Kuntoutusraha

Transkriptio

1 Kuntoutusraha

2 Sisällysluettelo Kuntoutusraha * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Oikeus ja edellytykset - Työnantajan oikeus - Konkurssipesä - Palkkaturvan maksaja - Ulkomainen työnantaja - Vakuutetun oikeus - Suomessa asuvat - Suomessa työskentelevät - Myöntämisedellytykset - Ikä - Työelämätavoite - Työstä estyminen - Kuntoutuspäätös - Omavastuuaika - Omavastuuaika 1 päivä - Omavastuuaika 30 päivää - Omavastuuaika 0 päivää - Omavastuuaika päivää - Kuntoutuskokonaisuus - Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada - Odotus- ja väliaika - Kuntoutuskokonaisuus - Koulutuksen loma-aika - Tilapäinen keskeytys - Poissaolo kuntoutuksesta - Ylläpitokorvaus ja aika - Kuntoutusavustus ja aika - Kv-säännökset - EY-lainsäädäntöä soveltavien valtioiden välillä liikkuvien henkilöiden rahaetuudet - Vastuu etuuksista ja oikeus etuuksiin - Työtulot - Päivärahaetuuksien maksaminen - Päivärahaetuuksien hakeminen - Työkyvyttömyyden menettelyt - Sosiaaliturvasopimukset - Ammatillinen kuntoutus Pohjoismaissa - Kuntoutus perusteena - Kelan kuntoutus - Kunnan järjestämä lääkinnällinen kuntoutus - Työterveyshuoltolain mukainen kuntoutus - Muu työterveyshuoltolain mukaista kuntoutusta vastaava kuntoutus - Vammaispalvelulain mukainen sopeutumisvalmennus 2

3 - Lastensuojelulain mukainen kuntoutus - Kehitysvammalain mukainen kuntoutus - Päihdekuntoutus - Perhekuntoutus - Yksilökohtainen päihdekuntoutus - Oppisopimuskoulutus - RAY:n rahoittama sopeutumisvalmennus - Omaisen kuntoutusraha - Nuoren kuntoutusraha - Tavoitteena työelämä - Olennainen heikentyminen - KHOPS - Tukitoimet - Myöntämisaika - Odotus- ja väliaika - Kuntoutus keskeytyy - Seuranta - Ulkomailla annettava kuntoutus - Yleissivistävä peruskoulutus - Suhde muihin etuuksiin - Eläkkeet - Työeläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke - Osatyökyvyttömyyseläke - Osa-aikaeläke - Kelan työkyvyttömyyseläke - Takuueläke - KEL 12 4 mom. - Lapsikorotus - Perhe-eläkkeet - Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke - Urheilijaeläkkeet - Työeläkekuntoutus ja sen korvaukset - Erityishoitoraha - Opintoetuudet - Sairauspäiväraha - Työttömyysetuudet - Vanhempainpäivärahat - Kotihoidontuki - Maatalousyrittäjien erityistuet - Muun lain mukainen korvaus - Muun korvauksen viivästyminen - Työtapaturma - Liikennevahinko - Sotilastapaturma - Potilas- ja lääkevahinkokorvaus - Ulkomailta maksettavan etuuden ja tulon vaikutus - Hakeminen - Vireilletulo - Vireilletulo (sisältö) - Lähettäjän vastuu - Asiakirjan siirto 3

4 - Kuka voi hakea - Kuka voi hakea (sisältö) - Henkilö itse - Henkilö itse (sisältö) - Edunvalvoja - Edunvalvontavaltuutettu - Valtuutettu - Lähiomainen - Kunta - Potilasvakuutuskeskus - Työnantaja - Hakuaika - Lisäselvitysten pyytäminen - Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) - Määrä - Määrä (sisältö) - Työtulojen perusteella - Ammatillisen kuntoutusrahan määrä - Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrä - Vähimmäismäärä - Nuoren kuntoutusrahan määrä - Odotus- ja väliajan määrä - Edeltävä etuus - Harkinnanvarainen kuntoutusavustus - Määrä tilapäisen keskeytymisen ajalta - Työtulot koulutuksen aikana - Ylläpitokorvaus - Määräytymisperusteet - Määräytymisperusteet - Työtulot - Työtulot (sisältö) - Palkkatulot - Ei palkkaa - Vakuutuspalkka ja ulkomaan työtulo - Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot - Yritysmuodot - YEL- ja MYEL-työtulot - Vakuuttamisvelvollisuuden selvittäminen - Yrittäjäpalkan tarkistus - Vapaaehtoinen vakuutus - Työkorvaus - Vähennykset - Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö - Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö (sisältö) - Yli vuodenvaihteen jatkuvat etuudet - Etuuslajin vaihtuminen - Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaja - Osa-aikaeläke - Esitetyt työtulot - Luotettava selvitys - Jatkuvat työtulot 4

5 - Esitettyjen työtulojen arviointi - Edeltävät kuuden kuukauden tulot - Ammatinvaihtuminen - Ammatinvaihtumista vastaava muu syy - Tarkastelujakson pidentäminen - Uusi työsuhde tai työhönpaluu - Pätkätyöt - Edeltävä etuus on perustunut 6 kk:n tuloihin - Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot - Apurahansaajan työtulo - Kunnaneläinlääkärin esittämät tulot - Vakuutuspalkka tai ulkomaan työtulo - Osatyökyvyttömyyseläke - Edeltävän etuuden perusteella - Työttömyysetuudet - Kuntoutusrahat - Opintoraha - Sairauspäiväraha - Eläkkeensaajan kuntoutusraha - Takautuva eläke - Eläkehakemus vireillä - Ratkaiseminen - Käsittelypaikka - KV-asioiden Käsittelypaikka - Esteellisyys - Käsittely- ja ratkaisukielto - Esteellisyyden todentaminen - Lisäselvitykset - Arvion pyytäminen - Kuuleminen - Kuuleminen (sisältö) - Milloin asiakasta on kuultava? - Miten kuullaan? - Päätöksen antaminen - Päätöksen antaminen (sisältö) - Päätöksensaajat - Ilmoitusvelvollisuus - Maksaminen - Maksuosoite - Ulkomaan maksuosoite - Maksunsaajat - Vakuutettu - Työnantaja - Palkkaturvan maksaja - Potilasvakuutuskeskus - Edunvalvoja - Kunta - Työttömyyskassa - Opintotuen vastuuyksikkö - Työpaikkakassa - Kelan toimisto 5

6 - Ulosottoviranomainen - Maksaminen regressinä - Ennakonpidätys - Perusteet - Lähdevero - Tietojen saanti ja käyttöönotto - Suorasiirtotiedot - Tiedot maksunsaajalta - Ennakonpidätyksen tallennus - Kelan selvitettävä - Toimittaminen - Kuntoutusraha - Ennakon korjaus - Takaisin maksetut etuudet - Regressisuoritukset - Vuosi-ilmoitukset - Kuukausivalvonta - Maksun estäminen - Etuusmaksujen peruutukset pankista - Etuusmaksujen peruutukset pankista (sisältö) - Keskeyttäminen - Lakkauttaminen - Päätöksen oikaisu ja poistaminen - Tarkistaminen - Ulkomailta myönnetty etuus - Indeksi- ja määrätarkistukset - Liikamaksu - Takaisinperintä - Regressiperintä - Muutoksenhaku - Muutoksenhaku (sisältö) 6

7 Dokumentit Kuntoutusraha Kuntoutusraha Etuusohje Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. Hyvä hallinto Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on 7

8 kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite Tavoite Kuntoutusrahan tavoitteena on turvata kuntoutujan toimeentulo kuntoutuksen aikana. Kuntoutusraha voi edellytysten täyttyessä tulla maksettavaksi myös kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta sekä kuntoutuspäätöksen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta. Nuoren kuntoutusrahan tavoitteena on varmistaa vajaakuntoisen vuotiaan nuoren ammatillisen kuntoutumisen käynnistyminen ja toteutuminen, parantaa hänen työllistymisedellytyksiään sekä turvata hänen toimeentulonsa. Tavoitteena on myös ehkäistä nuoren siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Ylläpitokorvauksen tarkoituksena on varmistaa kuntoutukseen osallistuminen korvaamalla niitä ylimääräisiä kustannuksia, joita kuntoutujalle itselleen aiheutuu kuntoutukseen osallistumisesta. Harkinnanvaraisella kuntoutusavustuksella voidaan tukea kuntoutujan työllistymistä kuntoutuksen jälkeen, jos tämä on erityisen tarpeellista kuntoutujan työllistymisen kannalta. Etuuden osat Etuuden osat Kelan kuntoutuslain (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, jäljempänä Kelan kuntoutuslaki tai KKRL 566/2005) mukaisia kuntoutusrahaetuuksia ovat 8

9 kuntoutusraha nuoren kuntoutusraha ylläpitokorvaus harkinnanvarainen kuntoutusavustus. Oikeus ja edellytykset Oikeus ja edellytykset Kuntoutusrahaan on oikeus edellytysten täyttyessä sairausvakuutuslain mukaan vakuutetulla vuotiaalla henkilöllä. Jos kuntoutusrahan hakija ei ole sairausvakuutuslain mukaan vakuutettu, järjestelmä huomauttaa asiasta. Tässä tapauksessa selvitä henkilön vakuuttaminen. Työnantajan oikeus Työnantajan oikeus Kuntoutusraha maksetaan työnantajalle siltä osin, kuin työnantaja maksaa kuntoutujalle kuntoutusajalta palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta. Työnantajan velvollisuus maksaa palkkaa kuntoutusajalta voi perustua: työ-, virka- tai oppisopimussuhteeseen työ- tai virkaehtosopimukseen Työnantajalle maksaminen edellyttää, että työnantaja ja kuntoutuja ovat sopineet etuuden tai sen osan maksamisesta kuntoutujan sijasta työnantajalle. Kuntoutusrahaa ei makseta kuntoutujalle samalta ajalta palkkaa vastaavalta osalta. Kuntoutusraha maksetaan kuntoutujalle itselleen, jos hän on ollut kuntoutuksessa vuosiloman tai siihen verrattavan, muun kuin kuntoutuksen perusteella myönnetyn, palkallisen vapaan aikana ja saanut siihen perustuvaa palkkaa tai korvausta. Tästä työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia toisin. Lue lisää kuntoutusrahan maksamisesta työnantajalle: Etuusohje > Maksaminen > Maksunsaajat > Työnantaja 9

10 Konkurssipesä Konkurssipesä Jos työnantaja on asetettu konkurssiin ja työnantaja tai konkurssipesä on maksanut sairauspoissaolon tai äitiys- isyys- tai vanhempainvapaan tai osittaisen vanhempainvapaan tai kuntoutuksen ajalta työntekijälle palkkaa, konkurssipesällä on oikeus päivärahaetuuteen palkan määrään saakka. Palkkaturvan maksaja Palkkaturvan maksaja Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin tai muun maksukyvyttömyystilanteen varalta. Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ottavat vastaan palkkaturvahakemuksia. Päätöksen palkkaturvaasiassa tekee ELY-keskus. Palkkaturvana maksettavat saatavat siirtyvät kaikkine oikeuksineen valtiolle palkkaturvapäätöksen antopäivänä (Palkkaturvalaki 16 ). Lue lisää palkkaturvasta mol.fi. Jos vakuutetulle on maksettu palkkaturvana sairausajalta, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan tai osittaisen vanhempainvapaan tai kuntoutuksen ajalta palkkaa, ELY-keskuksella on oikeus saada päivärahaetuus palkkaturvapäätöksen tai ilmoituksen perusteella. Etuuden maksamista varten tarvitaan henkilötiedot vakuutetusta, tiedot työstäpoissaolon ajalta maksetun palkan määrästä ja maksuajasta, maksuvaikeuksiin joutuneen työnantajan nimi sekä maksunsaajan maksuosoitetiedot. Ulkomainen työnantaja Ulkomainen työnantaja Ulkomaalaisella työnantajalla voi olla oikeus päivärahaetuuteen, jos EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa kotipaikan omaava työnantaja on maksanut palkkaa ja hakee päivärahaetuutta tai muun ulkomaisen työnantajan ja Suomessa vakuutetun henkilön työsuhteeseen sovelletaan Suomen työlainsäädäntöä ja työ- tai työehtosopimuksessa on määräys päivärahan maksamisesta työnantajalle. Jos työnantajalla ei ole Y-tunnusta, lähetä pyyntö korvaavan tunnuksen saamiseksi TEOSPAIVARAHA/TEOS-postilaatikkoon. 10

11 Vakuutetun oikeus Vakuutetun oikeus Sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuja ovat: Suomessa vakinaisesti asuvat ja heihin rinnastettavat, ja Suomessa työskentelevät ja yritystoimintaa harjoittavat henkilöt, vaikka he eivät vakinaisesti asuisikaan Suomessa. Ennen etuushakemuksen ratkaisemista varmista, että vakuuttaminen on selvitetty siltä ajalta, jolle etuutta on haettu. Suomessa asuvat Suomessa asuvat ja heihin rinnastettavat Suomessa vakinaisesti asuva on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaan (SVL 1224/ luku 2 1 mom.). Vakinainen Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain mukaan. Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Vakuuttaminen - Suomeen muutto > Vakinainen asumistarkoitus). Suomessa asuviin vakuutettuihin rinnastetaan enintään yhden vuoden ajan tilapäisesti ulkomailla oleskelevat henkilöt (SovAL 1573/ ). Lisäksi soveltamisalalain 5 8 :ssä mainittuihin henkilöryhmiin kuuluvat ovat laissa säädetyin edellytyksin edelleen sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuina, myös yli vuoden kestävän ulkomailla oleskelun ajan. Tällaisia henkilöryhmiä ovat mm. valtion palveluksessa ulkomailla työskentelevät, lähetys- ja kehitysyhteistyöntekijät, suomalaisella aluksella palvelevat merimiehet, lähetetyt työntekijät, suomalaisen työnantajan ulkomailla palvelukseensa ottamat työntekijät, sekä päätoimiset opiskelijat ja tutkijat. Myös näihin ryhmiin kuuluvien mukana ulkomailla olevat perheenjäsenet vakuutetaan Suomessa. Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Vakuuttaminen - Suomesta muutto). Huomaa, että työntekijöinä ja yrittäjinä EY-lainsäädäntöä soveltavassa [1] liikkuvien sosiaaliturva määräytyy EY:n sosiaaliturvalainsäädännön perusteella. Esimerkiksi lyhytaikainenkin työskentely muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa, voi johtaa Suomen sairausvakuutuksen päättymiseen. Lue lisää EY:n sosiaaliturva-asetuksesta 883/2004 ja 1408/71 (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Kansainvälinen lainsäädäntö > EU-lainsäädäntö > Asetukset 883/2004 ja 1408/71). [1] EU- ja ETA-maat sekä muut EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot 11

12 Suomessa työskentelevät Suomessa työskentelevät ja yritystoimintaa harjoittavat Suomessa työskentelevä tai yritystoimintaa harjoittava henkilö vakuutetaan, vaikka häntä ei pidettäisi vakinaisesti Suomessa asuvana (SVL 1224 / luku 2 1 ja 2 mom.). Työskentelyyn perustuva sairausvakuuttaminen edellyttää työntekijältä vähintään neljän kuukauden työskentelytarkoitusta Suomessa siten, että työttömyysturvalain (TTL 1290/ luku 3 ja 7 ) mukaisen työssäoloehdon työaikaa ja palkkaa koskevat edellytykset täyttyvät. Lue lisää (Ratkaisutyö > Peruspäiväraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Erityiset edellytykset > Palkansaajan työssäoloehto). Huomaa, että vaatimus vähintään neljän kuukauden työskentelystä ei ole odotusaika, vaan henkilö, joka täyttää edellytykset, vakuutetaan heti työskentelyn aloittamisesta lukien. Lue lisää soveltamisalalain (SovAL 1573/1993) mukaisesta työskentelyyn perustuvasta vakuuttamisesta (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Suomeen muutto > Työskentelyn perusteella vakuuttaminen > Työskentely palkansaajana). Yritystoiminnan harjoittamiseen perustuva sairausvakuuttaminen edellyttää, että yrittäjä on velvollinen ottamaan yrittäjän eläkelain (Yrittäjän eläkelaki 1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain (Maatalousyrittäjän eläkelaki 1280/2006) mukaisen vakuutuksen ja että hän on harjoittanut yritystoimintaa yhdenjaksoisesti vähintään neljän kuukauden ajan, ennen vakuuttamista koskevan hakemuksen jättämistä. Edellytykset täyttävä yrittäjä vakuutetaan yritystoiminnan aloittamisesta lukien. Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Suomeen muutto > Työskentelyn perusteella vakuuttaminen > Yrittäjä). [1] EU- ja ETA-maat sekä muut EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot Harkitessasi sairausvakuuttamista työskentelyn tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella huomioi, että samat vakuuttamisen edellytykset koskevat sekä EU-lainsäädäntöä soveltavista maista [1 ] ja sosiaaliturvasopimusmaista, että kaikista muistakin maista tulevia työntekijöitä ja yrittäjiä. Lisäksi edellytetään oleskelulupavaatimuksen täyttymistä (SovAL 3c ). Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Suomeen muutto > Laillinen oleskelu > Oleskelulupa). Sairausvakuutuslain ja soveltamisalalain työntekijän vakuuttamisen säännökset ovat melko yhtenäiset, mutta ne eroavat ns. kolmansista maista tulleiden yrittäjien osalta. Sairausvakuutettuja eivät kuitenkaan ole Suomessa vieraan valtion edustustossa tai kansainvälisessä järjestössä työskentelevät ulkomaan kansalaiset. Myöntämisedellytykset Myöntämisedellytykset Kuntoutusrahan myöntämisedellytykset voidaan jakaa yleisiin edellytyksiin ja erityisiin edellytyksiin. Yleiset edellytykset koskevat kaikkea kuntoutusrahaan oikeuttavaa kuntoutusta. Yleiset edellytykset ovat 12

13 kuntoutuja on vuotias kuntoutuksella on yhteys työelämätavoitteeseen kuntoutuja on estynyt tekemästä omaa työtään tai ansiotyötään kuntoutuksen vuoksi kuntoutuksella on laissa säädetty peruste. (KKRL 566/ ) Kuntoutusrahan myöntäminen voi lisäksi edellyttää kuntoutuksen lakiperusteen ja kuntoutusmuodon mukaan määräytyvien erityisten edellytysten täyttymistä. Näitä käsitellään kohdassa Kuntoutus perusteena kunkin kuntoutusperusteen yhteydessä. Ikä Ikä Kuntoutusrahaa voidaan myöntää vuotiaalle kuntoutujalle. Kuntoutusrahaa maksetaan enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona vakuutettu täyttää 68 vuotta. Nuoren kuntoutusraha voidaan myöntää vuotiaalle nuorelle. Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan kuitenkin koko sellaisen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman mukaisen tutkinnon suorittamisen ajalta, johon nuori on hyväksytty ennen kuin hän on täyttänyt 20 vuotta. Työelämätavoite Työelämätavoite Kuntoutusrahan myöntäminen edellyttää, että kuntoutus on tarpeellista kuntoutujan työelämässä pysymiseksi työelämään palaamiseksi tai työelämään pääsemiseksi. Työelämätavoitteen voidaan katsoa täyttyvän välillisesti, kun myönnetään kuntoutusrahaa omaiselle, joka osallistuu kuntoutukseen kuntoutujan perheenjäsenenä tai muuna läheisenä lastensuojelulain mukaiseen perhekuntoutukseen osallistuvalle päihdehuoltolain mukaiseen perhekuntoutukseen osallistuvalle. 13

14 Työstä estyminen Työstä estyminen Palkkatyö Oma työ Kuntoutusrahan edellytyksenä on, että asiakas on kuntoutuksen vuoksi kokopäiväisesti estynyt tekemästä palkkatyötään tai omaa työtään (KKRL 566/ mom.). Jos asiakas työskentelee kuntoutusaikana, kuntoutusrahaan ei ole oikeutta työskentelypäivältä. Poikkeus: Ammatillisen koulutuksen perusteella maksettavan kuntoutusrahan ja nuoren kuntoutusrahan aikana asiakas saa tehdä sivutoimista työtä ja ansaita työtuloja. Kuntoutusrahan edellytyksenä on tällöin, että asiakas on kokonaisuutena arvioiden estynyt tekemästä päätoimista työtä. Lue lisää ammatillisen koulutuksen aikaisen työtulon yhteensovittamisesta kuntoutusrahan kanssa: Kuntoutusraha > Etuusohje > Suhde muihin etuuksiin > Vähennettävät työtulot ammatillisessa kuntoutuksessa Jos asiakas on työsuhteessa, hänen tulee olla estynyt tekemästä palkkatyötään kuntoutuksen aikana. Jos asiakas on kuntoutuksen aikana vuosilomalla, työsuhdevapaalla (esim. hoitovapaa, vuorotteluvapaa), lomautettuna, eläkkeellä tai osaaikatyöjärjestelyyn perustuvalla vapaalla kuntoutuksen aikana, edellytys täyttyy kun asiakas ei tosiasiallisesti työskentele kuntoutuksen aikana. Lue lisää vuosilomaan tai siihen rinnastuvan vapaan vaikutuksesta kuntoutusrahan maksunsaajaan: Kuntoutusraha > Etuusohje > Maksaminen > Maksunsaajat > Työnantaja. Myös kuntoutusaikaan sisältyvän lauantain tai vuorotyöläisen viikkovapaan ajalta kuntoutusrahaoikeus edellyttää, ettei asiakas tosiasiallisesti työskentele ko. päivänä. Omalla työllä tarkoitetaan omassa tai perheenjäsenensä yrityksessä, liikkeessä tai ammatissa suoritettua työtä maa-, metsä-, kotitaloudessa tai muussa taloudessa suoritettua työtä itsenäistä tieteellistä tai taiteellista työtä sekä päätoimista, muuna kuin kuntoutuksena annettavaa opiskelua oppilaitoksessa tai ammattikurssilla. Oma työ on siten yritystoimintaa, itsenäistä tieteellistä tai taiteellista työtä, päätoimista opiskelua tai oman kotitalouden hoitamista. Asiakkaan tulee olla estynyt tekemästä omaa työtä kuntoutuksen aikana. Työttömän työnhakijan tulee olla estynyt työnhausta. Ei palkkatyötä eikä omaa työtä Vaikka asiakkaalla ei ole palkkatyötä eikä edellä tarkoitettua omaa työtä (ei hoida omaa kotitalouttaankaan), hänellä on oikeus kuntoutusrahaan, jos kuntoutuksella on selkeä työelämätavoite eli sillä pyritään asiakkaan työelämään pääsemiseen tai 14

15 sinne palaamiseen. Välillinen työelämätavoitteen täyttyminen, esimerkiksi omaisen kuntoutukseen osallistuminen, ei lähtökohtaisesti riitä. Kokopäiväinentyöstä estyminen Kuntoutuksen tulee kestää matkoineen vähintään kuusi tuntia tai kuntoutuksen tulee muutoin tosiasiallisesti estää asiakas tekemästä työtä ja saamasta toimeentuloa kuntoutuspäivältä. Selvitä kuntoutuksen päivittäinen kesto kuntoutuspäätöksestä, standardista, kuntoutussuunnitelmasta tai kurssin ohjelmasta. Kuntoutusstandardi saattaa mahdollistaa yksilökohtaista kuntoutujan voimavarat ja kuntoutuksen tavoitteet huomioivaa joustoa kuntoutuksen toteuttamiselle. Joustomahdollisuus sisältyy MT-työhönvalmennuksen, työhönvalmennuksen ja työkokeilun alusta voimaan tuleviin standardeihin: Pääsääntöisesti 5 kuntoutuspäivää viikossa. Kuntoutujan voimavarat ja kuntoutuksen tavoitteet (esimerkiksi osa-aikatyö) huomioiden kuntoutuspäivien määrä viikossa voi joustaa kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan. Tällöin tulee olla vähintään 3 kuntoutuspäivää viikossa. Tällaisen kuntoutujan yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaan joustoon sisältyvien viikoittaisten poissaolopäivien ajalta kuntoutusraha voidaan pääsääntöisesti myöntää, sillä kuntoutuja on tosiasiallisesti kuntoutuksen vuoksi estynyt työstään myös välipäiviltä. Jos kuitenkin kuntoutuja työskentelee välipäivinä, kuntoutusrahaa ei myönnetä. Esimerkki Asiakas työskentelee päivittäistavarakaupan kassalla päivittäin klo Kuntoutuskurssi toteutetaan klo Vaikka kuntoutuksen kesto matkoineen jäisi alle kuuden tunnin, kokonaisuutta tarkastellen työpäivä voi olla työn luonteesta johtuen menetetty. Avokuntoutus Kuntoutusrahaa voidaan myöntää myös avomuotoiseen kuntoutukseen, jos se on kokopäiväistä. Osapäiväinen avokuntoutus ei lähtökohtaisesti oikeuta kuntoutusrahaan. Arvioi, estääkö kuntoutus tosiasiallisesti asiakasta tekemästä työtä ja saamasta toimeentulo kuntoutuspäivältä. Esimerkki Ms-tautia sairastavan asiakkaan VAKE-avokuntoutuksen käyntikerta (3 h) saattaa oikeuttaa kuntoutusrahaan vaikka kokonaiskesto matkoineen jäisi alle kuuden tunnin, jos henkilön yksilöllisistä olosuhteista (B-lausunnosta ilmenevät terveydentilaa ja jaksamista koskevat tiedot) seuraa, ettei henkilöllä ole tosiasiallisia mahdollisuuksia työskennellä kyseisenä päivänä kuntoutukseen osallistumisen lisäksi. Tällöin kuntoutus estää kuntoutujaa tekemästä työtä ja saamasta toimeentuloa kuntoutuspäivältä ja kuntoutusraha voidaan myöntää. Esimerkki Kuntoutukseen sisältyy käyntikerta kuntoutuslaitoksessa ja sen kesto on vähintään 2 h. Asiakas hakee kuntoutusrahaa kuntoutuspäätöksen ajalle. Soita asiakkaalle ja pyydä häntä kertomaan, miten käyntikerta estää häntä tekemästä työtä, sekä miten paljon 15

16 matkustamiseen kuluu aikaa. Arvioi asiakkaan hakemuksen ja lisätietojen perusteella työstä estyminen. Päätoiminen opiskelu Ammatillisessa koulutuksessa oleva asiakas on estynyt työstään, kun opiskelu on päätoimisesta eikä asiakas voi tehdä päätoimeen verrattavaa työtä (poikkeus: oppisopimuskoulutus). Tutkintotavoitteiseen ammatilliseen monimuoto-opiskeluun liittyvän etäopiskelujakson, iltalinjalla tapahtuvan opiskelun tai yksityisopiskelun (esim. lopputyön tekeminen) ajalta voidaan myöntää kuntoutusrahaa, jos kyseessä on päätoimisen opiskelu. Kirjeopistoopiskelun ajalta kuntoutusrahaa ei makseta lukuun ottamatta mahdollisia omavastuuajan ylittäviä lähiopetusjaksoja. Opiskelun päätoimisuuden selvittämisessä voi käyttää apuna oppilaitosrekisteriä. Oppilaitosrekisterin tietoja voi kysellä OSKY/Oppilaitokset-valinnalla. Kuntoutuspäätös Kuntoutuspäätös Oikeus kuntoutusrahaan edellyttää, että kuntoutujalle on tehty hyväksyttävä kuntoutuspäätös. Nuoren kuntoutusraha ja oppisopimuskoulutuksessa maksettava kuntoutusraha voidaan myöntää ilman kuntoutuspäätöstä. Lue lisää: Etuusohje > Kuntoutus perusteena Omavastuuaika Omavastuuaika Kuntoutusrahassa on omavastuuaika, jolta kuntoutusrahaa ei makseta. Omavastuuaika voi olla 0 päivää 1 päivä (kuntoutuksen alkamispäivä) 1 päivä (kuntoutuksen alkamispäivä) + 9 seuraavaa arkipäivää 30 kalenteripäivää. Ensimmäinen omavastuupäivä voi olla myös sunnuntai. Omavastuuajan pituuteen vaikuttaa kuntoutuksen kesto sisältö kuntoutuksen alkamishetken tilanne kuntoutusrahan hakija (itse tai omainen). 16

17 Esimerkki Määritä omavastuuaika kuntoutuksen alkamishetkellä tiedossa olevan kuntoutuksen pituuden perusteella. Laske kesto kuntoutuksen alkamispäivästä lukien. Huomaa, että Kelan järjestämiin kuntoutustoimenpiteisiin voi kuulua kokopäiväisen kuntoutuksen lisäksi käyntikertoja. Määritä omavastuu kokopäiväisen kuntoutuksen mukaan. Älä laske käyntikertoja mukaan kuntoutuksen kokonaispituuteen. Aikuisten työuupumus -kuntoutuskurssi koostuu 15 kurssipäivästä ja 5 yksilöllisestä käyntikerrasta. Omavastuuaika määritetään 15 kurssipäivän mukaan. Esimerkki Älä muuta omavastuuajan pituutta, vaikka kuntoutuksen kesto tai sisältö myöhemmin muuttuisi. Erityistilanne: Eläkkeensaajan kuntoutusrahan omavastuuaika voi muuttua 30 päivästä lyhyemmäksi. Tämä on mahdollista, jos kuntoutusrahan määräytymisperuste muuttuu kesken kuntoutuksen eläkkeen päättymisestä johtuen. Omavastuuajan muutos vaikuttaa kuntoutusrahan maksamiseen kuitenkin vasta eläkkeen päättymisestä lähtien. Työhönvalmennus on alkanut Kuntoutusraha on määräytynyt eläkkeensaajan kuntoutusrahana, sillä kuntoutuja saa kuntoutuksen alkaessa kuntoutustukea. Kuntoutustuki muuttuu 1.8. osatyökyvyttömyyseläkkeeksi kesken 30 päivän omavastuuajan. Tästä lukien kuntoutusraha määräytyy työtulojen perusteella. Omavastuuajaksi katsotaan muuttuneessa tilanteessa 1+9 arkipäivää. Koska kuntoutuksen alkamisesta on 1.8. kulunut yli 1+9 arkipäivää, kuntoutusrahan maksaminen alkaa 1.8. Jos kuntoutustoimenpide, esimerkiksi sopeutumisvalmennuskurssi, toteutetaan jaksoissa, määritä omavastuuaika jaksojen yhteenlasketun pituuden mukaan. Omavastuuaika vähennetään ensimmäisen jakson alusta lukien. Mikäli omavastuuaika ei tästä jaksosta täyty, vähennetään puuttuvat omavastuupäivät ohjelmallisesti seuraavista jaksoista. Omavastuuaika 1 päivä Omavastuuaika 1 päivä Omavastuuaika on kuntoutuksen alkamispäivä, kun kyseessä on kuntoutustarpeen tai mahdollisuuksien selvittäminen * ammatillinen kuntoutusselvitys kuntoutussuunnitelman tekemiseksi tarpeellinen tutkimus- tai kokeilujakso * ammatillinen kuntoutusselvitys, työkokeilu, koulutuskokeilu, työhönvalmennus tai mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus 17

18 kuntoutus, joka toteutetaan osana kuntoutuksen tuloksellisuutta selvittävää tai kuntoutuksen kehittämiseen tähtäävää tutkimusta enintään 12 arkipäivää kestävä sopeutumisvalmennus tai perhekuntoutus yksilökohtainen muu kuin edellä tarkoitettu kuntoutus, joka kestää enintään 18 arkipäivää Kelan järjestämä ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus (ASLAK), työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus (Tyk) tai työterveyshuoltolain perusteella toteutettu vastaava kuntoutus (Työterveyshuoltolaki 1383/ ja 14 ) tai uusi kuntoutus, joka alkaa 30 päivän kuluessa päivästä, jolta kuntoutusrahaa viimeksi maksettiin. Omavastuuaika 30 päivää Omavastuuaika 30 päivää Omavastuuaika on 30 päivää kuntoutuksen alkamispäivästä kaikki kalenteripäivät mukaan lukien, jos kuntoutuja saa kuntoutuksen alkaessa eläkettä, jonka perusteella hänen kuntoutusrahansa määräytyy (KKRL 566/ ). Omavastuuaikaa ei ole, jos eläkkeensaaja osallistuu vanhempana lapsensa kuntoutukseen. Vastaavasti edeltävän etuuden perusteella eläkkeensaajan omavastuuaika voi olla 0 päivää. Eläkkeensaajan omavastuu voi olla 1 päivä, jos uusi kuntoutus, joka alkaa 30 päivän kuluessa päivästä, jolta kuntoutusrahaa viimeksi maksettiin. Lue lisää: Omavastuuaika 0 päivää Omavastuuaika 1 päivä Omavastuuaika 0 päivää Omavastuuaika 0 päivää Omavastuuaikaa ei ole lainkaan, jos kuntoutuja sai välittömästi ennen kuntoutuksen alkua sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahaa tai vanhempainpäivärahaa tai työttömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea tai koulutuspäivärahaa. Omavastuuaikaa ei ole myöskään, kun kuntoutusrahaa myönnetään lapsensa kuntoutukseen osallistuvalle vanhemmalle. Tällöin henkilö osallistuu kuntoutukseen, jotka järjestetään omalle lapselle 18

19 ottolapselle avio- tai avopuolisonsa lapselle muulle lapselle, jota tosiasiallisestihoitaa vanhemman tavoin Koska laissa ei ole lapsen ikää koskevaa rajoitusta, omavastuuaikaa ei ole myöskään täysi-ikäisen lapsensa kuntoutukseen osallistuvalle vanhemmalla. Omavastuuaika päivää Omavastuuaika päivää Omavastuuajan pituus on kuntoutuksen alkamispäivä + 9 seuraavaa arkipäivää ammatillisessa koulutuksessa yli 12 arkipäivää kestävässä sopeutumisvalmennus- ja perhekuntoutuksessa yksilökohtaisessa kuntoutuksessa, joka kestää yli 18 arkipäivää odotusajan kuntoutusrahassa muissa kuin 0, 1 tai 30 päivän omavastuutilanteissa. Odotusajan kuntoutusrahan jälkeen ei määritetä uutta omavastuuta, kun kuntoutus alkaa välittömästi odotusajan jälkeen. Odotusajasta ei oteta omavastuuaikaa, jos kuntoutuja sai välittömästi ennen kuntoutusrahan alkamista 0-omavastuuseen oikeuttavia etuuksia (ks. Omavastuuaika 0 päivää). Kuntoutuskokonaisuus Kuntoutuskokonaisuus Asiakkaan kuntoutus voi muodostua useista eri kuntoutustoimenpiteistä Kelan tai muun tahon järjestämänä. Kuntoutustoimenpiteet muodostavat kuntoutuskokonaisuuden, kun ne perustuvat kuntoutussuunnitelmaan, edistävät asiakkaan työelämätavoitetta ja toimenpiteet seuraavat toisiaan lyhyehkön noin 3 kuukauden ajan kuluessa. Kuntoutuskokonaisuudella on merkitystä odotus- ja väliajan sekä omavastuuajan määrittämisessä. Omavastuuaika määritetään samaksi kuntoutukseksi katsottavan kuntoutuskokonaisuuden ensimmäisen toimenpiteen tai sitä edeltäneen odotusajan ajalta. Uutta omavastuuaikaa ei määritetä enää tähän kuntoutuskokonaisuuteen sisältyvistä myöhemmistä kuntoutusjaksoista tai niitä välittömästi seuraavista väliajoista. Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje > Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada > Kuntoutuskokonaisuus 19

20 Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada Tällä sivulla kerrotaan, miltä ajalta kuntoutusrahaa maksetaan, ja mille ajalle kuntoutusraha myönnetään koulutuksessa (ammatillinen kuntoutus ja oppisopimuskoulutus). Seuraavat alasivut tarkentavat ja täydentävät kuntoutusrahan maksamista: odotus- ja väliaika kuntoutuskokonaisuus kuntoutusraha koulutuksen loma-ajalta tilapäinen keskeytys poissaolo kuntoutuksesta. Nuoren kuntoutusrahan myöntöajoista kerrotaan erikseen nuoren kuntoutusrahaa koskevilla sivuilla. Kuntoutusaika Kuntoutusrahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen kuntoutukseen osallistumisen (KKRL 566/ luku 23 ) ajalta jokaiselta arkipäivältä eli enintään kuudelta päivältä viikossa. Sitä ei makseta sunnuntailta eikä arkipyhäpäiviltä. Huomaa, että ensimmäinen omavastuupäivä voi olla sunnuntai tai arkipyhä. Jos eri kuntoutusjaksojen välissä on viikonloppu, voidaan nämä jaksot yhdistää ja näin kuntoutusraha maksetaan myös lauantailta. Esimerkit, kun eri kuntoutusjaksojen välissä on viikonloppu 1) Työkokeilun selvitysjakso toteutuu keskiviikosta perjantaihin. Työn kokeiluvaihe alkaa seuraavana maanantaina. Kuntoutusraha maksetaan eri kuntoutusjaksojen väliin jäävän lauantain ajalta. 2) Ammatillisen kurssin avomuotoinen jakso toteutuu maanantaista perjantaihin. Työharjoittelujakso alkaa seuraavana maanantaina. Kuntoutusraha maksetaan eri kuntoutusjaksojen väliin jäävän lauantain ajalta. Kuntoutusjaksoon sisältyvältä lauantaipäivältä kuntoutusraha maksetaan riippumatta siitä, onko lauantaina järjestetty kuntoutusta. Esimerkit, kun kuntoutusjaksoon sisältyy lauantai 1) MT-työhönvalmennuksen työhön valmennusvaiheen aikana kuntoutusraha maksetaan myös lauantaipäiviltä, vaikka asiakkaan kuntoutus toteutuu maanantaista perjantaihin. 2) Ammatillinen kuntoutusselvityksen jatkovaihe-jakso toteutuu keskiviikosta seuraavan viikon perjantaihin. Jaksoon sisältyy lauantaipäivä, mutta kuntoutusta ei järjestetä standardinmukaisesti lauantaina. Kuntoutusraha maksetaan lauantaipäivältä, koska se sisältyy kuntoutusjaksoon. Kuntoutusraha maksetaan koko kuntoutusjakson ajalta, kun siihen sisältyy perusteltu jousto. Esimerkki, kun kuntoutusjaksoon sisältyy perusteltu jousto 20

21 MT-työhönvalmennuksen työhön valmennusvaiheessa työkokeilun työn kokeiluvaiheessa työhönvalmennuksen työn valmennusvaiheessa. Kuntoutusjakson aikana kuntoutuspäivien määrä viikossa voi joustaa kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan. Tällöin edellytetään 3 kuntoutuspäivää viikossa. Kuntoutusraha maksetaan koko kuntoutusjakson ajalta, jos kuntoutus tosiasiallisesti estää työskentelyn myös joustopäiviltä. Selvitä ennen ratkaisua, milloin kuntoutusjakso alkaa ja päättyy. Kuntoutusrahan myöntämiseksi toteutumisajan pitää olla tiedossa vähintään ensimmäisen jakson osalta. Kuntoutusrahan aika koulutuksessa Valmistele koulutukseen perustuva kuntoutusraharatkaisu koko koulutuksen ajalle, mutta rekisteröi kuntoutusrahajaksot lukukausittain, esim (kuntoutusraha myönnetään enintään 12 kuukautta kerrallaan). Voit tarvittaessa selvittää lukuvuoden alkamis- ja päättymisajan asiakkaalta tai oppilaitoksesta tai heidän verkkosivuiltaan. Seuraavista lukuvuosista ja mahdollisista väliajoista tehdään tarkistusratkaisu. Valmistele oppisopimuskoulutukseen perustuva kuntoutusraharatkaisu koko oppisopimuksen ajalle, mutta rekisteröi kuntoutusrahajakso enintään 12 kuukauden ajalle. Seuraavista jaksoista ja mahdollisista väliajoista tehdään tarkistusratkaisu. Huomioi työnantajalle maksaminen ja työnantajan palkanmaksutiedot. Odotus- ja väliaika Odotus- ja väliaika Tällä sivulla kerrotaan seuraavat asiat odotus- ja väliajasta: määritelmät asiakkaan oikeus odotus- ja väliajan kuntoutusrahaan enimmäisajat tulojen riittävyyden ja kuntoutusrahan maksamisen arviointi odotus- ja väliajalta. Mitä ovat odotus- ja väliaika Odotusaika tarkoittaa kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen välistä aikaa. Selvitä milloin kuntoutuspäätös on annettu. Esimerkki odotusajasta Kuntoutuspäätös työhönvalmennuksesta on tehty ja kuntoutus alkaa Odotusaika on Tältä ajalta voi olla oikeus odotusajan kuntoutusrahaan. Väliaika tarkoittaa kuntoutusjaksojen välistä aikaa. Eri kuntoutustoimenpiteiden rakenteet ja jaksotukset vaihtelevat. Selvitä asia Kelan järjestämässä kuntoutuksessa kurssirekisteristä ja standardista sekä muun tahon kuntoutuksessa kuntoutuspäätöksestä ja osallistumistodistuksesta. 21

22 Esimerkki väliajasta Asiakkaan työkokeilun alkuvaihe toteutuu Työn kokeiluvaihe toteutuu 20.8.# 20.9 sekä Jaksojen väliset ajat ovat väliaikaa, joiden ajalta voi olla oikeus väliajan kuntoutusrahaan. Asiakkaan oikeus odotus- ja väliajan kuntoutusrahaan Kuntoutusraha maksetaan ammatillisen kuntoutuksen odotus- ja väliajalta (KKRL 566/ luku 24 ), kun se on tarpeellista asiakkaan kuntoutuksen etenemisen varmistamiseksi asiakas ei saa tältä ajalta toimeentuloa työstä tai muista toimeentuloa turvaavista järjestelmistä. Huomioi kuntoutuksen kesto ja väliaikojen pituus. Arvioi, muodostaako kuntoutuksen odotusaika tai jaksojen väliajat kokonaisuuden, jonka ajalta on tarkoituksenmukaista turvata asiakkaan toimeentulo ja varmistaa kuntoutuksen etenemistä. Huomioi, että lyhyeltä odotus- tai väliajalta voi olla tarkoituksenmukaista myöntää kuntoutusraha sen sijaan, että asiakas ohjataan hakemaan työttömyysetuutta. Selvitä asiakkaalta, haluaako hän kuntoutusrahan lyhyelle väliajalle vai haluaako hän hakea työttömyysetuutta. Lyhyellä ajalla tarkoitetaan noin 2-3 viikkoa. Huomioi harkinnassa, että odotus- ja väliajan kuntoutusraha on ensisijainen toimeentulotukeen nähden maksetaan nuoren kuntoutusrahan saajalle ilman tarveharkinta ei yleensä tule maksettavaksi eläkkeensaajalle, koska hänen toimeentulonsa on turvattu eläkkeellä. Oppisopimuskoulutuksessa olevalle ei makseta väliajan kuntoutusrahaa loman ajalta, jos hän saa vuosiloma-ajan palkkaa. Ennen ratkaisua selvitä haluaako asiakas kuntoutusrahaa odotus- tai väliajalta, jos se ei selviä hakemuksesta tai yhteydenotoista voiko asiakas saada toimeentulonsa työstä saako tai voiko asiakas saada työttömyysetuutta tai muuta toimeentuloa turvaavaa etuutta. Yleensä asiakkaan oma selvitys riittää. Tarvittaessa voit käyttää asiakaskirjettä KRL13. Enimmäisaika Odotus- ja väliajoilta kuntoutusrahaa voi saada enintään 3 kuukaudelta kalenterivuotta kohden kummankin syyn perusteella erikseen laskettuna. Kuukauteen katsotaan tällöin sisältyvän 25 arkipäivää. Odotus- ja väliajan 3 kuukauden enimmäisajat voidaan ylittää, jos asiakkaan toimeentulon turvaaminen koko kuntoutussuunnitelman tarkoittaman kuntoutuskokonaisuuden ajan on perusteltua kuntoutuksen etenemisen turvaamiseksi. Esimerkki enimmäisajan ylittämisestä 22

23 Kuntoutusjaksojen välinen kesäloma kestää 3 kuukautta ja 3 viikkoa. Enimmäisajan ylittämistä voidaan pitää perusteltuna, jotta kuntoutujan ei tarvitse kesken kuntoutuskokonaisuuden hakea toista etuutta, kuten työttömyysturvaa. Jos odotus- tai väliaika on yli 3 kuukautta, tee sitä koskeva kuntoutusrahapäätös aluksi enintään 3 kuukaudelle. Enimmäisajan jälkeen arvioi uudelleen suunnitelman toteutuminen ja selvitä tarvittaessa kuntoutujan työllistymismahdollisuudet. Näiden pohjalta harkitse, onko odotus- tai väliajan kuntoutusrahan myöntäminen yhä perusteltua. Miten tulojen riittävyys arvioidaan Käytä tulojen riittävyyttä arvioidessasi mittarina väliajan kuntoutusrahan vähimmäismäärää (25 x loma-ajan kuukausien lukumäärä x 24,02e / päivä vuonna 2015). Ota kuitenkin huomioon asiakkaan yksilölliset olosuhteet, kuten elatusvelvollisuus. Jos asiakas ei ole työssä tai tulojen ei katsota turvaavan asiakkaan toimeentuloa, myönnä väliajan kuntoutusraha koko väliajalle. Asiakkaan saamia tuloja ei vähennetä väliajan kuntoutusrahasta, jos niitä ei katsota riittäviksi. Kuntoutuskokonaisuus Kuntoutuskokonaisuus Asiakkaan kuntoutus voi muodostua useista eri kuntoutustoimenpiteistä Kelan tai muun tahon järjestämänä. Kuntoutustoimenpiteet muodostavat kuntoutuskokonaisuuden, kun ne: perustuvat kuntoutussuunnitelmaan edistävät asiakkaan työelämätavoitetta toimenpiteet seuraavat toisiaan lyhyehkön, noin 3 kuukauden ajan, kuluessa. Kuntoutuskokonaisuudella on merkitystä odotus- ja väliajan sekä omavastuuajan määrittämisessä. Kuntoutuskokonaisuus odotus- ja väliajan kuntoutusrahassa Odotusajan kuntoutusrahaa voidaan myöntää kuntoutuskokonaisuuden ensimmäisen jakson odotusajalta, jos myöntöedellytykset täyttyvät. Väliajan kuntoutusrahaa voidaan myöntää kuntoutuskokonaisuuden eri toimenpiteiden välisille ajoille, kun ne muodostavat kokonaisuuden ja myöntöedellytykset täyttyvät. Edellytyksenä kuntoutusrahan myöntämiselle on, että odotus- tai väliaikaa seuraavasta kuntoutustoimenpiteestä on tehty myönteinen päätös ja sen toteutuminen on todennäköistä. Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Omavastuuaika > Kuntoutuskokonaisuus 23

24 Koulutuksen loma-aika Koulutuksen loma-aika Ammatillisessa koulutuksessa kuntoutusjaksojen väliseksi ajaksi katsotaan lukuvuosien välinen opetussuunnitelmaan sisältyvä loma-aika. Kuntoutusrahaa ei myönnetä koulutukseen sisältyvälle loma-ajalle, jos asiakkaalla on tänä aikana palkka- tai muita tuloja ja ne turvaavat toimeentulon. Miten väliajan kuntoutusrahan maksaminen selvitetään Ammatillisessa koulutuksessa oleville kuntoutusrahan saajille lähetetään toukokuussa ohjelmallisesti kirje KRI03 (liitteinä vastauslomake KU14 ja vastaava ohjekirje kuin KRI01). Kirjeessä kerrotaan, mitä tietoja asiakkaan tulee ilmoittaa, jotta kuntoutusrahaoikeus kesän ajalta voidaan selvittää. Kaavio havainnollistaa, miten selvität kuntoutusrahan maksamisen. Jos asiakas opiskelee opetussuunnitelman mukaisena loma-aikana, myönnä päätoimisen opiskelun ajalle täysimääräinen kuntoutusraha. Yleensä asiakkaan oma selvitys loman ajalla suoritettavista opinnoista riittää eikä koulun selvitystä tarvita. Arvioi suoritettavien opintojen määrää opiskelusuunnitelmaan. Jos asiakas on loman aikana opintoihin kuuluvassa harjoittelussa ja saa siitä palkkaa, tulot vähennetään kuntoutusrahasta. Lue lisää etuusohjeesta: Määrä > Vähennettävät työtulot ammatillisessa koulutuksessa Jos asiakas ei ole työssä tai kesätyön tulo ei turvaa asiakkaan toimeentuloa, myönnä väliajan kuntoutusraha. Lue lisää etuusohjeesta: Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada > Odotus- ja väliaika (ja kappale Miten tulojen riittävyys arvioidaan) Jos asiakas on työssä ja toimeentulo on turvattu, väliajan kuntoutusrahaa ei makseta. Voit myöntää kuntoutusrahan loma-ajalle, vaikka asiakas ei olisi vielä toimittanut selvitystä lukukauden tai lukuvuoden aikana suorittamistaan opinnoista. Selvitys pitää toimittaa viimeistään seuraavan lukuvuoden alkaessa. Lue lisää etuusohjeesta: Seuranta Tilapäinen keskeytys Tilapäinen keskeytys Kuntoutusrahaa voidaan maksaa, jos kuntoutus keskeytyy tilapäisesti ja poissaolon syy on hyväksyttävä (KKRL 566/ luku 29 ). Tämä koskee sekä Kelan että muun tahon järjestämää kuntoutusta. 24

25 Kelan kuntoutuksessa asiakkaan ilmoitus omasta sairastumisesta ohjeistetaan tarkemmin. Ohje löytyy myös Kela.fi > Yhteistyökumppanit > Kuntoutuspalvelut > Kuntoutuksen palveluntuottajan ohjeet. Poissaolon syy Asiakas voi olla poissa kuntoutuksesta tai keskeyttää sen vain erityisen painavista syistä. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi oma tai lähiomaisen äkillinen sairastuminen, työhön tai lastenhoitoon liittyvät äkilliset syyt tai muut vastaavat ennalta arvaamattomat ja pakottavat syyt. Maksaminen tilapäisen keskeytyksen ajalta Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää aina, että keskeytyminen on ilmeisen tilapäistä kuntoutuksen jatkuminen poissaolon tai keskeytyksen jälkeen on todennäköistä. Kuntoutusrahan maksaminen poissaolon tai tilapäisen keskeytymisen ajalta harkitaan edellä esitettyjen erityisen painavien syiden pohjalta. Kuntoutusrahan maksamista voidaan jatkaa yhdenjakoisesti enintään 25 arkipäivältä erityisestä syystä pidemmältäkin ajalta, kuitenkin enintään 3 kuukautta. Ohjaa asiakas hakemaan sairauspäivärahaa, kun sairastuminen vaikuttaa pitkäaikaiselta. Sairauden ennusteesta voi pyytää arvioita asiantuntijalääkäriltä. Kelan kuntoutus: Asiakkaan oma ilmoitus sairastumisesta Kuntoutusraha voidaan maksaa asiakkaan oman sairausilmoituksen perusteella enintään 3 päivän ajalta. Tämän jälkeen asiakkaan tulee esittää todistus terveydentilasta tai muu luotettava selvitys poissaolosta. Sairastumisesta tulee ilmoittaa samana päivänä Kelaan ja kuntoutuslaitokseen tai ainakin toiseen niistä. Kuntoutusrahaan ei tehdä enintään 3 päivän sairauden vuoksi tarkistusratkaisua, jos kuntoutusraha on jo maksettu. Huomioi, että Kelan kuntoutuksessa palveluntuottaja voi standardin puitteissa ohjeistaa asiakasta poissaolojen ilmoittamisesta ja todistuksen toimittamisesta kuntoutuslaitokselle tiukemmin. Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje > Seuranta Poissaolo kuntoutuksesta Poissaolo kuntoutuksesta Kuntoutusrahaa maksetaan kuntoutukseen osallistumisen ajalta. Kuntoutuksen tuloksellisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että asiakas sitoutuu noudattamaan kuntoutuksen aikaista suunnitelmaa. 25

26 Pääsääntöisesti yksittäisen poissaolopäivän syytä ei jälkikäteen selvitetä eikä kuntoutusrahaa tarkisteta, ellei ratkaisija katso sitä perustelluksi. Tämä koskee sekä Kelan että muun tahon järjestämää kuntoutusta. Milloin kuntoutusrahaa ei makseta Kuntoutusrahaa ei makseta: luvattomien poissaolojen ajalta (yli 3 päivää) silloin, kun asiakas ei ole estynyt tekemästä työtään kuntoutuspäivän aikana. Asiakkaalla on velvollisuus ilmoittaa etukäteen poissaolosta (KKRL566/ luku 43 ) ja sen syystä Kelalle. Esimerkki Asiakas ilmoittaa Kelalle, että on sairaana eikä voi osallistua kuntoutukseen kahtena päivänä. Kuntoutusrahaa ei tarkisteta. Asiakasta ohjataan toimittamaan todistus terveydentilasta, jos sairaus jatkuu yli kolme päivää. Asiakasta pyydetään ilmoittamaan poissaolosta kuntoutuslaitokseen. Poissaolojen selvittäminen: Kelan kuntoutus Jos asiakas on poissa kuntoutusjakson aikana enemmän kuin 3 päivää tai saman kuntoutustoimenpiteen aikana asiakkaalla on toistuvasti yksittäisiä poissaolopäiviä (yli 3 kpl), selvitetään poissaolojen syyt ja arvioidaan oikeus kuntoutusrahaan niiden ajalta. Selvitä poissaolo ensisijaisesti asiakkaalta. Voit olla yhteydessä myös palveluntuottajaan. Kuntoutusrahaoikeuden selvittämisessä huomioitavaa: Onko asiakas ilmoittanut poissaolosta Kelaan tai palveluntuottajalle viimeistään poissaolopäivänä? Mikä on poissaolon syy? Onko poissaololla vaikutusta kuntoutuksen tavoitteeseen? Esimerkki a) Palveluntuottaja ilmoittaa, että asiakkaalla on 4 yksittäistä poissaoloa eikä hän ole ilmoittanut niistä etukäteen. Asiakas haastatellaan ja selviää, että poissaoloa ei voida pitää tilapäisenä keskeytyksenä. Kuntoutusraha tarkistetaan ja poissaolopäivät viedään järjestelmään (MV) Muu väliaika. Esimerkki b) Selosteesta selviää, että asiakas ei ole osallistunut kuntoutukseen 3 päivänä eikä ole ilmoittanut siitä Kelalle tai palveluntuottajalle etukäteen. Kuntoutusrahaa ei tarkisteta, ellei ole syytä epäillä asiakkaan työstä estymistä. Poissaolojen selvittäminen: muu kuin Kelan kuntoutus Muun tahon järjestämässä kuntoutuksessa kuntoutuksen toteutumisen seurannasta vastaa kuntoutuspäätöksen tekijä. Kuntoutusraha maksetaan osallistumistodistuksen perusteella. Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje 26

27 Maksaminen > Maksun estäminen Seuranta Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada > Tilapäinen keskeytys Ylläpitokorvaus ja aika Ylläpitokorvaus ja aika Tällä sivulla kerrotaan ylläpitokorvauksen myöntämisedellytykset ja miltä ajalta se voidaan maksaa. Myöntämisedellytykset Asiakkaalle, jonka kuntoutusrahan määrä on enintään sairausvakuutuslain mukainen kuntoutusrahan vähimmäismäärä (24,02e /päivä vuonna 2015), voidaan myöntää lisäksi harkinnanvaraista ylläpitokorvausta kuntoutuksesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten kattamiseksi (KKRL 566/ luku 31 ). Korvattavia kustannuksia voivat olla esimerkiksi: päivittäiset matkakustannukset kuntoutukseen tarvittavat vaate- ja jalkinekustannukset ylimääräiset ravinto- ja asumiskustannukset. Ylläpitokorvaus voidaan myöntää Kelan tai muun tahon järjestämiin eri kuntoutustoimenpiteisiin. Ylläpitokorvausta ei myönnetä pitkäkestoiseen kuntoutukseen: Näitä ovat: ammatillinen koulutus oppisopimuskoulutus nuoren kuntoutusraha muu vastaava pitkäkestoinen kuntoutus. Huomaa, että ylläpitokorvaus voidaan myöntää MT-työhönvalmennuksen, työhönvalmennuksen, työkokeilun ja ammatillisten kurssien ajalle. Ne eivät ole sisällöltään ammatillista koulutusta eivätkä sitä vastaavaa pitkäkestoista kuntoutusta. Jos kuntoutujalla on yhteensovitettavia tuloja ja korvauksia, ylläpitokorvausta voidaan myöntää vain, jos maksettavaksi jäävän kuntoutusrahan sekä tulojen ja korvausten yhteismäärä ei ylitä sairausvakuutuslain mukaista kuntoutusrahan vähimmäismäärää (24,02e / päivä vuonna 2015). Ylläpitokorvausta voi saada myös ajalta, jolta kuntoutusrahaa ei makseta esimerkiksi yhteensovituksen vuoksi. Eläkkeensaajan kuntoutusrahaa saava voi saada ylläpitokorvausta, jos kuntoutusrahan ja sen perustana olevien eläkkeiden määrä yhteensä ei ylitä edellä mainittua vähimmäismäärää. Koska ylläpitokorvaus on tarkoitettu kuntoutuksesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen, siinä ei ole omavastuuaikaa ja sitä voidaan maksaa jo kuntoutusrahan omavastuupäiviltä. 27

28 Mille ajalle maksetaan Ylläpitokorvaus myönnetään kokonaisharkinnan perusteella koko kuntoutusajalle. Ylläpitokorvausta maksetaan koko kuntoutuksen ajan, vaikka ylimääräiset kustannukset eivät ulottuisi koko kuntoutusajalle, esimerkiksi kun asiakkaalle myönnetään omavastuun täyttymisen jälkeen korvaus erikseen myös matkakustannuksista. Ylläpitokorvauksen maksaminen jatkuu, jos asiakkaalle maksetaan kuntoutusrahaa tilapäisenä keskeytyksenä. Jos kuntoutusraha lakkautetaan kuntoutuksen keskeytymisen vuoksi, lakkautetaan ylläpitokorvaus samasta ajankohdasta lukien. Miltä ajalta ei makseta Ylläpitokorvausta myönnetään kuntoutusrahaan oikeutetulle vain kuntoutukseen osallistumisen ajalta, koska ylimääräisten kustannusten tulee aiheutua itse kuntoutuksesta. Sitä ei voi saada kuntoutuksen odotus- tai väliajoilta. Kuntoutusavustus ja aika Kuntoutusavustus ja aika Tällä sivulla kerrotaan kuntoutusavustuksen myöntämisedellytykset, ja mille ajalle se myönnetään. Myöntämisedellytykset Harkinnanvarainen kuntoutusavustus (KKRL 566/ luku 30 1 mom.) on harkintaan perustuva etuus, jota voidaan myöntää kuntoutusrahaa saaneelle kuntoutujalle kuntoutusrahan päättymisen jälkeen. Sen tavoitteena on tukea kuntoutujan työllistymistä kuntoutuksen jälkeen. Kuntoutusavustuksen myöntäminen tulee harkittavaksi lähinnä ammatillisen koulutuksen, työhönvalmennuksen, työkokeilun tai nuoren kuntoutusrahan jälkeen. Harkinnanvaraisen kuntoutusavustuksen tarve ja tarkoituksenmukaisuus harkitaan yksilöllisesti. Se saattaa tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun kuntoutuja on kuntoutuksen jälkeen sijoittunut aikaisempaa ansiotasoaan tuntuvasti heikommin palkattuun työhön tai työharjoitteluun. Tällöin avustuksella voidaan kompensoida tulotasojen eroavuutta työsuhteen alkuvaiheen aikana ja näin tukea kuntoutujan työllistymistä myös heikommin palkattuun työhön. Kuntoutusavustus voidaan myöntää myös omaa yritystä aloittavalle kuntoutujalle. Kuntoutusavustusta ei myönnetä, jos Työssäoloajalle kuntoutujalla on oikeus työttömyyspäivärahaan tai työmarkkinatukeen TE-toimisto maksaa samalta aikaa starttirahaa yrityksen perustamiseen. Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta myönnetään työssäoloajalle. Avustus voidaan myöntää ehdollisena edellyttäen esimerkiksi, että kuntoutujan työsuhde jatkuu sen ajan, jolle avustus kohdistetaan. 28

29 Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje > Määrä > Harkinnanvarainen kuntoutusavustus. Kv-säännökset Kv-säännökset Kelan etuuksien saaminen edellyttää Suomen sosiaaliturvaan kuulumista. Yleensä kaikki Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt kuuluvat Suomen sosiaaliturvaan. Jos henkilö muuttaa ulkomaille tilapäisesti eli alle vuodeksi, hän kuuluu pääsääntöisesti Suomen sosiaaliturvaan ja on oikeutettu Kelan etuuksiin. EU- tai ETA-maihin ja Sveitsiin töihin muuttavien kohdalla kuitenkin lyhytkin työskentely riittää yleensä siirtämään henkilön työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin. EY-lainsäädäntöä soveltavien valtioiden välillä liikkuvien henkilöiden rahaetuudet EY-lainsäädäntöä soveltavien valtioiden välillä liikkuvien henkilöiden rahaetuudet Asetusta 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetusta 987/2009 sovelletaan lukien EU-jäsenvaltioiden välillä liikkuviin EU-kansalaisiin. ETA-maat Norja, Islanti ja Liechtenstein soveltavat asetusta lukien ja Sveitsi alkaen. Asetusta sovelletaan eräin poikkeuksin lisäksi muiden maiden kansalaisiin, jotka liikkuvat EU:n jäsenmaiden välillä. Edellytyksenä jäsenmaiden välillä liikkumisen lisäksi on, että kolmannen maan kansalainen on asunut laillisesti jossain jäsenvaltiossa ennen liikkumistaan. EY:n sosiaaliturva-asetusta 1408/71 sovelletaan jälkeenkin toistaiseksi tilanteissa, joissa asetus 883/2004 ei sovellu EU/ETA-alueella (ml. Sveitsi) liikkuvaan henkilöön. Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Kansainvälinen lainsäädäntö > EUlainsäädäntö > Asetukset 883/2004 ja 1408/71). Asetuksissa 883/2004 ja 1408/71 tarkoitettuja rahaetuuksia Suomen etuuksista ovat sairausvakuutuslain mukaiset sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainraha, tartuntatautipäiväraha, luovutuspäiväraha ja erityishoitoraha sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukainen kuntoutusraha. Asetuksissa 883/2004 ja 1408/71 säädetään, miten rahaetuus annetaan ja mikä EY-lainsäädäntöä soveltava valtio vastaa kustannuksista, kun asetusten piiriin kuuluva henkilö siirtyy maasta toiseen tai kun hän oleskelee tai asuu muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa. Rahaetuuksia koskevat tiedot välitetään maasta toiseen E 100 -sarjan lomakkeilla. Sovellettaessa asetusta 883/2004 E-lomakkeeseen liitetään kansilehti, joka on tulostettavissa Windowsin tehtäväpalkin Käynnistä-valikosta kohdasta Etuuskäsittely > E- lomakkeiden täyttäminen ja tulostaminen (KiTu). 29

