoa tilapäisen keskeytymisen vaikutuksesta kuntoutusrahan maksamiseen. Ohjaa asiakas hakemaan sairauspäivärahaa, kun sairastuminen vaikuttaa pitkäaikaiselta. Sairauden ennusteesta voi pyytää arvioita asiantuntijalääkäriltä. Kelan kuntoutus: asiakkaan oma ilmoitus sairastumisesta Kuntoutusraha voidaan maksaa asiakkaan oman sairausilmoituksen perusteella enintään 3 päivän ajalta. Tämän jälkeen asiakkaan tulee esittää todistus terveydentilasta tai muu luotettava selvitys poissaolosta. Sairastumisesta tulee ilmoittaa samana päivänä Kelaan ja kuntoutuslaitokseen tai ainakin toiseen niistä. Kuntoutusrahaan ei tehdä enintään 3 päivän sairauden vuoksi tarkistusratkaisua, jos kuntoutusraha on jo maksettu. Huomioi, että Kelan kuntoutuksessa palveluntuottaja voi standardin puitteissa ohjeistaa asiakasta poissaolojen ilmoittamisesta ja todistuksen toimittamisesta kuntoutuslaitokselle tiukemmin. Lue lisää kuntoutusrahan seurannasta Poissaolo kuntoutuksesta Kuntoutusrahaa maksetaan kuntoutukseen osallistumisen ajalta. Kuntoutuksen tuloksellisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että asiakas sitoutuu noudattamaan kuntoutuksen aikaista suunnitelmaa. Pääsääntöisesti yksittäisen poissaolopäivän syytä ei jälkikäteen selvitetä eikä kuntoutusrahaa tarkisteta, ellei ratkaisija katso sitä perustelluksi. Tämä koskee sekä Kelan että muun tahon järjestämää kuntoutusta. Milloin kuntoutusrahaa ei makseta Kuntoutusrahaa ei makseta luvattomien poissaolojen ajalta (yli 3 päivää) kun asiakas ei ole estynyt tekemästä työtään kuntoutuspäivän aikana (kts. työstä estyminen). Asiakkaalla on velvollisuus ilmoittaa etukäteen poissaolosta ja sen syystä Kelalle (KKRL566/ luku 43 ). Esimerkki Asiakas ilmoittaa Kelalle, että on sairaana eikä voi osallistua kuntoutukseen kahtena päivänä. Kuntoutusrahaa ei tarkisteta. Asiakasta ohjataan toimittamaan todistus terveydentilasta, jos sairaus jatkuu yli kolme päivää. Asiakasta pyydetään ilmoittamaan poissaolosta kuntoutuslaitokseen. Poissaolojen selvittäminen: Kelan kuntoutus Jos asiakas on poissa kuntoutusjakson aikana enemmän kuin 3 päivää tai saman kuntoutustoimenpiteen aikana asiakkaalla on toistuvasti yksittäisiä poissaolopäiviä (yli 3 kpl), selvitetään poissaolojen syyt ja arvioidaan oikeus kuntoutusrahaan niiden ajalta. Selvitä poissaolo ensisijaisesti asiakkaalta. Voit olla yhteydessä myös palveluntuottajaan. 25

33 Kuntoutusrahaoikeuden selvittämisessä huomioitavaa: Onko asiakas ilmoittanut poissaolosta Kelaan tai palveluntuottajalle viimeistään poissaolopäivänä? Mikä on poissaolon syy? Onko poissaololla vaikutusta kuntoutuksen tavoitteeseen? Esimerkki Palveluntuottaja ilmoittaa, että asiakkaalla on 4 yksittäistä poissaoloa eikä hän ole ilmoittanut niistä etukäteen. Asiakas haastatellaan ja selviää, että poissaoloa ei voida pitää tilapäisenä keskeytyksenä. Kuntoutusraha tarkistetaan ja poissaolopäivät viedään järjestelmään (MV) Muu väliaika. Esimerkki Selosteesta selviää, että asiakas ei ole osallistunut kuntoutukseen 3 päivänä eikä ole ilmoittanut siitä Kelalle tai palveluntuottajalle etukäteen. Kuntoutusrahaa ei tarkisteta, ellei ole syytä epäillä asiakkaan työstä estymistä. Poissaolojen selvittäminen: muu kuin Kelan kuntoutus Muun tahon järjestämässä kuntoutuksessa kuntoutuksen toteutumisen seurannasta vastaa kuntoutuspäätöksen tekijä. Kuntoutusraha maksetaan osallistumistodistuksen perusteella. Lue lisää: Maksun estäminen Seuranta Tilapäinen keskeytys Kv-säännökset Kelan etuuksien saaminen edellyttää Suomen sosiaaliturvaan kuulumista. Yleensä kaikki Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt kuuluvat Suomen sosiaaliturvaan. Jos henkilö muuttaa ulkomaille tilapäisesti eli alle vuodeksi, hän kuuluu pääsääntöisesti Suomen sosiaaliturvaan ja on oikeutettu Kelan etuuksiin. EU- tai ETA-maihin ja Sveitsiin töihin muuttavien kohdalla kuitenkin lyhytkin työskentely riittää yleensä siirtämään henkilön työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin EY-lainsäädäntöä soveltavien valtioiden välillä liikkuvien henkilöiden rahaetuudet Asetusta 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetusta 987/2009 sovelletaan lukien EUjäsenvaltioiden välillä liikkuviin EU-kansalaisiin. ETA-maat Norja, Islanti ja Liechtenstein soveltavat asetusta lukien ja Sveitsi alkaen. Asetusta sovelletaan eräin poikkeuksin lisäksi muiden maiden kansalaisiin, jotka liikkuvat EU:n jäsenmaiden välillä. Edellytyksenä jäsenmaiden välillä liikkumisen lisäksi on, että kolmannen maan kansalainen on asunut laillisesti jossain jäsenvaltiossa ennen liikkumistaan. EY:n sosiaaliturva-asetusta 1408/71 sovelletaan jälkeenkin toistaiseksi tilanteissa, joissa asetus 883/2004 ei sovellu EU/ETA-alueella (ml. Sveitsi) liikkuvaan henkilöön. 26

34 Lue lisää asetuksista 883/2004 ja 1408/71. Asetuksissa tarkoitettuja rahaetuuksia Suomen etuuksista ovat sairausvakuutuslain mukaiset sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainraha, tartuntatautipäiväraha, luovutuspäiväraha ja erityishoitoraha sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukainen kuntoutusraha. Asetuksissa säädetään, miten rahaetuus annetaan ja mikä EY-lainsäädäntöä soveltava valtio vastaa kustannuksista, kun asetusten piiriin kuuluva henkilö siirtyy maasta toiseen tai kun hän oleskelee tai asuu muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa. Rahaetuuksia koskevat tiedot välitetään maasta toiseen E 100 -sarjan lomakkeilla. Sovellettaessa asetusta 883/2004 E-lomakkeeseen liitetään kansilehti, joka on tulostettavissa Windowsin tehtäväpalkin Käynnistä-valikosta kohdasta Etuuskäsittely > E-lomakkeiden täyttäminen ja tulostaminen (KiTu) Vastuu etuuksista ja oikeus etuuksiin Työttömät Perheenjäsenet Rajatyöntekijä Opiskelijat Virkamiehet Pääsääntö Rahaetuuksista vastaa aina toimivaltainen valtio tai seuraavassa esitettyjen sääntöjen perusteella määräytyvä vastuussa oleva valtio (eläkkeensaajat, työttömät). Rahaetuuksia voidaan maksaa myös muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa asuville tai oleskeleville (eksportointiperiaate). Asetusten 883/2004 ja 1408/71 lainvalintamääräyksillä määrätään, minkä EY-lainsäädäntöä soveltavan maan lainsäädännön piiriin asetuksen tarkoittama henkilö kuuluu. Valtio, jonka piiriin henkilö kuuluu, on henkilön toimivaltainen valtio. Lue lisää asetuksista 883/2004 ja 1408/71. Työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat Asetusten lainvalintamääräyksissä määrätään, minkä EY-lainsäädäntöä soveltavan maan lainsäädäntöä työntekijään on sovellettava. Jäsenmaa, jonka lainsäädäntöä työntekijään sovelletaan, on työntekijän toimivaltainen valtio. Työntekijän rahaetuudet maksetaan toimivaltaisesta maasta myös silloin, kun henkilö oleskelee tai asuu muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa. Eläkkeensaajat Sovellettaessa asetusta 883/2004 ja eläkkeensaaja on oikeutettu sairauspäivärahaan tai kuntoutusrahaan, hänen rahaetuuksistaan vastaa työskentelyvaltio. Jos eläkkeensaaja ei työskentele, hänen kuntoutusrahaetuuksistaan vastaa kuitenkin luontoisetuuksien kustannuksista vastuussa oleva valtio. Asetusta 1408/71 sovellettaessa eläkkeensaajien ja heidän perheenjäsentensä osalta, vastuu kuuluu jollekin heidän aikaisemmasta työskentelymaastaan. 27

35 Työttömät Opiskelijat 1. Jos eläkkeensaajalla on oikeus asuinmaan kansallisen lainsäädännön mukaan sairaus- ja äitiysetuuksiin ja eläkkeensaaja saa eläkettä asuinmaasta: Asuinmaa vastaa etuuksista (27 art.) eläkkeensaaja ei saa eläkettä asuinmaastaan: Etuuksista vastaa kohdassa 2 selostetun järjestyksen mukaan määräytyvä maa. Jos vastuussa olevaa maata ei näin löydy, jää vastuu etuuksista asuinmaalle. (28 a art.) 2. Eläkkeensaajalla ei ole oikeutta asuinmaan kansallisen lainsäädännön mukaan sairaus- ja äitiysetuuksiin (28 art.) ja eläkkeensaaja saa eläkettä jäsenmaasta, jossa hänellä olisi oikeus etuuksiin, jos hän asuisi siellä: Tämä maa vastaa etuuksista. jos edellisessä kohdassa mainittuja maita on useampia, vastaa etuuksista se maa, jonka vakuutuskaudet ovat pitemmät. jos em. tapauksessa vakuutuskaudet ovat yhtä pitkät, vastaa etuuksista se näistä maista, jossa hän on ollut viimeksi vakuutettu. jos ei löydy eläkettä maksavaa maata, jossa eläkeläinen olisi oikeutettu etuuksiin, jos asuisi siellä, hän ei saa etuuksia mistään. Asetusta 1408/71 sovellettaessa Suomi vastaa myös muussa jäsenmaassa asuvan vastuullaan olevan eläkeläisen rahaetuuksista riippumatta siitä, pidetäänkö eläkeläistä Suomessa vakuutettuna. Kysymykseen voi tulla käytännössä kuntoutusraha ja vanhempainpäivärahat. Työttömien ja heidän perheenjäseniensä etuuksista vastaa työttömyysturvaa maksava maa. Työttömän hakiessa työtä toisesta jäsenmaasta, rahaetuuksista vastaa se maa, joka vastaa työttömyysetuuden kustannuksista (lähtömaa) siltä ajalta, jolta etuuksia maksetaan. Lue lisää työttömyysturvan säilyttämisestä haettaessa työtä EY-lainsäädäntöä soveltavasta maasta. Opiskelijoiden etuuksista vastaa asuinvaltio. Opiskeluvaltio vastaa etuuksista, jos opiskelija täyttää opiskeluvaltion kansallisessa lainsäädännössä asetetut vakuuttamisen edellytykset. Lue lisää asetuksista 883/2004 ja 1408/71. Perheenjäsenet Pelkkä perheenjäsenyys Suomessa vakuutettuun työntekijään, opiskelijaan, eläkeläiseen tai työttömään ei tuo oikeutta sairausvakuutuslain perusteella maksettaviin rahaetuuksiin Suomesta, vaan aina edellytetään henkilön joko asumisen (soveltamisalalaki) tai työskentelyn (asetukset) perusteella olevan henkilökohtaisesti vakuutettu Suomessa. Virkamiehet Lue lisää asetuksista 883/2004 ja 1408/71. Virkamiehiin ja heidän perheenjäseniinsä sovelletaan asetuksia ja vastuu heille annetuista etuuksista kuuluu jäsenmaalle, jonka palveluksessa he ovat tai ovat olleet. 28

36 Rajatyöntekijä Suomessa työskentelevä rajatyöntekijä saa rahaetuudet Suomesta. Suomessa asuva, mutta muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa työskentelevä rajatyöntekijä, saa rahaetuudet työskentelymaasta. Lue lisää rajan yli työskentelystä Työtulot Rahaetuuden perusteena olevina työtuloina otetaan huomioon vain Suomessa vakuutettuna olon ajalta ansaitut tulot (883/2004, 21 artikla ja 1408/71, 23 artikla). Vakuutuspalkka ja ulkomaan työtulot eivät välttämättä näy verotiedoissa. Ota yhteyttä Yhteisten järjestelmien yksikköön, jos henkilö on ollut vakuutettuna Suomessa. Jos henkilö muuttaa ulkomailta Suomeen ja tulee samalla Suomessa vakuutetuksi, etuuden perusteena voidaan käyttää SVL 11 luvun 4 :n 4 momentin perusteella arvioituja Suomessa ansaittuja työtuloja. Ulkomailta muuttoa ja Suomen vakuutukseen siirtymistä voidaan pitää ammatinvaihtumista vastaavana muuna syynä. Päivärahaetuus voi poikkeuksellisesti määräytyä ulkomaan työtulon perusteella edellyttäen, että kysymyksessä on henkilö, joka on aiemmin ollut Suomessa vakuutettu ja palaa takaisin Suomen vakuutukseen ja on ollut palkkatyössä ja ansainnut tulot työskennellessään EU:n jäsenvaltiossa tai valtiossa, jossa sovelletaan EU:n lainsäädäntöä ja jolla ei ole Suomessa verotuksessa todettua työtuloa eikä Suomessa ansaittua 6 kuukauden työtuloa. Jos etuuden saajan palkka maksetaan muuna valuuttana kuin euroina ja etuuden perusteena käytetään kuuden kuukauden työtuloja, työtulot muunnetaan euroiksi käyttäen kuuden kuukauden ajanjakson viimeisenä päivänä julkaistua muuntokurssia (hallintotoimikunnan päätös H3, ). Valuuttakurssien muuntamisessa käytetään Euroopan Keskuspankin päivittäin julkaisemia muuntokursseja. Valuutan muuntaminen voidaan suorittaa EKP:n internetsivuilla Päivärahaetuuksien maksaminen muutettaessa ja muuton jälkeen Suomesta Työntekijälle, itsenäiselle ammatinharjoittajalle, opiskelijalle ja heidän perheenjäsenilleen maksetaan rahaetuudet lähtömaasta sairaus- ja vanhempainpäivärahakauden loppuun, myös heidän muuttaessaan toiseen jäsenmaahan. Sairauspäivärahakaudella muuttavalle maksetaan päivärahaa niin pitkään kuin työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena, korkeintaan sairauspäivärahakauden enimmäisaika. Kuntoutusrahaa maksetaan niin kauan kuin päätöksessä on mainittu, edellyttäen, että kuntoutus jatkuu kuntoutuspäätöksen tai -suunnitelman mukaisesti toisessa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa. 29

37 Suomeen Erityishoitorahaa vakuutetulle maksetaan niin kauan kuin erityishoitorahan myöntämisedellytykset täyttyvät (vanhemman läsnäolo välttämätön, vaikea sairaus, painavat lääketieteelliset syyt). Muuttajalle maksetaan sairausvakuutuslakiin sekä Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettuun lakiin perustuvia päivärahaetuuksia Suomesta riippumatta siitä, perustuuko etuuden määrä edeltäviin työtuloihin, vai onko kyseessä vähimmäismääräisenä maksettava päiväraha. Jos muu jäsenvaltio alkaa maksaa vastaavaa päivärahaetuutta omien säännöstensä mukaan, tämä etuus voidaan vähentää Suomen etuudesta (SVL 12 luku 10, KKRL 36 ). Suomesta muuhun EY-lainsäädäntöä soveltavaan valtioon muuttava päivärahaetuuden saaja pidetään Suomessa vakuutettuna päivärahan maksukauden ajan, kun etuuden määrä perustuu edeltäviin työtuloihin. Tällainen päivärahan saaja rinnastetaan työntekijään asetusten 883/2004 ja 1408/71 lainvalintamääräyksiä sovellettaessa. Lue lisää Suomesta muutosta. Edellisen toimivaltaisen valtion tulee maksaa etuuskausi loppuun työntekijälle, itsenäiselle ammatinharjoittajalle, opiskelijalle ja heidän perheenjäsenelleen heidän muuttaessaan Suomeen. Jos on epäselvää, minkä jäsenvaltion vastuulle asetuksen 883/2004 mukaan etuuden maksaminen kuuluu, ota yhteyttä Kansainvälisten asioiden osaamiskeskukseen (sähköpostiosoite jl-ettyb). Päivärahaetuuden maksamista voidaan jatkaa Suomesta, jos henkilö palaa Suomeen toisesta jäsenmaasta sen jälkeen, kun päivärahaetuuden maksaminen toimivaltaisen valtion lainsäädännön mukaan on päättynyt. Edellytyksenä on, että päivärahakautta Suomen lainsäädännön mukaan on jäljellä ja että päivärahaetuuden saamisen edellytykset muutoin täyttyvät Päivärahaetuuksien hakeminen Päivärahaetuutta voi hakea suoraan toimivaltaisesta laitoksesta tai asuin- tai oleskelumaan laitos voi välittää hakemuksen toimivaltaiselle laitokselle. Lue lisää E-lomakkeiden käytöstä (E 115 E 119 täyttöohjeet) Muussa jäsenvaltiossa asuva vakuutettu Käsittele toisessa jäsenmaassa asuvan Suomessa vakuutetun rahaetuushakemus samalla tavoin kuin myöntäessäsi päivärahaetuutta Suomessa asuvalle. Hanki puuttuvat tiedot vakuutetulle lähetettävällä hakemuslomakkeella. Jos asuin- tai oleskelupaikan laitos on toimittanut lomakkeen E 115, lomake katsotaan hakemukseksi. Ilmoita tekemästäsi etuuspäätöksestä asuinpaikan laitokselle lomakkeella E 117 ja hylkäävästä etuuspäätöksestä lisäksi lomakkeella E 118. Jos työkyvyttömyysaika on lomakkeella E 115 tai sen liitteenä olevassa lääkärintodistuksessa alle sairauspäivärahan omavastuuajan, voit tehdä hylkäävän päätöksen ilman, että pyydät vakuutettua täyttämään kansallisen hakemuslomakkeen. Muussa jäsenvaltiossa vakuutettu Suomessa Jos muussa EU-maassa vakuutettu, mutta Suomessa asuva tai oleskeleva hakee täällä rahaetuuksia, toimita toimivaltaiselle laitokselle lomake E

38 Menettelyt työkyvyttömyyteen liittyvissä rahaetuuksissa Asetuksen 987/2009 artiklassa 27 säädetään menettelyistä, joita vakuutetun, asuinjäsenvaltion laitoksen ja toimivaltaisen laitoksen on noudatettava silloin, kun työhön kykenemättömyyteen liittyviä rahaetuuksia haettaessa oleskelu- tai asuinjäsenvaltio on muu kuin toimivaltainen jäsenvaltio. Menettelyjä sovelletaan tarvittavin muutoksin, jos vakuutettu oleskelee muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa. Kun Suomi on toimivaltainen valtio ja etuuden hakija asuu muussa jäsenmaassa, pyydä sairauspäiväraha- ja kuntoutusrahahakemuksissa tarvittavat lääketieteelliset lisäselvitykset pääsääntöisesti etuuden hakijalta. Huomaa, että lisäselvitysten pyytäminen suoraan asuintai oleskelupaikan laitokselta oikeuttaa laitoksen perimään lääkärinlausuntojen ja tutkimusten kustannukset. Menettely, jota vakuutetun on noudatettava Jos toimivaltaisen jäsenvaltion lainsäädäntö edellyttää lääkärintodistuksen esittämistä rahaetuuden saamiseksi, vakuutetun on pyydettävä asuinjäsenvaltion lääkäriä, joka määritteli hänen terveydentilansa, todistamaan työkyvyttömyyden ja sen keston. Vakuutetun on lähetettävä todistus toimivaltaiselle laitokselle toimivaltaisen jäsenvaltion lainsäädännössä säädetyn ajan kuluessa. Jos asuinjäsenvaltiossa hoitoa antavat lääkärit eivät anna työkyvyttömyydestä todistuksia ja niitä vaaditaan toimivaltaisen jäsenvaltion lainsäädännössä, asianomaisen henkilön on käännyttävä asuinpaikan laitoksen puoleen. Asuinpaikan laitoksen on heti järjestettävä henkilön työkyvyttömyyden lääketieteellinen arviointi ja todistuksen laatiminen. Todistus toimitetaan toimivaltaiselle laitokselle viipymättä. Työkyvyttömyystodistuksen toimittaminen ei vapauta vakuutettua täyttämästä kaikkia sovellettavassa lainsäädännössä säädettyjä velvoitteita, erityisesti työnantajaansa nähden. Työnantaja ja/tai toimivaltainen laitos voi tarvittaessa kehottaa työntekijää osallistumaan toimintaan, jonka tarkoituksena on edistää ja tukea hänen paluutaan työelämään. (Asetus 987/2009, 27 artikla kohta A) Menettely, jota asuinjäsenvaltion on noudatettava Jos toimivaltainen laitos pyytää, asuinpaikan laitos suorittaa tarpeelliset asianomaisen henkilön hallinnolliset tarkastukset tai lääkärintarkastukset soveltamansa lainsäädännön mukaisesti. Asuinpaikan laitos toimittaa tarkastuksen tehneen lääkärin lausunnon erityisesti työhön kykenemättömyyden todennäköisestä kestosta viipymättä toimivaltaiselle laitokselle. (Asetus 987/2009, 27 artikla kohta B) Menettely, jota toimivaltaisen valtion on noudatettava Toimivaltaisella laitoksella säilyy oikeus teettää valitsemallaan lääkärillä vakuutetun lääkärintarkastus. Toimivaltainen laitos maksaa rahaetuudet suoraan asianomaiselle henkilölle ja ilmoittaa tästä tarvittaessa asuinpaikan laitokselle. Jos toimivaltainen laitos epää rahaetuudet, sen on ilmoitettava päätöksestään vakuutetulle ja samanaikaisesti myös asuinpaikan laitokselle. 31

39 Tarkastuksen tehneen lääkärin tai laitoksen lääketieteellisten havaintojen perusteella toisessa jäsenvaltiossa laaditussa vakuutetun työkyvyttömyyttä koskevassa todistuksessa olevat merkinnät ovat oikeudellisesti yhtä päteviä kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa laadittu todistus. (Asetus 987/2009, 27 artikla kohta C) Vastuu kustannuksista Jos toimivaltainen laitos pyytää asuin- tai oleskelupaikan laitosta toimittamaan rahaetuuden ratkaisemisessa tarvittavat vakuutetun lääkärintutkimukset, asuin- tai oleskelupaikan laitos voi laskuttaa lääkärinlausunnosta ja tutkimuksista aiheutuneet kustannukset toimivaltaiselta laitokselta. Jos toisessa jäsenvaltiossa asuva tai oleskeleva vakuutettu pyydetään tutkimuksiin toimivaltaiseen jäsenvaltioon, edellytyksenä on, ettei matkustaminen vaaranna vakuutetun terveyttä. Toimivaltainen valtio vastaa vakuutetun matka- ja asumiskustannuksista. (Asetus 987/2009, 87 artikla) Sosiaaliturvasopimukset Suomella on voimassa olevat sosiaaliturvasopimukset Chilen, Israelin, Kanadan (Quebec), Saksan, USA:n, Viron ja Australian kanssa. Lisäksi Pohjoismaiden kesken on solmittu sosiaaliturvasopimus. Suhde EY-asetuksiin 883/2004 ja 1408/71 Jos kahden tai useamman EY-lainsäädäntöä soveltavan maan välillä solmittu sosiaaliturvasopimus koskee samoja henkilöitä ja samoja etuuksia kuin asetukset 883/2004 ja 1408/71, asetuksen määräykset syrjäyttävät sopimuksen määräykset. Tämän vuoksi Saksan ja Pohjoismaiden kanssa solmitut sopimukset ovat merkitykseltään hyvin rajoitettuja. Lue lisää Suomen solmimista sosiaaliturvasopimuksista Ammatillinen kuntoutus Pohjoismaissa Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus velvoittaa Pohjoismaita tekemään yhteistyötä rajat ylittävissä ammatillisessa kuntoutuksessa. Pohjoismaat ovat tehneet kahdenvälisiä hallinnollisia sopimuksia kuntoutuksen järjestämisestä ja käytännön toimintatavoista, joissa henkilö työskentelee toisessa Pohjoismaassa ja asuu toisessa. Sopimusten tarkoituksena on helpottaa kuntoutusasioiden hoitamista tilanteissa, joissa henkilöt ovat käyttäneet oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen. Kuntoutuksen hakijan voi olla vaikeaa täyttää kuntoutuksen rahaetuuden (esim. kuntoutusrahan) ja kuntoutustoimenpiteiden saamisedellytyksiä, jos sekä työskentelymaa että asuinmaa soveltavat tiukasti kansallista lainsäädäntöään. Näin ollen Pohjoismaat ovat tehneet kahdenvälisiä sopimuksia, jotta oikeus kuntoutuksen rahaetuuteen ja kuntoutustoimenpiteisiin toteutuisivat tarkoituksenmukaisella tavalla. Kahdenvälisiä kuntoutussopimuksia sovelletaan tilanteissa, joissa: henkilö työskentelee yhdessä Pohjoismaassa henkilö asuu jossakin muussa Pohjoismaassa kuin työskentelymaassa kuntoutuksen toimenpiteet tapahtuvat asuinmaassa rahaetuus maksetaan työskentelymaasta. 32

40 Kela järjestää ammatillisen kuntoutuksen, kun kuntoutus järjestetään Suomessa eikä sen järjestäminen ole työeläkelaitoksen vastuulla. Pohjoismaiset kuntoutussopimukset perustuvat EU-asetuksiin 883/2004 ja 987/2009 ja pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen rajat ylittäviä kuntoutusasioita koskeviin kohtiin. Lue lisää: Pohjoismainen yhteistyömenettely ammatillisessa kuntoutuksessa Kahdenväliset hallinnolliset sopimukset 1.5. Kuntoutus perusteena Oikeus kuntoutusrahaan edellyttää, että asiakkaalle on tehty kuntoutuspäätös jollakin seuraavista lakiperusteista Kelan kuntoutuslain 2 luku terveydenhuoltolain (1326/2010) 29 työterveyshuoltolain 12 tai 14 vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 8 :n 1 momentti sopeutumisvalmennuksen osalta lastensuojelulaki tai kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki perhekuntoutuksen osalta päihdehuoltolaki. Oikeus kuntoutusrahaan voi olla myös, kun kunta on tehnyt nuorelle henkilökohtaisen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman nuoren kuntoutusrahaa varten asiakkaalla on hyväksytty oppisopimus asiakas on hyväksytty veikkausvoittovaroin rahoitettuun sopeutumisvalmennukseen ja sen sisältö täyttää kuntoutukselle asetettavat yleiset edellytykset. Raha-automaattiyhdistys on lakannut vuoden 2016 lopussa ja avustusten käsittely on siirtynyt Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselle (STEA). Jotta kuntoutuksen ajalta voitaisiin myöntää kuntoutusrahaa, kuntoutuksen tulee täyttää kuntoutustoiminnalle yleisesti asetetut vaatimukset: kuntoutusta antavat terveydenhuollon ammattihenkilöt palveluita annetaan asianmukaisissa tiloissa ja palveluntuottajalla on tarpeelliset luvat toiminnan harjoittamiseen. Kuntoutustoiminnalle yleisesti asetettuja vaatimuksia eivät täytä esimerkiksi työkykyä ylläpitävä toiminta (ns. tyky-toiminta) tai loma- ja virkistystoiminta Kelan kuntoutus Kuntoutusrahaa maksetaan Kelan kuntoutuslain 2 luvun perusteella myönnetyn ammatillisen, vaativan lääkinnällisen ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen ajalta. Ammatillista kuntoutusta on ammatillinen koulutus ammatillinen kuntoutusselvitys 33

41 koulutuskokeilu työkokeilu työhönvalmennus työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus KIILA-kuntoutus sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssi, jonka sisältö on ammatillisesti painottunut esim. ammatilliset kurssit työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus. Lääkinnällistä kuntoutusta voi olla moniammatillinen yksilökuntoutus muu kuin ammatillisesti painotettu kuntoutuskurssi muu kuin ammatillisesti painotettu sopeutumisvalmennuskurssi. Lue lisää: Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen etuusohje Ammatillisen kuntoutuksen etuusohje Harkinnanvaraisen kuntoutuksen etuusohje Koulutus ammatillisena kuntoutuksena Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena perus-, uudelleen- ja jatkokoulutusta. Kuntoutusrahaa maksetaan koulutusta koskevan päätöksen ja koulutukseen osallistumisen ajalta, kun kuntoutusrahan myöntöedellytykset täyttyvät. Tällä sivulla kerrotaan kuntoutusrahapäätöksen antamisesta koulutuksen ajalta. Alasivulla kerrotaan työstä estymisen selvittämisestä koulutuksen seurannasta. koulutuksen loma-ajasta työtuloista koulutuksen aikana. Nuoren kuntoutusrahassa käytetään samaa koulutuksen seurantaohjetta. Kuntoutusrahapäätös koulutuksen ajalle Valmistele koulutukseen perustuva ratkaisu koko kuntoutuspäätöksen ajalle, mutta rekisteröi kuntoutusrahajaksot lukuvuosittain, esim (kuntoutusraha myönnetään enintään 12 kuukautta kerrallaan). Voit tarvittaessa selvittää lukuvuoden alkamis- ja päättymisajan asiakkaalta tai oppilaitoksesta tai sen verkkosivuilta. Hyödynnä ratkaisujärjestelmän Opintotukeen liittyvät tiedot > Opiskelutiedot näytön tietoja. Huomioi valmistelussa opintojen seurantaa koskeva ohjeistus sekä teknisestä ohjeesta Jaksot ja Maksuedellytys valmistelussa. Kuntoutusrahan jatkopäätökset Opiskelijoille lähetetään toukokuussa automaattinen kirje, jossa kerrotaan mitä tietoja tulee toimittaa Kelaan (KRI03) kesäajasta ja opiskelun jatkumisesta. Arvioi oikeus väliajan kuntoutusrahaan loma-ajalta, kun selvitys on saatu ja tee samalla tarkistuspäätös seuraavan lukuvuoden ajalle. Suunnittele seuranta seuraavan lukuvuoden ajalle opintojen seurantaa koskevan ohjeen mukaisesti. 34

42 Lue lisää, miten oikeus väliajan kuntoutusrahaan koulutuksen loma-ajalta selvitetään. Mitä tietoja saa käsittelyjärjestelmästä (Opintotukeen vaikuttavat tiedot) Perusopetus Koululaisista ei siirry tietoja Kelaan. Toinen aste (lukio ja ammatillinen koulutus) Kelaan siirtyy tieto opiskelupaikan vastaanottamisesta (ei ole läsnäolotieto) valmistumisesta. Oppilaitokset ilmoittavat kaikki edellisenä vuonna suoritetut ammatilliset perustutkinnot helmikuun 15. päivään mennessä. Valmistumistiedot näkyvät sitä mukaan, kun niitä saadaan. Korkeakoulu (ammattikorkeakoulu ja yliopisto) Kelaan siirtyy tieto opiskelupaikan vastaanottamisesta opintojen keskeyttämisestä (joka kuukauden lopussa) valmistumisesta (joka kuukauden lopussa) ammattikorkeakouluopiskelijoiden läsnäolotiedot syys- ja tammikuussa yliopisto-opiskelijoiden läsnäolotiedot syyskuussa ja jos syyskuussa ilmoitettu kevään läsnätai poissaolotieto muuttuu, siitä saadaan tieto tammikuussa. Voit olla yhteydessä opintotuenratkaisijaan, jos tarvitse apua Opintotukeen vaikuttavat tiedot tietojen tulkinnassa Yleissivistävä peruskoulutus Kuntoutusraha voidaan myöntää yleissivistävän peruskoulutuksen ajalle alkaen. Yleissivistävää peruskoulutusta on perusopetus, lukio-opetus ja muut ei-ammatilliset opinnot esimerkiksi kansanopistoissa, musiikkioppilaitoksissa, liikunnan koulutuskeskuksissa ja kansalaisja työväenopistoissa. Ajalta, ennen vuotta 2017, kuntoutusrahaa ei voi myöntää ammatillisena kuntoutuksena myönnettyyn yleissivistävään peruskoulutukseen, ellei kysymys ole uudelleen tai jatkokoulutustilanteesta. Esimerkki Asiakas on aloittanut peruskoulun jälkeen lukio-opinnot ammatillisena kuntoutuksena. Kuntoutusrahasta Kela on kuitenkin antanut hylkäävän päätöksen, koska asiakas suorittaa ensimmäistä tutkintoaan. Kuntoutusraha voidaan myöntää ammatillisen koulutuksen päätöksen perusteella lukion ajalle alkaen uuden lain voimaantulosta alkaen. Lue lisää ammatillisen kuntoutuksen etuusohjeesta peruskoulutus. 35

43 Työstä estyminen koulutuksessa Koulutuksen opetusmuoto voi olla lähiopetusta, itsenäistä tai ohjattua etäopiskelua, verkkoopiskelua tai monimuoto-opiskelua, joka on usean eri opiskelumuodon yhdistelmä. Eri opetusmuodoista johtuen asiakkaan työstä estyminen on toisinaan selvitettävä tarkemmin, jos opiskelun päätoimisuus on epäselvä. Arvioidessasi opiskelun päätoimisuutta, selvitä ensin myönnetyn koulutuksen laajuus kuntoutuspäätöksestä ja sitä koskevista asiakirjoista. Selvitä, minkä verran asiakkaan on keskimäärin saatava opintosuorituksia kuukaudessa ja vertaa opintotuen edellyttämään päätoimisuuteen. Jos opinnot poikkeavat tästä, selvitä asiakkaalta, mihin suunnitelma perustuu ja pyydä asiakasta toimittamaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Huomioi asiakkaan työ- ja opiskelukyvyn heikentyminen sekä muut opiskeluun vaikuttavat tekijät. Arvio työstä estymistä ja opiskelun päätoimisuutta kokonaisuutena ja myönnä kuntoutusraha, jos asiakas on tosiasiallisesti estynyt työstä opiskelun vuoksi. Lisätietoa koulutuksista ja opetussuunnitelmista sekä tutkintojen perusteista löytyy > eperusteet Seuranta koulutuksen aikana Kuntoutusrahaa maksetaan koulutuksen ajalta: Kelan ammatillisen kuntoutuksen koulutuspäätös nuoren kuntoutusraha (asiakkaalla voi olla lisäksi Kelan koulutuspäätös) oppisopimuskoulutus Koulutuksen etenemistä seurataan oppilaitoksen läsnäolotodistuksen, opintosuunnitelman ja opintokortin avulla. Asiakas toimittaa seuraavat oppilaitoksen todistukset: Peruskoulu kunkin lukukauden alussa opintojen päättyessä oppilaitoksen laatima läsnäolotodistus opintojen alkamisesta tai jatkumisesta tutkintotodistus tai muu vastaava selvitys Toisen asteen opinnot opintojen alkaessa kunkin lukukauden alussa kunkin lukukauden päätyttyä, viimeistään seuraavan alkuun mennessä opintojen päättyessä opintosuunnitelma, jonka kuntoutuja laati itse tai yhdessä oppilaitoksen kanssa oppilaitoksen laatima läsnäolotodistus opintojen alkamisesta tai jatkumisesta kopio opintorekisteriotteesta, ote opintokirjasta tai muu vastaava selvitys opintojen etenemisestä tutkintotodistus tai muu vastaava selvitys Korkeakoulut 36

44 kunkin lukuvuoden alussa kunkin lukuvuoden päätyttyä, viimeistään seuraavan alkuun mennessä opintojen päättyessä 1) opintosuunnitelma, jonka kuntoutuja laati itse tai yhdessä oppilaitoksen kanssa (erittely tutkintoon kuuluvista ja muista opinnoista) 2) oppilaitoksen laatima läsnäolotodistus opintojen alkamisesta tai jatkumisesta kopio opintorekisteriotteesta, ote opintokirjasta tai muu vastaava selvitys opintojen etenemisestä tutkintotodistus tai muu vastaava selvitys Kelan ammatillinen koulutus Jos läsnäolotodistusta ei ole toimitettu myöntäessäsi kuntoutusrahaa, aseta maksuedellytys. Kun läsnäolotodistus toimitetaan, salli kuntoutusrahan maksaminen lukukauden/lukuvuoden ajalle. Asettaessasi maksuedellytystä anna asiakkaalle mahdollisuus toimittaa selvitykset ennen kuntoutusrahan maksun estämistä. Jos asiakas toimittaa läsnäolotodistuksen, mutta esimerkiksi opintokortti puuttuu, salli kuntoutusrahan maksaminen seuraavan maksuerän alkuun. Pyydä puuttuva selvitys. Myönnä (väliajan) kuntoutusraha lukuvuosien väliselle loma-ajalle vasta, kun kuntoutuja toimittaa kevään aikana selvityksen tulevasta kesästä. Opiskelijoille lähetetään toukokuussa automaattinen kirje, jossa kerrotaan mitä tietoja tulee toimittaa Kelaan (KRI03). Tee tarkistusratkaisu. Seuraa opintojen etenemistä. Jos koulutus ei etene suunnitelman mukaisesti, arvioi ja selvitä asiakkaan kokonaistilannetta Kelan tiedoista ja tarvittaessa haastattelemalla. Jos katsot tarpeelliseksi, pyydä selvitystä opiskelun etenemisestä useamminkin. Koulujen kanssa voidaan sopia selvityksen muodosta yms. Lue lisää Ammatillisen kuntoutuksen etuusohje: Toimenpiteet > Koulutus > Seuranta Kuntoutuksen prosessikuvaus Nuoren kuntoutusraha Noudata seurannassa samoja periaatteita kuin Kelan ammatillisessa koulutuksessa (kuvattu edellä). Jos nuoren kuntoutus on muuta kuin opiskelua, esim. työharjoittelua tai työpajatoimintaa, varmista seuranta ja harkitse sen keinot sekä kirjaa nämä työn kommenttiin. Nuoren kuntoutusrahan saajalla on oikeus väliajan kuntoutusrahaan lukuvuosien väliselle lomaajalle ilman tarveharkintaa. Lue lisää: Kuntoutus perusteena > Nuoren kuntoutusraha > Seuranta Kuntoutus perusteena > Nuoren kuntoutusraha > Odotus- ja väliaika 37

45 Oppisopimuskoulutus Seuraa koulutuksen etenemistä työnantajan palkkailmoitusten avulla. Maksa palkkailmoitusten perusteella kuntoutusraha työnantajalle koulutusajalta maksettua palkkaa vastaavalta osalta. Edellytä kerran vuodessa kopiota arviointikeskustelusta. Arvioi muun seurannan tarve ja toteutus tapauskohtaisesti huomioiden mm. koulutuksen kesto. Lue lisää: Kuntoutus perusteena > Oppisopimuskoulutus Koulutuksen loma-aika Ammatillisessa koulutuksessa kuntoutusjaksojen väliseksi ajaksi katsotaan lukuvuosien välinen opetussuunnitelmaan sisältyvä loma-aika. Jos asiakkaalla ei ole koulutuksen loma-ajalla palkkatuloja tai niitä on vain vähän, eikä hän suorita opintoja, väliajan kuntoutusrahaa voidaan maksaa seuraavan lukuvuoden alkuun asti. Ammatillisessa koulutuksessa oleville kuntoutusrahan saajille lähetetään toukokuussa ohjelmallisesti kirje KRI03 (liitteinä vastauslomake KU14 ja vastaava ohjekirje kuin KRI01). Kirjeessä kerrotaan, mitä tietoja asiakkaan tulee ilmoittaa, jotta kuntoutusrahan maksaminen kesän ajalta voidaan selvittää. Ratkaise väliajan kuntoutusraha loma-ajalle, kun selvitys on saatu. Nuoren kuntoutusrahan saajalla on oikeus väliajan kuntoutusrahaan ilman tarveharkintaa eikä mahdollisia kesätyön tuloja tarvitse ilmoittaa Kelalle. Lue lisää: Odotus- ja väliaika nuoren kuntoutusrahassa Miten väliajan kuntoutusrahan maksaminen selvitetään Kaavio havainnollistaa, miten selvität kuntoutusrahan maksamisen koulutuksen loma-ajalta. 38

46 Jos asiakas opiskelee opetussuunnitelman mukaisena loma-aikana, myönnä päätoimisen opiskelun ajalle täysimääräinen kuntoutusraha. Yleensä asiakkaan oma selvitys loman ajalla suoritettavista opinnoista riittää eikä koulun selvitystä tarvita. Arvioi suoritettavien opintojen määrän riittävyyttä suhteessa oppilaitoksen opintosuunnitelmaan tai henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Arvioi opintojen päätoimisuutta Työstä estyminen koulutuksessa ohjeen mukaisesti. Jos asiakas on loman aikana opintoihin kuuluvassa työharjoittelussa ja saa siitä palkkaa, kuntoutusraha myönnetään kesän ajalle ja tulot yhteen sovitetaan kuntoutusrahan kanssa. Lue lisää: Työtulot kuntoututuksen aikana ja tekninen ohjeen Tulot-sivu. Jos asiakas ei ole työssä tai kesätyön tulo ei turvaa asiakkaan toimeentuloa, myönnä väliajan kuntoutusraha. Lue lisää: Odotus- ja väliaika (ja kappale Miten tulojen riittävyys arvioidaan) Jos asiakas on työssä ja toimeentulo on turvattu, eikä hän suorita opintoja, väliajan kuntoutusrahaa ei makseta. Loma-ajalta ansaittuja työtuloja ei yhteensoviteta kuntoutusrahan kanssa. Voit myöntää kuntoutusrahan loma-ajalle, vaikka asiakas ei olisi vielä toimittanut selvitystä lukukauden tai lukuvuoden aikana suorittamistaan opinnoista. Selvitys pitää toimittaa viimeistään seuraavan lukuvuoden alkaessa. Lue lisää: Koulutuksen seuranta, Tarkistaminen 39

