- Osallisuus - Oikeudenmukaisuus - Oikea-aikaisuus - Osaaminen - Yhteistyö VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 2009 2013

- Osallisuus - Oikeudenmukaisuus - Oikea-aikaisuus - Osaaminen - Yhteistyö VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 2009 2013 Toteutumaraportti joulukuu 2013

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. TOTEUTUMINEN... 3 2.1. Yhteistyön toteutuminen 3 2.2. Seurantasuunnitelman toteutuminen 3 3. LAPSIASIAINNEUVOSTON ARVIO ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN TILASTA... 3 4. LASTENSUOJELUN TARVE KUNNISSA... 4 5. KESKEISET KEHITTÄMISKOHTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN V. 2013... 8 6. PALVELUT VAKKA-SUOMESSA... 11 6.1. Lastensuojelun palvelut. 11 6.2. Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut 11 7. VAKKA-SUOMEN SOSIAALIJOHDON ARVIO... 16 Liite 1. Toimijaverkosto...18 Liite 2. Huolen vyöhykkeistö...23 Liite 3. Indikaattoritaulukot vuosilta 2008-2012...24 1

1 JOHDANTO Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuli voimaan 1.1.2008 alkaen. Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lastensuojelulain 12 :n mukaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma sisältää suunnittelukaudelta seuraavat tiedot: o Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila. o Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut. o Lastensuojelun tarve kunnassa. o Lastensuojeluun varattavat voimavarat. o Lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva lastensuojelun palvelujärjestelmä. o Yhteistyön järjestäminen eri viranomaisten välillä. o Yhteistyö lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä. o Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta. Suunnitelma on vahvistettu 2009 kunkin Vakka-Suomen kunnan kunnanvaltuustossa. Suunnitelman toteuttamista ja seurantaa varten Vakka-Suomeen perustettiin seutukunnallinen lapsiasiainneuvosto, joka kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Neuvostossa on edustajat sosiaalityöstä, perusterveydenhuollosta, perhetyöstä, koulutoimesta, nuorisotoimesta, lasten psykiatriasta, kulttuuritoimesta, vapaa-aikatoimesta, poliisista ja seurakunnasta. Lisäksi kokouksiin osallistuvat Vakka- Suomen sosiaalijohtajat. Seurantaraportti on tehty kerran vuodessa ajalla 1.7. - 30.6. Suunnitelmasta tarkemmin määritellyt vuosikohtaiset tavoitteet on sovittu vuosittain tavoiteryhmässä ja vahvistettu lapsiasiainneuvostossa. Nyt käsitellään vuoden 2013 raporttia, joka kerätty ajalta 1.1.2013-31.12.2013. Tämä seurantaraportti on viimeinen ja käsittelee vuodelle 2013 asetettuja tavoitteita. Uutena seurantaraportissa on tilastot sosiaalipäivystystapahtumista. Vuoden 2012 raportissa sosiaalipäivystystapahtumat olivat viikonlopun ja arkipyhien osalta. Raportti käsittelee suunnitelman toteutumista ja seurantaa, lapsiasianneuvoston arviota asukkaiden hyvinvoinnin tilasta ja lastensuojelun tarvetta kunnissa. Raportissa käydään läpi keskeiset kehittämiskohteet ja niiden toteutuminen vuoden 2013 osalta. Palvelujen nykytilan kuvaus Vakka- Suomessa on kerätty seudun johtavilta viranhaltijoilta, kuvaus on vuoden 2013 lopun tilanne. Raportti päättyy hyvinvointitilinpäätöksen tilastotietoihin perustuvaan seudun sosiaalijohdon arvioon seudun tilanteesta. 2