30 Vastuu etuuksista ja oikeus etuuksiin Vastuu etuuksista ja oikeus etuuksiin Työttömät Perheenjäsenet Rajatyöntekijä Opiskelijat Virkamiehet Pääsääntö Rahaetuuksista vastaa aina toimivaltainen valtio tai seuraavassa esitettyjen sääntöjen perusteella määräytyvä vastuussa oleva valtio (eläkkeensaajat, työttömät). Rahaetuuksia voidaan maksaa myös muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa asuville tai oleskeleville (eksportointiperiaate). Asetusten 883/2004 ja 1408/71 lainvalintamääräyksillä määrätään, minkä EYlainsäädäntöä soveltavan maan lainsäädännön piiriin asetuksen tarkoittama henkilö kuuluu. Valtio, jonka piiriin henkilö kuuluu, on henkilön toimivaltainen valtio. Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Kansainvälinen lainsäädäntö > EUlainsäädäntö > Asetukset 883/2004 ja 1408/71). Työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat Asetusten 883/2004 ja 1408/71 lainvalintamääräyksissä määrätään, minkä EYlainsäädäntöä soveltavan maan lainsäädäntöä työntekijään on sovellettava. Jäsenmaa, jonka lainsäädäntöä työntekijään sovelletaan, on työntekijän toimivaltainen valtio. Työntekijän rahaetuudet maksetaan toimivaltaisesta maasta myös silloin, kun henkilö oleskelee tai asuu muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa. Eläkkeensaajat Sovellettaessa asetusta 883/2004 ja eläkkeensaaja on oikeutettu sairauspäivärahaan tai kuntoutusrahaan, hänen rahaetuuksistaan vastaa työskentelyvaltio. Jos eläkkeensaaja ei työskentele, hänen kuntoutusrahaetuuksistaan vastaa kuitenkin luontoisetuuksien kustannuksista vastuussa oleva valtio. Asetusta 1408/71 sovellettaessa eläkkeensaajien ja heidän perheenjäsentensä osalta, vastuu kuuluu jollekin heidän aikaisemmasta työskentelymaastaan. 1. Jos eläkkeensaajalla on oikeus asuinmaan kansallisen lainsäädännön mukaan sairaus- ja äitiysetuuksiin ja eläkkeensaaja saa eläkettä asuinmaasta: Asuinmaa vastaa etuuksista (27 art.) eläkkeensaaja ei saa eläkettä asuinmaastaan: Etuuksista vastaa kohdassa 2 selostetun järjestyksen mukaan määräytyvä maa. Jos vastuussa olevaa maata ei näin löydy, jää vastuu etuuksista asuinmaalle. (28 a art.) 2. Eläkkeensaajalla ei ole oikeutta asuinmaan kansallisen lainsäädännön mukaan sairaus- ja äitiysetuuksiin (28 art.) ja 30

31 Työttömät Opiskelijat eläkkeensaaja saa eläkettä jäsenmaasta, jossa hänellä olisi oikeus etuuksiin, jos hän asuisi siellä: Tämä maa vastaa etuuksista. jos edellisessä kohdassa mainittuja maita on useampia, vastaa etuuksista se maa, jonka vakuutuskaudet ovat pitemmät. jos em. tapauksessa vakuutuskaudet ovat yhtä pitkät, vastaa etuuksista se näistä maista, jossa hän on ollut viimeksi vakuutettu. jos ei löydy eläkettä maksavaa maata, jossa eläkeläinen olisi oikeutettu etuuksiin, jos asuisi siellä, hän ei saa etuuksia mistään. Asetusta 1408/71 sovellettaessa Suomi vastaa myös muussa jäsenmaassa asuvan vastuullaan olevan eläkeläisen rahaetuuksista riippumatta siitä, pidetäänkö eläkeläistä Suomessa vakuutettuna. Kysymykseen voi tulla käytännössä kuntoutusraha ja vanhempainpäivärahat. Työttömien ja heidän perheenjäseniensä etuuksista vastaa työttömyysturvaa maksava maa. Työttömän hakiessa työtä toisesta jäsenmaasta, rahaetuuksista vastaa se maa, joka vastaa työttömyysetuuden kustannuksista (lähtömaa) siltä ajalta, jolta etuuksia maksetaan. Lue lisää (Ratkaisutyö > Peruspäiväraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Erityiset edellytykset > Kv-säännökset > Työttömyysturvan säilyttäminen haettaessa työtä EYlainsäädäntöä soveltavasta maasta). Opiskelijoiden etuuksista vastaa asuinvaltio. Opiskeluvaltio vastaa etuuksista, jos opiskelija täyttää opiskeluvaltion kansallisessa lainsäädännössä asetetut vakuuttamisen edellytykset. Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Kansainvälinen lainsäädäntö > EUlainsäädäntö > Asetukset 883/2004 ja 1408/71). Perheenjäsenet Virkamiehet Pelkkä perheenjäsenyys Suomessa vakuutettuun työntekijään, opiskelijaan, eläkeläiseen tai työttömään ei tuo oikeutta sairausvakuutuslain perusteella maksettaviin rahaetuuksiin Suomesta, vaan aina edellytetään henkilön joko asumisen (soveltamisalalaki) tai työskentelyn (asetus 883/2004 ja 1408/71) perusteella olevan henkilökohtaisesti vakuutettu Suomessa. Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Kansainvälinen lainsäädäntö > EUlainsäädäntö > Asetukset 883/2004 ja 1408/71). Virkamiehiin ja heidän perheenjäseniinsä sovelletaan asetuksia 883/2004 ja 1408/71 ja vastuu heille annetuista etuuksista kuuluu jäsenmaalle, jonka palveluksessa he ovat tai ovat olleet. 31

32 Rajatyöntekijä Suomessa työskentelevä rajatyöntekijä saa rahaetuudet Suomesta. Suomessa asuva, mutta muussa EY-lainsäädäntöä (asetukset 883/2004 ja 1408/71) soveltavassa maassa työskentelevä rajatyöntekijä, saa rahaetuudet työskentelymaasta. Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Vakuuttaminen Suomeen muutto > Työskentelyn erityistilanteet > Liikkuva henkilöstö > Rajatyöntekijä). Työtulot Työtulot Rahaetuuden perusteena olevina työtuloina otetaan huomioon vain Suomessa vakuutettuna olon ajalta ansaitut tulot (883/2004, 21 artikla ja 1408/71, 23 artikla). Jos henkilö muuttaa ulkomailta Suomeen ja tulee samalla Suomessa vakuutetuksi, etuuden perusteena voidaan käyttää SVL 11 luvun 4 :n 4 momentin perusteella arvioituja Suomessa ansaittuja työtuloja. Ulkomailta muuttoa ja Suomen vakuutukseen siirtymistä voidaan pitää ammatinvaihtumista vastaavana muuna syynä. Päivärahaetuus voi poikkeuksellisesti määräytyä ulkomaan työtulon perusteella edellyttäen, että kysymyksessä on henkilö, joka on aiemmin ollut Suomessa vakuutettu ja palaa takaisin Suomen vakuutukseen ja on ollut palkkatyössä ja ansainnut tulot työskennellessään EU:n jäsenvaltiossa tai valtiossa, jossa sovelletaan EU:n lainsäädäntöä ja jolla ei ole Suomessa verotuksessa todettua työtuloa eikä Suomessa ansaittua 6 kuukauden työtuloa. Jos etuuden saajan palkka maksetaan muuna valuuttana kuin euroina ja etuuden perusteena käytetään kuuden kuukauden työtuloja, työtulot muunnetaan euroiksi käyttäen kuuden kuukauden ajanjakson viimeisenä päivänä julkaistua muuntokurssia (hallintotoimikunnan päätös H3, ). Valuuttakurssien muuntamisessa käytetään Euroopan Keskuspankin päivittäin julkaisemia muuntokursseja. Valuutan muuntaminen voidaan suorittaa EKP:n internetsivuilla. Päivärahaetuuksien maksaminen Päivärahaetuuksien maksaminen muutettaessa ja muuton jälkeen Suomesta Työntekijälle, itsenäiselle ammatinharjoittajalle, opiskelijalle ja heidän perheenjäsenilleen maksetaan rahaetuudet lähtömaasta sairaus- ja vanhempainpäivärahakauden loppuun, myös heidän muuttaessaan toiseen jäsenmaahan. Sairauspäivärahakaudella muuttavalle maksetaan päivärahaa niin pitkään kuin työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena, korkeintaan sairauspäivärahakauden enimmäisaika. 32

33 Suomeen Kuntoutusrahaa maksetaan niin kauan kuin päätöksessä on mainittu, edellyttäen, että kuntoutus jatkuu kuntoutuspäätöksen tai -suunnitelman mukaisesti toisessa EYlainsäädäntöä soveltavassa maassa. Erityishoitorahaa vakuutetulle maksetaan niin kauan kuin erityishoitorahan myöntämisedellytykset täyttyvät (vanhemman läsnäolo välttämätön, vaikea sairaus, painavat lääketieteelliset syyt). Muuttajalle maksetaan sairausvakuutuslakiin sekä Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettuun lakiin perustuvia päivärahaetuuksia Suomesta riippumatta siitä, perustuuko etuuden määrä edeltäviin työtuloihin, vai onko kyseessä vähimmäismääräisenä maksettava päiväraha. Jos muu jäsenvaltio alkaa maksaa vastaavaa päivärahaetuutta omien säännöstensä mukaan, tämä etuus voidaan vähentää Suomen etuudesta (SVL 12 luku 10, KKRL 36 ). Suomesta muuhun EY-lainsäädäntöä soveltavaan valtioon muuttava päivärahaetuuden saaja pidetään Suomessa vakuutettuna päivärahan maksukauden ajan, kun etuuden määrä perustuu edeltäviin työtuloihin. Tällainen päivärahan saaja rinnastetaan työntekijään asetusten 883/2004 ja 1408/71 lainvalintamääräyksiä sovellettaessa. Lue lisää (Ratkaisutyö > Maasta - ja maahanmuutto > Vakuuttaminen Suomesta muutto). Edellisen toimivaltaisen valtion tulee maksaa etuuskausi loppuun työntekijälle, itsenäiselle ammatinharjoittajalle, opiskelijalle ja heidän perheenjäsenelleen heidän muuttaessaan Suomeen. Jos on epäselvää, minkä jäsenvaltion vastuulle asetuksen 883/2004 mukaan etuuden maksaminen kuuluu, ota yhteyttä ETT-osastolle (sähköpostiosoite jl-ettyb). Päivärahaetuuden maksamista voidaan jatkaa Suomesta, jos henkilö palaa Suomeen toisesta jäsenmaasta sen jälkeen, kun päivärahaetuuden maksaminen toimivaltaisen valtion lainsäädännön mukaan on päättynyt. Edellytyksenä on, että päivärahakautta Suomen lainsäädännön mukaan on jäljellä ja että päivärahaetuuden saamisen edellytykset muutoin täyttyvät. Suomeen muuttavan henkilön päivärahaetuuden laskennassa voidaan käyttää ulkomailla ansaittuja tuloja, jos hän on välittömästi ennen Suomeen muuttoa saanut vastaavaa etuutta toisesta jäsenmaasta. Edellytyksenä on lisäksi, että henkilö on aiemmin ollut Suomessa vakuutettu eikä hänellä ole Suomessa verotuksessa todettua työtuloa eikä Suomessa ansaittua 6 kuukauden työtuloa. Päivärahaetuuksien hakeminen Päivärahaetuuksien hakeminen Päivärahaetuutta voi hakea suoraan toimivaltaisesta laitoksesta tai asuin- tai oleskelumaan laitos voi välittää hakemuksen toimivaltaiselle laitokselle. Lue E-lomakkeiden käytöstä (E 115 E 119 täyttöohjeet) 33

34 Muussa jäsenvaltiossa asuva vakuutettu Käsittele toisessa jäsenmaassa asuvan Suomessa vakuutetun rahaetuushakemus samalla tavoin kuin myöntäessäsi päivärahaetuutta Suomessa asuvalle. Hanki puuttuvat tiedot vakuutetulle lähetettävällä hakemuslomakkeella. Jos asuin- tai oleskelupaikan laitos on toimittanut lomakkeen E 115, lomake katsotaan hakemukseksi. Ilmoita tekemästäsi etuuspäätöksestä asuinpaikan laitokselle lomakkeella E 117 ja hylkäävästä etuuspäätöksestä lisäksi lomakkeella E 118. Jos työkyvyttömyysaika on lomakkeella E 115 tai sen liitteenä olevassa lääkärintodistuksessa alle sairauspäivärahan omavastuuajan, voit tehdä hylkäävän päätöksen ilman, että pyydät vakuutettua täyttämään kansallisen hakemuslomakkeen. Muussa jäsenvaltiossa vakuutettu Suomessa Jos muussa EU-maassa vakuutettu, mutta Suomessa asuva tai oleskeleva hakee täällä rahaetuuksia, toimita toimivaltaiselle laitokselle lomake E 115. Työkyvyttömyyden menettelyt Menettelyt työkyvyttömyyteen liittyvissä rahaetuuksissa Asetuksen 987/2009 artiklassa 27 säädetään menettelyistä, joita vakuutetun, asuinjäsenvaltion laitoksen ja toimivaltaisen laitoksen on noudatettava silloin, kun työhön kykenemättömyyteen liittyviä rahaetuuksia haettaessa oleskelu- tai asuinjäsenvaltio on muu kuin toimivaltainen jäsenvaltio. Menettelyjä sovelletaan tarvittavin muutoksin, jos vakuutettu oleskelee muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa. Kun Suomi on toimivaltainen valtio ja etuuden hakija asuu muussa jäsenmaassa, pyydä sairauspäiväraha- ja kuntoutusrahahakemuksissa tarvittavat lääketieteelliset lisäselvitykset pääsääntöisesti etuuden hakijalta. Huomaa, että lisäselvitysten pyytäminen suoraan asuin- tai oleskelupaikan laitokselta oikeuttaa laitoksen perimään lääkärinlausuntojen ja tutkimusten kustannukset. Vakuutetun on noudatettava Jos toimivaltaisen jäsenvaltion lainsäädäntö edellyttää lääkärintodistuksen esittämistä rahaetuuden saamiseksi, vakuutetun on pyydettävä asuinjäsenvaltion lääkäriä, joka määritteli hänen terveydentilansa, todistamaan työkyvyttömyyden ja sen keston. Vakuutetun on lähetettävä todistus toimivaltaiselle laitokselle toimivaltaisen jäsenvaltion lainsäädännössä säädetyn ajan kuluessa. Jos asuinjäsenvaltiossa hoitoa antavat lääkärit eivät anna työkyvyttömyydestä todistuksia ja niitä vaaditaan toimivaltaisen jäsenvaltion lainsäädännössä, asianomaisen henkilön on käännyttävä asuinpaikan laitoksen puoleen. Asuinpaikan laitoksen on heti järjestettävä henkilön työkyvyttömyyden lääketieteellinen arviointi ja todistuksen laatiminen. Todistus toimitetaan toimivaltaiselle laitokselle viipymättä. Työkyvyttömyystodistuksen toimittaminen ei vapauta vakuutettua täyttämästä kaikkia sovellettavassa lainsäädännössä säädettyjä velvoitteita, erityisesti työnantajaansa nähden. Työnantaja ja/tai toimivaltainen laitos voi tarvittaessa kehottaa työntekijää 34

35 osallistumaan toimintaan, jonka tarkoituksena on edistää ja tukea hänen paluutaan työelämään. (Asetus 987/2009, 27 artikla kohta A) Menettely, jota asuinjäsenvaltion on noudatettava Jos toimivaltainen laitos pyytää, asuinpaikan laitos suorittaa tarpeelliset asianomaisen henkilön hallinnolliset tarkastukset tai lääkärintarkastukset soveltamansa lainsäädännön mukaisesti. Asuinpaikan laitos toimittaa tarkastuksen tehneen lääkärin lausunnon erityisesti työhön kykenemättömyyden todennäköisestä kestosta viipymättä toimivaltaiselle laitokselle. (Asetus 987/2009, 27 artikla kohta B) Menettely, jota toimivaltaisen valtion on noudatettava Toimivaltaisella laitoksella säilyy oikeus teettää valitsemallaan lääkärillä vakuutetun lääkärintarkastus. Toimivaltainen laitos maksaa rahaetuudet suoraan asianomaiselle henkilölle ja ilmoittaa tästä tarvittaessa asuinpaikan laitokselle. Jos toimivaltainen laitos epää rahaetuudet, sen on ilmoitettava päätöksestään vakuutetulle ja samanaikaisesti myös asuinpaikan laitokselle. Tarkastuksen tehneen lääkärin tai laitoksen lääketieteellisten havaintojen perusteella toisessa jäsenvaltiossa laaditussa vakuutetun työkyvyttömyyttä koskevassa todistuksessa olevat merkinnät ovat oikeudellisesti yhtä päteviä kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa laadittu todistus. (Asetus 987/2009, 27 artikla kohta C) Vastuu kustannuksista Jos toimivaltainen laitos pyytää asuin- tai oleskelupaikan laitosta toimittamaan rahaetuuden ratkaisemisessa tarvittavat vakuutetun lääkärintutkimukset, asuin- tai oleskelupaikan laitos voi laskuttaa lääkärinlausunnosta ja tutkimuksista aiheutuneet kustannukset toimivaltaiselta laitokselta. Jos toisessa jäsenvaltiossa asuva tai oleskeleva vakuutettu pyydetään tutkimuksiin toimivaltaiseen jäsenvaltioon, edellytyksenä on, ettei matkustaminen vaaranna vakuutetun terveyttä. Toimivaltainen valtio vastaa vakuutetun matka- ja asumiskustannuksista. (Asetus 987/2009, 87 artikla) Sosiaaliturvasopimukset Sosiaaliturvasopimukset Suomella on voimassa olevat sosiaaliturvasopimukset Chilen, Israelin, Kanadan (Quebec), Saksan, USA:n, Viron ja Australian kanssa. Lisäksi Pohjoismaiden kesken on solmittu sosiaaliturvasopimus. Suhde EY-asetuksiin 883/2004 ja 1408/71 Suhde EY-asetuksiin 883/2004 ja 1408/71 Jos kahden tai useamman EY-lainsäädäntöä soveltavan maan välillä solmittu sosiaaliturvasopimus koskee samoja henkilöitä ja samoja etuuksia kuin asetukset 35

36 883/2004 ja 1408/71, asetuksen määräykset syrjäyttävät sopimuksen määräykset. Tämän vuoksi Saksan ja Pohjoismaiden kanssa solmitut sopimukset ovat merkitykseltään hyvin rajoitettuja. Lue lisää Suomen solmimista sosiaaliturvasopimuksista (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Kansainvälinen lainsäädäntö > Sosiaaliturvasopimukset). Ammatillinen kuntoutus Pohjoismaissa Ammatillinen kuntoutus Pohjoismaissa Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus velvoittaa Pohjoismaita tekemään yhteistyötä rajat ylittävissä ammatillisessa kuntoutuksessa. Pohjoismaat ovat tehneet kahdenvälisiä hallinnollisia sopimuksia kuntoutuksen järjestämisestä ja käytännön toimintatavoista, joissa henkilö työskentelee toisessa Pohjoismaassa ja asuu toisessa. Sopimusten tarkoituksena on helpottaa kuntoutusasioiden hoitamista tilanteissa, joissa henkilöt ovat käyttäneet oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen. Kuntoutuksen hakijan voi olla vaikeaa täyttää kuntoutuksen rahaetuuden (esim. kuntoutusrahan) ja kuntoutustoimenpiteiden saamisedellytyksiä, jos sekä työskentelymaa että asuinmaa soveltavat tiukasti kansallista lainsäädäntöään. Näin ollen Pohjoismaat ovat tehneet kahdenvälisiä sopimuksia, jotta oikeus kuntoutuksen rahaetuuteen ja kuntoutustoimenpiteisiin toteutuisivat tarkoituksenmukaisella tavalla. Kahdenvälisiä kuntoutussopimuksia sovelletaan tilanteissa, joissa: henkilö työskentelee yhdessä Pohjoismaassa henkilö asuu jossakin muussa Pohjoismaassa kuin työskentelymaassa kuntoutuksen toimenpiteet tapahtuvat asuinmaassa rahaetuus maksetaan työskentelymaasta. Kela järjestää ammatillisen kuntoutuksen, kun kuntoutus järjestetään Suomessa eikä sen järjestäminen ole työeläkelaitoksen vastuulla. Pohjoismaiset kuntoutussopimukset perustuvat EU-asetuksiin 883/2004 ja 987/2009 ja pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen rajat ylittäviä kuntoutusasioita koskeviin kohtiin. Lue lisää: Pohjoismainen yhteistyömenettely ammatillisessa kuntoutuksessa Kahdenväliset hallinnolliset sopimukset Kuntoutus perusteena Kuntoutus perusteena Oikeus kuntoutusrahaan edellyttää, että kuntoutujalle on tehty kuntoutuspäätös jollakin seuraavista lakiperusteista Kelan kuntoutuslain 2 luku terveydenhuoltolain (1326/2010) 29 36

37 työterveyshuoltolain 12 tai 14 vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 8 :n 1 momentti sopeutumisvalmennuksen osalta lastensuojelulaki tai kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki perhekuntoutuksen osalta päihdehuoltolaki. Oikeus kuntoutusrahaan voi olla myös, kun kunta on tehnyt nuorelle henkilökohtaisen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman nuoren kuntoutusrahaa varten kuntoutujalla on hyväksytty oppisopimus tai kuntoutuja on hyväksytty Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamalle sopeutumisvalmennuskurssille ja kurssin sisältö täyttää kuntoutukselle asetettavat yleiset edellytykset. Jotta kuntoutuksen ajalta voitaisiin myöntää kuntoutusrahaa, kuntoutuksen tulee täyttää kuntoutustoiminnalle yleisesti asetetut vaatimukset kuntoutusta antavat terveydenhuollon ammattihenkilöt palveluita annetaan asianmukaisissa tiloissa ja palveluntuottajalla on tarpeelliset luvat toiminnan harjoittamiseen. Kuntoutustoiminnalle yleisesti asetettuja vaatimuksia eivät täytä esimerkiksi työkykyä ylläpitävä toiminta (ns. tyky-toiminta) tai loma- ja virkistystoiminta. Kelan kuntoutus Kelan kuntoutus Kuntoutusrahaa maksetaan Kelan kuntoutuslain 2 luvun perusteella myönnetyn ammatillisen, lääkinnällisen ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen ajalta. Etuuskäsittelijän on kuntoutusrahaa ratkaistessaan otettava kantaa siihen, onko harkinnanvarainen kuntoutus sisällöltään ammatillista vai lääkinnällistä. Ammatillista kuntoutusta on ammatillinen koulutus ammatillinen kuntoutusselvitys koulutuskokeilu työkokeilu työhönvalmennus työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit, joiden sisältö on ammatillisesti painottunut * esim. ammatilliset kurssit Lääkinnällistä kuntoutusta voi olla 37

38 kuntoutuslaitoshoito muu kuin ammatillisesti painotettu kuntoutuskurssi muu kuin ammatillisesti painotettu sopeutumisvalmennuskurssi Lue lisää Vaikeavammaisten kuntoutuksen etuusohje Ammatillisen kuntoutuksen etuusohje Harkinnanvaraisen kuntoutuksen etuusohje Kunnan järjestämä lääkinnällinen kuntoutus Kunnan järjestämä lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutusrahaa myönnetään kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta. Kunnat ja kuntayhtymät huolehtivat siitä, että lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntoutuksen tarve kunnassa tai kuntayhtymän alueella edellyttää. Kunnan järjestämää lääkinnällistä kuntoutusta voi olla esimerkiksi sopeutumisvalmennuskurssi päihdekuntoutus kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus työ- ja toimintakyvyn arviointeineen ja työkokeiluineen toimintakykyä parantava ja ylläpitävä terapia apuvälinepalvelut: apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto kuntoutusohjaus kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa. Kuntien järjestämästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta saa lisätietoa terveyskeskuksista ja sairaaloista. Kuntien yhteystiedot löytyvät Kuntaliiton Internet-sivuilta Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö määritellään lääkärin tutkimukseen perustuvassa kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Jos kuntoutuspäätös on annettu terveydenhuoltolain nojalla ja hakemusasiakirjoihin sisältyy ristiriitaista tai puutteellista selvitystä kuntoutuksen antamisperusteesta, selvitä lääkinnällisen kuntoutuksen sisältö kuntoutussuunnitelmasta. Jos sitä ei ole toimitettu Kelaan, pyydä se asiakkaalta lisäselvityksenä. Terveydenhuoltolaki 1326/ luku 29 Työterveyshuoltolain mukainen kuntoutus Työterveyshuoltolain mukainen kuntoutus Työterveyshuoltolain mukaista kuntoutusta voi sisältyä varsinaisiin työterveyshuoltopalveluihin ja niiden lisäksi työntekijöille järjestettyihin sairaanhoito- ja muihin terveydenhuoltopalveluihin. 38

39 Kuntoutusraha voidaan myöntää työterveyshuoltolain mukaisen kuntoutuksen ajalle, jos kuntoutusta annetaan työterveyshuollossa havaittujen työ- tai ansiokykyongelmien perusteella ja työnantaja tai yrittäjä osallistuu kuntoutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Päätöksen työterveyshuoltolain mukaisesta kuntoutuksesta tekee joko työntekijän työterveyshuolto tai työnantajan edustaja. Työantajan tai yrittäjän maksaman osuuden riittävyys arvioidaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon kuntoutuksen kokonaiskustannukset. Jos kysymyksessä on selkeästi pelkästään nimellisellä osuudella osallistuminen, ei laissa asetetun vaatimuksen voida katsoa täyttyvän. Yleisin työterveyshuoltolain perusteella järjestettävä kuntoutuksen muoto on ns. kuntoremonttikurssi, joka on varhaisvaiheen kuntoutusta. Niistä on annettu kuntoremonttimuistio, jossa on yksityiskohtaisempaa tietoa kurssien sisällölle asetetuista vaatimuksista ja käytännön toteuttamisesta. Työterveyshuolto voi myös itse toteuttaa kuntoremonttikurssin. Työterveyshuoltolain mukainen kuntoutus voi olla myös esimerkiksi työkokeilu omalla työpaikalla päihdekuntoutusta lääkinnällistä kuntoutusta. Omalla työpaikalla järjestetty työkokeilu Kuntoutusrahaa maksetaan työterveyshuoltolain perusteella järjestetyn omalla työpaikalla omissa työtehtävissä toteutetun työkokeilun ajalta, jos työkokeilu koskee aivan uusia työtehtäviä omien työtehtävien hoitamista on riittävästi muutettu henkilön tarpeita vastaaviksi tai työkokeilu tapahtuu erityisjärjestelyin, esimerkiksi uusia apuvälineitä käyttämällä. Lisäksi kuntoutukselle asetettujen yleisten edellytysten ja työterveyshuoltolain mukaiselle kuntoutukselle asetettujen erityisedellytysten tulee täyttyä. Omalla työpaikalla tehtävässä työkokeilussa työnantajan osallistuminen kustannuksiin on riittävää, kun työnantaja maksaa työntekijän palkan ja vakuutukset sekä mahdolliset luontaisetuudet. Työnantajan eläkekassan tai työeläkelaitoksen järjestämä kuntoutus ei ole työterveyshuoltolain mukaista varhaiskuntoutusta, sillä niiden järjestämä kuntoutus on työeläkekuntoutusta. Kuntoutusajan toimeentuloturva on tällöin työeläkelakien mukainen kuntoutusraha. 39

40 Muu työterveyshuoltolain mukaista kuntoutusta vastaava kuntoutus Muu työterveyshuoltolain mukaista kuntoutusta vastaava kuntoutus Kuntoutusrahaa voi saada yrittäjä tai muu omaa työtään tekevä, joka on järjestänyt itselleen työterveyshuoltolaissa tarkoitetun työterveyshuollon ja maksaa osittain tai kokonaan kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset. Sisällöltään työterveyshuoltolain nojalla toteutettua kuntoutusta vastaavan kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa voidaan myöntää, jos kuntoutus ja perustuu työterveyshuollossa toimivan lääkärin tai muun työpaikan olosuhteisiin perehtyneen erikoislääkärin määräykseen kuntoutuja saa sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen maksamistaan työterveyshuollon kustannuksista. Kuntoutustarpeen tai -mahdollisuuden voi arvioida joko työterveyshuoltoon nimetty lääkäri tai vajaakuntoisuutta aiheuttavan sairauden, vian tai vamman kannalta asiantunteva erikoislääkäri. Työpaikan olosuhteisiin perehtymisellä tarkoitetaan sitä, että on arvioitu kuntoutujan työhön liittyvät sairauden, vian tai vamman kannalta olennaiset kuormitustekijät ja työn asettamat erityisvaatimukset. Vammaispalvelulain mukainen sopeutumisvalmennus Vammaispalvelulain mukainen sopeutumisvalmennus Kuntoutusrahaa myönnetään kunnan järjestämän vammaiselle henkilölle suunnatun sopeutumisvalmennuksen ajalta. Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Sopeutumisvalmennuksen tavoitteet ovat yleensä hyvin konkreettisia, kuten itsenäisen asumisen opettelu. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/ mom.) (Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 759/ ) 40

41 Lastensuojelulain mukainen kuntoutus Lastensuojelulain mukainen kuntoutus Kuntoutusrahaa maksetaan lastensuojelulain perusteella järjestetyn perhekuntoutuksen ajalta. Tällöin edellytetään, että kuntoutuja ja perheenjäsen osallistuvat kuntoutukseen samanaikaisesti. Kunta voi järjestää lastensuojelulain mukaista kuntoutusta lapselle avohuollon tukitoimena. Se voi olla tuen tarvetta arvioivaa tai kuntouttavaa perhehoitoa tai laitoshoitoa yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai muun hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavan henkilön kanssa. (Lastensuojelulaki 417/2007) Kuntoutusrahan saamisen edellytykset Kuntoutusrahaan on oikeus vanhemmilla tai muulla huoltajalla, joka osallistuu kuntoutukseen. Kuntoutusrahan saaminen edellyttää, että kunnan sosiaalitoimi on antanut perheelle kirjallisen päätöksen lastensuojelulain mukaiseen kuntouttavaan hoitoon osallistumisesta. Varsinaisen päätöksen sijasta riittää myös muu selvitys kuten Ilmoitus kuntoutuspäätöksestä -lomake (KU 114). Kehitysvammalain mukainen kuntoutus Kehitysvammalain mukainen kuntoutus Kuntoutusrahaa maksetaan kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain perusteella järjestetyn perhekuntoutuksen ajalta. Tällöin edellytetään, että kuntoutuja ja perheenjäsen osallistuvat kuntoutukseen samanaikaisesti. Päihdekuntoutus Päihdekuntoutus Tällä sivulla kerrotaan päihdekuntoutuksesta ja kuntoutusrahasta sekä missä tilanteissa kuntoutusrahaa voidaan maksaa katkaisu- tai vieroitushoidon ajalta. Huomioi, että luet myös jokaisen lakiperustaa koskevan sivun, jotka täydentävät tätä sivua. Päihdekuntoutuksen järjestäminen Kela ei järjestä päihdekuntoutusta, mutta voi maksaa sen ajalta kuntoutusrahaa kuntoutujan toimeentulon turvaamiseksi. Päihdepalvelujen laatusuositus (STM 2002) ohjaa päihdepalveluiden järjestämistä. Kunta vastaa ja järjestää päihdesairauksien hoidon ja kuntoutuksen kuntalaisille 41

42 terveydenhuoltolain päihdehuoltolain (perhe- tai yksilökuntoutus) mukaan. Kunnan järjestämä lastensuojelutyö ja päihdetyö ovat usein toisiinsa sidoksissa ja palvelevat ainakin välillisesti samaa tarkoitusta. Voit myöntää kuntoutusrahan lastensuojelulain mukaisen perhekuntoutuksen ajalle, vaikka kuntoutuksen sisältö olisi päihdekuntoutusta. Työnantaja tai yrittäjä voivat järjestää päihdekuntoutusta työterveyshuoltolain mukaisena toimintana. Taulukossa on kuvattu kuntoutusrahan ratkaisemisen kannalta olennaiset asiat ryhmiteltynä lakiperusteiden mukaisesti. Jokaista lakiperustaa koskien on oma ratkaisutyön ohjesivunsa. Kuntoutusrahan myöntöedellytysten selvittäminen päihdekuntoutuksessa Kuntoutustoiminnan X X X X X yleiset vaatimukset ks. Kuntoutus perusteena Kuntoutusrahan yleiset edellytykset ks. X X X X X Myöntämisedellytykset Päihdekuntoutuksen Terveydenhuoltolaki lakiperusta Päihdehuoltolaki, Päihdehuoltolaki, Työterveyshuoltolaki yksilö perhe Lastensuojelulaki Huoltotai kuntoutussuunnitelma X Huomioitavaa Voi olla avotai laitosmuotoista Kuntoutus Kuntoutuja toteutuu ja Kelan perhe hyväksymässä osallistuvat päihdekuntoutuslaitoksessa. kuntoutukseen pääosin Kuntoutus on laitosmuotoista. Kuntoutusraha enintään 75 arkipäiväksi, jonka jälkeen jatko Työnantaja osallistuu työntekijänsä kuntoutuksen kustannuksiin. tai työolosuhteet tuntevan erikoislääkärin ohjaamana. Kuntoutuja ja perhe osallistuvat kuntoutukse pääosin samanaikais Yrittäjä samanaikaisesti. järjestää Voi olla avotai päihdekuntoutuksen itselleen Voi olla avotai laitosmuotoista työterveyslääkärin laitosmuotoi 42

43 edellyttää uutta huoltotai kuntoutussuunnitelmaa. Voi olla avotai laitosmuotoista Kuntoutusraha katkaisu- tai vierotushoidon aikana Kuntoutusraha voidaan maksaa myös kuntoutusta edeltävän lyhyehkön katkaisu- tai vieroitushoidon ajalta. Arvioi asiakkaan kokonaistilanne yhdessä sairauspäiväraharatkaisijan kanssa. Selvitä ja arvioi onko katkaisu- tai vieroitushoito osa asiakkaan kuntoutuskokonaisuutta eli seuraako hoitovaihetta välittömästi kuntoutusjakso täyttyvätkö kuntoutusrahan yleiset myöntöedellytykset täyttyvätkö päihdekuntoutukseen erityiset edellytykset hakeeko asiakas sairauspäivärahaa katkaisu- tai vieroitushoidon ajalle tee yhteistä harkintaa sairauspäiväraharatkaisijan kanssa Lue lisää sairauspäivärahan etuusohjeesta: Myöntämisedellytykset > Työkykyarvio > Työkyvyn arvioinnin erityistapauksia > Päihdesairaus ja työkyvyttömyys Perhekuntoutus Perhekuntoutus Kuntoutusrahaa myönnetään päihdehuoltolakiin perustuvan perhekuntoutuksen ajalta, jos kuntoutuja ja perheenjäsen osallistuvat kuntoutukseen samanaikaisesti. Perhekuntoutukseksi voidaan poikkeuksellisesti katsoa myös sellainen kuntoutus, johon kuntoutuja osallistuu perustellusta syystä osan ajasta yksin. Tällainen perusteltu syy voi olla esimerkiksi se, että kuntoutujalla on vaikea päihderiippuvuus, jonka johdosta lasten osallistuminen kuntoutukseen heti alusta alkaen ei ole tarkoituksenmukaista. Pääosan kuntoutuksesta tulee kuitenkin toteutua siten, että kaikki siihen osallistuvat ovat paikalla samanaikaisesti. 43

44 Yksilökohtainen päihdekuntoutus Yksilökohtainen päihdekuntoutus Yksilökohtaisen päihdekuntoutuksen ajalta myönnetään kuntoutusrahaa, kun kuntoutus on 1. kunnan sosiaalitoimen päihdehuoltolain nojalla järjestämää 2. kunnan terveystoimen tai kuntayhtymän terveydenhuoltolain nojalla järjestämää 3. työnantajan työterveyshuoltolain nojalla järjestämää. Kunnan sosiaalitoimen järjestämä Päihdehuoltolain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen perusteella kuntoutusrahaa voidaan myöntää, kun kuntoutus on ympärivuorokautista laitoskuntoutusta annetaan Kelan hyväksymässä laitoksessa perustuu sosiaalihuoltolain mukaiseen huoltosuunnitelmaan tai päihdehuoltolain mukaiseen kuntoutussuunnitelmaan. Huolto- tai kuntoutussuunnitelmasta on käytävä ilmi miten päihdekuntoutuksella pyritään vaikuttamaan päihdeongelman aiheuttamiin työ- ja ansiokykyongelmiin siten, että kuntoutus edistää vakuutetun työelämään tuloa, työelämässä pysymistä tai sinne palaamista. Päihdekuntoutuslaitoksen hyväksymismenettelyn ollessa kesken päihdehuoltolain mukaisen yksilökuntoutuksen aikana, kuntoutusraha voidaan myöntää päihdekuntoutuslaitoksen virallisesta hyväksymispäivästä alkaen. Lue lisää laitosten hyväksymismenettelystä (Päihdekuntoutuslaitosten hyväksymismenettely). Päihdehuoltolain mukainen kuntoutusrahapäätös voidaan tehdä enintään 75 arkipäivän ajaksi. Pidemmältä ajalta kuntoutusrahaa voidaan myöntää vain uuden huolto- tai kuntoutussuunnitelman perusteella. Arvioi suunnitelman perusteella, onko jatkokuntoutus tarkoituksenmukaista kuntoutujan työelämässä pysymiseksi tai sinne pääsemiseksi. Työnantajan järjestämä tai lääkinnällisenä kuntoutuksena järjestetty päihdekuntoutus Sairaanhoitoon tai perusterveydenhuoltoon liittyvän kunnan järjestämän sekä työnantajan työterveyshuoltolain perusteella järjestämän yksilökohtaisen päihdekuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa voidaan myöntää, jos kuntoutusrahan yleiset edellytykset täyttyvät. Kuntoutusrahaa voidaan myöntää myös avokuntoutuksen ajalta sekä kun kuntoutusta on annettu muussa kuin Kelan hyväksymässä päihdehuollon laitoksessa. Työnantajan järjestämässä päihdekuntoutuksessa tulee kuitenkin täyttyä työterveyshuoltolain perusteella annetun kuntoutuksen erityiset edellytykset (työterveyshuollossa havaitut työ- ja ansiokykyongelmat, työnantajan osallistuminen kustannuksiin, ks. Työterveyshuoltolain mukainen kuntoutus. Päihdehuollon palveluista saa tietoa A-klinikkasäätiön kotisivuilta Sivuilta löytyy luettelo A-klinikoista yhteystietoineen. Valtaosa Suomen A-klinikoista on kuntien tai kuntayhtymien ylläpitämiä. 44

45 Kuntoutusperusteesta esitettävä selvitys Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö määritellään lääkärin tutkimukseen perustuvassa kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Jos kuntoutuspäätös on annettu terveydenhuoltolain nojalla ja hakemusasiakirjoihin sisältyy ristiriitaista tai puutteellista selvitystä kuntoutuksen antamisperusteesta, selvitä lääkinnällisen kuntoutuksen sisältö kuntoutussuunnitelmasta. Jos sitä ei ole toimitettu Kelaan, pyydä se asiakkaalta lisäselvityksenä (Terveydenhuoltolaki 1326/2010) (Työterveyshuoltolaki 1383/ ja 14 ) (Päihdehuoltolaki 41/1986) (Sosiaalihuoltolaki 710/1982) Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksella voi opiskella lähes kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin. Suoritettava koulutus voi olla ammatillinen perustutkinto tai valmentava koulutus näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon tai ammatti- tai erikoisammattitutkintoon. Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa myös eitutkintotavoitteista lisäkoulutusta. Yrittäjät voivat kouluttaa itseään oppisopimuksella omassa yrityksessään. Perustutkintoon johtava oppisopimuskoulutus kestää yleensä 1#3 vuotta. Aiempi koulutus ja työkokemus lyhentävät koulutusaikaa. Opetushallitus pitää rekisteriä hyväksytyistä koulutuksen järjestäjistä. Rekisteri on nähtävissä opetus-hallituksen internet-sivuilla: ammattikoulutus/oppisopimuskoulutus Oppisopimus Opiskelija ja työnantaja solmivat oppisopimuksen, josta selviää: sopimuksen voimassaoloaika (koeajan pituus) suoritettava tutkinto opiskelijan saama työehtosopimuksen mukainen palkka. Näiden lisäksi sopimus sisältää suunnitelman koulutuksen toteutumisesta: keskeiset työtehtävät koulutukseen sisältyvä tietopuolinen opetus ja tietopuolisen koulutuksen järjestäjä tietopuolisten opintojen ajoittuminen koulutusaikana vastuulliset työpaikkakouluttajat muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat työnantajalle maksettava koulutuskorvauksen määrä. Sopimuksen hyväksyy aina koulutuksen järjestäjä, jolla tarkoitetaan oppisopimustoimistoa tai oppisopimuskoulutusta järjestävää oppilaitosta. 45

46 Arviointi ja todistus Oppisopimusaikana opiskelijan oppimista arvioidaan koko ajan työpaikalla, mutta varsinainen arviointikeskustelu käydään yleensä 3 kertaa vuodessa oppisopimuksen järjestäjän ohjeiden mukaisesti. Arviointikeskustelusta lähetetään raportti oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle. Opiskelija saa tutkintotodistuksen oppilaitoksen kautta suoritettuaan tutkinnon ammattitaitovaatimukset hyväksytysti. Tutkintotodistuksen myöntää alan tutkintotoimikunta. Kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutuksen edellytyksin Oppisopimuskoulutukseen ei tehdä kuntoutuspäätöstä, mutta sen ajalta voidaan maksaa kuntoutusrahaa, kun ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytykset täyttyvät. Asiakkaan oikeus kuntoutusrahaan oppisopimuskoulutuksen ajalta arvioidaan samoin perustein kuin ammatillisessa kuntoutuksessa. Kela järjestää vakuutetun työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi taikka työkyvyttömyyden estämiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina henkilön työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Maksaminen ja seuranta oppisopimuksen ajalta Kuntoutusraha maksetaan oppisopimuskoulutuksen ajalta työnantajalle tämän maksamaa palkkaa vastaavalta osalta. Maksamista varten tarvitaan työnantajan ilmoitus palkanmaksusta. Tietopuolisen opetuksen ajalta kuntoutusraha maksetaan kuntoutujalle, jos työnantaja ei maksa palkkaa tältä ajalta. Asiakkaan oikeus väli- ja odotusajan kuntoutusrahaan arvioidaan etuusohjeen mukaisesti. Huomioi, että oppisopimuskoulutuksessa olevalle ei makseta väliajan kuntoutusrahaa loman ajalta, jos hän saa vuosiloma-ajan palkkaa. Arvioi muun seurannan tarve ja toteutus tapauskohtaisesti huomioiden mm. koulutuksen kesto. Seuraa koulutuksen etenemistä työnantajan palkkailmoitusten avulla. Edellytä kerran vuodessa kopiota arviointikeskustelusta. Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje: Maksaminen > Maksunsaajat > Työnantaja Seuranta > Seuranta koulutuksen aikana Ammatillinen kuntoutus > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Myöntämisedellytykset Ratkaisutyö > Asiantuntijalääkärin arvio > Ammatillinen kuntoutus. 46

47 RAY:n rahoittama sopeutumisvalmennus RAY:n rahoittama sopeutumisvalmennus Kuntoutusrahaa voidaan myöntää Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman sopeutumisvalmennuksen ajalta, jos se vastaa sisällöltään Kelan tai kunnan järjestämää kuntoutusrahaan oikeuttavaa sopeutumisvalmennusta. Kurssin perusteena tulee olla sairaus tai vamma. Ennaltaehkäisevänä varhaiskuntoutuksena järjestetty kuntoutus, jota ei järjestetä sairauden tai vamman perusteella, ei oikeuta kuntoutusrahaan. Kuntoutusrahaan oikeuttavan kuntoutuksen tunnusmerkkien tulee täyttyä: kuntoutusta antavat terveydenhuollon ammattihenkilöt palveluita annetaan asianmukaisissa tiloissa ja palveluntuottajalla on tarpeelliset luvat toiminnan harjoittamiseen Raha-automaattiyhdistyksen on tullut tehdä nimenomainen kysymyksessä olevaa kurssitoimintaa koskeva rahoituspäätös. Raha-automaattiyhdistyksen kuntoutuksen järjestäjälle maksama yleinen toiminta-avustus ei täytä kuntoutusrahan edellytyksiä. Kuntoutusrahaa haettaessa on esitettävä riittävä selvitys kurssin rahoituksesta. Lue lisää: Kelan sopeutumisvalmennuskurssit Ilmastokuntoutus Ilmastokuntoutuksen mallit ovat uudistuneet vuoden 2012 alusta. Kurssi toteutetaan kolmessa osassa: alkujakso, pääjakso ja päätösjakso. Alkujakso ja päätösjakso pidetään Suomessa. Kurssin pituus on kokonaisuudessaan vuorokautta eli yhteensä 19 vuorokautta. Aurinkopainotteinen kurssin sisältö vastaa Kelan järjestämää sopeutumisvalmennusta. Yli 12 arkipäivää kestävän sopeutumisvalmennuskurssin ajalta maksettavan kuntoutusrahan omavastuuaika on kurssin alkamispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Omavastuuajalta ei makseta kuntoutusrahaa. Myös kurssiin sisältyvät matkustuspäivät Suomesta kohteeseen ja takaisin Suomeen luetaan kuntoutusaikaan eli ne voivat kuluttaa omavastuuaikaa tai kuntoutusraha voidaan niiltä maksaa, jos matkustus tapahtuu arkipäivänä. Omaisen kuntoutusraha Omaisen kuntoutusraha Sopeutumisvalmennukseen tai perhekuntoutukseen osallistuvalle omaiselle tai muulle läheiselle maksetaan kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa. Omaisen tai muun läheisen kuntoutusrahan maksamista koskevat samat yleiset säännöt, joita sovelletaan kuntoutujaan itseensä. Kuntoutukseen osallistuvan omaisen tai muun läheisen tulee olla vuotias 47

48 estynyt tekemästä työtään kuntoutukseen osallistumisen vuoksi. Jos kuntoutuspäätös koskee myös omaisen osallistumista kuntoutusjaksolle tai -kurssille, on kysymyksessä perhekuntoutus. Kuntoutusrahaa voidaan myöntää samanaikaisesti useammalle perheenjäsenelle tai muulle samaan kuntoutukseen osallistuvalle omaiselle tai läheiselle. Omaisella tarkoitetaan perheenjäsentä tai muuta läheistä henkilöä, jota kuntoutusrahan perusteena oleva kuntoutuspäätös myös koskee ja joka tosiasiallisesti osallistuu kuntoutukseen. (KKRL 566/ mom.), (KKRL 566/ ), (KKRL 566/ ) Nuoren kuntoutusraha Nuoren kuntoutusraha Tavoitteet Tällä sivulla kerrotaan nuoren kuntoutusrahan tavoitteista, pääkohdat sen myöntöedellytyksistä ja etuuden suhteesta ammatilliseen kuntoutukseen. Lisäksi kuvataan, milloin on hyvä harkita asiakkaan ohjaamista Kela-neuvontaan. Alasivut tarkentavat nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytyksiä ja sen maksamista: Tavoitteena työelämä Olennaisen heikentymisen arvioiminen KHOPS - Kotikunnassa laadittu opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma Tehostettu työkyvyn arviointi ja kuntoutus sekä tukitoimet Myöntämisaika Odotus- ja väliaika Kuntoutus keskeytyy Seuranta Nuoren kuntoutusrahan tavoitteina on: varmistaa ammatillisen kuntoutuksen käynnistyminen ja toteutuminen parantaa työllistymismahdollisuuksia turvata toimeentulo kuntoutuksen aikana ehkäistä siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Myöntämisedellytykset Kuntoutusrahan myöntäminen edellyttää, että: vuotiaan työkyky ja ansiomahdollisuudet tai mahdollisuudet valita ammatti ja työ ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet. Nuori tarvitsee tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta eli erityisiä tukitoimia selviytyäkseen suunnitellusta kuntoutuksesta. Kotikunnassa on laadittu nuorelle henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS). 48

49 KKRL 566/ Arvioidessasi myöntöedellytyksiä huomioi nuoren kokonaistilanne. Ota huomioon lääkärinlausunto, opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS), hakemus sekä muut Kelassa käytettävissä olevat tiedot. Myöntämisaika Nuoren kuntoutusraha maksetaan kuntoutustoimenpiteisiin osallistumisen ajalta eli ajalta, jolloin nuori opiskelee tai osallistuu muuhun toimintaan, joka varmistaa ammatillista kuntoutumista ja edistää työllistymistä. Nuoren kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös muuhun kuntoutukseen kuin koulutukseen, asiakas voi olla esimerkiksi suunnitelman mukaisessa työpajatoiminnassa. Suhde ammatilliseen kuntoutukseen Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen suhdetta ei ole lainsäädännössä määritelty. Saman kuntoutustoimenpiteen perusteella nuorella voi olla oikeus molempiin etuuksiin. Kuntoutusraha maksetaan tällaisessa tilanteessa nuoren kuntoutusrahana. Nuoren kuntoutusrahan saajalla ei aina ole oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen, jos esimerkiksi ammatilliset suunnitelmat ovat vielä selkiytymättömät, tai jos koulutus ei ole ammatillisen kuntoutuksen edellyttämällä tavalla tarkoituksenmukainen. Vastaavasti ammatillisena kuntoutuksena myönnetty koulutus ei aina oikeuta nuoren kuntoutusrahaan. Nuoren kuntoutusrahaa voidaan maksaa yleissivistävän koulutuksen (esim. lukion) ajalta. Asiakkaalle saatetaan myöntää yleissivistävä koulutus ammatillisena kuntoutuksena, vaikka nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytykset eivät täyty. Silloin kuntoutusrahaa maksetaan yleissivistävään koulutukseen vain uudelleen- ja jatkokoulutustilanteissa. Nuoren kuntoutusrahassa opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman tarkoituksenmukaisuutta ei arvioida samoin kuin ammatillisessa kuntoutuksessa. Suunniteltujen toimenpiteiden tulee olla sellaiset, että niiden voidaan arvioida varmistavan nuoren ammatillista kuntoutumista ja edistävän hänen työllistymistään. Tavoitetaso on alempi kuin ammatillisessa kuntoutuksessa. Lue lisää: Kela-neuvonta Ammatillinen kuntoutus >Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Myöntämisedellytykset Kuntoutusraha > Etuusohje > Kuntoutus perusteena > Yleissivistävä peruskoulutus Voit ohjata nuoren kuntoutusrahaa hakevan tai etuutta saavan nuoren ja hänen perheensä Kela-neuvontaan esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: KHOPS on epäselvä tai epätarkoituksenmukainen ja tilanteessa tarvitaan kumppanuusyhteistyötä. Vaikuttaa siltä, että nuoren palvelutarve ja kunnan tarjoamat tukitoimet eivät kohtaa. 49

50 Työ- ja opiskelukykyä rajoittavien syiden uudelleenarvioimiseksi tarvitaan lisäselvityksiä. Opinnot eivät etene opintosuunnitelman mukaisesti tai keskeytyvät. KHOPS:n toimenpiteet eivät toteudu suunnitelmallisesti. Suunniteltu kuntoutus päättyy ja työelämään siirtymisessä on erityistä tuen tarvetta. Lue lisää Kela-neuvonta Tavoitteena työelämä Tavoitteena työelämä Nuoren kuntoutusrahaa myönnetään ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Tavoitteena on, että vajaakuntoisuudesta huolimatta nuori voi osallistua työelämään omilla vahvuuksillaan ja toimintakyvyn edellytyksillään. Vähimmäistavoitteena on, että nuori pystyy työllään hankkimaan ainakin joitakin lisäansioita, vaikka jatkossa nuori siirtyisi eläkkeelle. Lisäansioiden tavoitetaso on matalampi kuin ammatillisessa kuntoutuksessa, jossa edellytetään tulojen lisääntymistä noin neljäsosalla. Ammatillisessa kuntoutuksessa arvioidaan kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta. Nuoren kuntoutusrahassa arvioidaan sen sijaan, varmistaako opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (jatkossa KHOPS) ammatillista kuntoutumista ja edistääkö se työelämään pääsyä. Ammatillisen kuntoutuksen toteutuminen vaatii vajaakuntoiselta nuorelta aikaa. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen polku voi koostua useista eri toimenpiteistä ja tutkintoon johtava opiskelu voi viedä nuorelta vajaakuntoisuudesta johtuen pidempään. Jos perusopetuksessa olevan nuoren ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksia on vaikea ennakoida sairauden laadun vuoksi, nuoren kuntoutusraha pääsääntöisesti myönnetään. Ammatillisen kuntoutumisen varmistaminen ja työllistymisen edistäminen ei täyty, jos: tavoitteena on pelkästään jokapäiväisistä toiminnoista ja asioinneista selviytyminen alustaviakaan työelämään tähtääviä suunnitelmia ei pystytä tekemään * esimerkiksi sairauden hoito tai siitä toipuminen on kesken ei ole realistista kuntoutuksen jälkeen siirtyä palkkatyöhön, avotyöhön tai tuettuun työhön * esimerkiksi kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintaan osallistuminen ei riitä Suhde työkyvyttömyyseläkkeeseen Nuoren kuntoutusraha on ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Alle 20- vuotiaan nuoren ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuudet on aina selvitettävä, vaikka työkyvyttömyyseläkkeen myöntöedellytykset näyttäisivätkin täyttyvän. Nuori ei voi tehdä etuuksien välillä valintaa. Kelan tehtävänä on varmistaa, että nuoren mahdollisuudet ammatilliseen kuntoutukseen on tosiasiallisesti selvitetty. Tämä arvioidaan Kelaan toimitettujen asiakirjojen perusteella, tarvittaessa haastattelemalla nuorta ja hänen huoltajaansa sekä 50

51 tekemällä kumppanuustyötä nuorta lähellä olevien viranomaisten kanssa. Kumppani on pääsääntöisesti lähempänä nuoren elämäntilannetta ja osaa tarkentaa, miten ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet on arvioitu tai onko arviointi tehty. Alle 20-vuotias nuori hakee työkyvyttömyyseläkettä 1. Kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseksi vakuutuspiirin eläkekäsittelijä tekee toimeksiantotyön vakuutuspiirin kuntoutusrahan työjonoon. 2. Arvioi nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytyksiä ja tee (tarvittaessa) asiantuntijalääkärin arviopyyntö. Muista perustella asiantuntijalääkärin arviopyynnössä, miksi opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelmaa ei ole käytettävissä. 3. Kirjaa toimeksiantotyön kommenttiin seuraavat asiat: arvio ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista arvion perustelut miten arvio on tehty (etuusvastaavan, pienryhmän tai asiantuntijalääkärin kanssa). Kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseksi ei esimerkiksi riitä tieto nuoren opiskelupaikan puuttumisesta tai se, ettei asiakkaalle ole laadittu KHOPS:a. Harkitse Kela-neuvonnan tarve. 4. Jos ammatillinen kuntoutuminen katsotaan mahdolliseksi, ota yhteyttä asiakkaaseen. Ohjaa asiakasta nuoren kuntoutusrahan hakemisessa ja pyydä häntä toimittamaan opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma. Harkitse Kela-neuvonnan tarve. Nuoren kuntoutusrahan tavoite ei toteudu 1. Ota puhelimitse yhteys nuoreen tai hänen huoltajaansa ja ohjaa työkyvyttömyyseläkkeen hakemisessa. 2. Ole tarvittaessa asiakkaan luvalla yhteydessä opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman laatijaan ja kerro Kelan näkemys. 3. Anna nuorelle yksilöllisesti perusteltu hylkäävä päätös ja liitä mukaan hakemus. 4. Luo Oiwa:ssa toimeksiantotyö työkyvyttömyyseläkkeen työjonoon. Kirjaa kommenttiin, miten olet ohjannut nuorta eläkkeen hakemisessa. Huomaa: Jos nuoren työkyvyttömyys ei ole alkanut ennen 15-vuoden ikää, työkyvyttömyyseläkkeen alkamista tulee edeltää enimmäisaika sairauspäivärahaa. Lue lisää: Ratkaisutyö > Asiantuntijalääkärin arvio > Nuoren kuntoutusraha. Kuntoutusrahan prosessikuvaus (esimerkki 5) Ratkaisutyö > Työkyvyttömyyseläke > Suhde muihin etuuksiin > Kuntoutusetuudet > Kuntoutusraha > Nuoren kuntoutusraha 51

52 Olennainen heikentyminen Olennaisen heikentymisen arvioiminen Nuoren kuntoutusrahassa työ- ja opiskelukyvyn sekä ammatinvalintamahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioidaan samoilla kriteereillä kuin Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa. Arvioi, aiheuttaako asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma nyt tai lähivuosina nuoren työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen nuoren kokonaistilanne työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Olennaisen heikentymisen arvioimisessa huomioidaan sairauden, vian ja vamman lisäksi nuoren kokonaistilanteeseen vaikuttavia tekijöitä: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky elämäntilanne taloudelliset ja sosiaaliset seikat asumisolosuhteet aiemmat koulutukset myös keskeytyneet aikaisempi toiminta muut vastaavat tekijät. Tarkastele nuoren kokonaistilannetta laaja-alaisesti ja huomioi toimintakyvyssä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus sekä nuoren yksilöllinen elämäntilanne. Tukitoimien tarve ilmentää myös vajaakuntoisuutta ja nuoren toimintakyvyn alenemaa. Jos työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä ei ole todettavissa, nuorelle ei myönnetä nuoren kuntoutusrahaa. Lue lisää: Ammatillinen kuntoutus > Etuusohje >Myöntöedellytykset : Työ- ja opiskelukyvyn olennainen heikentyminen Kokonaistilanteen arviointi Nuoren suunnitelma muuttuu Kun nuoren kuntoutusrahan saajan opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma muuttuu, harkitse tulisiko nuoren työ- ja opiskelukyvyn sekä ammatinvalintamahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioida uudestaan ja pyytää ajantasainen lääkärinlausunto nuoren terveydentilasta. Voit pyytää harkintaan apua asiantuntijalääkäriltä. Asiantuntijalääkärin arvio Pyydä asiantuntijalääkärin arvio, kun tarvitset lääketieteellistä asiantuntemusta työ- ja opiskelukyvyn olennaisesta heikentymisestä nuoren kuntoutusrahan tavoitteen arviointiin: ammatillisen kuntoutumisen varmistaminen ja työllistymisen edistäminen 52

53 Lue lisää: Asiantuntijalääkärin arvio > Nuoren kuntoutusraha. KHOPS KHOPS - Henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma Kotikunnan tehtävänä on laatia vajaakuntoiselle nuorelle henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS) yhteistyössä nuoren, hänen huoltajiensa ja tarvittavien asiantuntijaviranomaisten kanssa. Opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma tulee laatia lääketieteellisen arvion pohjalta siten, että siitä käyvät ilmi nuoren mahdollisuudet ammatilliseen kuntoutumiseen. Suunnitelma toimitetaan Kelaan maksutta. Ole yhteydessä huoltajaan, jos hänen osallistumisensa suunnitelman laatimiseen on epäselvä. Mikäli nuorelle on määrätty edunvalvoja, mutta hän ei ole osallistunut suunnitelman laatimiseen, edunvalvojaa kuullaan. Täysi-ikäisen nuoren kohdalla huoltajien osallistumista ei edellytetä. Kunnan edustajina voi olla esimerkiksi peruskoulun, sosiaalitoimen tai terveydenhuollon asiantuntijoita nuoren yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Laissa ei säädetä tarkemmin kyseeseen tulevista kunnan viranomaisista ja ne voivat vaihdella riippuen siitä, miten kunnan hallinto on järjestetty. Sisällölliset vaatimukset Suunnitelmaan tulee sisältyä: arvio sairauden, vian tai vamman vaikutuksesta nuoren ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksiin arvio ammatillisen kuntoutumisen tavoitteista suunnitelma opiskelun järjestämisestä ja toteuttamisesta sekä tarvittavista tukitoimista ammatillisen kuntoutumisen edistämiseksi tieto laatimiseen osallistuneista henkilöistä ja tahoista. KHOPS:n tarkentaminen Jos suunnitelma ei sisällä edellä mainittuja asioita etkä voi siksi arvioida oikeutta nuoren kuntoutusrahaan, pyydä lisäselvityksenä tarkennettu suunnitelma. Ota yhteyttä suunnitelman laatijaan. Lisäselvityksen voi hankkia puhelimitse, jos se suunnitelmassa olevan puutteen laatu huomioon ottaen on mahdollista. Kelan pyytämistä tai muuten saamista, mahdollisesti etuuden hylkäämiseen johtavista tiedoista ja selvityksistä on kuultava asianosaista. Pyydä aina tarkennettu suunnitelma seuraavissa tilanteissa: Asiakirjoista ja/tai suunnitelmasta puuttuu arvio sairauden vaikutuksesta suunniteltuun koulutukseen sekä sen jälkeiseen työllistymiseen. Suunniteltu koulutusala on nuoren terveydentila huomioon ottaen ilmeisen epäsopiva. 53