47 Työtulot koulutuksen aikana Säännöllisesti maksettavat työtulot vähentävät ammatillisen koulutuksen tai siihen liittyvän harjoittelun ajalta maksettavaa kuntoutusrahaa siltä osin kuin niiden määrä yhteensä ylittää lukukauden ajalta laskettuna 594 euroa kuukaudessa (vuonna 2017). Lukukauden alku- ja loppuajankohdan määrittää koulutuksen järjestäjä. Työtulot vähennetään kuntoutusrahoista, jotka määräytyvät työtulojen edeltävän etuuden tai vähimmäismääränperusteella. Ammatillisen koulutuksen aikaisia työtuloja ei vähennetä nuoren kuntoutusrahasta eläkkeensaajan kuntoutusrahasta odotus- tai väliajan kuntoutusrahasta. (KKRL 566/ ) Asiakkaan tulee antaa Kelalle tarvittavat selvitykset tuloistaan. Jos tulon tarkka määrä ei ole selvillä lukukauden alussa, tehdään ratkaisu arvioidun tulon perusteella ja laskelma tarkistetaan palkka- tai muiden maksukuittien perusteella lukukauden aikana. Mitkä työtulot vaikuttavat kuntoutusrahaan? Työtuloina otetaan huomioon samat ansiotulot kuin SVL:n mukaan otetaan huomioon kuntoutusrahan määrän perusteeksi. Yleisimmät huomioon otettavat työtulot ovat palkkatulot ja YEL/MYEL-työtulo tai elinkeinotoiminnan ansiotulo. Miten työtulot vähennetään? Työtulot kohdistetaan lukukausittain ajalle, jolta työtulot on ansaittu. Maksupäivä ei vaikuta kohdentamiseen. Yhteensovituksessa noudatetaan seuraavaa laskutapaa: 1. Ansaittu työtulo / lukukauden kuukausimäärä = keskimääräinen kuukausiansio 2. Keskimääräinen kuukausiansio rajatulo 594 e / kk (vuonna 2017) = kuntoutusrahasta vähennettävä työtulo Tarkempi laskukaava on kuvattu kuntoutusrahan teknisessä ohjeessa: Tulot. Työtulojen huomioiminen etukäteen Opintojen aikaiset tulot on aina sovitettava yhteen kuntoutusrahan kanssa. Kuntoutusrahaa ei lakkauteta eikä jätetä maksamatta, vaikka asiakas pyytäisi sitä työtulojen vuoksi. Asiakas ei voi perua kuntoutusrahaa eikä maksaa etuutta takaisin kuten opintotuessa, jos hänellä on työtuloja. Kuntoutusrahan rajatulon 594 e/kk (v.2017) ylityksen jälkeen jokainen asiakkaan ansaitsema euro vähentää maksettavan kuntoutusrahan määrää eurolla. Liikamaksutilanteelta voi välttyä, jos asiakas arvioi lukukauden työtulot riittävän korkealle. Kuntoutusrahan määrä tarkistetaan, kun asiakas toimittaa tarkat tiedot työtuloista lukukauden päätteeksi. Kuntoutusraha ja tulojen yhteensovitus -taulukon avulla asiakkaalle voi antaa suuntaa antavan arvion työtulojen vaikutuksesta kuntoutusrahan määrään. 40

48 Esimerkki Kuntoutusraha on myönnetty opintojen ajalle Asiakas pyytää, ettei kuntoutusrahaa makseta kolmelta kuukaudelta tai etuus lakkautetaan määräajaksi. Asiakas arvioi saavansa palkkaa opiskeluun liittyvän työharjoittelun ajalta e/ kk kolmen kuukauden ajan. Koulutusta koskeva päätös on voimassa saakka. Etuuskäsittelijä kertoo, ettei kuntoutusrahaa voi jättää maksamatta ja kuntoutusrahassa opiskelun aikaiset työtulot yhteen sovitetaan aina lukukausittain. Liikamaksu on mahdollista välttää, kun työtulo arvioidaan korkeimman työtulon (1800e /kk) mukaan. Asiakkaan tilanteessa kuntoutusrahaa ei jää maksettavaksi, kun kuntoutusraha tarkistetaan arvioitujen työtulojen perusteella. Työharjoittelun päätyttyä asiakas toimittaa palkkakuitit ja kuntoutusraha tarkistetaan. Kuntoutusrahapäätös voidaan lakkauttaa asiakkaan pyynnöstä, kun koulutusta koskeva päätös on ensin lakkautettu. Asiakas voi hakea koulutusta ja kuntoutusrahaa uudestaan ja molempien etuuksien myöntöedellytykset arvioidaan, kuten uuden hakemuksen yhteydessä. Tarkistaminen vai oikaisu? Kuntoutusraha tulee oikaista tai tarkistaa lukukauden alkamisesta lukien, jos asiakkaalla on lukukauden aikana tuloja, jotka voivat vaikuttaa kuntoutusrahaan. Kuntoutusrahapäätös on virheellinen ja se on oikaistava, jos työtulot ulottavat vaikutuksensa kuntoutusrahapäätöksen alkamisajankohtaan (esimerkki 3). Kuntoutusrahapäätös tarkistetaan, jos päätös jää voimaan osalta aikaa eikä siten ole virheellinen (esimerkit 2 ja 4). Katso kuvio sivun lopussa. Esimerkki Työtuloilla ei ole vaikutusta kuntoutusrahan määrään Opiskelija Ollille on myönnetty kuntoutusraha annetulla päätöksellä ajalle Hän on ilmoittanut työskentelevänsä opintojen ohessa lokakuusta alkaen puhelinmyyjänä. Joulukuussa toimitettujen palkkatietojen perusteella Olli on saanut työtuloja loka-marraskuulta yhteensä 2000 euroa. Ratkaisu: Työtulot kohdistetaan syyslukukauden ajalle Lukukauden aikana tuloja on keskimäärin 491 e/kk, jolloin tulot eivät vaikuta kuntoutusrahan määrään. Ollille annetaan tarkistuspäätös (fraasi KRC26), jossa todetaan, ettei työtuloilla ole vaikutusta. Huomaa! Asiakkaalle annetaan tarkistuspäätös. Kyse ei ole oikaisusta, sillä päätös ei ole virheellinen. Esimerkki Rajatulon ylittävät työtulot vähennetään kuntoutusrahasta, oikaiseminen Edellisen esimerkin Opiskelija Olli ilmoittaa joulukuussa ansaitsevansa joulukuussa 1000 euroa aikaisemmin saamiensa tulojen lisäksi. Ratkaisu: Työtulot kohdistetaan syyslukukauden ajalle Nyt yhteenlasketut työtulot loka-joulukuulta lukukauden ajalta ovat 3000 euroa ja 747 e/kk, joten ne vaikuttavat kuntoutusrahan määrään vähentävästi rajatulon ylittävältä osalta. Koska työtulot vaikuttavat kuntoutusrahapäätöksen alusta lukien, on päätös virheellinen ja se on oikaistava. Koska oikaisu tapahtuu Ollin vahingoksi, edellyttää se Ollin kirjallista suostumusta. Jos Olli ei suostu päätöksen oikaisuun, haetaan sen poistoa Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta. 41

49 Esimerkki Rajatulon ylittävät työtulot vähennetään kuntoutusrahasta, tarkistaminen Opiskelija Olli suostui kuntoutusrahapäätöksen oikaisuun ja hän sai joulukuussa uuden kuntoutusrahapäätöksen ajalle Maaliskuussa Olli ilmoittaa ansaitsevansa tammi-toukokuussa 1000 e / kk. Ratkaisu: Työtulot kohdistetaan kevätlukukauden ajalle Lukukauden ajalta tulot ovat 1000 e/kk, ja ne vaikuttavat kuntoutusrahan määrään vähentävästi rajatulon ylittävältä osalta. Koska työtulot eivät ulota vaikutustaan kuntoutusrahapäätöksen alkuun ( ), päätös ei ole virheellinen joten se tarkistetaan. Ollia kuullaan ja kerrotaan, miten työtulot vaikuttavat kuntoutusrahan määrään. Kuulemisen jälkeen kuntoutusrahapäätös tarkistetaan ajalta Työtulot koulutuksen loma-aikana Kun asiakas opiskelee tai on siihen liittyvässä työharjoittelussa kesällä, kesän opiskelut katsotaan yhteensovituksessa osaksi kevät- tai syyslukukautta. Jos asiakas saa samanaikaisesti työtuloja, ne yhteensovitetaan jatketulle kevään tai syksyn lukukaudelle (esimerkit 5-6). Katso kuvio sivun lopussa. Esimerkki Opiskeluun liittyvä palkallinen harjoittelu, väliajan kuntoutusraha, tarkistaminen Opiskelija Olgalle on myönnetty kuntoutusraha annetulla päätöksellä ajalle Hän ilmoittaa suorittavansa opiskeluun liittyvää työharjoittelua ja saavansa palkkaa tältä ajalta noin 900 e/kk. Olga aikoo pitää kesälomaa ja haluaa hakea väliajan kuntoutusrahaa tälle ajalle, koska loman ajalta ei ole tuloja. Olga ei voi antaa tarkkoja palkkatietoja, koska työ on 2- vuorotyötä ja sisältää erilaisia korvauksia. Ratkaisu: Kuntoutusrahaan tehdään tarkistus ajalle ja näin kevätlukukauteen liitetään työharjoitteluaika. Olgan antama arvio kuukausipalkasta viedään Tulot-näytölle. Työtulot ovat niin vähäiset, etteivät ne vaikuta kuntoutusrahan määrään. Olgalle annetaan tarkistuspäätös (fraasi KRC26), jossa todetaan, ettei työtuloilla ole vaikutusta. Samassa tarkistuspäätöksessä Olgalle myönnetään väliajan kuntoutusraha ajalle Lisäksi Olgaa pyydetään toimittamaan palkanmaksutiedot Kelalle, kun saatu palkka on tiedossa. Esimerkki Opiskeluun liittyvä palkallinen harjoittelu, väliajan kuntoutusraha, tarkistaminen Opiskelija Olaville on myönnetty kuntoutusraha annetulla päätöksellä ajalle Olavi on vastannut kesäaikaa koskevaan kirjeeseen (KRI03) seuraavasti: kesätöitä ei ole, mutta opiskeluun liittyvä palkallinen työharjoittelu toteutuu ja syyslukukausi alkaa Työharjoittelusta Olavi kertoo saavansa yhteensä 1500 e. Ratkaisu: Kuntoutusrahaa jatketaan tarkistuspäätöksellä ajalle Olaville maksetaan väliajan kuntoutusrahaa Syyslukukauteen liitetään työharjoitteluaika ja Jaksot-näytöllä kuntoutusraha-aikaa on Olavin antamat tiedot palkallisesta työharjoittelusta (1500e) viedään Tulot-näytölle ajalta 42

50 Ellei Olavi saa muita tuloja loppuvuoden aikana, tulot eivät vaikuta syyslukukauden kuntoutusrahaan. Esimerkki Opiskeluun liittyvä palkallinen harjoittelu, tarkistaminen Opiskelija Saima on myönnetty kuntoutusrahaa Hän ilmoittaa viestissä suorittavansa opiskeluun liittyvää työharjoittelua ja saavansa palkkaa tältä ajalla 1000 e/kk. Saima kertoo, että koulu alkaa eikä hän aio pitää kesälomaa. Ratkaisu: Kuntoutusrahaan tehdään tarkistus alkaen. Työharjoitteluaika yhdistetään kevätlukukauteen ja Saiman ilmoittama palkka viedään Tulot-näytölle. Koska Saiman opinnot jatkuvat, samassa ratkaisussa kuntoutusraha voidaan myöntää myös seuraavan lukuvuoden ajalle. (Ks. tekninen ohje miten lukukaudet saadaan erotettua toisistaan: Valmistelu > Tulot). 43

51 Kaavio Kunnan järjestämä lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutusrahaa myönnetään kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta. Kunnat ja kuntayhtymät huolehtivat siitä, että lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntoutuksen tarve kunnassa tai kuntayhtymän alueella edellyttää. Kunnan järjestämää lääkinnällistä kuntoutusta voi olla esimerkiksi sopeutumisvalmennuskurssi päihdekuntoutus kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus työ- ja toimintakyvyn arviointeineen ja työkokeiluineen 44

52 toimintakykyä parantava ja ylläpitävä terapia apuvälinepalvelut: apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto kuntoutusohjaus kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa. Kuntien järjestämästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta saa lisätietoa terveyskeskuksista ja sairaaloista. Kuntien yhteystiedot löytyvät Kuntaliiton Internet-sivuilta Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö määritellään lääkärin tutkimukseen perustuvassa kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Jos kuntoutuspäätös on annettu terveydenhuoltolain nojalla ja hakemusasiakirjoihin sisältyy ristiriitaista tai puutteellista selvitystä kuntoutuksen antamisperusteesta, selvitä lääkinnällisen kuntoutuksen sisältö kuntoutussuunnitelmasta. Jos sitä ei ole toimitettu Kelaan, pyydä se asiakkaalta lisäselvityksenä. Terveydenhuoltolaki 1326/ luku Työterveyshuoltolain mukainen kuntoutus Työterveyshuoltolain mukaista kuntoutusta voi sisältyä varsinaisiin työterveyshuoltopalveluihin ja niiden lisäksi työntekijöille järjestettyihin sairaanhoito- ja muihin terveydenhuoltopalveluihin (Työterveyshuoltolaki / ja 14 ). Työterveyshuoltolain mukainen kuntoutus voi olla esimerkiksi kuntoremonttikurssi työkokeilu omalla työpaikalla kuntoutustarpeen arviointijakso päihdekuntoutusjakso lääkinnällisen kuntoutuksen jakso. Kuntoutusrahan maksamisen edellytyksiä Kuntoutusraha voidaan myöntää työterveyshuoltolain mukaisen kuntoutuksen ajalle, jos kuntoutusta annetaan työterveyshuollossa havaittujen työ- tai ansiokykyongelmien perusteella ja työnantaja tai yrittäjä osallistuu kuntoutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Päätöksen työterveyshuoltolain mukaisesta kuntoutuksesta tekee joko työntekijän työterveyshuolto tai työnantajan edustaja. Työantajan tai yrittäjän maksaman osuuden riittävyys arvioidaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon kuntoutuksen kokonaiskustannukset. Jos kysymyksessä on selkeästi pelkästään nimellisellä osuudella osallistuminen, ei laissa asetettu vaatimus täyty. Kuntoremonttikurssi Työterveyshuoltolain perusteella järjestettävä varhaisvaiheen kuntoutusmuoto on ns. kuntoremonttikurssi. Kela ei osallistu kuntoremontin järjestämiseen eikä korvaa sen kustannuksia (matkoja, omavastuuosuuksia tai työterveyshuollon kuluja) asiakkaalle, työnantajalle tai yrittäjälle työterveyshuollon tai sairaanhoidon kustannuksina. Kuntoutusrahaa maksetaan kuntoremontin ajalta, kun päätös asiakkaan osallistumisesta on tehty työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden määrittämän kuntoutustarpeen perusteella (TTHL 12 tai 14 ) ennen kurssin alkua ja kurssille on hakeuduttu työterveyshuollon ohjauksen ja neuvonnan kautta 45

53 kurssin sisältöä voidaan pitää kuntoutuksena työnantaja vastaa kuntoremonttikustannuksista osittain tai kokonaan vaihtoehtoisesti: yrittäjä vastaa oman kuntoremonttinsa kustannuksista osittain tai kokonaan. Kuntoremonttimuistioon on kerätty tietoa kuntoremontin sisällölle asetetuista vaatimuksista ja käytännön toteuttamisesta. Muistio löytyy Kelan verkkosivuilta. Työkokeilu omalla työpaikalla Työterveyshuollon järjestämä työkokeilu voi tulla kyseeseen, kun asiakas tarvitsee tukea työkykyongelmien varhaisessa vaiheessa, ja työeläkekuntoutuksen edellyttämä työkyvyn menettämisen uhka ei ole vielä käsillä. Työnantajan osallistuminen kuntoutuksen kustannuksiin on riittävää, kun työnantaja maksaa työntekijän palkan, vakuutukset ja mahdolliset luontaisetuudet. Työterveyshuolto vastaa yhdessä työnantajan kanssa työkokeilun seurannasta ja valvonnasta. Kuntoutusrahaa maksetaan työterveyshuoltolain mukaan omalla työpaikalla järjestetyn työkokeilun ajalta, kun asiakas kokeilee kokonaan uusia työtehtäviä omien työtehtäviensä hoitamista, mutta niitä on selvästi muutettu asiakkaan terveydentilan tarpeita vastaaviksi tai työtehtävien tekemistä erityisjärjestelyin. Kuntoutusrahaa maksetaan enintään 60 työpäivää kestävän työkokeilun ajalta. Aika vastaa Kelan järjestämän työkokeilun enimmäiskestoa. Varhaiskuntoutusta vai työeläkekuntoutusta Työeläkelaitoksilla on päävastuu niiden asiakkaiden ammatillisesta kuntoutuksesta, jotka ovat edelleen työelämässä tai ovat olleet työelämässä eikä heidän yhteytensä työelämään ole lopullisesti katkennut. Työeläkekuntoutus voi olla esimerkiksi työkokeilua omalla työpaikalla. Ota yhteyttä asiakkaaseen ja työterveyshuoltoon, jos kuntoutusrahaa haetaan pitkän yli 60 työpäivää kestävän työkokeilun ajalta arvioit Kelassa olevien tietojen perusteella, että asiakkaalla olisi oikeus työeläkekuntoutukseen. Tee tarvittaessa yhteistyötä kuntoutusratkaisijan kanssa asian selvittämiseksi. Lue lisää: Ammatillinen kuntoutus >Työeläkelaitosten kuntoutus Muu työterveyshuoltolain mukaista kuntoutusta vastaava kuntoutus Kuntoutusrahaa voi saada yrittäjä tai muu omaa työtään tekevä, joka on järjestänyt itselleen työterveyshuoltolaissa tarkoitetun työterveyshuollon ja maksaa osittain tai kokonaan kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset. Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää, että asiakkaan kuntoutustarpeen on arvioinut työterveyshuollossa toimiva lääkäri tai muu asiakkaan työpaikan olosuhteisiin perehtynyt erikoislääkäri asiakas saa työterveyshuollon kustannuksista sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen kuntoutus vastaa sisällöltään työterveyshuoltolain mukaista kuntoutusta ja se täyttää kuntoutus toiminnalle yleisesti asetetut vaatimukset. 46

54 Työpaikan olosuhteisiin perehtyminen tarkoittaa, että lääkäri arvioi asiakkaan terveydentilaa suhteessa työn kuormitustekijöihin ja sen erityisvaatimuksiin Vammaispalvelulain mukainen sopeutumisvalmennus Kunta voi myöntää sopeutumisvalmennusta vammaispalvelulain 8 :n perusteella. Sopeutumisvalmennuksen sisällöstä säädetään vammaispalveluasetuksen 15 :ssä. Sopeutumisvalmennuksen sisältöä ei vammaispalvelulainsäädännössä ole tarkemmin yksilöity. Sen tavoitteena on kuitenkin asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen. Lue lisää: Vammaispalvelujen käsikirja > Itsenäisen elämän tuki > Kuntoutus > Sopeutumisvalmennus Kuntoutusrahan maksaminen Kuntoutusrahaa voi saada, kun kuntoutusrahan myöntämisedellytykset täyttyvät palveluita annetaan asianmukaisissa tiloissa ja palveluntuottajalla on tarpeelliset luvat toiminnan harjoittamiseen. Vammaispalvelulain mukaisessa sopeutumisvalmennuksessa ei edellytetä, että kuntoutusta olisi antamassa terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Riittää, että kuntoutuja on hoitosuhteessa terveydenhuoltoon vammansa vuoksi ja kuntoutusta annetaan vamman perusteella. Arvioi, edistääkö sopeutumisvalmennus työelämätavoitetta Lastensuojelulain mukainen perhekuntoutus Kunta voi järjestää avohuollon tukitoimena lastensuojelulain mukaista perhekuntoutusta. Tavoite on tukea perhettä siten, että lapsen asuminen kotona on lapsen kannalta hyvä ja turvallinen ratkaisu. Perhekuntoutus voi toteutua esimerkiksi lastensuojelulaitoksessa tai päihdehuollon hoitolaitoksessa, jossa on mahdollisuus monipuolisiin perhekuntoutuspalveluihin. Lue lisää: Lastensuojelun käsikirja > Työprosessit > Avohuolto > Lastensuojelun avohuollon tukitoimet > Perhekuntoutus Kuntoutusraha perhekuntoutuksen ajalta Kuntoutusrahaa maksetaan lapsen huoltajalle, joka osallistuu kuntoutukseen muun perheen kanssa samanaikaisesti ja kuntoutuspäätös koskee laitosmuotoista perhekuntoutusta. Tarkista lisäksi, että kuntoutusrahan myöntämisedellytykset täyttyvät perhekuntoutus täyttää kuntoutustoiminnalle yleisesti asetetut vaatimukset. 47

55 Kehitysvammalain mukainen perhekuntoutus Kuntoutusrahaa maksetaan kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain perusteella järjestetyn perhekuntoutuksen ajalta. Tällöin edellytetään, että kuntoutuja ja perheenjäsen osallistuvat kuntoutukseen samanaikaisesti. Tarkista lisäksi, että kuntoutusrahan myöntämisedellytykset täyttyvät perhekuntoutus täyttää kuntoutustoiminnalle yleisesti asetetut vaatimukset Päihdekuntoutus Tällä sivulla kerrotaan päihdekuntoutuksesta ja kuntoutusrahasta sekä missä tilanteissa kuntoutusrahaa voidaan maksaa katkaisu- tai vieroitushoidon ajalta. Huomioi, että luet myös jokaisen lakiperustaa koskevan sivun, jotka täydentävät tätä sivua. Päihdekuntoutuksen järjestäminen Kela ei järjestä päihdekuntoutusta, mutta voi maksaa sen ajalta kuntoutusrahaa kuntoutujan toimeentulon turvaamiseksi. Päihdepalvelujen laatusuositus (STM 2002) ohjaa päihdepalveluiden järjestämistä. Kunta vastaa ja järjestää päihdesairauksien hoidon ja kuntoutuksen kuntalaisille terveydenhuoltolain päihdehuoltolain (perhe- tai yksilökuntoutus) mukaan. Kunnan järjestämä lastensuojelutyö ja päihdetyö ovat usein toisiinsa sidoksissa ja palvelevat ainakin välillisesti samaa tarkoitusta. Voit myöntää kuntoutusrahan lastensuojelulain mukaisen perhekuntoutuksen ajalle, vaikka kuntoutuksen sisältö olisi päihdekuntoutusta. Työnantaja tai yrittäjä voivat järjestää päihdekuntoutusta työterveyshuoltolain mukaisena toimintana. Taulukossa on kuvattu kuntoutusrahan ratkaisemisen kannalta olennaiset asiat ryhmiteltynä lakiperusteiden mukaisesti. Jokaista lakiperustaa koskien on oma ratkaisutyön ohjesivunsa. Kuntoutusrahan myöntöedellytysten selvittäminen päihdekuntoutuksessa Päihdekuntoutuksen Päihdehuoltolaki, Päihdehuoltolaki, Terveydenhuoltolaki Työterveyshuoltolaki Lastensuojelulaki lakiperusta perhe yksilö Kuntoutustoiminnan yleiset vaatimukset ks. Kuntoutus perusteena X X X X X Kuntoutusrahan yleiset edellytykset ks. Myöntämisedellytykset X X X X X 48

56 Päihdekuntoutuksen Päihdehuoltolaki, Päihdehuoltolaki, Terveydenhuoltolaki Työterveyshuoltolaki Lastensuojelulaki lakiperusta perhe yksilö Huolto- tai kuntoutussuunnitelma Huomioitavaa Voi olla avo-tai laitosmuotoista Kuntoutuja Kuntoutus ja perhe toteutuu Kelan osallistuvat hyväksymässä kuntoutukseen pääosin samanaikaisesti. Kuntoutus on Voi olla avo- tai laitosmuotoista X Työnantaja osallistuu työntekijänsä päihdekuntoutuslaitoksessa. kuntoutuksen kustannuksiin. laitosmuotoista. Kuntoutusraha enintään 75 arkipäiväksi, jonka jälkeen jatko edellyttää uutta huolto- tai kuntoutussuunnitelmaa Kuntoutusraha katkaisu- tai vierotushoidon aikana Yrittäjä järjestää päihdekuntoutuksen itselleen työterveyslääkärin tai työolosuhteet tuntevan erikoislääkärin ohjaamana. Voi olla avo- tai laitosmuotoista Kuntoutuja ja perhe osallistuvat kuntoutukseen pääosin samanaikaisesti. Voi olla avo- tai laitosmuotoista Kuntoutusraha voidaan maksaa myös kuntoutusta edeltävän lyhyehkön katkaisu- tai vieroitushoidon ajalta. Arvioi asiakkaan kokonaistilanne yhdessä sairauspäiväraharatkaisijan kanssa. Selvitä ja arvioi onko katkaisu- tai vieroitushoito osa asiakkaan kuntoutuskokonaisuutta eli seuraako hoitovaihetta välittömästi kuntoutusjakso täyttyvätkö kuntoutusrahan yleiset myöntöedellytykset täyttyvätkö päihdekuntoutukseen erityiset edellytykset hakeeko asiakas sairauspäivärahaa katkaisu- tai vieroitushoidon ajalle tee yhteistä harkintaa sairauspäiväraharatkaisijan kanssa Lue lisää sairauspäivärahan etuusohjeesta: Päihdesairaus ja työkyvyttömyys Perhekuntoutus Kuntoutusrahaa myönnetään päihdehuoltolakiin perustuvan perhekuntoutuksen ajalta, jos kuntoutuja ja perheenjäsen osallistuvat kuntoutukseen samanaikaisesti. Perhekuntoutukseksi voidaan poikkeuksellisesti katsoa myös sellainen kuntoutus, johon kuntoutuja osallistuu perustellusta syystä osan ajasta yksin. Tällainen perusteltu syy voi olla esimerkiksi se, 49

57 että kuntoutujalla on vaikea päihderiippuvuus, jonka johdosta lasten osallistuminen kuntoutukseen heti alusta alkaen ei ole tarkoituksenmukaista. Pääosan kuntoutuksesta tulee kuitenkin toteutua siten, että kaikki siihen osallistuvat ovat paikalla samanaikaisesti Yksilökohtainen päihdekuntoutus Yksilökohtaisen päihdekuntoutuksen ajalta myönnetään kuntoutusrahaa, kun kuntoutus on 1. kunnan sosiaalitoimen päihdehuoltolain nojalla järjestämää 2. kunnan terveystoimen tai kuntayhtymän terveydenhuoltolain nojalla järjestämää 3. työnantajan työterveyshuoltolain nojalla järjestämää. Kunnan sosiaalitoimen järjestämä Päihdehuoltolain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen perusteella kuntoutusrahaa voidaan myöntää, kun kuntoutus on ympärivuorokautista laitoskuntoutusta annetaan Kelan hyväksymässä laitoksessa perustuu sosiaalihuoltolain mukaiseen huoltosuunnitelmaan tai päihdehuoltolain mukaiseen kuntoutussuunnitelmaan. Huolto- tai kuntoutussuunnitelmasta on käytävä ilmi miten päihdekuntoutuksella pyritään vaikuttamaan päihdeongelman aiheuttamiin työ- ja ansiokykyongelmiin siten, että kuntoutus edistää vakuutetun työelämään tuloa, työelämässä pysymistä tai sinne palaamista. Päihdekuntoutuslaitoksen hyväksymismenettelyn ollessa kesken päihdehuoltolain mukaisen yksilökuntoutuksen aikana, kuntoutusraha voidaan myöntää päihdekuntoutuslaitoksen virallisesta hyväksymispäivästä alkaen. Lue lisää laitosten hyväksymismenettelystä (Päihdekuntoutuslaitosten hyväksymismenettely). Päihdehuoltolain mukainen kuntoutusrahapäätös voidaan tehdä enintään 75 arkipäivän ajaksi (Päihdekuntoutusrahan aika laskenta). Pidemmältä ajalta kuntoutusrahaa voidaan myöntää vain uuden huolto- tai kuntoutussuunnitelman perusteella. Arvioi suunnitelman perusteella, onko jatkokuntoutus tarkoituksenmukaista kuntoutujan työelämässä pysymiseksi tai sinne pääsemiseksi. Työnantajan järjestämä tai lääkinnällisenä kuntoutuksena järjestetty päihdekuntoutus Sairaanhoitoon tai perusterveydenhuoltoon liittyvän kunnan järjestämän sekä työnantajan työterveyshuoltolain perusteella järjestämän yksilökohtaisen päihdekuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa voidaan myöntää, jos kuntoutusrahan yleiset edellytykset täyttyvät. Kuntoutusrahaa voidaan myöntää myös avokuntoutuksen ajalta sekä kun kuntoutusta on annettu muussa kuin Kelan hyväksymässä päihdehuollon laitoksessa. Työnantajan järjestämässä päihdekuntoutuksessa tulee kuitenkin täyttyä työterveyshuoltolain perusteella annetun kuntoutuksen erityiset edellytykset (työterveyshuollossa havaitut työ- ja ansiokykyongelmat, työnantajan osallistuminen kustannuksiin, ks. Työterveyshuoltolain mukainen kuntoutus. 50

58 Päihdehuollon palveluista saa tietoa A-klinikkasäätiön kotisivuilta Sivuilta löytyy luettelo A-klinikoista yhteystietoineen. Valtaosa Suomen A-klinikoista on kuntien tai kuntayhtymien ylläpitämiä. Kuntoutusperusteesta esitettävä selvitys Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö määritellään lääkärin tutkimukseen perustuvassa kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Jos kuntoutuspäätös on annettu terveydenhuoltolain nojalla ja hakemusasiakirjoihin sisältyy ristiriitaista tai puutteellista selvitystä kuntoutuksen antamisperusteesta, selvitä lääkinnällisen kuntoutuksen sisältö kuntoutussuunnitelmasta. Jos sitä ei ole toimitettu Kelaan, pyydä se asiakkaalta lisäselvityksenä (Terveydenhuoltolaki 1326/2010) (Työterveyshuoltolaki 1383/ ja 14 ) (Päihdehuoltolaki 41/1986) (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014) Oppisopimuskoulutus Tällä sivulla kerrotaan yleistä asiaa oppisopimuskoulutuksesta ja siitä, milloin Kela voi myöntää kuntoutusrahaa sen ajalle. Alasivulla kerrotaan kuntoutusrahan ratkaisemisesta ja siitä, miten Kela seuraa oppisopimuskoulutuksen etenemistä. Oppisopimuskoulutuksella voi opiskella lähes kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin. Suoritettava koulutus voi olla ammatillinen perustutkinto tai valmentava koulutus näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon tai ammatti- tai erikoisammattitutkintoon. Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa myös ei-tutkintotavoitteista lisäkoulutusta. Yrittäjät voivat kouluttaa itseään oppisopimuksella omassa yrityksessään. Perustutkintoon johtava oppisopimuskoulutus kestää yleensä 1 3 vuotta. Aiempi koulutus ja työkokemus lyhentävät koulutusaikaa. Opetushallitus pitää rekisteriä hyväksytyistä koulutuksen järjestäjistä. Rekisteri on nähtävissä opetus-hallituksen internet-sivuilla: oppisopimuskoulutus Oppisopimukseen sisältyy määräaikainen työsopimus Opiskelija ja työnantaja solmivat oppisopimuksen, josta selviää: sopimuksen voimassaoloaika (koeajan pituus) suoritettava tutkinto opiskelijan saama työehtosopimuksen mukainen palkka. Näiden lisäksi sopimus sisältää suunnitelman koulutuksen toteutumisesta: keskeiset työtehtävät koulutukseen sisältyvä tietopuolinen opetus ja tietopuolisen koulutuksen järjestäjä tietopuolisten opintojen ajoittuminen koulutusaikana vastuulliset työpaikkakouluttajat muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat työnantajalle maksettava koulutuskorvauksen määrä. 51

59 Sopimuksen hyväksyy aina koulutuksen järjestäjä, jolla tarkoitetaan oppisopimustoimistoa tai oppisopimuskoulutusta järjestävää oppilaitosta. Arviointi ja todistus Oppisopimusaikana opiskelijan oppimista arvioidaan koko ajan työpaikalla, mutta varsinainen arviointikeskustelu käydään yleensä 3 kertaa vuodessa oppisopimuksen järjestäjän ohjeiden mukaisesti. Arviointikeskustelusta lähetetään raportti oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle. Opiskelija saa tutkintotodistuksen oppilaitoksen kautta suoritettuaan tutkinnon ammattitaitovaatimukset hyväksytysti. Tutkintotodistuksen myöntää alan tutkintotoimikunta. Kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutuksen edellytyksin Oppisopimuskoulutukseen ei tehdä kuntoutuspäätöstä, mutta sen ajalta voidaan maksaa kuntoutusrahaa, kun ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytykset täyttyvät. Asiakkaan oikeus kuntoutusrahaan oppisopimuskoulutuksen ajalta arvioidaan samoin perustein kuin ammatillisessa kuntoutuksessa. Kela järjestää vakuutetun työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi taikka työkyvyttömyyden estämiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina henkilön työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Lue lisää: Ammatillinen kuntoutuksen myöntämisedellytyksista Asiantuntijalääkärin arviosta Suhde ensisijaiseen ammatilliseen kuntoutukseen Kela ei maksa kuntoutusrahaa, jos asiakkaalla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen työeläkelakien tai erityisopetusta koskevien säännösten perusteella (KKRL 19 2 mom.). Työeläkekuntoutuksena järjestetään myös oppisopimuskoulutusta. Jos asiakas on hakenut kuntoutusrahaa, hänen oikeutensa työeläkekuntoutukseen selvitetään vastaavalla tavalla kuin ammatillisessa kuntoutuksessa. Selvitystyö tehdään kuten ammatillisessa kuntoutuksessa: Kuntouttava työeläkelaitos Verottajalta saadut tiedot Tarvittaessa yhteys eläkelaitokseen sähköpostilla tai puhelimella ja vastaus kirjataan Oiwaan eikä kirjallista päätöstä työelämäyhteyden puuttumisesta ei vaadita. Työeläkekuntoutuksen myöntäminen edellyttää, että henkilöllä on yhteys työelämään, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että hänellä on vakiintunut työhistoria ja ansioita kuntoutusta edeltävältä viideltä viimeiseltä kalenterivuodelta vähintään euroa (vuoden 2017 ind.). Hylkää kuntoutusraha, jos asiakkaan ammatillinen kuntoutus kuuluu työeläkelaitoksella. Lisää päätökseen fraasi KRB44. Asiakas ei voi itse valita ammatillisen kuntoutuksen järjestämistahoa. Kuntoutusrahaa ei makseta, jos asiakkaalla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, mutta työeläkelaitos ei katso oppisopimuksen järjestämistä tarkoituksenmukaisena. Poikkeuksena tähän sääntöön on tilanne, jossa työeläkelain mukainen kuntoutusraha jäisi alle ammatillisen kuntoutuksen vähimmäismäärän. Asiakas voi hakea kuntoutusrahaa Kelalta, jos työeläkelaitos on antanut hylkäävän päätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen (ei työkyvyttömyyden uhkaa). Asiakkaalta pyydetään 52

60 kopio työeläkelaitoksen päätöksestä. Oikeus kuntoutusrahaan selvitetään kuten kappaleessa Kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutuksen edellytyksin kuvataan Kuntoutusrahan maksaminen ja seuranta oppisopimuksen ajalta Seuranta Valmistele oppisopimuskoulutukseen perustuva kuntoutusraharatkaisu koko oppisopimuksen ajalle, mutta rekisteröi kuntoutusrahajakso enintään 12 kuukauden ajalle. Seuraavista jaksoista ja mahdollisista väliajoista tehdään tarkistusratkaisu. Kuntoutusraha maksetaan oppisopimuskoulutuksen ajalta työnantajalle tämän maksamaa palkkaa vastaavalta osalta. Maksamista varten tarvitaan työnantajan ilmoitus palkanmaksusta. Tietopuolisen opetuksen ajalta kuntoutusraha maksetaan kuntoutujalle, jos työnantaja ei maksa palkkaa tältä ajalta. Asiakkaan oikeus väli- ja odotusajan kuntoutusrahaan arvioidaan etuusohjeen mukaisesti. Huomioi, että oppisopimuskoulutuksessa olevalle ei makseta väliajan kuntoutusrahaa loman ajalta, jos hän saa vuosiloma-ajan palkkaa. Arvioi seurannan tarve ja toteutus tapauskohtaisesti huomioiden mm. koulutuksen kesto. Seuraa koulutuksen etenemistä työnantajan palkkailmoitusten avulla. Edellytä vähintään kerran vuodessa kopiota arviointikeskustelusta Veikkausvoittovaroin rahoitettu sopeutumisvalmennus Kuntoutusrahaa voidaan myöntää veikkausvoittovaroin rahoitettuun sopeutumisvalmennukseen, jos sen sisältö täyttää kuntoutukselle asetettavat yleiset edellytykset ja vastaa sisällöltään Kelan tai kunnan järjestämää kuntoutusrahaan oikeuttavaa sopeutumisvalmennusta. Sopeutumisvalmennuksen perusteena tulee olla sairaus tai vamma. Ennaltaehkäisevänä varhaiskuntoutuksena järjestetty kuntoutus, jota ei järjestetä sairauden tai vamman perusteella, ei oikeuta kuntoutusrahaan. Kuntoutusrahaan oikeuttavan kuntoutuksen tunnusmerkkien tulee täyttyä: kuntoutusta antavat terveydenhuollon ammattihenkilöt palveluita annetaan asianmukaisissa tiloissa ja palveluntuottajalla on tarpeelliset luvat toiminnan harjoittamiseen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) on tullut tehdä nimenomainen kysymyksessä olevaa kurssitoimintaa koskeva rahoituspäätös. STEAn kuntoutuksen järjestäjälle maksama yleinen toiminta-avustus ei täytä kuntoutusrahan edellytyksiä. Voit etsiä tietoa avustustietokannasta. Kuntoutusrahaa haettaessa on esitettävä riittävä selvitys kurssin rahoituksesta. Lue lisää: Kelan sopeutumisvalmennuskurssit 53

61 Ilmastokuntoutus Ilmastokuntoutuksen mallit ovat uudistuneet vuoden 2012 alusta.kurssi toteutetaan kolmessa osassa: alkujakso, pääjakso ja päätösjakso. Alkujakso ja päätösjakso pidetään Suomessa. Kurssin pituus on kokonaisuudessaan vuorokautta eli yhteensä 19 vuorokautta. Yli 12 arkipäivää kestävän sopeutumisvalmennuskurssin ajalta maksettavan kuntoutusrahan omavastuuaika on kurssin alkamispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Omavastuuajalta ei makseta kuntoutusrahaa. Myös kurssiin sisältyvät matkustuspäivät Suomesta kohteeseen ja takaisin Suomeen luetaan kuntoutusaikaan eli ne voivat kuluttaa omavastuuaikaa tai kuntoutusraha voidaan niiltä maksaa, jos matkustus tapahtuu arkipäivänä. Vamman perusteella järjestetty sopeutumisvalmennus Kun asiakkaan kuntoutuksen tarve on rinnastettavissa vamman perusteella järjestettävään vammaispalvelulain mukaiseen sopeutumisvalmennukseen, kuntoutusrahan myöntäminen ei edellytä, että kuntoutusta olisi antamassa terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Riittää, että kuntoutuja on hoitosuhteessa terveydenhuoltoon vammansa vuoksi ja kuntoutusta annetaan vamman perusteella. Arvioi, edistääkö sopeutumisvalmennus työelämätavoitetta Omaisen kuntoutusraha Omaisen kuntoutusrahaa voidaan maksaa kuntoutujan omaiselle tai läheiselle, joka tosiasiallisesti osallistuu perhekuntoutukseen, sopeutumisvalmennukseen tai kuntoutusjaksolle ja kuntoutuspäätös koskee häntä. Etuutta voidaan myöntää samanaikaisesti useammalle läheiselle tai omaiselle. Kuntoutukseen osallistuvan omaisen tai muun läheisen tulee olla vuotias ja estynyt tekemästä työtään kuntoutukseen osallistumisen vuoksi. Työelämätavoitteen katsotaan täyttyvän välillisesti. Muutoin omaisen kuntoutusrahaa koskevat kuntoutusrahan yleiset myöntöedellytykset. Huomioi, että lapsensa kuntoutukseen osallistuvalla vanhemmalla omaisen kuntoutusrahassa ei ole omavastuuaikaa. Lue lisää omavastuuajasta. (KKRL 566/ mom.), (KKRL 566/ ), (KKRL 566/ ) Nuoren kuntoutusraha Nuoren kuntoutusrahan tarkoituksena on varmistaa vuotiaan nuoren ammatillisen kuntoutumisen käynnistyminen ja toteutuminen, parantaa hänen työllistymisedellytyksiään sekä turvata hänen toimeentuloaan. Nuoren kuntoutusraha n myöntöedellytykset (KKRL 566/ mom.): Nuori on vuotias. Nuoren työ- tai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet tai mahdollisuudet valita ammatti ja työ ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet KKRL 6 :ssä tarkoitetulla tavalla. Nuori tarvitsee tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta eli erityisiä tukitoimia selviytyäkseen suunnitellusta kuntoutuksesta. 54

62 Nuorelle on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (jatkossa KHOPS) kotikunnassa. KHOPS:n mukainen kuntoutus varmistaa nuoren ammatillista kuntoutumista ja edistää hänen työllistymistään. Koulutusta koskevan ammatillisen kuntoutuksen päätös Kelan on selvitettävä nuoren kuntoutusrahaa hakevan tai saavan asiakkaan oikeus koulutukseen ammatillisena kuntoutuksena (KKRL 566/ mom.). Huomautus Selvitä oikeus paitsi ensimmäisen ratkaisun käsittelyn, myös jokaisen jatko- ja tarkituspäätöksen yhteydessä. Nuori voi saada: nuoren kuntoutusrahaa ja koulutuksen ammatillisena kuntoutuksena nuoren kuntoutusrahaa, muttei ammatillisen kuntoutuksen päätöstä koulutus ei ole ammatillisen kuntoutuksen edellyttämällä tavalla tarkoituksenmukainen kuntoutus on muuta toimintaa kuin koulutusta koulutuksen ammatillisena kuntoutuksena ja sen perusteella maksettavan kuntoutusrahan, muttei nuoren kuntoutusrahaan nuorella ei ole tarvetta erityisille tukitoimille tai KHOPS:lle. Nuoren palvelutarve Nuoren kuntoutusrahaan liittyvässä ratkaisutyössä on erityisesti varmistettava, että nuori saa tarvitsemansa ohjauksen ja neuvonnan. Arvioi ja kartoita nuoren palveluntarve, kun käsittelet kuntoutusraha-asiaa (hakemus, tarkistus, lakkautus, seuranta jne.). Ohjaa nuori tarvittaessa Kela-neuvontaan kunnan etsivän nuorisotyön palveluihin Työ- tai opiskelukyvyn olennainen heikentyminen Nuoren kuntoutusrahassa työ- ja opiskelukyvyn sekä ammatinvalintamahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioidaan samoilla kriteereillä kuin Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa (KKRL 566/ ). Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen myöntäminen edellyttää henkilön työkyvyn tai opiskelukyvyn olennaista heikentymistä. Henkilön työ- ja opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioidaan suhteessa sekä nykyhetkeen että lähivuosiin. Arvioinnissa lähivuosille ei aseteta aikarajaa vaan olennaista heikentymistä tarkastellaan henkilön yksilöllisen kokonaistilanteen kannalta. Esimerkiksi etenevissä sairauksissa tulee huomioida sairauden ennuste ja sairauden vaikutus työkykyyn riittävän varhaisessa vaiheessa. Tarkoituksena on tukea henkilön jäljellä olevaa työkykyä nuoren kuntoutusrahalla tai ammatillisella kuntoutuksella. Opiskelukyvyn heikentyminen 55