54 Kunnan asiantuntijaviranomaiset eivät ole osallistuneet suunnitelman laatimiseen tai osallistuminen on epäselvää. Muut opiskelusuunnitelmat Henkilökohtaisen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman (KHOPS) lisäksi nuorelle laaditaan usein seuraavia muita opiskelua koskevia suunnitelmia: Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) opiskelija laatii yksin tai yhdessä oppilaitoksen kanssa. Suunnitelmaan kirjataan muun muassa tiedot siitä, missä aikataulussa opinnot suoritetaan ja mitä valinnaisia osia niihin liitetään. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) laaditaan erityisopetuksessa olevalle opiskelijalle. Suunnitelman tekevät yhdessä opiskelija, huoltaja, opettajat ja oppilashuollon edustajat. HOJKS sisältää mm. henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja tarvittavat palvelu- ja tukitoimet. Hakemuksen liitteenä saatetaan toimittaa KHOPS:n sijasta HOPS, HOJKS tai muu oppilaitoksessa laadittu suunnitelma. Suunnitelma voi sisältää nuoren kuntoutusrahan ratkaisemiseksi tarvittavia tietoja. Voit ratkaista nuoren kuntoutusrahan, jos oppilaitoksessa laaditun suunnitelman ja muiden hakemusasiakirjojen perusteella myöntöedellytykset ovat arvioitavissa. Kun suunnitelma on laadittu oppilaitoksessa, kunnan järjestämä tuki jaosallistuminen suunnitelman laatimiseen voi olla epäselvää. Ohjaa nuori Kela-neuvontaan, jos arvioit hänellä olevan tarve lisäksi kunnan palveluihin Esimerkki Nuorelle on laadittu kattava opiskelusuunnitelma (HOJKS tai HOPS) ammattiopistossa yhdessä huoltajien kanssa. Tehdyn suunnitelman ja lääkärinlausunnon perusteella nuoren kuntoutusraha voidaan myöntää, koska ratkaisuun on riittävät tiedot (olennainen heikentyminen, tukitoimet ja suunnitelma varmistaa ammatillista kuntoutumista sekä edistää työllistymistä). Nuori ohjataan lisäksi Kela-neuvontaan, koska asiakirjoista ilmenee laajaalaisemman tuen tarve. Milloin Kela ohjaa nuoren ammatilliseen kuntoutusselvitykseen Ohjaa nuori ammatilliseen kuntoutusselvitykseen, jos nuori on vajaakuntoinen eikä KHOPS:n laatiminen kotikunnassa onnistu. Ennen ammatillisen kuntoutusselvityksen järjestämistä ratkaisijan on oltava yhteydessä kunnan sosiaalitoimeen ja selvitettävä, miksi kotikunta ei tee suunnitelmaa. KHOPS:n päivittäminen Nuoren ammatillisen kuntoutumisen suunnitelma voi vaatia päivittämistä, esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Nuori on hakemassa uuteen kuntoutustoimenpiteeseen. Suunniteltu kuntoutus ei etene tai se keskeytyy. Nuoren terveydentila muuttuu. 54

55 Selvitä nuoren tilannetta ensin kokoamalla Kelassa jo olevat tiedot, haastattelemalla nuorta (huoltajia) ja keskustelemalla tilanteesta KHOPS:n yhteyshenkilön kanssa. Tukitoimet Tehostettu työkyvyn arviointi ja kuntoutus sekä tukitoimet Tehostetulla työkyvyn arvioinnilla ja kuntoutuksella tarkoitetaan nuoren tarvetta erityisiin tukitoimiin opiskelunsa ja muun kuntoutuksen aikana. Tarkastele ja arvioi tukitoimia huomioiden nuoren psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky. Tukitoimet voivat liittyä suoraan tai välillisesti nuoren työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaiseen heikentymiseen. Arvioi jatkuvatko tukitoimet KHOPS:n ajan vai kuvataanko niiden tarve vain osalle suunnitelman kestoa. Tuen tarve ja suunnitellut tukitoimet ilmenevät B-lääkärinlausunnosta, opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelmasta sekä muista hakemusasiakirjoista. Nuoren läheisten antamaa tukea ja ohjausta ei rinnasteta erityisiin tukitoimiin, mutta huomioi ne nuoren kokonaistilanteen arvioinnissa. Erityiset tukitoimet voivat olla erityisiä yksilöllisiä ratkaisuja, jotka räätälöidään nuoren tarpeeseen. Kuntien resurssit ja tavat järjestää tukea vajaakuntoiselle nuorelle vaihtelevat. Pääasiallinen nuoren kuntoutusrahan myöntöperuste on nuoren vajaakuntoisuus. Tukitoimien tarve ilmentää vajaakuntoisuutta ja nuoren toimintakyvyn alenemaa. Useatkaan suunnitellut tukitoimet eivät kuitenkaan riitä myöntöperusteeksi, jos työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien tai ammatin ja työn valintamahdollisuuksien ei voida katsoa olennaisesti heikentyneen. Taulukkoon on kerätty esimerkkejä tukitoimista, jotka koskevat opiskelua, sosiaalista tukea sekä psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn tukea. Taulukko ei ole kattava eikä poissulkeva. Esimerkkejä erilaisista tukitoimista Opiskelun tukitoimia Sosiaalinen tuki Psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn tuki opiskelu erityisoppilaitoksessa erityisopetus (olennaisesti mukautetut opinnot) valmentava ja kuntouttava koulutus opiskelun apuvälineet tulkkipalvelu henkilökohtaisen avustajan palvelu kommunikaation apuväline asumista tukevat palvelu erilaiset ohjauspalvelut kuljetuspalvelu vammaisten erityispalvelu pitkäkestoinen terapia (esim. psykoterapia, fysioterapia) kuntoutusjaksot apuvälineet 55

56 yksilöllinen opetusmateriaali ja opetusmenetelmät henkilökohtainen opiskeluohjelma ja henkilökohtainen työjärjestys opiskeluajan muuttaminen opiskelutavoitteiden ja arvioinnin mukautus työssäoppimisen erityisjärjestelyt ammattiosaamisen näytön erityisjärjestelyt työvaltaistaminen (opetus painottuu työssäoppimiseen) kehitysvammaisten erityispalvelu muut vastaavat palvelut<</li> Esimerkki 1. Koulutusajan pidentäminen, esimerkiksi lukion käyminen 4 vuoden aikana, ei yksinään ole erityinen tukitoimi, joka oikeuttaa nuoren kuntoutusrahaan. 2. Nuoren työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat selkeästi olennaisesti heikentyneet CP-vamman vuoksi, KHOPS on laadittu ja se varmistaa nuoren ammatillista kuntoutumista sekä edistää työllistymistä. Nuoren tukitoimina ovat lääkinnällisen kuntoutuksen terapiat eivätkä ne suoraan liity opiskeluun. Nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytykset täyttyvät, koska terapiat tukevat nuoren opiskelukykyä. Myöntämisaika Mille ajalle nuoren kuntoutusrahaa? Nuoren kuntoutusraha myönnetään aikaisintaan 16 ikävuoden täyttämistä seuraavasta päivästä lukien. Etuus myönnetään opiskelun tai muun kuntoutuksen ajalta, johon nuori on hyväksytty ennen 20 vuoden täyttämistä, ja jatketaan meneillään olevan kuntoutuksen päättymiskuukauden loppuun. Nuoren kuntoutusrahapäätös tulee tehdä vain sellaisten suunnitelman mukaisten kuntoutusjaksojen ajalle, joiden toteutumista voidaan päätöksentekohetkellä pitää todennäköisenä. Perustele päätöksessä, jos kuntoutusrahaa ei voida myöntää koko esitetyn suunnitelman ajalle. Kuntoutusraha jatkuu peruskoulun, lukion tai valmentavan koulutuksen jälkeen keskeytyksettä, jos nuori on suunnitelman mukaan menossa ammatilliseen koulutukseen. Jos nuori ei saa opiskelupaikkaa suunniteltuun koulutukseen, kuntoutusrahan jatkuminen ratkaistaan, kun Kelaan on toimitettu päivitetty KHOPS ja myöntämisedellytykset on arvioitu. 56

57 Mistä alkaen Nuoren kuntoutusrahaa on haettava 4 kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan saada. Myönnä nuoren kuntoutusraha takautuvan ajan puitteissa, kun etuuden myöntöedellytykset täyttyvät ja nuori opiskelee tai osallistuu muuhun KHOPS:n mukaiseen toimintaan. Nuoren kuntoutusraha voi alkaa odotusajan kuntoutusrahana, kun etuuden myöntöedellytykset täyttyvät ja nuori odottaa KHOPS:n mukaisen kuntoutuksen alkamista. Omavastuuaika Nuoren kuntoutusrahan omavastuuaika on pääsääntöisesti 1+9 päivää. Omavastuu voi kulua odotusaikana, ei kuitenkaan ennen 16 ikävuoden täyttymistä. Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Omavastuuaika Jaksottaminen Jos nuoren kuntoutusraha määräytyy vähimmäismääräisenä, ei koulun lukukausien väliaikoja tarvitse viedä ratkaisuun. Jos se määräytyy työtulon tai edeltävän etuuden perusteella, on väliajat vietävä ratkaisuun. Rekisteröi kuntoutusrahajaksot lukuvuosien opiskeluajoille, esim Voit tarvittaessa selvittää lukuvuoden alkamis- ja päättymisajan esimerkiksi oppilaitoksen verkkosivuilta tai soittamalla oppilaitokseen. Odotus- ja väliaika Odotus- ja väliaika nuoren kuntoutusrahassa Nuoren kuntoutusrahan saajalla on oikeus odotus- ja väliajan kuntoutusrahaan ilman tarveharkintaa. Tarkoituksena on turvata kuntoutusrahan keskeytymätön jatkuminen kuntoutusjaksojen välisenä aikana tai kun nuori odottaa KHOPS:n mukaisen koulutuksen tai muun kuntoutustoimenpiteen alkamista. Nuoren kuntoutusrahan saajalle ei lähetetä keväällä ohjelmallisesti kirjettä KRI03, kuten ammatillisen koulutuksen kuntoutusrahan saajalle. Nuoren kuntoutusrahan saajan ei tarvitse esittää selvitystä työllistymisestä kesän aikana. Odotus- tai väliajan kuntoutusrahaa ei makseta, jos nuori ilman hyväksyttävää syytä jättää hakematta suunniteltuun koulutukseen ei aloita koulussa tai muussa kuntoutustoimenpiteessä, johon hänet on hyväksytty keskeyttää jo aloittamansa koulutuksen tai muun kuntoutustoimenpiteen. 57

58 Enimmäisajat Odotus- ja väliajoissa on enimmäismäärät, jotka koskevat myös nuoren kuntoutusrahaa. Jos odotus- tai väliaika on yli 3 kuukautta, tee sitä koskeva nuoren kuntoutusrahapäätös aluksi enintään 3 kuukaudelle. Tämän ajan jälkeen arvioi uudelleen suunnitelman toteutuminen ja selvitä tarvittaessa nuoren tilannetta. Näiden pohjalta harkitse, onko odotus- tai väliajan kuntoutusrahan myöntäminen yhä perusteltua. Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje > Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada > Odotus- ja väliaika Kuntoutus keskeytyy Nuoren Kuntoutus keskeytyy Nuoren opiskelun tai muun kuntoutustoimenpiteen keskeytyessä sairauden vuoksi kuntoutusrahan maksamista voidaan jatkaa tilapäisesti. Arvioi keskeytymisen syytä ja pitkäaikaisuutta. Pyydä tarvittaessa siantuntijalääkärin arvio sairauden kestosta. Lue lisää: Oikeus ja edellytykset > Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada> Tilapäinen keskeytys Sairauspäiväraha Jos nuoren sairastuminen estää opiskelun tai muuhun kuntoutukseen osallistumisen ja sen keskeytyminen on arvioitavissa kestoltaan pitkäksi, selvitä ensin oikeus sairauspäivärahaan. Tämän jälkeen lakkauta nuoren kuntoutusraha kuulemisen jälkeen. Sairastumistilanteessa ei koskaan myönnetä väliajan kuntoutusrahaa. Tee tarvittaessa yhteistyötä sairauspäiväraharatkaisijan kanssa. Esimerkki Nuorelle on kirjoitettu todistus työkyvyttömyydestä 2 kk ajalle. Asiakirjojen ja nuoren haastattelun perusteella työkyvyttömyys arvioidaan kestävän yli 3 kk ajan. Asiantuntijalääkäri arvioi nuoren oikeuden sairauspäivärahaan. Lakkauta nuoren kuntoutusraha kuulemisen jälkeen työkyvyttömyyden alkamisesta lukien. Ohjaa asiakas hakemaan sairauspäivärahaa. Työkyvyttömyyseläke Nuori ohjataan hakemaan työkyvyttömyyseläkettä, jos nuoren opiskelu tai muu kuntoutus päättyy sairauden vuoksi tuloksettomana eikä nuoren kuntoutusrahan edellyttämä työelämätavoite täyty. Kuntoutusrahaa maksetaan eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden loppuun saakka, kuitenkin enintään 3 kuukaudelta sen jälkeen, kun kuntoutus katsotaan keskeytyneeksi tai päättyneeksi. Pyydä tarvittaessa asiantuntijalääkärin arvio sairastumisen pitkäkestoisuudesta ja työelämätavoitteen täyttymisestä. Tee tarvittaessa yhteistyötä eläkeratkaisijan kanssa. Esimerkki 58

59 KHOPS:n mukainen opiskelu keskeytyy, koska nuoren pitkäaikainen sairaus estää opiskelun. Asiakirjojen, haastattelun ja asiantuntijalääkärin arvion jälkeen todetaan, ettei ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksia enää ole. Nuoren kuntoutusrahapäätös lakkautetaan kuulemisen jälkeen ja nuorta ohjataan työkyvyttömyyseläkkeen hakemisessa. Seuranta Nuoren KHOPS:n seuranta Seuraa, että kuntoutus etenee KHOPS:n mukaan ja huomioi samalla ammatillisen kuntoutuksen koulutuspäätökseen liittyvä seuranta, jos se on myönnetty. Nuoren opiskellessa noudata samoja periaatteita kuin Kelan ammatillisessa koulutuksessa. Jos nuoren kuntoutus on muuta kuin opiskelua, esim. työharjoittelua tai työpajatoimintaa, arvioi ja suunnittele seurannan tarve sekä kirjaa se työn kommenttiin. Kuntoutus ei etene Jos kuntoutus ei käynnisty tai ei etene suunnitellulla tavalla, haastattele nuorta ja hänen huoltajaansa ja selvitä heidän näkemyksensä kuntoutuksen etenemisestä. Arvioi seurannan tiivistämisen sekä mahdollisten kuntoutus- tai muiden toimenpiteiden tarve. Voit olla yhteydessä KHOPS:n laatijaan ja kertoa kuntoutuksen tilanteesta. Tavoitteena on, että tukitoimien tarve arvioidaan ja tarvittaessa suunnitelma tarkistetaan. Harkitse Kela-neuvontaan ohjaamisen tarve. Tee tarvittaessa Oiwa:an toimeksiantotyö kuntoutuksen työjonoon, jos arvioit Kelan kuntoutustoimenpiteen tarpeelliseksi. Kirjaa kommenttiin nuoren tilanne ja oma näkemyksesi tilanteesta. Tee yhteistyötä kuntoutusratkaisijan kanssa. Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje: Seuranta > Seuranta koulutuksessa Nuoren kuntoutusraha > Kuntoutus keskeytyy Ulkomailla annettava kuntoutus Ulkomailla annettava kuntoutus Kuntoutusrahaa voidaan myöntää ulkomailla annettavan kuntoutuksen ajalta samoin edellytyksin kuin Suomessa annettavan kuntoutuksen ajalta, kun kuntoutus perustuu asianmukaiseen kuntoutuspäätökseen, kuntoutumis- ja opiskelusuunnitelmaan tai oppisopimukseen. Jos kyseessä on muu kuin EU-jäsenvaltio, ammatilliseen kuntoutukseen myönnetään kuntoutusrahaa vain, jos kuntoutusta ei ole voitu antaa Suomessa tai sen antamiseen ulkomailla on muu erityinen syy. 59

60 Jos erityisistä edellytyksistä johtuu lisäselvitysten tarvetta, ne on soveltuvin osin hankittava. Esimerkiksi päihdekuntoutuslaitosten hyväksymismenettelyä ei voida edellyttää ulkomailla sijaitsevalta kuntoutuslaitokselta mutta laitoksesta on hankittava muut vastaavat selvitykset (toiminnan luvanmukaisuus, selvitys tiloista ja henkilökunnasta ym.). Eräät järjestöt toteuttavat Raha-automaattiyhdistyksen tuella joillekin sairausryhmille ulkomailla kuntoutuskursseja, joissa ilmaston vaikutus kuntoutumiseen on ratkaiseva, esim. psoriasiksen hoito. Tällaisen kurssin ajalta voidaan myöntää kuntoutusrahaa. Yleissivistävä peruskoulutus Yleissivistävä peruskoulutus Opiskelu lukiossa, kansanopistossa ym. yleissivistävä peruskoulutus oikeuttaa kuntoutusrahaan vain, jos kuntoutuja on jo aiemmin kouluttautunut ammattiin ja peruskoulutuksen puuttuminen estää pääsyn ammatilliseen uudelleen- tai jatkokoulutukseen, jonka tarkoituksena on turvata kuntoutujan mahdollisuus jatkaa työelämässä. Nuoren kuntoutusrahaa voidaan kuitenkin myöntää yleissivistävään peruskoulutukseen ilman tätä lisäedellytystä. Huomaa, että kuntoutusrahan ja Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytykset yleissivistävään peruskoulutukseen eivät ole yhtenevät. Oikeus kumpaankin etuuteen arvioidaan erikseen. Ks. ammatillisen kuntoutuksen etuusohje: Toimenpiteet > Koulutus > Sisältö ja toteutus > Peruskoulutus (KKRL 18 2 mom) Suhde muihin etuuksiin Suhde muihin etuuksiin Tällä sivulla kerrotaan yleisesti muun etuuden tai korvauksen vaikutuksesta kuntoutusrahaan. Muu etuus voi olla esimerkiksi Kelan etuus, työeläke tai vakuutusyhtiön maksama korvaus. Alasivuilla vaikutusta selvitetään etuus- ja korvauskohtaisesti. Asiakkaan saamilla muilla ansionmenetyskorvauksella on yleensä jokin vaikutus kuntoutusrahaan. Jos asiakkaan saaman muun etuuden tai korvauksen tarkoitus on muu kuin ansionmenetyksen korvaaminen, sillä ei yleensä ole vaikutusta kuntoutusrahaan. Asiakkaan saamat muut etuudet ja korvaukset voivat estää kuntoutusrahan maksamisen tai se tulee lakkauttaa muun etuuden alkamisesta lukien. Muu etuus tai korvaus voi olla ensisijainen ja vaikuttaa vähentävästi kuntoutusrahan määrään. Tällöin kuntoutusrahaa maksetaan muun etuuden tai korvauksen ylittävältä osalta. Muun etuuden saaminen voi muuttaa kuntoutusrahan määräytymisperustetta ja sen vuoksi kuntoutusrahan määrä on tarkistettava (eläkkeensaajan kuntoutusraha). Kuntoutusraha voi olla ensisijainen muuhun etuuteen nähden. Muuta etuutta maksetaan, jos sitä jää maksettavaksi, kun kuntoutusrahan määrä on ensin vähennetty. 60

61 Kuntoutusrahan saaminen voi lisäksi estää muun etuuden saamisen, jolloin muuta etuutta ei myönnetä, tai se lakkautetaan kuntoutusrahan myöntämisestä lukien. Ulkomailta maksettava etuus ja korvaus voivat samoin periaattein vaikuttaa kuntoutusrahaan. Puolison saamat etuudet eivät vaikuta kuntoutusrahaan, mutta kuntoutusraha voi vaikuttaa kuntoutusrahan saajan puolison saamiin etuuksiin. Jos et osaa arvioida muun etuuden tai korvauksen vaikutusta etuusohjeen avulla pyydä neuvoa terveysosaston työkykyryhmästä. Tarkistus vai oikaisu Kun muu etuus vaikuttaa estävästi tai vähentävästi kuntoutusrahaan, tutki tarkistetaanko vai oikaistaanko kuntoutusraha. Kaavio selventää, onko kyseessä tarkistus vai oikaisu. Lue lisää: Tarkistaminen Päätöksen oikaisu ja poistaminen Eläkkeet Eläkkeet Kuntoutusrahassa eläkkeet ja niiden eri lajit voivat vaikuttaa vähentävästi estävästi kuntoutusrahan määräytymiseen tai eläkkeillä ei ole lainkaan vaikutusta kuntoutusrahaan. Alasivuilla kerrotaan tarkemmin eri eläkkeiden vaikutuksesta. Lue lisää: Määrä > Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrä Määräytymisperusteet > Eläkkeensaajan kuntoutusraha Työeläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke Työeläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke Työeläkelakien mukainen täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi tai kuntoutustukena määräajaksi. Eläkkeen vaikutus kuntoutusrahaan on sama riippumatta siitä, myönnetäänkö se toistaiseksi vai kuntoutustukena. Tässä käytetään termiä työkyvyttömyyseläke eläkkeen kestosta riippumatta. 61

62 Työkyvyttömyyseläke vaikuttaa kuntoutusrahan perusteeseen. Kuntoutusraha määräytyy eläkkeensaajan kuntoutusrahana, jos kuntoutuja saa työkyvyttömyyseläkettä. Eläkkeensaaja ei voi saada kuntoutusrahaa työtulojen, edeltävän etuuden tai vähimmäismäärän perusteella vaan kuntoutusraha on 10 % hänen saamiensa eläkkeiden yhteismäärästä. Kuntoutusrahan peruste ei muutu eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi, jos työkyvyttömyyseläke on myönnetty takautuvasti, mutta sitä ei makseta kuntoutuksen ajalta lepäämässä maksettu kertasuorituksena. Tällöin kuntoutusraha määräytyy normaalisti työtulojen, edeltävän etuuden tai vähimmäismäärän perusteella. Seuraavien työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke muuttaa kuntoutusrahan perusteen eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi: työntekijän eläkelaki (395/2006) merimieseläkelaki (1290/2006) yrittäjän eläkelaki (1272/2006) maatalousyrittäjän eläkelaki (1280/2006). kunnallinen eläkelaki (549/2003) ja kunnallisen eläkelain voimaanpanolaki (550/2003) valtion eläkelaki (1295/2006) ja laki valtion eläkelain voimaanpanosta (1296/2006) evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki (261/2008) ortodoksisesta kirkosta annettu laki (985/2006) Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 13 :ään perustuvat eläkesäännökset; Suomen Pankista annetun lain (214/1998) 11 :n 2 momentin 6 kohdan nojalla annettu eläkesääntö eräiden valtakunnassa voimassa olevien valtion eläkkeitä koskevien säännösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annettu maakuntalaki (ÅFS 54/2007) kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annettu laki (329/1967) valtioneuvoston jäsenen oikeudesta eläkkeeseen ja hänen jälkeensä suoritettavasta perhe-eläkkeestä annettu laki (870/1977) Lue lisää: Määräytymisperusteet > Eläkkeensaajan kuntoutusraha (ja alasivut) Määrä > Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrä Osatyökyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Työeläkelakien mukaan työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeenä, jos työkyky on alentunut mutta se ei ole heikentynyt 62

63 vähintään kolmella viidesosalla. Osatyökyvyttömyyseläke alkaa eläketapahtumaa seuraavan kuukauden alusta. Osatyökyvyttömyyseläke voi vaikuttaa vähentävästi tai sillä ei ole vaikutusta kuntoutusrahan maksamiseen. Vaikutuksen ratkaisee kuntoutusrahan määräytymisperuste, osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamisaika ja mistä alkaen eläkettä maksetaan. Selvitä työeläkekyselyllä (HEKY) eläkkeen alkamisaika ja mistä alkaen sitä maksetaan. Oikeus kuntoutusrahaan alkaa jälkeen Osatyökyvyttömyyseläkettä ei vähennetä seuraavissa tilanteissa: Kuntoutusraha määräytyy verotyötulojen perusteella ja osatyökyvyttömyyseläke tai sitä välittömästi edeltänyt täysi työkyvyttömyyseläke on alkanut ennen verotyötulovuotta. Kuntoutusraha määräytyy esitettyjen työtulojen perusteella, jotka ovat kokonaisuudessaan eläkeajalta. Muissa tilanteissa osatyökyvyttömyyseläke vähennetään kuntoutusrahasta. Siten osatyökyvyttömyyseläke vähennetään aina, kun kuntoutusraha määräytyy edeltävän etuuden mukaan tai kuntoutusrahan määrä on vähimmäismääräinen. Esimerkki 1 Asiakkaan työkyvyttömyyseläke on alkanut ja hän hakee kuntoutusrahaa alkavaan kuntoutukseen. Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään kuntoutusrahasta, koska eläke on alkanut sen kalenterivuoden (2012) jälkeen, jota koskeva työtulo on kuntoutusrahan perusteena. Esimerkki 2 Asiakkaan osatyökyvyttömyyseläke on alkanut ja hän hakee kuntoutusrahaa alkavaan kuntoutukseen. Kuntoutusrahan perusteena käytetään asiakkaan esittämiä työtuloja ajalta Koska esitetyt työtulot eivät ole kokonaisuudessaan eläkeajalta, osatyökyvyttömyyseläke vähennetään. Esimerkki 3 Asiakkaan osatyökyvyttömyyseläke on alkanut ja hän hakee kuntoutusrahaa alkavaan kuntoutukseen. Ennen kuntoutuksen alkamista asiakas on saanut eläkkeen lisäksi soviteltu työttömyyspäivärahaa. Kuntoutusraha määräytyy täyden työttömyyspäivärahan perusteella ja osatyökyvyttömyyseläke vähennetään kuntoutusrahasta. Esimerkki 4 Asiakkaan osatyökyvyttömyyseläke on alkanut ja hän hakee kuntoutusrahaa alkavaan kuntoutukseen. Osatyökyvyttömyyseläkettä 63

64 ei vähennetä kuntoutusrahasta, koska eläke on alkanut ennen sen kalenterivuoden alkua, jota koskeva työtulo on kuntoutusrahan perustana. Esimerkki 5 Asiakkaan osatyökyvyttömyyseläke on alkanut ja hän hakee kuntoutusrahaa alkavaan kuntoutukseen. Kuntoutusrahan perusteena käytetään asiakkaan esittämiä työtuloja ajalta Osatyökyvyttömyyseläkettä ei vähennetä kuntoutusrahasta, koska esitetyt työtulot ovat kokonaisuudessaan eläkeajalta. Oikeus kuntoutusrahaan alkaa ennen Jos asiakkaan oikeus kuntoutusrahaan alkaa ennen , osatyökyvyttömyyseläkkeen vaikutus kuntoutusrahaan on seuraava: Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään kuntoutusrahasta, jos oikeus eläkkeeseen on alkanut sinä vuonna tai sen jälkeen, jota koskevat verotuksessa todetut työtulot olisivat kuntoutusrahan määrittämisen perusteena (eläke vähennetään näissä tilanteissa myös edeltävän etuuden tai vähimmäismäärän mukaan määräytyvästä kuntoutusrahasta). Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään kuntoutusrahasta seuraavissa tilanteissa: Oikeus eläkkeeseen on alkanut sinä vuonna tai sen jälkeen, jota koskevat verotuksessa todetut työtulot olisivat kuntoutusrahan määrittämisen perusteena (eläke vähennetään näissä tilanteissa myös edeltävän etuuden tai vähimmäismäärän mukaan määräytyvästä kuntoutusrahasta). Kuntoutusrahan määräämisen perusteena käytetään ns. 6 kk:n työtuloja eivätkä ne ole kokonaisuudessaan osatyökyvyttömyyseläkkeellä oloajalta. Työeläkelaitos myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeen Työeläkelaitoksen päätös muodostaa Oiwaan Tarkistettava asia -työn. Selvitä osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamispäivä ja eläkkeen maksun alkamispäivä Työeläkkeet ja korvaukset -kyselyllä (HEKY). Selvitä onko osatyökyvyttömyyseläkettä maksettu tai maksussa samalle aikaa kuntoutusrahan kanssa. Tutki onko eläkkeellä vaikutusta kuntoutusrahaan. Lue lisää: Määräytymisperusteet > Työtulot > Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö > Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaja Määräytymisperusteet >Työtulot > Esitetyt työtulot >Osatyökyvyttömyyseläke 64

65 Osa-aikaeläke Osa-aikaeläke Osa-aikaeläke voi vaikuttaa vähentävästi tai sillä ei ole vaikutusta kuntoutusrahan maksamiseen. Vaikutuksen ratkaisee kuntoutusrahan määräytymisperuste, osaaikaeläkkeen alkamisaika ja mistä alkaen eläkettä maksetaan. Selvitä työeläkekyselyllä (HEKY) eläkkeen alkamisaika ja mistä alkaen sitä maksetaan. Oikeus kuntoutusrahaan alkaa jälkeen Osa-aikaeläkettä ei vähennetä seuraavissa tilanteissa: Kuntoutusraha määräytyy verotyötulojen perusteella ja osa-aikaeläke on alkanut ennen verotyötulovuotta. Kuntoutusraha määräytyy esitettyjen työtulojen perusteella, jotka ovat kokonaisuudessaan eläkeajalta. Muissa tilanteissa osa-aikaeläke vähennetään kuntoutusrahasta. Siten osa-aikaeläke vähennetään aina, kun kuntoutusraha määräytyy edeltävän etuuden mukaan tai kuntoutusrahan määrä on vähimmäismääräinen Esimerkki 1 Asiakkaan osa-aikaeläke on alkanut ja hän hakee kuntoutusrahaa alkavaan kuntoutukseen. Osa-aikaeläke vähennetään kuntoutusrahasta, koska eläke on alkanut sen kalenterivuoden (2012) jälkeen, jota koskeva työtulo on kuntoutusrahan perustana. Esimerkki 2 Asiakkaan osa-aikaeläke on alkanut ja hän hakee kuntoutusrahaa alkavaan kuntoutukseen. Kuntoutusrahan perusteena käytetään asiakkaan esittämiä työtuloja ajalta Koska esitetyt työtulot eivät ole kokonaisuudessaan eläkeajalta osa-aikaeläke vähennetään. Esimerkki 3 Asiakkaan osa-aikaeläke on alkanut ja hän hakee kuntoutusrahaa alkavaan kuntoutukseen. Ennen kuntoutuksen alkamista asiakas on saanut eläkkeen lisäksi sairauspäivärahaa. Kuntoutusraha määräytyy täysimääräisen sairauspäivärahan perusteella ja osa-aikaeläke vähennetään kuntoutusrahasta. Ilman edeltävää etuutta kuntoutusraha määritettäisiin vuoden 2012 työtulojen perusteella. Esimerkki 4 Asiakkaan osa-aikaeläke on alkanut ja hän hakee kuntoutusrahaa alkavaan kuntoutukseen. Osa-aikaeläkettä ei vähennetä kuntoutusrahasta, koska eläke on alkanut ennen sen kalenterivuoden alkua, jota koskeva työtulo on kuntoutusrahan perustana. 65

66 Esimerkki 5 Asiakkaan osa-aikaeläke on alkanut ja hän hakee kuntoutusrahaa alkavaan kuntoutukseen. Kuntoutusrahan perusteena käytetään asiakkaan esittämiä työtuloja ajalta Osa-aikaeläkettä ei vähennetä kuntoutusrahasta, koska esitetyt työtulot ovat kokonaisuudessaan eläkeajalta. Oikeus kuntoutusrahaan alkaa ennen Jos asiakkaan oikeus kuntoutusrahaan alkaa ennen , osa-aikaeläkkeen vaikutus kuntoutusrahaan on seuraava: Osa-aikaeläke vähennetään kuntoutusrahasta, jos oikeus eläkkeeseen on alkanut sinä vuonna tai sen jälkeen, jota koskevat verotuksessa todetut työtulot olisivat kuntoutusrahan määrittämisen perusteena (eläke vähennetään näissä tilanteissa myös edeltävän etuuden tai vähimmäismäärän mukaan määräytyvästä kuntoutusrahasta). Osa-aikaeläke vähennetään kuntoutusrahasta seuraavissa tilanteissa: Oikeus eläkkeeseen on alkanut sinä vuonna tai sen jälkeen, jota koskevat verotuksessa todetut työtulot olisivat kuntoutusrahan määrittämisen perusteena (eläke vähennetään näissä tilanteissa myös edeltävän etuuden tai vähimmäismäärän mukaan määräytyvästä kuntoutusrahasta). Kuntoutusrahan määräämisen perusteena käytetään ns. 6 kk:n työtuloja eivätkä ne ole kokonaisuudessaan osa-aikaeläkkeellä oloajalta. Työeläkelaitos myöntää osa-aikaeläkkeen Työeläkelaitoksen päätös muodostaa Oiwaan Tarkistettava asia työn. Selvitä osaaikaeläkkeen alkamispäivä ja eläkkeen maksun alkamispäivä Työeläkkeet ja korvaukset kyselyllä (HEKY). Selvitä onko osa-aikaeläke maksettu tai maksussa samalle aikaa kuntoutusrahan kanssa. Tutki onko eläkkeellä vaikutusta kuntoutusrahaan. Lue myös: Kuntoutusraha > Etuusohje > Määräytymisperusteet > Työtulot > Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö > Osa-aikaeläke Kelan työkyvyttömyyseläke Kelan työkyvyttömyyseläke Kelan työkyvyttömyyseläkkeen (ml. kuntoutustuki) saajalle maksetaan eläkkeensaajan kuntoutusrahaa. Työkyvyttömyyseläke vaikuttaa siten kuntoutusrahan määräytymiseen. Eläkkeensaajan hoitotuki ja asumistuki eivät vaikuta kuntoutusrahaan, koska ne eivät ole luonteeltaan ansiomenetyskorvausta. Lue lisää: 66

67 Määrä > Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrä Määräytymisperusteet > Eläkkeensaajan kuntoutusraha Määräytymisperusteet > Eläkkeensaajan kuntoutusraha > Takautuva eläke Takuueläke Takuueläke Takuueläke on vähimmäiseläke, jonka tarkoituksena on turvata pientä eläkettä saavien henkilöiden toimeentuloa. Vaikutus eläkkeensaajan kuntoutusrahan määräytymiseen Takuueläke vaikuttaa eläkkeensaajan kuntoutusrahan määräytymiseen, jos takuueläke on myönnetty kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaisen täyden työkyvyttömyyseläkkeen perustella tai maahanmuuttajalle työkyvyttömyyden perusteella alkaen. Takautuva päätös takuueläkkeestä Takuueläke voidaan myöntää takautuvasti samalle ajalle, jolle on maksettu kuntoutusrahaa. Tällöin samalta ajalta maksettu kuntoutusraha peritään regressinä takautuvasti myönnettävästä takuueläkkeestä. Lue lisää: Määräytymisperusteet > Eläkkeensaajan kuntoutusraha > Takautuva eläke Takuueläke ja KEL 12 4 mom. eläke Takuueläkkeellä ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan, jos asiakkaan työkyvyttömyyseläke on myönnetty KEL 12 4 mom. mukaan (pysyvä sokeus, liikuntakyvyttömyys tai avuttomuus). Poista takuueläkkeen vaikutus. Lue lisää: Määrä > Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrä Määräytymisperusteet > Eläkkeensaajan kuntoutusraha (ja alasivut) Suhde muihin etuuksiin > Eläkkeet > KEL 12 4 mom. KEL 12 4 mom KEL 12 4 mom. (sokea, liikuntakyvytön, avuton) Pysyvästi sokealle, liikuntakyvyttömälle tai avuttomalle henkilölle maksettava työkyvyttömyyseläke (KEL 12 4 mom.) ei vaikuta kuntoutusrahan maksamiseen eikä kuntoutusrahaa makseta eläkkeensaajan kuntoutusrahana. Asiakas voi saada lisäksi takuueläkettä. Asiakkaan kuntoutusraha määräytyy työtulon, edeltävän etuuden tai vähimmäismäärän mukaisesti. Selvitä eläkelaji asiakkaan kansaneläketiedoista. 67

68 Huomaa, että nuoren kuntoutusrahaa, KEL 12 :n 4 mom. mukaista työkyvyttömyyseläkettä sekä takuueläkettä voi saada samanaikaisesti. Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä ja KEL 12 :n 4 momentin mukaista eläkettä samanaikaisesti saavan kuntoutusraha määräytyy eläkkeensaajan kuntoutusrahana, jossa KEL 12 :n 4 momentin mukaista eläkettä ei oteta huomioon. Lue lisää: Työkyvyttömyyseläke > Oikeus ja edellytykset > Sokeat ja liikuntakyvyttömät Lapsikorotus Lapsikorotus Kela maksaa eläkkeensaajille lapsikorotusta alle 16-vuotiaista lapsista. Se on verotonta ja sitä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Lapsikorotuksen voi saada seuraaviin eläkkeisiin: kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki, vanhuuseläke tai varhennettu vanhuuseläke tai kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain mukainen työttömyyseläke työ- tai virkasuhteeseen perustuva työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke, työttömyyseläke, vanhuuseläke tai varhennettu vanhuuseläke työkyvyttömyyden perusteella myönnetty lakisääteinen tapaturma-, liikennevakuutustai sotilasvammaeläke, elinkorko, työkyvyttömyyseläke tai ansionmenetyksen korvaus, jota maksetaan, kun liikennevahingon sattumisesta on kulunut vuosi. Lapsikorotuksen vaikutus kuntoutusrahaan riippuu, mihin eläkkeeseen sen maksaminen perustuu. Lapsikorotus vaikuttaa kuntoutusrahan määrään Lapsikorotus huomioidaan eläkkeiden kokonaismäärässä ja se vaikuttaa eläkkeensaajan kuntoutusrahaan, kun asiakkaalle on myönnetty Kelan maksama työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki työeläkelakien mukaan maksettu työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki työttömyyseläke. Takautuvasti myönnettyä lapsikorotusta ei regressoida, jos sitä maksetaan samalle aikaa, jolta on maksettu kuntoutusrahaa. Ei vaikutusta Jos asiakkaalle maksetaan lapsikorotusta työeläkelain mukainen osatyökyvyttömyyseläkkeen tai osakuntoutustuen perustella, korotuksella ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan. Lapsikorotusta ei vähennetä kuntoutusrahasta, koska se ei ole luonteeltaan ansionmenetyskorvausta. 68

69 Perhe-eläkkeet Perhe-eläkkeet Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä perhe-eläkejärjestelmää Kelan hoitama perhe-eläke ja työeläkejärjestelmän perhe-eläke, joka perustuu edunjättäjän ansaitsemaan työ- tai yrittäjäeläkkeeseen. Kelan perhe-eläkkeet Kelan maksamia perhe-eläkkeitä ovat lapseneläke ja leskeneläke. Lapseneläkkeeseen kuuluu perusmäärä ja täydennysmäärä. Leskeneläkkeeseen kuuluu alkueläke ja sen jälkeen mahdollisesti jatkoeläke. Näillä eläkkeillä ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan eikä sen määräytymiseen, sillä ne eivät ole ansionmenetyskorvauksia. Työeläkelakien mukaiset perhe-eläkkeet Työeläkelaitosten maksamia perhe-eläkkeitä ovat lapseneläke ja lesken eläke. Näillä eläkkeillä ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan eikä sen määräytymiseen, sillä ne eivät ole ansionmenetyskorvauksia. Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke tai vanhuuseläke myönnetään kansaneläkelain tai työeläkelakien perusteella ja ne estävät kuntoutusrahan maksamisen. Samoin 65-vuotiaalle maahanmuuttajalle myönnettävä takuueläke vaikuttaa estävästi kuntoutusrahaan. Selvitä asiakkaan eläkelaji työeläkekyselyllä tai kansaeläketiedoista. Kuntoutusrahan saajan siirtyessä vanhuuseläkkeelle tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle kuntoutusrahaoikeus päättyy eläkkeen maksamisen alkamiseen. Vapaaehtoinen vanhuuseläke tai lisäeläke Yksilölliset eläkevakuutukset, kuten vapaaehtoinen vanhuuseläke tai lisäeläke, täydentävät lakisääteistä eläketurvaa. Ne eivät ole työeläkelain mukaisia eläkkeitä eivätkä siten vaikuta kuntoutusrahan määräytymiseen tai sen maksamiseen vähentävästi tai estävästi Takautuva päätös työeläkelaitoksesta Työeläkelaitoksen päätös muodostaa Oiwaan Tarkistettava asia työn. Selvitä vanhuuseläkkeen alkamispäivä ja eläkkeen maksun alkamispäivä Työeläkkeet ja korvaukset kyselyllä (HEKY). Vanhuuseläke tai varhennettu vanhuuseläke peritään regressinä, jos eläkettä on maksettu samalta ajalta kuin kuntoutusrahaa. Takautumisoikeus koskee työeläkelakien ja kansaneläkelakien mukaisia vanhuuseläkkeitä ja varhennettuja vanhuuseläkkeitä. Työeläkelaitokselle maksettu kuntoutusraha ilmoitetaan ja peritään kirjeellä KRG74. 69

70 Takautuva päätös Kelalta Jos Kela myöntää varhennetun vanhuuseläkkeen ja samalta aikaa on maksettu kuntoutusrahaa, maksettu kuntoutusraha peritään maksuvaatimuksen perusteella Kelan toimistolle. Urheilijaeläkkeet Urheilijaeläkkeet Urheilijan tapaturma- ja eläketurva Pääasiallisen toimeentulonsa urheilusta saavat kuuluvat pakollisen eläke- ja tapaturmavakuutuksen piiriin. Vakuutuksen ottaa ja vakuutusmaksut maksaa se urheiluseura tai liikuntajärjestö, joka on tehnyt sopimuksen urheilijan kanssa. Lisäksi yksilöurheilija voi ottaa lainmukaisen vakuutuksen. Lakisääteinen vakuutus kattaa lisäksi vanhuuden turvan siitä alkaen, kun urheilija täyttää 65 vuotta. Lue lisää: Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta (276/2009) Ylimääräinen urheilijaeläke Ylimääräinen urheilijaeläke voidaan myöntää urheilijalle, joka asuu tai on asunut pysyvästi Suomessa, tunnustukseksi hänen Olympiakisoissa saamastaan kultamitalista. Erityisestä syystä eläke voidaan myöntää myös merkittävästä kansainvälisestä urheiluurasta. Eläkettä ei ilman erityistä syytä myönnetä henkilölle, joka ei ole täyttänyt 60 vuotta. Ylimääräistä urheilijaeläkettä voidaan maksaa täytenä tai osaeläkkeenä. Lue lisää: Laki ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä (1419/2014) Suhde kuntoutusrahaan Urheilijalle maksettavat lakiin perustuvat tapaturmaeläke ja vanhuuseläke sekä ylimääräinen urheilijaeläke ovat kuntoutusrahasta vähennettäviä ansionmenetyskorvauksia. Kuntoutusrahasta vähennettävää ansionmenetyskorvausta ei ole urheilijavakuutuksen perusteella maksettava: sairaanhoidon tai lääkinnällisen kuntoutuksen korvaus haittaraha haitta- ja vaatelisä kodinhoitokustannusten korvaus korvaus opaskoiran ylläpidosta perhe-eläke ja hautausapu. 70

71 Työeläkekuntoutus ja sen korvaukset Työeläkekuntoutus ja sen korvaukset Työeläkekuntoutuksella tarkoitetaan työeläkelaitosten järjestämää ja kustantamaa ammatillista kuntoutusta. Työeläkelaitos maksaa asiakkaalle kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa, osakuntoutusrahaa, harkinnanvaraista kuntoutusavustusta tai kuntoutuskorotusta kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen saajalle. Työeläkelaitoksen maksama kuntoutusraha, osakuntoutusraha (esim. TyEL 28 ) ja harkinnanvarainen kuntoutusavustus (esim. TyEL 31 ) vähennetään Kelan maksamasta kuntoutusrahasta. Työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen ja kuntoutustuen lisänä maksettavaa kuntoutuskorotusta (esim. TyEL 30 ), ei vähennetä Kelan maksamasta kuntoutusrahasta. Erityishoitoraha Erityishoitoraha Kuntoutusrahaa ja erityishoitorahaa ei voi saada samanaikaisesti. Kuntoutusraha on ensisijainen erityishoitorahaan nähden. Jos asiakas on kuitenkin hakenut erityishoitorahaa lapsen kuntoutukseen tai sopeutumisvalmennukseen osallistumisen vuoksi, erityishoitoraha voidaan myöntää muiden edellytysten täyttyessä. Kuntoutusrahasta ei mene omavastuuta, kun vanhempi osallistuu lapsensa kuntoutukseen. Toisin kuin erityishoitorahassa, kuntoutusrahassa ei ole myöskään enimmäisaikaa. Opintoetuudet Opintoetuudet Kelan maksamia opiskelun aikaisia opintoetuuksia ovat opintotuki, johon kuuluvat opintoraha, asumislisä, opintolainan valtiontakaus sekä koulumatkatuki. Koulutusrahasto myöntää aikuiskoulutustukea omaehtoiseen koulutukseen osallistuvalle aikuisopiskelijalle, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä. Miten Kelan maksamat opintoetuudet vaikuttavat Opintoetuuden saaminen ei estä tai vähennä kuntoutusrahan maksamista. Opiskelijalle maksettu kuntoutusraha huomioidaan tulona opintotuen tulovalvonnassa. Kuntoutusrahan määrä voi lain mukaan perustua opintorahan määrään, mutta käytännössä asiakkaalle maksetaan siinä tapauksessa vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa Kuntoutusrahaa maksetaan koulutukseen 71

72 Kuntoutusraha estää opintoetuuden (opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus) myöntämisen samaan koulutukseen Kelan kuntoutusrahan (ml. nuoren kuntoutusrahaa) kanssa. Koulumatkatukea ja koulutukseen maksettavaa kuntoutusrahaa (ml. nuoren kuntoutusrahaa) voi saada samanaikaisesti. Opintoetuuksia on jo maksettu samaan koulutukseen Opintoraha ja asumislisä on lakkautettava, jos olet myöntämässä kuntoutusrahaa samaan koulutukseen. Tee toimeksiantotyö opintotuen-työjonoon ja kirjaa kommenttiin, mistä alkaen kuntoutusraha myönnetään. Opintoetuuden käsittelijä tekee opintorahasta bruttomaksuvaatimuksen ja asumislisästä nettovaatimuksen kuntoutusrahaan, jos molempia on maksettu. Valitse molemmat maksuvaatimukset mukaan kuntoutusrahan ratkaisuun. Aikuiskoulutustuki Asiakas ei voi yleensä saada samanaikaisesti Kelan kuntoutusrahaa ja Koulutusrahaston maksamaa aikuiskoulutustukea. Jos kuntoutusrahaa maksetaan samaan koulutukseen, sen vaikutus aikuiskoulutustukeen on estävä. Muissakin tilanteissa Koulutusrahasto voi katsoa, ettei asiakas opiskele kuntoutuksen aikana päätoimisesti ja hylkää aikuiskoulutustuen kuntoutusrahan ajalta. Jos aikuiskoulutustukea maksetaan kuntoutusrahan kanssa samalta ajalta, se vähennetään kuntoutusrahasta. Tutki Aikuiskoulutustuen kyselyllä (HEKY), miltä ajalta aikuiskoulutustukea on maksettu. Ennen kuin vähennät aikuiskoulutustuen kuntoutusrahasta, ole yhteydessä Koulutusrahastoon ( ja varmista, ettei aikuiskoulutustukea tulla hylkäämään kuntoutusrahan ajalta. Sairauspäiväraha Sairauspäiväraha (ml. osasairauspäiväraha) Kuntoutusraha on ensisijainen sairauspäivärahaan (ml.jatkossa osasairauspäiväraha) nähden kuntoutuksen aikana. Kuntoutusraha estää sairauspäivärahan maksamisen samalta aikaa. Kuntoutus sinällään ei kuitenkaan estä sairauspäivärahan myöntämistä. Esimerkki Asiakas on psykiatrisen sairaalan kuntoutusosastolla ja on SVL 1224/ luku 4 mukaan työkyvytön. Asiakas voi hakea kuntoutusrahaa, jos hänellä on esittää kuntoutuspäätös tai hän voi saada sairauspäivärahaa. Jos asiakas on sairauspäivärahakaudella lyhytaikaisessa muutaman päivän kestävässä kuntoutuksessa, voidaan sairauspäivärahan maksua jatkaa tältä ajalta. Lyhytaikainen kuntoutus voi olla esimerkiksi Kelan järjestämä ammatillinen kuntoutusselvitys. Jos asiakas on hakenut kuntoutusrahaa kuntoutuksen ajalta, hän voi peruuttaa kuntoutusrahahakemuksen ja sairauspäivärahaa voidaan myöntää kuntoutuksen ajalta. Peruuttaminen on mahdollista siihen saakka, kunnes kuntoutusrahapäätös on lainvoimainen. 72

73 Kuntoutusrahaa sairauspäivärahan ajalle Jos kuntoutusrahaa on myönnetty takautuvasti samalle ajalle, jolta on maksettu sairauspäivärahaa, takautuvasti maksettava kuntoutusraha peritään regressinä Kelalle liikaa maksetun sairauspäivärahan määrään saakka (KKRL 566/ mom.). Työnantajalle maksettua sairauspäivärahaa ei voi periä regressinä kuntoutusrahasta, vaan perintä on tehtävä normaalina takaisinperintänä. Tee toimeksiantotyö sairauspäivärahan työjonoon ja kirjaa kommenttiin, mistä alkaen kuntoutusraha ollaan myöntämässä. Ratkaise kuntoutusraha, kun sairauspäiväraha on lakkautettu. Sairauspäivärahaa kuntoutusrahan ajalle Jos asiakas tulee työkyvyttömäksi kuntoutuksen aikana, sairauspäivärahaa voidaan maksaa vasta siitä lukien, kun kuntoutusrahan maksaminen lakkaa. Jos sairauspäiväraha myönnetään takautuvasti samalle ajalle, jolta on maksettu kuntoutusrahaa, takautuvasti maksettava sairauspäiväraha peritään takaisinperintänä Työttömyysetuudet Työttömyysetuudet Työttömyysturvaa maksetaan joko työttömyyskassasta tai Kelasta työttömyyden tai työllistymistä edistävän palvelun, kuten aikuiskoulutuksen ja omaehtoisen opiskelun ajalta. Ansiopäivärahaa voivat saada ne työttömät, jotka ovat työttömyyskassan jäseniä. Kelan työttömyysetuutta maksetaan, jos asiakkaalla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan. Kelan työttömyysetuudet Kuntoutusraha estää työmarkkinatuen ja peruspäivärahan maksamisen. Tee toimeksiantotyö työttömyysturvan-työjonoon ja kirjaa kommenttiin, mille ajalle kuntoutusraha myönnetään. Työttömyysturvan käsittelijä lakkauttaa työttömyysturvan ja tekee työttömyysetuudesta maksuvaatimuksen kuntoutusrahaan. Valitse maksuvaatimus mukaan kuntoutusrahan ratkaisuun. (KKRL 39 2 mom). Työttömyyskassojen työttömyysetuudet Työttömyyskassat maksavat ansioon suhteutettu päiväraha. Asiakkaalla on ilmoitusvelvollisuus työttömyyskassalle, jos hän on hakemassa tai hänelle on maksettu kuntoutusrahaa samalle aikaa. Jos asiakas on saanut työttömyyspäivärahaa ja hänelle on oikeus kuntoutusrahaan, maksetaan kuntoutusraha työttömyysetuuden määrään saakka työttömyyskassalle. Kuntoutusraha maksetaan työttömyyskassalle sen jälkeen, kun kassa on vastannut Kelan lähettämään tiedusteluun. Tiedustelu tehdään käyttäen asiakaskirjettä KRV03. (KKRL 39 2 mom). 73

74 Vuorottelukorvaus Palkkatuki Kuntoutusraha estää vuorotteluvapaalain mukaisen vuorottelukorvauksen maksamisen. Takautuvaa kuntoutusrahaa ei voida maksaa työttömyyskassalle eikä pidättää Kelalle maksettua vuorottelukorvausta vastaan. Työ- ja elinkeinotoimisto voi maksaa harkinnanvaraista palkkatukea työnantajalle, joka palkkaa työnhakijan jolla on vaikeuksia työllistyä. Palkkatukea voidaan myöntää sekä toistaiseksi voimassa olevaan että määräaikaiseen työsuhteeseen, myös oppisopimuskoulutukseen. (Lue lisää palkkatuesta TE-toimiston sivuilta.) Työnantajalle maksettavalla palkkatuella ei ole vaikutusta kuntoutujan kuntoutusrahaoikeuteen tai sen määrään. Vanhempainpäivärahat Vanhempainpäivärahat Vanhempainpäivärahoja ovat äitiys-, isyys- ja vanhempainraha. Ne vähennetään kuntoutusrahasta, jos vanhempainpäivärahoja maksetaan samalta aikaa. Vähennystä ei tehdä Vanhempainpäivärahaa ei vähennetä kuntoutusrahasta, jos vanhempainpäiväraha määräytyy vähimmäismääräisenä asiakkaan päätoimisen opiskelun vuoksi (SVL 11 luku 8 ). Selvitä vanhempainpäiväpäätöksestä, mihin vähimmäismäärä perustuu. Kotihoidontuki Kotihoidontuki Kotihoidon tukena ja yksityisen hoidon tukena maksetaan hoitorahaa, hoitolisää ja kuntalisää. Hoitolisä on tulosidonnainen. Kotihoidontuki ei vaikuta kuntoutusrahan maksamiseen, mutta kuntoutusraha voi vaikuttaa tulosidonnaiseen hoitolisään ja osittaiseen hoitorahaan. Maatalousyrittäjien erityistuet Maatalousyrittäjien erityistuet Maatalousyrittäjä, joka on luopunut maatalousyrityksestään, voi saada Melasta luopumistukea. Luopumistuki turvaa maatalousyrittäjän toimeentuloa ennen vanhuuseläkeikää silloin, kun yrittäjä toteuttaa sukupolvenvaihdoksen tai luovuttaa pellot lisämaaksi. Luopumistukeen ovat oikeutettuja viljelijät ja poronhoitajat, jotka pysyvästi lopettavat maataloustuotannon tai porotalouden harjoittamisen ennen varsinaista eläkeikää. Luopumistuki nykymuotoisena on voimassa vuosina

75 Luopumistuella oleva voi tehdä rajoitetusti palkkatöitä tai harjoittaa pienimuotoista yrittäjätoimintaa. Näistä ansiotöistä saatavat tulot eivät kuitenkaan saa ylittää tulorajaa, joka vuonna 2014 on 706,87 euroa kuukaudessa. Mela maksaa korvauksia myös vanhoista luopumisjärjestelmistä, kuten sukupolvenvaihdoseläkkeitä, luopumiseläkkeitä ja luopumiskorvauksia. Luopumistuki, maatalousyrittäjien luopumiskorvaus ja luopumiseläke vähennetään kuntoutusrahasta. Sukupolvenvaihdoseläke muuttaa kuntoutusrahan perusteen eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi. Muun lain mukainen korvaus Muun lain mukainen korvaus Kela saa tietoja muun lain mukaisista korvauksista sekä sähköisesti että paperipäätöksinä. Tietohallinto-osaston tietotuki-ryhmä tallentaa tiedot Kelan tietojärjestelmään. Jos etuuskäsittelyssä ilmenee, että asiakas saa muun lain mukaista korvausta, mutta korvaustietoja ei näy HEKY-kyselyssä tai OIWAssa, tee Tietotuelle toimeksiantotyö korvaustietojen selvittämiseksi Tietotuen OIWA-työjonot -ohjeen mukaisesti. Selvitä ennen Toimeksianto-työn tekemistä vakuutetulta, mistä vakuutusyhtiöstä korvausta maksetaan ja kirjoita vakuutusyhtiön nimi Toimeksiantotyön kommenttikenttään. Ota kuitenkin yhteyttä suoraan vakuutusyhtiöön, jos tapaturmakorvauksen päivärahaa ei ole lainkaan Kelan tietokannassa ja pyydä korvaustiedot vakuutusyhtiöltä. Muun korvauksen viivästyminen Muun korvauksen viivästyminen Kuntoutusraha voidaan myöntää, kun ensisijaisen korvauksen saaminen viivästyy asiakkaasta riippumattomasta syystä. Jos asiakas on hakenut muuta korvausta ja kuntoutusrahahakemuksesta tai tapaturmaselvityksestä ilmenee, missä vakuutusyhtiössä asia on vireillä, pyydä vakuutusyhtiöltä korvauspäätös tai viivästymistodistus. Tällöin kuntoutujan oikeus korvaukseen siirtyy maksettua kuntoutusrahaa vastaavalta osalta Kelalle (KKRL 22 4 mom). Kuntoutusrahan myöntäminen viivästymistodistuksen perusteella. Kun kuntoutusraha myönnetään viivästymisen perusteella, vakuutusyhtiölle lähetetään ohjelmallisesti ilmoitus myönnetystä kuntoutusrahasta päätöksen yhteydessä. Asiakkaalle kerrotaan päätöksessä kuntoutusrahan maksamisesta muun korvauksen viivästymisestä huolimatta, ja Kelan oikeudesta periä samalta ajalta myöhemmin myönnettävä muun lain mukainen korvaus maksettua kuntoutusrahaa vastaavalta osalta. Kun tieto muun korvauksen myöntämisestä tulee Kelaan, oikaise etuuspäätös. Lähetä vakuutusyhtiölle takaisinperintäjärjestelmän kautta perintäkirje, jossa ilmoitat maksetun päivärahan kokonaismäärän. Vakuutusyhtiö maksaa myöntämänsä korvauksen Kelalle Kelan maksaman kuntoutusrahan määrään saakka. 75

76 Ulkomailta maksettava korvaus Ulkomailta maksettaviin etuuksiin ja korvauksiin ei sovelleta viivästymistodistusmenettelyä. Voit myöntää kuntoutusrahan ilman viivästymistodistusta. Lisää päätökseen huomautus siitä, että asiakkaan on itse ilmoitettava Kelalle jos hän myöhemmin saa ulkomaan laitoksesta etuutta tai korvausta samalle ajalle, jolle kuntoutusraha myönnetään. Ulkomaan lainsäädännön mukaan voi olla myös niin, että ulkomainen laitos vähentää Suomesta maksettavan kuntoutusrahan maksamastaan korvauksesta. Tällöin kuntoutusraha jää asiakkaan ensisijaiseksi ansionmenetyskorvaukseksi kuntoutuksen ajalta. Työtapaturma Työtapaturma Työnantajalla on velvollisuus ottaa työntekijälle tapaturmavakuutus työtapaturman varalta. Työntekijällä on oikeus korvaukseen tapaturman sattuessa, vaikka työantaja ei olisi ottanut vakuutusta. Kuntoutusrahaa ei myönnetä ajalta, jolta kuntoutujalla on oikeus täyteen korvaukseen ansionmenetyksestä pakollista tapaturmavakuutusta. Tapaturmavakuutuslain mukaista ansionmenetyskorvausta maksetaan päivärahana tai tapaturmaeläkkeenä. Ne voidaan maksaa joko täysimääräisenä tai osakorvauksena. Täysimääräinen päiväraha ja tapaturmaeläke maksetaan, kun vammasta tai sairaudesta aiheutuu täysi työkyvyn ja ansion alenema taikka hoito vielä jatkuu. Osakorvausta maksetaan, kun vahingoittunut kykenee jo uuteen tai entiseen työhön, mutta ansiot ovat vamman tai sairauden vuoksi alemmat kuin ennen tapaturmaa. Vaikutus kuntoutusrahaan Täysimääräinen tapaturmalain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke estävät kuntoutusrahan myöntämisen. Osakorvauksena maksettava päiväraha ja tapaturmaeläke eivät estä kuntoutusrahan myöntämistä, mutta ne vähennetään. Vapaaehtoiset tapaturmavakuutukset TVL 57 Pakollisen tapaturmavakuutuksen ulkopuolelle jäävät yrittäjät ja ammatinharjoittajat sekä yrityksen omistajaosakkaat ja yhtiömiehet voivat vakuuttaa itsensä tapaturmavakuutuslain mukaisella yrittäjien vapaaehtoisella tapaturmavakuutuksella. (Tapaturmavakuutuslaki 608/ mom.) Tieto tapaturmavakuutuslain TVL 57 :n mukaisista korvauksista siirtyy alkaen Kelaan eriteltynä työajan korvauksiin ja vapaa-ajan korvauksiin. Työaikaa koskeva korvaus, joka maksetaan täysimääräisenä päivärahana tai eläkkeenä estävät kuntoutusrahan myöntämisen. Osakorvaukset vähennetään kuntoutusrahasta. Vapaa-aikaa koskevaa korvausta ei vähennetä kuntoutusrahasta. 76

77 Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki 21 1 mom. Maatalousyrittäjät ja apurahansaajat, jotka ovat MYEL-vakuutettuja, kuuluvat pakollisen tapaturmavakuutuksen piiriin samalla tavoin kuin työntekijät. Jos maatalousyrittäjä ei kuulu pakollisen vakuutuksen piiriin, hän voi ottaa vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen (maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki 1026/ ). Tieto maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki 21 1 mom. mukaisista korvauksista siirtyy alkaen Kelaan eriteltynä työajan korvauksiin ja vapaa-ajan korvauksiin. Työaikaa koskeva korvaus, joka maksetaan täysimääräisenä päivärahana tai eläkkeenä estävät kuntoutusrahan myöntämisen. Osakorvaukset vähennetään kuntoutusrahasta. Vapaa-aikaa koskevaa maatalousyrittäjän tapaturmakorvausta ei vähennetä kuntoutusrahasta. Vanha työtapaturma Jos työtapaturma on sattunut ennen , maksetaan tapaturmavakuutuslain perusteella työkyvyn alenemasta ja lääketieteellisestä haitasta korvauksena elinkorkoa. Elinkorko koostuu lääketieteellisen haitta-asteen mukaan määräytyvästä peruskorosta ja työkyvyn aleneman mukaan määräytyvästä täydennyskorosta. Elinkorko estää kuntoutusrahan myöntämisen, jos täydennyskorkoa maksetaan täytenä. Elinkorko vähennetään kuntoutusrahasta, jos täydennyskorkoa maksetaan muutoin kuin täytenä. Elinkorolla ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan, jos täydennyskorkoa ei makseta lainkaan. Liikennevahinko Liikennevahinko Liikennevakuutus korvaa ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä johtuneet ajoneuvossa olleiden henkilövahingot sekä ulkopuolisten henkilö- ja omaisuusvahingot. Liikennevakuutuslain perusteella maksettavia ansionmenetyskorvauksia ovat korvaus työansion menetyksestä työkyvyttömyyseläke työttömyyspäivärahaa vastaava ansionmenetyskorvaus, kun vakuutettu ollut työttömänä ennen liikennevahingon sattumista Täytenä maksettava ansionmenetyskorvaus estää kuntoutusrahan myöntämisen. Muu kuin täysi korvaus ansionmenetyksestä vähennetään kuntoutusrahasta. Kuntoutusrahaan ei ole vaikutusta kivusta ja särystä, pysyvästä haitasta ja ansiotulojen myöhentymisestä maksettavalla korvauksella. Kuntoutusrahaan ei ole myöskään 77

78 vaikutusta sijaisen palkan muodossa maksettavalla korvauksella, jonka vakuutusyhtiö maksaa vahinkoa kärsineen sijasta. Sotilastapaturma Sotilastapaturma Sotilastapaturmalaki Sotilastapaturmalain (1211/90) nojalla korvataan tapaturmat ja palvelussairaudet, jotka ovat sattuneet tai sen jälkeen. Palvelussairautena pidetään ammattitautilain mukaisen ammattitaudin lisäksi myös muuta sairautta, jonka palvelus on todennäköisesti aiheuttanut tai jota palvelus on olennaisesti pahentanut. Sotilastapaturmalain mukaista ansionmenetyskorvausta maksetaan päivärahana tai tapaturmaeläkkeenä. Ne voidaan maksaa joko täysimääräisenä tai osakorvauksena. Täysimääräinen päiväraha ja tapaturmaeläke maksetaan, kun vammasta tai sairaudesta aiheutuu täysi työkyvyn ja ansion alenema taikka hoito vielä jatkuu. Osakorvausta maksetaan, kun vahingoittunut kykenee jo uuteen tai entiseen työhön, mutta ansiot ovat vamman tai sairauden vuoksi alemmat kuin ennen tapaturmaa. Täysimääräinen päiväraha ja tapaturmaeläke estävät kuntoutusrahan myöntämisen. Osakorvaukset vähennetään kuntoutusrahasta. Sotilasvammalaki Ennen sattuneet sotilastapaturmat ja palvelussairaudet korvataan sotilasvammalain perusteella. Sotilasvammalain perusteella työkyvyn alenemasta ja lääketieteellisestä haitasta maksetaan korvauksena elinkorkoa. Elinkorko koostuu lääketieteellisen haitta-asteen mukaan määräytyvästä peruskorosta ja työkyvyn aleneman mukaan määräytyvästä täydennyskorosta. Elinkorko estää kuntoutusrahan myöntämisen, jos täydennyskorkoa maksetaan täytenä. Elinkorko vähennetään kuntoutusrahasta, jos täydennyskorkoa maksetaan muutoin kuin täytenä. Elinkorolla ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan, jos täydennyskorkoa ei makseta lainkaan. Potilas- ja lääkevahinkokorvaus Potilas- ja lääkevahinkokorvaus Potilasvahinkolain perusteella maksettava ansionmenetyskorvaus ei vaikuta kuntoutusrahaan (KKRL 38 ). Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti potilaille terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneita henkilövahinkoja. Potilasvakuutuskeskus huolehtii keskitetysti Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta. 78

79 Jos kuntoutusrahaa on myönnetty saman vahinkotapahtuman seurauksena, Potilasvakuutuskeskus voi esittää maksuvaatimuksen kuntoutusrahasta. Lääkevahinkokorvaus Lääkevahinkokorvauksella ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan. Kela ilmoittaa pyynnöstä maksamansa etuudet Lääkevahinkovakuutukselle, joka vähentää ensisijaiset lakisääteiset etuudet maksamastaan korvauksesta. Lääkevahinkovakuutus on toissijainen korvausjärjestelmä ja se täydentää lakisääteistä turvaa. Tästä syystä lääkevahinkovakuutuksesta maksettavista korvauksista vähennetään aina lakisääteisestä vakuutuksesta tai muuten julkisista varoista maksettavat tai saatavat etuudet. Nämä korvaukset ja etuudet haetaan asianomaisilta tahoilta (kuten Kela tms.), vaikka vahingosta haettaisiin korvausta myös Suomen Keskinäiseltä Lääkevahinkovakuutusyhtiöltä. Ulkomailta maksettavan etuuden ja tulon vaikutus Ulkomailta maksettavan etuuden ja tulon vaikutus Kuntoutusrahan määrässä on otettava huomioon samaa etuutta tai Kelan kuntoutuslain mukaan huomioon otettavaa muuta etuutta vastaava ulkomailta maksettava etuus tai korvaus. Kuntoutusraha-asia ratkaistaan KV-keskuksessa, kun asiakkaalle maksetaan tai on maksettu välittömästi ennen haettua kuntoutusraha-aikaa ulkomailta etuutta tai korvausta, jolla saattaa olla vaikutusta kuntoutusrahaoikeuteen tai sen määrään. Ulkomaisella etuudella on kuntoutusrahaan pääsääntöisesti sama vaikutus kuin vastaavalla perusteella maksettavalla kotimaisella etuudella. Siten esimerkiksi ulkomainen vanhuuseläke estää kuntoutusrahan myöntämisen ja ulkomainen työkyvyttömyyseläke muuttaa kuntoutusrahan eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi. Ulkomainen perhe-eläke ei vaikuta kuntoutusrahaan kuten ei kotimainenkaan, sillä se ei ole luonteeltaan ansionmenetyskorvausta. Ulkomailta maksettavien eläkkeiden yhteismäärän ollessa enintään vähimmäismääräisen kuntoutusrahan suuruinen (601 e / kk vuonna 2015), niitä ei oteta kuntoutusrahaa määritettäessä huomioon. Ulkomaiselta työnantajalta tai kansainväliseltä järjestöltä kuntoutusraha-ajalta saatu kuntoutusrahassa huomioon otettavaa etuutta korvaava palkka vähennetään kuntoutusrahasta, jos kuntoutusrahaa ei makseta työnantajalle. Lue lisää ulkomaisen työnantajan oikeudesta saada kuntoutusrahaa. Ulkomailla ansaitut tulot otetaan huomioon, jos ne ovat sairausvakuutuslaissa tarkoitettua työtuloa. Ulkomailta maksettaviin etuuksiin ja korvauksiin ei sovelleta viivästymistodistusmenettelyä. Voit myöntää kuntoutusrahan ilman viivästymistodistusta. Lisää päätökseen huomautus siitä, että asiakkaan on itse ilmoitettava Kelalle jos hän myöhemmin saa ulkomaan laitoksesta etuutta tai korvausta samalle ajalle, jolle kuntoutusraha myönnetään. 79

80 Ulkomaan lainsäädännön mukaan voi olla myös niin, että ulkomainen laitos vähentää Suomesta maksettavan kuntoutusrahan maksamastaan korvauksesta. Tällöin kuntoutusraha jää asiakkaan ensisijaiseksi ansionmenetyskorvaukseksi kuntoutuksen ajalta. Hakeminen Hakeminen Kuntoutusrahaa voivat hakea asiakas, hänen työnantajansa, kunta sekä Potilasvakuutuskeskus. Vakuutetun puolesta hakemuksen voi erikseen määritellyissä tilanteissa tehdä lisäksi edunvalvoja, edunvalvontavaltuutettu, lähiomainen sekä vakuutetun valtuuttama henkilö. Jos asiakas on kuollut ja kuntoutusrahahakemus on jäänyt tekemättä, kuolinpesällä on oikeus hakea kuntoutusrahaa. Kuntoutusrahaa haetaan kirjallisesti: Kuntoutusrahaa ja ylläpitokorvausta voi hakea asiointipalvelussa tai KU lomakkeella. Työnantaja voi hakea kuntoutusrahaa tekemällä ilmoituksen kuntoutusajalla maksetusta palkasta joko asiointipalvelussa tai Y 17 -lomakkeella. Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta voi hakea asiointipalvelussa tai KU lomakkeella. Kuntoutusrahaa voi hakea myös suullisesti. Kuntoutusraha-asia tulee vireille lisäksi lääkärinlausunnolla B (nuoren kuntoutusraha ja oppisopimuskoulutuksen kuntoutusraha) lomakkeella KU 110 (Henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma nuoren kuntoutusrahaa varten) lomakkeella KU 111 (Kuntoutusrahahakemuksen liite; nuoren kuntoutusraha ja oppisopimuskoulutus) muulla asiakirjalla, josta ilmenee lähettäjän tiedot sekä se, että sillä haetaan kuntoutusrahaa. Ohjaa asiakasta aina hakemaan kuntoutusrahaa, jos se on tullut vireille muulla asiakirjalla kuin asiakkaan tai työnantajan hakemuksella. Hylkää kuntoutusraha syykoodilla 72, jos asiakas ei toimita hakemusta määräajassa. Jos asiakas myöhemmin toimittaa puuttuneen hakemuslomakkeen, käsittele asia uudelleen alkuperäisen vireille tulon mukaisesti. Esimerkki Nuoren kuntoutusraha on tullut vireille B-lääkärinlausunnolla, joka on saapunut Kelaan 1.6. Asiakas ei pyynnöstä huolimatta toimita hakemusta, joten kuntoutusraha hylätään Asiakas toimittaa hakemuksen Kuntoutusraha käsitellään 1.6. vireilletulon mukaisesti ja kuntoutusraha voidaan myöntää takautuvasti 1.2. alkaen, jos edellytykset täyttyvät. 80

81 Työnantajan hakemus Liitteet Työnantaja voi hakea kuntoutusrahaa ilmoittamalla kuntoutusajan palkan. Ohjaa asiakasta silloinkin hakemaan kuntoutusrahaa omalla hakemuksella saadaksesi ratkaisua varten tarvittavat tiedot. Asiakas voi ilmoittaa puuttuvat tiedot myös muuten kuin hakemuksella. Lisätietojen pyytäminen asiakkaalta työnantajan hakemuksen täydentämiseksi ei edellytä työnantajan kuulemista tai ilmoituskirjeen lähettämistä työnantajalle kesken käsittelyprosessin. Jos asiakas ei pyynnöstä huolimatta toimita puuttuvia tietoja, hylkää hakemus syykoodilla 01 (asiakas ei ole antanut hakemuksen ratkaisemiseksi pyydettyjä tietoja). Jos asiakas myöhemmin toimittaa hakemuksen tai puuttuvat tiedot, käsittele asia uudelleen alkuperäisen vireille tulon mukaisesti. Esimerkki Kuntoutusraha on tullut vireille työnantajan hakemuksella, joka on saapunut Kelaan 1.6. Asiakkaalta pyydetään antamaan ratkaisun tekemiseksi tarvittavat tiedot hakemuksella. Asiakas ei toimita hakemusta eikä muitakaan puuttuvia tietoja, joten kuntoutusraha hylätään Asiakas toimittaa hakemuksen vasta toisen kuntoutusjakson jälkeen Kuntoutusraha käsitellään uudelleen ja kuntoutusraha voidaan myöntää takautuvasti 1.2. alkaen, jos edellytykset täyttyvät. Jos asiakas on hakenut kuntoutusrahaa takautuvalta ajalta ja työnantajan palkkatiedot puuttuvat, pyydä palkkatiedot työnantajalta. Siirrä kuitenkin hakemus odottamaan, jos asiakkaan hakemus koskee tulevaa aikaa eikä palkkaa ole vielä maksettu. Valitse odottamisen syyksi Odottaa tietoja työnantajalta. Aseta odotusaika palkanmaksun perusteella. Pyydä palkkatiedot työnantajalta odotusajan päätyttyä, jos tietoja ei ole siihen mennessä saatu. Kuntoutuspäätös Kuntoutusrahahakemukseen on liitettävä kopio kuntoutuspäätöksestä tai Ilmoitus kuntoutuspäätöksestä (KU 114). Lomakkeelta tai päätöksestä on käytävä ilmi seuraavat asiat: suunnitelma kuntoutuksen toteuttamisesta kuntoutuspäätöksen tekijä tieto kuntoutuspäätöksen perusteena olevasta laista tai muusta kuntoutuksen antamisperusteesta kuntoutuksen tarkoitus arvio kustannuksista ja ajoituksesta. Asiakas voi esittää muun riittävän selvityksen kuntoutuksen antamisperusteesta, esimerkiksi päätöksen hyväksymisestä Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamalle kurssille. Kuntoutuspäätöstä ei tarvitse toimittaa hakemuksen liitteenä, kun kuntoutuspäätöksen tekijänä on Kela 81

82 haetaan nuoren kuntoutusrahaa haetaan kuntoutusrahaa oppisopimuskoulutuksen ajalle. Kuntoutusrahahakemukseen on lisäksi liitettävä selvitys esitetyistä kuuden kuukauden työtuloista lomake Y17, jos asiakas haluaa saada kuntoutusrahan kuntoutuksen alkamista edeltäneiden viimeisten kuuden kuukauden työtulojen perusteella lomake ja asiakkaan selvitys tulonhankkimiskustannuksista. selvitys osa-aikaeläkkeen alkamista seuraavan täyden kalenterivuoden työtuloista, jos asiakas haluaa kuntoutusrahan määritettäväksi niiden perusteella. Asiakkaan on selvitettävä tulot työnantajalta, verottajalta tai muulla tavoin. selvitys asiakkaan arvioiduista tuloista ammatillisen koulutuksen lukukausien ajalta (palkkakuitti tai muu luotettava selvitys) selvitys muun lain mukaisesta ansionmenetyskorvauksesta yhteensovitusta varten, jos tietoa ei saada Kelan rekistereistä asiakkaan oma selvitys toimeentulosta, jos hän hakee kuntoutusrahaa odotus- tai väliajalta (ei koske nuoren kuntoutusrahaa) vakuutuslaitoksen antama viivästymistodistus, jos asiakkaalla saattaa olla oikeus ensisijaisen lain mukaiseen täyteen ansionmenetyskorvaukseen, jonka saaminen viivästyy (KKRL 566/ mom.) kuntoremonttikurssin ohjelma Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman kurssin ohjelma huolto- tai kuntoutussuunnitelma, jos kyseessä on yksilökohtainen kuntoutus, jonka kunta järjestää päihdehuoltolain perusteella. Nuoren kuntoutusrahahakemukseen on liitettävä kuntoutusrahahakemuksen liite; nuoren kuntoutusraha ja oppisopimuskoulutus (KU 111), kunnan laatima henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (esim. Kelan lomake KU 110) ja lääkärinlausunto B. Oppisopimuskoulutukseen liittyvään kuntoutusrahahakemukseen on liitettävä kuntoutusrahahakemuksen liite; nuoren kuntoutusraha ja oppisopimuskoulutus (KU 111), koulutuksen järjestäjän hyväksymä oppisopimus koulutusta koskeva suunnitelma ja lääkärinlausunto B. Ylläpitokorvausta haettaessa hakemuksessa on selvitettävä kuntoutuksesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset sekä mahdolliset tulot ja korvaukset, jotka saattavat vaikuttaa ylläpitokorvauksen saamiseen. Kuntoutusavustushakemukseen on liitettävä selvitys siitä, että asiakas on työssä, eikä hänellä ole oikeutta työttömyysturvalain mukaiseen työttömyysetuuteen 82

83 työnantajan palkkatodistus, jos avustuksen tavoitteena on täydentää alentunutta palkkaa muu selvitys, jolla asiakas haluaa perustella hakemustaan, esimerkiksi selvitys alkavan yrityksen käynnistymisestä. Selvitykset osallistumisesta Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää selvitystä kuntoutukseen osallistumisesta. Jokaiselta erilliseltä kuntoutusjaksolta vaaditaan palveluntuottajan laatima osallistumistodistus. Koulutuksessa maksaminen edellyttää oppilaitoksen todistuksia koulutuksen jatkumisesta ja etenemisestä. (Ks. kuntoutusrahan etuusohje: Seuranta.) Hakemuksen peruuttaminen ennen kuin päätös on annettu Asiakas tai työnantaja voi peruuttaa hakemuksen ennen kuin päätös on annettu. Peruutuksen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Aina kun hakemisen yhteydessä on ilmoitettu asiakkaan saaneen kuntoutusajalta palkkaa, sekä kuntoutujan että työnantajan on suostuttava hakemuksen peruuttamiseen. Voit pyytää suostumuksen puhelimitse. Jos molemmat eivät suostu hakemuksen peruuttamiseen, hakemus on ratkaistava ja päätös annettava. Lähetä asiakkaalle kirje jossa kerrot, että hakemus on pyynnöstä peruutettu. Voit käyttää kirjepohjaa Ilmoitus hakemuksen peruuttamisesta YHI39. Poista järjestelmästä vireilläolotieto. Hakemuksen peruuttaminen päätöksen antamisen jälkeen Asiakas tai hänen työnantajansa voi peruuttaa hakemuksen päätöksen antamisen jälkeen siihen saakka, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. Peruutus on tehtävä kirjallisesti. Anna itseoikaisupäätös, jossa toteat ettei etuusoikeutta ole ja ilmoita perusteluksi hakemuksen peruuttaminen. Jos työnantaja on saanut päätöksen, pyydetään myös toiselta osapuolelta suostumus itseoikaisuun. Jos suostumusta ei saada, ei päätöstä voida itseoikaista vaan asia lähetetään valituksena Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan. Lue lisää: Muutoksenhaku > Oikaisumahdollisuuden tutkiminen > Itseoikaisu Muutoksenhaku > Lähettäminen muutoksenhakuelimelle Huomaa! Hakemuksen peruuttamisesta ei ole kyse silloin, kun hakija ilmoittaa jonkin myöntämiseen tai maksamiseen liittyvän tiedon olevan virheellinen. Esimerkiksi työnantaja korjaa ilmoittamansa palkanmaksutietoja tai asiakas ilmoittaa menneensä töihin. Tällöin kyse on päätöksen tarkistamisesta tai oikaisusta Sen jälkeen, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi, ei hakemusta pääsääntöisesti enää voi peruuttaa. 83

84 Vireilletulo Vireilletulo (sisältö) Vireilletulo Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim. lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta. Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi). Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään hakemuslomake.jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta. Sähköisen asiointipalvelun kautta Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella osassa etuuksista käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. Tutustu verkkoasiointiin Kelassa (Kelanetti > Asiakaspalvelu > Palveluneuvojalle > Verkkoasioinnin linkit > Verkkoasiointi Kelassa). Sähköpostitse tai faksilla Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus viestin saapumisesta. 84

85 Suullisesti Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko. etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen. Lue lisää hakemuksen vireille tulosta (Menettelyohjeet > Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Vireilletulo ja asian käsittely) sähköisestä asioinnista (Menettelyohjeet > Etuuksien ratkaisutyö > Sähköinen asiointi) Lähettäjän vastuu Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on kuitenkin oltava luotettava selvitys. Asiakirjan siirto Asiakirjan siirto Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä asian tutkimatta jättämisestä tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä. Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen. Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön. 85

86 Kuka voi hakea Kuka voi hakea (sisältö) Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen. Henkilö itse Henkilö itse (sisältö) Henkilö itse Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen hakemaan etuutta puolestaan. Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin, ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin, mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa). Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?) Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva asia. Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?) Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt. Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan. 86

87 Edunvalvoja Edunvalvoja Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja. Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon: onko henkilölle määrätty edunvalvoja edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää, vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää. Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä. Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta. Lue lisää edunvalvojasta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/ Perhetiedot tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen 87

88 tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan. Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta Valtuutettu Asiamies eli valtuutettu Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen. Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa. Lue lisää valtuutuksesta ja valtakirjatyypeistä Lähiomainen Lähiomainen tai muu henkilö Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa (KEL 568/ mom.). Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään. Lähiomaisen tai muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan. Vastaava säännös sisältyy vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/ mom.) lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/ luku 42 ) lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/ luku 20 2 mom.) sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/ luku 2 3 mom.). vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/ mom.) 88

89 Kunta Kunta Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle kuuluvaa etuutta. Potilasvakuutuskeskus Potilasvakuutuskeskus Potilasvahinkokorvaus on toissijainen kuntoutusrahaan nähden. Kuntoutusraha voidaan maksaa täysimääräisenä eikä potilasvahinkolain nojalla suoritettavaa ansionmenetyskorvausta vähennetä kuntoutusrahasta. Potilasvahinkolaissa on säännös toissijaisuudesta ja takautumisoikeudesta muiden lakien mukaiseen ansionmenetyskorvaukseen nähden. Korvauksen hakijan oikeus muun lain mukaiseen korvaukseen vahinkotapahtuman seurauksena siirtyy Potilasvakuutuskeskukselle. Näin ollen myös kuntoutusraha maksetaan Potilasvakuutuskeskukselle sen esittämän maksuvaatimuksen perusteella. Työnantaja Työnantaja Työnantaja voi hakea kuntoutusrahaa, kun se maksaa kuntoutujalle palkkaa kuntoutusajalta. Työnantajan tulee ilmoittaa viipymättä Kelaan työntekijän kuntoutusajan palkanmaksusta. Työnantaja voi tehdä ilmoituksen työnantajien asiointipalvelussa ( Ilmoitin.fi-palvelussa ( Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta -lomakkeella (Y 17) Työnantajan hakiessa varmista, että käytettävissäsi on ratkaisun tekemiseksi tarvittavat tiedot. Pyydä tarvittaessa vakuutetulta hakemus ja/tai puuttuvat lisäselvitykset. Vakuutettu toimittaa Kelaan tarvittavat liitteet, kuten kuntoutuspäätöksen ja osallistumistodistuksen kustakin kuntoutusjaksosta. 89

90 Hakuaika Hakuaika Esimerkki Esimerkki Kuntoutusrahaa ja ylläpitokorvausta on haettava neljän kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan saada eli yleensä kuntoutuksen tai sen odotusajan alkamisesta. (KKRL 566/ ) Kuntoutusrahaa haetaan 1.8. alkaneeseen koulutukseen. Hakemus saapuu ja on myöhässä ajalta Kuntoutusrahaa ei makseta myöhästyneeltä ajalta, ellei sen epääminen tältä osin ole kohtuutonta (ks. jäljempänä). Kuntoutusrahan maksaminen voi alkaa koska omavastuu (1+9) on kulunut myöhästyneellä ajalla. Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta on haettava neljän kuukauden kuluessa sitä edeltävän kuntoutusrahan maksamisen päättymisestä. Kuntoutusrahahakemus tehdään yleensä siinä vaiheessa, kun varsinainen kuntoutuspäätös on tehty. Hakemus voidaan poikkeuksellisesti tehdä samanaikaisesti kuin varsinainen kuntoutushakemus, kun on kyse Kelan järjestämästä kuntoutuksesta. Jos kuntoutushakemukseen tehdään kielteinen päätös, hylätään sillä perusteella myös kuntoutusrahahakemus. Kun määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai arkilauantai, kuntoutusrahaetuutta koskevan hakemuksen saa jättää ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Sama koskee itsenäisyyspäivää, vapunpäivää sekä joulu- tai juhannusaattoa. Jos kuntoutusrahaoikeus on alkanut , on kuntoutusrahahakemuksen saanut jättää vielä maanantaina , sillä oli arkilauantai. Myöntäminen myöhästyneen hakemuksen perusteella Kuntoutusrahaetuus tai osa siitä voidaan myöntää, vaikka sitä ei olisi haettu neljän kuukauden määräajassa, jos sen epääminen hakemuksen myöhästymisen vuoksi olisi kohtuutonta. Pyydä selvitys myöhästymisen syystä, jos hakemus on jätetty myöhässä. Kuntoutusrahan epääminen voisi olla kohtuutonta esimerkiksi silloin, kun myöhästyminen on johtunut hakijasta riippumattomasta syystä tai muusta pätevästä perusteesta. Jos kuntoutusrahahakemus on myöhästynyt, pyydä hakijalta selvitys myöhästymisen syystä asiakaskirjeellä KRL01. Erityisenä syynä etuuden myöntämiselle myöhästymisestä huolimatta ei pidetä tietämättömyyttä eikä edunvalvojan tai muun hakemiseen oikeutetun henkilön laiminlyöntiä etuuden hakemisessa. Jaksoissa toteutettu kuntoutus Jos kuntoutusrahaa haetaan vasta 2. tai 3. jaksolle ja ensimmäisestä jaksosta on alle 4 kuukautta, tiedustele hakijalta halutaanko kuntoutusrahaa hakea ensimmäiseltä jaksolta. Jos 1. jaksosta on hakemishetkellä kulunut yli 4 kuukautta, ei selvitystä myöhästymisestä 90

91 aikaisempaa jaksoa koskien pyydetä. Kuntoutusraha kuitenkin määritetään aina kuntoutuksen alkamishetken eli 1. jakson alkamisen tilanteen mukaan. Kuuden kuukauden tulojen hakuaika Hakijan tulee esittää kuntoutusrahahakemuksessaan hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Jos hakija ilmoittaa toimittavansa tiedot kuuden kuukauden työtuloista myöhemmin, pyydä häntä esittämään selvitys työtuloista määräajassa. Jos hakija ei toimita lisäselvitystä määräajassa, ratkaise hakemus käytettävissä olevilla tiedoilla. Jos hakija toimittaa myöhemmin selvityksen kuuden kuukauden työtuloista, tee oikaisupäätös uuden selvityksen perusteella. Lisäselvitysten pyytäminen Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) Lisäselvitysten pyytäminen Suullisesti, viestillä tai kirjallisesti Hakemuslomakkeen täydentäminen Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, asiakasta pyydetään lisäselvityksenä täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Selvitä ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla. Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä suoraan ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Tietosuojasta huolehtiminen > Kelan tietoturvakäsikirja > Liite 1). Suullisesti, viestillä tai kirjallisesti Pyydä lisäselvitykset asiakkaalta suullisesti asiakaspalvelutilanteessa, ja puhelimitse tai viestillä etuuskäsittelyssä. Lisäselvitysten pyytämisen priorisointijärjestys etuuskäsittelyssä on 1. Puhelin 2. Viestipalvelu 3. Asiakaskirje (jos puhelin tai viestipalvelu eivät ole mahdollisia tai eivät sovellu asiakkaan tilanteeseen) Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys. Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi:n Liitteet ja viestit -palvelun kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteet löydät CICS:ltä OSKY > Kelan toimistot ja vakuutuspiirit > Toimistot > 91

92 Toimiston valinta > Toimiston osoite > Osoitetiedot. Vastaanottajaksi osoitteeseen merkitään Kela. Kerro asiakkaalle, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi pyydettyä lisäselvitystä. Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä Oiwan yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne. Jos asiakkaalla on jo vireillä työ Oiwassa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessa uusi odottamisaika. Jos asiakas ei vastaa puheluun, Lähetä asiakkaalle viesti viestipalvelun kautta, jos se on mahdollista (asiakas on hyväksynyt viestipalvelun käytön verkossa) * Kelassa on käytössä yhteinen viestimalli (Ratkaisutyö > Viestimallit) Jos viestiä ei voi lähettää, lähetä asiakkaalle tekstiviesti tietokoneelta palvelusta (Kelanetti > Työkalut) * Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten (Ratkaisutyö > Tekstiviestimallit) * Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta. * Kopioi tekstiviesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se Oiwan yhteydenottoon Jos asiakasta ei tavoiteta puhelimitse eikä viestiä voi lähettää, lähetä asiakkaalle asiakaskirje. Pyydä lisäselvitykset kirjallisesti asiakaskirjeellä, jos kirjallinen menettely on tarkoituksenmukainen asiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen tai asiakas ei ole antanut tiedoksi puhelinnumeroaan. Vaativissa etuusasioissa voi olla kuitenkin järkevää tavoitella asiakasta esim. puhelimitse tai odottaa hänen soittoa parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeen lähettämistä. Selkeä lisäselvityspyyntö auttaa asiakasta toimittamaan tarpeellisen tiedon. Muotoile lisäselvityspyyntö, niin että siitä selviää, mitä tietoja tarvitaan ja missä muodossa lisäselvitys tulee toimittaa. Jos asiakas on kirjallisesti hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa lisäselvityksiä tiettyyn määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä lisäselvityksiä. Asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä, vaikka asiakas ei olisi toimittanut näitä selvityksiä. Jos asiakas ei ole ilmoittanut määräpäivää lisäselvitysten toimittamiselle, pyydä lisäselvitykset edellä kuvatulla tavalla. Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen joko suullisesti, liitteet ja viestit -palvelulla tai kirjallisesti. Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja. Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava viestin liitteenä tai kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti. Sähköposti ei ole tietoturvasyistä Kelassa virallinen asiointikanava. Jos asiakas kuitenkin toimittaa lisä selvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Lue lisää lisäselvitysten toimittamisesta sähköisesti (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Etuuksien ratkaisutyö > Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostitse ja faksilla) ja liitetiedostojen vastaanottamisesta muistitikulla, CD:llä tai kännykällä (Asiakaspalvelu > Palveluneuvojalle > Liitetiedostot muistitikulla, CD:llä ja kännykällä). 92

93 Hakemuslomakkeen täydentäminen Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta alkuperäistä hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoin selvittämään hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja ensisijaisesti suullisesti. Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä suullinen täydennys tai muu tieto Oiwan yhteydenottoon (eiskannattavissa etuuksissa hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaan ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim. puumerkilläsi). Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää Etuusohje > Vireilletulo. Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa. Kerro samalla, että määräajan kuluttua asia voidaan ratkaista, vaikka asiakas ei olisikaan toimittanut pyydettyä selvitystä. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle on yleensä kaksi viikkoa, mutta määräaika voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Määräaika voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakas kertoo pystyvänsä toimittamaan selvityksen jo aiemmin. Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onko yhteydenotoissa, kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan kanssa sovitusta tai hänelle annetusta poikkeavasta määräajasta. Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pysty toimittamaan lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Jos asiakas pyytää lisäaikaa selvitysten toimittamiseen, sovi hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se Oiwan yhteydenottoon, liitä tämä odottavaan työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusi odottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain kerran. Tarvittaessa määräaikaa voidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen viipyminen johtuu asiakkaasta riippumattomista syistä. Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakas ei toimita lisäselvitystä määräajassa tai pyydä määräajan pidentämistä, asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Lue lisää asiaratkaisusta ja tutkimatta jättämisestä (Kelanetti > Oikeudelliset ja menettelyohjeet > Hyvä hallinto > Asian ratkaiseminen) Määrä Määrä (sisältö) Määrä Sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan, osittaisen vanhempainrahan, erityisäitiysrahan ja erityishoitorahan, luovutuspäivärahan, tartuntatautipäivärahan sekä kuntoutusrahan määrä lasketaan vakuutetun työtulojen tai edeltävän etuuden perusteella. Jäljempänä sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan, osittaisen vanhempainrahan, erityisäitiysrahan, erityishoitorahan, luovutuspäivärahan ja tartuntatautipäivärahan yhteisenä nimenä käytetään sanaa päivärahaetuus (SVL 1224/ luku 1 3, 11 luku). 93

94 Osasairauspäivärahan määrä on puolet sen päivärahan määrästä, joka välittömästi edeltää osasairauspäivärahaa tai johon vakuutetulla olisi ollut oikeus työkyvyttömyyden alkaessa, kun osasairauspäivärahaa ei välittömästi edellä sairauspäiväraha. Kuntoutusraha määritetään kuntoutuksen alkamishetken tilanteen mukaan. Työtuloon perustuvaa sairauspäivärahaa ei makseta, jos työtulot jäävät alle sairausvakuutuslaissa määritellyn tulorajan. (SVL 1224/ luku 1 1 mom.) Tulorajaa korotetaan vuosittain palkkakertoimella. Päivärahaetuuden ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä on 24,02 euroa. Vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa maksetaan 55 päivän odotusajan jälkeen. Odotusaikana sairauspäivärahan määrä voi olla vähimmäismäärää pienempi tai sitä ei makseta lainkaan. Työtulojen perusteella Työtulojen perusteella Jos päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan määrä perustuu vakuutetun työtuloon, etuuden perusteena ovat toimitettuun verotukseen perustuvat työtulot tai vakuutetun esittämät työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltävät kuuden kuukauden työtulot. Verotuksessa todettu työtulo Päivärahaetuus ja kuntoutusraha määräytyvät pääsääntöisesti työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltäneenä vuonna toimitetussa verotuksessa todettujen palkkakertoimella tarkistettujen työtulojen perusteella. Verotuksessa todetut työtulot tarkistetaan siinä suhteessa kuin työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamisajankohdalle vahvistettu työntekijän eläkelain (TyEL 395/ mom.) mukainen palkkakerroin poikkeaa edelliselle kalenterivuodelle vahvistetusta palkkakertoimesta. Verotuksessa todetuilla työtuloilla tarkoitetaan työtuloiksi luettavia Suomessa toimitetun verotuksen tuloja. Toisen valtion verotuksessa todettuja vastaavia työtuloja ei käytetä päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan perusteena (SVL 1224/ luku 3 ). Kela saa verohallinnolta vuosittain verotuksen valmistuttua edeltävän vuoden verotustiedot. Verotuksessa ei ole samaa työtulokäsitettä kuin sairausvakuutuksessa. Sen vuoksi SVL-työtulot lasketaan Kelassa verohallinnolta saatujen tietojen perusteella ottamalla huomioon ne tulolajit, jotka sairausvakuutuslaissa katsotaan työtuloiksi. Tuloista tehdään tulonhankkimisvähennykset ja vakuutusmaksuvähennys. Yrittäjän ja maatalousyrittäjän verotuksessa todettuna työtulona on vahvistettu YELtai MYEL-työtulo tai jos yrittäjä ei ole vakuuttamisvelvollinen, työtulona huomioidaan elinkeinotoiminnan ansiotulo tai palkkatulo omasta yrityksestä. Jos työkyvyttömyys tai oikeus etuuteen alkaa vuonna 2015, päivärahaetuus ja kuntoutusraha määräytyvät verovuoden 2013 työtulojen perusteella. Verovuoden 2013 verotus on toimitettu vuonna Vuoden 2015 palkkakerroin on 1,363 ja vuoden 2014 palkkakerroin 1,350. Vuoden 2013 työtulo korotetaan SVL-työtulon laskennassa palkkakertoimien suhteella 1,363/1,350 = 1,

95 Työtuloon perustuvaa sairauspäivärahaa ei makseta, jos työtulot jäävät alle sairausvakuutuslaissa määritellyn tulorajan (SVL 1224/ luku 1 ). Sairauspäivärahaan oikeuttava laissa säädetty tuloraja euroa on vuoden 2010 tasossa. Tulorajaa korotetaan vuosittain palkkakertoimella. Palkkakertoimella korotettu sairauspäivärahaan oikeuttava tuloraja on euroa vuonna Päivärahaetuuksien ja kuntoutusrahan laskukaavat Työtuloihin perustuvan sairauspäivärahan laskemisessa käytetään seuraavaa laskukaavaa vuonna 2015 Vuosityötulo euroa / vuosi Päivärahan laskentakaavat euroa / arkipäivä enintään ei päivärahaa ,7 x vuosityötulo: ,98 + 0,4 x (vuosityötulo ): 300 yli ,13 + 0,25 x (vuosityötulo ): 300 Työtuloihin perustuvan erityishoitorahan ja kuntoutusrahan laskemisessa käytetään seuraavaa laskukaavaa vuonna 2015 Vuosityötulo euroa / vuosi Päivärahan laskentakaavat euroa / arkipäivä enintään , ,7 x vuosityötulo: ,98 + 0,4 x (vuosityötulo ): 300 yli ,13 + 0,25 x (vuosityötulo ): 300 Laskukaavat Päivärahaetuuden ja kuntoutusrahan määrä päivää kohti lasketaan vähintään neljän desimaalin tarkkuudella laskutoimitusten ajan. Lopputulos muutetaan senteiksi siten, että 01/100 50/100 senttiä pyöristetään lähimpään alempaan senttiin ja 51/100 99/100 senttiä lähimpään ylempään senttiin. Vuosityötulorajat ovat laissa vuoden 2010 tasolla ja ne tarkistetaan vuosittain päivärahan maksuvuoden ja edellisen vuoden palkkakertoimen suhteessa. Jos tulorajat nousevat tarkistuksen yhteydessä yli täysien eurojen, jätetään yli menevä osa lukuun ottamatta. Taulukossa olevat euromäärät ovat vuoden 2015 tasossa. Ne on tarkistettu vuoden 2015 palkkakertoimella (1,363). Jos etuuden perusteena olevat työtulot ovat työ- tai virkasuhteesta saatua palkkaa, työtulosta vähennetään ohjelmallisesti tulonhankkimismenot sekä tehdään 4,28 %:n vakuutusmaksuvähennys (SVL 1224/ luku 4 a ja 5 ). YEL- ja MYEL-työtulosta ei tehdä näitä vähennyksiä. Vuonna 2015 sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,78 %, alle 53-vuotiaan työntekijän työeläkevakuutusmaksu 5,7 % ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 95

96 0,65 % palkasta. Vakuutusmaksuvähennys on 60 % näiden maksujen yhteismäärästä eli 4,28 %. Esitettyjen tulojen perusteella arvioitu työtulo Hakija voi halutessaan esittää selvityksen välittömästi työkyvyttömyyden tai etuusoikeiden alkamista edeltäneiden kuuden kuukauden työtuloista. Jos hakijan esittämät työtulot ovat vähintään 20 % suuremmat kuin verotuksessa todettu työtulo, otetaan esitetyt työtulot päivärahaetuuden perusteeksi. Ammatillisen kuntoutusrahan määrä Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava määrä Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa, jonka määrä päivää kohti on 75 % sairausvakuutuslain mukaisen työtulon kolmassadasosasta. Muuten määräytymisperusteet ovat samat kuin sairausvakuutuslain mukaisessa päivärahassa. Ammatilliseksi kuntoutukseksi katsotaan Kelan järjestämän ammatillisen kuntoutuksen lisäksi oppisopimuskoulutus sekä kuntoutustutkimus ja työkokeilu työterveyshuoltolain tai terveydenhuoltolain perusteella. Myös harkinnanvaraisena kuntoutuksena järjestetty sisällöltään ammatillinen kuntoutus oikeuttaa ammatillisen kuntoutusrahan määrään. (Ks. Kuntoutusrahan etuusohje > Kuntoutus perusteena > Kelan kuntoutus.) (KKRL 566/ ) (KKRL 566/ ) Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrä Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrä Kuntoutusrahan määrä päivää kohden on kahdeskymmenesviidesosa henkilölle kuukausittain maksettavien eläkkeiden yhteismäärän kymmenesosasta. Lue lisää: Eläkkeensaajan kuntoutusraha Vähimmäismäärä Kuntoutusrahan vähimmäismäärä Kuntoutusrahan määrä on aina vähintään (SVL 1224/ luku 7 ):ssä tarkoitetun vähimmäismäärän suuruinen eli 24,02 euroa / päivä (601 / kk) vuonna Vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa maksetaan, jos kuntoutujalla ei ole oikeutta suurempaan kuntoutusrahaan muiden kuntoutusrahan määräytymissäännösten perusteella. Vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa voi saada heti omavastuuajan täytyttyä. 96

97 Nuoren kuntoutusrahan määrä Nuoren kuntoutusrahan määrä Nuoren kuntoutusrahan määrä on aina vähintään vähimmäismääräisen sairauspäivärahan suuruinen eli 24,02 euroa / päivä (vuonna 2015). Vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa maksetaan, jos nuorella ei ole oikeutta suurempaan kuntoutusrahaan muiden kuntoutusrahan määräytymissäännösten perusteella. Aktiivista kuntoutusta ovat kuntoutussuunnitelmaan sisältyvät Kelan tai muun tahon järjestämät kuntoutusjaksot, opiskelu peruskoulussa yms. Muu aika on odotusaikaa (alkuvaiheessa) tai väliaikaa, jolta kuntoutusraha maksetaan 20 %:lla vähennettynä, kuitenkin vähintään vähimmäismääräisen päivärahan suuruisena 24,02 euroa / päivä. Odotus- ja väliajan määrä Odotus- ja väliajan määrä Kuntoutuksen odotus- ja väliajalta kuntoutusraha maksetaan 20 %:lla alennettuna kuntoutusajan kuntoutusrahasta. Kuntoutusraha on kuitenkin aina vähintään vähimmäismääräisen sairauspäivärahan suuruinen eli 24,02 euroa / päivä (vuonna 2015). Odotusajan kuntoutusraha määritetään odotusajan alkamisajankohdan perusteella. Odotusajan jälkeen kuntoutusraha määritetään uudelleen varsinaisen kuntoutuksen alkamishetken perusteella. Kuntoutusrahan määrä on kuntoutuksen alkaessa kuitenkin vähintään sitä edeltävän odotusajan kuntoutusrahan suuruinen. Edeltävä etuus Edeltävä etuus Edeltävän sairauspäivärahan perusteella määräytyvän kuntoutusrahan määrä on sairauspäivärahan suuruinen. Edeltävän osasairauspäivärahan perustella määräytyvän kuntoutusrahan määrä on (täyden) sairauspäivärahan suuruinen Edeltävän työttömyysetuuden perusteella määräytyvän kuntoutusrahan määrä päivää kohti on 86 % työttömyysetuuden päiväkohtaisesta määrästä korotettuna 10 %:lla. Edeltävän opintorahan perusteella määräytyvä kuntoutusraha on päivää kohti opintorahan kahdeskymmenesviidesosa korotettuna 10 %:lla. Edeltävän kuntoutusrahan perusteella määräytyvä kuntoutusraha on edeltävän etuuden suuruinen ilman kuntoutuskorotuksia. 97

98 Harkinnanvarainen kuntoutusavustus Harkinnanvarainen kuntoutusavustus Tällä sivulla kerrotaan, miten harkinnanvarainen kuntoutusavustus määräytyy. Kuntoutusavustuksen määrän laskennassa käytetään kuntoutujan viimeksi saaman kuntoutusrahan määrää. Järjestelmä laskee avustuksen enimmäismäärän näin: Kuntoutujalle lasketun kuuden kuukauden kuntoutusrahan määrä (6 x 25 x kuntoutusrahan päiväkohtainen määrä) jaetaan kuntoutusavustuksen haetun ajan arkipäivien määrällä. Kuntoutusavustuksen maksaminen perustuu harkintaan, joten sen määrä arvioidaan tapauskohtaisesti. Lähtökohtana ratkaisussa voi pitää asiakkaan edeltävän kuntoutusrahan päiväkohtaista määrää. Esimerkki Asiakkaalle on maksettu vähimmäismääräisen (24,02 e) suuruista kuntoutusrahaa ammatillisen koulutuksen ajalle saakka. Asiakkaalle ollaan myöntämässä harkinnanvaraista kuntoutusavustusta palkattoman työharjoittelun ajalle. Haettuun aikaa sisältyy 26 arkipäivää. Järjestelmä laskee kuntoutusavustuksen päiväkohtaisen määrän 6 (kk) x 25 (pv) x 24,02 e / 26 = 138,57 e/pv. Harkinnanvarainen kuntoutusavustus myönnetään samansuuruisena kuin kuntoutusraha oli ammatillisen koulutuksen aikana eli vähimmäismääräisenä (24,02 e) ajalle Erityisperusteet-näytölle poikkeukselliseksi määräksi viedään 24,02 e. Esimerkki Asiakkaalle on maksettu kuntoutusrahaa ammatillisen koulutuksen ajalle 35,15e/pv. Asiakkaalle ollaan myöntämässä harkinnanvarainen kuntoutusavustus yrityksen perustamiseen. Järjestelmä laskee kuntoutusavustuksen päiväkohtaisen määrän 6 (kk) x 25 (pv) x 35,15e = e, joka maksetaan asiakkaalle kertaeränä. Harkinnanvarainen kuntoutusavustus voidaan myöntää enimmäismääräisenä alkavan yritystoiminnan tukemiseksi. Lue lisää Oikeus ja edellytykset > Kuntoutusavustus 98

99 Määrä tilapäisen keskeytymisen ajalta Määrä tilapäisen keskeytymisen ajalta Tilapäisen keskeytymisen ajalta kuntoutusraha maksetaan täysimääräisenä. Työtulot koulutuksen aikana Työtulot koulutuksen aikana Säännöllisesti maksettavat työtulot vähentävät ammatillisen koulutuksen tai siihen liittyvän harjoittelun ajalta maksettavaa kuntoutusrahaa siltä osin kuin niiden määrä yhteensä ylittää lukukauden ajalta laskettuna 601 euroa kuukaudessa (vuonna 2015). Työtuloina otetaan huomioon samat ansiotuloerät kuin SVL:n mukaan otetaan huomioon kuntoutusrahan määrän perusteeksi. Siten myös elinkeinotoiminnan ansiotulo otetaan huomioon työtulona, jos asiakas ei ole velvollinen ottamaan YELvakuutusta (pienimuotoinen yritystoiminta). Elinkeinotoiminnan ansiotulo syötetään tällöin valmistelussa palkkatulona. Jos asiakas on YEL-vakuuttamisvelvollinen, vahvistettu YELtyötulo yhteen sovitetaan kuntoutusrahan kanssa. Asiakkaan tulee antaa Kelan toimistolle tarvittavat selvitykset tuloistaan. Jos tulon tarkka määrä ei ole selvillä lukukauden alussa, tehdään ratkaisu arvioidun tulon perusteella ja laskelma tarkistetaan palkka- tai muiden maksukuittien perusteella lukukauden aikana. Kuntoutusraha tulee oikaista tai tarkistaa lukukauden alkamisesta lukien, jos tulot muuttuvat kesken lukukauden. Tällöin voi aiheutua lisäsuoritusta tai joudutaan perimään takaisin liikaa maksettu osuus. Lukukauden alku- ja loppuajankohdan määrittää koulutuksen järjestäjä. 99

100 Kun asiakas opiskelee kesällä, kesän opiskelut katsotaan yhteensovituksessa osaksi kevät- tai syyslukukautta. Jos asiakas saa samanaikaisesti työtuloja, ne yhteensovitetaan jatketulle kevään tai syksyn lukukaudelle. Ks. esimerkit 1a ja 1b. Säännöllisenä työtulona pidetään lukukauden aikana saatavaa kuukausittain toistuvaa tuloa. Mikäli työtulo maksetaan kertasuorituksena, ko. määrä jaetaan niiden kuukausien lukumäärällä, joiden ajalle tulo kohdistuu tai sen arvioidaan kohdistuvan. Näin saatu kuukausitulo otetaan huomioon ao. lukukauden ajalta kuntoutusrahan määrää laskettaessa. Laskelmassa käytetään bruttotuloa. Näin menetellään myös YEL-työtuloa yhteen sovitettaessa. Työtulot vähennetään kuntoutusrahoista, jotka määräytyvät työtulojen edeltävän etuuden tai vähimmäismääränperusteella Ammatillisen koulutuksen aikaisia työtuloja ei vähennetä nuoren kuntoutusrahasta eläkkeensaajan kuntoutusrahasta odotus- tai väliajan kuntoutusrahasta. (KKRL 566/ ) Esimerkki 1a Asiakas ilmoittaa suorittavansa opiskeluun liittyvää työharjoittelua ja saavansa palkkaa tältä ajalta noin 900 e/kk. Hän ilmoittaa pitävänsä kesälomaa ja haluaa hakea väliajan kuntoutusrahaa tälle ajalle, koska loman ajalta ei ole tuloja. Asiakas ei voi antaa tarkkoja palkkatietoja, koska työ on 2-vuorotyötä ja sisältää erilaisia korvauksia. Ratkaisu: Kuntoutusrahaan tehdään tarkistus ja asiakkaan antama arvio kuukausipalkasta viedään Tulo-näytölle ja kohdistetaan tälle ajalle. Häntä pyydetään toimittamaan palkanmaksutiedot Kelalle, kun saatu palkka on tiedossa. Väliajan kuntoutusraha myönnetään ajalle Esimerkki 1b Harjoittelu suoritetaan ja asiakas on ilmoittanut pitävänsä kesälomaa Syyslukukausi alkaa 1.9. oppilaitoksesta saadun tiedon mukaan. Ratkaisu: Yhteensovituksessa syyslukukauden katsotaan alkavan 1.8. Kuntoutusrahaan tehdään tarkistus ja tulot kohdistetaan syyslukukauden ajalle Esimerkki 2 Asiakas ilmoittaa suorittavansa opiskeluun liittyvää työharjoittelua ja saavansa palkkaa tältä ajalla 1000 e/kk. Hän ilmoittaa, että koulu alkaa 3.9. eikä aio pitää kesälomaa. 100

101 Ratkaisu: Kuntoutusrahaan tehdään tarkistus ja ilmoitettu palkka viedään Tulonäytölle ja kohdistetaan tälle ajalle. Kevätlukukausi venyy näin 2.9. saakka. (Ks. myös tekninen ohje: Valmistelu > Tulot) Ylläpitokorvaus Ylläpitokorvaus Ylläpitokorvauksen määrä on 9,00 euroa päivältä ( alkaen). Määräytymisperusteet Määräytymisperusteet Määräytymisperusteet Päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan suuruutta määrättäessä perusteena käytetään verotuksessa todettua työtuloa, esitettyä työtuloa, edeltävän etuuden määrää tai vähimmäismäärää. Työtulot Työtulot (sisältö) Työtulot Päivärahaetuuden ja kuntoutusrahan määrä perustuu hakijan työtuloon. Työtuloa on joko verotuksessa todettu työtulo tai hakijan esittämä kuuden kuukauden tulo. Mitä työtulolla tarkoitetaan Työtulo koostuu useista erilaisista työn tai tehtävän suorittamisesta ansaituista tuloista. Työtuloilla tarkoitetaan työ- ja virkasuhteesta saatua palkkaa yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaista pakolliseen tai vapaaehtoiseen vakuutukseen perustuvaa työtuloa (YEL- ja MYEL-työtulo) ansiotuloa elinkeinotoiminnasta, maa- ja porotaloudesta ja yhtymästä, palkkatuloa omasta yrityksestä tai maataloudesta, yrittäjätoimintaan liittyvää työkorvausta, hankintatyön arvoa ja veronalaista apurahaa silloin, kun YEL- tai MYELvakuuttamisvelvollisuutta ei ole 101

102 vakuutuspalkkaa, jota työeläkelakien mukaan pidetään ulkomaan työssä eläkepalkkaan luettavan työansion ja eläkemaksujen perusteena (TyEL 395/ , SVL 1224/ luku 2 ) ulkomaan työskentelystä saatua palkkaa, jos hakija on ollut Suomessa vakuutettuna ulkomaan työtulon ansainta-aikana eikä vakuutuspalkkaa ole määritelty EU:n jäsenvaltiossa tai EU:n lainsäädäntöä soveltavassa valtiossa ansaittu työtulo, jos vakuutettu palaa Suomen vakuutukseen eikä hänellä ole verotuksessa todettua työtuloa eikä hänellä ole esittää Suomessa vakuutettuna ansaittua 6 kuukauden työtuloa. Työtulolla ei tarkoiteta Työtuloja eivät ole sosiaalietuudet eläkkeet työttömyysetuudet opintoraha pakollisen tai vapaaehtoisen vakuutuksen nojalla maksettu päiväraha ja ansionmenetyskorvaus pääomatulot metsän puhdas tuotto ja metsän myynnistä saatu myyntitulo osingot, jotka eivät perustu työpanokseen rojaltit tekijänoikeuskorvaukset käyttökorvaukset veroton apuraha työsopimuksen tai virkasuhteen päättämisestä maksettava korvaus tai muu vahingonkorvaus voitonjako optiot verovapaat kustannusten korvaukset * verohallinnon päätöksen mukaiset verovapaat korvaukset kuten matkakustannusten korvaus, päiväraha ja ateriakorvaus työ- ja elinkeinotoimiston maksama starttiraha ulkomaantyötulo, jonka ansaitsemisen aikana henkilö ei ole kuulunut Suomen sairausvakuutukseen Palkkatulot Palkkatulot Työ- ja virkasuhteesta saatuna palkkana pidetään ennakkoperintälain 13 :ssä tarkoitettua ennakonpidätyksenalaist * palkkaa * palkkiota ja korvausta urheilijan palkkiota 102

103 * urheilijan palkkio voidaan maksaa urheilemisen perusteella, esimerkiksi urheilijan osallistumisesta kilpailuun tai harjoitteluun ja urheilijan sijoittumisesta kilpailussa rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) 4 :ssä tarkoitettua palkkaa ja saman lain 3 :ssä tarkoitettua esiintyvän taiteilijan sekä urheilijan henkilökohtaista korvausta tuloverolain 77 :ssä tarkoitetusta ulkomaantyöskentelystä saatua ennakkoperintälain 13 :ssä tarkoitettua ennakonpidätyksenalaista palkkaa * ulkomaantyöskentelystä vakuutetulle maksettu palkka silloin, kun vakuutuspalkkaa ei ole vahvistettu vakuutuskassalaissa tarkoitetun sairauskassan maksamaa täydennyspäivärahaa * esim. työpaikkakassan kautta maksettu sairausajan palkka työsuhteessa saatuja palvelurahoja * ravintola- ja hotelliasiakkaiden vapaaehtoisesti maksamat palvelurahat ovat työntekijän veronalaista ansiotuloa, jotka hänen on itse ilmoitettava verohallinnolle * etukäteen hinnoitellut palvelurahat esim. vaatesäilytysmaksu, ovat yrityksen veronalaista elinkeinotuloa eikä niitä lueta työntekijän tuloksi Palkkana pidetään mm. ylityöstä ja hätätyöstä saatua palkkaa sairausajan palkkaa irtisanomisajan palkkaa * työskentelyvelvoitteella ei ole merkitystä työsuoritukseen perustuvia provisioita, bonuksia ja komissioita, kun ne maksetaan korvauksena työstä erilaisia palkan lisiä ja korotuksia varallaolokorvauksia arkipyhä- tai vapaavuorokorvauksia rahana maksettuja työajanlyhentämiskorvauksia silloin, kun työajan lyhentämiseksi sovittuja vapaita ei ole voitu pitää erilaisia ylimääräisiä palkkaeriä, jotka maksetaan työntekijälle sopimuksen mukaan tai vakiintuneesti, esim. jouluraha palveluvuosien perusteella maksettavia korvauksia työ- tai virkasuhteesta saatuja luento- tai esitelmäpalkkiota luontoisetuja * esim. asunto-, ruoka- ja autoetu * luontoisetuus on palkkaa riippumatta siitä, suoritetaanko sitä rahapalkan lisäksi tai yksinomaisena vastikkeena * verohallitus vahvistaa vuosittain yleisimpien luontoisetujen laskentaperusteet * Lue lisää Luontoisetujen laskentaperusteet työsuhdematkalipun veronalainen osa * työntekijä ei voi vähentää verovapaata osaa matkakuluvähennyksenä vuosilomapalkkaa, lomakorvausta, lomaltapaluurahaa, lomarahaa tai muuta sitä vastaavaa etuutta 103

104 ryhmätasolla maksettavaa bonusta yrityksen vuosivoiton perusteella määräytyvä tantiemia * maksetaan sovitun peruspalkan lisäksi yrityksen voiton tai liikevaihdon perusteella yleensä yrityksen johtoon kuuluvalle työntekijälle tuotantopalkkiota ja tuotantolisiä aika- ja suorituspalkkoja täydentäviä tulospalkkioita tai tulospalkkiolisiä, jotka yleensä ovat ryhmäpalkkaa ja joiden käyttämisestä, sisällöstä ja rakenteesta päättää yrityksen johto työstä maksettavaksi sovittua palkkaa, joka työnantajan maksukyvyttömyyden vuoksi on jäänyt saamatta * edellyttäen, että siitä on saatu luotettava näyttö, esimerkiksi konkurssituomiossa reserviläispalkkaa * palkka on veronalaista tuloa ja perustuu valtion palkkaluokkaan työpanokseen perustuvaa osinkoa (ennakkoperintälain 1118/ a ) * osinko on työtuloa, jos osingon jakoperusteena on osingon saajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos * jos jakoperusteena ei ole työpanos vaan esim. omistusosuus yhtiössä, kyseessä ei ole työtulona huomioon otettava työpanososinko * on palkkaa silloin, kun työ on suoritettu työsuhteessa, muussa tapauksessa on työkorvausta * osingonjako voi perustua yhtiöjärjestyksen määräykseen, yhtiökokouksen päätökseen, osakassopimukseen tai muuhun sopimukseen - pyydä tarvittaessa selvitys osingon jakoperusteesta * osinko on sen henkilön työtuloa, jonka työpanoksesta on kysymys yksityisen hoidon tukea ja kuntalisää, jos ne maksetaan perheeseen työsuhteessa olevalle hoitajalle. Palkka katsotaan työtuloksi myös silloin, kun sen suorittaa työntekijälle työnantajan sijasta konkurssipesä palkkaturvalaissa tarkoitettu palkkaturvasta huolehtiva viranomainen tai muu maksaja. Palkkiot ja korvaukset Ennakkoperintälain (1118/1996) 13 :n mukaiset työ- ja virkasuhteessa saadut palkkiot ja korvaukset luetaan päivärahan perusteena olevaksi palkaksi. Tällaisia palkkioita ovat mm. edellä luetellut tulospalkkiot ja tuotantopalkkiot. Muita työtuloksi katsottavia palkkioita ovat mm. edunvalvojan palkkio luottamustoimen hoitamisesta saatu palkkio harrastustoiminnan vetäjälle, esim. nappulaliigan valmentajalle maksettu palkkio Omaishoidon tuki ja perhehoitajan palkkio luetaan SVL-työtuloksi. Verotuksellisesti ne ovat työkorvausta. Kunnan kanssa hoitosopimuksen tehnyt omaishoitaja ja toimeksiantosopimuksen tehnyt perhehoitaja kuuluvat kunnallisen eläketurvan piiriin, vaikka he eivät ole työsuhteessa kuntaan. Lue lisää kohdasta Määräytymisperusteet > Työtulot > Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot > Työkorvaus. Kaupanvahvistaja 104

105 Virka-asemansa perusteella kaupanvahvistajana toimivat tilittävät yleensä palkkionsa valtiolle tai kunnalle. Muut kaupanvahvistajat ilmoittavat palkkionsa veroilmoituksessa muuna ansiotulona, ja verottaja käsittelee palkkioita työkorvauksena. Ei palkkaa Ei palkkaa Työtuloksi katsottavaa palkkatuloa ei ole työnantajan työntekijän merkkipäivän tai muun vastaavan henkilökohtaisen syyn perusteella antama tavanomainen esine- tai rahalahja riippumatta sen verotuskohtelusta työnantajalta saatu henkilökuntaetu (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 1 kohta) * henkilökuntaedulla tarkoitetaan työnantajan työntekijöilleen/koko henkilökunnalle muussa muodossa kuin rahana antamia, yleensä jatkuviksi tarkoitettuja etuuksia, joiden raha-arvoa ei ole vahvistettu luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa verohallinnon päätöksessä * henkilökuntaedut ovat luonteeltaan kollektiivisia kuten esimerkiksi työterveyshuolto ja uimaliput. * Jos etu annetaan vain tietyille henkilöille yrityksessä, kyse ei ole henkilökuntaedusta, vaan työstä maksettavasta vastikkeesta ja siten palkkaan rinnastettavasta työtulosta. korkoetu työsuhteen perusteella saadusta lainasta (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 2 kohta) etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää hintaa alempaan hintaan, jos etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 3 kohta) * Niissä tilanteissa, joissa oikeus merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää hintaa alempaan hintaan on rajattu koskemaan vain tiettyjä henkilöitä, etua voidaan pitää vastikkeena työstä ja siten työtuloksi katsottavana tulona. tuloverolain 66 :ssä tarkoitetun työsuhdeoption käyttämisestä syntyvä etu tai sellainen työsuhteeseen perustuva suoritus, joka pääosin määräytyy yhtiön osakkeen arvon muutoksen perusteella (ns. synteettinen optio) (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 4 kohta). Edellä mainittujen optioiden tunnusmerkkejä ovat mm. * ne määräytyvät pääosin yhtiön osakkeen arvon muutoksen perusteella * optiojärjestelmistä mahdollisesti tuleva hyöty perustuu yrityksen pörssikurssikehitykseen ja etu muodostuu osakemarkkinoilla yrityksissä, joiden osakkeet ovat julkisen noteerauksen kohteena * optiot perustuvat osakkeenomistajien päätöksiin, eivät yritysjohdon määrittelemiin palkkausjärjestelmiin * työntekijän tai yrityksen henkilöstön työpanoksella ei ole välitöntä vaikutusta option määrään palkkio, joka annetaan työnantajayhtiön tai sen kanssa samaan konserniin tai muuhun vastaavaan taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvan yhtiön 105