63 Henkilön opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet, jos opintoihin hakeutumisessa tai opinnoissa suoriutumisessa on ilmeisiä vaikeuksia. Vähäinen opinnoissa viivästyminen tai jälkeen jääminen ei vielä tarkoita, että opiskelukyky olisi olennaisesti heikentynyt. Henkilön opiskelukyky saattaa olla heikentynyt jo opintoihin hakeutumisvaiheessa. Tällöin nuoren kuntoutusrahalla ja ammatillisella kuntoutuksella voidaan tukea henkilöä sopivan koulutusalan valinnassa. Opiskelukyky voi myös heiketä opintojen aikana ja pahimmassa tapauksessa opinnot voivat keskeytyä. Tällöin nuoren kuntoutusrahalla ja ammatillisella kuntoutuksella voidaan tukea opinnoista suoriutumista. Opiskelukyvyn olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon sairauden, vian tai vamman lisäksi henkilön kokonaistilanteen aiheuttamat rajoitukset opiskelussa suoriutumisessa. Keskeistä on sen arvioiminen, tarvitseeko henkilö kokonaistilanteensa vuoksi nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen tukea opintoihin pääsemiseksi, opintojen suorittamiseksi tai niiden loppuunsaattamiseksi. Jos henkilö ei ole vielä ollut työelämässä, koulutusta harkittaessa riittää, että henkilön kokonaisvaltainen tilanne aiheuttaa olennaisia rajoituksia ammatin tai työn valinnassa. Työkyvyn heikentyminen Henkilön työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet, jos ammatissa tai työssä suoriutumisessa on ilmeisiä vaikeuksia. Työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon sairauden, vian tai vamman lisäksi henkilön kokonaistilanteen aiheuttamat rajoitteet ja vaikeudet työssä suoriutumisessa ja työllistymisessä. Pelkän työttömyyden, ilman todettua sairautta, ei katsota olennaisesti heikentävän henkilön työkykyä ja aiheuttavan nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen tarvetta. Työelämässä olevien osalta arvioinnissa painotetaan työpaikan, työterveyshuollon ja terveydenhuollon havaitsemia työssä suoriutumisen vaikeuksia Kokonaistilanteen arviointi Henkilön työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon vakuutetun kokonaistilanne. Sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioon vaikuttavat myös muut henkilön työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät. Näitä tekijöitä ovat henkilön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen myöntäminen edellyttää, että henkilöllä on asianmukaisesti todettu sairaus tai vamma. Todetulla sairaudella tulee olla yhteys työ- tai opiskelukyvyn olennaiseen heikentymiseen. Sairauden lisäksi yhtä tärkeässä asemassa on henkilön kokonaistilanne. Kuntoutuksen tarpeen arvioinnissa sairaudella ei ole tiettyä osuutta tai painoarvoa. Henkilön tilannetta tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti, jolloin sairaus on osana kokonaisuutta. Osalla henkilöistä pelkkä sairaus, vika tai vamma yksinään aiheuttaa työ- tai opiskelukyvyn olennaisen heikentymisen. Osalla henkilöistä sen sijaan pelkkä sairaus yksinään ei aiheuta työ- tai opiskelukyvyn olennaista heikentymistä, mutta heidän kokonaistilanteensa sairaus mukaan lukien on sellainen, että työ- tai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet. Kokonaistilanteen arviointi tulee tehdä aina, mutta erityisesti silloin jos pelkkä sairausperuste ei ole riittävä ammatillisen kuntoutuksen myöntämiseen. 56

64 Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen tarvetta arvioitaessa huomioidaan myös hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Fyysinen toimintakyky Henkilön fyysistä toimintakykyä arvioitaessa tulee ottaa huomioon muun muassa miten henkilö suoriutuu fyysisesti seuraavista: päivittäisistä perustoiminnoista, kuten nukkumisesta, pukeutumisesta, peseytymisestä ja liikkumisesta arjen askareiden hoitamisesta, kuten kotiaskareista ja asioinnista kodin ulkopuolella mielekkäästä vapaa-ajanvietosta ja yhteydenpidosta sosiaaliseen verkostoon työelämästä ja opiskelusta. Psyykkinen toimintakyky Henkilön psyykkistä toimintakykyä arvioitaessa tulee ottaa huomioon muun muassa henkilön kyky tuntea, kokea, muodostaa käsityksiä omasta itsestä ja ympäröivästä maailmasta, suunnitella elämäänsä ja tehdä sitä koskevia ratkaisuja ja valintoja. Sosiaalinen toimintakyky Henkilön sosiaalista toimintakykyä arvioitaessa tulee ottaa huomioon muun muassa: henkilön sosiaalinen verkosto ja sosiaalinen eristyneisyys henkilön sosiaalinen yhteisyys ja yksinäisyys henkilön sosiaalinen aktiivisuus ja osallistuminen henkilön sosiaaliset taidot: sosiaalinen joustavuus ja vuorovaikutusongelmat. Sosiaalinen toimintakyky ilmenee muun muassa yksilön sosiaalista taidoista kuten temperamentista, motiiveista, tavoitteista ja arvostuksista ja yksilön vuorovaikutuksesta sosiaaliseen verkostoon, ympäristöön, yhteisöön ja yhteiskuntaan. Muita kokonaistilanteeseen vaikuttavia asioita Sairauden tai vamman sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn lisäksi henkilön kokonaistilanteeseen ja työ- tai opiskelukykyyn voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten koulutuksen ulkopuolelle jääminen, velkakierre, avioero, pitkittynyt asunnottomuus, pitkittynyt työttömyys, päihdetausta, syrjäytymisvaara, työpaikalla havaitut työkykyyn liittyvät ongelmat tai muut vastaavat tekijät Tehostettu työkyvyn arviointi ja kuntoutus sekä tukitoimet Tehostetulla työkyvyn arvioinnilla ja kuntoutuksella tarkoitetaan nuoren tarvetta erityisiin tukitoimiin opiskelunsa tai muun kuntoutuksen aikana. Erityisten tukitoimien tarve liittyy nuoren toimintakykyyn. Lue lisää, toimintakyvystä Kokonaistilanteen arviointi sivulta. Erityiset tukitoimet ovat erilaisia julkisen tai kolmannen sektorin järjestämiä palveluita, joiden avulla nuoren toimintakykyä tuetaan KHOPS:n mukaisen kuntoutuksen aikana. Ne voivat olla erityisiä yksilöllisiä palveluita, jotka on räätälöity nuoren tarpeeseen. Palveluiden järjestämistavat ja niiden sisällöt usein vaihtelevat kunnittain. Selvitä suunnitellut tukitoimet B-lääkärinlausunnosta, KHOPS:sta ja muista hakemusasiakirjoista. Tuen tarve voi liittyä suoraan tai välillisesti nuoren työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaiseen heikentymiseen tai KHOPS:n mukaiseen toimintaan. 57

65 Esimerkki Nuoren työkyky on olennaisesti heikentynyt somaattisen sairauden vuoksi. Hänellä on tarve erityisille tukitoimille fyysisen (fysioterapia) ja sosiaalisen toimintakyvyn (avustaja vapaa-ajalle) ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Nuori ei tarvitse tukea opiskelussa. Nuori voi saada nuoren kuntoutusrahaa KHOPS:n mukaisen opiskelun ajalta, vaikka tuen tarve ei liity suoraan opiskeluun. Nuorella voi olla laajalti tuen tarvetta, mutta nuoren työ- tai opiskelukyky ei ole olennaisesti heikentynyt. Esimerkki Nuoren sairauden hoito ja kuntoutus on juuri aloitettu ja hoitava taho suosittaa nuoren kuntoutusrahaa opiskelun ajalle. Nuorella on tarve tukitoimille ja KHOPS:n mukaan nuorelle järjestetään terapiaa, erityisiä opiskelun järjestelyjä ja itsenäistä asumista tukeva palvelua. Sairauden hoito ja kuntoutus on vasta käynnistynyt, joten sairauden pitkäaikaista vaikutusta työ- tai opiskelukykyyn ei voi todeta. Vaikka nuorella on tukitoimien tarve, nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytykset eivät täyty, koska työ- tai opiskelukyvyn olennaista heikentymistä ei ole todettavissa. Tukitoimien selvittäminen Jos nuorella on tarve erityisille tukitoimille, mutta niiden järjestäminen on epäselvää, selvitä asia ennen kuin teet ratkaisun. Tee selvitys nuoren tai hänen huoltajiensa, hoitavan tahon sekä KHOPS:n laatijan kanssa ja harkitse ohjaus Kela-neuvontaan tai yhteydenottoa kunnan etsivään nuorisotyöhön. Esimerkki Nuoren oppimiskyky on olennaisesti heikentynyt ja KHOPS:n mukaan tukitoimena on opiskelu erityisammattiopistossa ja siellä järjestetty tuki. Ratkaisua varten tarvitaan tieto, mitä henkilökohtaista tukea nuorelle järjestetään erityisammattiopistossa (esim. kopio HOJKS:sta). Jos nuori ei tarvitse erityisiä tukitoimia koko KHOPS:n ajalle, myönnä nuoren kuntoutusraha sille ajalle, kun kaikki myöntöedellytykset täyttyvät. Perustele myöntöaika päätökseen ja mitä selvityksiä nuoren on esitettävä, jos haluaa saada nuoren kuntoutusrahaan jatkoa. Esimerkki Nuoren kuntoutusrahaa on maksettu peruskoulun ajalta. Nuorelle oli järjestetty erityisiä tukitoimia peruskoulussa, koska hänen oppimiskykynsä on olennaisesti heikentynyt. KHOPS:n mukaan nuori hakee peruskoulun jälkeen ammattiopistoon. Jatkoratkaisua varten tarvitaan tieto, mitä henkilökohtaista tukea nuorelle järjestetään ammattiopistossa (esim. kopio HOJKS:sta tai HOPS:sta). Tarve erityisille tukitoimille ei täyty seuraavissa tilanteissa: Nuoren tueksi riittävät tukitoimet, joita järjestetään tarvittaessa. Nuoren tueksi riittää huoltajien ja läheisten antama tuki. Ota huoltajien ja läheisten tuki huomioon, kun arvioit työ- tai opiskelukyvyn olennaista heikentymistä ja kokonaistilannetta. 58

66 KHOPS - Henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma Kotikunnan tehtävänä on laatia nuorelle henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KU 110 KHOPS) yhteistyössä nuoren, hänen huoltajiensa ja tarvittavien asiantuntijaviranomaisten kanssa. Lisäksi kunnan tulee tarkistaa KHOPS:ia, jos nuoren kuntoutus ei toteudu sen mukaisesti tai jos kuntoutus ei muutoin edisty tarkoituksenmukaisella tavalla (VNa 646/ mom.). Kunnan edustajina voi olla esimerkiksi peruskoulun, sosiaalitoimen tai terveydenhuollon asiantuntijoita nuoren yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Kelan kuntoutuslaissa ei säädetä, mikä taho voi edustaa nuoren kotikuntaa. KHOPS toimitetaan Kelaan maksutta. Varmista huoltajan osallistuminen suunnitelman tekemiseen, jos nuori on alle 18-vuotias ja osallistuminen ei selviä asiakirjoista. KHOPS:n sisältö Kuntoutusrahaa koskevassa asetuksessa (VNa 646/ ) säädetään, mitä tietoja KHOPS:ssa on oltava: arvio sairauden, vian tai vamman vaikutuksesta nuoren ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksiin arvio ammatillisen kuntoutumisen tavoitteista suunnitelma opiskelun järjestämisestä ja toteuttamisesta sekä tarvittavista tukitoimista ammatillisen kuntoutumisen edistämiseksi tieto laatimiseen osallistuneista henkilöistä ja tahoista. Puutteellisen KHOPS:n tarkentaminen Jos KHOPS ja muut asiakirjat eivät sisällä asetuksen mukaisia tietoja, pyydä puuttuvat tiedot KHOPS:n laatijalta. Arvioi, voiko puuttuvan tiedon vastaanottaa puhelimessa. Kelan pyytämistä ja etuuden hylkäämiseen johtavista lisäselvityksistä on kuultava asianomaista. Pyydä tarkennusta tarvittaessa seuraavissa tilanteissa: Suunniteltu koulutusala on nuoren terveydentila huomioon ottaen ilmeisen epäsopiva ja siten KHOPS ei varmista ammatillista kuntoutumista eikä edistä työllistymistä. Kunnan edustaja ei ole osallistunut suunnitelman laatimiseen tai osallistuminen on epäselvää. Esimerkki Nuoren sairauden hoitovastuu on yksityislääkärillä. Nuori tarvitsee tukitoimia ammatillisessa koulutuksessa ja hakemuksen liitteenä on koulun HOJKS/HOPS, jonka laatimisessa ei ole ollut mukana kunnan edustaja. Nuoren kuntoutusrahaa ei voi ratkaista ennen kuin kunnan osallistuminen on selvitetty. Muut asiakas- ja opiskelusuunnitelmat Hakemuksen liitteenä voi olla muu kunnassa laadittu suunnitelma esimerkiksi kehitysvammahuollon, sosiaalihuollon tai etsivän nuorisotyön asiakassuunnitelma. KHOPS:n sisältö voi olla kirjattuna myös lääkärinlausuntoon. Nuoren kuntoutusrahassa voidaan hyväksyä myös opintosuunnitelma, jos asetuksen mukaiset KHOPS:n sisältöä koskevat tiedot löytyvät asiakirjoista: 59

67 Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) opiskelija laatii yhdessä oppilaitoksen kanssa. Suunnitelmaan kirjataan muun muassa tiedot siitä, missä aikataulussa opinnot suoritetaan ja mitä valinnaisia osia niihin liitetään sekä mitä tukea opiskelijalle järjestetään. Suunnitelma hyväksytään oppilaitoksessa. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) laaditaan erityisopetuksessa olevalle opiskelijalle. Suunnitelman tekevät yhdessä opiskelija, huoltaja, opettajat ja oppilashuollon edustajat. HOJKS sisältää mm. henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja tarvittavat palvelu- ja tukitoimet. Esimerkki Erityistilanne Nuorelle on laadittu kattava opiskelusuunnitelma (HOJKS tai HOPS) ammattiopistossa yhdessä huoltajien kanssa. Tehdyn suunnitelman ja lääkärinlausunnon perusteella nuoren kuntoutusraha voidaan myöntää, koska ratkaisuun on riittävät tiedot (olennainen heikentyminen, tukitoimet ja suunnitelma varmistaa ammatillista kuntoutumista sekä edistää työllistymistä ja kunnan osallistuminen selviää lääkärinlausunnosta). Ota yhteyttä nuoren kotikunnan etsivään nuorisotyöhön, jos arvioit nuoren kuntoutusrahan myöntöedellysten täyttyvän (työ- tai opiskelukyvyn olennainen heikentyminen ja tarve tukitoimille), mutta nuori ei pyynnöstä huolimatta toimita KHOPS:ia. Arvioi myös Kela-neuvontaan ohjaaminen. Huomautus Kela voi ohjata nuoren ammatilliseen kuntoutusselvitykseen, jos nuoren työ- tai opiskelukyky on olennaisesti heikentynyt ja hänellä on tarve tukitoimille, mutta nuoren kotikunnassa KHOPS:a ei saada laadittua Ammatillisen kuntoutumisen varmistaminen ja työllistymisen edistäminen Nuoren kuntoutusrahan tarkoituksena on, että KHOPS varmistaa nuoren ammatillista kuntoutumista ja edistää työelämään pääsyä. Tavoitteena on, että sairaudesta tai vammasta huolimatta nuori voi osallistua työelämään omilla vahvuuksilla ja toimintakyvyn edellytyksillä. Vähimmäistavoite on työkyvyttömyyseläkkeen oheiset lisäansiot. Huomautus HE 201/2014:ssä todetaan, että tavoite saada lisäansioita on matalampi kuin ammatillisessa kuntoutuksessa eikä tarkoituksenmukaisuutta arvioida vastaavasti kuin ammatillisessa kuntoutuksessa. Pääsääntöisesti nuoren kuntoutusraha myönnetään, jos nuori on perusopetuksessa ja ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksia on vaikea ennakoida sairauden tai vamman vuoksi. Nuoren sairaudesta ja vammasta johtuen hänen ammatillisen kuntoutuksensa polku voi koostua useista eri toimenpiteistä ja opiskelu vaatii enemmän aikaa. 60

68 Jos KHOPS ei varmista ammatillista kuntoutumista eikä edistä työllistymistä Jos KHOPS:ssa suunniteltu koulutusala tai muu toiminta ei varmista nuoren ammatillista kuntoutumista eikä edistä jatkossa hänen työllistymistään, nuoren kuntoutusrahaa ei myönnetä, vaikka muut myötöedellytykset täyttyisivät. Toiminta: Ilmoita päätöksestä soittamalla nuorelle tai hänen huoltajalle ja kerro, mistä nuori voi saada tietoa muista opiskelijoille maksettavista etuuksista ja niiden hakemisesta ( opiskelijat). Ohjaa nuorta ottamaan Kelaan yhteyttä, jos hän vaihtaa koulutusalaa. Tarvittaessa ilmoita nuoren kuntoutusrahan hylkäämisestä KHOPS:n yhteyshenkilölle. Perustele hylkäyspäätös yksilöllisesti ja ohjaa olemaan Kelaan yhteydessä, jos nuori vaihtaa koulutusalaa. Lisää fraasi KRW14 (ohjaus hakea opintoetuuksia) päätökseen. Jos ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksia ei ole Nuoren kuntoutusrahan tarkoitus ei täyty ja etuus on hylättävä seuraavissa tilanteissa: KHOPS:n tavoitteena on pelkästään jokapäiväisistä toiminnoista ja asioinneista selviytyminen tai esimerkiksi kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintaan osallistuminen. Nuoren sairaudesta, vammasta tai niiden hoidosta johtuen alustaviakaan työelämään tähtääviä suunnitelmia ei pystytä tekemään KHOPS:n toteuduttuakaan nuorella ei olisi realistisia mahdollisuuksia siirtyä palkkatyöhön, avotyöhön tai tuettuun työhön. Lue lisää, miten työkyvyttömyyseläkeasia selvitetään. Suhde työkyvyttömyyseläkkeeseen Nuoren kuntoutusraha on ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Jos alle 20- vuotias nuori hakee työkyvyttömyyseläkettä, hänen ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuudet on selvitettävä ennen eläkeratkaisua. Eläkettä hakeva nuori ohjataan hakemaan nuoren kuntoutusrahaa, jos ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksia on löydettävissä. Nuori ei voi tehdä työkyvyttömyyseläkkeen ja nuoren kuntoutusrahan välillä valintaa. Huomautus Jos nuoren työkyvyttömyys ei ole alkanut ennen 15 vuoden ikää, työkyvyttömyyseläkkeen alkamista tulee edeltää enimmäisaika tai sitä vastaava ns. laskennallinen aika sairauspäivärahaa Yhteistyö TK-ratkaisukeskuksen ja vakuutuspiirin välillä Nuoren kuntoutusrahahakemus vireillä Kun nuoren kuntoutusrahan tarkoitus, ammatillisen kuntoutumisen varmistaminen ja työllistymisen edistäminen, ei täyty vaikean sairauden tai vamman vuoksi, selvitä työkyvyttömyyseläkeasia ennen nuoren kuntoutusrahan ratkaisua. 61

69 Toiminta: Tee toimeksiantotyö TK-ratkaisukeskukseen (tarkenne: Selvitettävä asia lisätarkenne: TKeläke?). Kirjaa kommenttiin Pyydän arvioimaan, voidaanko nuori ohjata hakemaan työkyvyttömyyseläkettä. Odota TK-ratkaisukeskuksen etuuskäsittelijän yhteydenottoa. Kirjaa yhteisen neuvottelun tulos Työkyvynarvioinnin muistiinpanoihin. Tee arviopyyntö asiantuntijalääkärille ja muuta työjonoksi Eteläinen asiantuntijalääkärikeskus/ lääkäri/konsultaatio (tarkenne: Nuori, lisätarkenne TK-eläke?) Jos nuoren kuntoutusraha hylätään, tee uusi toimeksiantotyö TK-ratkaisukeskuksen työjonoon. Viittaa työn kommentissa aiemmin tehtyihin Työkyvyn arvioinnin muistiinpanoihin ja asiantuntijaläkärin arvioon, joiden perusteella asiakasta tulee ohjata hakemaan eläkettä. TK-eläkekäsittelijä ohjaa asiakasta eläkkeen hakemisessa, jos kuntoutusraha on hylättävä. Ilmoita tarvittaessa nuoren kuntoutusrahan hylkäämisestä KHOPS:n yhteyshenkilölle. Jos kummankaan etuuden, nuoren kuntoutusrahan tai työkyvyttömyyseläkkeen, myöntäminen ei ole mahdollista, arvioi voitko ohjata nuorta hakemaan muuta etuutta, kuten opintoetuutta, sairauspäivärahaa tai perustoimeentulotukea. Arvioi myös Kela-neuvonnan tarve tai kunnan etsivään nuorisotyöhön ohjaaminen. Työkyvyttömyyseläke vireillä Kun alle 20-vuotias hakee työkyvyttömyyseläkettä, TK-ratkaisukeskuksen etuuskäsittelijä arvioi nuoren ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksia. Jos ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksia on löydettävissä, etuuskäsittelijä selvittää nuoren kuntoutusraha-asian ennen työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisua. Toiminta: TK-etuuskäsittelijä tekee toimeksiantotyön kuntoutusrahaan (tarkenne: Selvitettävä asia, lisätarkenne: Nuoren kr?) Ota yhteyttä TK-ratkaisukeskuksen etuuskäsittelijään, kun olet arvioinut ja kartoittanut nuoren palveluntarpeen. TK-etuuskäsittelijä kirjaa yhteisen neuvottelun Työkyvynarvioinnin muistiinpanoihin, jatkaa eläkehakemuksen käsittelyä. Jos eläke hylätään, TK-etuuskäsittelijä tekee uuden toimeksiantotyö kuntoutusrahaan ja viittaa kommentissa aiemmin tehtyihin Työkyvyn arvioinnin muistiinpanoihin ja asiantuntijaläkärin arvioon, joiden perusteella asiakasta tulle ohjata hakemaan nuoren kuntoutusrahaa. Nuoren kuntoutusrahan käsittelijä ohjaa nuoren kuntoutusrahan hakemisessa, jos eläke hylätään. Jos kummankaan etuuden, työkyvyttömyyseläkkeen tai nuoren kuntoutusrahan, myöntäminen ei ole mahdollista, TK-etuuskäsittelijä arvioi ohjaako nuorta hakemaan muuta, kuten opintoetuutta, sairauspäivärahaa tai perustoimeentulotukea. TK-etuuskäsittelijä arvioi, ohjataanko nuori Kelaneuvontaan tai kunnan etsivän nuorisotyön palveluun. 62

70 Jos nuoren kuntoutus päättyy tuloksettomana tai keskeytyy sairauden vuoksi Jos KHOPS:n mukainen kuntoutus päättyy tai keskeytyy ja nuoren sairauden tai vamman vuoksi on ilmeistä, ettei nuori voi jatkossa työllistyä ja saada toimeentuloa vapailla työmarkkinoilla, selvitetään työkyvyttömyyseläkettä TK-ratkaisukeskuksen kanssa. Selvitä eläkeasiaa yhdessä TK-ratkaisukeskuksen etuuskäsittelijän kanssa Nuoren kuntoutusrahahakemus vireillä kappaleessa kuvatulla tavalla Koulutuspäätöksen selvittäminen Kelan on selvitettävä nuoren kuntoutusrahaa hakevan tai saavan asiakkaan oikeus koulutukseen ammatillisena kuntoutuksena (KKRL 566/ mom.). Oikeus selvitetään aina, kun nuoren kuntoutusrahasta annetaan päätös. Nuori voi hakea molempia etuuksia nuoren kuntoutusrahahakemuksella. Tee molemmista etuuksista omat päätöksensä etuusohjeiden ja prosessien mukaisesti. Tavoitteena on, että sama etuuskäsittelijä valmistelee ja ratkaisee molemmat etuudet. Jos se ei ole mahdollista, ohjaa kuntoutushakemuksen käsittely kuntoutuksen työjonoon. Hakemus ammatillisesta kuntoutuksesta Rekisteröi kuntoutushakemus vireille. Selvitä oikeus koulutukseen kuntoutuksen ohjeiden ja prosessin mukaisesti. Kuntoutusrahapäätöksekseen kirjautuu fraasi KRH18, kun teet päätöksen nuoren kuntoutusrahasta. Ei hakemusta ammatillisesta kuntoutuksesta Selvitä oikeus koulutukseen kuntoutuksen ohjeiden ja prosessin mukaisesti. Jos koulutus voidaan myöntää, selvitä nuoren hakemistahto prosessin mukaisesti (lisäselvityksen pyytäminen). Nuoren kuntoutusrahapäätökseen ei tule fraasia. Jos koulutusta ei voi myöntää, kirjaa asia työkyvynarvioinnin muistiinpanoihin Nuoren kuntoutusrahapäätös KHOPS:n ajalle Nuoren kuntoutusrahassa on sama 4 kuukauden takautuva hakuaika kuin kuntoutusrahassa. Etuutta voi saada aikaisintaan 16 ikävuoden täyttämistä seuraavasta päivästä lukien. Omavastuuaika on 1+9 päivää ja sen kuluminen voi alkaa 16-vuotissyntymäpäivän jälkeen. Omavastuu voi kulua jo odotusaikana. Lue lisää omavastuuajan määrittämisestä. Nuoren kuntoutusrahan voi myöntää takautuvan hakuajan puitteissa, kun myöntöedellytykset täyttyvät ja nuori opiskelee tai osallistuu muuhun KHOPS:n mukaiseen toimintaan. Etuus voi alkaa odotusajan kuntoutusrahana, kun etuuden myöntöedellytykset täyttyvät ja nuori odottaa KHOPS:n mukaisen kuntoutuksen alkamista. Etuus myönnetään ajalle, minkä aikana kaikki myöntöedellytykset täyttyvät ja KHOPS:n toteutumista voi pitää todennäköisenä. Jos myöntöedellytyksiä ei voi arvioida koko KHOPS:n ajalle, perustele se päätöksessä (fraasi KRD19 ja tarvittaessa yksilöllinen perustelu). Myönnä nuoren kuntoutusraha aina kalenterikuukauden loppuun. 63

71 Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan enintään meneillään olevan opiskelun tai muun kuntoutuksen ajalta, johon nuori on hyväksytty ennen 20 vuoden täyttämistä. Tällä tarkoitetaan KHOPS:n mukaisen tutkinnon suorittamista. Esimerkki Nuori valmistuu oppilaitoksesta 3.6. Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan saakka. Ratkaisun valmistelu opintojen ajalle Jos nuoren kuntoutusraha määräytyy vähimmäismääräisenä, lukukausien väliaikoja ei tarvitse viedä ratkaisuun. Koulun loma-ajat pitää kuitenkin erotella omiksi jaksoikseen, jos etuus määräytyy työtulon tai edeltävän etuuden perusteella. Nuoren kuntoutusrahan maksamista jatketaan peruskoulun, lukion tai valmentavan koulutuksen päättymisen jälkeen elokuun loppuun saakka, jos nuori on KHOPS:n mukaan hakemassa ammatilliseen koulutukseen. Jos nuori ei saa opiskelupaikkaa KHOPS:n mukaiseen koulutukseen, nuoren kuntoutusrahan jatkuminen ratkaistaan, kun Kelaan on toimitettu päivitetty KHOPS. Esimerkki KHOPS:n mukaan toukokuussa päättyvän peruskoulun jälkeen nuori siirtyy valmentavaan tai erityisammattikouluun. Nuoren kuntoutusrahapäätös tehdään saakka. Perustele, miksi päätöstä ei tehdä kerralla koko suunnitelman ajalle ja ohjaa olemaan yhteydessä Kelaan, kun nuoren opiskelupaikka on selvinnyt. Aseta kuntoutusraha järjestelmään seuranta viimeistään joka muodostaa Oiwa:ssa Seuranta-työn 1kk ennen kuin kuntoutusraha päättyy. Tarkistuspäätöksen yhteydessä varmista, että kaikki myöntöedellytykset edelleen täyttyvät. Esimerkki Nuori opiskelee valmentavassa koulutuksessa ja KHOPS:n mukaan sen aikana tehdään ammatillisen kuntoutumisen jatkosuunnitelmat. Myönnä nuoren kuntoutusraha saakka. Aseta kuntoutusrahajärjestelmään seuranta joka muodostaa Oiwa:ssa Seurantatyön 1kk ennen kuin kuntoutusraha päättyy. Tarkistuspäätöksen yhteydessä varmista, että kaikki myöntöedellytykset edelleen täyttyvät. Esimerkki Nuori opiskelee erityisammattiopistossa KHOPS:n mukaisesti 3 vuotta kestävässä koulutuksessa. Myönnä nuoren kuntoutusraha kerralla 3 vuoden opiskeluajalle ja seuraa opiskelun etenemistä. Aseta kuntoutusrahajärjestelmään seuranta joka muodostaa Seuranta-työn 2kk ennen kuin nuori valmistuu Odotus- ja väliaika nuoren kuntoutusrahassa Nuoren kuntoutusrahan saajalle maksetaan odotus- ja väliajan kuntoutusrahaan ilman tarveharkintaa. Tarkoituksena on turvata nuoren toimeentuloa ilman keskeytystä kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta tai kun nuori odottaa KHOPS:n mukaisen koulutuksen tai muun kuntoutustoimenpiteen alkamista. Odotus ja väliajalta nuoren kuntoutusrahan määrä on vähintään vähimmäismäärän suuruinen. 64

72 Nuoren kuntoutusrahan saajalle ei lähetetä keväällä ohjelmallisesti kirjettä KRI03, kuten ammatillisen koulutuksen kuntoutusrahan saajalle. Nuoren kuntoutusrahan saajan ei tarvitse esittää selvitystä toimeentulosta tai opiskelusta kesän aikana. Esimerkkitilanteita, joissa nuoren kuntoutusrahaa ei makseta odotus- tai väliajalta: Jos nuori Enimmäisaika ilman hyväksyttävää syytä jättää hakematta suunniteltuun koulutukseen ei ota opiskelupaikkaa vastaan ei aloita koulussa tai muussa kuntoutustoimenpiteessä, johon hänet on hyväksytty keskeyttää jo aloittamansa koulutuksen tai muun kuntoutustoimenpiteen. Kuntoutusrahan odotus- ja väliajoissa on enimmäismäärät, jotka koskevat myös nuoren kuntoutusrahan maksamista. Jos odotus- tai väliaika on yli 3 kuukautta, tehdään nuoren kuntoutusrahapäätös aluksi enintään 3 kuukaudelle. Tämän ajan jälkeen arvioidaan KHOPS:n mukaisen toiminnan käynnistymistä tai jatkumista ja selvitetään nuoren tilannetta uudestaan. Lue lisää kuntoutusrahan odotus- ja väliajan enimmäismääristä KHOPS:n seuranta Kelan tehtävänä on seurata, että nuoren kuntoutus toteutuu KHOPS:n mukaisesti ja tehdä tarvittaessa yhteistyötä KHOPS:n yhteyshenkilön kanssa. Kunnan tehtävänä on tarkistaa KHOPS:a, jos nuoren kuntoutus ei toteudu sen mukaisesti tai jos kuntoutus ei muutoin edisty tarkoituksenmukaisella tavalla (VNa 646/ mom.). Jos nuoren kuntoutus on opiskelua, toteuta KHOPS:n seurantaa kuten ammatillisena kuntoutuksena myönnettyssä koulutuksessa. Jos nuoren kuntoutus on oppisopimuskoulutusta tai muuta kuin opiskelua, esimerkiksi työpajatoimintaa tai työharjoittelua, arvioi ja suunnittele seurannan tarve. Kirjaa suunnitelma seurannasta työkyvynarvioinnin muistiinpanoihin. Jatkon varmistaminen Aseta kuntoutusrahajärjestelmään seurantapäivä ennen nuoren kuntoutusrahan päättymistä, kun KHOPS:n mukainen opiskelu tai muu toiminta päättyy eikä nuoren jatkokuntoutus tai opiskelu ole selvillä nuori valmistuu ammattiin ja kuntoutus on päättymässä arvioit, että nuori tarvitsee tukea nuoren kuntoutusrahan päättyessä Kelan etuuksien ja/tai muun tahon palveluiden hakemisessa. Arvioi seurantapäivän ajankohta nuoren kokonaistilanne huomioiden. Kun käsittelet Seuranta-työtä kartoita ja arvioi nuoren palvelutarvetta sekä KHOPS:n toteutumista. Tarvittaessa haastattele nuorta ja selvitä miten nuoren kuntoutus jatkuu (onko KHOPS ajan tasalla) ammattiin valmistuvan nuoren tarve esimerkiksi TE-hallinnon palveluihin, harkinnanvaraiseen kuntoutusavustukseen tai Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluihin Kela-neuvonnan tai kunnan etsivän nuorisotyön tarve tulisiko nuorta ohjata hakemaan työkyvyvyttömyyseläkettä. 65

73 Esimerkki KHOPS:n mukaan toukokuussa päättyvän peruskoulun jälkeen nuori siirtyy valmentaviin opintoihin tai erityisammattikouluun. Nuoren kuntoutusrahapäätös tehdään saakka. Aseta kuntoutusraha järjestelmään seuranta noin 1kk ennen kuin kuntoutusraha päättymistä. Kun käsittelet Seuranta-työtä, selvitä onko nuori saanut opiskelupaikan ja tarvittaessa selvitä asia nuorelta. Jos opiskelupaikkaa ei ole, sovi nuoren kanssa kuka on yhteydessä KHOPS:n laatijaan sen päivittämiseksi. Nuoren luvalla Kela voi hoitaa yhteydenoton. Esimerkki Nuori opiskelee erityisammattiopistossa KHOPS:n mukaisesti 3 vuotta kestävässä koulutuksessa. Myönnä nuoren kuntoutusraha kerralla 3 vuoden opiskeluajalle ja aseta kuntoutusrahajärjestelmään seuranta noin 2 kk ennen koulutuksen päättymistä. Kun käsittelet Oiwa:n Seuranta-työtä, ole yhteydessä nuoreen ja selvitä hänen jatkosuunnitelmansa sekä arvioi ohjauksen tarve. Esimerkki Nuori opiskelee valmentavassa koulutuksessa ja KHOPS:n mukaan sen aikana tehdään ammatillisen kuntoutumisen jatkosuunnitelmat. Myönnä nuoren kuntoutusraha saakka. Aseta kuntoutusrahajärjestelmään seuranta noin 1 kk ennen kuntoutusrahan päättymistä. Kun käsittelet Oiwa:n Seuranta-työtä, selvitä onko Kelaan jo toimitettu tieto nuoren jatkosuunnitelmista ja tarvittaessa selvitä sama asia nuorelta. Jos tietoa ei ole, sovi nuoren kanssa kuka on yhteydessä KHOPS:n laatijaan tai kouluun. Nuoren luvalla Kela voi hoitaa yhteydenoton Nuoren kuntoutus keskeytyy Jos nuoren KHOPS:n mukainen opiskelu tai muu toiminta keskeytyy, ole yhteydessä nuoreen ja selvitä keskeytymisen syytä. Sovi nuoren kanssa, onko tarpeen olla yhteydessä KHOPS:n laatijaan ja nuoren luvalla voit hoitaa yhteydenoton. Arvioi myös Kela-neuvontaan tai kunnan etsivään nuorisotyöhön ohjaamisen tarvetta. Jos keskeytymisen syynä on nuoren sairastuminen, arvioi voiko etuuden maksaminen jatkua tilapäisen keskeytymisen ajan tulisiko nuori ohjata hakemaan sairauspäivärahaa tai työkyvyttömyyseläkettä. Jos nuoren kuntoutus keskeytyy muusta kuin terveydentilaan liittyvästä syystä, nuoren kuntoutusrahan maksaminen päättyy keskeyttämispäivään eikä kuukauden loppuun saakka. Lue lisää lakkauttamisesta. Sairauspäiväraha Jos nuoren sairastuminen estää KHOPS:n mukaiseen opiskelun tai osallistumisen muuhun toimintaan pitkäksi aikaa, selvitä ensin oikeus sairauspäivärahaan sairauspäivärahan etuuskäsittelijän ja tarvittaessa asiantuntijalkääkärin kanssa. Sairastumistilanteessa ei makseta väliajan kuntoutusrahaa. Lakkauta nuoren kuntoutusraha kuulemisen jälkeen. Tee yhteistyötä sairauspäivärahan etuuskäsittelijän kanssa siten, että nuori saa sekä nuoren kuntoutusrahan lakkauttamispäätöksen että sairauspäivärahan myöntöpäätöksen samana päivänä. 66

74 Esimerkki Nuorelle on kirjoitettu todistus työkyvyttömyydestä 2 kk ajalle. Asiakirjojen ja nuoren haastattelun perusteella työkyvyttömyys tulee kestämään yli 3 kk ajan. Asiantuntijalääkäri on arvioinut, että nuori on työkyvytön ja sairauspäivärahan käsittelijä on selvittänyt muut sairauspäivärahan myöntöedellytykset. Lakkauta nuoren kuntoutusraha kuulemisen jälkeen työkyvyttömyyden alkamisesta lukien. Muista ohjata nuorta olemaan yhteydessä Kelaan, kun nuoren kuntoutus voi taas jatkua. Työkyvyttömyyseläke Jos nuoren KHOPS:n mukainen kuntoutus keskeytyy sairauden tai vamman vuoksi, eikä ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksia enää ole, nuoren kuntoutusrahaa maksetaan keskeytymiskuukauden loppun saakka. Selvitä työkyvyttömyyseläkkeen myöntöedellytyksiä yhdessä TK-ratkaisukeskuksen kanssa Ulkomailla annettava kuntoutus Kuntoutusrahaa voidaan myöntää ulkomailla annettavan kuntoutuksen ajalta samoin edellytyksin kuin Suomessa annettavan kuntoutuksen ajalta, kun kuntoutus perustuu asianmukaiseen kuntoutuspäätökseen, kuntoutumis- ja opiskelusuunnitelmaan tai oppisopimukseen. Jos kyseessä on muu kuin EU-jäsenvaltio, ammatilliseen kuntoutukseen myönnetään kuntoutusrahaa vain, jos kuntoutusta ei ole voitu antaa Suomessa tai sen antamiseen ulkomailla on muu erityinen syy. Jos erityisistä edellytyksistä johtuu lisäselvitysten tarvetta, ne on soveltuvin osin hankittava. Esimerkiksi päihdekuntoutuslaitosten hyväksymismenettelyä ei voida edellyttää ulkomailla sijaitsevalta kuntoutuslaitokselta mutta laitoksesta on hankittava muut vastaavat selvitykset (toiminnan luvanmukaisuus, selvitys tiloista ja henkilökunnasta ym.). Eräät järjestöt toteuttavat Raha-automaattiyhdistyksen tuella joillekin sairausryhmille ulkomailla kuntoutuskursseja, joissa ilmaston vaikutus kuntoutumiseen on ratkaiseva, esim. psoriasiksen hoito. Tällaisen kurssin ajalta voidaan myöntää kuntoutusrahaa Suhde muihin etuuksiin Tällä sivulla kerrotaan yleisesti muun etuuden tai korvauksen vaikutuksesta kuntoutusrahaan. Muu etuus voi olla esimerkiksi Kelan etuus, työeläke tai vakuutusyhtiön maksama korvaus. Alasivuilla vaikutusta selvitetään etuus- ja korvauskohtaisesti. Asiakkaan saamilla muilla ansionmenetyskorvauksella on yleensä jokin vaikutus kuntoutusrahaan. Jos asiakkaan saaman muun etuuden tai korvauksen tarkoitus on muu kuin ansionmenetyksen korvaaminen, sillä ei yleensä ole vaikutusta kuntoutusrahaan. Asiakkaan saamat muut etuudet ja korvaukset voivat estää kuntoutusrahan maksamisen tai se tulee lakkauttaa muun etuuden alkamisesta lukien. Muu etuus tai korvaus voi olla ensisijainen ja vaikuttaa vähentävästi kuntoutusrahan määrään. Tällöin kuntoutusrahaa maksetaan muun etuuden tai korvauksen ylittävältä osalta. Muun etuuden saaminen voi muuttaa kuntoutusrahan 67

75 määräytymisperustetta ja sen vuoksi kuntoutusrahan määrä on tarkistettava (eläkkeensaajan kuntoutusraha). Kuntoutusraha voi olla ensisijainen muuhun etuuteen nähden. Muuta etuutta maksetaan, jos sitä jää maksettavaksi, kun kuntoutusrahan määrä on ensin vähennetty. Kuntoutusrahan saaminen voi lisäksi estää muun etuuden saamisen, jolloin muuta etuutta ei myönnetä, tai se lakkautetaan kuntoutusrahan myöntämisestä lukien. Ulkomailta maksettava etuus ja korvaus voivat samoin periaattein vaikuttaa kuntoutusrahaan. Puolison saamat etuudet eivät vaikuta kuntoutusrahaan, mutta kuntoutusraha voi vaikuttaa kuntoutusrahan saajan puolison saamiin etuuksiin. Jos et osaa arvioida muun etuuden tai korvauksen vaikutusta etuusohjeen avulla, pyydä neuvoa Etuuspalvelujen lakiyksikön työkykyryhmästä. Tarkistus vai oikaisu Kun muu etuus vaikuttaa estävästi tai vähentävästi kuntoutusrahaan, tutki tarkistetaanko vai oikaistaanko kuntoutusraha. Kaavio selventää, onko kyseessä tarkistus vai oikaisu. 68

76 Lue lisää: Tarkistaminen Päätöksen oikaisu ja poistaminen Eläkkeet Kuntoutusrahassa eläkkeet ja niiden eri lajit voivat vaikuttaa vähentävästi estävästi 69

77 kuntoutusrahan määräytymiseen tai eläkkeillä ei ole lainkaan vaikutusta kuntoutusrahaan.selvitä asiakkaan eläkelaji työeläkekyselyllä tai kansaeläketiedoista. Alasivuilla kerrotaan tarkemmin eri eläkkeiden vaikutuksesta. Lue lisää eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrän laskemisesta eläkkeensaajan kuntoutusrahan määräytymisperusteista Työeläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke ja työuraeläke Työeläkelakien mukainen täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi tai kuntoutustukena määräajaksi. Tässä käytetään termiä työkyvyttömyyseläke eläkkeen kestosta riippumatta. Uutena työkyvyttömyyseläkelajina työeläkelakeihin tuli alkaen työuraeläke (TYRE). Se voidaan myöntää 63 vuotta täyttäneelle pitkän työuran rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheutuvaa työtä tehneelle henkilölle, jolla ei ole oikeutta täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Ensimmäiset työuraeläkkeet voivat tulla maksuun aikaisintaan vuonna Eläkkeiden vaikutus kuntoutusrahaan Kuntoutusraha määräytyy eläkkeensaajan kuntoutusrahana, jos asiakas saa työkyvyttömyyseläkettä tai työuraeläkettä. Kuntoutusrahan määrä on 10 % hänen saamiensa eläkkeiden yhteismäärästä. Työeläkelait on lueteltu työntekijän eläkelain 3 :ssä (TyEL 395/ ): työntekijän eläkelaki (395/2006) merimieseläkelaki (1290/2006) yrittäjän eläkelaki (1272/2006) maatalousyrittäjän eläkelaki (1280/2006) julkisten alojen eläkelaki (81/2016) ortodoksisesta kirkosta annettu laki (985/2006) Suomen Pankista annetun lain (214/1998) 11 :n 2 momentin 6 kohdan nojalla annettu eläkesääntö eräiden valtakunnassa voimassa olevien valtion eläkkeitä koskevien säännösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annettu maakuntalaki (ÅFS 54/2007) Takautuva eläkepäätös Työeläkelaitos vähentää Kelan kuntoutusrahan eläkkeestä, jos se myöntää ja maksaa työeläkkeen takautuvasti samalta ajalta (TyEL 395/ , TyEL 395/ ). Työeläkelaitoksen päätös muodostaa Tarkistettava asia työn ja eläkelaitos odottaa Kelan ilmoitusta maksetusta kuntoutusrahan määrästä ja ajasta. Tarkistettava asia -työn käsittely: Selvitä työeläkkeen alkamispäivä ja onko kuntoutusrahaa maksettu työeläkkeen alkamisen jälkeen. 70