106 arvopaperipörssissä noteerattuina osakkeina tai muulla vastaavalla tavalla taikka osakkeiden sijasta osin tai kokonaan rahana (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 5 kohta) * Lisäksi edellytetään, että yllä mainittuna palkkiona saatavan edun arvo riippuu kyseisten osakkeiden arvon kehityksestä palkkion lupaamisen jälkeisenä, vähintään vuoden mittaisena aikana. Kyseisen palkkion lopullinen arvo määräytyy lupaamishetken jälkeen yhtiön osakkeen arvon muutoksen perusteella, joten työntekijän työpanoksella ei voida katsoa olevan välitöntä vaikutusta saatavan edun määrään. työsopimuslaissa tarkoitettu odotusajan palkka (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 6 kohta) * odotusajan palkka on koron luonteinen suoritus, jota työntekijällä on oikeus saada, jos hänen palkanmaksunsa tai muun työsuhteesta johtuvan saatavan suoritus viivästyy työsuhteen päättyessä * odotusajan palkkaa maksetaan enintään 6 kalenteripäivältä työsopimuksen tai virkasuhteen päättämisestä maksettava korvaus ja muu vahingonkorvaus (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 7 kohta) * työsopimuslain mukaan työnantaja voidaan määrätä maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä * lisäksi työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia työsuhteen päättämisestä ja sen johdosta työntekijälle maksettavasta korvauksesta, esim. kultainen kädenpuristus tai eroraha * kysymyksessä ei ole vastike tehdystä työstä työ- tai virkasuhteeseen perustumattomat luento- ja esitelmäpalkkiot, kokouspalkkiot ja hallintoelimen jäsenyydestä saadut palkkiot, jos palkkion perusteella ei henkilöön sovellettavien työeläkelakien perusteella tarvitse maksaa työntekijän eläkemaksua (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 8 kohta) * luento- ja esitelmäpalkkioilla tarkoitetaan tässä ulkopuolisista koulutustilaisuuksista maksettuja palkkioita * työeläkemaksun maksuvelvollisuus ratkeaa henkilöön kussakin tilanteessa sovellettavan työeläkejärjestelmän säännösten perusteella henkilöstörahastolaissa (934/2010) tarkoitetut henkilöstörahastoerät ja niiden lisäosat, jotka on siirretty henkilöstörahastoon tai henkilöstörahastosta nostettu rahasto-osuus (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 9 kohta) * henkilöstörahastoon siirretty rahastoerä tai lisäosa taikka rahastosta nostettu rahasto-osuus ei olisi vastiketta tehdystä työstä riippumatta siitä, onko kysymyksessä voitto- tai tulospalkkion perusteella maksetusta rahastoerästä henkilöstörahastolaissa tarkoitetut henkilöstörahastoerät ja niiden lisäosat, jotka on nostettu henkilöstörahastolain 37 :n perusteella käteisenä rahaston sääntöjen mukaan määräytyvänä palkkiona edellyttäen, että erä on määräytynyt yrityksen kannattavuutta tai toiminnan tehokkuutta mittaavien tekijöiden perustella tai viraston taikka kunnan soveltaman tulospalkkiojärjestelmän mukaisesti (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 10 kohta) * tässä tarkoitetaan voittopalkkiota, jonka suuruuteen vaikuttaa muutkin tekijät kuin vakuutetun oma työpanos, palkkio olisi rahasuoritus, joka olennaiselta osin määräytyy tuloslaskelman mukaan käyttökatteesta tai toiminnan kannattavuutta mittaavasta tuloslaskelman erästä 106

107 tässä tarkoitetaan myös vastaavia käteisenä palkkiona nostettavia henkilöstörahastoeriä silloin, kun palkkio määräytyy valtion viraston tai laitoksen tai kunnan tai muun julkisyhteisön soveltaman tulospalkkausjärjestelmän mukaisesti muissa kuin edellä mainituissa tilanteissa käteisenä nostetut erät katsotaan etuuden perusteena käytettäväksi työtuloksi edellyttäen, että yrityksen tulostai voittopalkkiojärjestelmässä on määräys, että henkilöstörahastoerän voi nostaa vuosittain käteisenä ilman rahastoon siirtoa erät, jotka maksetaan työntekijälle yhtiökokouksen päätöksen perusteella voitonjakona tai käteisenä voittopalkkiona edellyttäen, että * käteinen voittopalkkio maksetaan koko henkilöstölle * sillä ei pyritä korvaamaan työehtosopimuksen tai työsopimuksen edellyttämää palkkausjärjestelmää * käteisen voittopalkkion määräytymisperusteet ovat 10 kohdan ja henkilöstörahastolain 2 :n 2 ja 3 kohdan mukaiset ja * yhtiön vapaan pääoman määrä on suurempi kuin yhtiökokouksessa päätettävän käteisen voittopalkkion ja osakkeenomistajille maksettavien osinkojen yhteismäärä (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 11 kohta) Edellä 11 kohdassa mainitussa tilanteessa edellytetään lisäksi, että voittopalkkion maksamisesta ei ole tehty työnantajaa velvoittavaa sopimusta omistajat tekevät sitovan päätöksen käteisen voittopalkkion maksamisesta yhtiökokouksessa tilikauden päätyttyä voittopalkkiot maksetaan tämän jälkeen ja asia käsitellään yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) mukaisella tai muulla vastaavalla tavalla (SVL 1224/ luku 2 5 mom.). Vakuutuspalkka ja ulkomaan työtulo Vakuutuspalkka ja ulkomaan työtulo Jos henkilö on työssä ulkomailla ja hän on ulkomaan työskentelynsä aikana Suomessa vakuutettu, päivärahan perusteena käytetään vakuutuspalkkaa tai, jos siitä ei ole sovittu, perusteena käytetään ulkomaan työtuloa. Jos Suomessa vakuutettu henkilö työskentelee lähetettynä työntekijänä ulkomailla, hänen eläke- ja vakuutusmaksujensa perusteena on yleensä vakuutuspalkka, jos työnantaja ja työntekijä ovat siitä sopineet. Vakuutetun työeläketurva voi olla tällöin järjestetty pakollisesti tai vapaaehtoisesti. Työeläke karttuu sovitun vakuutuspalkan perusteella eikä todellisten työansioiden mukaan. Työnantaja ilmoittaa vakuutuspalkan määrän eläkelaitokselle. Vakuutuspalkkaa käytetään myös päivärahaetuuden perusteena olevana työtulona ulkomaan työstä saadun todellisen palkan sijaan (SVL 1224/ luku 2 1 mom. 3 kohta). Vakuutuspalkkana pidetään sitä palkkaa, jota Suomessa maksettaisiin vastaavasta työstä tai palkkaa, jonka muutoin voidaan katsoa vastaavan sanottua työtä (TyEL 395/ ). Ulkomailla työskentelevälle vakuutetulle ei aina vahvisteta työeläkelakien mukaista vakuutuspalkkaa, esim. silloin, kun työkomennus jää alle kuuden kuukauden pituiseksi. 107

108 Tällaisessa tilanteessa päivärahan suuruus voidaan määrätä ulkomaantyöskentelystä maksetun ennakonpidätyksenalaisen palkan tai rajoitetusti verovelvolliselle maksetun palkan perusteella. (SVL 1224/ luku 2 3 mom.) Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot Yrittäjän tai ammatinharjoittajan työtuloksi katsotaan: yrittäjän eläkelain (1272/2006) mukainen työtulo (YEL-työtulo) maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukainen työtulo (MYEL-työtulo) tai, jos yrittäjä ei ole velvollinen ottamaan YEL- tai MYEL-vakuutusta, hänen työtulokseen katsotaan tuloverolaissa tarkoitettu elinkeinotoiminnan ansiotulo maatalouden ansiotulo ansiotulo yhtymästä palkkatulo omasta yrityksestä tai maataloudesta yrittäjätoimintaan liittyvä työkorvaus hankintatyön arvo (liittyy metsätalouden tuloon) porotalouden ansiotulo veronalainen apuraha. Huomaa, että kunnaneläinlääkärin virassa toimivan vakuutetun verotuksessa todetut työtulot koostuvat kunnan maksamasta ennakonpidätyksen alaisesta palkasta ja ns. praktiikkatuloista, jotka verotustiedoissa näkyvät elinkeinotoiminnan ansiotuloina. Kunnaneläinlääkäri ei kuitenkaan ole praktiikkatulojen osalta yrittäjä eikä YELvakuuttamisvelvollinen. Hän kuuluu kunnallisen eläkelain piiriin. Yritysmuodot Yritysmuodot Yrittäjä voi harjoittaa toimintaansa eri muodoissa kuten yksityisenä elinkeinonharjoittajana, avoimessa yhtiössä, kommandiittiyhtiössä tai osakeyhtiössä taikka yhtymän tai osuuskunnan jäsenenä. Maatalousyrittäjä voi harjoittaa yritystoimintaa tavanomaisen yrittäjätoiminnan lisäksi myös yhtiömuotoisena tai maatalousyhtymänä. Elinkeinonharjoittaja Elinkeinonharjoittaja harjoittaa elinkeinotoimintaa omaan lukuunsa ja vastaa taloudellisesti omista sitoumuksistaan. Elinkeinonharjoittaja voi olla liikkeen- tai ammatinharjoittaja. Ammatinharjoittajan toiminta perustuu pääasiassa yrittäjän henkilökohtaiseen ammattitaitoon. Liikkeenharjoittaja harjoittaa yritystoimintaa liikeyrityksen muodossa useimmiten kiinteässä toimipaikassa. Ammatinharjoittaja voi halutessaan pitää yhdenkertaista kirjanpitoa, mutta liikkeenharjoittajan tulee pitää suoriteperusteista kahdenkertaista kirjanpitoa. 108

109 Elinkeinonharjoittaja ei voi maksaa verotuksessa vähennyskelpoista palkkaa eikä antaa luontoisetuja itselleen tai puolisolleen. Elinkeinonharjoittaja voi ottaa yrityksestä rahaa yksityisnostoina tai tavaraa yksityiskäyttöön. Yksityisnostoja ei veroteta eikä niitä kirjata yritystoiminnan kuluiksi. Elinkeinonharjoittajaa verotetaan elinkeinotoiminnasta saatujen ansio- ja pääomatulojen perusteella, jotka muodostuvat elinkeinotoiminnan tuloksesta. Jako ansio- ja pääomatuloon tehdään, jos toiminnassa on syntynyt nettovarallisuutta. Jos puolisot harjoittavat elinkeinotoimintaa yhdessä, yritystulo jaetaan puolisoiden kesken. Ansiotulo-osuus jaetaan puolisoiden kesken heidän työpanostensa suhteessa. Verotuksessa puolisoiden osuudet katsotaan yhtä suuriksi, elleivät puolisot esitä verottajalle muuta selvitystä (TVL 1535/ ). Ammatin- tai elinkeinonharjoittaja ja yritystoiminnassa mukana palkatta työskentelevä puoliso tai muu perheenjäsen kuuluvat YEL-vakuuttamisen piiriin. Jos yrityksessä työskentelevälle muulle perheenjäsenelle maksetaan palkkaa, hän kuuluu TyELvakuutuksen piiriin. Maatilataloutta yhdessä harjoittavat puolisot sekä maatilatalouden harjoittajan perheenjäsenet, jotka asuvat tilalla ja työskentelevät palkkaa vastaan, kuuluvat MYELvakuutuksen piiriin. Jos perheenjäsenelle ei makseta palkkaa, hänelle voidaan ottaa vapaaehtoinen vakuutus työpanoksen mukaisesti. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö perustetaan yhtiösopimuksella. Perustamishetkellä avoimessa yhtiössä tulee olla vähintään kaksi vastuunalaista yhtiömiestä. Kommandiittiyhtiössä tulee olla vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies ja yksi äänetön yhtiömies. Vastuunalaiset yhtiömiehet ovat henkilökohtaisessa vastuussa yrityksen veloista. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö voi maksaa yhtiömiehilleen palkkaa ja antaa luontoisetuja tai yhtiömiehet voivat tehdä yksityisnostoja. Verotuksessa avoimet ja kommandiittiyhtiöt ovat elinkeinoyhtymiä. Ne eivät ole erillisiä verovelvollisia, vaan niille vahvistetaan elinkeinotoiminnan tulos, joka jaetaan yhtiömiesten tulona verotettavaksi heidän yhtiösopimuksen mukaisten osuuksiensa suhteessa. Jos yhtiöllä on nettovarallisuutta, tulos jaetaan ansio- ja pääomatulo-osuuteen. Avoimessa yhtiössä työskentelevä yhtiömies ja kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies ovat YEL:n mukaisia yrittäjiä. Avoimessa yhtiössä työskentelevä puoliso tai perheenjäsen sekä kommandiittiyhtiössä työskentelevä äänetön yhtiömies tai perheenjäsen eivät kuulu YEL:n piiriin. Jos heille maksetaan palkkaa, heidät vakuutetaan TyEL:n mukaan. Jos heille ei makseta palkkaa, he jäävät eläketurvan ulkopuolelle. Avoimen yhtiön ja kommandiittityön vastuullinen yhtiömies kuuluu MYEL-vakuutukseen, jos hän on henkilökohtaisesti vastuussa maataloutta harjoittavan yhtiön velvoitteista ja sitoumuksista. Osakkaan puoliso ja perheenjäsenet voidaan myös vakuuttaa, jos he osallistuvat maatilan töihin. Osakeyhtiö Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen. Sen toiminnan tulos verotetaan yhtiön tulona, eikä tulo sellaisenaan vaikuta yksittäisen osakkaan verotukseen. Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi osakas, joka sijoittaa yhtiöön pääomapanoksen. Osakeyhtiö voi maksaa osakkailleen palkkaa ja luontoisetuja. Osakas ei voi tehdä yksityisnostoja osakeyhtiöstä. 109

110 Osakeyhtiössä omistusosuus vaikuttaa siihen, pidetäänkö osakasta YEL:n tai MYEL:n mukaisena yrittäjänä. YEL:n tai MYEL:n mukaan vakuutetaan osakeyhtiön osakas, joka työskentelee yrityksessä johtavassa asemassa, omistaa yksin yli 30 % yhtiön osakepääomasta tai hänellä on yksin yli 30 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Johtavassa asemassa työskentelevä vakuutetaan myös, jos hän omistaa yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 % yrityksen osakepääomasta tai heillä on yli 50 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Johtavalla asemassa olevana pidetään esimerkiksi toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä, hallinto- ja toimialajohtajaa tai henkilöä, joka käyttää yrityksessä tosiasiallista määräämisvaltaa. Myös nimenkirjoitusoikeus osoittaa johtavaa asemaa yhtiössä. Pienissä perheyrityksissä työskentelevien omistajaperheenjäsenten katsotaan yleensä olevan johtavassa asemassa muodollisesta asemasta riippumatta. Välillinen omistus toisen yhtiön kautta voi myös johtaa YEL-vakuuttamiseen. Omistusosuuksia laskettaessa myös välillinen omistus otetaan huomioon. Osakeyhtiön osakkaat vakuutetaan TyEL:n mukaan, jos he omistavat yrityksestä enintään 30 % ja työskentelevät yrityksessä palkkaa vastaan. TyEL:n mukaan vakuutetaan myös osakeyhtiön osakkaan perheenjäsenet, jotka eivät omista osakeyhtiön osakkeita, mutta työskentelevät osakeyhtiössä palkkaa vastaan. Muu yhteisö Muu yhteisö on esimerkiksi osuuskunta. Osuuskunnan perustamiseen tarvitaan vähintään kolme henkilöä. Osuuskunta on erillinen verovelvollinen. Se voi maksaa palkkaa jäsenilleen. YEL:n yrittäjämääritelmä koskee myös muussa yhteisössä johtavassa asemassa työskentelevää henkilöä. Johtavassa asemassa oleva henkilö on vakuuttamisvelvollinen, jos hän omistaa yksin yli 30 % tai yhdessä perheenjäsenten kanssa yli 50 % määräämisvallasta yhteisössä. Samoin YEL:n piiriin kuuluu yhteisössä työskentelevä henkilö, joka yhteisön sääntöjen mukaan on henkilökohtaisessa vastuussa yhteisön sitoumuksista. Yhtiömuodot ja palkan nostaminen yrityksestä Yhtiömuoto ja yrittäjän asema yrityksessä vaikuttavat siihen, minkä työeläkevakuutuksen piiriin yrittäjä kuuluu. Alla olevassa taulukossa on eritelty yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä työeläkevakuuttaminen eri yhtiömuodoissa. Taulukosta ilmenee myös se, voidaanko yrittäjälle tai hänen perheenjäsenelleen maksaa yrityksestä palkkaa. Omistajien ja perheenjäsenten vakuuttaminen Yritys Asema/ työskentelee YEL TyEL Yksityinen toiminimi Ammatinharjoittaja Puoliso X X Avoin yhtiö Muu perheenjäsen Yhtiömies X X X, palkka Perheenjäsenet X, palkka 110

111 Kommandiittiyhtiö Vastuunalainen yhtiömies Äänetön yhtiömies X X, palkka X, palkka Muu yhteisö: yhtymä tai osuuskunta Osakeyhtiö Perheenjäsenet Vastuussa oleva osakas Osakas Vastuussa olevan osakkaan perheenjäsen Johtavan aseman osakas X X X, palkka X, palkka omistus yli 30 % yksin / yli 50 % perhe omistus enintään 30 % X, palkka X, palkka X, palkka Osakas Perheenjäsen Maatalousyrittäjä ja apurahansaaja MYEL-vakuutuksen piiriin kuuluvat seuraavat ammattiryhmät: maa- ja metsätaloutta itsenäisesti harjoittavat yrittäjät sekä työhön osallistuvat, palkkaa saavat perheenjäsenet ammattimaiset kalastajat ja kalastustyöhön osallistuvat perheenjäsenet poronomistajat ja poronhoitotyöhön osallistuvat perheenjäsenet maatalousyrittäjätoimintaa jatkavat eläkkeensaajat apurahansaajat. Maatalousyrittäjää verotetaan luonnollisena henkilönä ja tulo jaetaan yrittäjäpuolisoille. Maatalousyrittäjän ja hänen puolisonsa palkka eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Perheenjäsenenä vakuutetaan tilalla työskentelevä vuotias lähisukulainen, jolle maksetaan rahapalkkaa. Perheenjäseniä ovat yrittäjän lapset, ottolapset, lastenlapset, vanhemmat, isovanhemmat sekä vävyt ja miniät. Myös yrittäjän veljet, sisaret, sedät, tädit sekä veljen tai sisaren lapsi voidaan vakuuttaa perheenjäseninä. Perheenjäsenen avopuolisoa ei vakuuteta MYEL:n mukaisesti. Yrittäjän vanhemmat tai lapset vakuutetaan, vaikka he eivät asuisikaan tilalla. Heidän tulee kuitenkin tehdä työtä viljelmällä päätoimisesti. Kuolinpesän tilalla työskentelevät lapset vakuutetaan perheenjäseninä, jos leskellä yksinään on hallintaoikeus kuolinpesään. 111

112 Maataloutta voidaan harjoittaa myös kahden tai useamman henkilön muodostamana yhteenliittymänä. Maatalousyhtymässä maataloutta harjoittavat vakuutetaan MYEL:n mukaisina yrittäjinä. Yhtymä voi olla esimerkiksi kahden tai useamman henkilön yhdessä omistama tai vuokraama maatila. Osakkaan puoliso ja perheenjäsenet voidaan myös vakuuttaa, jos he osallistuvat maatilan töihin. Verotuksessa yhtymästä käytetään nimitystä verotusyhtymä. Verotusyhtymän tulos jaetaan osakkaille heidän osuuksiensa mukaisessa suhteessa. Jos maatalousyrittäjä on myös apurahansaaja, hänellä tulee olla MYEL-vakuutus erikseen näistä molemmista. Lue lisää MYEL-vakuuttamisesta Mela - Vakuutusturva YEL- ja MYEL-työtulot YEL- ja MYEL-työtulot Päivärahan perusteena käytetään YEL- ja/tai MYEL-työtuloa silloin, kun yrittäjä tai apurahansaaja on vakuuttamisvelvollinen. Elinkeinotoiminnan ansiotuloa tai palkkatuloa omasta yrityksestä voidaan käyttää perusteena vain silloin, kun yrittäjä ei ole velvollinen ottamaan YEL- tai MYEL-vakuutusta. Vakuuttamisvelvollisuus Yrittäjäeläkevakuutus on pakollinen, kun yrittäjä täyttää vakuuttamisen edellytykset. Pelkkä yrityksen omistaminen ei riitä yrittäjäeläkevakuutuksen perusteeksi. Eläkevakuutus edellyttää työntekoa. Omistussuhde ja erilaiset yhtiömuodot saattavat kuitenkin vaikuttaa yhtiössä työskentelevän henkilön eläkevakuutukseen. Vakuuttamisvelvollisuus koskee YEL:n ja MYEL:n piiriin kuuluvia vuotiaita yrittäjiä, joiden yritystoiminta on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 4 kuukautta. Vakuutus on otettava 6 kuukauden kuluessa yrittäjien eläkelaeissa tarkoitetun yrittäjätoiminnan alkamisesta. YEL- tai MYEL-vakuutuksen alkamishetken kannalta merkityksellistä ei ole se, milloin yritys on perustettu, vaan milloin toiminta on sen laajuista, että vakuutus tulee ottaa. Vakuutuksen alkamisajankohta on se hetki, jolloin yrittäjätoiminta on niin laajaa, että 12 kuukauden tarkastelujaksolla vuotuinen tuloraja ylittyy. Yrittäjä voi ottaa vakuutuksen taannehtivasti enintään kuluvalle ja kolmelle edelliselle kalenterivuodelle. Vakuuttamisvelvollisuuden alkamisen arviointi perustuu usein eläkevakuutusyhtiön yrittäjältä itseltään saamiin tietoihin. Ratkaisutyössä voit lähteä siitä, että jos yrittäjä on ottanut vakuutuksen, se on otettu oikeasta hetkestä. Edeltävää aikaa ei tarvitse selvittää, vaikka elinkeinotoiminnan ansiotuloa olisikin yli vakuuttamisen rajan ennen vakuutuksen alkamista. Eläkelaitos vahvistaa yrittäjälle vakuutuksen alkaessa yrittäjän työpanosta vastaavan vuotuisen työtulon. YEL-vakuutus on pakollinen, jos työtulo vuonna 2015 ylittää 7 502,14 euroa vuodessa. YEL-työtulo voi olla enintään euroa/v. vuonna MYELvakuutuksen vastaava vakuuttamista edellyttävä työtuloraja on 3 751,07 euroa vuodessa. MYEL-vakuuttamisessa on myös muita vakuuttamisen ehtoja. Lue lisää Pakollinen vakuutus. 112

113 Yrittäjänä toimivat eläkkeensaajat ovat vakuuttamisvelvollisia lukuun ottamatta vanhuuseläkkeellä olevia, jotka voivat halutessaan ottaa vapaaehtoisen vakuutuksen. Vakuuttamisvelvollisuus koskee myös sivutoimisia yrittäjiä, jos tuloraja täyttyy. YELvakuutus koskee kaikkea YEL:n piiriin kuuluvaa yrittäjätoimintaa ja MYEL-vakuutus MYEL:n piiriin kuuluvaa yrittäjätoimintaa, vaikka yritystoimintaa harjoitettaisiin useamman yrityksen nimissä tai useilla toimialoilla. Jos maatilatalouden yhteydessä harjoitetaan erillistä yritystoimintaa, jota verotetaan elinkeinotoiminnan verotuksesta annetun lain (EVL) mukaan, yritystoiminta kuuluu YEL:n piiriin. Vakuuttamisvelvollisuus koskee myös vuotiaita veronalaisen apurahan saajia. MYEL-vakuutus on pakollinen, jos vakuutettu on saanut Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan vähintään neljän kuukauden taiteelliseen tai tieteelliseen työskentelyyn ja se on euromäärältään vähintään 1 250,36 euroa vastaten vuosiansiona 3 751,07 euroa. Jos MYEL-vakuutettu on myös apurahansaaja, apurahan osalta vakuutus vahvistetaan erikseen. Vanhat vapautukset Esimerkki Aiemmin voimassa olleen lainsäädännön perusteella yrittäjällä oli tietyin ehdoin mahdollisuus saada vapautus vakuuttamisvelvollisuudesta, vaikka yrittäjätoiminta laajuutensa puolesta tulisi vakuuttaa, esim. sivutoiminen yrittäjä tai yrittäjä, jolle karttui muualta eläketurvaa. Vapautukset päättyivät vuoden 2007 alusta vuonna 1961 tai sen jälkeen syntyneiltä. Vanhemmilla ikäluokilla vapautus voi jatkua, jos vapautuksen edellytykset edelleen täyttyvät tai kunnes yrittäjä itse hankkii vakuutuksen. Eläketurvakeskuksen tehtävänä on valvoa vapauttamisedellytysten täyttymistä. Ennen vuotta 1961 syntynyt lääkäri, joka on julkisen terveydenhuollon palveluksessa päätoimessa ja toimii sivutoimisesti yksityispuolella, on vapautettu YELvakuuttamisvelvollisuudesta, jos yksityispraktiikan tulot ovat enintään 1/3 päätoimen palkkatuloista. Lääkäri on ilmoitusvelvollinen, jos tulot ylittyvät. Muutokset YEL- ja MYEL-vakuuttamisessa Jos yrittäjän työtuloon vaikuttavat seikat muuttuvat olennaisesti työtulon vahvistamisen jälkeen, eläkelaitos tarkistaa YEL/MYEL-työtulon hakemuksesta tai omasta aloitteestaan. Eläkelaitos voi myös päättää takautuvasti yrittäjän vakuutuksen, jos yrittäjä ei enää täytä YEL/MYEL-vakuutuksen piiriin kuulumisen edellytyksiä. Yleensä näin tapahtuu, kun yrittäjän työpanos jää alle YEL/MYEL-vakuuttamisen alarajan. Yrittäjän vahvistetun työtulon muuttaminen Yrittäjän eläkelain säännösten mukaan YEL-työtulon tulisi vastata sellaista palkkaa, joka olisi maksettava, jos työn tekisi joku muu yhtä ammattitaitoinen henkilö yrittäjän sijaan. ETK on antanut toimialakohtaiset ohjeet työtulon määrittelemiseksi. Yrittäjän työtulon oikea määrittely voi kuitenkin olla ongelmallista varsinkin toiminnan alkuvaiheessa. Toiminnan jatkuessa voi tulla tarvetta työtulon korottamiseen tai laskemiseen. Eläkelaitos voi korottaa yrittäjän työtuloa esimerkiksi silloin, kun yrittäjätoiminta laajenee tai aiemmin sivutoimisesti yrittäjänä ollut aloittaa kokopäiväisen yrittäjätoiminnan. Työtuloa voidaan vastaavasti myös laskea. Työtuloa voidaan muuttaa myös silloin, jos yrittäjän oma työpanos muuttuu tilapäisesti vähintään noin vuoden ajaksi esimerkiksi 113

114 vanhempainvapaan tai pitkäaikaisen sairastumisen johdosta. Yrittäjä voi ilmoittaa eläkelaitokselle työtulon pienentämisestä vastaamaan hänen muuttunutta työpanostaan. Eläkelaitos selvittää muutoksen perusteet ja antaa työtulon muuttamisesta yrittäjälle päätöksen. Työtuloa ei pääsääntöisesti muuteta takautuvasti vaan ajassa eteenpäin. Poikkeuksellisesti yrittäjän työtuloa voidaan muuttaa hänen tosiasiallista työskentelyään vastaavaksi työkyvyn alentumisesta eli eläketapahtumasta lähtien, kun yrittäjä siirtyy työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Päätös työtulon muuttamisesta voidaan tehdä eläkehakemuksen käsittelyn yhteydessä takautuvasti. YEL-työtuloa korotetaan joskus huomattavasti ennen etuusoikeuden alkamista. Jos huomaat, että YEL-työtuloa on korotettu poikkeuksellisen paljon ennen etuusoikeuden alkamista, ota yhteyttä eläkelaitokseen ja tiedustele, mihin korotus on perustunut. YELtyötulon vahvistaminen ja työtulon muuttaminen kuuluvat eläkelaitoksen päätösvaltaan. Yhteydenotto ei välttämättä johda toimenpiteisiin, koska eläkelaitos on jo antanut asiassa päätöksen. Sillä voi kuitenkin olla vaikutusta siihen, että eläkelaitos vastaisuudessa selvittää tarkemmin korotuksen perusteet ennen päätöksen antamista. Vakuutusjärjestelyn korjaaminen Jos vakuuttamisen peruste muuttuu lainmuutoksen tai muun vastaavan tapahtuman johdosta ja yrittäjän vakuutus on jäänyt muuttamatta, eläkelaitos oikaisee virheellisen vakuuttamisen yleensä ajassa eteenpäin. Esim. jos jälkeenpäin käy ilmi, että yrityksen osakas on edelleen jälkeen työntekijän eläkelain tai merimieseläkelain mukaisesti vakuutettuna, vaikka hänen olisi pitänyt yrittäjämääritelmän muutoksen johdosta siirtyä YEL-vakuutuksen piiriin, vakuutusjärjestely korjataan ajassa eteenpäin. Takautuva vakuutusjärjestelyn korjaaminen siirtymäajan jälkeen on mahdollista vain yrittäjän nimenomaisesta vaatimuksesta. Sama koskee mm. tilanteita, joissa on kyse YEL:n ja MYEL:n välisestä rajanvedosta. Vakuutusmuodon oikeellisuutta ei tarvitse Kelassa selvittää, vaan voit toimia tulojen huomioimisessa sen mukaan kuin eläkelaitos on katsonut oikeaksi. YEL/MYEL-vakuutuksen lakkauttaminen YEL/MYEL-vakuutus lakkautetaan, jos yrittäjätoiminta päättyy tai muuttuu niin pienimuotoiseksi, että työtulo jää alle laissa säädetyn minimimäärän. Yrittäjä voi kuitenkin halutessaan ottaa vapaaehtoisen yrittäjävakuutuksen. Eläkelaitos voi myös omaaloitteisesti päättää yrittäjän pakollisen YEL-vakuutuksen, jos yrittäjällä ei ole enää tuloa yrityksestä. Eläkelaitos päättää vakuutuksen takautuvasti siihen ajankohtaan, jolloin vakuuttamisen edellytykset eivät enää täyty. Vakuutus voidaan joskus lakkauttaa pitkältäkin takautuvalta ajalta. Lyhyen sairastumisen ajaksi YEL/MYEL-vakuutusta ei yleensä lakkauteta. Jos sairaus jatkuu pitkään, yrittäjä voi alentaa tilapäisesti työtuloa alentuneen työkyvyn mukaisesti tai harkinnan mukaan lopettaa vakuutuksen. Jos yrittäjä jää vanhempainvapaalle eikä osallistu sen aikana yrityksen toimintaan lainkaan, hän voi lakkauttaa YEL/MYEL-vakuutuksen. Yrittäjän tulee ottaa YEL/MYELvakuutus, jos hän aloittaa yrittäjätoiminnan uudelleen vanhempainvapaan jälkeen ja vakuuttamisen edellytykset täyttyvät. 114

115 Jos yrittäjän YEL/MYEL-vakuutus päättyy silloin, kun työkyvyttömyys tai äitiys-, isyystai vanhempainvapaa alkaa, etuuden perusteena voidaan kuitenkin ottaa huomioon etuusoikeuden alkamista edeltävä YEL/MYEL-työtulo. Lue lisää YEL-vakuutuksen lakkauttamisesta Yrittäjän vakuutuksen lakkaaminen Takautuvan lakkauttamisen vaikutukset Eläkelaitoksesta ei välity Kelaan tietoa YEL/MYEL-vakuutuksen takautuvasta lakkauttamisesta. Jos etuusasiaa käsitellessäsi havaitset, että YEL/MYEL-vakuutus on lakkautettu takautuvasti, selvitä onko sillä vaikutusta aikaisempiin ratkaisuihin. Päivärahapäätös on oikaistava, jos lakkautus vaikuttaa päivärahaetuuden määrään, päivärahan jakamiseen työnantajan tai yrittäjän kesken tai YEL-päivärahaan. Jos YEL/MYEL-vakuutus on lakkautettu siten, että se koskee verovuotta, myös SVL-työtulo on korjattava. Tee tällöin oiwassa toimeksiantotyö tietotukeen (SVL-työtulon korjaus/eläkkeet, työttömyysturva ja kv.tietoliik 20361/Työtulo- ja verotustiedot 20361). Vakuuttamisen valvonta Eläketurvakeskus (ETK) valvoo YEL-vakuuttamista ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) MYEL-vakuuttamista. Jos yrittäjä ei ole ottanut vakuutusta vaikka hänen työskentelynsä täyttää vakuuttamisen edellytykset, ETK tai Mela kehottaa häntä kohtuullisessa ajassa korjaamaan laiminlyönnin. Jos yrittäjä ei noudata saamaansa kehotusta, ETK tai Mela voi ottaa yrittäjän puolesta ja kustannuksella vakuutuksen. Vakuuttamisvelvollisuuden selvittäminen Vakuuttamisvelvollisuuden selvittäminen Jos yrittäjä työskentelee yrityksessä ja elinkeinotoiminnan ansiotulo tai palkkatulo omasta yrityksestä tai apurahansaajan veronalainen apuraha selvästi ylittää vakuuttamisvelvollisuuden vuositulorajan eikä hänellä ole YEL- tai MYEL-vakuutusta, selvitä, onko Kelassa jo tietoa yritystoiminnasta tai apurahasta. Tutustu yrittäjän aiempiin verotietoihin, keskeneräisen verotuksen tietoihin ja YTJ-järjestelmästä saataviin yrityksen toimintaa kuvaaviin tietoihin. Pyydä yrittäjältä selvitys, miksi hän ei ole ottanut vakuutusta (suullisesti tai kirjeellä PRL30/VRL29). Selvitys tulee pyytää, jos yrittäjällä tai apurahansaajalla on verotuksessa ansiotuloja tai apurahatuloja yli euroa vuodessa. Selvitä vakuuttaminen, jos SVLtyötulojen yhteydessä näytetään kirjaintunnus Z eikä saman työtulovuoden vakuuttamista ole aiemmin selvitetty. Koska YEL- ja MYEL-vakuutus perustuu yrittäjän omaan työpanokseen, on mahdollista, että yrittäjällä ei ole vakuutusta, vaikka vuosituloraja ylittyy. Selvitä asiaa tarvittaessa ETK:n yrittäjävalvonta-asioita hoitavasta yksiköstä (Yhteystiedot Etk.fi) tai sähköpostilla [email protected] tai Melan MYEL-vakuuttamisen asiantuntijoilta (Mela Yhteystietohaku). Maatalousyrittäjän ja apurahansaajien vakuuttaminen, ohjeistus ja vakuuttamisen valvonta hoidetaan keskitetysti Melassa. YELvakuuttamispäätökset tehdään työeläkeyhtiöissä ja työeläkekassoissa. YEL-vakuutuksen 115

116 piiriin kuuluvien yrittäjien vakuuttamisen valvonta hoidetaan ETK:ssa mm. verotustietojen perusteella jälkikäteen. ETK:sta tai Melasta voit saada tietoa siitä, jos yrittäjää ei valvonnan perusteella ole pidetty vakuuttamisvelvollisena. Syynä tähän voi olla esim. se, että yrittäjän oma työpanos yrityksessä on vähäinen tai sitä ei ole lainkaan. Ansiotulo on voinut kertyä esim. muilla teetetystä alihankintatyöstä. Perheyrityksessä puolison työpanokseen perustuva tulo voi olla verotuksellisista syistä jaettu molemmille puolisoille. Sairausvakuutuslain mukaisen työtulon kannalta tilanteen arviointi voi olla hankalaa, jos ETK tai Mela eivät katso henkilöä vakuuttamisvelvolliseksi, mutta verotuksellisesti tulot katsotaan ansiotuloksi. Tällainen tilanne voi olla esim. silloin, kun kyse on pellon vuokraamisesta tai traktorin, kaivinkoneen tai koko yrityksen myynnistä saaduista tuloista, jotka verotuksessa otetaan huomioon ansiotulona. Toimintaan ei liity yrittäjän omaa työpanosta, minkä vuoksi YEL- tai MYEL-vakuutus ei ole tarpeen. Vuokratulo ja omaisuuden myynnistä saatu tulo ovat verotuksessa yleensä pääomatuloa, mutta joissakin tilanteissa ne voidaan verotuksessa lukea ansiotuloksi. Tällöin on yksittäistapauksessa saatujen tietojen valossa arvioitava, voidaanko tulot huomioida SVLtyötuloina vai katsotaanko, että kyse on lähinnä pääomatuloon verrattavasta tulosta eikä sitä huomioida etuuden perusteena. Voit ottaa yhteyttä työeläkelaitokseen, jos henkilöllä on jo YEL-vakuutus, mutta sen määrä muuttuu tai YEL-vakuutus lakkaa ja tarvitset lisätietoja. Kun vakuuttamisvelvollisuutta selvitettäessä käy ilmi, että yrittäjä työskentelee yrityksessä hänen vuosityötulonsa ylittää euroa hän ei ole esittänyt riittävää selvitystä siitä, miksi hän ei ole ottanut YEL- tai MYELvakuutusta eikä ETK:n tai Melan tiedoista ilmene, ettei häntä pidetä vakuuttamisvelvollisena, kyseessä on todennäköisesti vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönti. Tällöin voidaan jättää huomioonottamatta verotuksessa todettu elinkeinotoiminnan ansiotulo maatalouden ansiotulo ansiotulo yhtymästä palkkatulo omasta yrityksestä tai maataloudesta yrittäjätoimintaan liittyvä työkorvaus metsätalouteen liittyvän hankintatyön arvo porotalouden ansiotulo tai veronalainen apuraha. Kun olet selvittänyt vakuuttamisvelvollisuuden ja päätynyt siihen, ettei ole perusteltua käyttää etuuden perusteena elinkeinotoiminnan ansiotuloa tai palkkatuloa omasta yrityksestä, tee Toimeksiantotyö OIWAssa Tietohallinto-osaston Tietotuki-ryhmän Eläkkeet, työttömyysturva ja kv.tietoliik 20361/Työtulo- ja verotustiedot työjonoon. Kirjoita kommenttikenttään, miten tietoja tulee korjata, mitä selvityksiä on tehty ja mitä verovuotta asia koskee. Huomaa, että Tietotuki ei arvioi sitä, onko yrittäjä vakuuttamisvelvollinen vai ei. Epäselvässä tilanteessa asiantuntijalausunto on pyydettävä etuusosastolta. 116

117 Kun SVL-työtulo on korjattu, voit tehdä päätöksen. Lisää päätökseen perustelu, miksi tuloa ei ole otettu huomioon etuuden perusteena. Työtulo voidaan myöhemmin tarkistaa, jos yrittäjä toimittaa uutta selvitystä. Yrittäjäpalkan tarkistus Yrittäjäpalkan tarkistus Yrittäjällä voi olla palkkatuloa omasta yrityksestä ja hän voi lisäksi oman yritystoiminnan ohella olla palkkatyössä toisen palveluksessa. YEL- ja/tai MYEL-työtulo korvaa omasta yrityksestä maksettavan palkan. Jos YEL- ja/tai MYEL-vakuutettu yrittäjä saa palkkaa yritystoiminnan ulkopuolisesta työsuhteesta, työtuloksi luetaan YEL- ja/tai MYEL-työtulo sekä palkka. Yrittäjätoiminnasta saatu palkka voidaan joskus ilmoittaa verotuksessa väärällä suorituslajilla palkansaajan palkkana, vaikka palkka on omasta yrityksestä. Jos tietoja ei selvitetä, SVL-työtulo voi olla liian suuri. Sen vuoksi SVL-työtulon laskennassa muodostetaan X-tunnus, jos YEL- tai MYEL-vakuutetulla henkilöllä on verotustiedoissa palkansaajan palkkaa, mutta ei lainkaan yrittäjän palkkaa. Jos vakuutetun SVL-työtulojen yhteydessä on kirjaintunnus X, tee Toimeksiantotyö OIWAssa Tietohallinto-osaston Tietotuki-ryhmän Eläkkeet,työttömyysturva ja kv.tietoliik 20361/Työtulo- ja verotustiedot työjonoon. Tietotuki selvittää X-tunnuksen ja sulkee toimeksiantotyön. Jos asian selvittäminen vaatii tietoja vakuutetulta, Tietotuki kirjoittaa tarvittavat tiedot toimeksiantotyön kommenttikenttään ja palauttaa toimeksiantotyön vakuutuspiirin työjonoon. Pyydä tarvittavat tiedot ja käännä tämän jälkeen toimeksiantotyö takaisin Työtulo- ja verotustiedot -työjonoon. Vapaaehtoinen vakuutus Vapaaehtoinen vakuutus Jos yrittäjä, jolla ei ole velvollisuutta ottaa yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaista vakuutusta, ottaa vapaaehtoisen YEL- tai MYEL-vakuutuksen, hänen työtulokseen katsotaan vapaaehtoisen eläkevakuutuksen työtulo. Huomaa, että työvahingon varalle otetun vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen työtuloa ei voi ottaa huomioon päivärahaetuuden perusteena käytettävänä työtulona. 117

118 Työkorvaus Työkorvaus Yrittäjätoimintaan liittyvä työkorvaus luetaan SVL-työtuloksi, jos vakuutettu ei ole velvollinen ottamaan YEL-vakuutusta. Työkorvaus on korvausta työstä tai toimeksiannosta silloin, kun henkilö ei ole työ- tai virkasuhteessa toimeksiantajaan. Työkorvaus huomioidaan etuuden perusteena joko verotuksessa todettuina tuloina tai kuuden kuukauden tuloina, jos tulot ovat jatkuvia. Työkorvauksen saajat ovat usein ns. freelancer-työntekijöitä, jotka toimivat esim. toimittajina tai valokuvaajina. Freelancer voi olla samaan aikaan työsuhteessa tai tehdä toimeksiantoja olematta työsuhteessa. SVL-työtulon kannalta työsuhteessa saadut tulot ovat palkkatuloa ja toimeksiannon perusteella saadut työkorvaukset ovat yrittäjätuloa. Jos YEL-vakuuttamisen raja ylittyy, työkorvauksen saajan pitäisi ottaa YEL-vakuutus samoin periaattein kuin muussa yrittäjätoiminnassa. Freelancer-työtä tekevällä henkilöllä voi olla verotusta varten ns. freelancer-verokortti, jonka perusteella häneltä pidätetään vero sekä työsuhteessa ansaituista palkoista että yrittäjätoimintaan liittyvistä palkkioista. Työkorvauksen maksajan tulee ennakkoperintälain (EPL 118/ ) mukaan pidättää vero työkorvauksesta samalla tavoin kuin pää- tai sivutoimen palkasta, jos työkorvauksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. SVL-työtulojen määräytymiseen freelancer-verokortilla ei ole vaikutusta. Omaishoidon tuki ja perhehoitajan palkkio ovat SVL-työtulona huomioon otettavaa tuloa. Verotuksellisesti niitä pidetään työkorvauksena. Kunnan kanssa hoitosopimuksen tehnyt omaishoitaja ja toimeksiantosopimuksen tehnyt perhehoitaja kuuluvat kunnallisen eläketurvan piiriin, vaikka he eivät ole työsuhteessa kuntaan. He eivät tältä osin ole velvollisia ottamaan YEL-vakuutusta. Työkorvausta voidaan maksaa myös henkilölle, joka tekee työtä kunnalle, valtiolle tai kirkolle toimeksianto- tai konsulttisopimuksen tai muun vastaavan järjestelyn perusteella. Hänet vakuutetaan toimeksiantajasta riippuen kunnallisen, valtion tai kirkon eläkelain perusteella edellyttäen, ettei hän harjoita toimintaansa yhtiön tai muun yhteisön nimissä eikä kuulu ennakkoperintärekisteriin. Henkilö ei tältä osin ole velvollinen ottamaan YELvakuutusta. Ennakkoperintälain (EPL 118/ a ) mukainen työpanokseen perustuva osinko on työkorvausta, jos sitä ei ole saatu työsuhteessa. Vähennykset Vähennykset Työtulosta tehtävät vähennykset Työ- tai virkasuhteessa saadusta palkkatulosta ja siihen verrattavasta henkilökohtaisesta tulosta vähennetään tuloverolain (TVL) 1535/ :n mukaiset tulonhankkimismenot ja tehdään vakuutusmaksuvähennys (SVL 1224/ luku 4 a ja 5 ). Myös ulkomaan palkkatulosta tehdään edellä mainitut vähennykset. 118

119 Vakuutusmaksuvähennys on 60 prosenttia sairausvakuutuksen päivärahamaksun, alle 53-vuotiaan työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun yhteismäärästä (SVL 1224/ luku 4 a ). Vakuutusmaksuvähennys on 4,28 % työtulosta vuonna Tulonhankkimisvähennykset tehdään sekä verotuksessa todetuista työtuloista että esitetyistä työtuloista (SVL 1224/ luku 5 1 mom.). Vakuutuspalkasta tehdään vain TVL 1535/ :n 1 mom. 1 kohdan mukainen tulonhankkimisvähennys (620 euroa) ja vakuutusmaksuvähennys (SVL 1224/ luku 4 a ja 5 3 mom.). Tuloverolain 1535/ a :ssä säädettyä työasuntovähennystä ei tehdä päivärahaetuuden perusteena käytettävästä työtulosta, koska vähennyksen tekemisestä ei säädetä sairausvakuutuslaissa. YEL- tai MYEL-työtulosta ei vähennetä tulonhankkimismenoja eikä tehdä vakuutusmaksuvähennystä (SVL 1224/ luku 4 a ja 5 2 mom.). Vähennykset tehdään ohjelmallisesti verotuksessa todetusta työtulosta. Jos arvioit työtuloja hakijan esittämien tulojen perusteella, pyydä tarvittaessa hakijalta selvitys tulonhankkimismenoista kuten työmatkakustannuksista ja ay-jäsenmaksuista (suullisesti tai asiakaskirje PRL07, VRL03, ERL03, KRL05). Tulonhankkimisvähennys (620 euroa) tehdään ohjelmallisesti kuuden kuukauden työtulosta. Tulonhankkimismenot ovat: 1) Tulonhankkimisvähennys Palkkatulosta tehdään tulonhankkimisvähennys 620 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon määrä koskee kaikkia palkansaajia on ollut sama vuodesta 2004 alkaen 2) Jäsenmaksut Tulonhankkimismenoina vähennetään työmarkkinajärjestöjen ja työttömyyskassojen jäsenmaksut. 3) Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut vähennetään käytettävissä olevan halvimman kulkuneuvon mukaan. Vähentäminen tehdään aina, jos hakijalla on ollut matkakuluja. Vähennys on enintään euroa ja siltä osin kuin kustannukset ylittävät 750 euroa vuonna 2015 (600 euroa vuonna 2014). Vähennysten arvioinnissa noudatetaan verohallinnon käytäntöä. Työssäkäyntikuukausia huomioidaan enintään 11 kk vuodessa. Jos vakuutettu voi käyttää julkisia liikennevälineitä, matkakustannukset otetaan huomioon julkisen liikenteen taksan mukaisena. Jos vakuutettu on hakemuksessa ilmoittanut, että hänellä ei ole työmatkakuluja ja tieto on ristiriidassa muualta saatujen tietojen kanssa (esim. verotiedoissa on matkakuluja eikä työnantaja tai asuinpaikka ole muuttunut), pyydä vakuutetulta selvitys työmatkakulujen puuttumisesta. Jos hän ei esitä hyväksyttävää syytä, vähennä matkakulut tiedossa olevan halvimman kulkuneuvon mukaan. 119

120 Jos matkakulut voidaan ottaa huomioon oman auton käytön mukaan, laskennassa käytetään sen verovuoden ohjetta, johon suurin osa tuloista kohdistuu. Verohallinnon hyväksymä oman auton käytön kilometrikorvaus on 0,25 euroa/km. Määrä on sama vuosina 2014 ja Jos henkilö on säännöllisessä ansiotyössä (yleensä 5 pv/vko), arvioidaan hänellä olevan keskimäärin 22 työpäivää työssäolokuukautta kohti, ellei todellista työpäivien määrää ole tiedossa. Lue lisää verohallinnon käytännöstä matkakulujen huomioon ottamisessa Verohallinto > Kodin ja työpaikan väliset matkakulut 4) Muut tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot siltä osin kuin niiden yhteismäärä ylittää tulonhankkimisvähennyksen määrän 620 euroa. Esimerkiksi kulut omien työkalujen käyttämisestä, ammattikirjallisuuden hankkimisesta, puhelinkulut ja työhuonevähennys ovat verotuksessa vähennyskelpoisia tulonhankkimisvähennyksen ylittävältä osalta. 5) Moottorisaha- ja metsurivähennys Metsätöissä voi saada vähennyksen omien työvälineiden (moottorisaha, traktori) käytöstä. Vähennykset voi saada verotuksessa siltä osin kuin menojen yhteismäärä ylittää tulonhankkimisvähennyksen määrän 620 euroa. Moottori- tai raivaussahan käytöstä aiheutuneiksi kustannuksiksi katsotaan 30 tai verovelvollisen vaatimuksesta 40 prosenttia palkkatulon määrästä. Jos metsätyöstä saatu palkkatulo on vähintään kolmasosa kaikista ansiotuloista, palkkatulon hankkimisesta aiheutuneina menoina (metsurivähennyksenä) otetaan huomioon lisäksi 5 % palkkatulon määrästä, kuitenkin enintään 240 euroa. Työnantaja ilmoittaa yleensä palkkailmoituksessa moottorisaha- ja metsurivähennyksen määrän. Erityistapauksia Opettajat Opettajien noin kahden kuukauden kesäkeskeytys/vuosiloma (kesäloma) huomioidaan asunnon ja työpaikan välisiä matkakuluja arvioitaessa. Matkakulut otetaan huomioon kuuden kuukauden tuloissa vain viideltä kuukaudelta. Perhepäivähoitajat Omassa kodissaan työskentelevälle kunnalliselle perhepäivähoitajalle hyväksytään tulon hankkimisesta aiheutuneina menoina vähennykseksi työnantajan maksamat kustannuskorvaukset maksetun määräisenä ilman eri selvitystä. Kustannuskorvauksen ulkopuolelle jäävät tulonhankkimiskulut perhepäivähoitaja voi vähentää verotuksessa erillisen selvityksen perusteella. Jos kunta on kuitenkin korvannut perhepäivähoitajalle jonkin tulonhankkimiskulun normaalin kustannuskorvauksen lisäksi, tällainen kulu ei oikeuta vähennykseen. Suomen Kuntaliitto antaa vuosittain kunnille suosituksen perhepäivähoitajille maksettavasta kustannuskorvauksesta. Laskennassa vähennyksenä otetaan huomioon 620 euroa sekä sen ylittävä osa. Yksityiskohtaisen selvityksen puuttuessa vähennetään yksityisen perhepäivähoitajan tulosta hoitomenoina 119,10 euroa/kuukausi jokaisesta hoidettavana olleesta lapsesta. Arvioitu määrä perustuu Suomen Kuntaliiton suositukseen kunnallisille 120

121 perhepäivähoitajille korvattavien hoitokustannusten määristä. Jollei lapsi ole viittä päivää viikossa perhepäivähoidossa, vähennetään lapsesta aiheutuneina hoitomenoina muun selvityksen puuttuessa 5,54 euroa/päivä. Merimiehet Merimiehillä voi olla kahdenlaista työtuloa, tavallista työtuloa tai ns. merityötuloa. Tavallisesta työtulosta tehdään samat tulonhankkimisvähennykset kuin muidenkin vakuutettujen työtulosta (matka ym. vähennykset). Merityötulosta tehdään kuitenkin vain tuloverolain (1535/1992) 95 :n 1 mom. 1 kohdan tarkoittama tulonhankkimisvähennys. Erityisalojen matkakustannukset (esim. rakennusalat) Erityisaloilla tarkoitetaan toimialoja, joilla erityistä työntekemispaikkaa joudutaan vaihtamaan usein alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi ja joilla ei yleensä ole varsinaista työntekemispaikkaa. Erityisaloja ovat esimerkiksi rakennus-, maanrakennus- ja metsäalat. Jos varsinaista työntekemispaikkaa ei ole, erityisaloilla matkat asunnolta erityiselle työntekemispaikalle rinnastetaan verotuksessa työmatkoihin. Kulut erityisalojen päivittäisistä matkoista asunnolta erityiselle työntekemispaikalle voidaan vähentää tulonhankkimiskuluina todellisen suuruisina ilman matkakustannusten omavastuuosuutta (750 e/v.), enimmäismäärää (7 000 e/v.) tai halvimman kulkuneuvon vaatimusta. Vähennys on mahdollista kuitenkin vain siltä osin kuin työnantaja ei korvaa kuluja verovapaasti. Erityisaloilla voidaan lisäksi vähentää lisääntyneet elantokustannukset tulonhankkimiskuluina, jos työnantaja ei ole korvannut niitä verovapaasti. Jos muuta selvitystä ei ole, vähennyksen määrä on sama kuin verovapaan ateriakorvauksen määrä. Vuonna 2015 ateriakorvaus on 10,00 euroa päivässä (9,75 euroa v. 2014). Ateriakorvausta vastaavaa vähennystä ei voi tehdä, jos työnantaja on järjestänyt työpaikkaruokailun erityiselle työntekemispaikalle tai sen välittömään läheisyyteen. Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö (sisältö) Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö Päivärahaetuuden ja kuntoutusrahan määrä määräytyy työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltäneenä vuonna toimitetussa verotuksessa todettujen työtulojen perusteella. Jos työkyvyttömyys tai etuusoikeus alkaa vuonna 2015, päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan perusteena käytetään vuoden 2013 verotuksessa todettuja työtuloja (SVL 1224/ luku 3 ). Verotuksessa todetut työtulot tarkistetaan vuosien 2015 ja 2014 palkkakertoimien suhteessa 1,363/1,350, jolloin kerroin on 1, Verovuodelle vahvistettua YEL- ja MYEL-työtuloa käytetään vastaavasti etuuden perusteena. Yli viisi vuotta vanhat työtulot Jos tarvitset valmistelussa yli viisi vuotta vanhoja työtuloja, lähetä tuloja koskeva pyyntö TEOSPAIVARAHA/TEOS-sähköpostiin. Työtulot ovat yleensä palautettavissa aikaisemmasta ratkaisusta tai tietokannasta. Jos työtuloja ei ole saatavissa ohjelmasta, saat erikseen ohjeet tietojen pyytämisestä vakuutetulta tai verohallinnolta. 121

122 Arvioverotus Arvioverotettuja tuloja ei käytetä päivärahaetuuden ja kuntoutusrahan määrän perusteena niissä tapauksissa, joissa arvioverotus on tehty sen johdosta, että veroilmoitusta ei ole annettu (SVL 1224/ luku 2 6 mom.). Arvioverotus tehdään silloin, kun vakuutettu ei ole antanut omaa veroilmoitusta tai hän ei ole palauttanut korjattuna esitäytettyä veroilmoitusta (esim. ei ole ilmoittanut tuloa, jonka on saanut ja jota ei näy esitäytetyssä veroilmoituksessa). Jos kysymyksessä on palkansaaja, työnantaja antaa veroviranomaiselle vuosi-ilmoituksessa tiedot verovuonna maksamistaan palkoista ja luontoiseduista. Näitä vuosi-ilmoituksella veroviranomaiselle ilmoitettuja tuloja ei arvioveroteta. Verohallinnolta suorasiirtona saadut palkat ja muut työtulot on huomioitu SVL-työtulossa. Voit käyttää tuloja sellaisenaan etuuden perusteena. Jos yrittäjä ei ole antanut veroilmoitusta, yhtymän, maatalouden tai elinkeinotoiminnan arvioverotettu ansiotulo-osuus ei sisälly SVL-työtuloon. Jos yrittäjällä on YEL- ja/tai MYEL-vakuutus, arvioverotuksesta huolimatta voit ottaa YEL- ja/tai MYEL-työtulon etuuden perusteena huomioon. Verotustiedot-kyselyssä näytettävä Arvioverotus-tieto ei siis vaikuta päivärahan käsittelyyn verotuksessa todettujen työtulojen perusteella. Päivärahan hakija voi myös esittää kuuden kuukauden työtulot. Voit huomioida ja käsitellä hakijan esittämät tulot ohjeiden mukaisesti. Yli vuodenvaihteen jatkuvat etuudet Yli vuodenvaihteen jatkuvat etuudet Verotuksessa todettu työtulo ei muutu niissä tapauksissa, joissa päivärahaetuus tai kuntoutusraha jatkuu ilman katkosta yli vuodenvaihteen. Yhdenjaksoisena myönnetyn etuuden määrä ei muutu vuodenvaihteessa. Kun yli vuodenvaihteen jatkuneeseen päivärahaetuuteen tai kuntoutusrahaan tulee vähintään päivän katkos, käytetään sen jälkeisellä ajalla etuuden perusteena uutta verotuksessa todettua työtuloa (SVL 1224/ luku 3 ). Kuntoutusrahassa uutta työtuloa käytetään vain, jos kyseessä on uusi kuntoutus. Esimerkki Työkyvyttömyys alkaa marraskuussa 2014, jolloin työtulona on verovuoden 2012 verotuksessa todettu työtulo. Työkyvyttömyys jatkuu yli vuoden vaihteen 2014/2015. Sairauspäivärahan määrä lasketaan myös vuoden 2015 puolella verovuoden 2012 työtulon perusteella niin kauan kunnes etuuden maksaminen katkeaa vähintään yhden päivän ajaksi. 122

123 Etuuslajin vaihtuminen Etuuslajin vaihtuminen Jos päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan maksaminen jatkuu ilman päivänkään katkosta, mutta etuuslaji vaihtuu, haetaan uudet työtulot perusteeksi ohjelmallisesti. Jos edeltävässä etuudessa käytetty verotuksessa todettu työtulo on suurempi kuin uusi työtulo, käytetään edeltävän etuuden perusteena ollutta työtuloa. Jos sairauspäiväraha jatkuu suoraan osasairauspäivärahan jälkeen, sitä ei pidetä etuuslajin vaihtumisena. Sairauspäivärahan suuruus määräytyy osasairauspäivärahaa myönnettäessä laskettujen työtulojen perusteella. Esimerkki 1 Työkyvyttömyys alkaa vuonna 2014 jolloin sairauspäivärahan perusteena oleva työtulo on verovuodelta Sairauspäiväraha jatkuu yhdenjaksoisena vuoden 2015 tammikuun loppuun saakka. Äitiysrahakausi alkaa välittömästi sen jälkeen ilman päivänkään katkosta. Äitiysraha voidaan myöntää saman työtulon perusteella kuin sairauspäiväraha, jos sairauspäivärahan perusteena oleva työtulo on suurempi kuin muutoin äitiysrahan perusteena käytettävä verovuoden 2013 työtulo. Äitiysrahan määrä voi kuitenkin olla erisuuruinen kuin sairauspäiväraha johtuen työtulojen palkkakerrointarkistuksesta. Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaja Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaja Jos vakuutetun oikeus osatyökyvyttömyyseläkkeeseen on alkanut sinä verovuonna, jolta työtulot on otettava sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan määrän perusteeksi, sairauspäiväraha tai kuntoutusraha määrätään edellisen verovuoden työtulojen perusteella edellyttäen, että ne ovat suuremmat kuin osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamisvuoden työtulot. Vertailu tehdään palkkakertoimella korottamattomien verotuksessa todettujen työtulojen kesken, jonka jälkeen tehdään pakkakerroinkorotus (SVL 1224/ luku 3 2 mom.). Osa-aikaeläke Osa-aikaeläke Jos osa-aikaeläke on alkanut sinä verovuonna, jota koskevat työtulot olisivat työtulojen mukaan määräytyvän kuntoutusrahan perusteena, voidaan kuntoutusraha määrittää vakuutetun esittämien osa-aikaeläkkeen alkamista seuraavan täyden kalenterivuoden työtulojen perusteella. Havaitessasi eläkkeen alkaneen mainitun verovuoden aikana tiedustele hakijalta asiakaskirjeellä KRL16, haluaako tämä esittää vaihtoehtoiset työtulot. Esitettyjen työtulojen ei tarvitse olla vähintään 20 prosenttia verotuksessa todettuja työtuloja suuremmat. Osa-aikaeläkettä ei vähennetä vakuutetun esittämien eläkkeellä oloajan työtulojen perusteella määritetystä kuntoutusrahasta. 123