78 Jos kuntoutusrahaa on maksettu, ilmoita myönnetty aika ja maksettu määrä työeläkelaitokselle kirjeellä KRV05 ja kirjaa jokainen maksettu jakso erikseen. Jos kuntoutusrahaa ei ole maksettu tai se on jo määräytynyt eläkkeensaajan kuntoutusrahana esim. kansaneläkkeen perusteella, ilmoita tästä työeläkelaitokselle kirjeellä KRV06. Jos kuntoutusrahajaksoja on vielä maksamatta, muuta kuntoutusraha määräytymään jatkossa eläkkeensaajan kuntoutusrahana (PER). Jos kuntoutusraha oli jo määräytynyt eläkkeensaajan kuntoutusrahana Kelan eläkkeen perusteella, vie työeläkkeen vaikutus myös perusteeksi (PER). Kuntoutusrahapäätös oikaistaan tai tarkistetaan, koska eläkkeiden määrässä on tapahtunut muutos. Esimerkki Asiakkaalle on myönnetty ja maksettu kuntoutusrahaa ja Kuntoutusrahan työjonossa on Tarkistettava asia, Muu etuus / Työel. Työeläkkeen alkamispäivä on 1.3. ja sen maksu alkaa 1.5. Työeläkelaitokselle ilmoitetaan kirjeellä KRV maksetut kuntoutusrahajaksot ja määrät. Esimerkki Asiakkaalle on myönnetty odotusajan kuntoutusrahaa ajalle ja kuntoutusrahaa Kuntoutusrahaa on vielä maksamatta välinen aika. Kuntoutusrahan työjonossa on Tarkistettava asia, Muu etuus / Työel. Työeläkelaitos myöntää täyden kuntoutustuen väliselle ajalle. Kuntoutustuen maksaminen alkaa 1.5. Työeläkelaitokselle ilmoitetaan kirjeellä KRV05 maksetut erisuuruiset kuntoutusrahajaksot ja määrät väliseltä ajalta. Kuntoutusrahaan valmistellaan tarkistus väliselle ajalle. Työeläkelaitoksen maksaman kuntoutustuen vaikutus muutetaan kuntoutusrahan määräytymisen perusteeksi (PER) väliseltä ajalta (tältä ajalta kuntoutusrahaa ei ole vielä maksettu). Asiakkaan kuntoutusraha määräytyy eläkkeensaajan kuntoutusrahana välinen aika. Takautuva eläkepäätös työeläkelaitokselta ja Kelalta Asiakas voi saada takautuvat eläkepäätökset sekä työeläkelaitokselta että Kelalta ja päätösten alkamisajat voivat poiketa toisistaan. Lue lisää, miten Kelan työkyvyttömyyseläkkeen ja takuueläkkeen vaikutus kuntoutusrahaan selvitetään. Esimerkki Asiakkaalle on myönnetty kuntoutusrahaa ajalle Kuntoutusrahaa on vielä maksamatta välinen aika. Kuntoutusrahan työjonossa on Tarkistettava asia, Muu etuus / Työel. Työeläkelaitos myöntää täyden kuntoutustuen väliselle ajalle. Kuntoutustuen maksaminen alkaa 1.4. Kuntoutusrahan työjonossa on Tarkistettava asia, Muu etuus / Kansaneläke. Kela myöntää kuntoutustuen väliselle ajalle. Työeläkelaitokselle ilmoitetaan maksetut kuntoutusrahajaksot väliseltä ajalta kirjeellä KRV05. Kuntoutusraha oikaistaan 1.2. alkaen ja Kelan maksaman kuntoutustuen määrä viedään vähentäväksi (VÄH) etuudeksi saakka. 71

79 Kelan maksaman kuntoutustuen vaikutus muutetaan kuntoutusrahan määräytymisen perusteeksi (PER) väliselle ajalle (tältä ajalta kuntoutusrahaa ei ole vielä maksettu). Työeläkelaitoksen maksaman kuntoutustuen vaikutus muutetaan kuntoutusrahan määräytymisen perusteeksi (PER) väliseltä ajalta (tältä ajalta kuntoutusrahaa ei ole vielä maksettu). Tarkista, että Maksunsaajat näytöllä on Kelan eläkekäsittelijän rekisteröimä regressi. Asiakkaan kuntoutusraha määräytyy eläkkeensaajan kuntoutusrahana välisenä aikana. Kuntoutusrahan määrään vaikuttavat sekä Kelan että työeläkelaitoksen maksamat kuntoutustuet Osatyökyvyttömyyseläke Työeläkelakien mukaan työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeenä, jos työkyky on alentunut mutta se ei ole heikentynyt vähintään kolmella viidesosalla.. Osatyökyvyttömyyseläke joko vähennetään kuntoutusrahasta tai sillä ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan. Sivun lopussa kuvataan vielä osatyökyvyttömyyseläkkeen vaikutus tilanteessa, kun oikeus kuntoutusrahaan on alkanut ennen Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään seuraavissa tilanteissa: Kuntoutusraha määräytyy edeltävän etuuden mukaan. Kuntoutusrahan määrä on vähimmäismääräinen. Kuntoutusraha määräytyy verotuksessa todettujen työtulojen perusteella ja osatyökyvyttömyyseläke (tai sitä välittömästi edeltänyt täysi työkyvyttömyyseläke) on alkanut ko. verotyötulovuoden aikana tai sen jälkeen. Kuntoutusraha määräytyy esitettyjen työtulojen perusteella ja osa esitetyistä työtuloista koskee aikaa, jolloin asiakas ei vielä ollut osatyökyvyttömyyseläkkeellä (tai sitä välittömästi edeltäneellä täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä). Esimerkki Asiakkaan osatyökyvyttömyyseläke on alkanut ja hän hakee kuntoutusrahaa alkavaan kuntoutukseen. Ennen kuntoutuksen alkamista asiakas on saanut eläkkeen lisäksi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Kuntoutusraha määräytyy täyden työttömyyspäivärahan perusteella ja osatyökyvyttömyyseläke vähennetään kuntoutusrahasta. Esimerkki Asiakkaan osatyökyvyttömyyseläke on alkanut ja hän hakee kuntoutusrahaa alkavaan kuntoutukseen. Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään kuntoutusrahasta, koska eläke on alkanut sen kalenterivuoden (2015) jälkeen, jota koskeva työtulo on kuntoutusrahan perusteena. Esimerkki Asiakkaan osatyökyvyttömyyseläke on alkanut ja hän hakee kuntoutusrahaa alkavaan kuntoutukseen. Kuntoutusrahan perusteena käytetään asiakkaan esittämiä työtuloja ajalta Koska osa esitetyistä työtuloista on ajalta, jolloin asiakas ei vielä ollut eläkkeellä ( ), osatyökyvyttömyyseläke vähennetään kuntoutusrahasta. 72

80 Osatyökyvyttömyyseläkeellä ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan Osatyökyvyttömyyseläkettä ei vähennetä seuraavissa tilanteissa: Kuntoutusraha määräytyy verotyötulojen perusteella ja osatyökyvyttömyyseläke tai sitä välittömästi edeltänyt täysi työkyvyttömyyseläke on alkanut ennen verotyötulovuotta. Eli verotyötulovuoden tulot on ansaittu eläkkeen aikana. Kuntoutusraha määräytyy esitettyjen työtulojen perusteella, jotka kohdistuvat kokonaisuudessaan eläkkeellä olo aikaan. Jos osatyökyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti samalta ajalta kuntoutusrahan kanssa. Esimerkki Asiakkaan osatyökyvyttömyyseläke on alkanut ja hän hakee kuntoutusrahaa alkavaan kuntoutukseen. Osatyökyvyttömyyseläkettä ei vähennetä kuntoutusrahasta, koska eläke on alkanut ennen sen kalenterivuoden (2015) alkua, jota koskeva työtulo on kuntoutusrahan perustana. Esimerkki Asiakkaan osatyökyvyttömyyseläke on alkanut ja hän hakee kuntoutusrahaa alkavaan kuntoutukseen. Kuntoutusrahan perusteena käytetään asiakkaan esittämiä työtuloja ajalta Osatyökyvyttömyyseläkettä ei vähennetä kuntoutusrahasta, koska esitetyt työtulot kohdistuvat kokonaisuudessaan eläkkeelläoloaikaan. Takautuva osatyökyvyttömyyseläke Menettely Kelan kuntoutusraha ei estä osatyökyvyttömyyseläkkeen maksamisen alkamista, jos se myönnetään takautuvasti samalle ajalle vuodesta 2017 alkaen. Kelalla ei ole regressioikeutta takautuvaan osatyökyvyttömyyseläkkeeseen. Työeläkelaitos tiedustelee (Oiwassa Tarkistettava asia -työ) Kelan maksaman kuntoutusrahan ajan ja määrän. Jos osatyökyvyttömyyseläke on suurempi kuin kuntoutusraha, työeläkelaitos maksaa asiakkaalle ylimenevän osan. Työeläkelaitoksen päätös muodostaa Oiwaan Tarkistettava asia -työn. Selvitä osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamispäivä ja eläkkeen maksun alkamispäivä Työeläkkeet ja korvaukset -kyselyllä. Ilmoita eläkelaitokselle, jos kuntoutusrahaa on maksettu eläkkeen maksun alkamisen jälkeen. Käytä asiakaskirjettä KRV05. Esimerkki Asiakkaalle on maksettu kuntoutusrahaa ajalle Kuntoutusrahaa on vielä maksamatta välinen aika. Kuntoutuksen työjonossa on Tarkistettava asia, Muu etuus / Työel. Osatyökyvyttömyyseläkkeen maksaminen alkaa alkaen. Työeläkelaitokselle ilmoitetaan kirjeellä KRV05 maksettu kuntoutusrahajakso. Kuntoutusrahaan valmistellaan tarkistus ja osatyökyvyytömyyseläkkeen vaikutus muutetaan vähentäväksi (VÄH) kuntoutusrahaan (tältä ajalta kuntoutusrahaa ei ole vielä maksettu). Lue lisää: Työtulot > Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö > Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaja 73

81 Työtulot > Esitetyt työtulot >Osatyökyvyttömyyseläke Oikeus kuntoutusrahaan alkanut ennen Jos asiakkaan oikeus kuntoutusrahaan on alkanut ennen , osatyökyvyttömyyseläkkeen vaikutus kuntoutusrahaan on seuraava: Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään kuntoutusrahasta, jos oikeus eläkkeeseen on alkanut sinä vuonna tai sen jälkeen, jota koskevat verotuksessa todetut työtulot olisivat kuntoutusrahan määrittämisen perusteena (eläke vähennetään näissä tilanteissa myös edeltävän etuuden tai vähimmäismäärän mukaan määräytyvästä kuntoutusrahasta). Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään kuntoutusrahasta seuraavissa tilanteissa: Oikeus eläkkeeseen on alkanut sinä vuonna tai sen jälkeen, jota koskevat verotuksessa todetut työtulot olisivat kuntoutusrahan määrittämisen perusteena (eläke vähennetään näissä tilanteissa myös edeltävän etuuden tai vähimmäismäärän mukaan määräytyvästä kuntoutusrahasta). Kuntoutusrahan määräämisen perusteena käytetään ns. 6 kk:n työtuloja eivätkä ne ole kokonaisuudessaan osatyökyvyttömyyseläkkeellä oloajalta Osa-aikaeläke Osa-aikaeläke voi vaikuttaa vähentävästi tai sillä ei ole vaikutusta kuntoutusrahan maksamiseen. Vaikutuksen ratkaisee kuntoutusrahan määräytymisperuste, osa-aikaeläkkeen alkamisaika ja mistä alkaen eläkettä maksetaan. Selvitä työeläkekyselyllä (HEKY) eläkkeen alkamisaika ja mistä alkaen sitä maksetaan. Osa-aikaeläke eläkemuotona lakkautetaan ja se korvataan alkaen osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä (OVE). Viimeiset osa-aikaeläkkeet voidaan myöntää alkaen. Lue lisää osittain varhennetusta vanhuuseläkkeestä. Oikeus kuntoutusrahaan alkaa jälkeen Osa-aikaeläkettä ei vähennetä seuraavissa tilanteissa: Kuntoutusraha määräytyy verotyötulojen perusteella ja osa-aikaeläke on alkanut ennen verotyötulovuotta. Kuntoutusraha määräytyy esitettyjen työtulojen perusteella, jotka ovat kokonaisuudessaan eläkeajalta. Muissa tilanteissa osa-aikaeläke vähennetään kuntoutusrahasta. Siten osa-aikaeläke vähennetään aina, kun kuntoutusraha määräytyy edeltävän etuuden mukaan tai kuntoutusrahan määrä on vähimmäismääräinen Esimerkki 1 Esimerkki 2 Asiakkaan osa-aikaeläke on alkanut ja hän hakee kuntoutusrahaa alkavaan kuntoutukseen. Osa-aikaeläke vähennetään kuntoutusrahasta, koska eläke on alkanut sen kalenterivuoden (2012) jälkeen, jota koskeva työtulo on kuntoutusrahan perustana. 74

82 Esimerkki 3 Esimerkki 4 Esimerkki 5 Asiakkaan osa-aikaeläke on alkanut ja hän hakee kuntoutusrahaa alkavaan kuntoutukseen. Kuntoutusrahan perusteena käytetään asiakkaan esittämiä työtuloja ajalta Koska esitetyt työtulot eivät ole kokonaisuudessaan eläkeajalta osa-aikaeläke vähennetään. Asiakkaan osa-aikaeläke on alkanut ja hän hakee kuntoutusrahaa alkavaan kuntoutukseen. Ennen kuntoutuksen alkamista asiakas on saanut eläkkeen lisäksi sairauspäivärahaa. Kuntoutusraha määräytyy täysimääräisen sairauspäivärahan perusteella ja osa-aikaeläke vähennetään kuntoutusrahasta. Ilman edeltävää etuutta kuntoutusraha määritettäisiin vuoden 2012 työtulojen perusteella. Asiakkaan osa-aikaeläke on alkanut ja hän hakee kuntoutusrahaa alkavaan kuntoutukseen. Osa-aikaeläkettä ei vähennetä kuntoutusrahasta, koska eläke on alkanut ennen sen kalenterivuoden alkua, jota koskeva työtulo on kuntoutusrahan perustana. Asiakkaan osa-aikaeläke on alkanut ja hän hakee kuntoutusrahaa alkavaan kuntoutukseen. Kuntoutusrahan perusteena käytetään asiakkaan esittämiä työtuloja ajalta Osa-aikaeläkettä ei vähennetä kuntoutusrahasta, koska esitetyt työtulot ovat kokonaisuudessaan eläkeajalta. Oikeus kuntoutusrahaan alkaa ennen Jos asiakkaan oikeus kuntoutusrahaan alkaa ennen , osa-aikaeläkkeen vaikutus kuntoutusrahaan on seuraava: Osa-aikaeläke vähennetään kuntoutusrahasta, jos oikeus eläkkeeseen on alkanut sinä vuonna tai sen jälkeen, jota koskevat verotuksessa todetut työtulot olisivat kuntoutusrahan määrittämisen perusteena (eläke vähennetään näissä tilanteissa myös edeltävän etuuden tai vähimmäismäärän mukaan määräytyvästä kuntoutusrahasta). Osa-aikaeläke vähennetään kuntoutusrahasta seuraavissa tilanteissa: Oikeus eläkkeeseen on alkanut sinä vuonna tai sen jälkeen, jota koskevat verotuksessa todetut työtulot olisivat kuntoutusrahan määrittämisen perusteena (eläke vähennetään näissä tilanteissa myös edeltävän etuuden tai vähimmäismäärän mukaan määräytyvästä kuntoutusrahasta). Kuntoutusrahan määräämisen perusteena käytetään ns. 6 kk:n työtuloja eivätkä ne ole kokonaisuudessaan osa-aikaeläkkeellä oloajalta. Työeläkelaitos myöntää osa-aikaeläkkeen Työeläkelaitoksen päätös muodostaa Oiwaan Tarkistettava asia työn. Selvitä osa-aikaeläkkeen alkamispäivä ja eläkkeen maksun alkamispäivä Työeläkkeet ja korvaukset kyselyllä (HEKY). Selvitä onko osa-aikaeläke maksettu tai maksussa samalle aikaa kuntoutusrahan kanssa. Tutki onko eläkkeellä vaikutusta kuntoutusrahaan. Lue myös: Työtulot > Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö > Osa-aikaeläke 75

83 Kelan työkyvyttömyyseläke Kansaneläkelain mukainen täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi tai kuntoutustukena määräajaksi. Tässä käytetään termiä työkyvyttömyyseläke eläkkeen kestosta riippumatta. Eläkkeiden vaikutus kuntoutusrahaan Kuntoutusraha määräytyy eläkkeensaajan kuntoutusrahana, jos asiakas saa työkyvyttömyyseläkettä. Kuntoutusrahan määrä on 10 % asiakkaan saamien eläkkeiden yhteismäärästä. Eläkkeensaajan hoitotuki ja asumistuki eivät vaikuta kuntoutusrahaan, koska ne eivät ole luonteeltaan ansiomenetyskorvausta. Takautuva eläkepäätös Kelan eläkkeet (työkyvyttömyys- ja takuueläke) voidaan myöntää takautuvasti samalle ajalle, jolta on maksettu kuntoutusrahaa. Samalta ajalta maksettu kuntoutusraha peritään regressinä takautuvasti myönnettävistä eläkkeistä (KEL 568/ mom.). Takautuvasti maksettua ylläpitokorvausta ei kuitenkaan peritä, koska takautuva eläke ei vaikuta asiakkaan oikeuteen saada sitä. Eläkekäsittelijä selvittää kuntoutusrahan maksamista koskevat tiedot ja rekisteröi kuntoutusrahan regressiä koskevat tiedot, ennen kuin antaa päätöksen. Eläkepäätöksen jälkeen asiasta lähtee tieto kuntoutusrahaan (Tarkistettava asia -työ). Lue lisää, miten asia on ohjeistettu työkyvyttömyyseläkkeessä ja takuueläkkeessä. Tarkistettava asia -työn käsittely: Selvitä maksutiedoista, mihin saakka kuntoutusrahaa on maksettu. Tarkista tai oikaise kuntoutusraha eläkkeen alusta lukien. Vie eläke vähentäväksi (VÄH) etuudeksi sille ajalle, joka on jo maksettu. Tässä tilanteessa asiakasta ei tarvitse kuulla tai pyytää suostumusta oikaisuun (KKRL 566/ a ). Jos kuntoutusrahajaksoja on vielä maksamatta, muuta eläkkeen vaikutus kuntoutusrahan perusteeksi (PER). Jos kuntoutusrahan ja sen perustana olevien eläkkeiden määrä yhteensä ei ylitä ylläpitokorvauksen vähimmäismäärää, ylläpitokorvauksen maksaminen voi jatkua. Jos kuntoutusrahaan jää liikamaksua, selvitä asia regrssiperintä-ohjeen mukaisesti. Esimerkki Asiakkaalle on myönnetty kuntoutusrahaa ajalle Kuntoutusrahaa on vielä maksamatta välinen aika. Kuntoutusrahan työjonossa on Tarkistettava asia, Muu etuus /Kansaneläke. Kela myöntää kuntoutustuen väliselle ajalle. Kuntoutusraha oikaistaan 1.2. alkaen ja Kelan maksaman kuntoutustuen määrä viedään vähentäväksi (VÄH) etuudeksi saakka. Kuntoutustuen vaikutus muutetaan kuntoutusrahan määräytymisen perusteeksi (PER) väliselle ajalle (tältä ajalta kuntoutusrahaa ei ole vielä maksettu). Maksunsaajat näytöllä on eläkekäsittelijän rekisteröimä regressi. Asiakkaan kuntoutusraha määräytyy eläkkeensaajan kuntoutusrahana välinen aika. 76

84 Takautuva eläkepäätös Kelalta ja työeläkelaitokselta Asiakas voi saada takautuvan eläkepäätöksen sekä työeläkelaitokselta että Kelalta ja päätösten alkamisajat voivat poiketa toisistaan. Lue lisää, miten työeläkkeen vaikutus selvitetään. Esimerkki Asiakkaalle on myönnetty kuntoutusrahaa ajalle Kuntoutusrahaa on vielä maksamatta välinen aika. Kuntoutusrahan työjonossa on Tarkistettava asia, Muu etuus / Työel. Työeläkelaitos myöntää täyden kuntoutustuen väliselle ajalle. Kuntoutustuen maksaminen alkaa 1.4. Kuntoutusrahan työjonossa on Tarkistettava asia, Muu etuus / Kansaneläke. Kela myöntää kuntoutustuen väliselle ajalle. Työeläkelaitokselle ilmoitetaan maksetut kuntoutusrahajaksot väliseltä ajalta kirjeellä KRV05. Kuntoutusraha oikaistaan 1.2. alkaen ja Kelan maksaman kuntoutustuen määrä viedään vähentäväksi (VÄH) etuudeksi saakka. Kelan maksaman kuntoutustuen vaikutus muutetaan kuntoutusrahan määräytymisen perusteeksi (PER) väliselle ajalle (tältä ajalta kuntoutusrahaa ei ole vielä maksettu). Maksunsaajat näytöllä on eläkekäsittelijän rekisteröimä regressi. Työeläkelaitoksen maksaman kuntoutustuen vaikutus muutetaan kuntoutusrahan määräytymisen perusteeksi (PER) väliseltä ajalta (tältä ajalta kuntoutusrahaa ei ole vielä maksettu). Asiakkaan kuntoutusraha määräytyy eläkkeensaajan kuntoutusrahana välisenä aikana. Kuntoutusrahan määrään vaikuttavat sekä Kelan ettätyöeläkelaitoksen maksamat kuntoutustuet Takuueläke Takuueläke on vähimmäiseläke, jonka tarkoituksena on turvata pientä eläkettä saavien henkilöiden toimeentuloa. Vaikutus kuntoutusrahan määräytymiseen Takuueläke vaikuttaa eläkkeensaajan kuntoutusrahan määräytymiseen, jos takuueläke on myönnetty kansaneläkelain työeläkelakien mukaisen täyden työkyvyttömyyseläkkeen perustella tai maahanmuuttajalle ( alkaen) työkyvyttömyyden perustella. Takautuva päätös Takuueläke voidaan myöntää takautuvasti samalle ajalle, jolle on maksettu kuntoutusrahaa. Tällöin samalta ajalta maksettu kuntoutusraha peritään regressinä takautuvasti myönnettävästä takuueläkkeestä. Lue lisää menettelystä Kelan työkyvyttömyyseläkettä ja regressiperintää koskevista ohjeista. 77

85 Takuueläke ja KEL 12 4 mom. eläke Takuueläkkeellä ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan, jos asiakkaan työkyvyttömyyseläke on myönnetty KEL 12 4 mom. mukaan (pysyvä sokeus, liikuntakyvyttömyys tai avuttomuus). Poista takuueläkkeen vaikutus. Lue lisää: eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrästä eläkkeensaajan kuntoutusrahasta KEL 12 4 mom. mukaisesta eläkkeestä KEL 12 4 mom. (sokea, liikuntakyvytön, avuton) Pysyvästi sokealle, liikuntakyvyttömälle tai avuttomalle henkilölle maksettava työkyvyttömyyseläke (KEL 12 4 mom.) ei vaikuta kuntoutusrahan maksamiseen eikä kuntoutusrahaa makseta eläkkeensaajan kuntoutusrahana. Asiakas voi saada lisäksi takuueläkettä. Asiakkaan kuntoutusraha määräytyy työtulon, edeltävän etuuden tai vähimmäismäärän mukaisesti. Selvitä eläkelaji asiakkaan kansaneläketiedoista. Huomaa, että nuoren kuntoutusrahaa, KEL 12 :n 4 mom. mukaista työkyvyttömyyseläkettä sekä takuueläkettä voi saada samanaikaisesti. Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä ja KEL 12 :n 4 momentin mukaista eläkettä samanaikaisesti saavan kuntoutusraha määräytyy eläkkeensaajan kuntoutusrahana, jossa KEL 12 :n 4 momentin mukaista eläkettä ei oteta huomioon. Lue lisää: Työkyvyttömyyseläke > Oikeus ja edellytykset > Sokeat ja liikuntakyvyttömät Lapsikorotus Kela maksaa eläkkeensaajille lapsikorotusta alle 16-vuotiaista lapsista. Se on verotonta ja sitä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Lapsikorotuksen voi saada seuraaviin eläkkeisiin: kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki, vanhuuseläke tai varhennettu vanhuuseläke tai kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain mukainen työttömyyseläke työ- tai virkasuhteeseen perustuva työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke, työttömyyseläke, vanhuuseläke tai varhennettu vanhuuseläke työkyvyttömyyden perusteella myönnetty lakisääteinen tapaturma-, liikennevakuutus- tai sotilasvammaeläke, elinkorko, työkyvyttömyyseläke tai ansionmenetyksen korvaus, jota maksetaan, kun liikennevahingon sattumisesta on kulunut vuosi. Lapsikorotuksen vaikutus kuntoutusrahaan riippuu, mihin eläkkeeseen sen maksaminen perustuu. Lapsikorotus vaikuttaa kuntoutusrahan määrään Lapsikorotus huomioidaan eläkkeiden kokonaismäärässä ja se vaikuttaa eläkkeensaajan kuntoutusrahaan, kun asiakkaalle on myönnetty Kelan maksama työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki työeläkelakien mukaan maksettu työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki 78

86 työttömyyseläke. Takautuvasti myönnettyä lapsikorotusta ei regressoida, jos sitä maksetaan samalle aikaa, jolta on maksettu kuntoutusrahaa. Ei vaikutusta Jos asiakkaalle maksetaan lapsikorotusta työeläkelain mukainen osatyökyvyttömyyseläkkeen tai osakuntoutustuen perustella, korotuksella ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan. Lapsikorotusta ei vähennetä kuntoutusrahasta, koska se ei ole luonteeltaan ansionmenetyskorvausta Perhe-eläkkeet Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä perhe-eläkejärjestelmää Kelan hoitama perhe-eläke ja työeläkejärjestelmän perhe-eläke, joka perustuu edunjättäjän ansaitsemaan työ- tai yrittäjäeläkkeeseen. Kelan perhe-eläkkeet Kelan maksamia perhe-eläkkeitä ovat lapseneläke ja leskeneläke. Lapseneläkkeeseen kuuluu perusmäärä ja täydennysmäärä. Leskeneläkkeeseen kuuluu alkueläke ja sen jälkeen mahdollisesti jatkoeläke. Näillä eläkkeillä ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan eikä sen määräytymiseen, sillä ne eivät ole ansionmenetyskorvauksia. Työeläkelakien mukaiset perhe-eläkkeet Työeläkelaitosten maksamia perhe-eläkkeitä ovat lapseneläke ja lesken eläke. Näillä eläkkeillä ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan eikä sen määräytymiseen, sillä ne eivät ole ansionmenetyskorvauksia Vanhuuseläke ja varhennetut vanhuuseläkkeet Varhennettu vanhuuseläke ja vanhuuseläke Kansaneläkelain tai työeläkelakien perusteella maksettava varhennettu vanhuuseläke vanhuuseläke 65-vuotiaalle maahanmuuttajalle myönnettävä takuueläke estävät kuntoutusrahan maksamisen. Kuntoutusrahan saajan siirtyessä vanhuuseläkkeelle tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle kuntoutusrahaoikeus päättyy eläkkeen maksamisen alkamiseen. Osittain varhennettu vanhuuseläke Työeläkelakien mukainen osa-aikaeläke on korvattu osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä (OVE). Eläkettä voi saada 61-vuotta täyttänyt henkilö joko 25 % tai 50 % karttuneen työeläkkeen 79

87 määrästä. Asiakas voi jatkaa kokopäivätyössä tai vähentää työskentelyään. Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä koskevat säännökset tulevat voimaan Osittain varhennettu vanhuuseläke ei estä kuntoutusrahan saamista eikä sitä vähennetä siitä. Vapaaehtoinen vanhuuseläke tai lisäeläke Yksilölliset eläkevakuutukset, kuten vapaaehtoinen vanhuuseläke tai lisäeläke, täydentävät lakisääteistä eläketurvaa. Ne eivät ole työeläkelain mukaisia eläkkeitä eivätkä siten vaikuta kuntoutusrahan määräytymiseen tai sen maksamiseen vähentävästi tai estävästi Takautuva päätös työeläkelaitoksesta Työeläkelaitoksen päätös muodostaa Oiwaan Tarkistettava asia työn. Selvitä vanhuuseläkkeen alkamispäivä ja eläkkeen maksun alkamispäivä Työeläkkeet ja korvaukset kyselyllä (HEKY). Vanhuuseläke tai varhennettu vanhuuseläke peritään regressinä, jos eläkettä on maksettu samalta ajalta kuin kuntoutusrahaa. Takautumisoikeus koskee työeläkelakien ja kansaneläkelakien mukaisia vanhuuseläkkeitä ja varhennettuja vanhuuseläkkeitä. Työeläkelaitokselle maksettu kuntoutusraha ilmoitetaan ja peritään kirjeellä KRG74. Takautuva päätös Kelalta Jos Kela myöntää varhennetun vanhuuseläkkeen ja samalta aikaa on maksettu kuntoutusrahaa, maksettu kuntoutusraha peritään maksuvaatimuksen perusteella Kelalle Eläketuki ikääntyvälle pitkäaikaistyöttömälle Eläketukilaki tuli voimaan Eläketuki on kertaluonteinen järjestely ja se voidaan myöntää asiakkaalle, joka on ollut lähes yhtäjaksoisesti työttömänä 5 vuotta. Täysi eläketuki on täyden takuueläkkeen suuruinen eli 760,26 e/kk (vuonna 2017). Eläketuen toimeenpanosta vastaa Kela. Asiakas voi saada eläketukea, jos: asuu Suomessa on syntynyt ennen eli on täyttänyt 60 vuotta ennen on ollut oikeutettu työmarkkinatukeen ja on saanut ajanjaksolla työmarkkinatukea vähintään päivää tai enimmäisajan työttömyyspäivärahaa ja lisäksi työmarkkinatukea vähintään 750 päivää. Eläketuki myönnetään sen kuukauden alusta, jona oikeus siihen on syntynyt ja se lakkaa viimeistään 65 vuoden iässä tai sen kuukauden alusta lukien, josta eläketuen saajalle on myönnetty sen maksamisen estävä työ- tai kansaneläke. Lue lisää eläketuesta eläketuen etuusohjeesta. Kuntoutusrahan myöntäminen eläketuen saajalle Eläketuen saaja voi saada eläkkeensaajan kuntoutusrahaa, jonka määrä on kahdeskymmenesviidesosa asiakkaalle maksettavien eläkkeiden (eläketuki mukaan lukien) yhteismäärän kymmenesosasta. Lue lisää eläkkeensaajan kuntoutusrahasta. 80

88 Eläketuen myöntäminen kuntoutusrahan saajalle Työtulojen, edeltävän etuuden tai vähimmäismäärän perusteella määräytyvä kuntoutusraha estää eläketuen myöntämisen. Sen sijaan eläkkeensaajan kuntoutusrahana määräytyvä kuntoutusraha ei estä eläketuen myöntämistä. Jos eläketukea ollaan myöntämässä henkilölle, jolle on jo myönnetty estävä kuntoutusraha, eläketuen käsittelijä ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja selvittää haluaako asiakas, että kuntoutusraha muutetaan hänen suostumuksellaan eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi, jolloin hänelle voidaan myöntää eläketuki. Kuntoutusraha voidaan muuttaa eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi kuntoutusrahan edellisestä maksupäivästä lukien. Takautuvalle ajalle, jolta kuntoutusraha on jo maksettu, ei eläketukea myönnetä. Tämän jälkeen eläketuen käsittelijä tekee Oiwaan kuntoutusrahan työjonoon toimeksiantotyön eläkkeensaajan kuntoutusrahan myöntämiseksi. Toimeksiantotyössä kerrotaan, mistä lukien eläketuki tulisi myönnettäväksi ja mikä sen määrä on. Tietojen perusteella kuntoutusrahan käsittelijä tarkistaa kuntoutusrahan eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi siitä lukien, kun kuntoutusrahaa ei ole vielä maksettu. Tämän jälkeen eläketuen käsittelijä voi myöntää asiakkaalle eläketuen Urheilijan tapaturma- ja eläketurva Urheilijan tapaturma- ja eläketurva Pääasiallisen toimeentulonsa urheilusta saavat kuuluvat pakollisen eläke- ja tapaturmavakuutuksen piiriin. Vakuutuksen ottaa ja vakuutusmaksut maksaa se urheiluseura tai liikuntajärjestö, joka on tehnyt sopimuksen urheilijan kanssa. Lisäksi yksilöurheilija voi ottaa lainmukaisen vakuutuksen. Lakisääteinen vakuutus kattaa lisäksi vanhuuden turvan. Laki urheilijan tapaurma- ja eläketurvasta 276/2009 Suhde kuntoutusrahaan Urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain mukaisia korvauksia ovat tapaturmaeläke ja vanhuuseläke. Täytenä maksettavat korvaukset estävät kuntoutusrahan myöntämisen. Osittaiset korvaukset vähennetään kuntoutusrahasta. Kuntoutusrahaan ei vaikuta urheilijavakuutuksen perusteella maksettava: sairaanhoidon tai lääkinnällisen kuntoutuksen korvaus haittaraha haitta- ja vaatelisä kodinhoitokustannusten korvaus korvaus opaskoiran ylläpidosta perhe-eläke ja hautausapu Ylimääräisestä urheilijaeläkkeestä katso Suhde muihin etuuksiin > Eläkkeet > Muut eläkkeet. 81

89 Muut eläkkeet Ylimääräinen urheilijaeläke Ylimääräinen urheilijaeläke ei ole luonteeltaan ansionmenetyskorvausta eikä sillä ole vaikutusta kuntoutusrahan myöntämiseen tai maksamiseen. Ylimääräinen urheilijaeläke voidaan myöntää urheilijalle, joka asuu tai on asunut pysyvästi Suomessa, tunnustukseksi hänen Olympiakisoissa saamastaan kultamitalista. Erityisestä syystä eläke voidaan myöntää myös merkittävästä kansainvälisestä urheilu-urasta. Eläkettä ei ilman erityistä syytä myönnetä henkilölle, joka ei ole täyttänyt 60 vuotta. Ylimääräistä urheilijaeläkettä voidaan maksaa täytenä tai osaeläkkeenä. Ylimääräinen urheilijaeläke on 1 319,06 euroa kuukaudessa. Osaeläke on puolet täyden eläkkeen määrästä. Eläkettä ei myönnetä, jos hakijan verotuksessa vahvistetut eläke- ja muut pysyvät tulot kansaneläketuloa lukuun ottamatta ylittävät täyden ylimääräisen urheilijaeläkkeen suuruuden kerrottuna kahdella. Lue lisää: Laki ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä (1419/2014) Urheilijan tapaturma- ja eläketurvan suhteesta kuntoutusrahaan Ylimääräinen taiteilijaeläke Ylimääräinen taiteilijaeläke ei ole luonteeltaan ansionmenetyskorvausta eikä sillä ole vaikutusta kuntoutusrahan myöntämiseen tai maksamiseen. Ylimääräinen taiteilijaeläke voidaan myöntää taiteilijalle, joka asuu tai on asunut pysyvästi Suomessa, tunnustukseksi hänen ansiokkaasta toiminnastaan luovana tai esittävänä taiteilijana. Eläkettä ei ilman erityistä syytä saa myöntää henkilölle, joka ei ole täyttänyt 60 vuotta. Ylimääräinen taiteilijaeläke myönnetään joko täytenä eläkkeenä tai osaeläkkeenä. Ylimääräinen taiteilijaeläke on 1 328,69 euroa kuukaudessa. Osaeläke on puolet täyden eläkkeen määrästä. Eläkettä ei myönnetä, jos hakijan verotuksessa vahvistetut eläke- ja muut pysyvät tulot kansaneläketuloa lukuun ottamatta ylittävät ylimääräisen taiteilijaeläkkeen määrän kerrottuna kahdella. Lue lisää: Laki ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä (194/2016) Työeläkekuntoutus ja sen korvaukset Työeläkekuntoutuksella tarkoitetaan työeläkelaitosten järjestämää ja kustantamaa ammatillista kuntoutusta. Työeläkelaitos maksaa asiakkaalle kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa, osakuntoutusrahaa, harkinnanvaraista kuntoutusavustusta tai kuntoutuskorotusta kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen saajalle. Työeläkelaitoksen maksama kuntoutusraha, osakuntoutusraha (esim. TyEL 28 ) ja harkinnanvarainen kuntoutusavustus (esim. TyEL 31 ) vähennetään Kelan maksamasta kuntoutusrahasta. Työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen ja kuntoutustuen lisänä maksettavaa kuntoutuskorotusta (esim. TyEL 30 ), ei vähennetä Kelan maksamasta kuntoutusrahasta. 82

90 Takautuva työeläkelakien mukainen kuntoutusraha ajalle, jolta maksettu Kelan kuntoutusrahaa Työeläkelaitos ei lähtökohtaisesti maksa kuntoutusrahaa ajalta, jolta Kela on maksanut kuntoutusrahaa (TyEL 34 ja 43 :n 2 momentti). Jos työeläkekuntoutus myönnetään takautuvasti samalle ajalle, jolle Kela on järjestänyt ammatillisen kuntoutuksen, oikeutta Kelan ammatilliseen kuntoutukseen ei enää ole. Ammatillisen kuntoutuksen päätös on siksi oikaistava. Kun kuntoutus on hylätty, on kuntoutusrahapäätöskin oikaistava vastaavasti. Oikaisupäätöksellä todettavaan kuntoutusrahan liikamaksuun ei ole mahdollista soveltaa regressimenettelyä vaan se on takaisinperittävä asiakkaalta itseltään (KKRL 39 ja TyEL 43 :n 2 mom.). Lue lisää: Päätöksen oikaisu ja poistaminen > Oikaisu vahingoksi Takaisinperintä Erityishoitoraha Kuntoutusrahaa ja erityishoitorahaa ei voi saada samanaikaisesti. Kuntoutusraha on ensisijainen erityishoitorahaan nähden. Jos asiakas on kuitenkin hakenut erityishoitorahaa lapsen kuntoutukseen tai sopeutumisvalmennukseen osallistumisen vuoksi, erityishoitoraha voidaan myöntää muiden edellytysten täyttyessä. Kuntoutusrahasta ei mene omavastuuta, kun vanhempi osallistuu lapsensa kuntoutukseen. Toisin kuin erityishoitorahassa, kuntoutusrahassa ei ole myöskään enimmäisaikaa Opintoetuudet Kelan maksamia opiskelun aikaisia opintoetuuksia ovat opintotuki, johon kuuluvat opintoraha, asumislisä, opintolainan valtiontakaus sekä koulumatkatuki. Koulutusrahasto myöntää aikuiskoulutustukea omaehtoiseen koulutukseen osallistuvalle aikuisopiskelijalle, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä. Miten Kelan maksamat opintoetuudet vaikuttavat Opintoetuuden saaminen ei estä tai vähennä kuntoutusrahan maksamista. Opiskelijalle maksettu kuntoutusraha huomioidaan tulona opintotuen tulovalvonnassa. Kuntoutusrahan määrä voi lain mukaan perustua opintorahan määrään, mutta käytännössä asiakkaalle maksetaan siinä tapauksessa vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa Kuntoutusrahaa maksetaan koulutukseen Kuntoutusraha estää opintoetuuden (opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus) myöntämisen samaan koulutukseen Kelan kuntoutusrahan (ml. nuoren kuntoutusrahaa) kanssa. Koulumatkatukea ja koulutukseen maksettavaa kuntoutusrahaa (ml. nuoren kuntoutusrahaa) voi saada samanaikaisesti. 83

91 Opintoetuuksia on jo maksettu samaan koulutukseen Opintoraha ja asumislisä on lakkautettava, jos olet myöntämässä kuntoutusrahaa samaan koulutukseen. Tee toimeksiantotyö opintotuen-työjonoon ja kirjaa kommenttiin, mistä alkaen kuntoutusraha myönnetään. Opintoetuuden käsittelijä tekee opintorahasta bruttomaksuvaatimuksen ja asumislisästä nettovaatimuksen kuntoutusrahaan, jos molempia on maksettu. Valitse molemmat maksuvaatimukset mukaan kuntoutusrahan ratkaisuun. Aikuiskoulutustuki Asiakas ei voi yleensä saada samanaikaisesti Kelan kuntoutusrahaa ja Koulutusrahaston maksamaa aikuiskoulutustukea. Jos kuntoutusrahaa maksetaan samaan koulutukseen, sen vaikutus aikuiskoulutustukeen on estävä. Muissakin tilanteissa Koulutusrahasto voi katsoa, ettei asiakas opiskele kuntoutuksen aikana päätoimisesti ja hylkää aikuiskoulutustuen kuntoutusrahan ajalta. Jos aikuiskoulutustukea maksetaan kuntoutusrahan kanssa samalta ajalta, se vähennetään kuntoutusrahasta. Tutki Aikuiskoulutustuen kyselyllä (HEKY), miltä ajalta aikuiskoulutustukea on maksettu. Ennen kuin vähennät aikuiskoulutustuen kuntoutusrahasta, ole yhteydessä Koulutusrahastoon ( ja varmista, ettei aikuiskoulutustukea tulla hylkäämään kuntoutusrahan ajalta Sairauspäiväraha (ml. osasairauspäiväraha) Kuntoutuksen ajalta kuntoutusraha on ensisijainen sairauspäivärahaan (ml. jatkossa osasairauspäiväraha) nähden. Sairauspäivärahaan ei ole oikeutta samalta ajalta jolle kuntoutusraha on myönnetty. Kuntoutukseen osallistuminen ei sinällään kuitenkaan estä sairauspäivärahan myöntämistä. Esimerkiksi sairaalan kuntoutusosastolla tapahtuva kuntoutus voi oikeuttaa kuntoutusrahaan tai vaihtoehtoisesti sairauspäivärahaan. Oikea etuus pitää tutkia kuntoutuspäätöksen ja/tai lääkärinlausunnon perusteella Jos asiakas on sairauspäivärahakaudella lyhytaikaisessa enintään viikon kestävässä kuntoutuksessa, voidaan sairauspäivärahan maksua jatkaa tältä ajalta. Lyhytaikainen kuntoutus voi olla esimerkiksi Kelan järjestämä ammatillinen kuntoutusselvitys. Jos asiakas on hakenut kuntoutusrahaa kuntoutuksen ajalta, hän voi peruuttaa kuntoutusrahahakemuksen ja sairauspäivärahaa voidaan myöntää kuntoutuksen ajalta. Peruuttaminen on mahdollista siihen saakka, kunnes kuntoutusrahapäätös on lainvoimainen. Lue lisää sairauspäivän maksamisesta lyhytaikaisen kuntoutuksen ajalta. Kuntoutusraha sairauspäivärahan ajalle Jos kuntoutusrahaa on myönnetty takautuvasti samalle ajalle, jolta on maksettu sairauspäivärahaa, takautuvasti maksettava kuntoutusraha peritään regressinä Kelalle liikaa maksetun sairauspäivärahan määrään saakka (KKRL 566/ mom.). Työnantajalle maksettua sairauspäivärahaa ei voi periä regressinä kuntoutusrahasta, perintä on tehtävä normaalina takaisinperintänä. Tee toimeksiantotyö sairauspäivärahan työjonoon ja kirjaa kommenttiin, mistä alkaen kuntoutusraha ollaan myöntämässä. Ratkaise kuntoutusraha, kun sairauspäiväraha on lakkautettu. 84