124 Vakuutetun esittäessä selvityksen vaihtoehtoisista työtuloista laske käsin, mitä työtuloja käyttämällä saavutetaan kuntoutujan kannalta edullisin lopputulos eli suurin kuntoutusrahan ja eläkkeen yhteismäärä. Edellä mainittu kuntoutusrahan määrittelytapa on vaihtoehtoinen muille määräytymisperusteille, joten vakuutettu voi halutessaan esittää selvityksen myös esimerkiksi ns. kuuden kuukauden työtuloista (KKRL 566/ ). Esitetyt työtulot Esitetyt työtulot Vakuutettu tai työnantaja voi hakea päivärahaa kuuden kuukauden työtulojen perusteella. Pyydä kuuden kuukauden palkkatiedot työnantajalta, jos hakemus saadaan vakuutetulta. Vaikka työntekijän työsuhde olisi jo päättynyt, voit hakemusta käsitellessäsi pyytää työnantajalta palkkatiedot, jos työnantajan yhteystiedot ovat käytettävissä tai saat ne vakuutetulta. Myös vakuutettu voi pyytää työnantajaa toimittamaan Kelaan palkkatiedot kuuden kuukauden ajalta hakemusta varten. Työnantaja voi ilmoittaa palkkatulot työnantajien asiointipalvelussa tai lomakkeella Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta (Y17). Etuuden määrä lasketaan esitettyjen työtulojen perusteella, jos ne ovat jatkuvasti olleet kahdella kerrottuna vähintään 20 % suuremmat kuin verotuksessa todetut, palkkakertoimella tarkistetut työtulot. Tulot on esitettävä työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltävän kuuden kuukauden ajalta. Työtulot voidaan esittää päivälleen työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltäneeltä kuudelta kuukaudelta tai viimeisimmän palkkakauden päättymisestä kuusi kuukautta taaksepäin. Esitetyt työtulot voidaan ottaa huomioon edellyttäen, että ne on luotettavasti selvitetty ja ne ovat jatkuvia. Pääsääntöisesti voit ottaa työtulot huomioon työnantajan ilmoituksen mukaisesti, ellei ole erityistä syytä epäillä, että ilmoitus olisi virheellinen. Kuuden kuukauden tuloina otetaan huomioon yleensä vain sellaiset tulot, jotka hakija on ansainnut sinä aikana, jona hän on ollut Suomen vakuutettu (SVL 1224/ luku 4 1 mom.). Kelan internet-sivuilla työnantajille on annettu ohjeet kuuden kuukauden työtulojen ilmoittamisesta. Lue lisää Ilmoitus 6 kuukauden palkasta Jos kuuden kuukauden palkkoja ei ole saatavissa suoraan työnantajalta ja joudut laskemaan työtulot palkkakuiteista, ota palkka huomioon samoin periaattein kuin työnantajan ilmoituksesta. Voit ottaa huomioon palkan kuuden kuukauden ajalta välittömästi työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltävään päivään saakka tai työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltävän palkkakauden päättymiseen asti. Etuuden alkamista edeltävään päivään Jos palkka esitetään kuuden kuukauden ajalta työkyvyttömyyden tai etuuden alkamista edeltävään päivään saakka, palkka ja siihen kuuluvat lisät otetaan huomioon päivästä päivään ilmoitetulta ajanjaksolta. 124

125 Esimerkki 1 Äitiysloma alkaa ja kuuden kuukauden palkat ilmoitetaan ajalta Palkan määrässä huomioidaan saman ajan ylityö-, vuorotyö- yms. lisät, esim. ylityökorvaus tehdystä työstä, vaikka korvaus maksettaisiin seuraavan vuoden puolella. Niitä ylityö-, vuorotyö- yms. lisiä ei oteta huomioon, jotka on ansaittu ennen 9.6. mutta jotka on maksettu ilmoitettuna aikajaksona. Palkkakausittain Jos kuuden kuukauden palkka esitetään palkkakausittain, työnantaja voi maksaa palkan lisiä, kuten ylityökorvauksia, vasta ylityön tekemistä seuraavassa palkkakaudessa. Tällöin kuuden kuukauden palkkaan voi ajanjakson ensimmäisessä palkkakaudessa sisältyä palkanlisiä työstä, joka on tehty kuuden kuukauden jaksoa edeltävänä aikana. Vastaavasti viimeisen palkkakauden aikana tehdystä ylityöstä saatu korvaus voi jäädä pois, jos se ei sisälly viimeiseen palkkakauteen. Tilanteet työsuhteen alkaessa tai päättyessä tulee huomioida erikseen. Esimerkki 2 Äitiysloma alkaa ja kuuden kuukauden palkat ilmoitetaan palkkakausittain palkkakauden jaksotuksesta riippuen esim. ajalta tai Jos palkan lisät, kuten ylityökorvaukset, ilmoitetaan ylityön tekemistä seuraavassa palkkakaudessa, kuuden kuukauden palkkana voi tulla huomioitavaksi ylityökorvauksia 4.6. tai alkavaa palkkajaksoa edeltävällä ajalla tehdystä ylityöstä. Vastaavasti tai päättyvän viimeisen palkkajakson aikana tehdyn ylityön korvaus voi jäädä pois, jos se ei sisälly kyseiseen palkkajaksoon. Vuosiloma-ajan palkan vaikutus Vuosiloma-ajan palkka voidaan maksaa etukäteen edellisessä palkkajaksossa. Tämä voi vaikuttaa siten, että kuuden kuukauden jaksoon sisältyy palkkaa alle tai yli kuudelta kuukaudelta. Huomio tämä, kun selvität kuuden kuukauden tuloja. Esimerkki 3 Kuuden kuukauden palkka ilmoitetaan ajalta Vuosiloma on pidetty kesäkuussa 2014 ja vuosiloman palkka on maksettu päättyneessä palkkakaudessa. Vuosilomapalkka tulee ottaa huomioon kuuden kuukauden tuloissa. Muutoin kuuden kuukauden jaksoon sisältyy vain viiden kuukauden palkat. Esimerkki 4 125

126 Kuuden kuukauden palkka ilmoitetaan ajalta Vuosiloma on pidetty kesäkuussa 2014 ja vuosiloman palkka on maksettu päättyneessä palkkakaudessa. Vuosilomapalkkaa ei tule ottaa huomioon kuuden kuukauden tuloissa. Muutoin kuuden kuukauden jaksoon sisältyy seitsemän kuukauden palkat. Muut huomioon otettavat palkkaerät Kuuden kuukauden tulojen lisäksi otetaan huomioon muut vuosittain maksettavat, palkkana pidettävät korvaukset, jotka ovat kertyneet enintään vuoden ajalta. Tällaisia suorituksia ovat esimerkiksi lomaraha, lomakorvaus ja muu toistuva suoritus kuten tulospalkkio tai bonus. Jos lomarahaa, lomakorvausta, tulospalkkiota tai bonusta ei makseta säännöllisesti palkanmaksun yhteydessä, työnantaja ilmoittaa nämä erät yleensä erillisenä suorituksena enintään vuoden ajalta. Lomakorvaus on korvausta ansaitusta, mutta pitämättä jääneestä vuosilomasta. Tavallisimmin lomakorvausta maksetaan työsuhteen päättyessä. Lomakorvaus otetaan huomioon, jos palkkakausi, johon lomakorvaus sisältyy, on kokonaan tai osittain kuuden kuukauden ajalla. Enintään vuoden ajalta kertynyt lomakorvaus voidaan ottaa huomioon. Kuuden kuukauden tuloina huomioon otettavia työtuloja voidaan erityistilanteessa maksaa jälkikäteen, esim. palkkaturvalain nojalla maksettava palkka tai palkkasaatava, jonka työnantaja maksaa vakuutetulle takautuvasti tuomioistuimen päätöksen perusteella. Jos vakuutetulta on jäänyt ajallaan saamatta jokin kuuden kuukauden palkkaan kuuluva lisä ja työnantaja maksaa sen poikkeuksellisesti jälkikäteen, voit ottaa sen huomioon. Esim. jos palkkaan kuuluva kokemuslisä on virheellisesti jäänyt maksamatta kokonaan tai osalta kuuden kuukauden aikaa, voit oikaista päätöksen asiakkaan eduksi. Yrittäjän 6 kuukauden tulot Yrittäjän kuuden kuukauden työtuloina otetaan huomioon eläkelaitoksen vahvistamat YEL- ja MYEL-työtulot. Yrittäjän ja ammatinharjoittajan kuuden kuukauden työtulot saat YEL/MYEL-työtulot-kyselyllä tai tarvittaessa asiakaskirjeellä (PRV18 tai VRV03) eläkelaitoksesta. Jos yrittäjä ei ole vakuuttamisvelvollinen tai kysymys on äskettäin alkaneesta yritystoiminnasta, yrittäjän tulee esittää selvitys elinkeinotoiminnan ansiotulosta tai palkkatulosta omasta yrityksestä. Luotettava selvitys Luotettava selvitys Luotettava selvitys palkansaajan kuuden kuukauden tuloista on työnantajan ilmoitus. Työnantaja voi ilmoittaa kuuden kuukauden tulot asiointipalvelussa tai lomakkeella Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta (Y17). Luotettavana selvityksenä voidaan pitää myös työnantajan todistusta tai palkkakuittia, jos siitä käy ilmi riittävät tiedot. 126

127 Luotettava selvitys yrittäjän tuloista on YEL/MYEL-työtulo. Jos yrittäjällä ei ole vahvistettua YEL/MYEL-työtuloa, luotettava selvitys voi olla kirjanpitoon perustuva tuloslaskelma ja tase tai osatilikaudelta laadittu välitilinpäätös. Jos työnantaja on vakuutetun lähisukulainen, tarkista onko vakuutusmaksut maksettu. Vakuutusmaksut näkyvät keskeneräisen verotuksen kyselyssä, jos työsuhde on ollut voimassa siten, että palkka sisältyy keskeneräisen verotuksen tietoihin. Arvioi myös onko palkka kohtuullisessa suhteessa työtehtäviin. Pyydä tarvittaessa palkkakuitit nähtäväksi. Vakuutettu ei voi yleensä itse työnantajan edustajana antaa selvitystä omista tuloistaan paitsi silloin, jos hän toimii yksin yrittäjänä eikä hän käytä ulkopuolista tilitoimistoa. Jatkuvat työtulot Jatkuvat työtulot Muu vuosittain maksettava korvaus Vakuutetulla on kaksi työtä Jatkuvilla tuloilla tarkoitetaan vakuutetun ennen työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista ansaitsemia vakiintuneita ja säännönmukaisia tuloja. Arvioitaessa tulojen jatkuvuutta merkitystä on sillä, maksetaanko tuloa joka vuosi ja onko tulolla ollut vaikutusta ansiotasoon pitkällä aikavälillä. Jatkuvuuden arviointiin vaikuttaa lisäksi, perustuuko tulo esimerkiksi työsopimukseen tai muuhun vastaavaan sopimukseen, josta ilmenee palkanmaksun perusteet ja säännönmukaisuus. Sellaiset yrityksen tulokseen ja liikevaihtoon perustuvien palkitsemisjärjestelmien mukaiset suoritukset, joiden maksamisesta päätetään vuosittain erikseen, eivät täytä työtulon jatkuvuuden edellytystä. Tulo voi olla jatkuvaa, vaikka suorituksen määrä vaihtelee vuosittain tai sitä ei makseta joka vuosi, jos määräytymisperusteet on siten sovittu, esim. jos tulospalkkiota maksetaan vuosittain tietyn ehdon toteutuessa. Jos työtuloja on vähintään kuudelta kuukaudelta, niitä voidaan pitää jatkuvina. Selvitä etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltävän kuuden kuukauden aika. Jos työtuloja on kuudelta kuukaudelta, ota ne huomioon. Jatkuvia voivat olla myös lyhyemmältä kuin kuuden kuukauden ajalta esitetyt tulot alla mainituissa tilanteissa: Työtulojen puuttumiselle on erityinen syy, esim. sairaus tai työttömyys. Ammatin vaihtumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi tuloja on vain osalta kuuden kuukauden aikaa. Työskentely vähintään kuusi kuukautta kestäväksi tarkoitetussa työsuhteessa tai esim. hoitovapaalta palatessa olisi jatkunut, ellei työkyvyttömyys tai oikeus etuuteen olisi alkanut. Kyse on pätkätöistä, jossa lyhyet työssäolojaksot ja työttömänä työnhakijana oleminen vuorottelevat. Työtuloja voidaan pitää jatkuvina, vaikka vakuutettu ei juuri ennen työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista ole ollut työssä. Tällöin edellytetään kuitenkin, että hänellä on erityinen syy työtulojen puuttumiselle työnteon lopettamisen ja työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamisen väliselle ajalle. 127

128 Esimerkki 1 Vakuutettu on ollut työttömänä työnhakijana kesäkuusta 2012 alkaen. Hän on saanut kahden kuukauden työn ajalle Hän palaa uudelleen työttömäksi työnhakijaksi Hän sairastuu alkaen ja hakee päivärahaa. Työtuloja ajalla voidaan pitää jatkuvina. Tulojen puuttumiselle on erityinen syy, työttömyys, sekä ennen työsuhdetta että sen jälkeen. Tuloista riippuen etuus määräytyy vuoden 2012 verotuksessa todetuilla tuloilla, työttömyysetuuden suuruisena tai ottamalla huomioon tulot ajalta kahdella kerrottuna. Vuosiloman palkka otetaan huomioon kuuden kuukauden työtulona, jos kuuden kuukauden aikaan sisältyy loma-aikaa. Satunnaisesti maksettavia tuloja ei pidetä jatkuvina. Jatkuvina työtuloina ei myöskään pidetä opiskelijan kesätyöstä ansaitsemia tuloja, vaikka hän olisi kesätyössä useana kesänä peräkkäin. Opiskelijalla voi kuitenkin olla jatkuvia työtuloja, jos hän työskentelee säännöllisesti opintojen ohella. Esimerkki 2 Vakuutettu opiskelee yliopistossa ja hän työskentelee kesän ajan tavaratalon kassatyöntekijänä. Lisäksi hän työskentelee koko lukuvuoden ajan samassa tavaratalossa iltaisin kassatyöntekijänä 2-3 iltaa viikossa. Työtuloja voidaan pitää jatkuvina. Muu vuosittain maksettava korvaus Jatkuvina työtuloina pidetään myös sellaisia vuosittain maksettavia palkkana pidettäviä korvauksia, jotka ovat kertyneet enintään vuoden ajalta. Tällaisia suorituksia ovat esimerkiksi lomaraha, lomakorvaus ja muu toistuvasti maksettava suoritus kuten tulospalkkio tai bonus. Kertaluontoisia satunnaisesti maksettavia suorituksia ei huomioida jatkuvina tuloina, esim. aloitepalkkio tai projektipalkkio. Jos lomarahaa ei makseta säännöllisesti palkanmaksun yhteydessä, voit ottaa lomarahana huomioon työnantajan ilmoittaman enintään vuoden ajalta kertyneen lomarahan. Lomaraha on voitu maksaa jo ennen ilmoitettua kuuden kuukauden aikaa, mutta enintään 12 kuukauden aikana ennen kuuden kuukauden jakson päättymistä. Vaihtoehtoisesti voit huomioida lomarahan, joka maksetaan ilmoitetun kuuden kuukauden ajanjakson jälkeen seuraavassa palkkakaudessa. Arvioitua lomarahaa ei kuitenkaan huomioida. Esimerkki 3 Lomaraha maksetaan kerran vuodessa kesäkuun 15. päivänä. Työkyvyttömyys alkaa , 6 kuukauden tulot ovat ajalta

129 Lisäksi voidaan ottaa huomioon lomaraha, joka on maksettu tai edeltävän vuoden lomaraha Olennaista on, että huomioon otetaan enintään vuoden kertymä. Lomakorvaus on korvausta ansaitusta, mutta pitämättä jääneestä vuosilomasta. Tavallisimmin lomakorvausta maksetaan työsuhteen päättyessä. Lomakorvaus otetaan huomioon, jos palkkakausi, johon lomakorvaus sisältyy, on kokonaan tai osittain kuuden kuukauden ajalla. Enintään vuoden ajalta kertynyt lomakorvaus voidaan ottaa huomioon. Työnantaja voi maksaa tulospalkkiota, bonusta tai muuta vastaavaa vuosittain toistuvaa palkaksi luettavaa suoritusta kuukausittain, kerran tai useamman kerran vuodessa. Jos tulospalkkiota ei makseta kuukausittain muun palkan yhteydessä, ota huomioon enintään vuoden ajalta kertyneet tulospalkkiot. Voit ottaa huomioon tulospalkkion, joka on maksettu jo ennen ilmoitettua kuuden kuukauden aikaa, mutta enintään 12 kuukauden aikana ennen kuuden kuukauden jakson päättymistä. Vastaavasti voit huomioida tulospalkkion, joka maksetaan ilmoitetun kuuden kuukauden ajanjakson jälkeen. Arvioitua tulospalkkiota tai bonusta ei kuitenkaan huomioida. Esimerkki 4 Tulospalkkio maksetaan kahdesti vuodessa maaliskuun ja lokakuun palkan yhteydessä. Sairauspäivärahaa haetaan alkaen, 6 kuukauden tulot ovat ajalta Huomioon voidaan ottaa lokakuun 2013 ja maaliskuun 2014 tulospalkkiot. Mahdollista on myös huomioida maaliskuun 2014 tulospalkkio ja lokakuussa 2014 maksettava tulospalkkio, jos se etuutta haettaessa on tiedossa. Vakuutetulla on kaksi työtä Jos vakuutetulla on kaksi työtä, arvioi tulojen jatkuvuus kummankin työn tulojen osalta erikseen. Jos molemmat työt ovat palkkatyötä, tulot tulee esitettää samalta ajalta. Jos vakuutettu on samanaikaisesti palkkatyössä ja yrittäjänä, palkkatulot ja YEL/ MYEL- työtulot otetaan huomioon samalta ajalta. Jos vakuutettu ei ole YEL/MYELvakuuttamisvelvollinen, hän voi esittää työsuhteesta saamiensa palkkatulojen rinnalla yrittäjätoiminnan tulot tilikaudelta tai verovuodelta, jolloin työkyvyttömyys tai etuusoikeus on alkanut tai sitä edeltäneeltä tilikaudelta tai verovuodelta. Esitettyjen työtulojen arviointi Esitettyjen työtulojen arviointi Kun selvität kuuden kuukauden tuloja, arvioi tulot 129

130 työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltäneeltä täydeltä kuuden kuukauden ajalta silloin, kun vakuutetulla on työtuloja ko. ajalta. Jos vakuutetulla ei ole työtuloja työkyvyttömyyttä tai etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltäneeltä kuuden kuukauden ajalta, voit arvioida tulot seuraavilla tavoilla kuutta kuukautta lyhyemmältä ajalta, jos työtuloja on ennen työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista ammatinvaihtumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi vain osalta kuuden kuukauden aikaa työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamisvuodelta ja sitä edeltäneeltä kalenterivuodelta lähimmältä kuuden kuukauden ajalta, jos tulot ovat sairauden, työttömyyden tai muun erityisen syyn vuoksi olennaisesti pienemmät kuin ne muutoin olisivat olleet. Tarkastelujaksoa pidennetään ohittamalla jaksot, joille on erityinen syy. vähintään kuukauden työtuloja koskevan selvityksen perusteella, jos hakija esittää luotettavan selvityksen siitä, että työssäolo olisi jatkunut vähintään kuusi kuukautta, ellei hän olisi tullut työkyvyttömäksi tai oikeus etuuteen alkanut. Tämä koskee vain palkkatuloja (SVL 1224/ luku 4 5 mom. 1 3 virkkeet) lyhytaikaisista työsuhteista saatujen tulojen perusteella, jos vakuutettu on jatkuvasti ollut joko työssä tai työttömänä työnhakijana ja hänellä on pätkätyöhistoriaa (SVL 1224/ luku 4 5 mom. 4 virke). Jos työtuloja ei löydy kuuden kuukauden ajalta, muut arviointiperusteet ovat rinnakkaisia. Sovella sitä perustetta, joka parhaiten sopii asiakkaan tilanteeseen. Huomaa, että SVL 1224/ luvun 4 :n 5 momentin mukainen arviointiperuste (vähintään kuuden kuukauden työsuhde tai pätkätyö) soveltuu vain palkkatuloihin, ei yrittäjätuloihin. Edeltävät kuuden kuukauden tulot Edeltävät kuuden kuukauden tulot Jos vakuutettu esittää luotettavan selvityksen työtuloistaan työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltäneeltä kuudelta kuukaudelta ja tulot ovat jatkuvia, käytä näitä tuloja etuuden perusteena edellyttäen, että ne ovat kahdella kerrottuna vähintään 20 prosenttia suuremmat kuin verotuksessa todetut palkkakertoimella tarkistetut työtulot. 130

131 Ammatinvaihtuminen Ammatinvaihtuminen Vakuutetun työtulot voidaan hakemuksesta arvioida kuutta kuukautta lyhyemmältä ajalta, jos vakuutetulla ammatin vaihtumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi on ollut työtuloja vain osalta kuuden kuukauden aikaa (SVL 1224/ luku 4 4 mom.). Ammatinvaihtumistilanteessa tulot voi esittää myös alle kuukauden ajalta. Ammatinvaihtumissäännöstä voidaan soveltaa, jos ammatinvaihtuminen on tapahtunut työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltäneen kuuden kuukauden aikana. Jos tapahtumasta on kulunut pitempi aika, selvitä, onko käytettävissä muita arviointiperusteita. Ammatinvaihtuminen on kysymyksessä esimerkiksi, kun opiskelija on valmistuttuaan mennyt koulutustaan vastaavaan työhön tai kun työtön on palannut työhön kouluttauduttuaan uuteen ammattiin. Valmistumisella tarkoitetaan virallista valmistumisajankohtaa. Jos opiskelija on kuitenkin saanut ammattiaan tai koulutustaan vastaavan työpaikan ennen muodollista valmistumista ja opiskelija on suorittanut kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot, mutta ei ole vielä saanut todistusta valmistumisesta, voidaan ammatinvaihtumisen katsoa olevan kyseessä. Ammatinvaihtumissäännöstä ei voida soveltaa silloin, jos kysymyksessä on pelkkä palkannousu työtehtävien muuttumisen vuoksi. Ammatinvaihtumissäännöksen soveltaminen edellyttää lisäksi, että henkilö on pätevöitynyt tehtäväänsä suorittamalla tutkinnon tai kurssin oppilaitoksessa tai oppisopimuskoulutuksen kautta. Esimerkki 1 Hakija on työskennellyt tarjoilijana ravintolassa ja nimike on muuttunut vuoromestariksi. Hän huolehtii tilauksista ja työvuorosuunnittelusta ja hän on esimiesasemassa. Palkka on samalla noussut. Hakija ei ole suorittanut mitään tutkintoa tai kurssia. Ammatinvaihtumissäännöstä ei voida soveltaa. Tutkinnon suorittamisesta huolimatta kysymyksessä ei ole ammatinvaihtuminen, jos vakuutettu jatkaa edelleen samassa työssä. Esimerkki 2 Hakijalla on merkonomin koulutus. Hän on työskennellyt vastaanottoapulaisena lääkäriasemalla. Hän valmistuu sairaanhoitajaksi. Hän saa palkankorotuksen, mutta jatkaa edelleen vastaanottoapulaisen työssä. Ammatinvaihtumissäännöstä ei voida soveltaa. Ammatinvaihtumisena ei pidetä esimerkiksi sitä, että työtön aloittaa työn ammattiaan vastaamattomassa työssä tai kun vakuutettu vanhempain- tai hoitovapaan jälkeen palaa työhön. Ammatinvaihtumisesta ja jatkuvista työtuloista ei ole myöskään kysymys, jos vakuutettu on satunnaisesti tai lyhytaikaisesti työssä, esimerkiksi opiskelija, joka on työssä kesän ajan tai kun työskentelyä työn luonteesta johtuen on vain osan vuotta. 131

132 Pääsääntöisesti työtulot arvioidaan uuden ammatin tulojen perusteella silloin, kun tuloja ammatinvaihtumisen johdosta on vain osalta kuuden kuukauden aikaa. Työtulot voidaan kuitenkin tapauskohtaisesti harkiten arvioida uuden ammatin työtulojen perusteella myös silloin, kun työtuloja on ollut kuuden kuukauden ajalta, mutta ne ovat olleet selvästi pienemmät kuin uuden ammatin mukaiset työtulot. Esim. opiskelijalla on voinut olla opintojen ohella ennen ammattiin valmistumista säännöllisiä tuloja kuuden kuukauden ajalta. Ammatinvaihtumista vastaava muu syy Ammatinvaihtumista vastaava muu syy Kotiäiti tai koti-isä Ammatinvaihtumista vastaavana muuna syynä voidaan pitää sitä, kun kotiäiti tai koti-isä on aloittanut ansiotyön hoidettuaan kotona lapsia useamman vuoden ajan. Hoitovapaalta tai vanhempainvapaalta paluuta yhden lapsen kotihoidon jälkeen ei rinnasteta ammatinvaihtumiseen, vaan edellytetään tätä pitempää työstä poissaoloa. Tässä tilanteessa saattaa tulla sovellettavaksi myös SVL 11 luvun 4.n 5 momentin säännös, jos työsuhde olisi kestänyt vähintään kuusi kuukautta, ellei työkyvyttömyys tai etuusoikeus olisi alkanut. Ulkomailta muutto Suomeen Jos henkilö muuttaa ulkomailta Suomeen ja tulee samalla Suomessa vakuutetuksi, etuuden perusteena voidaan käyttää SVL 11 luvun 4 :n 4 momentin perusteella arvioituja Suomessa ansaittuja työtuloja. Ulkomailta muuttoa ja Suomen sairausvakuutukseen siirtymistä voidaan pitää ammatinvaihtumista vastaavana muuna syynä. Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen Osa-aikaeläkkeelle siirtymistä pidetään ammatinvaihtumista vastaavana muuna syynä. Jos osa-aikaeläkkeellä oleva sairastuu osa-aikatyöskentelyn aikana eikä hänelle ole kertynyt työtuloja kuudelta kuukaudelta, työtulot voidaan arvioida vuosituloksi kuutta kuukautta lyhyemmältä ajalta. Tarkastelujakson pidentäminen Tarkastelujakson pidentäminen Jos vakuutetun työtulot viimeisen kuuden kuukauden aikana välittömästi ennen työkyvyttömyyden tai etuusoikeiden alkamista ovat erityisestä syystä olleet olennaisesti pienemmät kuin ne muutoin olisivat olleet, voidaan työtulot hakemuksesta ottaa huomioon myös muulta kuuden kuukauden työskentelyajalta kuin työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltäneeltä ajalta. Työtulot voidaan ottaa huomioon kuitenkin vain työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamisvuodelta ja sitä edeltäneeltä kalenterivuodelta. (SVL 1224/ luku 4 3 mom.) Verovuoden tuloja ei voida käyttää kuuden kuukauden tulona. Työtulojen tarkastelujaksoa voidaan pidentää ohittamalla ne jaksot, joille löytyy erityinen syy työtulojen puuttumiselle. Työtulot otetaan huomioon lähimmältä sellaiselta ajalta, 132

133 jonka aikana vakuutettu on ollut työssä kuusi kuukautta. Tarkastelujaksoa pidentämällä kertyneet kuuden kuukauden työtulot kerrotaan kahdella. Tästä muodostuu vuosityötulo. Tarkastelujaksoa voi pidentää, jos tulot ovat olleet olennaisesti pienemmät tavanomaiseen verrattuna. Olennaisena pidetään sitä, että vakuutettu on menettänyt työtuloja vähintään kuukauden ajalta. Jos tuloja löytyy edeltävän kuuden kuukauden aikana yli viideltä kuukaudelta, tarkastelujaksoa ei pidennetä. Voit soveltaa tarkastelujakson pidentämistä myös silloin, jos tuloja on lyhyemmältä ajalta kuin viideltä kuukaudelta, mutta niitä voidaan kuitenkin pitää jatkuvina eikä muita arviointiperusteita ole käytettävissä. Tarkastelujakson pidentämiseen oikeuttavia syitä ovat esimerkiksi: sairaus työttömyys tai muu vastaava erityinen syy. Työtulot voidaan ottaa huomioon, vaikka niitä ei ole työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamisvuoden ja sitä edeltävän kalenterivuoden ajalta täydeltä kuuden kuukauden ajalta, jos tulojen puuttumiselle on erityinen syy. On kuitenkin huomattava, että työtulojen tulee olla olennaisesti pienemmät kuin ne muutoin olisivat olleet. Olennaisena pidetään sitä, jos vakuutettu on kuuden kuukauden aikana menettänyt tuloja vähintään kuukauden ajalta. Sairauden perusteella tarkastelujaksoa voidaan pidentää myös silloin, kun vakuutettu on saanut sairausajan palkkaa, joka on ollut pienempi kuin säännöllinen palkka työssäoloajalla. Työttömältä edellytetään, että hän on ollut ilmoittautuneena työvoimatoimistoon työnhakijaksi. Työttömyyteen rinnastetaan aika, jolloin vakuutettu on osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin. Sairauden perusteella tarkastelujaksoa voidaan pidentää myös silloin, kun vakuutettu on saanut sairausajan palkkaa, joka on ollut pienempi kuin säännöllinen palkka työssäoloajalla. Sairautta ja työttömyyttä vastaava muu erityinen syy voi olla esimerkiksi asevelvollisuuden suorittaminen lakko ja työsulku äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa lapsen hoidon vuoksi otettu työsopimuslain mukainen hoitovapaa raskaus, jos hakija on raskauden vuoksi ja työolosuhteista johtuen siirretty varsinaisista työtehtävistään muihin tehtäviin tai hänen työtehtäviään taikka työaikaansa on muutettu (esim. ei enää tee vuorotyötä/yötyötä) sairaan lapsen, puolison tai vanhemman hoitaminen (hoitaja poissa työstä tai siirtynyt osapäivätyöhön taikka saanut esim. erityishoitorahaa tai omaishoidontukea) vakuutetun työn muuttuminen kokoaikatyöstä osa-aikatyöksi taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja vakuutettu on samanaikaisesti TE-toimistossa kokopäivätyönhakijana vakuutettu on muusta syystä osa-aikatyössä ja samalla kokoaikatyön hakijana TE-toimistossa (ei ole saanut kokoaikatyötä) 133

134 palkan alentuminen osa-aikalisän, osittaisen hoitovapaan tai osittaisen opintovapaan tms. syyn vuoksi kuntoutus riippumatta siitä, millaisesta kuntoutuksesta on kyse opintovapaalaissa tarkoitettu opintovapaa, jos vakuutettu ei saa palkkaa verottoman apurahan turvin suoritetut jatko-opinnot, joiden ajalta vakuutettu ei saa palkkaa vuorotteluvapaa Erityisenä syynä ei pidetä muuta kuin opintovapaalaissa tarkoitettua opintovapaata sapattivapaata tai vastaavaa virkavapautta tai työlomaa Uusi työsuhde tai työhönpaluu Uusi työsuhde tai työhönpaluu Työtulot voidaan arvioida vähintään kuukauden työtulojen perusteella vuosituloksi, jos vakuutettu esittää työnantajan antaman tai muun luotettavan selvityksen siitä, että työssäolo olisi jatkunut vähintään kuusi kuukautta, ellei hän olisi tullut työkyvyttömäksi tai etuusoikeus olisi alkanut (SVL 1224/ luku 4 5 mom. 1 3 virke). Työtulot voidaan arvioida vuosityötuloksi vähintään kuukauden työtulojen perusteella, jos vakuutettu on ansainnut tulot vähintään kuudeksi kuukaudeksi sovitussa työ- tai virkasuhteessa tai vakuutettu on palannut takaisin työhönsä hoito- tai muulta vapaalta vähintään kuukauden ajaksi, esimerkiksi sairauspoissaolon, vanhempainvapaan, kuntoutuksen tai vuorotteluvapaan päätyttyä ja hän tulee kesken työssäolon työkyvyttömäksi tai etuusoikeus alkaa kesken työssäolon. Ainoastaan palkkatulo tai siihen verrattava henkilökohtainen tulo arvioidaan säännöksen nojalla vuosituloksi. YEL/MYEL-työtuloa tai yritystoiminnan ansiotuloja ei voida arvioida tämän säännöksen nojalla. Luotettava selvitys työssäolon jatkumisesta Hakijan tulee esittää selvitys siitä, että työssäolo olisi jatkunut vähintään kuusi kuukautta, ellei hän olisi tullut työkyvyttömäksi tai etuusoikeus olisi alkanut. Selvitys voi olla esim. työnantajan palkkailmoitus, josta ilmenee työsuhteen kesto työsopimus määräyskirja tai ote määräyskirjasta erillinen työnantajan todistus tai muu selvitys, josta ilmenee työssäolon sovittu kesto Jos työssäolo on alun alkaen sovittu lyhyemmäksi kuin vähintään kuusi kuukautta kestäväksi tai se päättyy irtisanomiseen, purkamiseen tai irtisanoutumiseen kestämättä kuutta kuukautta, työtuloa ei voida arvioida vuosityötuloksi. 134

135 Vähintään kuukauden tulo ja työaika Esimerkki Jotta tuloa voidaan pitää kuukauden tulona, tulee tulo olla ansaittu yhdenjaksoisessa kuukauden pituisessa työssäolossa joko yhden tai useamman työnantajan palveluksessa. Työaika voi olla kokoaikatyötä, osa-aikatyötä tai muuta työaikajärjestelyä noudattavaa työtä. Työaika voi olla järjestetty esimerkiksi niin, että kuukaudessa on töitä kaksi viikkoa ja vapaata kaksi viikkoa, jolloin kahden viikon palkka katsotaan kuukauden tuloksi. Huomaa, että huomioon otettavaa työtuloa on myös vuosiloma-ajan palkka. Hakija palasi töihin edelliseltä äitiysvapaalta ja oli osittaisella hoitovapaalla Kokopäivätyön hän aloitti ja on jäämässä äitiysrahalle alkaen. Etuutta haetaan kokopäivätyön ansioiden perusteella eli neljän kuukauden palkkojen perusteella. Hakijalla on ollut tuloja etuuden alkamista edeltävältä kuuden kuukauden ajalta, mutta ne ovat tavanomaista pienemmät osittaisen hoitovapaan vuoksi. Hoitovapaalta työhön palaaminen on SVL 11 luvun 4 5 mom. mukainen tilanne. Hakijan tulot voidaan arvioida neljän kuukauden kokopäivätyön perusteella vuosityötuloksi. Pätkätyöt Pätkätyöt Jatkuvina työtuloina voidaan ottaa huomioon myös lyhytaikaista työsuhteista saadut työtulot, jos vakuutettu on jatkuvasti ollut joko työssä tai työttömänä työnhakijana työmarkkinoiden käytettävissä ja hänen työhistoriastaan voidaan perustellusti päätellä, että työllistyminen olisi jatkunut joko useassa jaksossa tai yhdenjaksoisena (SVL 1224/ luku 4 5 mom. 4 virke). Työtulot voidaan arvioida vuosityötuloksi vähintään kuukauden tulon perusteella, jos vakuutettu on tehnyt pätkätöitä ja ennen työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista työssäolo on jatkunut vähintään kuukauden ajan yhden tai useamman työnantajan palveluksessa vakuutetun työkyvyttömyys tai oikeus päivärahaetuuteen alkaa kesken työssäolon tai työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamisen ja työn päättymisen välissä on enintään viikon työttömyysjakso, jolloin vakuutettu on ollut työttömänä työnhakijana ja vakuutetun viimeistä työssäoloa edeltävältä ajalta kertyneestä työhistoriasta voidaan perustellusti päätellä, että työllistyminen olisi jatkunut ilman työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista joko useassa jaksossa tai yhdenjaksoisena. Työhistorian arviointi Pyydä vakuutetulta selvitys työhistoriasta viimeistä työssäolokuukautta edeltävältä vähintään vuoden ajalta. Työhistorian tulee osoittaa vakuutetun työllistyneen jatkuvasti pätkätöissä. Pätkätöiden välissä voi olla työttömyysjaksoja, jolloin vakuutettu on ollut työttömänä työnhakijana. 135

136 Vähintään kuukauden tulo ja työaika Jotta tuloa voidaan pitää kuukauden tulona, tulee tulo olla ansaittu yhdenjaksoisessa kuukauden pituisessa työssäolossa joko yhden tai useamman työnantajan palveluksessa. Työaika voi olla kokoaikatyötä, osa-aikatyötä tai muuta työaikajärjestelyä noudattavaa työtä. Työaika voi olla järjestetty esimerkiksi niin, että kuukaudessa on töitä kaksi viikkoa ja vapaata kaksi viikkoa, jolloin kahden viikon palkka katsotaan kuukauden tuloksi. Edeltävä etuus on perustunut 6 kk:n tuloihin Edeltävä etuus on perustunut 6 kk:n tuloihin Esimerkki Jos vakuutettu tulee työkyvyttömäksi tai hänellä alkaa uusi vanhempainpäivärahakausi tai kuntoutusjakso 30 päivän kuluessa edellisen päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan päättymisestä, päivärahaetuus tai kuntoutusraha määräytyy edellisen päätöksen perusteena olleilla kuuden kuukauden työtuloilla, jos ne ovat vähintään 20 % suuremmat kuin viimeisessä verotuksessa todetut työtulot. Jos kuuden kuukauden tulot kohdistuvat verovuoteen, niitä ei kuitenkaan voi enää käyttää. Hakija on ollut työkyvytön ajalla Sairauspäivärahan perusteena on käytetty kuuden kuukauden työtuloa ajalta Tarkastelujaksoa on SVL 11 luvun 4 :n 3 momentin mukaisesti pidennetty erityisen syyn vuoksi. Hakija tulee työkyvyttömäksi ja hakee sairauspäivärahaa. Koska vuonna 2015 alkavan etuuden perusteena käytetään vuoden 2013 verotuksessa todettua työtuloa, ajalta esitettyjä kuuden kuukauden tuloja ei voida käyttää sairauspäivärahan perusteena. Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot Yritystulon huomioon ottaminen Elinkeinotoiminnan ansiotulosta tehtävät vähennykset Yrittäjän päivärahaetuus määräytyy YEL- ja/tai MYEL-työtulon perusteella. Jos yrittäjä ei ole vakuuttamisvelvollinen, etuuden perusteena käytetään elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotuloa tai omasta yrityksestä saatua palkkatuloa. YEL- ja MYEL-työtulot YEL- ja MYEL-vakuutetun yrittäjän tai ammatinharjoittajan tulee esittää kuuden kuukauden työtulona luotettava selvitys mainittujen eläkelakien mukaan vahvistetuista työtuloista sekä muusta kuin yritystoiminnasta saadusta työtulosta (SVL 1224/ luku 4 2 momentti). Yrittäjän tai ammatinharjoittajan YEL/MYEL-työtulot saadaan Kelaan etuusjärjestelmän kyselyllä. Jos tiedot eivät ole kyseltävissä, ota yhteys eläkelaitokseen ja tiedustele, milloin vakuutustiedot ovat valmiina Kelan 136

137 suorasiirtokyselyä varten. Voit tarvittaessa lähettää eläkelaitokselle yhteydenottopyynnön kirjeellä (PRV18, VRV03). Jos hakijalla on sekä MYEL- että YEL-työtuloa, otetaan molemmat huomioon kuuden kuukauden tuloissa. Jos yrittäjä ei ole vakuuttamisvelvollinen tai yritystoiminta on vasta aloitettu, selvitä elinkeinotoiminnan ansiotulot tai omasta yrityksestä saadut palkkatulot. Yritystulon huomioon ottaminen Tulot ja niihin kohdistuneet menot tulee esittää siltä kokonaiselta tilikaudelta tai verovuodelta, jonka aikana työkyvyttömyys tai etuusoikeus on alkanut tai sitä edeltäneeltä tilikaudelta tai verovuodelta. Elinkeinotoiminnan tuloja ei voi yleensä luotettavasti esittää tätä lyhyemmältä ajanjaksolta. Kokonaiselta tilikaudelta tehdystä tilinpäätöksestä ilmenevät yrityksen tulot ja niihin kohdistuneet menot eli yrityksen tulos ja varallisuusasema. Yrittäjä voi poikkeuksellisesti esittää tulot ja niihin kohdistuneet menot lyhyemmältä ajalta kuin kokonaiselta tilikaudelta tai verovuodelta. Voit arvioida yrittäjätulot välitilinpäätöksen perusteella silloin, kun kysymyksessä on aloittava yritys tai yrityksen toiminnassa tai tuotantosuunnassa on tapahtunut olennainen muutos. Aloittavan yrityksen välitilinpäätöksessä ei yleensä ole nähtävissä kaikkia tilinpäätöstietoja kuten poistot ja varaukset tai yrityksen nettovarallisuus, koska kyseessä on vajaa tilikausi. Tietojen luotettavuus on arvioitava tapauskohtaisesti esitetyn selvityksen perusteella. Elinkeinotoiminnan ansiotulojen selvittämistapaan vaikuttaa se, miltä ajalta työtulot tarvitaan, milloin elinkeinotoiminnan tilikausi päättyy ja mistä tiedot ovat selvitettävissä, esim.: Pyydä elinkeinotoiminnan tilinpäätöstiedot, jos tilikauden päättymisestä on kulunut vähintään 4 kk eikä veroilmoitusta ole vielä jätetty. Pyydä jäljennös veroilmoituksesta liitteineen, jos veroilmoituksen jättämisen määräaika on umpeutunut eivätkä elinkeinotoiminnan tulot ole vielä kyseltävissä keskeneräisen verotuksen kyselyssä Käytä keskeneräisen verotuksen tietoja, jos viimeisimmän tilikauden tiedot ovat kyseltävissä, mutta verotuspäätöstä ei ole tehty. Kuule asiakasta ennen ratkaisun tekemistä, jos käytät keskeneräisen verotuksen tietoja. Käytä henkilön verotuspäätöksen tietoja (Heky-> Verottajalta saadut tiedot -> Verotustietojen kysely), jos viimeisimmältä tilikaudelta on annettu verotuspäätös Yrittäjän ja ammatinharjoittajan veroilmoituksesta ja keskeneräisen verotuksen kyselystä saat enemmän tietoa kuin tuloslaskelmasta ja taseesta. Huomaa, että elinkeinotoiminnan tiedot ovat kyseltävissä keskeneräisen verotuksen tiedoista vasta 1.6. lukien, kun kaikki muut tietoryhmät ovat saatavilla jo 1.4. alkaen. Keskeneräisen verotuksen kyselyssä ei ole nähtävissä kaikkia veroilmoituksen erittelytietoja, esim. edellisten vuosien tappioiden vähentämistä. Arvioi tapauskohtaisesti, voitko laskea elinkeinotoiminnan ansiotulon pyytämättä veroilmoituksen jäljennöstä. Jos henkilö on yrittäjänä elinkeinoyhtymässä, jossa on myös muita osakkaita ja lasket ansiotulon määrän tilinpäätöstiedoista tai veroilmoituslomakkeelta, pyydä selvitys ansiotulojen jakosuhteesta yhtiömiesten kesken, esim. Verohallinnon lomake 35. Keskeneräisen verotuksen tiedoissa yhtymäosuudet ovat nähtävissä. 137

138 Lue lisää vakuuttamisvelvollisuudesta kohdasta Määräytymisperusteet > Työtulot > Yrittäjän tai ammatinharjoittajan työtulot > YEL- ja MYEL-työtulot. Yrityksen ansio- ja pääomatulon laskemista varten voit käyttää alla olevaa apulomaketta. Yrittäjän ansiotulo-osuus saadaan, kun elinkeinotoiminnan tuloksesta vähennetään pääomatulo. Pääomatulon osuus on 20 % yrityksen nettovarallisuudesta. Pääomatuloosuutta laskettaessa nettovarallisuus huomioidaan aina edellisen tilikauden lopun tilanteen mukaan. Vain aloittavilla yrittäjillä tulot ja nettovarallisuus huomioidaan saman tilikauden perusteella. Yksityinen elinkeinonharjoittaja tai maatalouden harjoittaja tai yrittäjäpuolisot yhdessä voivat vaatia, että 20 %:n tuoton sijaan käytetään 10 %:n tuottoa tai että jaettava yritystulo katsotaan kokonaan ansiotuloksi. Vaatimus on tehtävä ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä. Jaettava yritystulo katsotaan kuitenkin nettovarallisuudesta riippumatta pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa verovelvollisen omistamien maatalouden varoihin kuuluvien arvopaperien sekä elinkeinotoiminnan käyttövarallisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopaperien luovutusvoittoja. (Tuloverolaki 1535/ ) Elinkeinoyhtymän osakkaat (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) eivät voi tehdä edellä esitettyä vaatimusta. Pääomatulon osuus lasketaan elinkeinoyhtymässä aina 20 %:n tuoton mukaan. Jos yksityinen elinkeinonharjoittaja tai maatalousyrittäjä ei ole vielä jättänyt veroilmoitusta ja ilmoittanut siinä vaatimustaan pääomatulo-osuuden huomioon ottamisesta, laske pääomatulon osuus 20 %:n tuoton mukaan. Jos puolisot toimivat yhdessä elinkeinonharjoittajina, yritystulo jaetaan puolisoiden kesken. Samoin elinkeinoyhtymän tulos jaetaan yhtymän osakkaiden tuloksi niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymän tuloon. Elinkeinotoiminnan ansiotulosta tehtävät vähennykset Elinkeinotoiminnan ansiotulosta vähennetään asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset. YRITYKSEN ANSIO- JA PÄÄOMATULO-OSUUDEN LASKEMINEN Elinkeinotoiminnan tulos pääomatulo-osuus => ansiotulo-osuus (työtulo) 1. Ammatinharjoittaja, liikkeenharjoittaja, maatalous Tilikauden voitto + verot (tuloslaskelma) tai elinkeinotoiminnan tulos (veroilmoitus). vähennetään pääomatulo-osuus (*...- Ansiotulo-osuus.., josta hakijan osuus % = TYÖTULO Pääomatulo-osuuden laskeminen Yrityksen nettovarallisuus, löytyy työtulotiedoista.. (nettovarallisuus huomioidaan edellisen tilikauden lopun tilanteen mukaan) lisätään 30 % 12 kk:n palkoista...+ (viimeisin tilikausi) 138

139 Nettovarallisuus yhteensä.. jolle lasketaan vuotuista tuottoa 20 %/10 %/0 %* riippuen hakijan vaatimuksesta = pääomatulo-osuus.(* Nettovarallisuuden perusteella laskettua pääomatulo-osuutta käytetään, kun elinkeinotoiminnan tuloksesta lasketaan ansiotulo-osuus ja pääomatulo-osuus. Pääomatulo-osuutta laskettaessa pitää huomioida 12 kk:sta poikkeavan tilikauden pituus, koska kyseessä on vuotuinen tuotto. Esim. tilikausi 16 kk -> POT = 16/12 x 20 % x nettovarallisuus * Verovelvollisen tai yrittäjäpuolisoiden yhteisestä vaatimuksesta elinkeinonharjoittajan ja maatalouden harjoittajan pääomatulo-osuudeksi voidaan nettovarallisuudelle laskettavan 20 %:n vuotuisen tuotto-osuuden sijaan katsoa 10 %:n vuotuista tuottoa vastaava määrä tai jaettava yritystulo voidaan katsoa kokonaan ansiotuloksi. Vaatimus on tehtävä ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä. Jaettava yritystulo katsotaan kuitenkin nettovarallisuudesta riippumatta pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa verovelvollisen omistamien maatalouden varoihin kuuluvien arvopaperien sekä elinkeinotoiminnan käyttövarallisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopaperien luovutusvoittoja. (Tuloverolaki 1535/ ) 2. Kommandiittiyhtiö/avoin yhtiö Tilikauden voitto + verot (tuloslaskelma) tai elinkeinotoiminnan tulos (veroilmoitus). vähennetään äänettömän yhtiöm. voitto-osuus...- Vastuunalaisten yhtiömiesten yritystulo.. vähennetään pääomatulo-osuus (*...- Vastuunalaisten yhtiömiesten ansiotulo-osuus, josta hakijan osuus % = TYÖTULO Pääomatulo-osuuden laskeminen Yrityksen nettovarallisuus (löytyy työtulotiedoista.. (nettovarallisuus huomioidaan edellisen tilikauden lopun tilanteen mukaan) lisätään 30 % 12 kk:n palkoista...+ (viimeisin tilikausi) Nettovarallisuus yhteensä jolle lasketaan vuotuista tuottoa 20 % = pääomatulo-osuus (* Nettovarallisuuden perusteella laskettua pääomatulo-osuutta käytetään, kun elinkeinotoiminnan tuloksesta lasketaan ansiotulo-osuus ja pääomatulo-osuus. (* Jos ay/ky:ssä on useampi vastuunalainen yhtiömies, työtulotiedoissa näkyy jokaisen yhtiömiehen oma osuus niiden yhtymien elinkeinotoiminnan nettovaroista, joissa hän on osakas. Yhtiömiesten nettovarallisuudet on siis laskettava yhteen, jotta saadaan yrityksen nettovarallisuus. Pääomatulo-osuutta laskettaessa pitää huomioida 12 kk:sta poikkeavan tilikauden pituus, koska kyseessä on vuotuinen tuotto. 139

140 Esim. tilikausi 16 kk -> POT = 16/12 x 20 % x nettovarallisuus. 3. Jos ay/ky:n yhtiömiesten osuudet ovat erisuuret, ansio- ja pääomatulojako tehdään oheisen ohjeen mukaisesti Lue lisää Avoin_yhtio_ja_kommandiittiyhtio/Tuloverotus Apurahansaajan työtulo Apurahansaajan työtulo Apurahan turvin tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa harjoittavat on vakuutettu verovuodesta 2009 alkaen maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukaisesti, vaikka heitä ei pidetä maatalousyrittäjinä. Apurahan saajan on otettava MYEL-vakuutus, jos hänelle on myönnetty Suomesta vähintään neljän kuukauden mittaiseen työskentelyyn tarkoitettu apuraha, joka on vuosiansioksi suhteutettuna vähintään 3 751,07 euroa. Apurahansaajan työtuloksi katsotaan verollinen apuraha, jos apurahansaaja ei ole velvollinen vakuuttamaan itseään apurahalla työskentelyn perusteella maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitetulla tavalla. Vakuutetun tulee esittää selvitys verollisen apurahan määrästä, jos hänelle ei ole vahvistettu MYEL-työtuloa. Kunnaneläinlääkärin esittämät tulot Kunnaneläinlääkärin esittämät tulot Kunnaneläinlääkärin palkka muodostuu kunnan maksamasta palkasta ja eläinlääkärin asiakkailta perimistä käynti- ja toimenpidepalkkioista. Kunnaneläinlääkärin palkka ja asiakkailta perityt palkkiot muodostavat yhdessä päivärahaetuuden perusteena käytettävän työtulon. Kunnaneläinlääkärillä on eläinlääkintähuoltolain (765/2009,19 ) perusteella oikeus periä antamistaan palveluista kotieläimen omistajalta tai haltijalta kunnallisessa virkaehtosopimuksessa määrätty palkkio, matkakustannusten korvaus ja korvaus omistamiensa laitteiden käytöstä sekä korvaus käyttämistään lääkkeistä ja tarvikkeista aiheutuneista kustannuksista. Kunnaneläinlääkärin käynti- ja toimenpidepalkkioiden enimmäismäärät on määritelty kunnallisessa eläinlääkäritaksassa, joka on osa kunnallista lääkärien virkaehtosopimusta. Kunnaneläinlääkäri voi periä asiakkailta lisäksi kustannusten korvausta lääkkeistä ja hoitotarvikkeista todellisten kustannusten mukaisesti sekä eläinlääkäriavun antamisesta 140

141 johtuvat matkakustannukset kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Lääkelain (395/ a ) mukaan eläinlääkäri saa periä luovuttamastaan lääkkeestä korkeintaan sen hinnan, minkä hän on lääkkeestä ja sen toimittamisesta suorittanut apteekille tai lääketukkukaupalle. Kunnaneläinlääkärillä on yleensä Y-tunnus ja hän pitää kirjanpitoa käyntija toimenpidepalkkioista sekä muista praktiikan tuotoista ja kuluista kuten ammatinharjoittaja. Hän ei kuitenkaan ole praktiikkatulojen osalta YELvakuuttamisvelvollinen. Kunnaneläinlääkäri tekee praktiikkatuloistaan elinkeinotoiminnan harjoittajan veroilmoituksen. Kunnaneläinlääkärin tulot näkyvät verotuksessa palkkatuloina ja elinkeinotoiminnan ansiotuloina. Kuuden kuukauden tuloina otetaan huomioon kunnan maksaman palkan lisäksi elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuus tilinpäätöstietojen tai veroilmoituksen mukaisesti. Kunnaneläinlääkäri kuuluu kunnallisen eläkelain piiriin. Eläkkeen perusteena olevaa työansiota määrättäessä otetaan huomioon kunnan virkatehtävistä suorittamien palkkausetujen lisäksi eläinlääkärin eläinten omistajilta tai haltijoilta perimät toimenpidepalkkiot. Kunnan tulee vahvistaa kullekin eläinlääkärille vuosittain toimenpidepalkkioiden määrä ja ilmoittaa se eläkelaitokselle. Vuonna 2015 palkkioiden määrä voi olla enintään ,60 euroa. Kunnan vahvistamaa toimenpidepalkkioiden määrää ei kuitenkaan voida käyttää päivärahaetuuden määräytymisen perusteena, koska menettelystä ei ole säädetty sairausvakuutuslaissa. Kunta maksaa eläinlääkärille palkallisen virkavapaan kuten sairauspoissaolon tai perhevapaan ajalta tavallista suurempaa palkkaa, koska eläinlääkäri ei saa virkavapaan ajalta asiakastuloja. Kunta hakee päivärahaetuuden itselleen palkkaa vastaavalta osalta. Jos kunnaneläinlääkäri toimii eläinlääkärin toimen ohella yrittäjänä yksityisvastaanotolla, hän kuuluu tämän yksityisyrittäjätoiminnan osalta YEL-vakuutuksen piiriin. Vakuutuspalkka tai ulkomaan työtulo Vakuutuspalkka tai ulkomaan työtulo Vakuutuspalkka tai ulkomaan työtulo voidaan ottaa päivärahaetuuden perusteeksi kuuden kuukauden tuloja laskettaessa, jos henkilö on ansainta-aikana ollut Suomessa vakuutettu. Ulkomaan työtuloa käytetään silloin, kun vakuutetulle ei ole määritelty vakuutuspalkkaa. Työtuloksi katsottavasta vakuutuspalkasta tehdään vakuutusmaksuvähennys (4,28 %) ja tulonhankkimisvähennys (SVL 1224/ a, 5 ). Ulkomailla ansaitut työtulot Päivärahaetuus voi poikkeuksellisesti määräytyä ulkomaan työtulon perusteella edellyttäen, että kysymyksessä on henkilö, joka on aiemmin ollut Suomessa vakuutettu ja palaa takaisin Suomen vakuutukseen ja on ollut palkkatyössä ja ansainnut tulot työskennellessään EU:n jäsenvaltiossa tai valtiossa, jossa sovelletaan EU:n lainsäädäntöä ja 141

142 jolla ei ole Suomessa verotuksessa todettua työtuloa eikä Suomessa ansaittua 6 kuukauden työtuloa. Ulkomailla ansaitut työtulot otetaan huomioon soveltuvin osin samoin perustein kuin Suomessa ansaitut työtulot. Tällöin huomioidaan sellaiset tulot, joita Suomessa pidetään sairausvakuutuslain mukaisina työtuloina. Vähennykset huomioidaan kuten vastaavissa tilanteissa muutoinkin. Jos ulkomailla ansaitut tulot ovat huomattavasti matalammat tai korkeammat kuin Suomessa vastaavassa työssä ansaittavat tulot, voidaan tuloina ottaa huomioon sellaisen henkilön tulot, joka työskentelee Suomessa vastaavissa tehtävissä ja jolla on hakijaan verrattava kokemus ja pätevyys. Vertailussa voidaan käyttää Tilastokeskuksen ammattiluokituksen mukaisia palkkatilastoja Palkkarakenne Ulkomaan palkkatulot voidaan ottaa huomioon, kun työkyvyttömyys tai etuusoikeus on alkanut tai sen jälkeen. Osatyökyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan vakuutetun saira-uspäivärahan ja kuntoutusrahan perusteena voidaan käyttää kuuden kuukauden tuloja, jos ne kerrottuna kahdella ovat vähintään 20 prosenttia suuremmat kuin palkkakertoimella tarkistettu verotuksessa todettu työtulo. Osatyökyvyttömyyseläke ei ole erityinen syy pidentää kuuden kuukauden tarkastelujaksoa. Siten osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan vakuutetun verotuksessa todettua työtuloa verrataan työkyvyttömyyttä välittömästi edeltäneisiin kuuden kuukauden tuloihin. Jos sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan perusteena olevat kuuden kuukauden tulot ovat ajalta ennen osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamista tai osatyökyvyttömyyseläke on alkanut kyseisenä kuuden kuukauden tulojen esittämisaikana, vähennetään sairauspäivärahasta osatyökyvyttömyyseläke. Jos kuuden kuukauden tulot ovat kokonaisuudessaan osatyökyvyttömyyseläkkeellä oloajalta, ei eläkettä vähennetä sairauspäivärahasta tai kuntoutusrahasta (SVL 1224/ luku 3 2 mom. ja 12 luku 4 2 mom.). Edeltävän etuuden perusteella Edeltävän etuuden perusteella Kuntoutusraha voi määräytyä seuraavien edeltävien etuuksien perusteella sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha * välittömästi ennen kuntoutusta maksettu työttömyysetuudet * edeltäneiden 4 kuukauden aikana maksettu opintoraha 142

143 * edeltäneiden 4 kuukauden aikana maksettu kuntoutusraha * edeltäneiden 6 kuukauden aikana maksettu Jos kuntoutuja on saanut useampaa kuin yhtä edellä mainituista etuuksista, tulee kuntoutusrahan perusteeksi se etuus, jonka perusteella määräytyvä kuntoutusraha on suurin. Katso tekninen ohje: Valmistelu > Erityisperusteet > Vertailtava määrä Työttömyysetuudet Työttömyysetuudet Kuntoutusraha voi määräytyä edeltävän työttömyysturvalain mukaisen etuuden perustella, jos sitä on maksettu edeltävän 4 kuukauden aikana. Näitä etuuksia ovat peruspäiväraha ansiopäiväraha työmarkkinatuki. Kuntoutusraha on vähintään 86 prosenttia maksetun työttömyysetuuden päiväkohtaisesta määrästä 10 prosentilla lisättynä. Huomioi työttömyysetuudesta seuraavat asiat: Jos vakuutettu on saanut 4 kuukauden sisällä useampaa kuin yhtä työttömyysetuutta, esimerkiksi ansiopäivärahaa ja työmarkkinatukea, kuntoutusrahan määrä lasketaan ohjelmallisesti vakuutetulle edullisimman vaihtoehdon mukaan. Jos työttömyysetuuden määrästä on vähennetty asiakkaan saama muu sosiaalietuus * jota ei vähennetä kuntoutusrahasta, kuntoutusraha määräytyy tosiasiallisesti maksetun työttömyysetuuden määrän perusteella. * joka vähennetään kuntoutusrahasta, kuntoutusraha määräytyy täyden työttömyysetuuden määrän perusteella. Jos tytöttömyysetuus on maksettu soviteltuna ansiotulojen vuoksi, kuntoutusraha määräytyy täyden työttömyysetuuden määrän perusteella. Jos työttömyysetuuteen sisältyy lapsikorotus, se huomioidaan kuntoutusrahan määräytymisessä. Jos työttömyysetuuden määrää on vähentänyt työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioitava ansiotulo, kuntoutusraha määräytyy tosiasiallisesti maksetun työttömyysetuuden määrän perusteella. Kuntoutusrahan määrää ei tarkisteta, vaikka työttömyysetuuteen vaikuttavissa tuloissa tapahtuisi myöhemmin muutoksia. Kuntoutusrahaa ei tarkisteta myöskään työttömyysetuuden tason korottamisen vuoksi 143

144 Työttömyysetuuden perusteella määräytyvän kuntoutusrahan määrässä ei huomioida: työttömyysetuuden sovittelussa huomioon otettava tuloa työttömyysturvalain (1290/2002) 4 luvun 7 :ssä tarkoitettua etuutta, joka SVL (1224/2004) 12 luvun 2 :n mukaan on vähennettävä sairauspäivärahasta * muu työkyvyttömyyden perusteella maksettava lakisääteinen etuus ansiopäivärahan korotettua ansio-osaa eikä muutosturvan ansio-osaa siltä osin kuin niiden määrät ylittävät työttömyysturvalain (1290/2002)6 luvun 2 :n 1 momentin mukaan määräytyvän ansio-osan peruspäivärahan korotusosaa ja muutosturvalisää työmarkkinatuen korotusosaa. Lue lisää: Suhde muihin etuuksiin > Työttömyysetuudet Kuntoutusrahat Kuntoutusrahat Kelan kuntoutusraha Jos kuntoutuja on kuntoutusrahan alkamista edeltävän kuuden kuukauden aikana saanut Kelan kuntoutuslain mukaista kuntoutusrahaa aikaisemman kuntoutuspäätöksen perusteella, kuntoutusraha uuden kuntoutuksen tai sitä edeltävän odotusajan alkaessa on vähintään tuon aikaisemman kuntoutusrahan suuruinen. Jos edeltävä kuntoutusraha on määräytynyt edeltävän etuuden perusteella, uutta kuntoutusrahaa määritettäessä ei oteta huomioon siihen sisältynyttä 10 %:n korotusta (KKRL 566/ mom.), (KKRL 566/ ). Työeläkelakien mukainen kuntoutusraha Jos kuntoutuja on saanut kuntoutusrahan alkamista edeltävän kuuden kuukauden aikana työeläkelakien, eläkeohjesäännön tai eläkesäännön mukaista kuntoutusrahaa, kuntoutusraha on vähintään tuon edeltävän kuntoutusrahan suuruinen. Tällöin ei kuitenkaan oteta huomioon mainittuun kuntoutusrahaan sisältyvää 33 %:n korotusta. Opintoraha Opintoraha Kuntoutusrahana maksetaan kuntoutuksen alkaessa vähintään opintorahan kuukausimäärän kahdeskymmenesviidesosa lisättynä 10 %:lla, kun kuntoutuja on saanut kuntoutusrahan alkamista edeltävän neljän kuukauden aikana opintotukilain mukaista opintorahaa. 144

145 Käytännössä kuntoutusraha ei kuitenkaan määräydy opintorahan vaan vähimmäismäärän perusteella, sillä vähimmäismäärä on aina opintorahan perusteella määritettyä kuntoutusrahaa suurempi. Sairauspäiväraha Sairauspäiväraha Jos kuntoutuja on saanut välittömästi ennen kuntoutuksen alkamista sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa, on kuntoutusraha vähintään sairauspäivärahan suuruinen. Jos kuntoutuja on saanut välittömästi ennen uuden kuntoutuksen alkamista sairausvakuutuslain mukaista muuta päivärahaa, voidaan kuntoutusraha määrittää edeltävän päivärahan määrittämisessä käytettyjen työtulojen perusteella. Sama koskee päivärahaa välittömästi seuraavaa odotusajan kuntoutusrahaa, joka maksetaan 20 %:lla vähennettynä. Jos edeltäneen päivärahan perusteena on käytetty vakuutetun esittämiä työtuloja, voidaan niitä käyttää myös kuntoutusrahan perusteena, jos kuntoutus alkaa 30 kalenteripäivän kuluessa edeltäneen päivärahan päättymisestä. Lue lisää tilanteesta, jossa edeltävä etuus perustuu esitettyihin työtuloihin: Määräytymisperusteet > Työtulot > Esitetyt työtulot > Edeltävä etuus on perustunut 6 kk:n tuloihin Eläkkeensaajan kuntoutusraha Eläkkeensaajan kuntoutusraha Tällä sinulla kerrotaan, milloin asiakkaalle maksetaan eläkkeensaajan kuntoutusrahaa, luetellaan sen määrään vaikuttavat eläkkeet ja niiden osat sekä miten ulkomailta maksettava eläke vaikuttaa kuntoutusrahaan. Alasivuilla kerrotaan, miten toimia seuraavissa tilanteissa: Asiakas hakee kuntoutusrahaa ja eläkehakemus vireillä. Kuntoutusraha on maksussa tai sitä on maksettu, ja eläke myönnetään samalle aikaa. Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määräytyminen Eläkkeensaajan kuntoutusrahaa (KKRL 566/ luku 34 1 mom. )maksetaan henkilölle, joka saa: täyttä työkyvyttömyyseläkettä toistaiseksi tai määräaikaista kuntoutustukea työeläkelakien tai kansaeläkelain perusteella 145

146 yksilöllistä varhaiseläkettä tai työttömyyseläkettä sukupolvenvaihdoseläkettä maatalousyrittäjien eläkelain tai maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain nojalla. Kuntoutusraha määräytyy asiakkaalle maksettavien eläkkeiden lakisääteisten bruttomäärien perusteella, mukaan lukien Kelan maksama takuueläke ja lapsikorotus. Eläkkeensaajan asumis- ja hoitotuki eivät vaikuta kuntoutusrahan määrään. Kertasuorituksena maksettuja eläkkeitä ei huomioida eläkkeensaajan kuntoutusrahan perusteena, koska kyse ei ole kuukausittain maksettavasta eläkkeestä. Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrä päivää kohden on kahdeskymmenesviidesosa asiakkaalle kuukausittain maksettavien eläkkeiden yhteismäärän kymmenesosasta. Esimerkki: Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva asiakkaan kuntoutusraha määräytyy eläkkeensaajan kuntoutusrahana, vaikka hänellä olisi esittää työtuloja. Jos eläkkeen määrä muuttuu, se lakkaa tai sen maksaminen keskeytetään kesken kuntoutuksen, kuntoutusraha määritetään uudelleen eläkkeen muutoksesta tai lakkaamisesta lukien. Poikkeustilanteet Kuntoutusraha ei määräydy eläkkeensaajan kuntoutusrahana seuraavissa tilanteissa: Työkyvyttömyyseläke on myönnetty KEL 568/ mom. mukaan (pysyvä sokeus, liikuntakyvyttömyys tai avuttomuus). Eläke on jätetty lepäämään. Työeläkelait Työeläkelaeilla tarkoitetaan seuraavia yksityisalojen ja julkisten alojen työeläkelakeja (TyEL 395/ ): työntekijän eläkelaki (395/2006) merimieseläkelaki (1290/2006) yrittäjän eläkelaki (1272/2006) maatalousyrittäjän eläkelaki (1280/2006). kunnallinen eläkelaki (549/2003) ja kunnallisen eläkelain voimaanpanolaki (550/2003) valtion eläkelaki (1295/2006) ja laki valtion eläkelain voimaanpanosta (1296/2006) evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki (261/2008) ortodoksisesta kirkosta annettu laki (985/2006) Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 13 :ään perustuvat eläkesäännökset; Suomen Pankista annetun lain (214/1998) 11 :n 2 momentin 6 kohdan nojalla annettu eläkesääntö eräiden valtakunnassa voimassa olevien valtion eläkkeitä koskevien säännösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annettu maakuntalaki (ÅFS 54/2007) kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annettu laki (329/1967) 146

147 valtioneuvoston jäsenen oikeudesta eläkkeeseen ja hänen jälkeensä suoritettavasta perhe-eläkkeestä annettu laki (870/1977) Edellä lueteltujen säännösten mukaisiin eläkkeisiin rinnastettavia ovat julkisoikeudelliset vanhat ja ylimääräiset eläkkeet, jotka eivät ole (TyEL 395/ ):ssä mainitut lakeihin perustuvat eläkkeet. Vanhoja ja ylimääräisiä eläkkeitä maksetaan työ- tai virkasuhteeseen perustuen ja ne ovat (TyEL 395/ ):ää sovellettaessa yhteensovitettavia eläkkeitä. Eläkettä ulkomailta Ulkomailta maksettavat vastaavat lakisääteiset eläkkeet otetaan huomioon bruttomääräisinä. Ulkomailta maksettavaa täyttä työkyvyttömyyseläkettä ei oteta huomioon, jos sen määrä jää alle kuntoutusrahan vähimmäismäärätason (25 x sairauspäivärahan vähimmäismäärä 24,02 e = 601e vuonna 2015). Pientä ulkomaan eläkettä saavaa asiakasta ei pidetä (KKRL 566/ ):ssä tarkoitettuna työkyvyttömyyseläkkeenä, joten asiakkaalle ei makseta eläkkeensaajan kuntoutusrahaa vaan kuntoutusraha määritetään muulla perusteella. Jos asiakas saa eläkettä sekä Suomesta että ulkomailta, niiden yhteismäärä otetaan määrittämisen pohjaksi. Takautuva eläke Takautuva eläke Tällä sivulla kerrotaan, miten kuntoutusraha määräytyy, kun asiakkaalle myönnetään takautuvasti kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke Kelasta tai työeläkelaitoksesta ja kuntoutusrahaa on maksettu samalta ajalta. Ohjetta selvennetään esimerkeillä. Työeläkelaitos myöntää työeläkkeen takautuvasti Kela myöntää työkyvyttömyyseläkkeen takautuvasti Kela ja työeläkelaitos myöntävät eläkkeen takautuvasti Työeläkelaitos myöntää työkyvyttömyyseläkkeen Pääsääntöisesti työeläkelaitokset eivät myönnä työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä ilman erityistä syytä, ennen kuin Kelan kuntoutusrahan maksaminen on päättynyt. Jos työeläkelaitos on kuitenkin myöntänyt eläkkeen takautuvasti ja asiakas on saanut samalta aikaa Kelan maksamaa kuntoutusrahaa, työeläkelaitos ei aloita eläkkeen maksamista tältä ajalta. Kuntoutusraha tarkistetaan eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi eläkkeen maksun alkamispäivästä lukien. Kuntoutusrahaa ei tarkisteta eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi eläkkeen myönnön takautuvalta ajalta, koska eläkettä ei ole maksettu. 147

148 Työeläkelaitoksen päätös muodostaa Oiwaan Tarkistettava asia -työn. Selvitä työeläkkeen alkamispäivä ja eläkkeen maksun alkamispäivä Työeläkkeet ja korvaukset -kyselyllä (HEKY). Ilmoita eläkelaitokselle, jos kuntoutusrahaa on maksettu työeläkkeen alkamispäivän ja eläkkeen maksun alkamispäivän välillä. Käytä kirjettä KRV05 ja kirjaa siihen jokainen maksujakso erikseen. Jos kuntoutusrahaa ei ole maksettu, käytä kirjettä KRV06. Erityistilanne Jos työeläkelaitos on myöntänyt sekä maksanut työkyvyttömyyseläkettä samalta aikaa kuin kuntoutusrahaa on maksettu, sillä ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan. Lue lisää: Määräytymisperusteet > Eläkkeensaajan kuntoutusraha TyEL 395/ TyEL 395/ Esimerkki Asiakkaalle on myönnetty kuntoutusraha ajalle ja sitä on maksettu saakka. Kelaan tulee tieto, että asiakkaalle on myönnetty työeläkelakien mukainen täysi kuntoutustuki 1.3. lukien ja sen maksu alkaa 1.5. Kuntoutusraha maksetaan saakka entisin perustein. Kuntoutusraha tarkistetaan eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi 1.5. lukien ja sen määrä perustuu kuntoutustuen määrään. Kela myöntää työkyvyttömyyseläkkeen takautuvasti Kelan eläkkeet (työkyvyttömyys- ja takuueläke) voidaan myöntää takautuvasti samalle ajalle, jolta on maksettu kuntoutusrahaa. Samalta ajalta maksettu kuntoutusraha peritään regressinä takautuvasti myönnettävistä eläkkeistä. Eläkekäsittelijä selvittää päätöstä antaessaan kuntoutusrahan maksamista koskevat tiedot ja rekisteröi kuntoutusrahan regressiä koskevat tiedot. Eläkepäätöksen jälkeen asiasta lähtee tieto kuntoutusrahaan (OIWAssa Tarkistettava asia -työ). Selvitä ensin maksutiedoista, mihin saakka kuntoutusrahaa on maksettu. Tarkista kuntoutusraha eläkkeen alusta lukien ja vie eläke vähentäväksi etuudeksi kuntoutusraharatkaisuun. Muuta kuntoutusraha määräytymisperuste eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi tulevalle ajalle, jolta kuntoutusrahaa ei ole vielä maksettu. Lue lisää: Kuntoutusrahan OIWA-prosessi KEL 568/ mom. Esimerkki Asiakkaalle on myönnetty kuntoutusraha ajalle ja sitä on maksettu saakka. Kela on myöntämässä asiakkaalle kuntoutustuen 1.1. alkaen. 148

149 Kuntoutusraha tarkistetaan 1.2. alkaen ja kuntoutustuen määrä viedään vähentäväksi etuudeksi saakka. Kuntoutusraha tarkistetaan eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi alkaen ja sen määrä perustuu kuntoutustuen määrään. Kela ja työeläkelaitos myöntävät eläkkeen takautuvasti Asiakas voi saada takautuvan eläkepäätöksen työeläkelaitokselta ja Kelalta. Eläkkeiden alkamisajat voivat poiketa toisistaan. Selvitä eläkkeiden alkamisajat ja työeläkkeen maksun alkamisaika. Huomaa, että työeläkkeen alkamispäivä ja eläkkeen maksun alkamispäivä voivat erota toisistaan. Tarkista kuntoutusraha, kuten edellä on esitetty. Esimerkki Asiakkaalle on myönnetty kuntoutusraha ajalle ja sitä on maksettu saakka. Kela on myöntämässä asiakkaalle työkyvyttömyyseläkkeen 1.1 alkaen. Työeläkelaitos on myöntänyt työkyvyttömyyseläkkeen 1.3. alkaen ja sen maksu alkaa 1.5 lukien. Kuntoutusraha tarkistetaan 1.2. alkaen. Kelan eläkkeen määrä viedään vähentäväksi etuudeksi saakka. Työeläkelaitoksen eläkettä ei vähennetä takautuvalta ajalta ja sen vaikutus poistetaan. Kuntoutusraha tarkistetaan eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi alkaen. Kuntoutusraha määräytyy työeläkkeen ja Kelan eläkkeen perusteella Eläkehakemus vireillä Eläkehakemus vireillä Asiakkaalla voi olla samanaikaisesti vireillä sekä kuntoutusraha- että työkyvyttömyyseläkehakemus Kelassa ja/tai työeläkelaitoksessa. Työeläkelaitoksessa olevan hakemuksen vireilläolotieto selviää Työeläke-kyselyllä. Selvitä eläkehakemuksen käsittelyvaihe Oiwasta (Työkyvyttömyyden selvittäminen -työ), Kelan työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksesta tai työeläkelaitoksesta. 1. Jos eläkeratkaisun tekeminen viipyy Kelassa, ota yhteys asiakkaaseen ja kerro, miten kuntoutusrahan maksaminen vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeeseen: Jos Kelan eläke (työkyvyttömyyseläke- ja takuueläke) myönnetään takautuvasti samalle ajalle, jolta kuntoutusrahaa on maksettu, peritään samalta ajalta maksettu kuntoutusraha regressinä takautuvasti myönnettävistä eläkkeistä. Voit ratkaista kuntoutusrahan, koska regressimenettely on mahdollista. 2. Jos eläkeratkaisun tekeminen viipyy työeläkelaitoksessa, ota yhteys asiakkaaseen ja kerro, miten kuntoutusrahan maksaminen vaikuttaa työeläkelaitoksen maksamaan työkyvyttömyyseläkkeeseen: Jos työeläkelaitos myöntää työkyvyttömyyseläkkeen takautuvasti samalle ajalle, jolta Kela on maksanut kuntoutusrahaa, ei työeläkelaitos yleensä aloita eläkkeen maksamista samalle ajalle. 149

150 Asiakkaan pyynnöstä kuntoutusrahahakemuksen voi siirtää odottamaan eläkeratkaisua. Kirjaa sovitut asiat. 3. Jos eläkeratkaisun tekeminen viipyy Kelassa ja työeläkelaitoksessa, ota yhteys asiakkaaseen ja kerro, miten kuntoutusrahan maksamisen vaikutus eroaa Kelan ja työeläkelaitoksen eläkkeissä: Kerro vaikutukset kohtien 1 ja 2 mukaan. Asiakkaan pyynnöstä kuntoutusrahahakemuksen voi siirtää odottamaan eläkeratkaisuja. Kirjaa sovitut asiat. Ratkaiseminen Ratkaiseminen Kuntoutusrahaa, ylläpitokorvausta ja harkinnanvaraista kuntoutusavustusta koskevassa asiassa on annettava kirjallinen päätös. Päätöstä ei kuitenkaan anneta, jos kysymyksessä on etuuden määrän tarkistaminen, joka johtuu yksinomaan indeksitarkistuksesta taikka muusta vastaavasta lain tai asetuksen nojalla määräytyvästä perusteesta. Hakijan pyynnöstä näissäkin tapauksissa annetaan päätös. Myönnä kuntoutusraha koko haetulle ajalle kuntoutuspäätöksen tai opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman mukaisesti. Huomioi kuitenkin rajoitukset: Esimerkiksi kuntoutuspäihdehuoltolain mukaisessa yksilökuntoutuksessa myöntö voidaan tehdä kerralla enintään 75 arkipäiväksi. Ammatillisessa koulutuksessa myöntö voidaan tehdä kerralla enintään yhdeksi lukuvuodeksi (enintään 12 kuukautta). Voit ratkaista kuntoutusrahahakemuksen, vaikka hakemuksen mukana ei ole toimitettu selvitystä kuntoutukseen osallistumisesta (osallistumistodistus, läsnäolotodistus jne.), Edellytysten täyttyessä myönnä kuntoutusraha ja aseta maksuedellytys. (Ks. kuntoutusrahan etuusohje: Maksaminen > Maksun estäminen ja Seuranta.) Jos ylläpitokorvausta on haettu, muista huomioida se valmistellessasi ratkaisua. Myönnä tai hylkää ylläpitokorvaus, jolloin perustelut tulostuvat tekemääsi kuntoutusrahapäätökseen. Tee odotusajan kuntoutusrahasta erillinen päätös aina paitsi silloin, kun kyse on nuoren kuntoutusrahasta. Valmistellessasi ratkaisua nuoren kuntoutusrahasta, ota samassa päätöksessä kantaa sekä odotus ajan kuntoutusrahaan että kuntoutusajan kuntoutusrahaan. Ratkaise väliajan kuntoutusraha tarkistuspäätöksenä aiemmin tehtyyn kuntoutusrahapäätökseen. Ota päätöksessä kantaa hakijan hakemuksessaan esittämiin asioihin. Esimerkkejä: Perustele päätöksessä, jos kuntoutusrahaa ei voida myöntää hakijan esittämälle ajalle. Huomioi hakijan esittämät ns. 6 kk:n työtulot, vaikka kuntoutusraha ei määräytyisikään niiden perusteella. 150

151 Käsittelypaikka Käsittelypaikka (sisältö) Käsittelypaikka Vakuutuspiiri Terveysosastolla ratkaistavat asiat Työn tasaaminen ETT-osastolla ratkaistavat asiat Keskittämisyksikössä ratkaistavat asiat Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Käsittelypaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa etuusasian valmistelu- ja ratkaisupaikkaa. Etuudesta riippuen hakemus valmistellaan ja ratkaistaan asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä siinä vakuutuspiirissä, jossa ruokakunnan asunto sijaitsee (yleinen asumistuki) oppilaitoksen päätoimipisteen mukaisessa vakuutuspiirissä (opintotuki, koulumatkatuki) tai opintotukikeskuksessa tai opintotukilautakunnassa (opintotuki) työn tasaamisen vuoksi muussa kuin kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä keskittämisyksikössä, esim. KV- keskus ja Perintäkeskus ja vammaisten tulkkauspalvelukeskus (VATU-keskus) työpaikkakassassa siinä toimistossa, jonka kanssa palvelujen tuottaja on tehnyt sopimuksen Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksessa (TK - ratkaisukeskus), jossa ratkaistaan kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkeoikeutta ja takuueläkkeen työkyvyttömyyttä koskevat asiat (eräin poikkeuksin) sekä kuntoutustuen jatkoratkaisun yhteydessä eläkkeensaajan asumistuen ja takuueläkkeen maksuunpano, ellei etuuden määräytymisperusteissa ole tapahtunut muutoksia (Työkyvyttömyyseläke > Etuusohje > Ratkaiseminen> Päätöksen antaminen > Työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseminen ja päätöksenanto) Lue lisää työnjaosta kansainvälisissä etuusasioissa (Ratkaisutyö > Kv-asiat > Työnjako kv-asioissa > Työnjako toimistojen ja KV- keskuksen välillä). Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisää turvakieltoasiakkaiden ratkaisutyön keskittämisestä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Turvakielto). Vakuutuspiiri Etuusasian valmistelu ja ratkaiseminen tapahtuu pääsääntöisesti asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä. Kelan etuusjärjestelmien toiminta pohjautuu henkilön toimistotietoon. Toimisto määräytyy yleensä henkilön väestötietojärjestelmän (VTJ) vakituisen asuinkunnan ja postinumeron mukaan. Jos henkilölle rekisteröidään Kelassa poikkeava toimisto, myös vakuutuspiiri voi muuttua. 151

152 Toimisto ja vakuutuspiiri näkyvät henkilön henkilötietojen kyselyllä (HEKY) (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet ja SAHA > Henkilön tietojen kysely HEKY > Henkilön yleistiedot > Kuntaja toimistotiedot) Vakuutuspiirin vaihtuminen Jos henkilö muuttaa toiseen vakuutuspiiriin, vastuuyksikkötiedot muodostuvat etuusjärjestelmiin yleensä ohjelmallisesti. Tarvittaessa tulee kuitenkin tehdä henkilötietomuutokset HEMU-aloitusvalikon kautta. Lue lisää Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > Henkilön tietomuutokset HEMU > Yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot. Vakuutuspiirin tulee siirtää asiakasta koskevat vireillä olevat asiat uuteen vakuutuspiiriin käsiteltäviksi. Muutolla toiseen vakuutuspiiriin voi olla vaikutusta myös maksussa oleviin Kelan etuuksiin. Esimerkiksi jos henkilö saa asumistukea, tulee hänelle muuton vuoksi lähettää tarkistushakemus. Vakuutuspiirit tai toimistot voivat keskenään sopia asian käsittelyn siirrosta, jos henkilö esittää, että tietty häntä koskeva etuusasia käsiteltäisiin jossakin muussa toimistossa tai vakuutuspiirissä kuin siinä, jossa hänen asiansa normaalin työnkulun mukaan käsiteltäisiin. Lue lisää vakuutuspiirin vaihtamisesta (Tekniset ohjeet > Henkilötietojen muutokset). Työn tasaaminen Työn tasaamisesta johtuen hakemuksia voidaan siirtää ratkaistavaksi muualla kuin kotivakuutuspiirissä siten kuin siitä on erikseen sovittu. Työn tasaamisesta sovitaan vuosittain tulossopimuksissa. Tämän lisäksi työntasausosapuolten keskinäisellä sopimuksella sovitaan tarkemmin esimerkiksi osapuolten vastuista ja velvollisuuksista. Keskittämisyksikössä ratkaistavat asiat Kelassa on keskitetty etuuksien valmistelu- ja ratkaisutoimintaa. Kun etuuden ratkaisutoiminta on keskitetty, asiakkaan etuushakemusta ei valmistele eikä ratkaise kotivakuutuspiiri vaan keskittämisyksikkö. Keskittämistä on tehty sekä koko Kelan tasolla että vakuutuspiireissä. Keskitetyt etuudet #haulla löydät tietoa siitä, miten etuustyötä on keskitetty valtakunnallisesti, alueilla ja vakuutuspiireissä. Terveysosastolla ratkaistavat asiat Terveysosastolla ratkaistaan työnantajan työterveyshuoltoa koskeva hakemus eräin edellytyksin (Työterveyshuolto > Etuusohje) Suomen ja muiden EU tai Eta valtioiden ja Sveitsin välinen sairaanhoitoetuuksien maksuunpano, tilastointi ja rahoitus (Laskutustyö tehdään KV-keskuksessa) Vantaa-Porvoon vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat perhe-eläkkeen leskeneläkehakemus silloin, kun edunjättäjä on kuollut ennen ja hakijan tietoja ei ole siirretty RAKE- järjestelmään 152

153 Jos kansaneläke-, asumistuki- tai vammaisetuusratkaisuun sovelletaan KEL 72 :n 1 momentin, EAL 30 1 momentin tai VTL 30 :n mukaista regressimenettelyä, vakuutuspiiri vahvistaa toimiston antaman väliaikaisen päätöksen. Jos kansaneläkettä, ylimääräistä rintamalisää ja eläkkeensaajan asumistukea koskevaan ratkaisuun sovelletaan KEL 72 :n 2 momentin ja EAL 30 :n 2 momentin mukaista regressimenettelyä, vakuutuspiiri oikaisee edellä mainittuja etuuksia koskevat päätökset. Eläke- ja toimeentuloturvaosastolla ratkaistavat asiat Eläke- ja toimeentuloturvaosasto hoitaa Suomen ja muiden EU-jäsenvaltioiden välinen työttömyysturvan laskutuksen. Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Muutoksenhakuasia Muutoksenhakuasia käsitellään siinä yksikössä, joka on antanut valituksenalaisen päätöksen. Takaisinperintä Kotivakuutuspiiri, etuuden vastuuyksikkö tai työntasaamisen johdosta muu vakuutuspiiri ratkaisee liikaa maksetun etuuden takaisinperinnän, antaa siitä päätöksen ja vastaa päätöksestä sen lainvoimaiseksi tuloon saakka. Lue lisää takaisinperintäpäätöksen antopaikasta (Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Takaisinperintäpäätös > Antopaikka) Kotivakuutuspiiri ja etuuden vastuuyksikkö vastaavat myös perintätoimenpiteistä Perintäkeskuksen vastuulle siirtymiseen saakka. Jos asiakkaan perintäasiat eivät eräänny, perintä hoidetaan kotivakuutuspiirissä tai etuuden vastuuyksikössä loppuun saakka. Kelan perintäkeskuksessa hoidetaan erääntyneiden saatavien perintä keskitetysti. Saatava katsotaan erääntyneeksi, kun sen takaisinperinnästä annettu päätös on tullut lainvoimaiseksi eikä asiakas ole maksanut saatavaa sovitulla tavalla. Perintäkeskus hoitaa perintätoimenpiteet sellaisten etuuksien osalta, joiden takaisinmaksua seurataan ohjelmallisesti YHTE- takaisinperintäjärjestelmässä. Kotivakuutuspiiri huolehtii pääsääntöisesti RAKE- järjestelmän perinnöistä. Perintäkeskus Perintäkeskuksella on kuusi yksikköä, jotka sijaitsevat Helsingissä, Lahdessa, Tampereella, Jyväskylässä, Lappeenrannassa ja Rovaniemellä. Perintäkeskuksessa hoidetaan myös muita täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kuten velkajärjestelyt ja - sovinnot, kuolinpesältä ja sen osakkailta perimiset sekä täytäntöönpanon lopettamista ja jatkamista koskevat päätökset (ns. toivottomat perinnät). Perintäkeskus hoitaa sekä Suomessa että ulkomailla asuviin velallisiin kohdistuvat perintätoimet. Lue lisää saatavien perinnästä (Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Erääntyneiden saatavien perintä) Väärinkäytösepäily 153

154 Useimmiten epäily väärinkäytöksestä syntyy liikamaksun havaitsemisen yhteydessä. Vakuutuspiirin tulee tarvittaessa selvittää, onko kyseessä väärinkäytösasia. Aluejohtajien yleisiin toimivaltuuksiin kuuluu määrätä alueellaan siitä, miten rikosilmoitusten tekemiseen liittyvät asiat hoidetaan, joten kukin vakuutusalue antaa tarkemmat ohjeet noudatettavasta menettelystä. Aluejohtaja voi päättää asian lähettämisestä esitutkintaan tai delegoida päätösvaltaansa toimiston, toimistonjohtajan tai muun alaisensa toimihenkilön päätettäväksi. Lue lisää väärinkäytöksistä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Väärinkäytökset) KV-asioiden Käsittelypaikka KV-asioiden Käsittelypaikka Kuntoutusraha-asia ratkaistaan KV-keskuksessa, kun hakija ei ole vakuutettu Suomessa tai vakuuttaminen ei ole koko haetulle ajalle selvä. Esimerkiksi vakuuttaminen ja kuntoutusrahahakemus ovat yhtä aikaa vireillä hakija asuu ulkomailla hakijalle maksetaan tai on maksettu välittömästi ennen haettua kuntoutusraha-aikaa ulkomailta etuutta tai korvausta, jolla saattaa olla vaikutusta kuntoutusrahaoikeuteen tai sen määrään, esimerkiksi vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke tai rahaetuus ulkomainen työnantaja lähettää palkkailmoituksen. Asiakirjoista voi muutoinkin käydä ilmi, että henkilö on työskennellyt tai työskentelee ulkomailla. Esimerkiksi hakemuksessa esitetään ulkomaan työtulot henkilön verotustiedoissa SVL-työtuloissa on vakuutuspalkka, eikä vastaavalle vuodelle ole tietoja ulkomailla olosta eli vakuutusjaksoja hakemuksen tai lääkärintodistuksen liitteenä on vakuutuskausilomake jos vakuutettu esittää EU- tai ETA-maassa ansaitut työtulot 6 kuukauden tulona, eikä hänellä ole verotuksessa todettuja työtuloja, eikä hänellä ole esittää lainkaan Suomessa ansaittuja 6 kuukauden työtuloja muu kuin edellä mainittu tilanne, jossa kuntoutusrahaan liittyvä kuntoutusasia on käsitelty tai käsitellään KV-keskuksessa Ulkomailla annettava, suomalaiseen kuntoutuspäätökseen perustuva kuntoutus ei sellaisenaan siirrä tapausta KV-keskukseen ratkaistavaksi, jos mikään edellä mainituista kriteereistä ei täyty. EU/ETA-maiden ja Sveitsin välinen lomakeliikenne E-lomakkeet esim. E115 ja S-SEDit sekä näiden perusteella ratkaistavat hakemukset hoidetaan aina KV-keskuksessa. Kv- kytkennän tunnistaminen kuntoutusraha-asioissa Kv-asian keskeisimmät tunnusmerkit kuntoutusraha-asioissa ovat kuntoutusrahan valmistelunäytön huomautustieto palkkatodistuksen vinkit ulkomailla työskentelystä hakijan muutto ulkomaille HEKY-tietojen Vakuutusjaksot määräaikainen vakuuttamispäätös, jos työkyvyttömyys ulottuu yli vakuuttamiskauden hakemuksesta löytyvät vinkit kv-asiasta. 154

155 Mitä tunnistamista koskevaa tietoa HEKY-näytöiltä saa Kotitoimisto Jos hakijan kotitoimisto on 99600, kuntoutusrahan ratkaisee KV-keskus. Huomaa kuitenkin, että kotitoimisto voi olla mikä muu tahansa. Vakuutusjaksot Henkilön yleistiedoista löytyy kohta Vakuutusjaksot. Jaksoja tutkimalla voit saada tietoa kv-kytkennästä. Help-ohjeesta (F13) saat tarkempaa tietoa merkintöjen sisällöstä. Verottajalta saadut tiedot Katso myös verottajalta saadut tiedot, joista voi ilmetä esim. vakuutuspalkkatietoja. Konsultointi Vaikka kyseessä ei ole täysin käsittelypaikkaohjeen mukainen tilanne, mutta tunnistat siinä kv-ulottuvuuden, konsultoi KV-keskusta oikean käsittelypaikan selvittämiseksi. Voit tehdä konsultoinnin sähköpostitse, puhelimitse tai LYNCillä ja sen jälkeen vain tarvittaessa siirtää tapauksen OIWAn kautta KV-keskuksen työjonoon. Voit myös konsultoida KV-keskusta, jos kuntoutusraha-asiassa esitetään sellainen ulkomailta kirjoitettu lääkärintodistus, jossa työkyvyttömyyden syyn tai ajan selvittämiseen tarvitaan erityisosaamista. Pyydä lisäselvitykset ensisijaisesti asiakkaalta. Lue lisää: kv-kuntoutusrahan prosessiohje. Esteellisyys Esteellisyydestä Hallintolaissa säädettyjä virkamiesten esteellisyysperusteita sovelletaan Kelan toimihenkilöihin. Olet esteellinen, jos asia koskee omaa tai läheisesi oikeutta, etua tai velvollisuutta asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa sinulle tai läheisellesi sinä tai läheisesi avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa tai on olemassa jokin muu esteellisyysperuste (palvelus- tai toimeksiantosuhde, asema yhteisössä, viraston tai laitoksen ohjaus ja valvonta) tai luottamus puolueettomuuteesi vaarantuu muusta erityisestä syystä Olet esteellinen osallistumaan asian valmisteluun ja ratkaisemiseen silloin, kun asian käsittelyn puolueettomuus saattaa ulkopuolisen silmin vaarantua. Sinun on kuitenkin ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi ilman, että siihen vedotaan. Samaa asiaa aikaisemmin käsitellyt henkilö on esteellinen käsittelemään sitä uudestaan toisessa elimessä, esimerkiksi muutoksenhakuasteessa. Voit kuitenkin käsitellä aiemmin ratkaisemasi asian itseoikaisuna, valmistella siitä muutoksenhaun johdosta annettavan lausunnon sekä käsitellä uudelleen muutoksenhakuelimen palauttaman asian. 155

156 Katso myös hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeesta Toimihenkilön esteellisyys Lääkärin esteellisyys Tarkastajan esteellisyys Tulkin esteellisyys Käsittely- ja ratkaisukielto Käsittely- ja ratkaisukielto Jos olet esteellinen, et saa käsitellä tai ratkaista asiaa etkä olla läsnä asiaa käsiteltäessä, jottei läsnäolosi vaikuta asian käsittelyyn. Tästä voidaan kuitenkin poiketa asian laadun vuoksi sellaisissa avustavissa tehtävissä, jotka eivät vaikuta asian ratkaisuun kuten rekisteröinti, kirjaaminen, diariointi, tekstinkäsittely, kopiointi ja postitus tai jos asian käsittelyä ei voida lykätä (esimerkiksi kiireelliset toimenpiteet yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, harvinaisia Kelassa). Esteellisyyden todentaminen Esteellisyyden toteaminen Sinun on ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi, ilman että siihen vedotaan. Jos katsot itsesi esteelliseksi käsittelemään tai ratkaisemaan asiaa, siirrä asia toisen toimihenkilön käsiteltäväksi. Keskustele siirrosta tarvittaessa esimiehesi kanssa. Jos asiakas esittää väitteen asiaa käsittelevän toimihenkilön esteellisyydestä, väitteeseen on viipymättä otettava kanta ja esteellisyysasia ratkaistava. Esteelliseksi väitettyä on kuultava (yleensä suullisesti). Esteellisyysväitteen esittämiselle ei ole säädetty määräaikaa ja se voidaan esittää missä tahansa käsittelyvaiheessa. Esteellisyysepäily voi kuitenkin syntyä myös ilman asiakkaan väitettäkin. Jos esteellisyys todetaan, on nopeasti ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin eli hankittava sijainen tai varamies. Kun asia siirretään toisen toimihenkilön käsiteltäväksi, ei tarvitse tehdä nimenomaista kirjallista päätöstä esteellisyysväitteen vuoksi, ellei asiakas sellaista pyydä, vaan tällainen siirto voidaan katsoa kannan ottamiseksi ja esteellisyysasian ratkaisuksi. Mikäli todetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä ja että esteelliseksi väitetty toimihenkilö voi jatkaa asian käsittelyä, tulee asiassa tehdä kirjallinen päätös. Tällainen päätös on perusteltava, eikä siihen ole oikeutta hakea erikseen oikaisua tai muutosta valittamalla, vaan ainoastaan kyseisen etuusasiassa annettavan päätöksen yhteydessä. 156

157 Lisäselvitykset Lisäselvitykset Ratkaisuvaiheessa on pyydettävä kohdassa Hakeminen mainitut mahdollisesti vielä puuttuvat lisäselvitykset. Arvion pyytäminen Arvion pyytäminen Asiantuntijalääkäreiden ja valmistelijoiden käyttöön on laadittu yhteiset ohjeet etuuksittain. Lue lisää asiantuntijalääkärin arvion pyytämisestä (Menettelyohjeet > Asiantuntijalääkärin arvio). Pyydä asiantuntijalääkärin arvio, kun tarvitset lääketieteellistä asiantuntemusta nuoren kuntoutusrahan tai oppisopimuskoulutuksen ajalle maksettavan kuntoutusrahan myöntöedellytysten selvittämiseen. Ratkaisutyö > Asiantuntijalääkärin arvio > Nuoren kuntoutusraha Ratkaisutyö > Asiantuntijalääkärin arvio > Ammatillinen kuntoutus (käytä oppisopimuskoulutuksen valmistelussa) Kuuleminen Kuuleminen (sisältö) Kuuleminen Asiakkaan on esitettävä riittävä selvitys etuusasian ratkaisemiseksi. Yleensä asiakas täyttää oman selvitysvelvollisuutensa täyttämällä huolellisesti hakemuslomakkeen sekä toimittamalla vaadittavat tiedot ja liitteet. Kela kuitenkin vastaa siitä, että asia tulee selvitetyksi. Kela voi hankkia asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset joko itse tai pyytämällä asiakasta hankkimaan ne. Lue lisää asian selvittämisestä (Kelanetti > Hallinto ja kehittäminen > Oikeudelliset ja menettelyohjeet > Hyvä hallinto > Selvittäminen). Milloin asiakasta on kuultava? Milloin asiakasta on kuultava? Periaatteessa Kelalla ei voi olla enempää tietoa asiakkaan asioista kuin asiakkaalla itsellään. Tämän vuoksi sinun tulee kuulla asiakasta esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Kelaan on tullut asiakasta koskevia uusia tietoja ja selvityksiä, joiden vaikutuksesta hänellä ei ole tietoa ja jotka voivat johtaa etuuden lakkauttamiseen, hylkäämiseen joko kokonaan tai osittain tai muutoin voivat vaikuttaa asian ratkaisemiseen hänelle epäedulliseen suuntaan. Tällaisia uusia selvityksiä voivat olla esimerkiksi lääkärinlausunnot tai muiden tekemät vaatimukset. 157

158 Asiakkaasta on ristiriitaisia selvityksiä, esimerkiksi eri etuuksia varten annetut tiedot poikkeavat toisistaan. Jos asiakas on itse pyytänyt Kelaa hankkimaan häntä koskevan selvityksen (esimerkiksi työnantajalta), tulee asiakasta kuulla myös tästä selvityksestä, jos saatu selvitys voi johtaa asiakkaalle epäedulliseen lopputulokseen eikä asiakkaan voida katsoa olevan tietoinen selvityksen sisällöstä. Asiakasta ei tarvitse kuulla, jos hakemus hyväksytään kaikilta osin ratkaisu perustuu yksinomaan hakijan esittämään selvitykseen (asiaa ei kuitenkaan saa ratkaista pyytämättä tarpeellisia lisäselvityksiä) asia etuuslaiessa määritellyissä tilanteissa saadaan ratkaista asiakasta kuulematta Muutoin kuuleminen on tarpeetonta vain poikkeustapauksissa. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun kunta tai sosiaalilautakunta vaatii etuutta maksettavaksi itselleen toimeentulotukilain (1412/ ) tai asiakasmaksulain (734/ ) perusteella. Kela ei voi tällöin maksaa etuutta laillisin vaikutuksin hakijalle itselleen, mikäli maksun vaatimuksesta on ilmoitettu Kelalle vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää. Kuulematta jättäminen on menettelyvirhe, jonka korjaaminen edellyttää yleensä asian käsittelemistä uudelleen. Lue lisää virheen korjaamisesta (Menettelyohjeet > Etuuksen ratkaisutyö > Päätöksen oikaisu ja poistaminen). Miten kuullaan? Miten kuullaan? Asiakasta kuullaan pääsääntöisesti kirjallisesti etuuskohtaisilla kuulemiskirjeillä. Asiakas voi antaa vastauksensa kirjallisesti tai suullisesti. Suullinen vastaus kuulemiseen on dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Liitä yhteydenotto siihen työhön, johon vastausta on pyydetty. Kerro kuulemispyynnössä asiakkaalle kuulemisen tarkoitus(mitä selvitystä saatu ja miten saatu selvitys saattaa vaikuttaa asiakkaan etuusasiaan) määräaika, mihin mennessä asiakkaan on vastattava (yleensä 2 viikkoa) ja se, että vastaamatta jättäminen ei estä asian ratkaisua. yksilöi tarvittaessa, mistä seikoista selitystä pyydetään. Tarvittaessa asiakkaalle on varattava mahdollisuus tutustua kuulemisen kohteena oleviin asiakirjoihin (toimitetaan jäljennökset tai varataan mahdollisuus muutoin tutustua asiakirjoihin esimerkiksi toimistossa), ellei asianosaisjulkisuutta ole rajattu julkisuuslaissa (621/ ). Kuulemisvelvollisuus on täytetty, kun asiakkaalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä. Asia voidaan tällöin ratkaista, vaikka asiakas ei vastaa kuulemiseen määräajassa. Lue lisää Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Asianosaisen kuuleminen Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostilla ja faksitse 158

159 Yleisohje laista sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa Päätöksen antaminen Päätöksen antaminen (sisältö) Päätöksen antaminen Etuuspäätökset ovat hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksellä tarkoitetaan viranomaisen hallintoasiassa tekemää ratkaisua, jolla on asian käsittelyn päättävä vaikutus. Päätöksen antamisesta ja päätöksen sisällöstä on kerrottu hallintolain soveltamisesta etuusasioissa annetussa ohjeessa. Hakijalle tulee yleensä antaa kirjallinen päätös etuuden myöntämisestä, epäämisestä/ hylkäämisestä, lakkauttamisesta, tarkistamisesta, oikaisemisesta ja takaisinperinnästä. Kun etuus lakkautetaan etuudensaajan kuoleman johdosta, annetaan etuuden lakkauttamisesta pääsääntöisesti päätös. Poikkeuksena ovat kuntoutus, vammaisetuudet, kansaneläke, perhe-eläke, takuueläke, eläkkeensaajan asumistuki sekä kansaneläkkeen lapsikorotus, joista lakkauttamispäätöstä ei etuudensaajan kuoltua anneta. Kuitenkin jos lakkautusta ei ole tehty ajoissa ja etuudesta syntyy liikamaksua, on lakkautuksesta annettava päätös. Lue lisää päätöksen antamisesta kuolemantapauksissa. Eläke- tai vammaisetuuden maksamisen keskeyttämisestä (väliaikainen keskeytys, laitoshoitokeskeytys, keskeytys vankilassaolon vuoksi) annetaan aina päätös. Päätös annetaan vain pyynnöstä myönteisestä ratkaisusta sairaanhoitokorvausten suorakorvausmenettelyssä indeksitarkistuksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta. Lainmuutoksen yhteydessä voidaan säätää erikseen siitä, annetaanko lainmuutoksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta päätös. Kun etuus tarkistetaan viran puolesta lainmuutoksen vuoksi, ei tarkistuksesta aina anneta päätöstä muutoin kuin etuudensaajan pyynnöstä. Etuuspäätös annetaan pääsääntöisesti lopullisena ja siihen voi hakea muutosta siten kuin etuuslainsäädännössä on säädetty. Tietyissä tilanteissa päätös tulee kuitenkin antaa väliaikaisena. Päätöksen antamisesta väliaikaisena kerrotaan etuuskohtaisissa ohjeissa, muutoksenhaku-ohjeessa ja päätöksen oikaisu ja poistaminen -ohjeessa. Etuuspäätökset annetaan maksutta. Päätökset annetaan suomeksi tai ruotsiksi VTJ:sta saatavan asiakkaan kielitiedon perusteella. Päätöksen antamisesta on erityissäännös seuraavissa etuuslaeissa: Kansaneläkelaki 568/ Laki eläkkeensaajan asumistuesta 571/ Laki vammaisetuuksista 570/

160 Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/ Työttömyysturvalaki 1290/ :3 Etuuskohtaisissa ohjeissa on kerrottu, kenelle päätös tulee antaa. Päätöksensaajat Päätöksensaajat Ilmoitukset Kuntoutusrahapäätös ja valitusosoitus annetaan seuraaville tahoille: Asiakkaalle itselleen. Edunvalvojalle, joka hoitaa asiakkaan taloudellisia asioita. Edunvalvontavaltuutetulle, kun valtuutus kattaa taloudelliset asiat. Työnantajalle, kun se ilmoittaa maksavansa kuntoutusajan palkkaa. (Työnantajan päätökseen ei tule tietoa ylläpitokorvauksesta.) Potilasvakuutuskeskukselle, jos se on hakenut kuntoutusrahaa. Kunnan toimielimelle, sen hakiessa kuntoutusrahan maksua itselleen asiakkaan elämäntapojen perustella (KKRL 566/ ). Päätös annetaan asiakkaalle, vaikka kuntoutusraha maksettaisiin regressivaatimuksen perusteella työttömyyskassalle, työpaikkakassalle, opintotuen vastuuyksikölle tai Kelan toimistolle. Jos vaatimus hylätään, asiasta ilmoitetaan maksunvaatijalle asiakaskirjeellä. Asiakkaalle ilmoitetaan päätöksessä, jos kunnan sosiaalitoimi on hakenut kuntoutusrahan maksua toimeentulotuen ennakon tai asiakasmaksulain perustella (TOTUL 1412/ ja AML 734/ ). Sosiaalitoimelle ei anneta päätöstä, vaan tieto kuntoutusrahan maksamisesta välitetään viite- tai viestitietona tiliotteella. Pyydettäessä päätös voidaan antaa ilman valitusosoitusta asiakaskirjeellä. Kuntoutuksen tai oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle Kelalla on oikeus ilmoittaa kuntoutusrahaa koskevasta päätöksestä tieto kuntoutuspäätöksen antajalle, oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle ja oppilaitokselle. Tietoa saa kuitenkin luovuttaa vain siltä osin kuin se on välttämätöntä näiden maksaman palkan tai muun edun vahvistamista tai oikeellisuuden tarkistamista varten. Kuntoutusrahapäätöksen yhteydessä voidaan lähettää ohjelmallinen ilmoitus kuntoutuksen tai oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle. Ilmoitus lähetetään ohjelmallisesti, jos syötät järjestelmään kuntoutuksen järjestäjän tai oppisopimuskoulutuksen järjestäjän osoitetiedot. Lähetä ilmoitus vain silloin, jos järjestäjä on niin erikseen pyytänyt. Ilmoitus lähtee vain kuntoutusrahan ensimmäisestä myöntöratkaisusta. Ilmoituksessa ei kerrota kuntoutusrahan määrää eikä muita arkaluontoisia tietoja eikä siitä ole valitusoikeutta. (KKRL 566/ ) Eläkelaitokselle Jos kuntoutusraha muuttuu kesken kuntoutusrahajakson eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi, lähetetään ohjelmallisesti eläkelaitokselle ilmoitus myönnetystä kuntoutusrahasta ensimmäisen tarkistuspäätöksen yhteydessä. 160

161 Ilmoitusvelvollisuus Ilmoitusvelvollisuus Kuntoutusrahan saajan on ilmoitettava, jos kuntoutus keskeytyy kokonaan tai tilapäisesti kuntoutusrahaan vaikuttavien etuuksien määrä muuttuu tulojen määrä muuttuu ammatillisessa koulutuksessa ollessa YEL/MYEL-vakuutuksen voimassaolo päättyy kuntoutusajan palkanmaksun aikana eläkkeen saamisesta lakiin perustuvasta ansionmenetyskorvauksesta ja muusta vastaavasta muutoksesta olosuhteissa, joista vakuutetun on tullut ilmoittaa etuutta hakiessaan. Ammatillisessa koulutuksessa oleva kuntoutusrahan saaja on velvollinen välittömästi ilmoittamaan koulutuksen ja siihen liittyvän harjoittelun ajalta saamansa työtulot, jotka voivat vaikuttaa kuntoutusrahan määrään tai hänen oikeuteensa saada kuntoutusrahaa. Jos Kela on Kelan kuntoutuslain nojalla saanut tietoonsa sellaisen etuuden saajan olosuhteissa tapahtuneen muutoksen, joka vaikuttaa tai voi vaikuttaa vakuutetulle myönnettävään tai maksettavaan etuuteen, Kela voi määrätä vakuutetun esittämään olosuhteiden muutoksesta selvityksen. (KKRL 566/ ) Maksaminen Maksaminen Kuntoutusraha ja ylläpitokorvaus maksetaan saajalle maksukausittain jälkikäteen. Ensimmäinen maksukausi on 6 arkipäivää maksettavan ajan alusta ja seuraavat kukin 25 arkipäivää. Jos kuntoutus toteutetaan lyhyemmissä jaksoissa tai jakson laji muuttuu, maksukausi on jakson mittainen. Maksupäivä on maksukauden viimeinen pankkipäivä. Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää selvitystä kuntoutukseen osallistumisesta. Voit asettaa kuntoutusrahan maksamisen aloittamiselle tai jatkamiselle ehdoksi osallistumistai opintomenestystodistuksen. (Ks. kuntoutusrahan etuusohje: Seuranta ja Maksaminen > Maksun estäminen.) Kuntoutusrahan väliaika on aina oma kokonaisuutensa, jonka päättymispäivämäärä on myös maksujakson viimeinen päivämäärä. Jos kuntoutusrahan maksukausi jakautuu siten, että työnantajalle maksetaan kauden alusta esim. 10 päivää ja kuntoutujalle loppuaika, määräytyy työnantajalle maksettavan kuntoutusrahan maksupäivä kuntoutujan maksukauden mukaisesti. Jos henkilölle kuntoutusrahana kuukaudelta maksettava erä olisi pienempi kuin 20,21 euroa (vuoden 2015 taso), kuntoutusrahaa ei makseta. 161

162 Maksuosoite Maksuosoite Etuus maksetaan etuuden saajan ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille. Jos tilille maksaminen ei ole mahdollista, esim. jos etuudensaaja ei pyydettäessä anna tilinumeroa tai jos hän esittää Kelalle erityisen syyn, etuus maksetaan maksuosoituksena Nordea Pankin kautta. Tällöin edellytetään, että etuuden saajalla on voimassa oleva postiosoite Suomeen. Etuuden saajan on ilmoitettava uusi maksuosoite aina kirjallisesti tai sähköisessä asiointipalvelussa. Myös maksuosoitteen muutos ilmoitetaan samalla tavoin. Etuuden saaja voi kuitenkin ilmoittaa maksuosoitteen muutoksesta myös puhelimitse siinä tapauksessa, että hän ilmoittaa sellaisen maksuosoitteen, johon hänelle on jo aiemmin maksettu jokin Kelan etuus tai korvaus. Ulkomaan maksuosoite Ulkomaan maksuosoite Jos etuuden saaja haluaa hänelle maksettavan etuuden ulkomaan maksuosoitteeseen, etuus maksetaan ulkomaille kansainvälisiä pankkiyhteystietoja käyttäen kirjoittamalla maksuosoitteeksi ulkomaan IBAN-tilinumero ja BIC-koodi tai ulkomaan BBAN-tilinumero ja BIC/SWIFT-koodi tai ulkomaan BBAN-tilinumero, pankin nimi ja maakoodi. Etuus voidaan maksaa ulkomaille myös vakuutetun postiosoitteen perusteella edellyttäen, että hänellä on voimassa oleva ulkomaan osoite. Lisätietoja etuuksien maksamisesta löydät teknisistä ohjeista: rintranet/ratkaisutyotuki.nsf/net/ mh?opendocument Maksunsaajat Maksunsaajat Kuntoutusraha voidaan maksaa vakuutetulle työnantajalle edunvalvojalle Potilasvakuutuskeskukselle kunnan toimielimelle (KKRL 566/ ) kunnalle/kuntayhtymälle (TOTUL 1412/ ), (AML 734/ ) työttömyyskassalle opintotuen vastuuyksikölle 162

163 työpakkakassalle Kelan toimistolle. Vakuutettu Vakuutettu Kuntoutusraha maksetaan vakuutetulle eli asiakkaalle itselleen, jos hänen työnantajansa ei maksa palkkaa kuntoutusajalta eikä kuntoutusrahaa ole esitetty maksettavaksi edunvalvojalle tai viranomaiselle. Työsuhteessa olevan asiakkaan kuntoutusraha maksetaan hänelle itselleen myös silloin, jos kuntoutus toteutuu palkallisen vuosiloman, ylityövapaan, sapatti- tai säästövapaan tai muun vastaavan palkallisen vapaan aikana. Kuntoutusraha maksetaan asiakkaalle myös esimerkiksi silloin, kun hän on vaihtanut lomarahansa vapaaksi ja osallistuu tänä aikana kuntoutukseen. Jos kuntoutusrahan määrä ylittää kuntoutusajalta maksetun palkan tai korvauksen määrän, ylimenevä osa maksetaan asiakkaalle. Lue lisää: Maksaminen > Maksunsaajat > Työnantaja Täysi-ikäisen kuntoutusraha maksetaan omalle tilille Alaikäisen kuntoutusraha voidaan maksaa hänen omalle tililleen tai edunvalvojan ilmoittamalle tilille. Varmista, että kuntoutusraha maksetaan 18-vuotispäivästä alkaen asiakkaan omalle tilille. Lue lisää: Maksaminen > Maksunsaajat > Edunvalvoja Työnantaja Työnantaja Kuntoutusraha maksetaan työnantajalle siltä osin, kuin työnantaja on maksanut kuntoutujalle kuntoutusajalta palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta. Työnantajalle maksaminen edellyttää, että työnantaja ja kuntoutuja ovat sopineet etuuden tai sen osan maksamisesta kuntoutujan sijasta työnantajalle. Kuntoutusrahaa ei makseta kuntoutujalle samalta ajalta palkkaa vastaavalta osalta. Jos kuntoutusrahan määrä on suurempi kuin palkan tai korvauksen määrä, ylimenevä osuus kuntoutusrahasta maksetaan kuntoutujalle. Kuntoutusraha maksetaan kuntoutujalle itselleen, jos hän on ollut kuntoutuksessa vuosiloman tai siihen verrattavan, muun kuin kuntoutuksen perusteella myönnetyn, palkallisen vapaan aikana. Tästä työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia toisin. Työntekijällä voi olla useita työnantajia, jotka maksavat kuntoutusajan palkkaa samanaikaisesti. Silloin kuntoutusraha jaetaan työnantajien kesken maksettujen palkkojen suhteessa. 163

164 Kuntoutusraha maksetaan kuntoutujalle itselleen, kun kuntoutusrahaa maksetaan seuraavien vapaiden ajalta: Palkaton vapaa Vuosiloma Ylityövapaa Säästövapaa Vapaa, joka pidetään lomarahan maksamisen sijasta Lauantai- tai muu viikkovapaa, jos kuntoutujalla on * tuntipalkka ja * hän työskentelee vähemmän kuin viisi päivää viikossa (lyhyt työviikko) Kuntoutusraha maksetaan työnantajalle, jos työnantaja ilmoittaa maksaneensa kuntoutusrahaan oikeuttavaa palkkaa seuraavilta vapailta: Lauantai- tai muu viikkovapaa, jos * kuntoutujalla on kuukausipalkka tai * kuntoutujalla on tuntipalkka ja - hän työskentelee vähintään viisi päivää viikossa ja - palkka maksetaan vähintään viideltä työpäivältä viikkoa kohden Työajan lyhennysvapaa, ns. pekkaspäivä Lomautuspäivä Jos maksamisesta työnantajalle ei ole sovittu tai on nimenomaisesti sovittu toisin, kuntoutusraha maksetaan kuntoutujalle itselleen. Työnantajan ilmoitus Työnantajan on viipymättä ilmoitettava Kelaan, jos on maksanut kuntoutusajalta palkkaa. Työnantaja ilmoittaa palkan maksamisesta työnantajien asiointipalvelussa tai lomakkeella Y17 Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta. Kuntoutusraha maksetaan työnantajan ilmoituksen mukaisesti työnantajalle. Jos työnantajan ilmoituksessa esitetty selvitys on ristiriitaista tai puutteellista, esim. edellä mainittujen sääntöjen perusteella kuntoutusraha kuuluisi kuntoutujalle tai jos kuntoutujalla on maksunsaajasta eri näkemys, kuule tarvittaessa työsuhteen osapuolia ja tee ratkaisu maksunsaajasta kuulemisen perusteella. Joskuntoutuja ilmoittaa saaneensa palkkaa kuntoutuksen ajalta, pyydä työnantajaa toimittamaan palkanmaksutiedot (ks. myös Hakeminen). Jos työnantaja ei toimita niitä annettuun määräaikaan mennessä, pyydä palkanmaksutiedot kuntoutujalta. Jos kuntoutujakaan ei toimita tietoja määräaikaan mennessä, hylkää kuntoutusrahahakemus palkanmaksuajalta. Hyödynnä palkanmaksutietoja pyytäessäsi tarvittaessa asiakaskirjeitä KRL03 ja KRL04. Työnantaja toimittaa palkanmaksutiedot päätöksen antamisen jälkeen Jos kuntoutusraha on maksettu kuntoutujalle, vaikka se myöhemmin toimitettujen palkanmaksutietojen perusteella olisi tullut maksaa työnantajalle, 164

165 kuntoutusrahapäätöksessä voi olla virhe. Lue lisää: Oikaisu vakuutetun vahingoksi. Oikaise kuntoutusrahapäätös ohjeen mukaisesti ja maksa kuntoutusraha työnantajalle. Jos kuntoutuja ei suostu päätöksen oikaisuun ja joudut hakemaan päätöksen poistamista Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta, oikaise kuntoutusrahapäätös väliaikaisella päätöksellä kunnes päätös on poistettu. Kuntoutujalle virheellisesti maksettu kuntoutusrahan takaisinperintä voidaan käynnistää vasta, kun kuntoutusrahapäätös on oikaistu lopullisella päätöksellä. Palkka ja YEL-/MYEL-vakuutus Kuntoutuja voi olla samanaikaisesti YEL/MYEL-vakuutettu yrittäjä ja työsuhteessa toiseen työnantajaan. Silloin kuntoutusraha jaetaan hänelle ja hänen työnantajalleen YEL/MYELtyötulon ja työnantajan maksaman palkan suhteessa. Yritys voi maksaa kuntoutuksen ajalta palkkaa yrittäjälle itselleen. Kuntoutusraha voidaan maksaa palkkaa vastaan yritykselle vain, jos yrittäjä on työsuhteessa yritykseen. Jos työsuhdetta ei ole, kuntoutusraha maksetaan yrittäjälle itselleen. Työsuhteisia eivät yleensä ole yrittäjät, jotka kuuluvat YEL- tai MYEL-vakuutuksen soveltamisalan piiriin. Työsuhteesta ei aina välttämättä ole kyse silloinkaan, kun yrittäjä ei ole YELtai MYEL-vakuuttamisvelvollinen. Epäselvässä tilanteessa, esim. jos palkkatiedot on ilmoitettu henkilölle, joka ilmoittaa työskentelevänsä yrittäjänä tässä yrityksessä, tarkista poissaoloajan palkan ilmoittaneelta yritykseltä ja tarvittaessa palkkaa saaneelta yrittäjältä, onko kysymyksessä työsuhde. Oppisopimuskoulutus Kuntoutusraha maksetaan oppisopimuskoulutuksen ajalta työnantajalle tämän maksamaa palkkaa vastaavalta osalta. Palkan määräytymisperuste Jos työntekijä tekee lyhyempää kuin viisipäiväistä työviikkoa, työnantajalle maksamisessa on eroja riippuen siitä, onko kysymyksessä kuukausipalkka vai tuntipalkka. Viisipäiväinen työviikko Kuntoutusraha maksetaan työnantajalle myös viikkovapaiden ajalta, jos työntekijä tekee viisipäiväistä työviikkoa ja palkka maksetaan vähintään viideltä työpäivältä viikkoa kohden. Jos yhdenjaksoiseen palkalliseen poissaoloaikaan sisältyy lauantaipäiviä, muita viikkovapaapäiviä tai pekkaspäiviä, kuntoutusraha maksetaan työnantajalle myös näiltä päiviltä edellyttäen, että työnantajalle maksamisesta on sovittu. Lyhyt työviikko ja kuukausipalkka Jos työntekijä on työssä vähemmän kuin viisi päivää viikossa, mutta hänellä on kuukausipalkka, katsotaan, että työnantaja maksaa työstä poissaolon ajalta palkkaa myös niiltä päiviltä, jolloin työntekijä ei olisi työssä. Kuntoutusraha maksetaan koko palkallisen poissaolojakson ajalta palkkaa vastaavalta osalta työnantajalle edellyttäen, että työnantajalle maksamisesta on sovittu. Näin voidaan menetellä esim. silloin, kun työntekijä on osa-aikaeläkkeellä tai osittaisella hoitovapaalla ja saa kuukausipalkkaa. 165

166 Lyhyt työviikko ja tuntipalkka Jos työntekijä on tuntipalkkaisessa työssä ja hän työskentelee vähemmän kuin viisi päivää viikossa, maksetaan kuntoutusraha niiltä päiviltä, jolloin hän olisi ollut työssä, työnantajalle palkkaa vastaavalta osalta ja muilta päiviltä työntekijälle itselleen. Erityistilanne: lomautus Jos lomautus toteutetaan lyhentämällä työpäivää, kuntoutusraha maksetaan työnantajalle kaikilta päiviltä joina se on maksanut kuntoutusajan palkkaa. Jos työviikkoa on lyhennetty lomautuksen vuoksi vähintään yhden päivän ajalta, maksetaan kuntoutusraha myös lomautuspäivältä työnantajalle, jos työnantajalla on velvollisuus maksaa kuntoutusajan palkkaa ko. päivältä. Jos palkkaa ei makseta, kuntoutusraha maksetaan kuntoutujalle itselleen. Erityistilanne: irtisanomisajan palkka Irtisanomisajalta maksettava palkka voi olla samalla myös kuntoutukseen osallistumisen perusteella maksettavaa palkkaa siihen asti kun työnantajan palkanmaksuvelvollisuus kuntoutusajalta jatkuu. Jos työnantajalla on velvollisuus maksaa irtisanomisaikana kuntoutukseen osallistumisen perusteella kuntoutusajan palkkaa, kuntoutusraha maksetaan palkkaa vastaavalta osalta työnantajalle. Muussa tapauksessa se maksetaan työntekijälle. Työskentelyvelvoitteella ei ole kuntoutusrahan maksamisen suhteen merkitystä. Erityistilanne: Opettajan vuosiloma ja koulutyön keskeytys Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES ) 41 :n mukaan työnantajalla on oikeus saada kuntoutusraha itselleen, jos opettaja on ollut kuntoutusrahaan oikeuttavassa kuntoutuksessa aikana, jolloin koulutyö on koulun loman johdosta keskeytynyt eikä hänelle ole myönnetty virkavapaata kuntoutuksen vuoksi. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta kuntoutusrahaan koulun tai oppilaitoksen opettajan laskennallisen vuosiloman ajalta. Laskennallisen vuosiloman aika on kesäkuun 16. päivästä lukien alkava ajanjakso, jonka pituus riippuu opettajan henkilökohtaisesta vuosilomaoikeudesta. Laskennallisen vuosiloman ajalta kuntoutusraha maksetaan opettajalle itselleen. Työnantajalla ei myöskään ole oikeutta kuntoutusrahaan ammattikorkeakoulun opettajan kesävapaajakson alusta 30 ensimmäiseltä päivältä. Palkkaturvan maksaja Palkkaturvan maksaja Palkkaturvana maksettavat saatavat siirtyvät kaikkine oikeuksineen valtiolle palkkaturvapäätöksen antopäivänä (palkkaturvalaki 16 ) Työstäpoissaolon ajalta maksettua palkkaa vastaava päivärahaetuus maksetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) palkkaturvapäätöksen tai ilmoituksen perusteella. 166