92 Sairauspäiväraha kuntoutusrahan ajalle Jos asiakkaan kuntoutus on keskeytynyt sairastumisen vuoksi ja asiakas on sairausvakuutuslain mukaan työkyvytön, voidaan päätös sairauspäivärahasta antaa vasta kun kuntoutusrahan maksaminen on lakkautettu. Jos sairauspäiväraha myönnetään takautuvasti samalle ajalle, jolta on maksettu kuntoutusrahaa, takautuvasti maksettava sairauspäiväraha peritään regressinä Kelalle liikaa maksetun kuntoutusrahan määrään saakka (KKRL 566/ mom.). Kuule asiakasta ennen kuntoutusrahan lakkauttamista Lakkauta kuntoutusraha sairauspäiväraha myönnön alusta lukien Tallenna kuntoutusrahan Liikamaksu-näytölle perintätavaksi regressikuittaus sairauspäivärahasta (PR) Kun kuntoutusraha ratkaisu on tallennettu, takaisinperintäjärjestelmään muodostuu ohjelmallisesti tekninen ratkaisu regressiperinnästä. Sairauspäivärahan Hakemustyö Oiwassa odottaa kuntoutusrahan lakkauttamista. Tee yhteistyötä sairauspäiväraha käsittelijän kanssa. Ilmoita kun kuntoutusraha on lakkautettu esimerkiksi kirjaamalla asiasta Hakemustyön kommenttiin. Työnantajalle maksettua kuntoutusrahaa ei voi periä regressinä sairauspäivärahasta. Perintä on tehtävä normaalina takaisinperintänä. Huomautus Regressikuittaus ei kuitenkaan ole mahdollinen osasairauspäivärahasta, luovutuspäivärahasta tai tartuntatautietuudesta. Lue lisää kuntoutusrahan liikamaksun kuittaamisesta Toimeentulotuki Toimeentulotuki koostuu Kelan myöntämästä perustoimeentulotuesta sekä kunnan myöntämästä täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Kuntoutusraha on ensisijainen etuus toimeentulotukeen nähden. Toimeentulotuen saaminen ei estä kuntoutusrahan tai odotus- ja väliajan kuntoutusrahan myöntämistä. Toimeentulotuki ei myöskään vähennä kuntoutusrahan määrää. Kuntoutusraha toimeentulotuen saajalle Sekä Kela että kunta voivat periä ja nostaa asiakkaalle maksettavan kuntoutusrahan ajalta, jolta ne ovat maksaneet toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa kuntoutusrahaetuutta vastaan. Jos etuuteen kohdistuu sekä Kelan että kunnan maksuvaatimukset, maksetaan kuntoutusraha ensin Kelalle ja sen jälkeen kunnalle. Jos ratkaisun yhteydessä etuuskäsittelijä huomaa, että Kela on maksanut samalta ajalta perustoimeentulotukea eikä kuntoutusrahaan kohdistu maksuvaatimusta (saatavan suunnitelmaa), kuntoutusrahan voi ratkaista normaalisti. Toimeentulotukeen tehdään Tarkistettava asia työ ja kommenttiin kirjataan kuntoutusrahan myöntöaika Työttömyysetuudet Työttömyysturvaa maksetaan joko työttömyyskassasta tai Kelasta työttömyyden tai työllistymistä edistävän palvelun, kuten aikuiskoulutuksen ja omaehtoisen opiskelun ajalta. Ansiopäivärahaa 85

93 voivat saada ne työttömät, jotka ovat työttömyyskassan jäseniä. Kelan työttömyysetuutta maksetaan, jos asiakkaalla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan. Kelan työttömyysetuudet Kuntoutusraha estää työmarkkinatuen ja peruspäivärahan maksamisen. Tee toimeksiantotyö työttömyysturvan-työjonoon ja kirjaa kommenttiin, mille ajalle kuntoutusraha myönnetään. Työttömyysturvan käsittelijä lakkauttaa työttömyysturvan ja tekee työttömyysetuudesta maksuvaatimuksen kuntoutusrahaan. Valitse maksuvaatimus mukaan kuntoutusrahan ratkaisuun. (KKRL 39 2 mom). Työttömyyskassojen työttömyysetuudet Työttömyyskassat maksavat ansioon suhteutettu päiväraha. Asiakkaalla on ilmoitusvelvollisuus työttömyyskassalle, jos hän on hakemassa tai hänelle on maksettu kuntoutusrahaa samalle aikaa. Jos asiakas on saanut työttömyyspäivärahaa ja hänelle on oikeus kuntoutusrahaan, maksetaan kuntoutusraha työttömyysetuuden määrään saakka työttömyyskassalle. Kuntoutusraha maksetaan työttömyyskassalle sen jälkeen, kun kassa on vastannut Kelan lähettämään tiedusteluun. Tiedustelu tehdään käyttäen asiakaskirjettä KRV03. (KKRL 39 2 mom). Vuorottelukorvaus Palkkatuki Kuntoutusraha estää vuorotteluvapaalain mukaisen vuorottelukorvauksen maksamisen. Takautuvaa kuntoutusrahaa ei voida maksaa työttömyyskassalle eikä pidättää Kelalle maksettua vuorottelukorvausta vastaan. Työ- ja elinkeinotoimisto voi maksaa harkinnanvaraista palkkatukea työnantajalle, joka palkkaa työnhakijan jolla on vaikeuksia työllistyä. Palkkatukea voidaan myöntää sekä toistaiseksi voimassa olevaan että määräaikaiseen työsuhteeseen, myös oppisopimuskoulutukseen. (Lue lisää palkkatuesta TE-toimiston sivuilta.) Työnantajalle maksettavalla palkkatuella ei ole vaikutusta kuntoutujan kuntoutusrahaoikeuteen tai sen määrään Vanhempainpäivärahat Vanhempainpäivärahoja ovat äitiys-, isyys- ja vanhempainraha. Ne vähennetään kuntoutusrahasta, jos vanhempainpäivärahoja maksetaan samalta aikaa. Vähennystä ei tehdä Vanhempainpäivärahaa ei vähennetä kuntoutusrahasta, jos vanhempainpäiväraha määräytyy vähimmäismääräisenä asiakkaan päätoimisen opiskelun vuoksi (SVL 11 luku 8 ). Selvitä vanhempainpäiväpäätöksestä, mihin vähimmäismäärä perustuu. 86

94 Kotihoidontuki Kotihoidon tukena ja yksityisen hoidon tukena maksetaan hoitorahaa, hoitolisää ja kuntalisää. Hoitolisä on tulosidonnainen. Kotihoidontuki ei vaikuta kuntoutusrahan maksamiseen, mutta kuntoutusraha voi vaikuttaa tulosidonnaiseen hoitolisään ja osittaiseen hoitorahaan Luopumistuki Maatalousyrittäjä tai poronhoitaja, joka pysyvästi lopettaa maataloustuotannon tai porotalouden harjoittamisen ennen varsinaista eläkeikää voi saada Melasta luopumistukea. Luopumistuki turvaa maatalousyrittäjän ja poronhoitajan toimeentuloa ennen vanhuuseläkeikää silloin, kun yrittäjä toteuttaa sukupolvenvaihdoksen. Luopumistukeen ovat oikeutettuja maatalousyrittäjät ja poronhoitajat, jotka pysyvästi lopettavat maataloustuotannon tai porotalouden harjoittamisen ennen varsinaista eläkeikää. Luopumistuki nykymuotoisena on voimassa vuosina Luopumistukien maksaminen jatkuu vielä vuoden 2018 jälkeen. Luopumistuella oleva voi tehdä rajoitetusti palkkatöitä tai harjoittaa pienimuotoista yrittäjätoimintaa. Näistä ansiotöistä saatavat tulot eivät kuitenkaan saa ylittää tulorajaa, joka vuonna 2017 on 727,29 euroa kuukaudessa. Mela maksaa korvauksia myös vanhoista luopumisjärjestelmistä, kuten luopumiseläkkeitä. Luopumiseläke on elinikäinen etuus ja saajat ovat vähintään 67-vuotiaita. Sukupolvenvaihdoseläkkeitä ja luopumiskorvauksia ei enää ole maksussa. Vaikutus kuntoutusrahaan Luopumistuki vähennetään kuntoutusrahasta Ensisijaiset ansiomenetyskorvaukset Liikennevakuutus-, tapaturmavakuutus- ja sotilastapaturmalainsäädännön mukaiset ansionmenetyskorvaukset (ns. SOLITA-korvaukset) ovat kuntoutusrahaan nähden ensisijaisia. Vaikutus kuntoutusrahaan riippuu siitä, onko korvaus myönnetty täysimääräisenä vai osittaisena. Osakorvaus vähennetään kuntoutusrahasta ja täysimääräinen korvaus estää kuntoutusrahan maksamisen. Huomaa että eri tilanteisiin tulee käyttää eri perintäkirjettä: KRG72 (estävä ansiomenetyskorvaus) ja KRG73 (vähentävä ansiomenetyskorvaus). Lue lisää korvauksista: Työtapaturma- ja ammattitauti Liikennevahinko Sotilastapaturma Urheilijan tapaturma- ja eläketurva 87

95 Muun korvauksen viivästyminen Kuntoutusraha voidaan myöntää, kun ensisijaisen korvauksen saaminen viivästyy asiakkaasta riippumattomasta syystä. Jos asiakas on hakenut muuta korvausta ja kuntoutusrahahakemuksesta tai tapaturmaselvityksestä ilmenee, missä vakuutusyhtiössä asia on vireillä, pyydä vakuutusyhtiöltä korvauspäätös tai viivästymistodistus. Tällöin asiakkaan oikeus korvaukseen siirtyy maksettua kuntoutusrahaa vastaavalta osalta Kelalle (KKRL 22 4 mom). Jos asiakas ei ole hakenut muun lain mukaista etuutta, mutta hänellä saattaisi olla siihen oikeus, ohjaa asiakasta tekemään hakemus ja pyydä ilmoittamaan sen vireillepanosta Kelaan. Jos on ilmeistä, että asiakkaalla on oikeus muun lain mukaiseen etuuteen, mutta hän ei hae sitä, hylkää kuntoutusrahahakemus. Kuntoutusrahan myöntäminen viivästymistodistuksen perusteella. Kun kuntoutusraha myönnetään viivästymisen perusteella, vakuutusyhtiölle lähetetään ohjelmallisesti ilmoitus myönnetystä kuntoutusrahasta päätöksen yhteydessä. Asiakkaalle kerrotaan päätöksessä kuntoutusrahan maksamisesta muun korvauksen viivästymisestä huolimatta, ja Kelan oikeudesta periä samalta ajalta myöhemmin myönnettävä muun lain mukainen korvaus maksettua kuntoutusrahaa vastaavalta osalta. Kun tieto muun korvauksen myöntämisestä tulee Kelaan, oikaise etuuspäätös. Lähetä vakuutusyhtiölle takaisinperintäjärjestelmän kautta perintäkirje, jossa ilmoitat maksetun päivärahan kokonaismäärän. Vakuutusyhtiö maksaa myöntämänsä korvauksen Kelalle Kelan maksaman kuntoutusrahan määrään saakka. Jos viivästymistodistustusta ei ole toimitettu ja vakuutusyhtiö pyytää perimisilmoitusta ennen kuin antavat oman päätöksen, lue toimintaohje Regressiperintä-sivulta Ulkomailta maksettava korvaus Ulkomailta maksettaviin etuuksiin ja korvauksiin ei sovelleta viivästymistodistusmenettelyä. Voit myöntää kuntoutusrahan ilman viivästymistodistusta. Lisää päätökseen huomautus siitä, että asiakkaan on itse ilmoitettava Kelalle, jos hän myöhemmin saa ulkomaan laitoksesta etuutta tai korvausta samalle ajalle, jolle kuntoutusraha myönnetään. Ulkomaan lainsäädännön mukaan voi olla myös niin, että ulkomainen laitos vähentää Suomesta maksettavan kuntoutusrahan maksamastaan korvauksesta. Tällöin kuntoutusraha jää asiakkaan ensisijaiseksi ansionmenetyskorvaukseksi kuntoutuksen ajalta Työtapaturma ja ammattitauti Työtapaturma- ja ammattitautilakien mukainen: täysimääräinen päiväraha, kuntoutusraha ja tapaturmaeläke estää kuntoutusrahan maksamisen. osakorvauksena maksettava päiväraha ja tapaturmaeläke vähennetään kuntoutusrahasta. Muilla kuin edellä mainituilla työtapaturma- ja ammattitautilakien mukaisilla korvauksilla ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan. Myöskään yrittäjän tai maatalousyrittäjän vapaaehtoiseen vapaa-ajan vakuutukseen perustuvilla korvauksilla ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan lukien. Yksityistapaturmavakuutukseen perustuvilla korvauksilla ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan. Työtapaturma- ja ammattitautilakeja ovat: 88

96 työtapaturma- ja ammattitautilaki maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta annettu laki Työtapaturma- ja ammattitautilaki Työtapaturmia ja ammattitauteja korvataan työsuhteessa oleville sekä yrittäjille työtapaturmaja ammattitautilain perusteella (TyTAL 459/2015). Työnantaja on lähtökohtaisesti velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä työtapaturman ja ammattitaudin varalta. Myös työnantajan kanssa samassa taloudessa asuva perheenjäsen kuuluu vakuutukseen, jos hän tekee työtä työsuhteessa. Pakollisen tapaturmavakuutuksen ulkopuolelle jäävät yrittäjät ja ammatinharjoittajat sekä yrityksen omistajaosakkaat ja yhtiömiehet voivat vakuuttaa itsensä työtapaturma- ja ammattitautilain 24 ja 25 luvun mukaisella yrittäjien vapaaehtoisella tapaturmavakuutuksella. Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista ansionmenetyskorvausta maksetaan päivärahana, kuntoutusrahana tai tapaturmaeläkkeenä. Päiväraha ja tapaturmaeläke voidaan maksaa joko täysimääräisenä tai osakorvauksena. Täysimääräinen päiväraha ja tapaturmaeläke maksetaan, kun vammasta tai sairaudesta aiheutuu täysi työkyvyn ja ansion alenema taikka hoito vielä jatkuu. Osakorvausta maksetaan, kun vahingoittunut kykenee jo uuteen tai entiseen työhön, mutta ansiot ovat vamman tai sairauden vuoksi alemmat kuin ennen tapaturmaa. Tapaturmavakuutuksen kuntoutusraha maksetaan aina täysimääräisenä. Lue lisää: Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) Maatalousyrittäjän tapaturmavakuutus MYEL-vakuuttamisvelvollisella maatalousyrittäjällä ja apurahansaajalla on velvollisuus vakuuttaa itsensä työtapaturman ja ammattitaudin varalta. Jos maatalousyrittäjä ei kuulu pakollisen vakuutuksen piiriin, hän voi ottaa vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen (maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki, MATAL 6 ). Lue lisää: Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki (MATAL, 873/2015) Opiskeluun liittyvä työ Opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta on säädetty tätä koskevassa laissa (460/2015). Lain mukaan voidaan maksaa päivärahaa ja tapaturmaeläkettä ansionmenetyskorvauksena ammatillisessa perus- tai aikuiskoulutuksessa, ammattikorkeakoulussa, yliopistossa, lukiossa tai peruskoulun 7 9 vuosiluokissa sattuneen vahinkotapahtuman perusteella. Täysimääräinen tapaturmalain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke estävät kuntoutusrahan myöntämisen. Osakorvauksena maksettava päiväraha ja tapaturmaeläke eivät estä kuntoutusrahan myöntämistä, mutta ne vähennetään. Ennen sattunut työtapaturma Jos työtapaturma on sattunut ennen , maksetaan tapaturmavakuutuslain perusteella työkyvyn alenemasta ja lääketieteellisestä haitasta korvauksena elinkorkoa. Elinkorko koostuu lääketieteellisen haitta-asteen mukaan määräytyvästä peruskorosta ja työkyvyn aleneman mukaan määräytyvästä täydennyskorosta. Elinkorko estää kuntoutusrahan myöntämisen, jos täydennyskorkoa maksetaan täytenä. 89

97 Elinkorko vähennetään kuntoutusrahasta, jos täydennyskorkoa maksetaan muutoin kuin täytenä. Elinkorolla ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan, jos täydennyskorkoa ei makseta lainkaan Liikennevahinko Liikennevakuutuslain perusteella maksettavia ansionmenetyskorvauksia ovat korvaus työansion menetyksestä työkyvyttömyyseläke työttömyyspäivärahaa vastaava ansionmenetyskorvaus, kun vakuutettu ollut työttömänä ennen liikennevahingon sattumista. Yrittäjän ansionmenetyskorvauksena korvataan yleensä sijaisen palkka sosiaalikuluineen. Korvausten vaikutus kuntoutusrahaan Täytenä maksettava ansionmenetyskorvaus estää kuntoutusrahan myöntämisen. Muu kuin täysi korvaus ansionmenetyksestä vähennetään kuntoutusrahasta. Kuntoutusrahaan ei ole vaikutusta kivusta ja särystä tai pysyvästä haitasta maksettavalla korvauksella. Yrittäjän ansionmenetyskorvauksena korvataan yleensä sijaisen palkka sosiaalikuluineen, joka vähennetään kuntoutusrahasta Sotilastapaturmat Sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaaminen Tapaturmat ja palvelussairaudet korvataan alkaen sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain sekä tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annetun lain perusteella. Lakien mukaiset täydet ansionmenetyskorvaukset (päiväraha, tapaturmaeläke) estävät kuntoutusrahan myöntämisen. Osittaiset ansionmenetyskorvaukset vähennetään kuntoutusrahasta. Muilla lakien mukaisilla korvauksilla (esim. haittaraha, hoitotuki) ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan. Sotilastapaturmalaki Sotilastapaturmalain (1211/90) nojalla korvataan tapaturmat ja palvelussairaudet, jotka ovat sattuneet ajalla Palvelussairautena pidetään ammattitautilain mukaisen ammattitaudin lisäksi myös muuta sairautta, jonka palvelus on todennäköisesti aiheuttanut tai jota palvelus on olennaisesti pahentanut. Sotilastapaturmalain mukaista ansionmenetyskorvausta maksetaan päivärahana tai tapaturmaeläkkeenä. Ne voidaan maksaa joko täysimääräisenä tai osakorvauksena. Täysimääräinen päiväraha ja tapaturmaeläke maksetaan, kun vammasta tai sairaudesta aiheutuu täysi työkyvyn ja ansion alenema taikka hoito vielä jatkuu. Osakorvausta maksetaan, kun 90

98 vahingoittunut kykenee jo uuteen tai entiseen työhön, mutta ansiot ovat vamman tai sairauden vuoksi alemmat kuin ennen tapaturmaa. Täysimääräinen päiväraha ja tapaturmaeläke estävät kuntoutusrahan myöntämisen. Osakorvaukset vähennetään kuntoutusrahasta. Sotilasvammalaki Ennen sattuneet sotilastapaturmat ja palvelussairaudet korvataan sotilasvammalain perusteella. Sotilasvammalain perusteella työkyvyn alenemasta ja lääketieteellisestä haitasta maksetaan korvauksena elinkorkoa. Elinkorko koostuu lääketieteellisen haitta-asteen mukaan määräytyvästä peruskorosta ja työkyvyn aleneman mukaan määräytyvästä täydennyskorosta. Elinkorko estää kuntoutusrahan myöntämisen, jos täydennyskorkoa maksetaan täytenä. Elinkorko vähennetään kuntoutusrahasta, jos täydennyskorkoa maksetaan muutoin kuin täytenä. Elinkorolla ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan, jos täydennyskorkoa ei makseta lainkaan Potilas- ja lääkevahinkokorvaus Potilasvahinkolain perusteella maksettava ansionmenetyskorvaus ei vaikuta kuntoutusrahaan (KKRL 38 ). Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti potilaille terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneita henkilövahinkoja. Potilasvakuutuskeskus huolehtii keskitetysti Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta. Jos kuntoutusrahaa on myönnetty saman vahinkotapahtuman seurauksena, Potilasvakuutuskeskus voi esittää maksuvaatimuksen kuntoutusrahasta. Lääkevahinkokorvaus Lääkevahinkokorvauksella ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan. Kela ilmoittaa pyynnöstä maksamansa etuudet Lääkevahinkovakuutukselle, joka vähentää ensisijaiset lakisääteiset etuudet maksamastaan korvauksesta. Lääkevahinkovakuutus on toissijainen korvausjärjestelmä ja se täydentää lakisääteistä turvaa. Tästä syystä lääkevahinkovakuutuksesta maksettavista korvauksista vähennetään aina lakisääteisestä vakuutuksesta tai muuten julkisista varoista maksettavat tai saatavat etuudet. Nämä korvaukset ja etuudet haetaan asianomaisilta tahoilta (kuten Kela tms.), vaikka vahingosta haettaisiin korvausta myös Suomen Keskinäiseltä Lääkevahinkovakuutusyhtiöltä Ulkomailta maksettavan etuuden ja tulon vaikutus Kuntoutusrahan määrässä on otettava huomioon samaa etuutta tai Kelan kuntoutuslain mukaan huomioon otettavaa muuta etuutta vastaava ulkomailta maksettava etuus tai korvaus. Kuntoutusraha-asia ratkaistaan KV-keskuksessa, kun asiakkaalle maksetaan tai on maksettu välittömästi ennen haettua kuntoutusraha-aikaa ulkomailta etuutta tai korvausta, jolla saattaa olla vaikutusta kuntoutusrahaoikeuteen tai sen määrään. 91

99 Ulkomaisella etuudella on kuntoutusrahaan pääsääntöisesti sama vaikutus kuin vastaavalla perusteella maksettavalla kotimaisella etuudella. Siten esimerkiksi ulkomainen vanhuuseläke estää kuntoutusrahan myöntämisen ja ulkomainen työkyvyttömyyseläke muuttaa kuntoutusrahan eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi. Ulkomainen perhe-eläke ei vaikuta kuntoutusrahaan kuten ei kotimainenkaan, sillä se ei ole luonteeltaan ansionmenetyskorvausta. Ulkomailta maksettavien eläkkeiden yhteismäärän ollessa enintään vähimmäismääräisen kuntoutusrahan suuruinen (601 e / kk vuonna 2015), niitä ei oteta kuntoutusrahaa määritettäessä huomioon. Ulkomaiselta työnantajalta tai kansainväliseltä järjestöltä kuntoutusraha-ajalta saatu kuntoutusrahassa huomioon otettavaa etuutta korvaava palkka vähennetään kuntoutusrahasta, jos kuntoutusrahaa ei makseta työnantajalle. Ulkomailla ansaitut tulot otetaan huomioon, jos ne ovat sairausvakuutuslaissa tarkoitettua työtuloa. Ulkomailta maksettaviin etuuksiin ja korvauksiin ei sovelleta viivästymistodistusmenettelyä. Voit myöntää kuntoutusrahan ilman viivästymistodistusta. Lisää päätökseen huomautus siitä, että asiakkaan on itse ilmoitettava Kelalle jos hän myöhemmin saa ulkomaan laitoksesta etuutta tai korvausta samalle ajalle, jolle kuntoutusraha myönnetään. Ulkomaan lainsäädännön mukaan voi olla myös niin, että ulkomainen laitos vähentää Suomesta maksettavan kuntoutusrahan maksamastaan korvauksesta. Tällöin kuntoutusraha jää asiakkaan ensisijaiseksi ansionmenetyskorvaukseksi kuntoutuksen ajalta. Lue lisää ulkomaisen työnantajan oikeudesta saada kuntoutusrahaa Perustulo Vuosina toteutettavassa perustulokokeilussa mukana olevat henkilöt saavat perustuloa 560 euroa kuukaudessa ajalla Perustulo on saajalleen verotonta tuloa eivätkä perustulon saajan työtulot vaikuta sen määrään. Jos perustulon saaja saa kuntoutusrahaa, sen nettomäärästä vähennetään perustuloa vastaava määrä. Kuntoutusraha määritetään perustulon saajalle normaalisti työtulojen, edeltävän etuuden tai vähimmäismäärän mukaisesti. Kuntoutusrahasta tehdään ennakonpidätys, jonka jälkeen nettomääräisestä kuntoutusrahasta vähennetään perustulon osuus. Perustulo vähennetään vain asiakkaalle itselleen maksettavasta kuntoutusrahasta. Työnantajalle maksettavasta kuntoutusrahasta perustuloa ei vähennetä. Katso myös käsittelypaikka 1.7. Määrä Sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan, osittaisen vanhempainrahan, erityisäitiysrahan ja erityishoitorahan, luovutuspäivärahan, tartuntatautipäivärahan sekä kuntoutusrahan määrä lasketaan vakuutetun työtulojen tai edeltävän etuuden perusteella. Jäljempänä sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan, osittaisen vanhempainrahan, erityisäitiysrahan, erityishoitorahan, luovutuspäivärahan ja tartuntatautipäivärahan yhteisenä nimenä käytetään sanaa päivärahaetuus (SVL 1224/ luku 1 3, 11 luku). Osasairauspäivärahan määrä on puolet sen päivärahan määrästä, joka välittömästi edeltää osasairauspäivärahaa tai johon vakuutetulla olisi ollut oikeus työkyvyttömyyden alkaessa, kun osasairauspäivärahaa ei välittömästi edellä sairauspäiväraha. 92

100 Kuntoutusraha määritetään kuntoutuksen alkamishetken tilanteen mukaan. Työtuloon perustuvaa sairauspäivärahaa ei makseta, jos työtulot jäävät alle sairausvakuutuslaissa määritellyn tulorajan. (SVL 1224/ luku 1 1 mom.) Tulorajaa korotetaan vuosittain palkkakertoimella. Päivärahaetuuden vähimmäismäärä on 23,73 euroa. Vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa maksetaan 55 päivän odotusajan jälkeen. Odotusaikana sairauspäivärahan määrä voi olla vähimmäismäärää pienempi tai sitä ei makseta lainkaan Työtulojen perusteella Jos kuntoutusrahan määrä perustuu asiakkaan työtuloon, etuuden perusteena ovat toimitettuun verotukseen perustuvat työtulot tai asiakkaan esittämät kuntoutuksen alkamista välittömästi edeltävät kuuden kuukauden työtulot. Verotuksessa todettu työtulo Kuntoutusraha määräytyy pääsääntöisesti kuntoutuksen alkamista edeltäneenä vuonna toimitetussa verotuksessa todettujen palkkakertoimella tarkistettujen työtulojen perusteella. Verotuksessa todetut työtulot tarkistetaan siinä suhteessa kuin kuntoutuksen alkamisajankohdalle vahvistettu työntekijän eläkelain (TyEL 395/ mom.) mukainen palkkakerroin poikkeaa edelliselle kalenterivuodelle vahvistetusta palkkakertoimesta. Verotuksessa todetuilla työtuloilla tarkoitetaan työtuloiksi luettavia Suomessa toimitetun verotuksen tuloja. Toisen valtion verotuksessa todettuja vastaavia työtuloja ei käytetä kuntoutusrahan perusteena (SVL 1224/ luku 3 ). Kela saa verohallinnolta vuosittain verotuksen valmistuttua edeltävän vuoden verotustiedot. Verotuksessa ei ole samaa työtulokäsitettä kuin sairausvakuutuksessa. Sen vuoksi SVL-työtulot lasketaan Kelassa verohallinnolta saatujen tietojen perusteella ottamalla huomioon ne tulolajit, jotka sairausvakuutuslaissa katsotaan työtuloiksi. Tuloista tehdään tulonhankkimisvähennykset ja vakuutusmaksuvähennys. Yrittäjän ja maatalousyrittäjän verotuksessa todettuna työtulona on vahvistettu YEL- tai MYELtyötulo tai jos yrittäjä ei ole vakuuttamisvelvollinen, työtulona huomioidaan elinkeinotoiminnan ansiotulo tai palkkatulo omasta yrityksestä. Jos kuntoutus alkaa vuonna 2017, päivärahaetuus ja kuntoutusraha määräytyvät verovuoden 2015 työtulojen perusteella. Verovuoden 2015 verotus on toimitettu vuonna Vuoden 2017 palkkakerroin on 1,389 ja vuoden 2016 palkkakerroin 1,373. Vuoden 2015 työtulo korotetaan SVLtyötulon laskennassa palkkakertoimien suhteella 1,389/1,373 = 1,01165 Kuntoutusrahan laskukaavat Työtuloihin perustuvan kuntoutusrahan laskukaava vuonna 2017 Vuosityötulo euroa / vuosi enintään Päivärahan laskentakaavat euroa / arkipäivä ei kuntoutusrahaa työtulojen perusteella ,7 x vuosityötulo: 300 yli ,82 + 0,20 x (vuosityötulo ) :

101 Kuntoutusrahan määrä päivää kohti lasketaan vähintään neljän desimaalin tarkkuudella laskutoimitusten ajan. Lopputulos muutetaan senteiksi siten, että 01/100 50/100 senttiä pyöristetään lähimpään alempaan senttiin ja 51/100 99/100 senttiä lähimpään ylempään senttiin. Vuosityötulorajat ovat laissa vuoden 2010 tasolla ja ne tarkistetaan vuosittain maksuvuoden ja edellisen vuoden palkkakertoimen suhteessa. Jos tulorajat nousevat tarkistuksen yhteydessä yli täysien eurojen, jätetään yli menevä osa lukuun ottamatta. Taulukossa olevat euromäärät ovat vuoden 2017 tasossa. Ne on tarkistettu vuoden 2017 palkkakertoimella (1,389). Jos kuntoutusrahan perusteena olevat työtulot ovat työ- tai virkasuhteesta saatua palkkaa, työtulosta vähennetään ohjelmallisesti tulonhankkimismenot sekä tehdään 4,64 %:n vakuutusmaksuvähennys (SVL 1224/ luku 4 a ja 5 ). YEL- ja MYEL-työtulosta ei tehdä näitä vähennyksiä. Vakuutusmaksuvähennys muodostuu seuraavalla tavalla: päivärahamaksu 1,58% työeläkevakuutusmaksu 6,15% työttömyysvakuutusmaksu 1,60% vähennys, jolla eliminoidaan vakuutusmaksujen korotusten vaikutus etuukisen määrään 1,59% Vakuutusmaksuvähennys on 60% näiden maksujen yhteismäärästä vähennysprosentti huomioiden eli 4,64%. Ammatillinen kuntoutus Ammatillisessa kuntoutuksessa työtulojen perusteella maksettava kuntoutusraha on 75 % vuosityötulon 300-osasta. Laskukaava on sama kaikissa tuloluokissa. Lue lisää ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava määrä. Esitettyjen työtulojen perusteella Asiakas voi halutessaan esittää selvityksen välittömästi kuntoutuksen alkamista edeltäneiden kuuden kuukauden työtuloista. Jos asiakakan esittämät työtulot ovat vähintään 20 % suuremmat kuin verotuksessa todettu työtulo, otetaan esitetyt työtulot kuntoutusrahan perusteeksi Osakuntoutusrahan määrä Osakuntoutusraha ei ole itsenäinen etuus vaan osittaisena maksettava kuntoutusraha, johon sovelletaan pääosin normaaleja kuntoutusrahan sääntöjä mm. omavastuun, määräytymisperusteiden ja työnantajalle maksamisen osalta. Osakuntoutusrahaa voidaan maksaa sekä Kelan että muun tahon järjestämän kuntoutuksen ajalta. Osakuntoutusrahan määrä on puolet siitä täyden kuntoutusrahan määrästä, johon asiakkaalla olisi oikeus estyessään työstä kokopäiväisesti. Osakuntoutusrahan määrä on vähintään puolet kuntoutusrahan vähimmäismäärästä. Esimerkki Asiakkaalle maksetaan vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa 23,73 e/ pv päihdekuntoutuksen ajalta. Osapäiväisen työskentelyn ajalta hän saa osakuntoutusrahaa, jonka määrä on 11,87 e/pv. 94

102 Esimerkki Asiakas osallistuu ammatilliseen kuntoutukseen ja hänen kuntoutusraha määräytyy sen ajalta vähimmäismääräisenä 30,41 e/pv. Jos asiakas työskentelee kuntoutuspäivänä, hän voi saada osakuntoutusrahaa, jonka määrä on 15,21 e/pv. Kuntoutusrahaa ei makseta osakuntoutusrahana, jos asiakas saa nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen koulutuksen ajalta maksettavaa kuntoutusrahaa oppisopimuskoulutuksen kuntoutusrahaa eläkkeensaajan kuntoutusrahaa. Lue lisää osakuntoutusrahan myöntämisedellytyksistä Työstä estyminen -sivuilta Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava määrä Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa, jonka määrä päivää kohti on 75 % sairausvakuutuslain mukaisen työtulon kolmassadasosasta. Muuten määräytymisperusteet ovat samat kuin sairausvakuutuslain mukaisessa päivärahassa. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärä on 30,41 e/pv (vuonna 2017). Ammatillista kuntoutusta ovat Kelan järjestämä ammatillinen kuntoutus (KKRL 566/ ) oppisopimuskoulutus työterveyshuoltolain tai terveydenhuoltolain mukainen kutoutustutkimus tai työkokeilu. Kela voi järjestää kuntoutuksen kehittämishankkeita, joissa kuntoutuksen sisältö voi olla ammatillista kuntoutust (KKRL 566/ ) Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrä Kuntoutusrahan määrä päivää kohden on kahdeskymmenesviidesosa henkilölle kuukausittain maksettavien eläkkeiden yhteismäärän kymmenesosasta. Lue lisää eläkkeensaajan kuntoutusrahasta Kuntoutusrahan vähimmäismäärät Kuntoutusrahan vähimmäismäärä Kuntoutusrahan määrä on aina vähintään (SVL 1224/ luku 7 ):ssä tarkoitetun vähimmäismäärän suuruinen eli 23,73 euroa / päivä (n. 594 / kk) vuonna Vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa maksetaan, jos kuntoutujalla ei ole oikeutta suurempaan kuntoutusrahaan muiden kuntoutusrahan määräytymissäännösten perusteella. Vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa voi saada heti omavastuuajan täytyttyä (vrt. sairauspäiväraha). Tietyissä tilanteissa kuntoutusrahaa voidaan maksaa vähimmäismäärää pienempänä: Osakuntoutusrahan määrä voi olla puolet vähimmäismäärästä. 95

103 Etuuksien yhteensovitus, esim. vähennettävä muu lakisääteinen ansionmenetyskorvaus. Eläkkeensaajan kuntoutusraha lasketaan eläkkeiden yhteismäärän perusteella. Tulojen yhteensovitus ammatillisen koulutuksen ajalta maksettavassa kuntoutusrahassa. Ammatillisen kuntoutuksen vähimmäismäärä Ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahan määrä on aina vähintään 30,41 e/pv (vuonna 2017). Nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärä Nuoren kuntoutusraha on aina vähintään 30,41 e/pv (vuonna 2017). Indeksikorotutuksen vaikutus vähimmäismäärään Jos kuntoutusraha jatkuu yli vuoden vaihteen, siihen tehdään indeksikorotus. Silloin vähimmäismääräisenä alkanut kuntoutusraha voi muuttua suuremmaksi, vaikka sen määräytymisperuste pysyy samana eli vähimmäismääräisenä (ks. taulukko 1). Taulukko 1. Indeksikorotuksen vaikutus vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan Kuntoutusrahan alkamisvuosi Vähimmäismäärä alkamisvuonna ,96 e/pv 24,14 e/pv ,77 e/pv 24,34 e/pv ,92 e/pv 24,16 e/pv ,02 e/pv 24,16 e/pv ,93 e/pv 24,07 e/pv ,73 e/pv 23,73 e/pv Lue lisää: Indeksi- ja määrätarkistukset Nuoren kuntoutusrahan määrä Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava määrä Nuoren kuntoutusrahan määrä Tarkistettu määrä v tasossa Nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärä on 30,41 e/pv (vuonna 2017). Vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa maksetaan, jos nuorella ei ole oikeutta suurempaan kuntoutusrahaan muiden kuntoutusrahan määräytymissäännösten perusteella. Nuoren kuntoutusraha maksetaan täytenä KHOPS:n mukaisten kuntoutustoimenpiteiden ajalta (opiskelu tai muu toiminta). Kuntoutustoimenpiteiden odotus ja väliajoilta nuoren kuntoutusrahan saajalle maksetaan kuntoutusraha ilman tarveharkintaa, 20 %:lla alennettuna. Nuoren kuntoutusraha on kuitenkin aina vähintään vähimmäismäärän suuruinen, eli 30,41 e/pv. 96

104 Odotus- ja väliajan määrä Kuntoutuksen odotus- ja väliajalta kuntoutusraha maksetaan 20 %:lla alennettuna kuntoutusajan kuntoutusrahasta. Odotus- ja väliajalta maksettava kuntoutusraha on kuitenkin aina vähintään vähimmäismäärän suuruinen eli 30,41 e/pv (vuonna 2017). Odotusajan kuntoutusraha määritetään odotusajan alkamisajankohdan perusteella. Odotusajan jälkeen kuntoutusraha määritetään uudelleen varsinaisen kuntoutuksen alkamishetken perusteella. Kuntoutusrahan määrä on kuntoutuksen alkaessa kuitenkin vähintään sitä edeltävän odotusajan kuntoutusrahan suuruinen. Lue lisää odotus- ja väliajan myöntämisestä Edeltävä etuus Edeltävän sairauspäivärahan perusteella määräytyvän kuntoutusrahan määrä on sairauspäivärahan suuruinen. Edeltävän osasairauspäivärahan perustella määräytyvän kuntoutusrahan määrä on (täyden) sairauspäivärahan suuruinen Edeltävän työttömyysetuuden perusteella määräytyvän kuntoutusrahan määrä päivää kohti on 86 % työttömyysetuuden päiväkohtaisesta määrästä korotettuna 10 %:lla. Edeltävän opintorahan perusteella määräytyvä kuntoutusraha on päivää kohti opintorahan kahdeskymmenesviidesosa korotettuna 10 %:lla. Edeltävän kuntoutusrahan perusteella määräytyvä kuntoutusraha on edeltävän etuuden suuruinen ilman kuntoutuskorotuksia Harkinnanvarainen kuntoutusavustus Kuntoutusavustuksen määrän laskennassa käytetään kuntoutujan viimeksi saaman kuntoutusrahan määrää. Järjestelmä laskee avustuksen enimmäismäärän seuraavasti. Kuntoutujalle lasketun kuuden kuukauden kuntoutusrahan määrä (6 x 25 x kuntoutusrahan päiväkohtainen määrä) jaetaan kuntoutusavustuksen haetun ajan arkipäivien määrällä. Kuntoutusavustuksen maksaminen perustuu harkintaan, joten sen määrä arvioidaan tapauskohtaisesti. Lähtökohtana ratkaisussa voi pitää asiakkaan edeltävän kuntoutusrahan päiväkohtaista määrää. Esimerkki Asiakkaalle on maksettu vähimmäismääräisen (30,41 e) suuruista kuntoutusrahaa ammatillisen koulutuksen ajalle saakka. Asiakkaalle ollaan myöntämässä harkinnanvaraista kuntoutusavustusta palkattoman työharjoittelun ajalle. Haettuun aikaa sisältyy 26 arkipäivää. 97

105 Järjestelmä laskee kuntoutusavustuksen päiväkohtaisen määrän 6 (kk) x 25 (pv) x 30,41 e / 26 = 175,44 e/pv. Harkinnanvarainen kuntoutusavustus myönnetään samansuuruisena kuin kuntoutusraha oli ammatillisen koulutuksen aikana eli vähimmäismääräisenä (30,41 e) ajalle Erityisperusteet-näytölle poikkeukselliseksi määräksi viedään 30,41 e. Esimerkki Asiakkaalle on maksettu kuntoutusrahaa ammatillisen koulutuksen ajalle 35,15e/ pv. Asiakkaalle ollaan myöntämässä harkinnanvarainen kuntoutusavustus yrityksen perustamiseen. Järjestelmä laskee kuntoutusavustuksen päiväkohtaisen määrän 6 (kk) x 25 (pv) x 35,15e = e, joka maksetaan asiakkaalle kertaeränä. Harkinnanvarainen kuntoutusavustus voidaan myöntää enimmäismääräisenä alkavan yritystoiminnan tukemiseksi. Lue lisää harkinnanvaraisesta kuntoutusavustuksesta Määrä tilapäisen keskeytymisen ajalta Tilapäisen keskeytymisen ajalta kuntoutusraha maksetaan täysimääräisenä Ylläpitokorvaus Ylläpitokorvauksen määrä on 9,00 euroa päivältä ( alkaen). 98

106 1.8. Määräytymisperusteet Päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan suuruutta määrättäessä perusteena käytetään verotuksessa todettua työtuloa, esitettyä työtuloa, edeltävän etuuden määrää tai vähimmäismäärää Työtulot Päivärahaetuuden määrä perustuu vakuutetun työtuloon. Työtuloa on joko verotuksessa todettu työtulo tai vakuutetun esittämä kuuden kuukauden tulo. Mitä työtulolla tarkoitetaan Työtulo koostuu useista erilaisista työn tai tehtävän suorittamisesta ansaituista tuloista. Työtuloilla tarkoitetaan työ- ja virkasuhteesta saatua palkkaa yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaista pakolliseen tai vapaaehtoiseen vakuutukseen perustuvaa työtuloa (YEL- ja MYEL-työtulo) ansiotuloa elinkeinotoiminnasta, maa- ja porotaloudesta ja yhtymästä, palkkatuloa omasta yrityksestä tai maataloudesta, yrittäjätoimintaan liittyvää työkorvausta, hankintatyön arvoa ja veronalaista apurahaa silloin, kun YEL- tai MYEL-vakuuttamisvelvollisuutta ei ole vakuutuspalkkaa, jota työeläkelakien mukaan pidetään ulkomaan työssä eläkepalkkaan luettavan työansion ja eläkemaksujen perusteena (TyEL 395/ , SVL 1224/ luku 2 ) ulkomaan työskentelystä saatua palkkaa, jos hakija on ollut Suomessa vakuutettuna ulkomaan työtulon ansainta-aikana eikä vakuutuspalkkaa ole määritelty EU:n jäsenvaltiossa tai EU:n lainsäädäntöä soveltavassa valtiossa ansaittua työtuloa, jos vakuutettu palaa Suomen vakuutukseen eikä hänellä ole verotuksessa todettua työtuloa eikä hänellä ole esittää Suomessa vakuutettuna ansaittua 6 kuukauden työtuloa. Mitä työtulolla ei tarkoiteta Työtuloja eivät ole sosiaalietuudet eläkkeet työttömyysetuudet opintoraha pakollisen tai vapaaehtoisen vakuutuksen nojalla maksettu päiväraha ja ansionmenetyskorvaus pääomatulot metsän puhdas tuotto ja metsän myynnistä saatu myyntitulo osingot, jotka eivät perustu työpanokseen käyttökorvaukset tekijänoikeuskorvaukset rojaltit veroton apuraha verovapaat kustannusten korvaukset verohallinnon päätöksen mukaiset verovapaat korvaukset kuten matkakustannusten korvaus, päiväraha ja ateriakorvaus työ- ja elinkeinotoimiston maksama starttiraha 99