167 Maksamista varten tarvitaan henkilötiedot vakuutetusta, tiedot työstäpoissaoloajalta maksetun palkan määrästä ja maksuajasta, maksuvaikeuksiin joutuneen työnantajan nimi sekä maksunsaajan maksuosoitetiedot. Potilasvakuutuskeskus Potilasvakuutuskeskus Jos potilasvakuutuskeskus on maksanut ansionmenetyskorvausta kuntoutujalle samalta ajalta, miltä tämä saa kuntoutusrahaa, maksetaan kuntoutusraha Potilasvakuutuskeskukselle sen maksuvaatimuksen perusteella. Edunvalvoja Edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettu Kuntoutusrahaetuudet voidaan maksaa edunvalvojalle tai kuntoutujan laillisesti valtuutetulle asiamiehelle. Henkilöllä voi olla edunvalvoja, jos hän ei itse kykene valvomaan etuaan tai hoitamaan asioitaan. Edunvalvoja puolustaa päämiehen etuja ja edustaa tätä asioissa, jotka on määrätty hänen hoidettavikseen. Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi heikentyneen terveydentilansa vuoksi. Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvojasta ja edunvalvontavaltuutetusta. Tieto edunvalvojasta näkyy Henkilön tietojen kyselytapahtumalla HEKY > Henkilön yleistiedot > Perhetiedot. HEKY-kyselyllä selviää edunvalvojan nimi ja tunniste sekä tieto siitä, onko asiakkaan toimintakelpoisuutta rajoitettu tai onko asiakas julistettu vajaavaltaiseksi. Alaikäisen asiakkaan edunvalvojia ovat tavallisesti hänen huoltajansa. Heidän tehtävänsä edunvalvojina lakkaa, kun nuori täyttää 18 vuotta. Alaikäisellä voi olla myös oikeuden määräämä edunvalvoja. Lue lisää: Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Mikä on edunvalvoja? Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Mikä on edunvalvontavaltuutus? Edunvalvonnan ja edunvalvontavaltuutuksen sisällön selvittäminen Selvitä edunvalvontamääräyksen sisältö holhousasioiden rekisterikyselyllä (Ratkaisutyö > Työvälineet, kohta Holhousasioiden rekisteri). Jos edunvalvontamääräyksessä ei eritellä edunvalvojan tehtäviä, katsotaan sen kattavan etuusasioiden hoitamisen. 167

168 Edunvalvojan toimivalta voi rajoittua koskemaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta (esim. perinnönjako) ja Kelan maksama etuus ei siten aina kuulu edunvalvojan toimivaltaan. Edunvalvontamääräys voi olla myös määräaikainen. Pyydä edunvalvontavaltuutetulta tai asianomaisesta maistraatista kopio edunvalvontavaltakirjasta. Voit pyytää edunvalvontavaltuutetulta tilinumeron ja kopion edunvalvontavaltakirjasta käyttämällä kirjepohjaa YHL14. Jos edunvalvontavaltuutus kattaa etuusasioiden hoidon, tee maksunsaajan muutos ja maksa tuki edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille. Kuntoutusrahan maksaminen edunvalvojan tai edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille Kuntoutusraha maksetaan edunvalvojalle tai hänen määräämälleen etuudensaajan tilille, jos asiakkaalle on määrätty edunvalvoja hoitamaan hänen taloudellisia asioitaan hänen omaisuuttaan hänen omaisuuttaan ja taloudellisia asioitaan. Edunvalvojan tehtävänä on ilmoittaa, mille tilille asiakkaan kuntoutusraha tulee maksaa. Voit pyytää edunvalvojalta tilinumeron käyttämällä kirjepohjaa YHL13. Sinun ei tarvitse tarkistaa, kenen nimissä tili on. Rekisteröi maksunsaajaksi edunvalvoja. Jos edunvalvontamääräys on määräaikainen, rekisteröi kuntoutusrahaan seurantatieto. Tarkista kuntoutusrahan maksunsaaja-asia ennen määräajan päättymistä. Jos edunvalvontavaltuutus kattaa etuusasioiden hoidon, tee maksunsaajan muutos ja maksa tuki edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille (YHL14). Ala-ikäisen asiakkaan kuntoutusrahan maksaminen Alle 18-vuotiaan asiakkaan kuntoutusraha voidaan maksaa hänen omalle tililleen tai huoltajan ilmoittamalle tilille. Toimi edellä kuvatulla tavalla, jos alaikäisellä asiakkaalla on oikeuden määräämä edunvalvoja. Alle 18-vuotiaalle ei voi tehdä edunvalvontavaltuutusta. Menettely asiakkaan täyttäessä 18 vuotta Kuntoutusraha maksetaan asiakkaan omalle tilille, kun hän tulee täysi-ikäiseksi, eikä hänelle ole määrätty edunvalvojaa. Oiwaan muodostuu ohjelmallisesti Seuranta/atk-työ noin kuukausi ennen kuin asiakas täyttää 18 vuotta tilinumeron selvittämiseksi. Jos kuntoutusrahaa on maksettu huoltajan tilille tai tilin omistajasta ei ole varmuutta, ole yhteydessä asiakkaaseen. Tarvittaessa voit käyttää kirjepohjaa KRL21. Kun asiakas ilmoittaa oman tilinumeronsa, muuta tilinumero ilmoittamisajankohdasta lukien, siis mahdollisesti jo ennen kuin asiakas on täyttänyt 18 vuotta. Jos asiakasta ei saada tavoitettua eikä tilinumeroa varmistettua, voit väliaikaisesti keskeyttää kuntoutusrahan maksamisen asettamalla maksuesteen 18 vuoden täyttämistä seuraavaan maksuerään. 168

169 Asiakkaalla on useita edunvalvojia Jos etuudensaajalle on määrätty useita edunvalvojia, kuntoutusraha maksetaan sille edunvalvojalle, jolle tuomioistuin on määrännyt taloudellisten asioiden hoidon. Jos tehtävien jaosta ei ole päätetty, kuntoutusraha voidaan maksaa kenelle tahansa edunvalvojista. Kunta Kunta Kuntoutusraha voidaan joko osittain tai kokonaan maksaa kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle tämän pyynnöstä käytettäväksi vakuutetun, hänen perheensä ja huollettavanaan olevien lasten elatukseen, jos kuntoutusrahan maksaminen sen saajalle itselleen vaarantaisi vakuutetun, hänen perheensä tai hänen huollettavanaan olevien lasten toimeentulon. Kunnan on haettava etuutta kirjallisesti ja hakemus on perusteltava. Vakuutettua on aina kuultava hakemuksen johdosta (asiakaskirje KRS01). Jos kuntoutusrahaetuus maksetaan kunnalle, toimiston on ilmoitettava siitä kirjallisesti perusteluineen kuntoutujalle (KKRL 566/ ). Työnantajalle maksettavaa osuutta kuntoutusrahasta ei makseta kunnalle. Asiakasmaksut Jos kunnan järjestämässä perhe- tai laitoshoidossa, esim. päihdekuntoutuksessa hoidossa oleva kuntoutuja saa kuntoutusrahaetuutta, voi kunta periä ja nostaa samalta ajalta maksettavan etuuden suoraan Kansaneläkelaitokselta käytettäväksi hoidosta, ylläpidosta tai huollosta määrätyn maksun korvaamiseen (AML 734/ ). Lastensuojelulain nojalla järjestämänsä perhehoidon, laitoshuollon (lastenkoti tms. lastensuojelulaitos) tai asumispalvelun aiheuttamista kustannuksista kunta voi periä kohtuullisen korvauksen samalta ajalta maksettavasta kuntoutusetuudesta tai kuntoutusrahaetuudesta. Toimeentulotuki Kunta voi periä ja nostaa henkilölle maksettavan kuntoutusetuuden tai kuntoutusrahaetuuden samalta ajalta, jolta se on maksanut hänelle toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan (TOTUL 1412/ ). Aika, jolta maksetaan Kunnalla on oikeus saada kuntoutusrahaetuus siitä päivästä alkaen, jolta se olisi voitu maksaa hakijalle itselleen edellyttäen, että kunta on maksanut toimeentulotukea samalta ajalta. Kunnalla on oikeus saada kuntoutusrahaetuutta siihen päivään asti, johon se on maksanut toimeentulotukea kuntoutusrahapäätöksen antamishetkellä. Etuus voidaan maksaa kunnalle vain, jos tämä on ilmoittanut vaatimuksesta vähintään kaksi viikkoa ennen etuuden maksupäivää. Kunnan on ilmoitettava vaatimuksesta kirjallisesti Kelan toimistolle. Ilmoituksessa on mainittava ajat, joilta toimeentulotukea on maksettu. 169

170 Esimerkki 1 A on 3.1. hakenut kuntoutusrahaetuutta ajalle ja odottaa Kelan päätöstä. Kunta on 5.1 antamallaan päätöksellä myöntänyt ja maksanut A:lle toimeentulotukea ajalta odotettavissa olevaa kuntoutusrahaetuutta vastaan ja osoittanut Kelalle maksuvaatimuksen vastaavalta ajalta. Kela myöntää A:lle kuntoutusrahaetuuden antamallaan päätöksellä omavastuuajan jälkeen ajalle A:n kuntoutusrahaetuus maksetaan kunnalle ajalta Kuntoutusrahapäätöksen antamisen jälkeen myönnetty tai maksuunpantu toimeentulotuki ei ole odotettavissa olevaa etuutta vastaan maksettua toimeentulotukea, eikä tällainen toimeentulotuki oikeuta kuntaa kuntoutusrahaetuuden saamiseen. Koska Kela ei saamansa maksuvaatimuksen perusteella kuitenkaan tiedä, kuinka pitkältä ajalta toimeentulotukea on kuntoutusrahapäätöksen antamishetkellä ehditty maksaa, Kela maksaa kuntoutusrahaetuuden maksuvaatimuksen loppuun asti, ellei vaatimusta sitä ennen poisteta. Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että se poistaa tarvittaessa maksuvaatimuksen siitä päivästä alkaen, josta kuntoutusrahaetuuden maksamiselle ei enää ole edellytyksiä. Esimerkki 2 A on hakenut 3.1. kuntoutusrahaa ajalta ja odottaa Kelan päätöstä. Kunta on 5.1. antamallaan päätöksellä myöntänyt A:lle toimeentulotukea odotettavissa olevaa kuntoutusrahaa vastaan ja osoittanut Kelalle maksuvaatimuksen vastaavalta ajalta. Kela myöntää A:lle kuntoutusrahan antamallaan päätöksellä omavastuuajan jälkeen ajalle Saatuaan tiedon kuntoutusrahapäätöksen antamisesta, kunta poistaa maksuvaatimuksen maaliskuun alusta lukien. Kuntoutusraha maksetaan kunnalle ajalta Maaliskuun alusta lukien kuntoutusraha maksetaan A:lle itselleen. Jos kunta ei poista maksuvaatimusta maaliskuun alusta lukien, kuntoutusraha maksetaan kunnalle maksuvaatimuksen loppuun asti eli ajalta Jos kunta ei ole enää maaliskuulta maksanut henkilölle ennakkona toimeentulotukea odotettavissa olevaa etuutta vastaan, se suorittaa (TOTUL 1412/ mom.):n perusteella aiheettomasti saamansa kuntoutusrahan viipymättä henkilölle itselleen. Työttömyyskassa Työttömyyskassa Jos kuntoutuja on saanut työttömyyskassalta työttömyysetuutta ja hänelle tulisi samalta ajalta maksettavaksi kuntoutusrahaa, suoritetaan kuntoutusraha jo maksetun muun etuuden määrään saakka asianomaiselle työttömyyskassalle sen maksuvaatimuksen perusteella. Pyydä maksuvaatimusta asiakaskirjeellä KRV03. (KKRL 566/ mom.). 170

171 Opintotuen vastuuyksikkö Opintotuen vastuuyksikkö Jos kuntoutuja on saanut opintotukea samaan koulutukseen kuin, minkä ajalle hänelle myönnetään kuntoutusraha, maksetaan kuntoutusraha maksuvaatimuksen perusteella enintään maksetun opintotuen määrään asti opintotuen vastuuyksikölle. Etuuskäsittelijän tulee ottaa yhteyttä ennen kuntoutusrahan ratkaisemista opintotuen vastuuyksikköön ja ilmoittaa tulevan estävän etuuden myönnöstä. Opintorahasta ja asumislisästä tehdään kummastakin erillinen maksuvaatimus kuntoutusrahaan. Työpaikkakassa Työpaikkakassa Jos kuntoutuja on saanut sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa työpaikkakassalta, maksetaan samalta ajalta suoritettava kuntoutusraha maksuvaatimuksen perusteella päivärahan maksajalle. Kelan toimisto Kelan toimisto Kelan maksama työttömyysetuus, sairauspäiväraha ja koulutuspäiväraha peritään kuntoutusrahasta regressikuittauksena Kelalle. Ne Kelan maksamat kuntoutusrahaan nähden toissijaiset etuudet, joista regressikuittaus ei ole mahdollinen, voidaan periä maksuvaatimuksella kuntoutusrahasta. Esimerkki tällaisesta etuudesta on eri kuntoutusrahan periminen myöhemmin maksettavasta kuntoutusrahasta. Lue lisää: Maksaminen > Maksaminen regressinä Ulosottoviranomainen Ulosottoviranomainen Kuntoutusrahaetuutta ei saa ulosmitata. Kansaneläkelaitoksen on kuitenkin annettava asianomaisen viranomaisen pyynnöstä muun lain mukaisen etuuden ulosottoa varten tarpeelliset tiedot kuntoutusrahaetuudesta. 171

172 Maksaminen regressinä Maksaminen regressinä Kuntoutusraha voi tulla myönnettäväksi samalle ajalle, jolta on maksettu kuntoutusrahan suhteen toissijaista etuutta. Toisin sanoen kuntoutusraha on ensisijainen etuus toiseen etuuteen nähden ja kuntoutusrahan myöntäminen aiheuttaa toiseen etuuteen liikamaksua. Tässä tilanteessa kuntoutusraha maksetaan toissijaista etuutta vastaan regressikuittauksena tai toisen etuuden maksuvaatimuksesta regressisuorituksena, kun niin on etuuslaeissa säädetty. Regressikuittaus Regressikuittaus tarkoittaa, että YHTE-järjestelmässä on mahdollista kuitata kuntoutusrahan suhteen toissijaista Kelan maksamaa etuutta. Kuittauslupa merkitään toissijaisen etuuden Liikamaksu-näytölle ja liikamaksu palautuu toiseen etuuteen. Regressikuittaus näkyy toisen etuuden Laskelma-näytöllä ja kuntoutusrahan maksuerittelyssä Etuudet, jotka voivat tehdä regressikuittauksen kuntoutusrahaan ovat: työmarkkinatuki ja peruspäiväraha sairauspäiväraha kuntoutusraha Regressisuoritus maksuvaatimuksen perusteella Kuntoutusraha maksetaan regressisuorituksena maksuvaatimuksen perusteella seuraaville maksunsaajille: Työttömyyskassa Työpaikkakassa Opintotuen vastuuyksikkö * Opintotuesta bruttovaatimus * Asumislisästä nettovaatimus Kelan toimisto Ennakonpidätys Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet Tuloverolain mukaan henkilö voi olla Suomessa joko yleisesti verovelvollinen tai rajoitetusti verovelvollinen. Yleisesti verovelvollinen on henkilö, joka verotuksellisesti asuu Suomessa. Hän on velvollinen suorittamaan Suomessa veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamastaan tulosta. Kela toimittaa ennakonpidätyksen yleisesti verovelvolliselle maksamastaan etuudesta tai eläkkeestä, jos niitä ei ole säädetty verovapaiksi (TVL 1535/ ). Ennakonpidätys tehdään myös työkorvauksesta, jos sen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. 172

173 Rajoitetusti verovelvollinen on henkilö, joka ei vakinaisesti asu Suomessa. Hän on velvollinen maksamaan Suomessa veroa vain Suomesta saamastaan tulosta. Tällaisen henkilön verotuksessa sovelletaan pääasiallisesti rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia. Lue lisää Ennakonpidätys > Lähdevero Ulkomailla asuvan henkilön Suomesta maksettavasta eläketulosta ei peritä lähdeveroa, vaan siitä toimitetaan ennakonpidätys. Perusteet Ennakonpidätyksen perusteet Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä säädetään, millä perusteilla ennakonpidätys toimitetaan Kelan maksamista etuuksista ja veronalaisista työkorvauksista. Perus- ja lisäprosentti Ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn perusprosentin mukaan siltä osin, kun maksettava määrä ei ylitä Verohallinnon määrittelemää henkilökohtaista tulorajaa. Tulorajan ylittävältä osalta pidätys toimitetaan lisäprosentin mukaan. Asia koskee myös eläkkeensaajaa, jos hänelle on määrätty palkan pidätysprosentti. Arkipäiviltä maksettavissa etuuksissa tulorajan vuosimäärä jaetaan 300:lla ja kuukausikohtaisissa etuuksissa 12:lla. Työkorvauksissa maksettava määrä jaetaan 365:llä ja kerrotaan laskuun sisältyvien päivien lukumäärällä. Muu henkilökohtainen prosentti Ns. freelancerina työskentelevillä on palkkaa ym. ennakonpidätyksenalaista tuloa varten vain yksi henkilökohtainen pidätysprosentti. Eläketuloa varten on erikseen henkilökohtainen pidätysprosentti sekä säännöllisesti että takautuvasti maksettavia eläkeeriä varten. Sivutuloprosentti Jos henkilöllä on päätoimen ohella sivutuloa, toimitetaan ennakonpidätys sivutuloa varten määrätyn pidätysprosentin mukaan. Sivutulon prosenttiluku on yleensä sama kuin henkilön lisäprosentti. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan sivutuloverokortin. Portaikkoverokortti Portaikkoverokortissa henkilökohtainen ennakonpidätysprosentti muuttuu kiinteiden tulorajojen täyttyessä. Portaikkoverokortin perusteella tehtävä ennakonpidätys on kuitenkin aina vähintään 20 %. Portaikkoverokorttia ei käytetä opintorahan ja työttömyysetuuksien ennakonpidätyksen laskennassa. Jos portaikkoverokortti 173

174 on rekisteröity henkilölle, joka saa opintorahaa, viedään opintorahan määrä portaikkoverokortin kertymään ohjelmallisesti. Portaikkoverokorttia voidaan käyttää vain, jos maksunsaaja on toimittanut kortin alkuperäisenä Kelaan. Tulorajojen määrissä otetaan huomioon koko verovuoden (kalenterivuoden) kaikki tulot, myös muualta kuin Kelasta maksetut. Koko kalenterivuoden tulot huomioidaan, vaikka portaikkoverokortti otetaan käyttöön kesken vuotta uusien ennakonpidätysperusteiden voimaan tullessa. Maksun päätyttyä kirjoita portaikkoverokorttiin maksettu määrä ja palauta kortti maksunsaajalle. Määräprosentti Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä on määritelty tilanteita, joissa ennakonpidätys määräytyy eläkkeissä, muissa etuuksissa ja työkorvauksissa kaavamaisesti määräprosentin perusteella. Prosenttitaulukko Sairausvakuutuslain mukaisissa päivärahoissa ja kuntoutusrahassa pidätys toimitetaan Verohallinnon päätöksessä olevan prosenttitaulukon mukaan. (VeroHp ennakonpidätyksen toimittamistavasta ja määrästä 6 3 mom.) Muutosverokortti Maksunsaaja voi hakea Verohallinnolta muutosta ennakonpidätykseen. Jos Verohallinto antaa maksunsaajalle sosiaalietuutta tai eläkettä taikka opintorahaa varten myönnetyn muutosverokortin, se saadaan pääsääntöisesti suorasiirtona Kelaan, jolloin tiedot kirjautuvat ohjelmallisesti. Jos Verohallinto tai asiakas toimittaa muutosverokortin suoraan toimistoon, rekisteröi muutosverokortin tiedot HEMU-tapahtumalla. Verohallinto merkitsee muutosverokorttiin tiedon siitä, mihin tarkoitukseen sitä voidaan käyttää. Sosiaalietuuksien ennakonpidätyksessä voidaan käyttää vain sosiaalietuutta varten annettua muutosverokorttia. Kuitenkin opintorahassa ja eläkkeissä voidaan käyttää vain näitä varten annettua muutosverokorttia. Muutosverokortissa on pidätysprosentti, jota käytetään verokortissa olevaan euromääräiseen tulokertymään asti, jonka jälkeen käytetään korttiin merkittyä korkeampaa pidätysprosenttia. Tulokertymää laskettaessa huomioidaan voimassaoloaikana maksetut etuudet tai työkorvaukset. Jos muutosverokorttia käytetään vuodenvaihteen yli, tulokertymän seuranta aloitetaan alusta. Eläkettä varten annetussa muutosverokortissa ei ole tulokertymää. Muutosverokortissa voi myös olla merkittynä vain yksi pidätysprosentti. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutosverokortin. Maksunsaajan pyyntö Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti. 174

175 Lähdevero Lähdevero Verohallinnon antamaa lähdeverokorttia käytetään maksettaessa päivärahaetuuksia, kuntoutusrahaa, lastenhoidon tukea ja opintorahaa. Lähdeverokorttia käytetään myös maksettaessa kuntoutuksen ja lastenhoidon tuen työkorvauksia, ellei saaja kuulu ennakkoperintärekisteriin. Sosiaalietuuksien lähdevero on pääsääntöisesti 35 prosenttia. Jos Kela maksaa etuutta vajaalta kuukaudelta, etuudesta vähennetään maksun yhteydessä ohjelmallisesti 17 euroa/päivä (kalenteripäivä). Jos Kela maksaa etuutta kokonaiselta kuukaudelta, etuudesta vähennetään ohjelmallisesti 510 euroa/kuukausi. Erotuksesta peritään lähdevero. (Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 672/ ) Kuntoutuksen ja lastenhoidon tuen työkorvauksista peritään vero lähdeverokorttiin merkityn prosentin mukaisesti. Lähdeverovähennystä ei tehdä ohjelmallisesti. Pidätyksestä saat tehdä lähdeverovähennyksen, mikäli siitä on merkintä verokortissa. Maksa korvauksen saajalle ennakonpidätyksen korjaus tai ohjaa korvauksen saaja tarvittaessa kääntymään Verohallinnon puoleen verotuksen oikaisemiseksi. Lähdeveron alaisista etuuksista ei peritä sairaanhoitomaksua (1,5 %), vaikka kortissa olisi merkintä sen perimisestä. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutos- tai sivutuloverokortin. Jos rajoitetusti verovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia, verotetaan häntä lähdeverokortin mukaisesti. Tietojen saanti ja käyttöönotto Tietojen saanti ja käyttöönotto Etuuksien ennakonpidätyksen toimittamisessa käytetään hyväksi Kelaan suorasiirtona saatuja ennakonpidätysperusteita. Maksunsaaja voi toimittaa Kelaan myös verokortin tai ilmoittaa muun pidätysperusteen. Lue lisää kohdasta Oma pyyntö (Tiedot maksusaajalta > Oma pyyntö) Työkorvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä, jos saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan myöntöpäätöksen yhteydessä käsittelijä lähettää pääkaupunkiseudun verotoimistoon ennakonpidätysprosentin pyyntökirjeen. Verotoimisto antaa sen perusteella eläkettä varten kirjoitetun henkilökohtaisen pidätysprosentin. 175

176 Suorasiirtotiedot Suorasiirtotiedot Kela saa suoraan Verohallinnolta vuosittain tiedot Suomessa verovelvollisten etuudensaajien ennakonpidätysperusteista. Muutosverokortit saadaan Kelaan suoraan Verohallinnolta joka arkipäivä. Kela tarkistaa vuosittain Verohallinnolta tiedon työkorvauksen saajien (päivähoidon-/ kuntoutuspalveluntuottajat) ennakkoperintärekisterissäolosta helmi- ja elokuussa. Tarkistus tehdään suorasiirtopyyntönä ohjelmallisesti. Eläkettä varten määrätyt henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit saadaan Kelan pyynnöstä yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisille eläkkeensaajille, joiden eläke on maksussa marraskuussa tai joille eläke on myönnetty etukäteen. Pyyntö lähetetään ohjelmallisesti yleensä marraskuussa ja siinä ilmoitetaan arvio seuraavana vuonna maksettavasta eläkkeestä. Verohallinnolta saadut uudet ennakonpidätysprosentit seuraavaa vuotta varten tallennetaan järjestelmään ohjelmallisesti. Verohallinnolta suoraan saadut ennakonpidätysprosentit otetaan vuosittain käyttöön erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Siihen asti käytetään edellisen vuoden joulukuussa voimassa olleita ennakonpidätysperusteita. Tiedot maksunsaajalta Tiedot maksunsaajalta Verokortti Oma pyyntö Lähdevero Jos maksunsaaja tai Verohallinto toimittaa sosiaalietuutta, opintorahaa, eläkettä tai työkorvausta varten muutosverokortin, ennakonpidätys lasketaan muutosverokortin mukaisesti. Tarkistettua ennakonpidätystä sovelletaan yleensä seuraavan maksuerän alusta lukien. Takautuvaan aikaan kohdistuvan muutoksen voi kuitenkin ottaa huomioon, jos muutosverokortin voimassaoloaika ulottuu maksettujen erien ajalle. Lue lisää Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Palkkaa varten annettuja muutosverokortteja ei käytetä etuuksien ennakonpidätyksessä. Rajoitetusti verovelvollinen voi pyytää Verohallinnolta muutos- tai sivutuloverokortin. Verohallinto toimittaa verokortin postitse Kelaan. Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti. Lähdeverotusta varten etuuden tai työkorvauksen saaja toimittaa lähdeverokortin. Lähdeverokortin pitää olla Kelaa varten kirjoitettu. Rajoitetusti verovelvollinen voi 176

177 toimittaa Kelaan muutos- tai sivutuloverokortin. Jos rajoitetusti verovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia, verotetaan häntä lähdeverokortin mukaisesti kuten nykyisinkin. Eläkkeistä ei peritä lähdeveroa, vaan rajoitetusti verovelvolliselle eläkkeensaajalle määrätään ennakonpidätys. Ennakonpidätyksen tallennus Ennakonpidätyksen tallennus Ennakonpidätystietojärjestelmään tallennetaan kaikki etuudensaajien ja Verohallinnon toimittamat ennakonpidätysperusteet. Rekisteröi tiedot valitsemalla HEMU-aloitusvalikolta Ennakonpidätystiedot. Rajoitetusti verovelvollisten eläkkeensaajien ennakonpidätysperusteet tallennetaan Ulkomaan yksikössä, TK-eläkkeen ratkaisuryhmässä tai Maksupalvelussa. Verokortit ja/tai niiden kopiot säilytetään tallennuksen jälkeen Kelassa. Palauta portaikkoverokortti maksunsaajalle maksun päättyessä. Lakkauta kortin voimassaolo valitsemalla HEMU/Ennakonpidätystiedot/Muutostieto, jolloin saat toiminnon tulosteena saatekirjeen verokortin palauttamiseen. Verokorteissa olevia tulorajoja seurataan ohjelmallisesti. Kertymätiedot päivitetään ohjelmallisesti maksujen eräajoissa ja palautusten kirjaamisen yhteydessä. Palautuksen kirjaaminen ei aina korjaa kertymää. Tällöin saat ilmoituksen, jonka perusteella sinun tulee korjata kertymä. Etuuksien kuittauksissa kertymätiedot korjataan ohjelmallisesti. Kelan selvitettävä Kelan selvitettävä Selvitä uusien kuntoutuspalveluntuottajien ja päivähoidontuottajien ennakkoperintärekisteriin kuuluminen. Ennakkoperintärekisterissä olon voi selvittää Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä osoitteestaa tai palvelunumerosta Jos yrittäjä on merkitty ennakkoperintärekisteriin, YTJ-tietopalvelussa kohdassa Rekisteröinnit näkyy tieto Ennakkoperintärekisteri ja tila Rekisterissä sekä alkupäivä. Näytä rekisterihistoria -toiminnolla saat tiedon mahdollisesta ennakkoperintärekisteriässäolon loppupäivästä. Ennakkoperintärekisteriin kuulumisen jatkuminen selvitetään ohjelmallisesti suoraan Verohallinnolta. Lue lisää Ennakonpidätys > Työkorvausten saajien verotus. Rekisteröi tieto työkorvauksen saajan ennakkoperintärekisterissäolosta toiminnolla APRE/Työkorvausten saajien verotusperusteet. Tietojen tallennus edellyttää, että työkorvauksen saajan perustiedot on tallennettu. 177

178 Rekisteröi verotusperusteisiin myös järjestelmästä saatava ennakkoperintärekisteröinnin voimassaolon seuraava tarkistuspäivä verotusperusteen päättymispäiväksi. Toimittaminen Toimittaminen Ennakonpidätys toimitetaan ennakkoperintäasetuksen (1124/1996) ja Verohallinnon päätöksen ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä mukaisesti. Ensisijaisia pidätysperusteita ovat muutosverokortti lähdeverokortti tai oma ilmoitus muuta perustetta suuremmasta pidätysprosentista. Ennakonpidätyksen määrä lasketaan ohjelmallisesti maksuerittäin euroina ja sentteinä. Kuntoutusraha Kuntoutusraha Ennakonpidätys toimitetaan pääsääntöisesti käyttäen henkilökohtaista perus- ja lisäprosenttia tai muuta henkilökohtaista pidätysprosenttia. Perusprosenttia korotetaan kahdella (2) prosenttiyksiköllä. Ennakonpidätys tehdään kuitenkin aina vähintään 20 %:n suuruisena, jos käytössä on palkkaa varten annettu pidätysperuste. (VeroHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 6 ) Jos Kela on saanut suorasiirtona tiedon portaikkoverokortista, ei asiakkaan tarvitse toimittaa sitä Kelaan. Kuntoutusrahasta pidätetään veroa vähintään 20 %:n suuruisena, koska portaikkoverokortti on palkkaa varten annettu pidätysperuste. Päätösessä asiakasta kehotetaan hakemaan muutosverokortti sosiaalietuutta varten. Ennakonpidätys toimitetaan Verohallinnon päätöksessä olevan prosenttitaulukonmukaisesti, jos pidätystietoja ei ole, asiakas ei ole toimittanut muutos- tai portaikkoverokorttia, * Kela ei ole saanut suorasiirtona asiakkaan ennakonpidätysperustetta eikä asiakkaalta pyydettynä edelliseen kalenterivuoteen kohdistuva etuus maksetaan takautuvasti useammalta maksukaudelta tai etuutta maksetaan lisää useammalta maksukaudelta. Maksun ei katsota kohdistuvan edelliseen kalenterivuoteen, jos maksukausi ajoittuu vuodenvaihteen molemmin puolin tai maksukausi päättyy siten, että etuutta ei olisi voitu maksaa edellisen kalenterivuoden aikana. Jos etuuden määrä on enintään 4 euroa päivää kohti, ennakonpidätystä ei tehdä. 178

179 Eläkkeensaajan kuntoutusrahasta toimitetaan ennakonpidätys 40 % suuruisena, ellei asiakkaalla ole muutosverokorttia. Harkinnanvaraisesta kuntoutusavustuksesta toimitetaan ennakonpidätys kuten kuntoutusrahasta. Kuntoutusajalta maksettava ylläpitokorvaus on veroton etuuden osa. Asiakas voi pyytää Verohallinnolta sosiaalietuutta varten muutosverokortin. Se saadaan yleensä suorasiirtona Kelaan. Muutosverokorttia käytetään ensisijaisena pidätysperusteena. Ennakon korjaus Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Muutosverokortti Voit korjata ennakonpidätyksen, jos Kelaan on tullut muutosverokortti, joka on voimassa takautuvasti. Jos muutosverokortin voimassaolo alkaa edellisen vuoden puolelta, voit korjata ennakonpidätyksen kuluvan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan määrän on myös oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa. Esimerkki Kelaan on tullut verokortti 5.1 ja se on voimassa 1.11 alkaen. Verokortti on voimassa enintään saakka. Ennakonpidätys voidaan korjata alkaen. Korjaus voidaan tehdä kuluvan vuoden toukokuun loppuun mennessä, jolloin myös.palautettavan määrän on oltava viimeistään maksussa. Lähdevero Jos etuudesta on peritty liikaa lähdeveroa, voit korjata liikapidätyksen vain saman maksuvuoden aikana. Palveluntuottaja ennakonpidätysrekisteriin Korjaa ennakonpidätys aina silloin, kun työkorvauksensaaja ilmoittaa kesken vuotta tiedon ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta. Kelan virhe Jos Kela on toimittanut ennakonpidätyksen virheellisesti liian suurena, voit korjata virheen ilman muutosverokorttia. Kelan virhe on kyseessä esimerkiksi silloin, kun Verohallinnon antama ennakonpidätysprosentti on tallennettu väärin liian suurena. Korjauksen voit tehdä verovuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan määrän on oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa. Verovuosi on kalenterivuosi, jolta vero määrätään. Ennakonpidätyksen korjaaminen Voit korjata ja maksaa liikaa perityn ennakonpidätyksen HERE-aloitusvalikon Ennakonpidätyksen korjaus -toiminnolla. Maksupalvelu tekee RAKE-eläkkeiden ennakonpidätyksen korjaukset ja palautukset. 179

180 Takaisin maksetut etuudet Takaisin maksetut etuudet Veronalaista etuutta voidaan periä takaisin nettomääräisenä niin kauan kuin Kela voi ilmoittaa Verohallinnolle veronalaisen etuuden ja ennakonpidätyksen määrien muutokset vuosi-ilmoituksena. Maksettua etuutta voidaan periä takaisin ja kuitata nettomääräisenä etuuden maksuvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Tämän jälkeen perintä ja kuittaus tehdään bruttomääräisenä. Jos etuudensaaja maksaa takaisin etuutta sellaiselta vuodelta, jonka vuosi-ilmoituksen korjauksineen Kela on jo antanut Verohallinnolle, Kela ilmoittaa palautetun etuuden määrän Verohallinnolle takaisinmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Ilmoitus tehdään vuosiilmoituksen yhteydessä. Etuudensaajalle lähetetään ohjelmallisesti tosite, johon on etuuksittain eritelty tiedot Verohallinnolle annetusta ilmoituksesta. Verohallinto ottaa palautetun etuuden määrän huomioon takaisinmaksuvuoden verotuksessa puhtaan ansiotulon vähennyksenä. (TVL 1535/ a 1 ja 2 mom.) Kela ilmoittaa myös työpaikkakassojen perimien etuuksien korjaustiedot Verohallinnolle. Lastenhoidon tuen työkorvauksia ei peritä takaisin työkorvauksen saajalta, vaan lastenhoidon tuen hakijalta. Perhe ja hoidon tuottaja hoitavat yksityisen hoidon tuen veronoikaisuasiat suoraan Verohallinnon kanssa. Lastenhoidon tuen hoidon tuottajille maksettujen työkorvausten takaisinperintä- ja kuittaustiedoista ei ilmoiteta muutostietoja Verohallinnolle. Maksupalvelu ilmoittaa kuntoutuksen työkorvausten palautukset Verohallinnolle. Regressisuoritukset Regressisuoritukset Eri laitosten väliset ja (Kelan) saman maksajan eri veronalaisten etuuksien väliset regressisuoritukset käsitellään ja maksetaan verottomina bruttomäärinä. Jos kuitenkin regressinä perittävä etuus tai sen osa on verotonta, on maksettava etuus verottomalta osin veronalaista esim. kun kuntoutusrahasta peritään opintotuen asumislisää. (TVL 1535/ a 3 mom.) Lue lisää regressiperinnästä ao. etuuden ohjeesta Regressiperintä-kohdasta. Asiakkaan veronalaista tuloa on aina hänelle itselleen maksettu etuus. Verohallinnolle ei ilmoiteta verovapaina käsiteltyjä regressimaksuja. 180

181 Vuosi-ilmoitukset Vuosi-ilmoitukset Maksupalvelu ilmoittaa vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle tiedot maksetuista etuuksista ja työkorvauksista sekä niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä, lähdeveronalaisista suorituksista ja maksetuista lähdeveroista. Maksupalvelu toimittaa Verohallinnolle vuosi-ilmoituksen maksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä ja lähettää etuudensaajille samansisältöisen yhteenvedon sekä työkorvausta saaneille tositteen Verohallinnolle annetuista tiedoista. Jos työkorvauksen saaja pyytää toiminnan päättyessä tositetta maksetuista määristä, tulosta hänelle tosite. Maksupalvelu ilmoittaa osakeyhtiöille, osuuskunnille ja rekisteröidyille yhdistyksille maksetut työkorvaukset kuukausittain eriteltyinä Verohallinnolle. Vuosi-ilmoituksessa Verohallinnolle ilmoitetut etuudet otetaan verotuksessa huomioon Kelan antamien tietojen perusteella eikä etuudensaaja ilmoita niitä veroilmoituksessaan. Eläkkeiden ja etuuksien vuosi-ilmoitustiedot ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen kyseltävissä HEKY > Etuussummat > Verotusta varten annetut tiedot. Päivähoidontuottajien vuosi-ilmoitukset ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen kyseltävissä APKY-aloitusvalikolta kohdassa 'Maksetut työkorvaukset' valinnalla 'Verotukseen annetut tiedot'. Tietojen korjaaminen Vuosi-ilmoitustietoja voidaan korjata ennen verotuksen vahvistamista, jos etuuden tai ennakonpidätyksen määrä muuttuu esimerkiksi takaisinperinnän vuoksi. Edellisen vuoden nettopalautukset on tehtävä toukokuun loppuun mennessä. Maksupalvelu voi korjata virheellisiä tietoja heinäkuun loppuun saakka. Maksupalvelu lähettää korjatuista tiedoista aina ilmoituksen myös etuudensaajalle. Kuukausivalvonta Kuukausivalvonta Talousosasto tekee kuukausittain (viimeistään 10. päivä) Uudenmaan verovirastolle valvontailmoituksen ennakonpidätyksistä ja lähdeveroista. Ilmoitus sisältää ilmoituskuukautta edeltävän kuukauden tiedot. Ennakonpidätys ja lähdevero maksetaan kuukausittain viimeistään maksukuukautta seuraavan kuukauden 10. päivänä. 181

182 Maksun estäminen Maksun estäminen Maksuedellytykset Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää selvitystä siitä, että kuntoutuja on osallistunut kuntoutukseen. Maksuedellytykseksi voit asettaa osallistumistodistuksen tai opintomenestystodistuksen. Voimassa oleva maksuedellytys estää kuntoutusrahan maksamisen sen maksuerän alusta lukien, johon päivämäärä sisältyy. Osallistumistodistuksen laatii kuntoutuspalvelun tuottaja ja sen toimittaa Kelaan joko kuntoutuja tai palveluntuottaja. Todistuksesta tulee käydä ilmi, että kuntoutus on toteutunut todistuksen kattamalta ajalta. Todistus vaaditaan jokaiselta erilliseltä kuntoutusjaksolta. Kun osallistumistodistus on toimitettu Kelaan, laita kuntoutusraha maksuun todistuksen kattamalta ajalta. Jos kuntoutukseen kuuluu muita tiedossa olevia jaksoja, aseta uusi maksuedellytys. Osallistumistodistuksen kattama aika ja kuntoutusrahan maksujaksot eivät yleensä vastaa täysin toisiaan. Kuntoutusraha maksetaan kuitenkin 6 tai 25 arkipäivän maksujaksolta, vaikka osallistumistodistus kattaisi vain osan maksujakson ajasta. Kelan järjestämässä kuntoutuksessa maksamisen edellytyksenä oleva todistus voi olla ilmoitus kuntoutusjakson aloittamisesta. Aloittamistiedon perusteella kuntoutusraha voidaan maksaa koko siltä jaksolta, jota todistus koskee. Esimerkki Kelan kuntoutuksesta Asiakkaalle on myönnetty mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus ja kuntoutusraha Kuntoutusrahaan on asetettu maksuedellytys 5.3. alkaen. Kelaan toimitetaan palveluntuottajan todistus kuntoutusjakson aloittamisesta. Kuntoutusrahan maksaminen voidaan sallia koko jakson ajalle. Esimerkki päihdekuntoutuksesta Asiakkaalle on myönnetty kuntoutusraha päihdehuoltolain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen ajalle Kuntoutusrahaa on asetettu maksuedellytys 1.7. alkaen. Kelaan toimitetaan palveluntuottajan laatima todistus kuntoutukseen osallistumisesta ajalla Todistuksen perusteella kuntoutusrahan voidaan sallia ensimmäisen 6 arkipäivän ja toisen 25 arkipäivän maksujakson ajalta. Seuraavan maksujakson alkuun asetetaan uusi maksuedellytys. Tieto tallennetusta maksuedellytyksestä päivittyy TORE / TOKY / Maksaminen estynyt - luetteloon. Tapaus on luettelossa kahden viikon kuluttua sen maksujakson maksupäivän jälkeen, johon maksuedellytyspäivämäärä sisältyy. Koulutuksen ajalle maksettava kuntoutusraha Koulutuksessa (ammatillinen koulutus ja nuoren kuntoutusraha) maksuedellytys asetetaan aina lukuvuoden alkuun. Lukuvuoden kestäessä käytetään maksuedellytystä 182

183 vain, jos se on tarpeellista tiivistetyn seurannan toteuttamiseksi tai todennäköisen liikamaksun estämiseksi. (Ks. kuntoutusrahan etuusohje: Seuranta). Huomioi asettaessasi maksuedellytystä lukuvuoden alkuun, että asiakas saa mahdollisuuden toimittaa häneltä edellytetyt selvitykset ennen kuin kuntoutusrahan maksu estetään. Jos asiakas toimittaa läsnäolotodistuksen, mutta opintokortti puuttuu, salli kuntoutusrahan maksaminen seuraavan maksuerän alkuun. Pyydä puuttuva selvitys. Maksueste Lue lisää Estä tarvittaessa kuntoutusrahan maksaminen maksuesteellä. Käytä maksuestettä, kun haluat estää maksun jatkamisen liikamaksun syntymisen uhatessa. Tapauksissa, joissa työnantajan palkanmaksu jatkuu ja työnantaja on toimittanut palkanmaksutiedot vain osalle myönnettyä kuntoutusraha-aikaa, syntyy ohjelmallisesti kuntoutusrahaan maksueste. Maksuesteen päivämääränä on se päivämäärä, josta alkaen palkanmaksutiedot puuttuvat. Tieto muodostuu käsittelijän Työnantaja-näytölle kirjoittaman Palkanmaksu jatkuu -tedon perusteella. Kuntoutusrahan maksamisen jatkaminen edellyttää työnantajalta saatavia uusia palkanmaksutietoja ja kuntoutusrahan tarkistamista. Tieto tallennetusta maksuesteestä päivittyy seuraavana yönä eräajolla TORE- ja TOKYaloitusvalikon Maksaminen estynyt -luetteloon. Tekninen ohje > Valmistelu > Maksuedellytys valmistelussa Tekninen ohje > Ratkaisun jälkeen tapahtuvat muutokset > Maksuedellytykset Etuusmaksujen peruutukset pankista Etuusmaksujen peruutukset pankista (sisältö) Etuusmaksujen peruutukset pankista Maksuja ei voi enää peruuttaa pankista. Keskeyttäminen Keskeyttäminen Jos muuttuneiden olosuhteiden vuoksi on perusteltua syytä olettaa, että kuntoutusraha olisi lakkautettava tai sen määrää vähennettävä, voidaan kuntoutusrahan tai sen osan maksaminen keskeyttää tai sen määrää vähentää välittömästi liikamaksujen estämiseksi. Keskeyttämisestä ja vähentämisestä annetaan kuntoutujalle viivytyksettä väliaikainen 183

184 päätös, jossa hänelle varataan tilaisuus antaa asiasta oma selvityksensä (kuuleminen). Väliaikaisesta päätöksestä ei ole valitusoikeutta. Lopullinen päätös muutoksenhakuosoituksin annetaan tarkistuspäätöksenä heti, kun riittävät perusteet sen antamiseksi ovat olemassa. Lakkauttaminen Lakkauttaminen Jos kuntoutus keskeytyy tai päättyy muusta syystä kuin tilapäisen keskeytyksen vuoksi taikka kuntoutusrahan maksamisen edellytykset eivät enää täyty, kuntoutusraha on lakkautettava. Kuntoutusrahapäätöksen lakkauttaminen harkitaan kuntoutujan tilanteen kokonaisarvioinnin perusteella. Vakuutettua on kuultava ennen lakkauttamista. Lakkauttamisesta annetaan valituskelpoinen päätös. Kuntoutusrahaetuus voidaan lakkauttaa muuttuneiden olosuhteiden vuoksi, esimerkiksi kun kuntoutus kokonaan keskeytyy kuntoutuja aloittaa työskentelyn kuntoutuksen aikana (ei ammatillinen koulutus tai nuoren kuntoutusraha) kuntoutuja muuttaa EU-asetusten soveltamisalueen ulkopuolelle tai muutoin ei enää ole Suomessa vakuutettu kuntoutuja kuolee. Kuntoutusrahaa ei lakkauteta kuntoutuksen keskeytyessä tilapäisesti, ellei keskeytyksestä aiheudu vaaraa kuntoutuksen etenemiselle ja tavoitteiden toteutumiselle. Jos kuntoutus keskeytyy kokonaan, kuntoutusraha lakkautetaan keskeytyksen alkamisesta alkaen. Kelan järjestämän kuntoutuksen ajalta maksettava kuntoutusraha lakkautetaan aina silloin, kun kuntoutuspäätös lakkautetaan. Päätöksen kuntoutuksen keskeyttämisestä ja kuntoutuspäätöksen lakkauttamisesta tekee kuntoutuskäsittelijä. Kuntoutusraha lakkautetaan kuntoutuspäätöksen lakkauttamisesta alkaen. Kuntoutujaa tulee kuulla sekä kuntoutuspäätöksen että kuntoutusrahapäätöksen lakkauttamisesta. Lakkauttamisperusteen ollessa käsillä kuntoutusrahaetuuden maksaminen voidaan kokonaan tai osittain keskeyttää tai vähentää etuuden määrää, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu. Jos kuntoutujalle myönnetään kuntoutusrahan estävä muu etuus, kuntoutusrahaa ei lakkauteta vaan siihen tehdään tarkistusratkaisu. Päätöksen oikaisu ja poistaminen Päätöksen oikaisu ja poistaminen 184

185 Kaikille etuuksille yhteinen Päätöksen oikaisu ja poistaminen. Tarkistaminen Tarkistaminen Kuntoutusrahapäätöstä on tarkistettava, jos päätöksen antamisen jälkeen asiakkaan olosuhteet muuttuvat ja muutos vaikuttaa etuusoikeuteen tai etuuden määrään. Ennen tarkistamista asiakasta on kuultava. Edellytyksenä on, että tarkistettava kuntoutusrahapäätös jää voimaan osalta aikaa. Jos olosuhteen muutos ulottaa vaikutuksensa kuntoutusrahapäätöksen alkamisajankohtaan tai sitä edeltävään aikaan, päätös muuttuu virheelliseksi eikä sitä voida tarkistaa. Tällöin on kyse päätöksen oikaisemisesta. Huomaa: Jos kuntoutusrahaa koskeva päätös on virheellinen sen vuoksi, että asiakkaalle on myönnetty takautuvasti estävä tai vähentävä etuus tai jos vähentävää etuutta on takautuvasti korotettu, voi asian ratkaista uudelleen ilman tuensaajan suostumusta tai päätöksen poistamista. Tuensaajaa ei tällöin myöskään tarvitse kuulla ennen oikaisupäätöksen antamista. Lue lisää: Päätöksen oikaisu ja poistaminen Päätöksen oikaisu ja poistaminen > Oikaisu vahingoksi > Takautuvasti myönnetty estävä tai vähentävä etuus Tarkistamistilanteita Kuntoutusraha määritetään kuntoutuksen alkaessa. Tarkista kuntoutusraha ja anna hakijalle tarkistuspäätös esimerkiksi, kun kuntoutusraha-aika muuttuu kuntoutusraha-ajalle myönnetään siihen vaikuttava muu etuus kuntoutus keskeytyy kuntoutuja kuolee saadaan tieto ammatillisessa koulutuksessa olevan lukuvuoden alkamisesta ja päättymisestä indeksikorotus on tehtävä tarkistuspäätöksellä työnantaja ilmoittaa palkanmaksutiedot. Tarkista ammatillisen koulutuksen aikaisen kuntoutusrahan määrä, jos siihen vaikuttavien tulojen yhteismäärän lisäys on olennainen tai jos tulojen yhteismäärä alenee. Olennaisena lisäyksenä pidetään vähintään 10 %:n nousua työtuloissa. Ammatillisessa koulutuksessa olevalla kuntoutujalla on velvollisuus ilmoittaa välittömästi niistä tulojen muutoksista, joilla saattaa olla vaikutusta kuntoutusrahaan. Ammatillisen koulutuksen ajalle myönnetyn kuntoutusrahan määrää ja perusteita ei muuteta kuntoutusraha-aikaan sisältyvän lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta. 185

186 Kuuleminen Ennen kuntoutusrahapäätöksen tarkistamista asiakasta on kuultava suullisesti tai kirjallisesti (kirjeet KRS02 KRS04, kuntoutuksen ja kuntoutusrahan yhteinen kirje KUS03). Jos asiakas itse ilmoittaa muutoksesta, ei häntä tarvitse erikseen kuulla. Kirjaa asiakkaan ilmoittamat asiat tarkasti yhteydenottoon. Ulkomailta myönnetty etuus Ulkomailta myönnetty etuus Kuntoutusrahaa määritettäessä on otettava huomioon samaa etuutta tai Kelan kuntoutuslain mukaan huomioon otettavaa muuta etuutta vastaava ulkomailta maksettava etuus. Ulkomaisen etuuden vaikutus voi olla estävä tai vähentävä tai se otetaan kuntoutusrahan määrittämisen pohjaksi kuten vastaava suomalainen etuus. Jos kuntoutusrahaa saaneelle myönnetään takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä ulkomailta, peritään liikaa maksettu kuntoutusraha takaisin. Määrältään pieniä ulkomailta maksettavia eläkkeitä ei kuitenkaan oteta kuntoutusrahaa määritettäessä huomioon. Indeksi- ja määrätarkistukset Indeksi- ja määrätarkistukset Kuntoutusrahassa tehdään vuosittain indeksitarkistus. Yli vuoden vaihteen jatkuvien kuntoutusrahojen määrä tarkistetaan työeläke- eli TyEL-indeksin mukaisesti. Tarkistuksen jälkeen määrä on kuitenkin vähintään yhtä suuri kuin sairauspäivärahan vähimmäismäärä, jota tarkistetaan vuosittain kansaneläke- eli KEL-indeksillä. (TyEL 395/ ) (Laki kansaneläkeindeksistä 456/ ). Ammatillisen koulutuksen ajalta maksettavasta kuntoutusrahasta vähennettävien työtulojen rajatuloa tarkistetaan KEL-indeksin mukaisesti. Eläkkeensaajan kuntoutusrahassa indeksitarkistus tehdään siinä suhteessa kuin eläkkeiden yhteismäärä muuttuu. Vakuutuspiireissä tehtävät tarkistukset Indeksitarkistukset tehdään pääosin ohjelmallisesti eräajossa. Osa tapauksista ohjataan vakuutuspiireihin. Ne muodostavat OIWAssa Indeksitarkistus-työn, jonka tarkenteessa kerrotaan, miksi indeksitarkistusta ei ole tehty ohjelmallisesti. Poimittuasi Indeksitarkistus-työn tutki tapaus ja tee tarvittaessa indeksikorotus tarkistusratkaisuna. Järjestelmä laskee oikean määrän. Asiakkaalle ei ole yleensä tarpeellista antaa kirjallista päätöstä, jos tarkistus koskee vain indeksikorotusta. Asiakas saa tiedon kuntoutusrahan muuttuneesta määrästä maksuilmoituksessa. Esimerkki 186

187 Kuntoutusraha on alkanut vuonna 2012 ja sen määrä on 58,33 e/pv. Järjestelmä tekee indeksikorotuksen kertomalla kuntoutusrahan alkuperäisen määrän TyEL-indeksin alkamisvuoden ja kohdistumisvuoden pistelukujen suhteessa. Indeksikorotuksessa kuntoutusrahan määräksi vuodelle 2013 tulee 2475 / 2407 x 58,33 e/pv = 59,98 e/pv. Jos kuntoutus jatkuu edelleen, määräksi vuodelle 2014 tulee 2509 / 2407 x 58,33 e/pv = 60,80 e/pv. Liikamaksu Liikamaksu Kuntoutusrahasta aiheutuva liikamaksu tai sen lisäys voi syntyä tarkistus-, oikaisu- tai lakkautusratkaisun yhteydessä, kun etuutta on maksettu liian suurena, väärälle ajalle tai aiheetta. Kuntoutusrahan liikamaksua voidaan periä takaisinperintänä tai regressiperintänä. Kuntoutusrahasta aiheutunut liikamaksu voidaan periä asiakkaalta työnantajalta Potilasvakuutuskeskukselta työttömyyskassalta työpaikkakassalta opintotuen vastuuyksiköltä vakuutuslaitokselta Kelan toimistolta. Asiakkaan liikamaksu Asiakkaalle liikaa maksettu kuntoutusraha on ennakonpidätyksen alaista, mutta se voidaan periä nettomääräisenä maksuvuotta seuraavan toukokuun loppuun saakka. Liikamaksu käsitellään asiakkaan liikamaksuna, vaikka kuntoutusraha olisi maksettu edunvalvojalle tai sosiaalitoimistolle elämäntapaperusteella (KKRL 566/ mom.) Muun saajan liikamaksu Työnantajalle, Potilasvakuutuskeskukselle, työttömyyskassalle, työpaikkakassalle, opintotuen vastuuyksikölle, ja Kelalle liikaa maksettu määrä ei ole ennakonpidätyksenalaista. Se peritään bruttomääräisenä. 187

188 Kuuleminen kuntoutusrahan liikamaksusta Kuntoutusraharatkaisussa päätökseen liitetään ohjelmallisesti liikamaksua koskeva kuulemiskirje, jos asiakasta ei ole aiemmin kuultu liikamaksusta. Kuulemiskirje lähetetään asiakkaalle, hänen edunvalvojalleen ja työnantajalleen, jos heille syntyy liikamaksua. Muita kuntoutusrahan maksunsaajia ei kuulla, vaikka ratkaisusta aiheutuisi liikamaksua. Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje > Liikamaksu > Takaisinperintä Kuntoutusraha > Etuusohje > Liikamaksu > Regressiperintä Takaisinperintä Takaisinperintä Kaikille etuuksille yhteinen Takaisinperintä-ohje. Regressiperintä Regressiperintä Kuntoutusrahaan syntyy regressisaatavaa, kun maksetulle ajalle myönnetään etuus, joka estää kuntoutusrahan maksamisen tai vähentää sen määrää. Lisäksi edellytetään, että etuuslainsäädännön perusteella samalta ajalta myönnettävä muu etuus voidaan maksaa regressisuorituksena kuntoutusrahaa vastaan Kelalle. Regressisaatava voidaan hoitaa seuraavasti: Regressikuittauksena muusta Kelan etuudesta, kun se on YHTE-järjestelmässä mahdollista. Regressiperintänä Kelan maksamasta muusta etuudesta maksuvaatimuksen perusteella. Regressiperintänä muun laitoksen maksamasta etuudesta perintäkirjeellä. Regressiperinnän työnkulku 1. Tutki muun etuuden vaikutus (vähentää tai estää) Suhde muihin etuuksiin sivuilta. 2. Selvitä onko kuntoutusrahapäätös kuntoutusraha tarkistettava vai oikaistava. 3. Ratkaisussa kannanotto perintään muodostuu ohjelmallisesti (regressikuittaus tai regressiperintä maksuvaatimuksella) ja asiakkaalle lähtee ohjelmallisesti kuulemiskirje (ellei ole valittu Liikamaksusta päätetään myöhemmin). 4. Jos liikamaksu aiheutuu toisen laitoksen maksamasta etuudesta, joka voidaan periä regressinä, lähetä saatavasta perintäkirje. Regressiperintä Kelan etuuksien välillä Vanhuuseläke 188

189 Kansaneläkelain mukaiset vanhuuseläkkeet estävät kuntoutusrahan maksamisen. Eläkekäsittelijä selvittää, paljonko kuntoutusrahaa on maksettu ja rekisteröi kuntoutusrahan regressiä koskevat tiedot eläkeratkaisun yhteydessä. Eläkepäätöksen jälkeen asiasta lähtee tieto kuntoutusrahaan (OIWA > Tarkistettava asia). Tarkista tai oikaise kuntoutusraha vanhuuseläkkeen myönnöstä alkaen. Lue lisää: Ratkaisutyö > Kuntoutusraha > Etuusohje > Suhde muihin etuuksiin > Eläkkeet > Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja takuueläke Takautuvasti myönnetty kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke, määräaikainen kuntoutustuki ja taukuueläke vähennetään samalta ajalta maksetusta kuntoutusrahasta. Tulevan ajan osalta ne muuttavat kuntoutusrahan eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi. Eläkekäsittelijä selvittää, paljonko kuntoutusrahaa on maksettu ja rekisteröi kuntoutusrahan regressiä koskevat tiedot eläkeratkaisun yhteydessä. Eläkepäätöksen jälkeen asiasta lähtee tieto kuntoutusrahaan (OIWA > Tarkistettava asia). Tarkista tai oikaise kuntoutusraha eläkkeen myönnöstä alkaen. Päätä regressiperintä, kun palautus näkyy kuntoutusrahassa ja luovu lopusta liikamaksusta, jos sitä on jäänyt. Lue lisää: Määräytymisperusteet > Eläkkeensaajan kuntoutusraha > Takautuva eläke Ratkaisutyö >Takaisinperintä > Muutokset ratkaisun jälkeen > Regressiperinnän jälkeen Regressiperintä Kelan ja muun laitoksen välillä Työeläkelaitos Työeläkelakien mukaiset vanhuuseläkkeet estävät kuntoutusrahan maksamisen. Samalta aikaa maksettu kuntoutusraha peritään työeläkelaitoksen ilmoituksen (TORE-impulssi) jälkeen kirjeellä KRG74. Erityistilanne Pääsääntöisesti työeläkelaitos ei aloita eläkkeen maksamista kuntoutusrahan ajalta. Jos työeläkelaitos on kuitenkin myöntänyt sekä maksanut työkyvyttömyyseläkettä samalta aikaa kuin kuntoutusrahaa on maksettu, sillä ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan. Kela ei voi periä maksettua kuntoutusrahaa työeläkelaitokselta. Vakuutuslaitos Täysimääräiset tapaturma- ja liikennevakuutuskorvaukset sekä sotilasvammaja sotilastapaturmakorvaukset estävät kuntoutusrahan maksamisen ja muut kuin täysimääräiset korvaukset vähennetään kuntoutusrahasta. Vakuutuslaitokselle on lähtenyt kuntoutusraharatkaisun yhteydessä ohjelmallisesti ilmoitus Kelan myöntämästä kuntoutusrahasta, jos kuntoutusraha on myönnetty viivästymistodistuksen perusteella. Asiakkaalle on kerrottu päätöksessä Kelan oikeudesta periä samalta ajalta myöhemmin myönnettävä muun lain mukainen korvaus maksettua kuntoutusrahaa vastaavalta osalta. Viivästymistodistuksen perusteella ratkaistaessa kuntoutusraha ei lähde maksuun työnantajalle. Viivästymistodistuksen antanut vakuutuslaitos ilmoittaa toimistolle, jos asian käsittely siirtyy toiseen laitokseen. 189

190 Viivästymistodistus on toimitettu Kelaan 1. Vakuutuslaitos pyytää Kelalta tietoja maksetusta kuntoutusrahasta ennen korvauspäätöksen antamista joko puhelimitse tai kirjeitse. 2. Ilmoita maksettu kuntoutusraha asiakaskirjeellä (KRV05 tai KRV06) vakuutuslaitokselle. 3. Jos kuntoutus jatkuu ilmoituksen lähettämisen jälkeen, kuntoutusrahaa ei makseta ennen kuin vakuutuslaitokselta on saatu selvitys muun korvauksen määrästä tai uusi viivästymistodistus. 4. Vakuutuslaitos lähettää päätöksensä Kelaan. 5. Tarkista tai oikaise kuntoutusraha. Korvauksen tiedot tulevat ohjelmallisesti tai rekisteröi ne Muut etuudet näytölle (estävä tai vähentävä). 6. Lähetä vakuutuslaitokselle perintäkirje KRG72 tai KRG Kun vakuutuslaitos maksaa saatavan Kelalle, suoritus kirjataan regressiperintäasiaan 8. Jos koko kuntoutusrahan liikamaksua ei saatu perittyä päätä regressi ja käsittele jäljelle jäänyt liikamaksu takaisinperintäasiana. Viivästymistodistusta ei ole toimitettu Kelaan Vakuutuslaitoksen maksama korvaus voidaan periä vakuutuslaitokselta kuntoutusrahaa vastaavalta osalta, vaikka viivästymistodistusta ei olisi pyydetty Kelaan. Toimi ylläkuvatulla tavalla, jos vakuutuslaitos pyytää Kelalta tietoja maksetusta kuntoutusrahasta ennen korvauspäätöksen antamista. Kuntoutusraha on tarkistettava tai oikaistava, jos vakuutuslaitos on maksanut korvauksen suoraan asiakkaalle. Liikamaksu käsitellään asiakkaan takaisinperintänä. Lue lisää: Suhde muihin etuuksiin > Muun lain mukainen korvaus ja alasivut Regressiperintä ulkomailta maksettavasta eläkkeestä KV-keskus hoitaa viestin vaihdon Eläketurvakeskuksen kanssa. Jos asiakkaalle maksetaan ulkomailta (muualta kuin Ruotsista) takautuvaa eläkettä samalta ajalta, jolta hän on saanut kuntoutusrahaa, eläkkeenmaksaja maksaa eläkkeen Eläketurvakeskukselle, joka tiedustelee Kelalta sen haluamaa määrää. Kuntoutusraha tarkistetaan ja Eläketurvakeskukselle lähetetään perimisilmoitus (KRG75) maksetusta kuntoutusrahasta. Ruotsista työkyvyttömyyden perusteella maksettu takautuva korvaus peritään etuudensaajalta itseltään. Lue lisää: Ratkaisutyö > Kuntoutusraha > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > KV-asioiden käsittelypaikka Muut lakiin perustuvat ansionmenetyskorvaukset Jos kuntoutujalle on myönnetty korvausta ansionmenetyksestä jonkin muun lain perusteella takautuvasti, maksetaan korvaus kuntoutusrahaetuutta vastaavalta osalta Kelalle. 190

191 Muutoksenhaku Muutoksenhaku (sisältö) Muutoksenhaku Kaikille etuuksille yhteinen Muutoksenhaku-ohje. 191