107 Palkkatulot Työ- ja virkasuhteesta saatuna palkkana pidetään ennakkoperintälain 13 :ssä tarkoitettua ennakonpidätyksenalaista palkkaa palkkiota ja korvausta huomaa, että työkorvaus ei ole palkkatuloa lue lisää työkorvauksesta. urheilijan palkkiota urheilijan palkkio voidaan maksaa urheilemisen perusteella, esimerkiksi urheilijan osallistumisesta kilpailuun tai harjoitteluun ja urheilijan sijoittumisesta kilpailussa rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) 4 :ssä tarkoitettua palkkaa ja saman lain 3 :ssä tarkoitettua esiintyvän taiteilijan sekä urheilijan henkilökohtaista korvausta tuloverolain 77 :ssä tarkoitetusta ulkomaantyöskentelystä saatua ennakkoperintälain 13 :ssä tarkoitettua ennakonpidätyksenalaista palkkaa ulkomaantyöskentelystä vakuutetulle maksettu palkka silloin, kun vakuutuspalkkaa ei ole vahvistettu vakuutuskassalaissa tarkoitetun sairauskassan maksamaa täydennyspäivärahaa esim. työpaikkakassan kautta maksettu sairausajan palkka työsuhteessa saatuja palvelurahoja ravintola- ja hotelliasiakkaiden vapaaehtoisesti maksamat palvelurahat ovat työntekijän veronalaista ansiotuloa, jotka hänen on itse ilmoitettava työnantajalle tai verohallinnolle etukäteen hinnoitellut palvelurahat esim. vaatesäilytysmaksu, ovat yrityksen veronalaista elinkeinotuloa eikä niitä lueta työntekijän tuloksi Palkkaa on mm. lomapalkka, lomakorvaus, lomaraha, lomaltapaluuraha luontoisedut esim. auto-, lounas- ja puhelinetu luontoisetuus on palkkaa riippumatta siitä, suoritetanko sitä rahapalkan lisäksi tai yksinomaisena vastikkeena verohallitus vahvistaa vuosittain yleisimpien luontoisetujen laskentaperusteet Lue lisää Luontoisetujen laskentaperusteet työsuhdematkalipun veronalainen osa palkanlisä, joka täydentää tehtäväkohtaista palkkaa henkilökohtainen lisä, kielilisä, koulutuslisä, palvelusvuosilisä jne. vuorotyölisä ylityökorvaus hätätyökorvaus varallaolokorvaus ilta-, yö- ja sunnuntaityökorvaus luottamusmieslisä, työsuojeluvaltuutetun lisä kokous- ja luentopalkkio, kun kyseessä työsuhde sairaus-, kuntoutus- ja perhevapaa-ajan palkka irtisanomisajan palkka lakisääteiseltä tai sovitulta irtisanomisajalta työntekovelvoitteella ei ole merkitystä tulospalkkio, bonus, tuotantopalkkio 100

108 Palkkiot provisio komissiopalkkio urheilijan urheilurahastosta urheilu-uran päätyttyä nostama palkka reserviläispalkka palkka on veronalaista tuloa ja perustuu valtion palkkaluokitukseen työpanokseen perustuva osinko (ennakkoperintälain 1118/ a ) osinko on työtuloa, jos osingon jakoperusteena on osingon saajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos jos jakoperusteena ei ole työpanos vaan esim. omistusosuus yhtiössä, kyseessä ei ole työtulona huomioon otettava työpanososinko on palkkaa silloin, kun työ on suoritettu työsuhteessa, muussa tapauksessa on työkorvausta osingonjako voi perustua yhtiöjärjestyksen määräykseen, yhtiökokouksen päätökseen, osakassopimukseen tai muuhun sopimukseen pyydä tarvittaessa selvitys osingon jakoperusteesta osinko on sen henkilön työtuloa, jonka työpanoksesta on kysymys yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä, joka maksetaan perheen palkkaamalle lastenhoitajalle. Palkka katsotaan työtuloksi myös silloin, kun sen maksaa työntekijälle työnantajan sijasta konkurssipesä palkkaturvasta huolehtiva viranomainen muu sijaismaksaja. Päivärahaetuuden perusteena käytetään ennakkoperintälain (1118/1996) 13 :ssä tarkoitettua ennakonpidätyksenalaista palkkaa, palkkiota ja korvausta (SVL 1224/ luku 2 3 mom.). Palkkana ei kuitenkaan pidetä työ- ja virkasuhteeseen perustumattomia luento- ja esitelmäpalkkioita, kokouspalkkioita ja hallintoelimen jäsenyydestä saatuja palkkioita, jos palkkion perusteella ei henkilöön sovellettavien työeläkelakien mukaan tarvitse maksaa työntekijän eläkemaksua (SVL 1224/ luku 2 4 mom.). Palkkakäsite on palkkioiden osalta erilainen verotuksessa ja SVL:ssa. Kokouspalkkiot, henkilökohtaiset luento- ja esitelmäpalkkiot ja hallintoelimen jäsenyydestä saadut palkkiot ovat ennakonpidätystä toimitettaessa aina palkkaa riippumatta siitä, onko kysymyksessä työsuhde vai maksetaanko palkkio työsuhteen ulkopuolella. SVL:n mukaan palkaksi luetaan työ- tai virkasuhteeseen perustuvat palkkiot. Työ- tai virkasuhteeseen perustumattomat palkkiot katsotaan palkaksi vain, jos palkkioista on maksettu työeläkemaksut. Yksityisten ja julkisten alojen eläkelaeissa on erilaisia säännöksiä siitä, miten palkkiot kartuttavat eläkettä ja kuinka niistä maksetaan työeläkemaksuja. Kunta-alalla kokouspalkkioita ei huomioida eläkepalkassa eikä niistä makseta työeläkemaksuja riippumatta siitä, maksetaanko kokouspalkkioita työ- tai virkasuhteessa tai luottamustoimen perusteella. Koska kokouspalkkioista ei makseta työeläkemaksuja, niitä ei huomioida palkkana SVL-työtuloissa. Kunnallisen luottamushenkilön saama ansionmenetyskorvauksen ja määräajalta maksetun erillispalkkion perusteella sen sijaan maksetaan työeläkemaksut ja ne ovat myös SVL-työtuloa. Valtion työssä ja luottamustehtävissä kokouspalkkiot luetaan eläkepalkkaan ja niistä maksetaan työeläkemaksut. Ne ovat myös päivärahaetuuksien perusteena huomioitavaa palkkaa. Yksityisillä aloilla luottamustehtäviä hoitavat henkilöt eivät yleensä kuulu työntekijän eläkelain piiriin. Palkkion maksaja voi kuitenkin järjestää luottamustehtävää hoitavalle eläketurvan vapaaehtoisesti. Jos luottamustehtäväpalkkioista maksetaan työeläkemaksut, ne ovat myös SVL:n mukaista päivärahan perusteena huomioitavaa palkkaa. 101

109 Jos palkkion saaja ei ole työ- tai virkasuhteessa palkkion maksajaan eikä palkkioista makseta työeläkemaksuja, palkkio katsotaan työkorvaukseksi tai huomioidaan YEL-työtulona, jos palkkion saaja on ottanut YEL-vakuutuksen. Tällaisia palkkioita voivat olla esim. laajasti harjoitetusta luennointitoiminnasta saadut henkilökohtaiset luento- ja esitelmäpalkkiot. Luottamustehtävässä toimiva henkilö saattaa kuulua myös YEL- vakuutuksen piiriin, jos yrittäjätoimintaan kuuluu pääasiallisesti luottamustehtävien hoitaminen, esimerkiksi ns. hallitusammattilainen, jonka ansiotoiminta koostuu useiden yritysten hallituksien jäsenenä toimimisesta. Muita työtuloksi katsottavia palkkioita ovat mm. edunvalvojan palkkio harrastustoiminnan vetäjälle maksettu valmennuspalkkio kaupanvahvistajan palkkio. Omaishoidon tuen hoitopalkkio ja perhehoitajan palkkio ovat työkorvausta ja ne luetaan SVLtyötuloksi. Kunnan kanssa hoitosopimuksen tehnyt omaishoitaja ja toimeksiantosopimuksen tehnyt perhehoitaja kuuluvat kunnallisen eläketurvan piiriin, vaikka he eivät ole työsuhteessa kuntaan. Lue lisää työkorvauksesta. Urheilijan palkka ja palkkio Urheilijalle maksettava palkka ja palkkio on SVL:n mukaista työtuloa. Urheilijan palkka on tyypillisesti joukkueurheilijalle pelaajasopimuksen perusteella maksettavaa palkkaa. Urheilijasopimus rinnastuu työsopimukseen. Urheilijalla on oikeus siirtää osa urheilutulosta urheilijarahastoon. Rahastoinnista sovitaan urheilijan ja työnantajankesken. Urheilijarahastoon maksettu palkka tulee urheilijan työtuloksi sinä vuonna, jolloin urheilija nostaa rahastosta rahaa. Urheilijalle voidaan maksaa palkkiota osallistumisesta kilpailuun tai sijoittumisesta kilpailuissa. Urheilijan palkkioita ovat myös esim. mainos- ja sponsorisopimuksiin perustuvat palkkiot ja muut urheilijastatukseen perustuvat palkkiot. Urheilijan palkkio on työkorvauksen luonteista, koska palkkion saaja ei ole työsuhteessa palkkion maksajaan Ei palkkaa Työtuloksi katsottavaa palkkatuloa ei ole: Työnantajan työntekijän merkkipäivän tai muun vastaavan henkilökohtaisen syyn perusteella antama tavanomainen esine- tai rahalahja riippumatta sen verotuskohtelusta. Työnantajalta saatu henkilökuntaetu (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 1 kohta). Henkilökuntaedulla tarkoitetaan työnantajan työntekijöilleen/koko henkilökunnalle muussa muodossa kuin rahana antamia, yleensä jatkuviksi tarkoitettuja etuuksia, joiden rahaarvoa ei ole vahvistettu luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa verohallinnon päätöksessä. Henkilökuntaedut ovat luonteeltaan kollektiivisia kuten esimerkiksi työterveyshuolto ja uimaliput. Jos etu annetaan vain tietyille henkilöille yrityksessä, kyse ei ole henkilökuntaedusta, vaan työstä maksettavasta vastikkeesta ja siten palkkaan rinnastettavasta työtulosta. Korkoetu työsuhteen perusteella saadusta lainasta (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 2 kohta). 102

110 Etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää hintaa alempaan hintaan, jos etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 3 kohta). Niissä tilanteissa, joissa oikeus merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää hintaa alempaan hintaan on rajattu koskemaan vain tiettyjä henkilöitä, etua voidaan pitää vastikkeena työstä ja siten työtuloksi katsottavana tulona. Tuloverolain 66 :ssä tarkoitetun työsuhdeoption käyttämisestä syntyvä etu tai sellainen työsuhteeseen perustuva suoritus, joka pääosin määräytyy yhtiön osakkeen arvon muutoksen perusteella (ns. synteettinen optio) (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 4 kohta). Edellä mainittujen optioiden tunnusmerkkejä ovat mm. ne määräytyvät pääosin yhtiön osakkeen arvon muutoksen perusteella optiojärjestelmistä mahdollisesti tuleva hyöty perustuu yrityksen pörssikurssikehitykseen ja etu muodostuu osakemarkkinoilla yrityksissä, joiden osakkeet ovat julkisen noteerauksen kohteena optiot perustuvat osakkeenomistajien päätöksiin, eivät yritysjohdon määrittelemiin palkkausjärjestelmiin työntekijän tai yrityksen henkilöstön työpanoksella ei ole välitöntä vaikutusta option määrään. Palkkio, joka annetaan työnantajayhtiön tai sen kanssa samaan konserniin tai muuhun vastaavaan taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvan yhtiön arvopaperipörssissä noteerattuina osakkeina tai muulla vastaavalla tavalla taikka osakkeiden sijasta osin tai kokonaan rahana (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 5 kohta) Lisäksi edellytetään, että yllä mainittuna palkkiona saatavan edun arvo riippuu kyseisten osakkeiden arvon kehityksestä palkkion lupaamisen jälkeisenä, vähintään vuoden mittaisena aikana. Kyseisen palkkion lopullinen arvo määräytyy lupaamishetken jälkeen yhtiön osakkeen arvon muutoksen perusteella, joten työntekijän työpanoksella ei voida katsoa olevan välitöntä vaikutusta saatavan edun määrään. Jos palkkiona saatavan edun arvo riippuu osakkeiden arvon kehityksestä palkkion lupaamisen jälkeisenä alle vuoden mittaisena aikana, palkkio otetaan palkkatulona huomioon. Työsopimuslaissa tarkoitettu odotusajan palkka (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 6 kohta) Odotusajan palkka on koron luonteinen suoritus, jota työntekijällä on oikeus saada, jos hänen palkanmaksunsa tai muun työsuhteesta johtuvan saatavan suoritus viivästyy työsuhteen päättyessä. Odotusajan palkkaa maksetaan enintään 6 kalenteripäivältä. Työsopimuksen tai virkasuhteen päättämisestä maksettava korvaus ja muu vahingonkorvaus (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 7 kohta). Työsopimuslain mukaan työnantaja voidaan määrätä maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Lisäksi työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia työsuhteen päättämisestä ja sen johdosta työntekijälle maksettavasta korvauksesta, esim. kultainen kädenpuristus tai eroraha. Kyseessä ei ole vastike tehdystä työstä. Työ- tai virkasuhteeseen perustumattomat luento- ja esitelmäpalkkiot, kokouspalkkiot ja hallintoelimen jäsenyydestä saadut palkkiot, jos palkkion perusteella ei henkilöön sovellettavien työeläkelakien perusteella tarvitse maksaa työntekijän eläkemaksua (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 8 kohta). Luento- ja esitelmäpalkkioilla tarkoitetaan tässä ulkopuolisista koulutustilaisuuksista maksettuja palkkioita. Työeläkemaksun maksuvelvollisuus ratkeaa henkilöön kussakin tilanteessa sovellettavan työeläkejärjestelmän säännösten perusteella. 103

111 Jos palkkiosta on maksettu vapaaehtoinen työeläkemaksu, palkkio otetaan palkkatulona huomioon. Henkilöstörahastolaissa (934/2010) tarkoitetut henkilöstörahastoerät ja niiden lisäosat, jotka on siirretty henkilöstörahastoon tai henkilöstörahastosta nostettu rahasto-osuus (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 9 kohta) Henkilöstörahastoon siirretty rahastoerä tai lisäosa taikka rahastosta nostettu rahastoosuus ei ole vastiketta tehdystä työstä riippumatta siitä, onko kysymyksessä voitto- tai tulospalkkion perusteella maksettu rahastoerä. Henkilöstörahastolaissa tarkoitetut henkilöstörahastoerät ja niiden lisäosat, jotka on nostettu henkilöstörahastolain 37 :n perusteella käteisenä rahaston sääntöjen mukaan määräytyvänä palkkiona edellyttäen, että erä on määräytynyt yrityksen kannattavuutta tai toiminnan tehokkuutta mittaavien tekijöiden perustella tai viraston taikka kunnan soveltaman tulospalkkiojärjestelmän mukaisesti (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 10 kohta). Henkilöstörahaston jäsen voi nostaa osuutensa suoraan käteisenä, jos se on rahaston sääntöjen mukaan sallittua. Tällöin osuus ei mene rahastoon, vaan työnantaja maksaa sen suoraan työntekijälle. Työtulona ei huomioida työntekijän suoraan käteisenä nostamaa voittopalkkioerää, koska sen suuruuteen vaikuttavat muutkin tekijät kuin työntekijän oma työpanos. Palkkio on rahasuoritus, joka olennaiselta osin määräytyy tuloslaskelman mukaan käyttökatteesta tai toiminnan kannattavuutta mittaavasta tuloslaskelman erästä. Työtulona ei huomioida myöskään vastaavia käteisenä nostettavia voittopalkkion luonteisia henkilöstörahastoeriä silloin, kun palkkio määräytyy valtion viraston tai laitoksen tai kunnan tai muun julkisyhteisön soveltaman tulospalkkausjärjestelmän mukaisesti. Jos työntekijä nostaa suoraan käteisenä muuta henkilöstörahasto-osuutta kuin voittopalkkiotyyppistä suoritusta, sitä pidetään vastikkeena työstä ja se otetaan työtulona huomioon. Erät, jotka maksetaan työntekijälle yhtiökokouksen päätöksen perusteella voitonjakona tai käteisenä voittopalkkiona. Tällöin edellytetään, että käteinen voittopalkkio maksetaan koko henkilöstölle sillä ei pyritä korvaamaan työehtosopimuksen tai työsopimuksen edellyttämää palkkausjärjestelmää käteisen voittopalkkion määräytymisperusteet ovat 10 kohdan ja henkilöstörahastolain 2 :n 2 ja 3 kohdan mukaiset ja yhtiön vapaan pääoman määrä on suurempi kuin yhtiökokouksessa päätettävän käteisen voittopalkkion ja osakkeenomistajille maksettavien osinkojen yhteismäärä (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 11 kohta). Edellä mainitussa tilanteessa (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 11 kohta) edellytetään lisäksi, että voittopalkkion maksamisesta ei ole tehty työnantajaa velvoittavaa sopimusta omistajat tekevät sitovan päätöksen käteisen voittopalkkion maksamisesta yhtiökokouksessa tilikauden päätyttyä voittopalkkiot maksetaan tämän jälkeen ja asia käsitellään yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) mukaisella tai muulla vastaavalla tavalla (SVL 1224/ luku 2 5 mom.). 104

112 Vakuutuspalkka ja ulkomaan työtulo Jos henkilö on työssä ulkomailla ja hän on ulkomaan työskentelynsä aikana Suomessa vakuutettu, päivärahan perusteena käytetään vakuutuspalkkaa tai, jos siitä ei ole sovittu, perusteena käytetään ulkomaan työtuloa. Jos Suomessa vakuutettu henkilö työskentelee lähetettynä työntekijänä ulkomailla, hänen eläkeja vakuutusmaksujensa perusteena on yleensä vakuutuspalkka, jos työnantaja ja työntekijä ovat siitä sopineet. Vakuutetun työeläketurva voi olla tällöin järjestetty pakollisesti tai vapaaehtoisesti. Työeläke karttuu sovitun vakuutuspalkan perusteella eikä todellisten työansioiden mukaan. Työnantaja ilmoittaa vakuutuspalkan määrän eläkelaitokselle. Vakuutuspalkkaa käytetään myös päivärahaetuuden perusteena olevana työtulona ulkomaan työstä saadun todellisen palkan sijaan (SVL 1224/ luku 2 1 mom. 3 kohta). Vakuutuspalkkana pidetään sitä palkkaa, jota Suomessa maksettaisiin vastaavasta työstä tai palkkaa, jonka muutoin voidaan katsoa vastaavan sanottua työtä. Ulkomailla työskentelevälle vakuutetulle ei aina vahvisteta työeläkelakien mukaista vakuutuspalkkaa, esim. silloin, kun työkomennus jää alle kuuden kuukauden pituiseksi. Tällaisessa tilanteessa päivärahan suuruus voidaan määrätä ulkomaantyöskentelystä maksetun ennakonpidätyksenalaisen palkan tai rajoitetusti verovelvolliselle maksetun palkan perusteella. (SVL 1224/ luku 2 3 mom.) Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot Yrittäjän tai ammatinharjoittajan työtuloksi katsotaan: yrittäjän eläkelain (1272/2006) mukainen työtulo (YEL-työtulo) maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukainen työtulo (MYEL-työtulo) tai, jos yrittäjä ei ole velvollinen ottamaan YEL- tai MYEL-vakuutusta, hänen työtulokseen katsotaan tuloverolaissa tarkoitettu elinkeinotoiminnan ansiotulo maatalouden ansiotulo ansiotulo yhtymästä palkkatulo omasta yrityksestä tai maataloudesta (yhtiömuotona ay, ky, oy) työkorvaus, joka liittyy yrittäjätoimintaan hankintatyön arvo (liittyy metsätalouden tuloon) porotalouden ansiotulo veronalainen apuraha. Huomaa, että kunnaneläinlääkärin virassa toimivan vakuutetun verotuksessa todetut työtulot koostuvat kunnan maksamasta ennakonpidätyksen alaisesta palkasta ja ns. praktiikkatuloista, jotka verotustiedoissa näkyvät elinkeinotoiminnan ansiotuloina. Kunnaneläinlääkäri ei kuitenkaan ole praktiikkatulojen osalta yrittäjä eikä YEL-vakuuttamisvelvollinen. Hän kuuluu julkisten alojen eläkelain piiriin. 105

113 Yritysmuodot Yrittäjä voi harjoittaa toimintaansa eri muodoissa kuten yksityisenä elinkeinonharjoittajana, avoimessa yhtiössä, kommandiittiyhtiössä tai osakeyhtiössä taikka yhtymän tai osuuskunnan jäsenenä. Maatalousyrittäjä voi harjoittaa yritystoimintaa tavanomaisen yrittäjätoiminnan lisäksi myös yhtiömuotoisena tai maatalousyhtymänä. Elinkeinonharjoittaja Elinkeinonharjoittaja harjoittaa elinkeinotoimintaa omaan lukuunsa ja vastaa taloudellisesti omista sitoumuksistaan. Elinkeinonharjoittaja voi olla liikkeen- tai ammatinharjoittaja. Ammatinharjoittajan toiminta perustuu pääasiassa yrittäjän henkilökohtaiseen ammattitaitoon. Liikkeenharjoittaja harjoittaa yritystoimintaa liikeyrityksen muodossa useimmiten kiinteässä toimipaikassa. Ammatinharjoittaja voi halutessaan pitää yhdenkertaista kirjanpitoa, mutta liikkeenharjoittajan tulee pitää suoriteperusteista kahdenkertaista kirjanpitoa. Elinkeinonharjoittaja ei voi maksaa verotuksessa vähennyskelpoista palkkaa eikä antaa luontoisetuja itselleen tai puolisolleen. Elinkeinonharjoittaja voi ottaa yrityksestä rahaa yksityisnostoina tai tavaraa yksityiskäyttöön. Yksityisnostoja ei veroteta eikä niitä kirjata yritystoiminnan kuluiksi. Elinkeinonharjoittajaa verotetaan elinkeinotoiminnasta saatujen ansioja pääomatulojen perusteella, jotka muodostuvat elinkeinotoiminnan tuloksesta. Jako ansio- ja pääomatuloon tehdään, jos toiminnassa on syntynyt nettovarallisuutta. Jos puolisot harjoittavat elinkeinotoimintaa yhdessä, yritystulo jaetaan puolisoiden kesken. Ansiotulo-osuus jaetaan puolisoiden kesken heidän työpanostensa suhteessa. Verotuksessa puolisoiden osuudet katsotaan yhtä suuriksi, elleivät puolisot esitä verottajalle muuta selvitystä (TVL 1535/ ). Ammatin- tai elinkeinonharjoittaja ja yritystoiminnassa mukana palkatta työskentelevä puoliso tai muu perheenjäsen kuuluvat YEL-vakuuttamisen piiriin. Jos yrityksessä työskentelevälle muulle perheenjäsenelle maksetaan palkkaa, hän kuuluu TyEL-vakuutuksen piiriin. Maatilataloutta yhdessä harjoittavat puolisot sekä maatilatalouden harjoittajan perheenjäsenet, jotka asuvat tilalla ja työskentelevät palkkaa vastaan, kuuluvat MYEL-vakuutuksen piiriin. Jos perheenjäsenelle ei makseta palkkaa, hänelle voidaan ottaa vapaaehtoinen vakuutus työpanoksen mukaisesti. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö perustetaan yhtiösopimuksella. Perustamishetkellä avoimessa yhtiössä tulee olla vähintään kaksi vastuunalaista yhtiömiestä. Kommandiittiyhtiössä tulee olla vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies ja yksi äänetön yhtiömies. Vastuunalaiset yhtiömiehet ovat henkilökohtaisessa vastuussa yrityksen veloista. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö voi maksaa yhtiömiehilleen palkkaa ja antaa luontoisetuja tai yhtiömiehet voivat tehdä yksityisnostoja. Verotuksessa avoimet ja kommandiittiyhtiöt ovat elinkeinoyhtymiä. Ne eivät ole erillisiä verovelvollisia, vaan niille vahvistetaan elinkeinotoiminnan tulos, joka jaetaan yhtiömiesten tulona verotettavaksi heidän yhtiösopimuksen mukaisten osuuksiensa suhteessa. Jos yhtiöllä on nettovarallisuutta, tulos jaetaan ansio- ja pääomatuloosuuteen. Avoimessa yhtiössä työskentelevä yhtiömies ja kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies ovat YEL:n mukaisia yrittäjiä. Avoimessa yhtiössä työskentelevä puoliso tai perheenjäsen sekä kommandiittiyhtiössä työskentelevä äänetön yhtiömies tai perheenjäsen eivät kuulu YEL:n piiriin. Jos heille maksetaan palkkaa, heidät vakuutetaan TyEL:n mukaan. Jos heille ei makseta palkkaa, he jäävät eläketurvan ulkopuolelle. 106

114 Osakeyhtiö Avoimen yhtiön ja kommandiittityön vastuullinen yhtiömies kuuluu MYEL-vakuutukseen, jos hän on henkilökohtaisesti vastuussa maataloutta harjoittavan yhtiön velvoitteista ja sitoumuksista. Osakkaan puoliso ja perheenjäsenet voidaan myös vakuuttaa, jos he osallistuvat maatilan töihin. Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen. Sen toiminnan tulos verotetaan yhtiön tulona, eikä tulo sellaisenaan vaikuta yksittäisen osakkaan verotukseen. Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi osakas, joka sijoittaa yhtiöön pääomapanoksen. Osakeyhtiö voi maksaa osakkailleen palkkaa ja luontoisetuja. Osakas ei voi tehdä yksityisnostoja osakeyhtiöstä. Osakeyhtiössä omistusosuus vaikuttaa siihen, pidetäänkö osakasta YEL:n tai MYEL:n mukaisena yrittäjänä. YEL:n tai MYEL:n mukaan vakuutetaan osakeyhtiön osakas, joka työskentelee yrityksessä johtavassa asemassa, omistaa yksin yli 30 % yhtiön osakepääomasta tai hänellä on yksin yli 30 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Johtavassa asemassa työskentelevä vakuutetaan myös, jos hän omistaa yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 % yrityksen osakepääomasta tai heillä on yli 50 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Johtavalla asemassa olevana pidetään esimerkiksi toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä, hallintoja toimialajohtajaa tai henkilöä, joka käyttää yrityksessä tosiasiallista määräämisvaltaa. Myös nimenkirjoitusoikeus osoittaa johtavaa asemaa yhtiössä. Pienissä perheyrityksissä työskentelevien omistajaperheenjäsenten katsotaan yleensä olevan johtavassa asemassa muodollisesta asemasta riippumatta. Välillinen omistus toisen yhtiön kautta voi myös johtaa YEL-vakuuttamiseen. Omistusosuuksia laskettaessa myös välillinen omistus otetaan huomioon. Osakeyhtiön osakkaat vakuutetaan TyEL:n mukaan, jos he omistavat yrityksestä enintään 30 % ja työskentelevät yrityksessä palkkaa vastaan. TyEL:n mukaan vakuutetaan myös osakeyhtiön osakkaan perheenjäsenet, jotka eivät omista osakeyhtiön osakkeita, mutta työskentelevät osakeyhtiössä palkkaa vastaan. Muu yhteisö Muu yhteisö on esimerkiksi osuuskunta tai yhtymä. Osuuskunnan perustamiseen tarvitaan vähintään kolme henkilöä. Osuuskunta on erillinen verovelvollinen. Se voi maksaa palkkaa jäsenilleen. YEL:n yrittäjämääritelmä koskee myös muussa yhteisössä johtavassa asemassa työskentelevää henkilöä. Johtavassa asemassa oleva henkilö on vakuuttamisvelvollinen, jos hän omistaa yksin yli 30 % tai yhdessä perheenjäsenten kanssa yli 50 % määräämisvallasta yhteisössä. Samoin YEL:n piiriin kuuluu yhteisössä työskentelevä henkilö, joka yhteisön sääntöjen mukaan on henkilökohtaisessa vastuussa yhteisön sitoumuksista. Yhtiömuodot ja palkan nostaminen yrityksestä Yhtiömuoto ja yrittäjän asema yrityksessä vaikuttavat siihen, minkä työeläkevakuutuksen piiriin yrittäjä kuuluu. Alla olevassa taulukossa on eritelty yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä työeläkevakuuttaminen eri yhtiömuodoissa. Taulukosta ilmenee myös se, voidaanko yrittäjälle tai hänen perheenjäsenelleen maksaa yrityksestä palkkaa. Omistajien ja perheenjäsenten vakuuttaminen Yritys Asema/työskentelee YEL TyEL 107

115 Yksityinen toiminimi Ammatinharjoittaja X Puoliso X Muu perheenjäsen X X, palkka Avoin yhtiö Yhtiömies X Perheenjäsenet X, palkka Kommandiittiyhtiö Vastuunalainen yhtiömies Äänetön yhtiömies Perheenjäsenet X X, palkka X, palkka Muu yhteisö: yhtymä tai osuuskunta Vastuussa oleva osakas Osakas Vastuussa olevan osakkaan perheenjäsen X X, palkka X, palkka Osakeyhtiö Johtavan aseman osakas omistus yli 30 % yksin / yli 50 % perhe omistus enintään 30 % X X, palkka X, palkka Osakas X, palkka Perheenjäsen Maatalousyrittäjä MYEL-vakuutuksen piiriin kuuluvat seuraavat ammattiryhmät: Maa- ja metsätaloutta itsenäisesti harjoittavat yrittäjät sekä työhön osallistuvat, palkkaa saavat perheenjäsenet Ammattimaiset kalastajat ja kalastustyöhön osallistuvat perheenjäsenet Poronomistajat ja poronhoitotyöhön osallistuvat perheenjäsenet Maatalousyrittäjätoimintaa jatkavat eläkkeensaajat Maatalousyrittäjää verotetaan luonnollisena henkilönä ja tulo jaetaan yrittäjäpuolisoille. Maatalousyrittäjän ja hänen puolisonsa palkka eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Perheenjäsenenä vakuutetaan tilalla työskentelevä vuotias lähisukulainen, jolle maksetaan rahapalkkaa. Perheenjäseniä ovat yrittäjän lapset, ottolapset, lastenlapset, vanhemmat, isovanhemmat sekä vävyt ja miniät. Myös yrittäjän veljet, sisaret, sedät, tädit sekä veljen tai sisaren lapsi voidaan vakuuttaa perheenjäseninä. Perheenjäsenen avopuolisoa ei vakuuteta MYEL:n mukaisesti. Yrittäjän vanhemmat tai lapset vakuutetaan, vaikka he eivät asuisikaan tilalla. 108

116 Heidän tulee kuitenkin tehdä työtä viljelmällä päätoimisesti. Kuolinpesän tilalla työskentelevät lapset vakuutetaan perheenjäseninä, jos leskellä yksinään on hallintaoikeus kuolinpesään. Maataloutta voidaan harjoittaa myös kahden tai useamman henkilön muodostamana yhteenliittymänä. Maatalousyhtymässä maataloutta harjoittavat vakuutetaan MYEL:n mukaisina yrittäjinä. Yhtymä voi olla esimerkiksi kahden tai useamman henkilön yhdessä omistama tai vuokraama maatila. Osakkaan puoliso ja perheenjäsenet voidaan myös vakuuttaa, jos he osallistuvat maatilan töihin. Verotuksessa yhtymästä käytetään nimitystä verotusyhtymä. Verotusyhtymän tulos jaetaan osakkaille heidän osuuksiensa mukaisessa suhteessa. Jos maatalousyrittäjä on myös apurahansaaja, hänellä tulee olla MYEL-vakuutus erikseen näistä molemmista. Lue lisää MYEL-vakuuttamisesta Apurahansaaja Apurahan turvin tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa harjoittavat vakuutetaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukaisesti. Apurahan saajan on otettava MYEL-vakuutus, jos hänelle on myönnetty Suomesta vähintään neljän kuukauden mittaiseen työskentelyyn tarkoitettu apuraha, joka on vuosiansioksi suhteutettuna vähintään 3 822,63 euroa. Apurahansaajan työtuloksi katsotaan verollinen apuraha, jos apurahansaaja ei ole velvollinen vakuuttamaan itseään apurahalla työskentelyn perusteella maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitetulla tavalla. Vakuutetun tulee esittää selvitys verollisen apurahan määrästä, jos hänelle ei ole vahvistettu MYEL-työtuloa. Lue lisää verottajan sivuilta. Laskutuspalveluyritykset Laskutuspalveluyritykset hoitavat yrittäjien laskutuspalvelun ilman työsuhdetta. Laskutuspalveluyritysten toimintamallissa työnsuorittaja etsii itse toimeksiantajat ja sopii näiden kanssa toimeksiannoista ja palkkioista. Kun työ on tehty, työnsuorittaja toimittaa laskutustiedot laskutuspalveluyritykselle, joka laskuttaa toimeksiantajaa. Kun toimeksiantaja on maksanut laskun, laskutuspalveluyritys vähentää suorituksesta työnantajan lakisääteiset sivukulut, ennakonpidätyksen, työeläkevakuutusmaksun sekä laskutuspalveluyrityksen perimän palkkion, ja maksaa työnsuorittajalle jäljelle jäävän summan. Laskutuspalveluyritys ilmoittaa työnsuorittajan palkan TyEL-vakuutukseen. Työnsuorittajan rekisteröityminen laskutuspalvelun käyttäjäksi ei muodosta työsuhdetta laskutuspalveluyrityksen ja työnsuorittajan välille. Työsuhdetta ei muodostu yleensä myöskään työn teettäjän ja työnsuorittajan välille. Toimeksiantaja ei maksa palkkaa, vaan sovitun korvauksen toimeksiannon suorittamisesta. Työeläkelakeja sovellettaessa työnsuorittajaa pidetään yrittäjänä, elleivät tosiasialliset työsuhteen tunnusmerkit täyty toimeksiantajan ja työnsuorittajan välillä. Jos toimeksiantajilta laskutettujen palkkioiden määrä näyttää jäävän alle euroa vuodessa, niin laskutuspalveluyrityksen palveluja käyttävän työnsuorittajan tulona voidaan pitää työnsuorittajalle maksettua ennakonpidätyksenalaista tuloa, josta on maksettu työntekijän eläkevakuutusmaksu sekä muut lakisääteiset sosiaaliturvamaksut. 109

117 YEL- ja MYEL-työtulot Päivärahan perusteena käytetään YEL- ja/tai MYEL-työtuloa silloin, kun yrittäjä tai apurahansaaja on vakuuttamisvelvollinen. Elinkeinotoiminnan ansiotuloa tai palkkatuloa omasta yrityksestä voidaan käyttää perusteena vain silloin, kun yrittäjä ei ole velvollinen ottamaan YEL- tai MYELvakuutusta. Vakuuttamisvelvollisuus Yrittäjäeläkevakuutus on pakollinen, kun yrittäjä täyttää vakuuttamisen edellytykset. Pelkkä yrityksen omistaminen ei riitä yrittäjäeläkevakuutuksen perusteeksi. Eläkevakuutus edellyttää työntekoa. Omistussuhde ja erilaiset yhtiömuodot saattavat kuitenkin vaikuttaa yhtiössä työskentelevän henkilön eläkevakuutukseen. Vakuuttamisvelvollisuus koskee YEL:n ja MYEL:n piiriin kuuluvia vuotiaita yrittäjiä, joiden yritystoiminta on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 4 kuukautta. Vakuutus on otettava 6 kuukauden kuluessa yrittäjien eläkelaeissa tarkoitetun yrittäjätoiminnan alkamisesta. YEL- tai MYEL-vakuutuksen alkamishetken kannalta merkityksellistä ei ole se, milloin yritys on perustettu, vaan milloin toiminta on sen laajuista, että vakuutus tulee ottaa. Vakuutuksen alkamisajankohta on se hetki, jolloin yrittäjätoiminta on niin laajaa, että 12 kuukauden tarkastelujaksolla vuotuinen tuloraja ylittyy. Yrittäjä voi ottaa vakuutuksen taannehtivasti enintään kuluvalle ja kolmelle edelliselle kalenterivuodelle. Vakuuttamisvelvollisuuden alkamisen arviointi perustuu usein eläkevakuutusyhtiön yrittäjältä itseltään saamiin tietoihin. Ratkaisutyössä voit lähteä siitä, että jos yrittäjä on ottanut vakuutuksen, se on otettu oikeasta hetkestä. Edeltävää aikaa ei tarvitse selvittää, vaikka elinkeinotoiminnan ansiotuloa olisikin yli vakuuttamisen rajan ennen vakuutuksen alkamista. Eläkelaitos vahvistaa yrittäjälle vakuutuksen alkaessa yrittäjän työpanosta vastaavan vuotuisen työtulon. YEL-vakuutus on pakollinen, jos työtulo vuonna 2017 ylittää 7 645,25 euroa/v. YEL-työtulo voi olla enintään euroa/v. vuonna MYEL-vakuutuksen vastaava vakuuttamista edellyttävä työtuloraja on 3 822,63 euroa/v. MYEL-vakuuttamisessa on myös muita vakuuttamisen ehtoja. Lue lisää Pakollinen vakuutus. Yrittäjänä toimivat eläkkeensaajat ovat vakuuttamisvelvollisia lukuun ottamatta vanhuuseläkkeellä olevia, jotka voivat halutessaan ottaa vapaaehtoisen vakuutuksen. Vakuuttamisvelvollisuus koskee myös sivutoimisia yrittäjiä, jos tuloraja täyttyy. YEL-vakuutus koskee kaikkea YEL:n piiriin kuuluvaa yrittäjätoimintaa ja MYEL-vakuutus MYEL:n piiriin kuuluvaa yrittäjätoimintaa, vaikka yritystoimintaa harjoitettaisiin useamman yrityksen nimissä tai useilla toimialoilla. Jos maatilatalouden yhteydessä harjoitetaan erillistä yritystoimintaa, jota verotetaan elinkeinotoiminnan verotuksesta annetun lain (EVL) mukaan, yritystoiminta kuuluu YEL:n piiriin. Vakuuttamisvelvollisuus koskee myös vuotiaita veronalaisen apurahan saajia. MYELvakuutus on pakollinen, jos vakuutettu on saanut Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan vähintään neljän kuukauden taiteelliseen tai tieteelliseen työskentelyyn ja se on euromäärältään vähintään 1 274,21 euroa vastaten vuosiansiona 3 822,63 euroa vuonna Jos MYELvakuutettu on myös apurahansaaja, apurahan osalta vakuutus vahvistetaan erikseen. Vanhat vapautukset Aiemmin voimassa olleen lainsäädännön perusteella yrittäjällä oli tietyin ehdoin mahdollisuus saada vapautus vakuuttamisvelvollisuudesta, vaikka yrittäjätoiminta laajuutensa puolesta tulisi 110

118 vakuuttaa, esim. sivutoiminen yrittäjä tai yrittäjä, jolle karttui muualta eläketurvaa. Vapautukset päättyivät vuoden 2007 alusta vuonna 1961 tai sen jälkeen syntyneiltä. Vanhemmilla ikäluokilla vapautus voi jatkua, jos vapautuksen edellytykset edelleen täyttyvät tai kunnes yrittäjä itse hankkii vakuutuksen. Eläketurvakeskuksen tehtävänä on valvoa vapauttamisedellytysten täyttymistä. Esimerkki Ennen vuotta 1961 syntynyt lääkäri, joka on julkisen terveydenhuollon palveluksessa päätoimessa ja toimii sivutoimisesti yksityispuolella, on vapautettu YELvakuuttamisvelvollisuudesta, jos yksityispraktiikan tulot ovat enintään 1/3 päätoimen palkkatuloista. Lääkäri on ilmoitusvelvollinen, jos tulot ylittyvät. Muutokset YEL- ja MYEL-vakuuttamisessa Jos yrittäjän työtuloon vaikuttavat seikat muuttuvat olennaisesti työtulon vahvistamisen jälkeen, eläkelaitos tarkistaa YEL/MYEL-työtulon hakemuksesta tai omasta aloitteestaan. Eläkelaitos voi myös päättää takautuvasti yrittäjän vakuutuksen, jos yrittäjä ei enää täytä YEL/MYEL-vakuutuksen piiriin kuulumisen edellytyksiä. Yleensä näin tapahtuu, kun yrittäjän työpanos jää alle YEL/MYELvakuuttamisen alarajan. Voit ottaa yhteyttä työeläkelaitokseen, jos henkilöllä on jo YEL-vakuutus, mutta sen määrä muuttuu tai YEL-vakuutus lakkaa ja tarvitset lisätietoja. Yrittäjän vahvistetun työtulon muuttaminen Yrittäjän eläkelain säännösten mukaan YEL-työtulon tulisi vastata sellaista palkkaa, joka olisi maksettava, jos työn tekisi joku muu yhtä ammattitaitoinen henkilö yrittäjän sijaan. ETK on antanut toimialakohtaiset ohjeet työtulon määrittelemiseksi. Yrittäjän työtulon oikea määrittely voi kuitenkin olla ongelmallista varsinkin toiminnan alkuvaiheessa. Toiminnan jatkuessa voi tulla tarvetta työtulon korottamiseen tai laskemiseen. Eläkelaitos voi korottaa yrittäjän työtuloa esimerkiksi silloin, kun yrittäjätoiminta laajenee tai aiemmin sivutoimisesti yrittäjänä ollut aloittaa kokopäiväisen yrittäjätoiminnan. Työtuloa voidaan vastaavasti myös laskea. Työtuloa voidaan muuttaa myös silloin, jos yrittäjän oma työpanos muuttuu tilapäisesti vähintään noin vuoden ajaksi esimerkiksi vanhempainvapaan tai pitkäaikaisen sairastumisen johdosta. Yrittäjä voi ilmoittaa eläkelaitokselle työtulon pienentämisestä vastaamaan hänen muuttunutta työpanostaan. Eläkelaitos selvittää muutoksen perusteet ja antaa työtulon muuttamisesta yrittäjälle päätöksen. Työtuloa ei pääsääntöisesti muuteta takautuvasti vaan ajassa eteenpäin. Poikkeuksellisesti yrittäjän työtuloa voidaan muuttaa hänen tosiasiallista työskentelyään vastaavaksi työkyvyn alentumisesta eli eläketapahtumasta lähtien, kun yrittäjä siirtyy työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Päätös työtulon muuttamisesta voidaan tehdä eläkehakemuksen käsittelyn yhteydessä takautuvasti. YEL-työtuloa korotetaan joskus huomattavasti ennen etuusoikeuden alkamista. Jos huomaat, että YEL-työtuloa on korotettu poikkeuksellisen paljon ennen etuusoikeuden alkamista, ota yhteyttä eläkelaitokseen ja tiedustele, mihin korotus on perustunut. YEL-työtulon vahvistaminen ja työtulon muuttaminen kuuluvat eläkelaitoksen päätösvaltaan. Yhteydenotto ei välttämättä johda toimenpiteisiin, koska eläkelaitos on jo antanut asiassa päätöksen. Sillä voi kuitenkin olla vaikutusta siihen, että eläkelaitos vastaisuudessa selvittää tarkemmin korotuksen perusteet ennen päätöksen antamista. 111

119 Vakuutusjärjestelyn korjaaminen Jos vakuuttamisen peruste muuttuu lainmuutoksen tai muun vastaavan tapahtuman johdosta ja yrittäjän vakuutus on jäänyt muuttamatta, eläkelaitos oikaisee virheellisen vakuuttamisen yleensä ajassa eteenpäin. Esim. jos jälkeenpäin käy ilmi, että yrityksen osakas on edelleen jälkeen työntekijän eläkelain tai merimieseläkelain mukaisesti vakuutettuna, vaikka hänen olisi pitänyt yrittäjämääritelmän muutoksen johdosta siirtyä YEL-vakuutuksen piiriin, vakuutusjärjestely korjataan ajassa eteenpäin. Takautuva vakuutusjärjestelyn korjaaminen siirtymäajan jälkeen on mahdollista vain yrittäjän nimenomaisesta vaatimuksesta. Sama koskee mm. tilanteita, joissa on kyse YEL:n ja MYEL:n välisestä rajanvedosta. Vakuutusmuodon oikeellisuutta ei tarvitse Kelassa selvittää, vaan voit toimia tulojen huomioimisessa sen mukaan kuin eläkelaitos on katsonut oikeaksi. YEL/MYEL-vakuutuksen lakkauttaminen YEL/MYEL-vakuutus lakkautetaan, jos yrittäjätoiminta päättyy tai muuttuu niin pienimuotoiseksi, että työtulo jää alle laissa säädetyn minimimäärän. Yrittäjä voi kuitenkin halutessaan ottaa vapaaehtoisen yrittäjävakuutuksen. Eläkelaitos voi myös oma-aloitteisesti päättää yrittäjän pakollisen YEL-vakuutuksen, jos yrittäjällä ei ole enää tuloa yrityksestä. Eläkelaitos päättää vakuutuksen takautuvasti siihen ajankohtaan, jolloin vakuuttamisen edellytykset eivät enää täyty. Vakuutus voidaan joskus lakkauttaa pitkältäkin takautuvalta ajalta. Jos ratkaisutyössä ilmenee, että YEL-vakuutus on voimassa, vaikka yritystoimintaa ei ole enää ollut päivärahaetuuden perusteena olevana verovuonna, pyydä yrittäjää selvittämään eläkelaitoksensa kanssa vakuuttamisen edellytykset ja mahdollinen vakuuttamisen päättäminen ennen päivärahaetuuden ratkaisemista. Ellei vakuutettu itse selvitä asiaa annettuun määräaikaan mennessä, ota yhteyttä eläkevakuutuslaitokseen vakuuttamisasian selvittelyä varten. Lyhyen sairastumisen ajaksi YEL/MYEL-vakuutusta ei yleensä lakkauteta. Jos sairaus jatkuu pitkään, yrittäjä voi alentaa tilapäisesti työtuloa alentuneen työkyvyn mukaisesti tai harkinnan mukaan lopettaa vakuutuksen. Jos yrittäjä jää vanhempainvapaalle eikä osallistu sen aikana yrityksen toimintaan lainkaan, hän voi lakkauttaa YEL/MYEL-vakuutuksen. Yrittäjän tulee ottaa YEL/MYEL-vakuutus, jos hän aloittaa yrittäjätoiminnan uudelleen vanhempainvapaan jälkeen ja vakuuttamisen edellytykset täyttyvät. Jos yrittäjän YEL/MYEL-vakuutus päättyy silloin, kun työkyvyttömyys tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa alkaa, etuuden perusteena voidaan kuitenkin ottaa huomioon etuusoikeuden alkamista edeltävä YEL/MYEL-työtulo. Lue lisää YEL-vakuutuksen lakkauttamisesta Yrittäjän vakuutuksen lakkaaminen Takautuvan lakkauttamisen vaikutukset Eläkelaitoksesta ei välity Kelaan tietoa YEL/MYEL-vakuutuksen takautuvasta lakkauttamisesta. Jos etuusasiaa käsitellessäsi havaitset, että YEL/MYEL-vakuutus on lakkautettu takautuvasti, selvitä onko sillä vaikutusta aikaisempiin ratkaisuihin. Päivärahapäätös on oikaistava, jos lakkautus vaikuttaa päivärahaetuuden määrään, päivärahan jakamiseen työnantajan tai yrittäjän kesken tai YEL-päivärahaan. Jos YEL/MYEL-vakuutus on lakkautettu siten, että se koskee verovuotta, myös SVL-työtulo on korjattava. Tee tällöin Oiwassa toimeksiantotyö Yhteisten järjestelmien yksikköön (Yhteisten järjestelmien yksikkö / Työtulo- ja verotustiedot 24400). 112

120 Vakuuttamisen valvonta Eläketurvakeskus (ETK) valvoo YEL-vakuuttamista ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) MYEL-vakuuttamista. Jos yrittäjä ei ole ottanut vakuutusta vaikka hänen työskentelynsä täyttää vakuuttamisen edellytykset, ETK tai Mela kehottaa häntä kohtuullisessa ajassa korjaamaan laiminlyönnin. Jos yrittäjä ei noudata saamaansa kehotusta, ETK tai Mela voi ottaa yrittäjän puolesta ja kustannuksella vakuutuksen. Apurahan myöntäjällä on lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus myöntämistään apurahoista Melalle. Sen perusteella Mela vahvistaa MYEL-vakuutuksen. Apurahan saajaa ei voi takautuen pakkovakuuttaa verovuodelta Vakuuttamisvelvollisuuden selvittäminen Jos yrittäjä työskentelee yrityksessä ja elinkeinotoiminnan ansiotulo tai palkkatulo omasta yrityksestä tai apurahansaajan veronalainen apuraha selvästi ylittää vakuuttamisvelvollisuuden vuositulorajan eikä hänellä ole YEL- tai MYEL-vakuutusta, selvitä, onko Kelassa jo tietoa yritystoiminnasta tai apurahasta. Tutustu yrittäjän aiempiin verotietoihin, keskeneräisen verotuksen tietoihin ja YTJ-järjestelmästä saataviin yrityksen toimintaa kuvaaviin tietoihin. Pyydä yrittäjältä selvitys, miksi hän ei ole ottanut vakuutusta (suullisesti tai kirjeellä KRL17/PRL30/ VRL29). Selvitys tulee pyytää, jos yrittäjällä tai apurahansaajalla on verotuksessa ansiotuloja tai apurahatuloja yli euroa vuodessa. Selvitä vakuuttaminen, jos SVL-työtulojen yhteydessä näytetään kirjaintunnus Z eikä saman työtulovuoden vakuuttamista ole aiemmin selvitetty. Katso lisää Help-ohje (F13). Koska YEL- ja MYEL-vakuutus perustuu yrittäjän omaan työpanokseen, on mahdollista, että yrittäjällä ei ole vakuutusta, vaikka vakuuttamisvelvollisuuden vuosituloraja ylittyy. ETK:sta ja Melasta voit saada tietoa siitä, onko yrittäjän vakuuttamisvelvollisuutta selvitetty valvonnassa ja mihin siinä on päädytty. Selvitä tarvittaessa asiaa ETK:n yrittäjävalvonta-asioita hoitavasta yksiköstä (Yhteystiedot Etk.fi) tai sähköpostilla YELvalvonta@etk.fi tai Melan MYELvakuuttamisen asiantuntijoilta (Mela Yhteystietohaku). Maatalousyrittäjän ja apurahansaajien vakuuttaminen, ohjeistus ja vakuuttamisen valvonta hoidetaan keskitetysti Melassa. YEL-vakuuttamispäätökset tehdään työeläkeyhtiöissä ja työeläkekassoissa. YEL-vakuutuksen piiriin kuuluvien yrittäjien vakuuttamisen valvonta hoidetaan ETK:ssa mm. verotustietojen perusteella jälkikäteen. SVL-työtulon kannalta tilanteen arviointi voi olla hankalaa, jos ETK tai Mela ei katso henkilöä vakuuttamisvelvolliseksi, mutta yrittäjätulo katsotaan kuitenkin verotuksessa ansiotuloksi. Syynä voi olla, että yrittäjän oma työpanos yrityksessä on vähäinen tai sitä ei ole lainkaan. Ansiotulo on voinut kertyä esim. muilla teetetystä alihankintatyöstä. Perheyrityksessä puolison työpanokseen perustuva tulo voi olla verotuksellisista syistä jaettu molemmille puolisoille, vaikka toinen puoliso ei käytännössä työskentele yrityksessä tai hänen työpanoksensa on vähäinen. Näissä tilanteissa yrittäjätulo yleensä huomioidaan SVL-työtulona, kun on selvitetty, ettei vakuuttamisvelvollisuutta ole. Yrittäjän vakuuttamisvelvollisuus on voinut päättyä yritystoiminnan lopettamisen vuoksi, mutta yrityksen myynnistä saatua tuloa verotetaan kuitenkin ansiotulona. Yrittäjä on voinut myydä koko yrityksensä tai esim. traktorin tai kaivinkoneen. Yrittäjän tulo voi muodostua myös pelkästään vuokratulosta kuten pellon vuokrauksesta saadusta tulosta. Vuokratulo ja omaisuuden myynnistä saatu tulo on verotuksessa yleensä pääomatuloa, mutta joskus tulo voidaan verotuksessa katsoa 113

121 ansiotuloksi. Tällöin on yksittäistapauksessa saatujen tietojen valossa arvioitava, voidaanko tulot huomioida SVL-työtuloina vai katsotaanko, että kyse on pääomatuloon verrattavasta tulosta, jota ei huomioida etuuden perusteena. Kun vakuuttamisvelvollisuutta selvitettäessä käy ilmi, että yrittäjä työskentelee yrityksessä hänen vuosityötulonsa ylittää euroa hän ei ole esittänyt riittävää selvitystä siitä, miksi hän ei ole ottanut YEL- tai MYEL-vakuutusta ja ETK tai Mela alkaa selvitellä vakuuttamisvelvollisuutta, kyseessä on todennäköisesti vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönti. Tällöin voidaan jättää huomioon ottamatta verotuksessa todettu elinkeinotoiminnan ansiotulo maatalouden ansiotulo ansiotulo yhtymästä palkkatulo omasta yrityksestä tai maataloudesta yrittäjätoimintaan liittyvä työkorvaus metsätalouteen liittyvän hankintatyön arvo porotalouden ansiotulo tai veronalainen apuraha. Voit ratkaista etuusasian, jos ETK tai Mela alkaa selvittää yrittäjän vakuuttamisvelvollisuutta. Tee Toimeksiantotyö OIWAssa Yhteisten järjestelmien yksikkö/työtulo- ja verotustiedot työjonoon. Kirjoita kommenttikenttään, miten tietoja tulee korjata, mitä selvityksiä on tehty ja mitä verovuotta asia koskee. Huomaa, että Yhteisten järjestelmien yksikkö ei arvioi sitä, onko yrittäjä vakuuttamisvelvollinen vai ei. Epäselvässä tilanteessa asiantuntijalausunto on pyydettävä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksesta. Kun SVL-työtulo on korjattu, voit tehdä päätöksen. Lisää päätökseen perustelu, miksi tuloa ei ole otettu huomioon etuuden perusteena. Työtulo voidaan myöhemmin tarkistaa, jos yrittäjä toimittaa uutta selvitystä Yrittäjäpalkan tarkistus Yrittäjällä voi olla palkkatuloa omasta yrityksestä ja hän voi lisäksi oman yritystoiminnan ohella olla palkkatyössä toisen palveluksessa. YEL- ja/tai MYEL-työtulo korvaa omasta yrityksestä maksettavan palkan. Jos YEL- ja/tai MYEL-vakuutettu yrittäjä saa palkkaa yritystoiminnan ulkopuolisesta työsuhteesta, työtuloksi luetaan YEL- ja/tai MYEL-työtulo sekä palkka. Yrittäjätoiminnasta saatu palkka voidaan joskus ilmoittaa verotuksessa väärällä suorituslajilla palkansaajan palkkana, vaikka palkka on omasta yrityksestä. Jos tietoja ei selvitetä, SVL-työtulo voi olla liian suuri. Sen vuoksi SVL-työtulon laskennassa muodostetaan X-tunnus, jos YEL- tai MYEL-vakuutetulla henkilöllä on verotustiedoissa palkansaajan palkkaa, mutta ei lainkaan yrittäjän palkkaa. Jos vakuutetun SVL-työtulojen yhteydessä on kirjaintunnus X, tee Toimeksiantotyö OIWAssa Yhteisten järjestelmien yksikkö 24400/Työtulo- ja verotustiedot -työjonoon. Yhteisten järjestelmien yksikkö selvittää X-tunnuksen ja sulkee toimeksiantotyön. Jos asian selvittäminen vaatii tietoja 114

122 vakuutetulta, Yhteisten järjestelmien yksikkö kirjoittaa tarvittavat tiedot toimeksiantotyön kommenttikenttään ja palauttaa toimeksiantotyön vakuutuspiirin työjonoon. Pyydä tarvittavat tiedot ja käännä tämän jälkeen toimeksiantotyö takaisin Työtulo- ja verotustiedot -työjonoon Vapaaehtoinen vakuutus Jos yrittäjä, jolla ei ole velvollisuutta ottaa yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaista vakuutusta, ottaa vapaaehtoisen YEL- tai MYEL-vakuutuksen, hänen työtulokseen katsotaan vapaaehtoisen eläkevakuutuksen työtulo. Huomaa, että työvahingon varalle otetun vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen työtuloa ei voi ottaa huomioon päivärahaetuuden perusteena käytettävänä työtulona Työkorvaus Ennakkoperintälain 25 :n mukainen työkorvaus on työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana saatu korvaus. Jos työstä maksettu suoritus ei ole palkkaa, niin se on työkorvausta. Työkorvauksena voidaan maksaa esim. luentopalkkio kirjoituspalkkio valokuvauspalkkio perhehoitajan palkkio erotuomarin palkkio Yrittäjätoimintaan liittyvä työkorvaus luetaan SVL-työtuloksi, jos vakuutettu ei ole velvollinen ottamaan YEL-vakuutusta. Työkorvaus on korvausta työstä tai toimeksiannosta silloin, kun henkilö ei ole työ- tai virkasuhteessa toimeksiantajaan. Työkorvaus huomioidaan etuuden perusteena verotuksessa todettuina tuloina. Kuuden kuukauden tuloina työkorvaus huomioidaan, jos tulot ovat jatkuvia. Työkorvauksen saajat ovat usein ns. freelancer-työntekijöitä, jotka toimivat esim. toimittajina tai valokuvaajina. Freelancer voi olla samaan aikaan työsuhteessa tai tehdä toimeksiantoja olematta työsuhteessa. SVL-työtulon kannalta työsuhteessa saadut tulot ovat palkkatuloa ja toimeksiannon perusteella saadut työkorvaukset ovat yrittäjätuloa. Jos YEL-vakuuttamisen raja ylittyy, työkorvauksen saajan pitäisi ottaa YEL-vakuutus samoin periaattein kuin muussa yrittäjätoiminnassa. Selvitä YEL-vakuuttamisasiaa työkorvauksen saajan kanssa. Vakuuttamisvelvollisuudesta voit kysyä myös ETK:n tulkintaa, sillä ETK saattaa tulkita esim. erotuomarin saamat palkkiot harrastustoiminnaksi, joista ei ole YEL-vakuuttamisvelvollisuutta. Freelancer-työtä tekevällä henkilöllä voi olla verotusta varten ns. freelancer-verokortti, jonka perusteella häneltä pidätetään vero sekä työsuhteessa ansaituista palkoista että yrittäjätoimintaan liittyvistä palkkioista. Työkorvauksen maksajan tulee ennakkoperintälain (EPL 118/ ) mukaan pidättää vero työkorvauksesta samalla tavoin kuin pää- tai sivutoimen palkasta, jos työkorvauksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. SVL-työtulojen määräytymiseen freelancer-verokortilla ei ole vaikutusta. 115

123 Bloggaajat Omaishoidon tuen palkkio ja perhehoitajan palkkio ovat SVL-työtulona huomioon otettavaa tuloa. Verotuksellisesti niitä pidetään työkorvauksena. Kunnan kanssa hoitosopimuksen tehnyt omaishoitaja ja toimeksiantosopimuksen tehnyt perhehoitaja kuuluvat kunnallisen eläketurvan piiriin, vaikka he eivät ole työsuhteessa kuntaan. He eivät tältä osin ole velvollisia ottamaan YELvakuutusta. Työkorvausta voidaan maksaa myös henkilölle, joka tekee työtä kunnalle, valtiolle tai kirkolle toimeksianto- tai konsulttisopimuksen tai muun vastaavan järjestelyn perusteella. Hänet vakuutetaan julkisten alojen eläkelain perusteella edellyttäen, ettei hän harjoita toimintaansa yhtiön tai muun yhteisön nimissä eikä kuulu ennakkoperintärekisteriin. Henkilö ei tältä osin ole velvollinen ottamaan YEL-vakuutusta. Ennakkoperintälain (EPL 1118/ a ) mukainen työpanokseen perustuva osinko on työkorvausta, jos sitä ei ole saatu työsuhteessa. Työkorvaus ei ole palkkatuloa, joten siitä ei tehdä tulonhankkimisvähennystä eikä eläkevakuutusmaksuvähennystä. Esitettyjen palkkatulojen -laskentaruudulla merkitään rasti Ei työsuhdetta kenttään, jos kaikki näytölle tallennetut työkorvaukset on maksettu ilman työsuhdetta. Työkorvausten hankkimiseen liittyvät kustannukset vähennetään samoin kuin muutkin tulon hankinnasta ja säilyttämisestä johtuvat menot. Asiakkaan esittämät työkorvaustuloihin kohdistuvat kustannukset (esim. työmatkakustannukset) tallennetaan Esitettyjen palkkatulojen laskentaruudulla Muut kulut kenttään. Perhehoitajille ja perhepäivähoitajille maksettavat kulukorvaukset eivät ole työtuloa. Lue lisää Verohallinnon yhtenäistämisohjeista. Bloggauksessa on kyse sisällön tuottamisesta (kirjoitusten ja kuvien) joko henkilön omille kotisivuille tai yleisemmin osana usean blogin muodostamaa ns. blogiportaalia. Suomessa suurimmat portaalit voivat kuulua esimerkiksi lehtitaloille tai mediayhtiöille. Jos bloggaaja on työsuhteessa, hän voi saada toiminnastaan palkkatuloa ja sen lisäksi myös muuta veronalaista ansiotuloa. Bloggaajan veronalaista ansiotuloa ovat palkan ohella mm. kirjoittamisen tai tuotteen myynnin perusteella saadut rahakorvaukset, erilaiset tavarat ja etuudet, alennukset, lahjakortit, matkat sekä tapahtumakutsut. Bloggaajan saamat mainostulot eivät ole työtuloa. Jos bloggaaja ei ole työsuhteessa, hänen saamansa tulo on luonteeltaan työkorvausta tai jos toiminta on laajaa, hän voi olla YEL-vakuutettu yrittäjä. Lue lisää Vero.fi Vähennykset Työtulosta tehtävät vähennykset Työ- tai virkasuhteessa saadusta palkkatulosta ja siihen verrattavasta henkilökohtaisesta tulosta vähennetään tuloverolain (TVL) 1535/ :n mukaiset tulonhankkimismenot ja tehdään vakuutusmaksuvähennys (SVL 1224/ luku 4 a ja 5 ). Myös ulkomaan palkkatulosta tehdään edellä mainitut vähennykset. 116

124 Vakuutusmaksuvähennys on 60 prosenttia sairausvakuutuksen päivärahamaksun, alle 53-vuotiaan työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun yhteismäärästä (SVL 1224/ luku 4 a ). Vakuutusmaksuvähennys on 4,64 % työtulosta vuonna Tulonhankkimisvähennykset tehdään sekä verotuksessa todetuista työtuloista että esitetyistä työtuloista (SVL 1224/ luku 5 1 mom.). Vakuutuspalkasta tehdään vain TVL 1535/ :n 1 mom. 1 kohdan mukainen tulonhankkimisvähennys (750 euroa) ja vakuutusmaksuvähennys (SVL 1224/ luku 4 a ja 5 3 mom.). Tuloverolain 1535/ a :ssä säädettyä työasuntovähennystä ei tehdä päivärahaetuuden perusteena käytettävästä työtulosta, koska vähennyksen tekemisestä ei säädetä sairausvakuutuslaissa. YEL- tai MYEL-työtulosta ei vähennetä tulonhankkimismenoja eikä tehdä vakuutusmaksuvähennystä (SVL 1224/ luku 4 a ja 5 2 mom.). Työkorvaus ei ole palkkatuloa, joten siitä ei tehdä tulonhankkimisvähennystä. Työkorvauksiin kohdistuvat tulonhankkimiskustannukset vähennetään samoin kuin muutkin tulon hankinnasta ja säilyttämisestä johtuvat menot. Lue lisää: tekninen ohje Vähennykset tehdään ohjelmallisesti verotuksessa todetusta työtulosta. Jos arvioit työtuloja hakijan esittämien tulojen perusteella, pyydä tarvittaessa hakijalta selvitys tulonhankkimismenoista kuten työmatkakustannuksista ja ay-jäsenmaksuista (suullisesti tai asiakaskirje PRL07, VRL03, ERL03, KRL05). Tulonhankkimisvähennys (750 euroa) tehdään ohjelmallisesti kuuden kuukauden työtulosta. Tulonhankkimismenot ovat: 1) Tulonhankkimisvähennys Palkkatulosta tehdään tulonhankkimisvähennys 750 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon määrä koskee kaikkia palkansaajia 2) Jäsenmaksut Tulonhankkimismenoina vähennetään työmarkkinajärjestöjen ja työttömyyskassojen jäsenmaksut. 3) Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut vähennetään käytettävissä olevan halvimman kulkuneuvon mukaan. Vähentäminen tehdään aina, jos hakijalla on ollut matkakuluja. Vähennys on enintään euroa ja siltä osin kuin kustannukset ylittävät 750 euroa vuonna 2016 ja Vähennysten arvioinnissa noudatetaan verohallinnon käytäntöä. Työssäkäyntikuukausia huomioidaan enintään 11 kk vuodessa. Jos vakuutettu voi käyttää julkisia liikennevälineitä, matkakustannukset otetaan huomioon julkisen liikenteen taksan mukaisena. Jos vakuutettu on hakemuksessa ilmoittanut, että hänellä ei ole työmatkakuluja ja tieto on ristiriidassa muualta saatujen tietojen kanssa (esim. verotiedoissa on matkakuluja eikä työnantaja tai asuinpaikka ole muuttunut), pyydä vakuutetulta selvitys työmatkakulujen puuttumisesta. Jos hän ei esitä hyväksyttävää syytä, vähennä matkakulut tiedossa olevan halvimman kulkuneuvon mukaan. Jos matkakulut voidaan ottaa huomioon oman auton käytön mukaan, laskennassa käytetään sen verovuoden ohjetta, johon suurin osa tuloista kohdistuu. Verohallinnon hyväksymä oman auton käytön kilometrikorvaus on 0,24 euroa/km vuonna Korvauksen määrä oli 0,25 euroa/km vuonna Jos henkilö on säännöllisessä ansiotyössä (yleensä 5 pv/vko), arvioidaan hänellä 117

125 olevan keskimäärin 22 työpäivää työssäolokuukautta kohti, ellei todellista työpäivien määrää ole tiedossa. Lue lisää verohallinnon käytännöstä matkakulujen huomioon ottamisessa Verohallinto > Kodin ja työpaikan väliset matkakulut 4) Muut tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot siltä osin kuin niiden yhteismäärä ylittää tulonhankkimisvähennyksen määrän 750 euroa. Esimerkiksi kulut omien työkalujen käyttämisestä, ammattikirjallisuuden hankkimisesta, puhelinkulut ja työhuonevähennys ovat verotuksessa vähennyskelpoisia tulonhankkimisvähennyksen ylittävältä osalta. 5) Moottorisaha- ja metsurivähennys Metsätöissä voi saada vähennyksen omien työvälineiden (moottorisaha, traktori) käytöstä. Vähennykset voi saada verotuksessa siltä osin kuin menojen yhteismäärä ylittää tulonhankkimisvähennyksen määrän 750 euroa. Moottori- tai raivaussahan käytöstä aiheutuneiksi kustannuksiksi katsotaan 30 tai verovelvollisen vaatimuksesta 40 prosenttia palkkatulon määrästä. Jos metsätyöstä saatu palkkatulo on vähintään kolmasosa kaikista ansiotuloista, palkkatulon hankkimisesta aiheutuneina menoina (metsurivähennyksenä) otetaan huomioon lisäksi 5 % palkkatulon määrästä, kuitenkin enintään 240 euroa. Työnantaja ilmoittaa yleensä palkkailmoituksessa moottorisaha- ja metsurivähennyksen määrän. Erityistapauksia Opettajat Opettajilla on matkakuluja vuodessa 10 kuukaudelta, sillä opettajien noin kahden kuukauden kesäkeskeytys / vuosiloma (kesäloma) huomioidaan asunnon ja työpaikan välisiä matkakuluja arvioitaessa. Työtulojen laskentatapahtuma huomioi työmatkakustannusten vuotuisessa määrässä aina kuukauden vuosiloma-ajan, joten opettajien matkakuluja laskettaessa tämä asia on otettava huomioon. Esimerkki matkakulujen laskemisesta 10 kuukauden ajalta Opettajan matkakustannukset ovat 265,00 /kk, joten vuotuiset matkakustannukset ovat Työtulojen laskentatapahtumaa varten joudumme jakamaan vuotuiset matkakustannukset luvulla 11 eli :11=240,91 /kk. Laskentatapahtumaan matkakulujen laskennalliseksi kuukausimääräksi tallennetaan 240,91 /kk. Laskentatapahtumaan tallennetaan myös tieto siitä, että em. laskennallisia matkakuluja on kuuden kuukauden ajalta. Työtulojen laskentatapahtuma huomioi työmatkakustannusten vuotuisessa määrässä aina kuukauden vuosiloma-ajan, joten työtulolaskelmaan vuotuisten matkakustannusten määräksi tulee tässä tapauksessa 2 650,01. Perhepäivähoitajat Omassa kodissaan työskentelevälle kunnalliselle perhepäivähoitajalle hyväksytään tulon hankkimisesta aiheutuneina menoina vähennykseksi työnantajan maksamat kustannuskorvaukset maksetun määräisenä ilman eri selvitystä. Kustannuskorvauksen ulkopuolelle jäävät tulonhankkimiskulut perhepäivähoitaja voi vähentää verotuksessa erillisen selvityksen perusteella. Jos kunta on kuitenkin korvannut perhepäivähoitajalle jonkin tulonhankkimiskulun normaalin 118

126 kustannuskorvauksen lisäksi, tällainen kulu ei oikeuta vähennykseen. Suomen Kuntaliitto antaa vuosittain kunnille suosituksen perhepäivähoitajille maksettavasta kustannuskorvauksesta. Lue lisää vero.fi Laskennassa vähennyksenä otetaan huomioon 750 euroa sekä sen ylittävä osa. Yksityiskohtaisen selvityksen puuttuessa vähennetään yksityisen perhepäivähoitajan tulosta hoitomenoina 116,40 euroa/kuukausi jokaisesta hoidettavana olleesta lapsesta. Arvioitu määrä perustuu Suomen Kuntaliiton suositukseen kunnallisille perhepäivähoitajille korvattavien hoitokustannusten määristä. Jollei lapsi ole viittä päivää viikossa perhepäivähoidossa, vähennetään lapsesta aiheutuneina hoitomenoina muun selvityksen puuttuessa 5,41 euroa/päivä. Merimiehet Merimiehillä voi olla kahdenlaista työtuloa, tavallista työtuloa tai ns. merityötuloa. Tavallisesta työtulosta tehdään samat tulonhankkimisvähennykset kuin muidenkin vakuutettujen työtulosta (matka ym. vähennykset). Merityötulosta tehdään kuitenkin vain tuloverolain (1535/1992) 95 :n 1 mom. 1 kohdan tarkoittama tulonhankkimisvähennys. Merityötulosta ei vähennetä muita tulonhankkimisvähennyksiä, kuten esim. ay-jäsenmaksua. Erityisalojen matkakustannukset (esim. rakennusalat) Erityisaloilla tarkoitetaan toimialoja, joilla erityistä työntekemispaikkaa joudutaan vaihtamaan usein alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi ja joilla ei yleensä ole varsinaista työntekemispaikkaa. Erityisaloja ovat esimerkiksi rakennus-, maanrakennus- ja metsäalat. Jos varsinaista työntekemispaikkaa ei ole, erityisaloilla matkat asunnolta erityiselle työntekemispaikalle rinnastetaan verotuksessa työmatkoihin. Kulut erityisalojen päivittäisistä matkoista asunnolta erityiselle työntekemispaikalle voidaan vähentää tulonhankkimiskuluina todellisen suuruisina ilman matkakustannusten omavastuuosuutta (750 e/v.), enimmäismäärää (7 000 e/v.) tai halvimman kulkuneuvon vaatimusta. Vähennys on mahdollista kuitenkin vain siltä osin kuin työnantaja ei korvaa kuluja verovapaasti. Erityisaloilla voidaan lisäksi vähentää lisääntyneet elantokustannukset tulonhankkimiskuluina, jos työnantaja ei ole korvannut niitä verovapaasti. Jos muuta selvitystä ei ole, vähennyksen määrä on sama kuin verovapaan ateriakorvauksen määrä. Vuonna 2017 ateriakorvaus on 10,25 euroa päivässä. Ateriakorvausta vastaavaa vähennystä ei voi tehdä, jos työnantaja on järjestänyt työpaikkaruokailun erityiselle työntekemispaikalle tai sen välittömään läheisyyteen. Maatalouslomittajat Kunnan palveluksessa oleva maatalouslomittaja käy yleensä tilalla aamu- ja iltapäivällä ja saa kunnalta toisen päivittäisen matkan korvauksen ajettujen kilometrien mukaan. Maatalouslomittaja ilmoittaa toisen päivittäisen matkan kustannukset verotuksessaan tulonhankkimisvähennyksenä. Ratkaisutyössä verotuksessa ilmoitettava työmatkakustannus tulee rekisteröidä Esitetyt palkkatulot -näytöllä kohtaan Muut kulut Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö Päivärahaetuuden määrä määräytyy työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltäneenä vuonna toimitetussa verotuksessa todettujen työtulojen perusteella. Jos työkyvyttömyys tai etuusoikeus alkaa vuonna 2017, päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan perusteena käytetään vuoden 2015 verotuksessa todettuja työtuloja (SVL 1224/ luku 3 ). Verotuksessa todetut työtulot tarkistetaan vuosien 2017 ja 2016 palkkakertoimien suhteessa 1,389/1,373, jolloin kerroin on 1,0117. Verovuodelle vahvistettua YEL- ja MYEL-työtuloa käytetään vastaavasti etuuden perusteena. 119

127 Yli viisi vuotta vanhat työtulot Jos tarvitset valmistelussa yli viisi vuotta vanhoja työtuloja, lähetä tuloja koskeva pyyntö TEOSPAIVARAHA-sähköpostiin. Työtulot ovat yleensä palautettavissa aikaisemmasta ratkaisusta tai tietokannasta. Jos työtuloja ei ole saatavissa ohjelmasta, saat erikseen ohjeet tietojen pyytämisestä vakuutetulta tai verohallinnolta. Arvioverotus Arvioverotettuja tuloja ei käytetä päivärahaetuuden ja kuntoutusrahan määrän perusteena niissä tapauksissa, joissa arvioverotus on tehty sen johdosta, että veroilmoitusta ei ole annettu (SVL 1224/ luku 2 6 mom.). Arvioverotus tehdään silloin, kun vakuutettu ei ole antanut omaa veroilmoitusta tai hän ei ole palauttanut korjattuna esitäytettyä veroilmoitusta (esim. ei ole ilmoittanut tuloa, jonka on saanut ja jota ei näy esitäytetyssä veroilmoituksessa). Jos kysymyksessä on palkansaaja, työnantaja antaa veroviranomaiselle vuosi-ilmoituksessa tiedot verovuonna maksamistaan palkoista ja luontoiseduista. Näitä vuosi-ilmoituksella veroviranomaiselle ilmoitettuja tuloja ei arvioveroteta. Verohallinnolta suorasiirtona saadut palkat ja muut työtulot on huomioitu SVL-työtulossa. Voit käyttää tuloja sellaisenaan etuuden perusteena. Jos yrittäjä ei ole antanut veroilmoitusta, yhtymän, maatalouden tai elinkeinotoiminnan arvioverotettu ansiotulo-osuus ei sisälly SVL-työtuloon. Jos yrittäjällä on YEL- ja/tai MYELvakuutus, arvioverotuksesta huolimatta voit ottaa YEL- ja/tai MYEL-työtulon etuuden perusteena huomioon. Verotustiedot-kyselyssä näytettävä Arvioverotus-tieto ei siis vaikuta päivärahan käsittelyyn verotuksessa todettujen työtulojen perusteella. Päivärahan hakija voi myös esittää kuuden kuukauden työtulot. Voit huomioida ja käsitellä hakijan esittämät tulot ohjeiden mukaisesti Yli vuodenvaihteen jatkuvat etuudet Verotuksessa todettu työtulo ei muutu niissä tapauksissa, joissa päivärahaetuus tai kuntoutusraha jatkuu ilman katkosta yli vuodenvaihteen. Vähimmäismääräinen kuitenkin muuttuu indeksitarkistuksen johdosta. Kun yli vuodenvaihteen jatkuneeseen päivärahaetuuteen tai kuntoutusrahaan tulee vähintään päivän katkos, käytetään sen jälkeisellä ajalla etuuden perusteena uutta verotuksessa todettua työtuloa (SVL 1224/ luku 3 ). Kuntoutusrahassa uutta työtuloa käytetään vain, jos kyseessä on uusi kuntoutus. Esimerkki Työkyvyttömyys alkaa marraskuussa 2016, jolloin työtulona on verovuoden 2014 verotuksessa todettu työtulo. Työkyvyttömyys jatkuu yli vuoden vaihteen 2016/2017. Sairauspäivärahan määrä lasketaan myös vuoden 2017 puolella verovuoden 2014 työtulon perusteella niin kauan kunnes etuuden maksaminen katkeaa vähintään yhden päivän ajaksi. 120

128 Etuuslajin vaihtuminen Jos päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan maksaminen jatkuu ilman päivänkään katkosta, mutta etuuslaji vaihtuu, haetaan uudet työtulot perusteeksi ohjelmallisesti. Jos edeltävässä etuudessa käytetty verotuksessa todettu työtulo on suurempi kuin uusi työtulo, käytetään edeltävän etuuden perusteena ollutta työtuloa. Jos sairauspäiväraha jatkuu suoraan osasairauspäivärahan jälkeen, sitä ei pidetä etuuslajin vaihtumisena. Sairauspäivärahan suuruus määräytyy osasairauspäivärahaa myönnettäessä laskettujen työtulojen perusteella. Esimerkki 1 Työkyvyttömyys alkaa vuonna 2016 jolloin sairauspäivärahan perusteena oleva työtulo on verovuodelta Sairauspäiväraha jatkuu yhtäjaksoisena vuoden 2017 tammikuun loppuun saakka. Äitiysrahakausi alkaa välittömästi sen jälkeen ilman päivänkään katkosta. Äitiysraha voidaan myöntää saman työtulon perusteella kuin sairauspäiväraha, jos sairauspäivärahan perusteena oleva työtulo on suurempi kuin muutoin äitiysrahan perusteena käytettävä verovuoden 2015 työtulo Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaja Jos vakuutetun oikeus osatyökyvyttömyyseläkkeeseen on alkanut sinä verovuonna, jolta työtulot on otettava sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan määrän perusteeksi, sairauspäiväraha tai kuntoutusraha määrätään edellisen verovuoden työtulojen perusteella edellyttäen, että ne ovat suuremmat kuin osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamisvuoden työtulot. Vertailu tehdään palkkakertoimella korottamattomien verotuksessa todettujen työtulojen kesken, jonka jälkeen tehdään pakkakerroinkorotus (SVL 1224/ luku 3 2 mom.) Osa-aikaeläke Jos osa-aikaeläke on alkanut sinä verovuonna, jota koskevat työtulot olisivat työtulojen mukaan määräytyvän kuntoutusrahan perusteena, voidaan kuntoutusraha määrittää vakuutetun esittämien osa-aikaeläkkeen alkamista seuraavan täyden kalenterivuoden työtulojen perusteella. Havaitessasi eläkkeen alkaneen mainitun verovuoden aikana tiedustele hakijalta asiakaskirjeellä KRL16, haluaako tämä esittää vaihtoehtoiset työtulot. Esitettyjen työtulojen ei tarvitse olla vähintään 20 prosenttia verotuksessa todettuja työtuloja suuremmat. Osa-aikaeläkettä ei vähennetä vakuutetun esittämien eläkkeellä oloajan työtulojen perusteella määritetystä kuntoutusrahasta. Vakuutetun esittäessä selvityksen vaihtoehtoisista työtuloista laske käsin, mitä työtuloja käyttämällä saavutetaan kuntoutujan kannalta edullisin lopputulos eli suurin kuntoutusrahan ja eläkkeen yhteismäärä. Edellä mainittu kuntoutusrahan määrittelytapa on vaihtoehtoinen muille määräytymisperusteille, joten vakuutettu voi halutessaan esittää selvityksen myös esimerkiksi ns. kuuden kuukauden työtuloista (KKRL 566/ ). 121

129 Esitetyt työtulot Vakuutettu tai työnantaja voi hakea päivärahaa kuuden kuukauden työtulojen perusteella. Pyydä kuuden kuukauden palkkatiedot työnantajalta, jos hakemus saadaan vakuutetulta. Vaikka työntekijän työsuhde olisi jo päättynyt, voit hakemusta käsitellessäsi pyytää työnantajalta palkkatiedot, jos työnantajan yhteystiedot ovat käytettävissä tai saat ne vakuutetulta. Myös vakuutettu voi pyytää työnantajaa toimittamaan Kelaan palkkatiedot kuuden kuukauden ajalta hakemusta varten. Työnantaja voi ilmoittaa palkkatulot työnantajien asiointipalvelussa tai lomakkeella Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta (Y17). Etuuden määrä lasketaan esitettyjen työtulojen perusteella, jos ne ovat jatkuvasti olleet kahdella kerrottuna vähintään 20 % suuremmat kuin verotuksessa todetut, palkkakertoimella tarkistetut työtulot. Tulot on esitettävä työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltävän kuuden kuukauden ajalta. Työtulot voidaan esittää päivälleen työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltäneeltä kuudelta kuukaudelta tai viimeisimmän palkkakauden päättymisestä kuusi kuukautta taaksepäin. Esitetyt työtulot voidaan ottaa huomioon edellyttäen, että ne on luotettavasti selvitetty ja ne ovat jatkuvia. Pääsääntöisesti voit ottaa työtulot huomioon työnantajan ilmoituksen mukaisesti, ellei ole erityistä syytä epäillä, että ilmoitus olisi virheellinen. Kuuden kuukauden tuloina otetaan huomioon yleensä vain sellaiset tulot, jotka hakija on ansainnut sinä aikana, jona hän on ollut Suomen vakuutettu (SVL 1224/ luku 4 1 mom.). Kelan internet-sivuilla työnantajille on annettu ohjeet kuuden kuukauden työtulojen ilmoittamisesta. Lue lisää Ilmoitus 6 kuukauden palkasta Jos kuuden kuukauden palkkoja ei ole saatavissa suoraan työnantajalta ja joudut laskemaan työtulot palkkakuiteista, ota palkka huomioon samoin periaattein kuin työnantajan ilmoituksesta. Voit ottaa huomioon palkan kuuden kuukauden ajalta välittömästi työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltävään päivään saakka tai työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltävän palkkakauden päättymiseen asti. Etuuden alkamista edeltävään päivään Jos palkka esitetään kuuden kuukauden ajalta työkyvyttömyyden tai etuuden alkamista edeltävään päivään saakka, palkka ja siihen kuuluvat lisät otetaan huomioon päivästä päivään ilmoitetulta ajanjaksolta. Esimerkki 1 Äitiysloma alkaa ja kuuden kuukauden palkat ilmoitetaan ajalta Palkan määrässä huomioidaan saman ajan ylityö-, vuorotyö- yms. lisät, esim. ylityökorvaus tehdystä työstä, vaikka korvaus maksettaisiin seuraavan vuoden puolella. Niitä ylityö-, vuorotyö- yms. lisiä ei oteta huomioon, jotka on ansaittu ennen 9.6. mutta jotka on maksettu ilmoitettuna aikajaksona. 122

130 Palkkakausittain Jos kuuden kuukauden palkka esitetään palkkakausittain, työnantaja voi maksaa palkan lisiä, kuten ylityökorvauksia, vasta ylityön tekemistä seuraavassa palkkakaudessa. Tällöin kuuden kuukauden palkkaan voi ajanjakson ensimmäisessä palkkakaudessa sisältyä palkanlisiä työstä, joka on tehty kuuden kuukauden jaksoa edeltävänä aikana. Vastaavasti viimeisen palkkakauden aikana tehdystä ylityöstä saatu korvaus voi jäädä pois, jos se ei sisälly viimeiseen palkkakauteen. Tilanteet työsuhteen alkaessa tai päättyessä tulee huomioida erikseen. Esimerkki 2 Äitiysloma alkaa ja kuuden kuukauden palkat ilmoitetaan palkkakausittain palkkakauden jaksotuksesta riippuen esim. ajalta tai Jos palkan lisät, kuten ylityökorvaukset, ilmoitetaan ylityön tekemistä seuraavassa palkkakaudessa, kuuden kuukauden palkkana voi tulla huomioitavaksi ylityökorvauksia 4.6. tai alkavaa palkkajaksoa edeltävällä ajalla tehdystä ylityöstä. Vastaavasti tai päättyvän viimeisen palkkajakson aikana tehdyn ylityön korvaus voi jäädä pois, jos se ei sisälly kyseiseen palkkajaksoon. Vuosiloma-ajan palkan vaikutus Vuosiloma-ajan palkka voidaan maksaa etukäteen edellisessä palkkajaksossa. Tämä voi vaikuttaa siten, että kuuden kuukauden jaksoon sisältyy palkkaa alle tai yli kuudelta kuukaudelta. Huomio tämä, kun selvität kuuden kuukauden tuloja. Esimerkki 3 Kuuden kuukauden palkka ilmoitetaan ajalta Vuosiloma on pidetty kesäkuussa 2016 ja vuosiloman palkka on maksettu päättyneessä palkkakaudessa. Vuosilomapalkka tulee ottaa huomioon kuuden kuukauden tuloissa. Muutoin kuuden kuukauden jaksoon sisältyy vain viiden kuukauden palkat. Esimerkki 4 Kuuden kuukauden palkka ilmoitetaan ajalta Vuosiloma on pidetty kesäkuussa 2016 ja vuosiloman palkka on maksettu päättyneessä palkkakaudessa. Vuosilomapalkkaa ei tule ottaa huomioon kuuden kuukauden tuloissa. Muutoin kuuden kuukauden jaksoon sisältyy seitsemän kuukauden palkat. Muut huomioon otettavat palkkaerät Kuuden kuukauden tulojen lisäksi otetaan huomioon muut vuosittain maksettavat, palkkana pidettävät korvaukset, jotka ovat kertyneet enintään vuoden ajalta. Tällaisia suorituksia ovat esimerkiksi lomaraha, lomakorvaus ja muu toistuva suoritus kuten tulospalkkio tai bonus. Jos suorituksia maksetaan säännöllisesti jokaisen palkanmaksun yhteydessä, huomioi ne tällöin 6 kuukauden työtulojen arvioinnissa. 123

131 Jos lomarahaa, lomakorvausta, tulospalkkiota tai bonusta ei makseta säännöllisesti palkanmaksun yhteydessä, työnantaja ilmoittaa nämä erät yleensä erillisenä suorituksena enintään vuoden ajalta. Selvitä palkkana maksettujen suoritusten jatkuvuus. Lomakorvaus on korvausta ansaitusta, mutta pitämättä jääneestä vuosilomasta. Tavallisimmin lomakorvausta maksetaan työsuhteen päättyessä. Lomakorvaus otetaan huomioon, jos palkkakausi, johon lomakorvaus sisältyy, on kokonaan tai osittain kuuden kuukauden ajalla. Enintään vuoden ajalta kertynyt lomakorvaus voidaan ottaa huomioon. Kuuden kuukauden tuloina huomioon otettavia työtuloja voidaan erityistilanteessa maksaa jälkikäteen, esim. palkkaturvalain nojalla maksettava palkka tai palkkasaatava, jonka työnantaja maksaa vakuutetulle takautuvasti tuomioistuimen päätöksen perusteella. Jos vakuutetulta on jäänyt ajallaan saamatta jokin kuuden kuukauden palkkaan kuuluva lisä ja työnantaja maksaa sen poikkeuksellisesti jälkikäteen, voit ottaa sen huomioon. Esim. jos palkkaan kuuluva kokemuslisä on virheellisesti jäänyt maksamatta kokonaan tai osalta kuuden kuukauden aikaa, voit oikaista päätöksen asiakkaan eduksi. Yrittäjän 6 kuukauden tulot Yrittäjän kuuden kuukauden työtuloina otetaan huomioon eläkelaitoksen vahvistamat YEL- ja MYEL-työtulot. Yrittäjän ja ammatinharjoittajan kuuden kuukauden työtulot saat YEL/MYELtyötulot-kyselyllä tai tarvittaessa asiakaskirjeellä (PRV18 tai VRV03) eläkelaitoksesta. Jos yrittäjä ei ole vakuuttamisvelvollinen tai kysymys on äskettäin alkaneesta yritystoiminnasta, yrittäjän tulee esittää selvitys elinkeinotoiminnan ansiotulosta tai palkkatulosta omasta yrityksestä Luotettava selvitys Luotettava selvitys palkansaajan kuuden kuukauden tuloista on työnantajan ilmoitus. Työnantaja voi ilmoittaa kuuden kuukauden tulot asiointipalvelussa tai lomakkeella Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta (Y17). Luotettavana selvityksenä voidaan pitää myös työnantajan todistusta tai palkkakuittia, jos siitä käy ilmi riittävät tiedot. Luotettava selvitys yrittäjän tuloista on YEL/MYEL-työtulo. Jos yrittäjällä ei ole vahvistettua YEL/MYEL-työtuloa, luotettava selvitys voi olla kirjanpitoon perustuva tuloslaskelma ja tase tai osatilikaudelta laadittu välitilinpäätös. Jos työnantaja on vakuutetun lähisukulainen, tarkista onko vakuutusmaksut maksettu. Vakuutusmaksut näkyvät keskeneräisen verotuksen kyselyssä, jos työsuhde on ollut voimassa siten, että palkka sisältyy keskeneräisen verotuksen tietoihin. Arvioi myös onko palkka kohtuullisessa suhteessa työtehtäviin. Pyydä tarvittaessa palkkakuitit nähtäväksi. Vakuutettu ei voi yleensä itse työnantajan edustajana antaa selvitystä omista tuloistaan paitsi silloin, jos hän toimii yksin yrittäjänä eikä hän käytä ulkopuolista tilitoimistoa Jatkuvat työtulot Muu vuosittain maksettava korvaus Vakuutetulla on kaksi työtä 124

132 Jatkuvilla tuloilla tarkoitetaan vakuutetun ennen työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista ansaitsemia vakiintuneita ja säännönmukaisia tuloja. Arvioitaessa tulojen jatkuvuutta merkitystä on sillä, maksetaanko tuloa joka vuosi ja onko tulolla ollut vaikutusta ansiotasoon pitkällä aikavälillä. Jatkuvuuden arviointiin vaikuttaa lisäksi, perustuuko tulo esimerkiksi työsopimukseen tai muuhun vastaavaan sopimukseen, josta ilmenee palkanmaksun perusteet ja säännönmukaisuus. Sellaiset yrityksen tulokseen ja liikevaihtoon perustuvien palkitsemisjärjestelmien mukaiset suoritukset, joiden maksamisesta päätetään vuosittain erikseen, eivät täytä työtulon jatkuvuuden edellytystä. Tulo voi olla jatkuvaa, vaikka suorituksen määrä vaihtelee vuosittain tai sitä ei makseta joka vuosi, jos määräytymisperusteet on siten sovittu, esim. jos tulospalkkiota maksetaan vuosittain tietyn ehdon toteutuessa. Jos työtuloja on vähintään kuudelta kuukaudelta, niitä voidaan pitää jatkuvina. Selvitä etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltävän kuuden kuukauden aika. Jos työtuloja on kuudelta kuukaudelta, ota ne huomioon. Jos lomarahaa, lomakorvausta tai muuta palkkana pidettävää korvausta maksetaan säännöllisesti palkanmaksun yhteydessä, niin em. korvausten määrä sisältyy työnantajan ilmoittamaan palkkatulojen yhteismäärään. Lomarahaa ei tällöin erikseen lisätä palkkatulojen määrään. Jatkuvia voivat olla myös lyhyemmältä kuin kuuden kuukauden ajalta esitetyt tulot alla mainituissa tilanteissa: Työtulojen puuttumiselle on erityinen syy, esim. sairaus tai työttömyys. Ammatin vaihtumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi tuloja on vain osalta kuuden kuukauden aikaa. Työskentely vähintään kuusi kuukautta kestäväksi tarkoitetussa työsuhteessa tai esim. hoitovapaalta palatessa olisi jatkunut, ellei työkyvyttömyys tai oikeus etuuteen olisi alkanut. Kyse on pätkätöistä, jossa lyhyet työssäolojaksot ja työttömänä työnhakijana oleminen vuorottelevat. Työtuloja voidaan pitää jatkuvina, vaikka vakuutettu ei juuri ennen työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista ole ollut työssä. Tällöin edellytetään kuitenkin, että hänellä on erityinen syy työtulojen puuttumiselle työnteon lopettamisen ja työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamisen väliselle ajalle. Esimerkki 1 Vakuutettu on ollut työttömänä työnhakijana kesäkuusta 2014 alkaen. Hän on saanut kahden kuukauden työn ajalle Hän palaa uudelleen työttömäksi työnhakijaksi Hän sairastuu alkaen ja hakee päivärahaa. Työtuloja ajalla voidaan pitää jatkuvina. Tulojen puuttumiselle on erityinen syy, työttömyys, sekä ennen työsuhdetta että sen jälkeen. Tuloista riippuen etuus määräytyy vuoden 2014 verotuksessa todetuilla tuloilla, työttömyysetuuden suuruisena tai ottamalla huomioon tulot ajalta kahdella kerrottuna. Vuosiloman palkka otetaan huomioon kuuden kuukauden työtulona, jos kuuden kuukauden aikaan sisältyy loma-aikaa. Satunnaisesti maksettavia tuloja ei pidetä jatkuvina. Jatkuvina työtuloina ei myöskään pidetä opiskelijan kesätyöstä ansaitsemia tuloja, vaikka hän olisi kesätyössä useana kesänä peräkkäin. Opiskelijalla voi kuitenkin olla jatkuvia työtuloja, jos hän työskentelee säännöllisesti opintojen ohella. 125

133 Esimerkki 2 Vakuutettu opiskelee yliopistossa ja hän työskentelee kesän ajan tavaratalon kassatyöntekijänä. Lisäksi hän työskentelee koko lukuvuoden ajan samassa tavaratalossa iltaisin kassatyöntekijänä 2 3 iltaa viikossa. Työtuloja voidaan pitää jatkuvina. Muu vuosittain maksettava korvaus Jatkuvina työtuloina pidetään myös sellaisia vuosittain maksettavia palkkana pidettäviä korvauksia, jotka ovat kertyneet enintään vuoden ajalta. Tällaisia suorituksia ovat esimerkiksi lomaraha, lomakorvaus ja muu toistuvasti maksettava suoritus kuten tulospalkkio tai bonus. Kertaluontoisia satunnaisesti maksettavia suorituksia ei huomioida jatkuvina tuloina, esim. aloitepalkkio tai projektipalkkio. Jos lomarahaa ei makseta säännöllisesti palkanmaksun yhteydessä, voit ottaa lomarahana huomioon työnantajan ilmoittaman enintään vuoden ajalta kertyneen lomarahan. Lomaraha on voitu maksaa jo ennen ilmoitettua kuuden kuukauden aikaa, mutta enintään 12 kuukauden aikana ennen kuuden kuukauden jakson päättymistä. Vaihtoehtoisesti voit huomioida lomarahan, joka maksetaan ilmoitetun kuuden kuukauden ajanjakson jälkeen seuraavassa palkkakaudessa. Arvioitua lomarahaa ei kuitenkaan huomioida. Esimerkki 3 Lomaraha maksetaan kerran vuodessa kesäkuun 15. päivänä. Työkyvyttömyys alkaa , 6 kuukauden tulot ovat ajalta Lisäksi voidaan ottaa huomioon lomaraha, joka on maksettu tai edeltävän vuoden lomaraha Olennaista on, että huomioon otetaan enintään vuoden kertymä. Lomakorvaus on korvausta ansaitusta, mutta pitämättä jääneestä vuosilomasta. Tavallisimmin lomakorvausta maksetaan työsuhteen päättyessä. Lomakorvaus otetaan huomioon, jos palkkakausi, johon lomakorvaus sisältyy, on kokonaan tai osittain kuuden kuukauden ajalla. Enintään vuoden ajalta kertynyt lomakorvaus voidaan ottaa huomioon. Työnantaja voi maksaa tulospalkkiota, bonusta tai muuta vastaavaa vuosittain toistuvaa palkaksi luettavaa suoritusta kuukausittain, kerran tai useamman kerran vuodessa. Jos tulospalkkiota ei makseta kuukausittain muun palkan yhteydessä, ota huomioon enintään vuoden ajalta kertyneet tulospalkkiot. Voit ottaa huomioon tulospalkkion, joka on maksettu jo ennen ilmoitettua kuuden kuukauden aikaa, mutta enintään 12 kuukauden aikana ennen kuuden kuukauden jakson päättymistä. Vastaavasti voit huomioida tulospalkkion, joka maksetaan ilmoitetun kuuden kuukauden ajanjakson jälkeen. Arvioitua tulospalkkiota tai bonusta ei kuitenkaan huomioida. Esimerkki 4 Tulospalkkio maksetaan kahdesti vuodessa maaliskuun ja lokakuun palkan yhteydessä. Sairauspäivärahaa haetaan alkaen, 6 kuukauden tulot ovat ajalta Huomioon voidaan ottaa lokakuun 2015 ja maaliskuun 2016 tulospalkkiot tai 126

134 Mahdollista on myös huomioida maaliskuun 2015 tulospalkkio ja lokakuussa 2016 maksettava tulospalkkio, jos se etuutta haettaessa on tiedossa. Vakuutetulla on kaksi työtä Jos vakuutetulla on kaksi työtä, arvioi tulojen jatkuvuus kummankin työn tulojen osalta erikseen. Jos molemmat työt ovat palkkatyötä, tulot tulee esitettää samalta ajalta. Jos vakuutettu on samanaikaisesti palkkatyössä ja yrittäjänä, palkkatulot ja YEL/MYEL- työtulot otetaan huomioon samalta ajalta. Jos vakuutettu ei ole YEL/MYEL-vakuuttamisvelvollinen, hän voi esittää työsuhteesta saamiensa palkkatulojen rinnalla yrittäjätoiminnan tulot tilikaudelta tai verovuodelta, jolloin työkyvyttömyys tai etuusoikeus on alkanut tai sitä edeltäneeltä tilikaudelta tai verovuodelta Esitettyjen työtulojen arviointi Kun selvität kuuden kuukauden tuloja, arvioi tulot työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltäneeltä täydeltä kuuden kuukauden ajalta silloin, kun vakuutetulla on työtuloja ko. ajalta. Jos vakuutetulla ei ole työtuloja työkyvyttömyyttä tai etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltäneeltä kuuden kuukauden ajalta, voit arvioida tulot seuraavilla tavoilla kuutta kuukautta lyhyemmältä ajalta, jos työtuloja on ennen työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista ammatinvaihtumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi vain osalta kuuden kuukauden aikaa työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamisvuodelta ja sitä edeltäneeltä kalenterivuodelta lähimmältä kuuden kuukauden ajalta, jos tulot ovat sairauden, työttömyyden tai muun erityisen syyn vuoksi olennaisesti pienemmät kuin ne muutoin olisivat olleet. Tarkastelujaksoa pidennetään ohittamalla jaksot, joille on erityinen syy. vähintään kuukauden työtuloja koskevan selvityksen perusteella, jos hakija esittää luotettavan selvityksen siitä, että työssäolo olisi jatkunut vähintään kuusi kuukautta, ellei hän olisi tullut työkyvyttömäksi tai oikeus etuuteen alkanut. Tämä koskee vain palkkatuloja (SVL 1224/ luku 4 5 mom. 1 3 virkkeet) lyhytaikaisista työsuhteista saatujen tulojen perusteella, jos vakuutettu on jatkuvasti ollut joko työssä tai työttömänä työnhakijana ja hänellä on pätkätyöhistoriaa (SVL 1224/ luku 4 5 mom. 4 virke). Jos työtuloja ei löydy kuuden kuukauden ajalta, muut arviointiperusteet ovat rinnakkaisia. Sovella sitä perustetta, joka parhaiten sopii asiakkaan tilanteeseen. Huomaa, että SVL 1224/ luvun 4 :n 5 momentin mukainen arviointiperuste (vähintään kuuden kuukauden työsuhde tai pätkätyö) soveltuu vain palkkatuloihin, ei yrittäjätuloihin. 127

135 Edeltävät kuuden kuukauden tulot Jos vakuutettu esittää luotettavan selvityksen työtuloistaan työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltäneeltä kuudelta kuukaudelta ja tulot ovat jatkuvia, käytä näitä tuloja etuuden perusteena edellyttäen, että ne ovat kahdella kerrottuna vähintään 20 prosenttia suuremmat kuin verotuksessa todetut palkkakertoimella tarkistetut työtulot. 128

136 Ammatinvaihtuminen Vakuutetun työtulot voidaan hakemuksesta arvioida kuutta kuukautta lyhyemmältä ajalta, jos vakuutetulla ammatin vaihtumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi on ollut työtuloja vain osalta kuuden kuukauden aikaa (SVL 1224/ luku 4 4 mom.). Ammatinvaihtumistilanteessa tulot voi esittää myös alle kuukauden ajalta. Ammatinvaihtumissäännöstä voidaan soveltaa, jos ammatinvaihtuminen on tapahtunut työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltäneen kuuden kuukauden aikana. Jos tapahtumasta on kulunut pitempi aika, selvitä, onko käytettävissä muita arviointiperusteita. Ammatinvaihtuminen on kysymyksessä esimerkiksi, kun opiskelija on valmistuttuaan mennyt koulutustaan vastaavaan työhön tai kun työtön on palannut työhön kouluttauduttuaan uuteen ammattiin. Valmistumisella tarkoitetaan virallista valmistumisajankohtaa. Jos opiskelija on kuitenkin saanut ammattiaan tai koulutustaan vastaavan työpaikan ennen muodollista valmistumista ja opiskelija on suorittanut kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot, mutta ei ole vielä saanut todistusta valmistumisesta, voidaan ammatinvaihtumisen katsoa olevan kyseessä. Ammatinvaihtumissäännöstä ei voida soveltaa silloin, jos kysymyksessä on pelkkä palkannousu työtehtävien muuttumisen vuoksi. Ammatinvaihtumissäännöksen soveltaminen edellyttää lisäksi, että henkilö on pätevöitynyt tehtäväänsä suorittamalla tutkinnon tai kurssin oppilaitoksessa tai oppisopimuskoulutuksen kautta. Esimerkki 1 Hakija on työskennellyt tarjoilijana ravintolassa ja nimike on muuttunut vuoromestariksi. Hän huolehtii tilauksista ja työvuorosuunnittelusta ja hän on esimiesasemassa. Palkka on samalla noussut. Hakija ei ole suorittanut mitään tutkintoa tai kurssia. Ammatinvaihtumissäännöstä ei voida soveltaa. Tutkinnon suorittamisesta huolimatta kysymyksessä ei ole ammatinvaihtuminen, jos vakuutettu jatkaa edelleen samassa työssä. Esimerkki 2 Hakijalla on merkonomin koulutus. Hän on työskennellyt vastaanottoapulaisena lääkäriasemalla. Hän valmistuu sairaanhoitajaksi. Hän saa palkankorotuksen, mutta jatkaa edelleen vastaanottoapulaisen työssä. Ammatinvaihtumissäännöstä ei voida soveltaa. Ammatinvaihtumisena ei pidetä esimerkiksi sitä, että työtön aloittaa työn ammattiaan vastaamattomassa työssä tai kun vakuutettu vanhempain- tai hoitovapaan jälkeen palaa työhön. Ammatinvaihtumisesta ja jatkuvista työtuloista ei ole myöskään kysymys, jos vakuutettu on satunnaisesti tai lyhytaikaisesti työssä, esimerkiksi opiskelija, joka on työssä kesän ajan tai kun työskentelyä työn luonteesta johtuen on vain osan vuotta. Pääsääntöisesti työtulot arvioidaan uuden ammatin tulojen perusteella silloin, kun tuloja ammatinvaihtumisen johdosta on vain osalta kuuden kuukauden aikaa. Työtulot voidaan kuitenkin tapauskohtaisesti harkiten arvioida uuden ammatin työtulojen perusteella myös silloin, kun työtuloja on ollut kuuden kuukauden ajalta, mutta ne ovat olleet selvästi pienemmät kuin uuden ammatin mukaiset työtulot. Esim. opiskelijalla on voinut olla opintojen ohella ennen ammattiin valmistumista säännöllisiä tuloja kuuden kuukauden ajalta. 129

137 Ammatinvaihtumista vastaava muu syy Kotiäiti tai koti-isä Ammatinvaihtumista vastaavana muuna syynä voidaan pitää sitä, kun kotiäiti tai koti-isä on aloittanut ansiotyön hoidettuaan kotona lapsia useamman vuoden ajan. Hoitovapaalta tai vanhempainvapaalta paluuta yhden lapsen kotihoidon jälkeen ei rinnasteta ammatinvaihtumiseen, vaan edellytetään tätä pitempää työstä poissaoloa. Tässä tilanteessa saattaa tulla sovellettavaksi myös SVL 11 luvun 4.n 5 momentin säännös, jos työsuhde olisi kestänyt vähintään kuusi kuukautta, ellei työkyvyttömyys tai etuusoikeus olisi alkanut. Ulkomailta muutto Suomeen Jos henkilö muuttaa ulkomailta Suomeen ja tulee samalla Suomessa vakuutetuksi, etuuden perusteena voidaan käyttää SVL 11 luvun 4 :n 4 momentin perusteella arvioituja Suomessa ansaittuja työtuloja. Ulkomailta muuttoa ja Suomen sairausvakuutukseen siirtymistä voidaan pitää ammatinvaihtumista vastaavana muuna syynä. Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen Osa-aikaeläkkeelle siirtymistä pidetään ammatinvaihtumista vastaavana muuna syynä. Jos osaaikaeläkkeellä oleva sairastuu osa-aikatyöskentelyn aikana eikä hänelle ole kertynyt työtuloja kuudelta kuukaudelta, työtulot voidaan arvioida vuosituloksi kuutta kuukautta lyhyemmältä ajalta Tarkastelujakson pidentäminen Jos vakuutetun työtulot viimeisen kuuden kuukauden aikana välittömästi ennen työkyvyttömyyden tai etuusoikeiden alkamista ovat erityisestä syystä olleet olennaisesti pienemmät kuin ne muutoin olisivat olleet, voidaan työtulot hakemuksesta ottaa huomioon myös muulta kuuden kuukauden työskentelyajalta kuin työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltäneeltä ajalta. Työtulot voidaan ottaa huomioon kuitenkin vain työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamisvuodelta ja sitä edeltäneeltä kalenterivuodelta. (SVL 1224/ luku 4 3 mom.) Verovuoden tuloja ei voida käyttää kuuden kuukauden tulona. Työtulojen tarkastelujaksoa voidaan pidentää ohittamalla ne jaksot, joille löytyy erityinen syy työtulojen puuttumiselle. Työtulot otetaan huomioon lähimmältä sellaiselta ajalta, jonka aikana vakuutettu on ollut työssä kuusi kuukautta. Tarkastelujaksoa pidentämällä kertyneet kuuden kuukauden työtulot kerrotaan kahdella. Tästä muodostuu vuosityötulo. Tarkastelujaksoa voi pidentää, jos tulot ovat olleet olennaisesti pienemmät tavanomaiseen verrattuna. Olennaisena pidetään sitä, että vakuutettu on menettänyt työtuloja vähintään kuukauden ajalta. Jos tuloja löytyy edeltävän kuuden kuukauden aikana yli viideltä kuukaudelta, tarkastelujaksoa ei pidennetä. Voit soveltaa tarkastelujakson pidentämistä myös silloin, jos tuloja on lyhyemmältä ajalta kuin viideltä kuukaudelta, mutta niitä voidaan kuitenkin pitää jatkuvina eikä muita arviointiperusteita ole käytettävissä. Tarkastelujakson pidentämiseen oikeuttavia syitä ovat esimerkiksi: sairaus työttömyys tai muu vastaava erityinen syy. 130

138 Työtulot voidaan ottaa huomioon, vaikka niitä ei ole työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamisvuoden ja sitä edeltävän kalenterivuoden ajalta täydeltä kuuden kuukauden ajalta, jos tulojen puuttumiselle on erityinen syy. On kuitenkin huomattava, että työtulojen tulee olla olennaisesti pienemmät kuin ne muutoin olisivat olleet. Olennaisena pidetään sitä, jos vakuutettu on kuuden kuukauden aikana menettänyt tuloja vähintään kuukauden ajalta. Sairauden perusteella tarkastelujaksoa voidaan pidentää myös silloin, kun vakuutettu on saanut sairausajan palkkaa, joka on ollut pienempi kuin säännöllinen palkka työssäoloajalla. Työttömältä edellytetään, että hän on ollut ilmoittautuneena työvoimatoimistoon työnhakijaksi. Työttömyyteen rinnastetaan aika, jolloin vakuutettu on osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin. Sairauden perusteella tarkastelujaksoa voidaan pidentää myös silloin, kun vakuutettu on saanut sairausajan palkkaa, joka on ollut pienempi kuin säännöllinen palkka työssäoloajalla. Sairautta ja työttömyyttä vastaava muu erityinen syy voi olla esimerkiksi asevelvollisuuden suorittaminen lakko ja työsulku äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa lapsen hoidon vuoksi otettu työsopimuslain mukainen hoitovapaa raskaus, jos hakija on raskauden vuoksi ja työolosuhteista johtuen siirretty varsinaisista työtehtävistään muihin tehtäviin tai hänen työtehtäviään taikka työaikaansa on muutettu (esim. ei enää tee vuorotyötä/yötyötä) sairaan lapsen, puolison tai vanhemman hoitaminen (hoitaja poissa työstä tai siirtynyt osapäivätyöhön taikka saanut esim. erityishoitorahaa tai omaishoidontukea) vakuutetun työn muuttuminen kokoaikatyöstä osa-aikatyöksi taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja vakuutettu on samanaikaisesti TE-toimistossa kokopäivätyönhakijana vakuutettu on muusta syystä osa-aikatyössä ja samalla kokoaikatyön hakijana TE-toimistossa (ei ole saanut kokoaikatyötä) palkan alentuminen osittaisen hoitovapaan tai osittaisen opintovapaan tms. syyn vuoksi kuntoutus riippumatta siitä, millaisesta kuntoutuksesta on kyse opintovapaalaissa tarkoitettu opintovapaa, jos vakuutettu ei saa palkkaa verottoman apurahan turvin suoritetut jatko-opinnot, joiden ajalta vakuutettu ei saa palkkaa vuorotteluvapaa Erityisenä syynä ei pidetä muuta kuin opintovapaalaissa tarkoitettua opintovapaata sapattivapaata tai vastaavaa virkavapautta tai työlomaa Uusi työsuhde tai työhönpaluu Työtulot voidaan arvioida vähintään kuukauden työtulojen perusteella vuosituloksi, jos vakuutettu esittää työnantajan antaman tai muun luotettavan selvityksen siitä, että työssäolo olisi jatkunut vähintään kuusi kuukautta, ellei hän olisi tullut työkyvyttömäksi tai etuusoikeus olisi alkanut (SVL 1224/ luku 4 5 mom. 1 3 virke). Työtulot voidaan arvioida vuosityötuloksi vähintään kuukauden työtulojen perusteella, jos vakuutettu on ansainnut tulot vähintään kuudeksi kuukaudeksi sovitussa työ- tai virkasuhteessa tai vakuutettu on palannut takaisin työhönsä hoito- tai muulta vapaalta vähintään kuukauden ajaksi, esimerkiksi sairauspoissaolon, vanhempainvapaan, kuntoutuksen tai vuorotteluvapaan päätyttyä ja 131

139 hän tulee kesken työssäolon työkyvyttömäksi tai etuusoikeus alkaa kesken työssäolon. Ainoastaan palkkatulo tai siihen verrattava henkilökohtainen tulo arvioidaan säännöksen nojalla vuosituloksi. YEL/MYEL-työtuloa tai yritystoiminnan ansiotuloja ei voida arvioida tämän säännöksen nojalla. Luotettava selvitys työssäolon jatkumisesta Hakijan tulee esittää selvitys siitä, että työssäolo olisi jatkunut vähintään kuusi kuukautta, ellei hän olisi tullut työkyvyttömäksi tai etuusoikeus olisi alkanut. Selvitys voi olla esim. työnantajan palkkailmoitus, josta ilmenee työsuhteen kesto työsopimus määräyskirja tai ote määräyskirjasta muu selvitys tai tieto, josta ilmenee työssäolon sovittu kesto Jos työssäolo on alun alkaen sovittu lyhyemmäksi kuin vähintään kuusi kuukautta kestäväksi tai se päättyy irtisanomiseen, purkamiseen tai irtisanoutumiseen kestämättä kuutta kuukautta, työtuloa ei voida arvioida vuosityötuloksi. Vähintään kuukauden tulo ja työaika Jotta tuloa voidaan pitää kuukauden tulona, tulee tulo olla ansaittu yhtäjaksoisessa kuukauden pituisessa työssäolossa joko yhden tai useamman työnantajan palveluksessa. Työaika voi olla kokoaikatyötä, osa-aikatyötä tai muuta työaikajärjestelyä noudattavaa työtä. Työaika voi olla järjestetty esimerkiksi niin, että kuukaudessa on töitä kaksi viikkoa ja vapaata kaksi viikkoa, jolloin kahden viikon palkka katsotaan kuukauden tuloksi. Huomaa, että huomioon otettavaa työtuloa on myös vuosiloma-ajan palkka. Esimerkki 1 Hakija palasi töihin edelliseltä äitiysvapaalta ja oli osittaisella hoitovapaalla Kokopäivätyön hän aloitti ja on jäämässä äitiysrahalle alkaen. Etuutta haetaan kokopäivätyön ansioiden perusteella eli neljän kuukauden palkkojen perusteella. Hakijalla on ollut tuloja etuuden alkamista edeltävältä kuuden kuukauden ajalta, mutta ne ovat tavanomaista pienemmät osittaisen hoitovapaan vuoksi. Hoitovapaalta työhön palaaminen on SVL 11 luvun 4 5 mom. mukainen tilanne. Hakijan tulot voidaan arvioida neljän kuukauden kokopäivätyön perusteella vuosityötuloksi. Esimerkki 2 Hakija sairastui Laskettelukauden ajan hän kertoi tekevänä rinnetyöntekijän töitä laskettelukeskuksessa. Muun osan vuotta hän on työttömänä työnhakijana. Näin hän on tehnyt töitä useamman vuoden ajan. Nykyinen työsuhde alkoi , ja se on voimassa laskettelukauden loppuun eli saakka. Kirjallista työsopimusta ei ole, vaan työn tekemisestä on sovittu suullisesti työntekijän ja työnantajan välillä. Hakijan sairausloma alkoi Hänen työtulonsa voidaan arvioida SVL 11 luvun 4 5 mom. mukaisesti vuosityötuloksi. Hakija on ollut työssä vähintään kuukauden ajan ennen sairastumistaan ja hänen työssäolonsa olisi jatkunut vähintään kuusi kuukautta, ellei hän olisi tullut työkyvyttömäksi. 132

140 Pätkätyöt Jatkuvina työtuloina voidaan ottaa huomioon myös lyhytaikaista työsuhteista saadut työtulot, jos vakuutettu on jatkuvasti ollut joko työssä tai työttömänä työnhakijana työmarkkinoiden käytettävissä ja hänen työhistoriastaan voidaan perustellusti päätellä, että työllistyminen olisi jatkunut joko useassa jaksossa tai yhdenjaksoisena (SVL 1224/ luku 4 5 mom. 4 virke). Työtulot voidaan arvioida vuosityötuloksi vähintään kuukauden tulon perusteella, jos vakuutettu on tehnyt pätkätöitä ja ennen työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista työssäolo on jatkunut vähintään kuukauden ajan yhden tai useamman työnantajan palveluksessa vakuutetun työkyvyttömyys tai oikeus päivärahaetuuteen alkaa kesken työssäolon tai työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamisen ja työn päättymisen välissä on enintään viikon työttömyysjakso, jolloin vakuutettu on ollut työttömänä työnhakijana ja vakuutetun viimeistä työssäoloa edeltävältä ajalta kertyneestä työhistoriasta voidaan perustellusti päätellä, että työllistyminen olisi jatkunut ilman työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista joko useassa jaksossa tai yhdenjaksoisena. Työhistorian arviointi Pyydä vakuutetulta selvitys työhistoriasta viimeistä työssäolokuukautta edeltävältä vähintään vuoden ajalta. Työhistorian tulee osoittaa vakuutetun työllistyneen jatkuvasti pätkätöissä. Pätkätöiden välissä voi olla työttömyysjaksoja, jolloin vakuutettu on ollut työttömänä työnhakijana. Vähintään kuukauden tulo ja työaika Jotta tuloa voidaan pitää kuukauden tulona, tulee tulo olla ansaittu yhdenjaksoisessa kuukauden pituisessa työssäolossa joko yhden tai useamman työnantajan palveluksessa. Työaika voi olla kokoaikatyötä, osa-aikatyötä tai muuta työaikajärjestelyä noudattavaa työtä. Työaika voi olla järjestetty esimerkiksi niin, että kuukaudessa on töitä kaksi viikkoa ja vapaata kaksi viikkoa, jolloin kahden viikon palkka katsotaan kuukauden tuloksi Edeltävä etuus on perustunut 6 kk:n tuloihin Jos uusi päivärahaetuusjakso (sairauspäivärahat, vanhempainpäivärahat, erityishoitoraha ja kuntoutusraha) alkaa 30 päivän kuluessa edellisen päivärahaetuusjakson päättymisestä, päivärahaetuus määräytyy edellisen päätöksen perusteena olleilla kuuden kuukauden työtuloilla, jos ne ovat vähintään 20 % suuremmat kuin viimeisessä verotuksessa todetut työtulot. Jos kuuden kuukauden tulot kohdistuvat verovuoteen, niitä ei kuitenkaan voi enää käyttää. Esimerkki Hakija on ollut työkyvytön ajalla Sairauspäivärahan perusteena on käytetty kuuden kuukauden työtuloa ajalta Tarkastelujaksoa on SVL 11 luvun 4 :n 3 momentin mukaisesti pidennetty erityisen syyn vuoksi. Hakija tulee työkyvyttömäksi ja hakee sairauspäivärahaa. Koska vuonna 2017 alkavan etuuden perusteena käytetään vuoden 2015 verotuksessa todettua työtuloa, ajalta esitettyjä kuuden kuukauden tuloja ei voida käyttää sairauspäivärahan perusteena. 133

141 Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot Yritystulon huomioon ottaminen Elinkeinotoiminnan ansiotulosta tehtävät vähennykset Yrittäjän päivärahaetuus määräytyy YEL- ja/tai MYEL-työtulon perusteella. Jos yrittäjä ei ole vakuuttamisvelvollinen, etuuden perusteena käytetään elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotuloa tai omasta yrityksestä saatua palkkatuloa (Oy). YEL- ja MYEL-työtulot YEL- ja MYEL-vakuutetun yrittäjän tai ammatinharjoittajan tulee esittää kuuden kuukauden työtulona luotettava selvitys mainittujen eläkelakien mukaan vahvistetuista työtuloista sekä muusta kuin yritystoiminnasta saadusta työtulosta (SVL 1224/ luku 4 2 momentti). Yrittäjän tai ammatinharjoittajan YEL/MYEL-työtulot saadaan Kelaan etuusjärjestelmän kyselyllä. Jos tiedot eivät ole kyseltävissä, ota yhteys eläkelaitokseen ja tiedustele, milloin vakuutustiedot ovat valmiina Kelan suorasiirtokyselyä varten. Voit tarvittaessa lähettää eläkelaitokselle yhteydenottopyynnön kirjeellä (PRV18, VRV03). Jos hakijalla on sekä MYEL- että YEL-työtuloa, otetaan molemmat huomioon kuuden kuukauden tuloissa. Jos yrittäjä ei ole vakuuttamisvelvollinen tai yritystoiminta on vasta aloitettu, selvitä elinkeinotoiminnan ansiotulot tai omasta yrityksestä saadut palkkatulot. Yritystulon huomioon ottaminen Tulot ja niihin kohdistuneet menot tulee esittää siltä kokonaiselta tilikaudelta tai verovuodelta, jonka aikana työkyvyttömyys tai etuusoikeus on alkanut tai sitä edeltäneeltä tilikaudelta tai verovuodelta. Elinkeinotoiminnan tuloja ei voi yleensä luotettavasti esittää tätä lyhyemmältä ajanjaksolta. Kokonaiselta tilikaudelta tehdystä tilinpäätöksestä ilmenevät yrityksen tulot ja niihin kohdistuneet menot eli yrityksen tulos ja varallisuusasema. Yrittäjä voi poikkeuksellisesti esittää tulot ja niihin kohdistuneet menot lyhyemmältä ajalta kuin kokonaiselta tilikaudelta tai verovuodelta. Voit arvioida yrittäjätulot välitilinpäätöksen perusteella silloin, kun kysymyksessä on aloittava yritys tai yrityksen toiminnassa tai tuotantosuunnassa on tapahtunut olennainen muutos. Aloittavan yrityksen välitilinpäätöksessä ei yleensä ole nähtävissä kaikkia tilinpäätöstietoja kuten poistot ja varaukset tai yrityksen nettovarallisuus, koska kyseessä on vajaa tilikausi. Tietojen luotettavuus on arvioitava tapauskohtaisesti esitetyn selvityksen perusteella. Elinkeinotoiminnan ansiotulojen selvittämistapaan vaikuttaa se, miltä ajalta työtulot tarvitaan, milloin elinkeinotoiminnan tilikausi päättyy ja mistä tiedot ovat selvitettävissä, esim.: Pyydä elinkeinotoiminnan tilinpäätöstiedot, jos tilikauden päättymisestä on kulunut vähintään 4 kk eikä veroilmoitusta ole vielä jätetty. Pyydä jäljennös veroilmoituksesta liitteineen, jos veroilmoituksen jättämisen määräaika on umpeutunut eivätkä elinkeinotoiminnan tulot ole vielä kyseltävissä keskeneräisen verotuksen kyselyssä Käytä keskeneräisen verotuksen tietoja, jos viimeisimmän tilikauden tiedot ovat kyseltävissä, mutta verotuspäätöstä ei ole tehty. Kuule asiakasta ennen ratkaisun tekemistä, jos käytät keskeneräisen verotuksen tietoja. Käytä henkilön verotuspäätöksen tietoja (Heky-> Verottajalta saadut tiedot -> Verotustietojen kysely), jos viimeisimmältä tilikaudelta on annettu verotuspäätös 134

142 Yrittäjän ja ammatinharjoittajan veroilmoituksesta ja keskeneräisen verotuksen kyselystä saat enemmän tietoa kuin tuloslaskelmasta ja taseesta. Huomaa, että elinkeinotoiminnan tiedot ovat kyseltävissä keskeneräisen verotuksen tiedoista vasta 1.6. lukien, kun kaikki muut tietoryhmät ovat saatavilla jo 1.4. alkaen. Keskeneräisen verotuksen kyselyssä ei ole nähtävissä kaikkia veroilmoituksen erittelytietoja, esim. edellisten vuosien tappioiden vähentämistä. Arvioi tapauskohtaisesti, voitko laskea elinkeinotoiminnan ansiotulon pyytämättä veroilmoituksen jäljennöstä. Jos henkilö on yrittäjänä elinkeinoyhtymässä, jossa on myös muita osakkaita ja lasket ansiotulon määrän tilinpäätöstiedoista tai veroilmoituslomakkeelta, pyydä selvitys ansiotulojen jakosuhteesta yhtiömiesten kesken, esim. Verohallinnon lomake 35. Keskeneräisen verotuksen tiedoissa yhtymäosuudet ovat nähtävissä. Lue lisää vakuuttamisvelvollisuudesta kohdasta Määräytymisperusteet > Työtulot > Yrittäjän tai ammatinharjoittajan työtulot > YEL- ja MYEL-työtulot. Yrityksen ansio- ja pääomatulon laskemista varten voit käyttää alla olevaa apulomaketta. Yrittäjän ansiotulo-osuus saadaan, kun elinkeinotoiminnan tuloksesta vähennetään pääomatulo. Pääomatulon osuus on 20 % yrityksen nettovarallisuudesta. Pääomatulo-osuutta laskettaessa nettovarallisuus huomioidaan aina edellisen tilikauden lopun tilanteen mukaan. Vain aloittavilla yrittäjillä tulot ja nettovarallisuus huomioidaan saman tilikauden perusteella. Yksityinen elinkeinonharjoittaja tai maatalouden harjoittaja tai yrittäjäpuolisot yhdessä voivat vaatia, että 20 %:n tuoton sijaan käytetään 10 %:n tuottoa tai että jaettava yritystulo katsotaan kokonaan ansiotuloksi. Vaatimus on tehtävä ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä. Jaettava yritystulo katsotaan kuitenkin nettovarallisuudesta riippumatta pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa verovelvollisen omistamien maatalouden varoihin kuuluvien arvopaperien sekä elinkeinotoiminnan käyttövarallisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopaperien luovutusvoittoja. (Tuloverolaki 1535/ ) Elinkeinoyhtymän osakkaat (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) eivät voi tehdä edellä esitettyä vaatimusta. Pääomatulon osuus lasketaan elinkeinoyhtymässä aina 20 %:n tuoton mukaan. Jos yksityinen elinkeinonharjoittaja tai maatalousyrittäjä ei ole vielä jättänyt veroilmoitusta ja ilmoittanut siinä vaatimustaan pääomatulo-osuuden huomioon ottamisesta, laske pääomatulon osuus 20 %:n tuoton mukaan. Jos puolisot toimivat yhdessä elinkeinonharjoittajina, yritystulo jaetaan puolisoiden kesken. Samoin elinkeinoyhtymän tulos jaetaan yhtymän osakkaiden tuloksi niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymän tuloon. Elinkeinotoiminnan ansiotulosta tehtävät vähennykset Elinkeinotoiminnan ansiotulosta vähennetään asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset. YRITYKSEN ANSIO- JA PÄÄOMATULO-OSUUDEN LASKEMINEN Elinkeinotoiminnan tulos pääomatulo-osuus => ansiotulo-osuus (työtulo) 1. Ammatinharjoittaja, liikkeenharjoittaja, maatalous Tilikauden voitto + verot (tuloslaskelma) tai elinkeinotoiminnan tulos (veroilmoitus). vähennetään pääomatulo-osuus (*

143 Ansiotulo-osuus.., josta hakijan osuus % = TYÖTULO Pääomatulo-osuuden laskeminen Yrityksen nettovarallisuus, löytyy työtulotiedoista.. (nettovarallisuus huomioidaan edellisen tilikauden lopun tilanteen mukaan) lisätään 30 % 12 kk:n palkoista...+ (viimeisin tilikausi) Nettovarallisuus yhteensä.. jolle lasketaan vuotuista tuottoa 20 %/10 %/0 %* riippuen hakijan vaatimuksesta = pääomatulo-osuus.(* Nettovarallisuuden perusteella laskettua pääomatulo-osuutta käytetään, kun elinkeinotoiminnan tuloksesta lasketaan ansiotulo-osuus ja pääomatulo-osuus. Pääomatulo-osuutta laskettaessa pitää huomioida 12 kk:sta poikkeavan tilikauden pituus, koska kyseessä on vuotuinen tuotto. Esim. tilikausi 16 kk -> POT = 16/12 x 20 % x nettovarallisuus * Verovelvollisen tai yrittäjäpuolisoiden yhteisestä vaatimuksesta elinkeinonharjoittajan ja maatalouden harjoittajan pääomatulo-osuudeksi voidaan nettovarallisuudelle laskettavan 20 %:n vuotuisen tuotto-osuuden sijaan katsoa 10 %:n vuotuista tuottoa vastaava määrä tai jaettava yritystulo voidaan katsoa kokonaan ansiotuloksi. Vaatimus on tehtävä ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä. Jaettava yritystulo katsotaan kuitenkin nettovarallisuudesta riippumatta pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa verovelvollisen omistamien maatalouden varoihin kuuluvien arvopaperien sekä elinkeinotoiminnan käyttövarallisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopaperien luovutusvoittoja. (Tuloverolaki 1535/ ) 2. Kommandiittiyhtiö/avoin yhtiö Tilikauden voitto + verot (tuloslaskelma) tai elinkeinotoiminnan tulos (veroilmoitus). vähennetään äänettömän yhtiöm. voitto-osuus...- Vastuunalaisten yhtiömiesten yritystulo.. vähennetään pääomatulo-osuus (*...- Vastuunalaisten yhtiömiesten ansiotulo-osuus, josta hakijan osuus % = TYÖTULO Pääomatulo-osuuden laskeminen Yrityksen nettovarallisuus (löytyy työtulotiedoista.. (nettovarallisuus huomioidaan edellisen tilikauden lopun tilanteen mukaan) lisätään 30 % 12 kk:n palkoista...+ (viimeisin tilikausi) Nettovarallisuus yhteensä jolle lasketaan vuotuista tuottoa 20 % = pääomatulo-osuus (* Nettovarallisuuden perusteella laskettua pääomatulo-osuutta käytetään, kun elinkeinotoiminnan tuloksesta lasketaan ansiotulo-osuus ja pääomatulo-osuus. 136

144 (* Jos ay/ky:ssä on useampi vastuunalainen yhtiömies, työtulotiedoissa näkyy jokaisen yhtiömiehen oma osuus niiden yhtymien elinkeinotoiminnan nettovaroista, joissa hän on osakas. Yhtiömiesten nettovarallisuudet on siis laskettava yhteen, jotta saadaan yrityksen nettovarallisuus. Pääomatulo-osuutta laskettaessa pitää huomioida 12 kk:sta poikkeavan tilikauden pituus, koska kyseessä on vuotuinen tuotto. Esim. tilikausi 16 kk -> POT = 16/12 x 20 % x nettovarallisuus. 3. Jos ay/ky:n yhtiömiesten osuudet ovat erisuuret, ansio- ja pääomatulojako tehdään oheisen ohjeen mukaisesti Lue lisää avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön tuloverotuksesta Apurahansaajan työtulo Apurahan turvin tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa harjoittavat vakuutetaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukaisesti. Apurahan saajan on otettava MYEL-vakuutus, jos hänelle on myönnetty Suomesta vähintään neljän kuukauden mittaiseen työskentelyyn tarkoitettu apuraha, joka on vuosiansioksi suhteutettuna vähintään 3 822,63 euroa vuonna Apurahansaajan työtuloksi katsotaan verollinen apuraha, jos apurahansaaja ei ole velvollinen vakuuttamaan itseään apurahalla 137