2 TOTEUTUMINEN 2.1. Yhteistyön toteutuminen Lapsiasianneuvosto on kokoontunut vuoden 2013 aikana yhteensä neljä kertaa. Tavoite-työryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa ja koonnut vuoden 2013 toimintaa sekä työstänyt uutta lastensuojelusuunnitelmaa vuosille 2014-2018. Asiakkaiden palveluiden kehittäminen on ollut eri hallintokuntien yhteistyön keskiössä, erityisesti varhaisen puuttumisen toimintamalleja on kehitetty niin, että ne vastaisivat asiakkaiden palvelutarvetta. Henkilöstöresursseja on saatu alueelle lisää, mutta edelleen on kiinnitettävä huomiota työn organisointiin ja resursseihin. Ennaltaehkäisevien palveluiden vaikutus tulee näkymään vasta vuosien jälkeen. Huomioitavaa on, että ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen vaatii kuntapäättäjien ja viranhaltijoiden pitkäjänteistä yhteistyötä. Vakka-suomen sosiaalipalvelut on tehnyt kuluneen kauden tiivistä yhteistyötä, uusia lastensuojelun prosessit on kuvattu ja näistä on järjestetty henkilökunnalla yhteisiä koulutuksia. Viikonlopun ja arkipyhien sosiaalipäivystys on edelleen toteutettu Vakka-Suomen omana toimintana ja toiminta on sujunut hyvin. Vakka-Suomessa on aloitettu neuvottelut yhteisen päivystyksen järjestämisestä alueellisesti myös arki-iltoihin virka-ajan ulkopuolella. 2.2. Seurantasuunnitelman toteutuminen Seurantasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa käytetään hyväksi tähän raporttiin kerättyjä seurantataulukoita (Taulukot 2-8). Lapsiperheiden palvelut on resurssoitu eri tavalla Vakka-Suomen kunnissa. Taulukoissa 7 ja 8 on havainnollistettu palveluiden saatavuus kunnittain. Taulukko perustuu seutukunnan johtavien viranhaltijoiden itsearviointiin. Lastensuojelun tarpeesta kunnissa on kerätty tietoa taulukoihin 2-6. Seurannassa on käytetty myös lapsiasiainneuvoston jäsenten arviota asukkaiden hyvinvoinnin tilasta. Näitä kerättyjä tietoja lastensuojelun ja ennaltaehkäisevien palvelujen tilanteesta käsitellään kerran vuodessa kuntien sosiaalilautakunnissa. Tämän seurantaraportin lisäksi tehdään tarkempi seuranta kerran valtuustokaudessa (joka 4. vuosi). Tähän suunnitelmakauden raporttiin kootaan yllämainitut tiedot ajalta 2009-2013 ja se käsitellään myös kuntien valtuustoissa. Tarkemmista kunnittain seurattavista tiedoista sekä tarkemmasta seurannan toteuttamistavasta sovitaan sosiaalijohtajien kokouksessa 3 LAPSIASIAINNEUVOSTON ARVIO ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN TILASTA Vakka-Suomen lastensuojelusuunnitelman 2014 2018 laatimiseen yhteydessä esitettiin lapsiasiainneuvoston jäsenille syksyllä 2013 kysymyksiä asukkaiden (asiantuntijoiden arvioimina) hyvinvoinnin tilasta. Näitä kysymyksiä olivat, mitkä huolettavat työntekijänä / ammattiryhmän edustajana 1) vanhempien elämässä, 2) lasten elämässä ja 3) nuorten elämässä. Yleisesti voidaan todeta, että lapsiperheet voivat hyvin. Huonovointisten perheiden ja lasten määrä on lisääntynyt ja erityisesti nuorten ja vanhempien ongelmat syventyneet. Huolestuttavaa on se, että vanhempien suhtautuminen alkoholiin on muuttunut suvaitsevaisemmaksi ja ajatellaan, että parempi 3

kokeilla alkoholia kotona kuin jossain vanhempien tietämättömässä paikassa. Vanhemmat ostavat alaikäisille alkoholia ja nuoret kertovat avoimesti tästä. Huolestuttavaa on myös se, että vanhempien väsyminen, työttömyys, taloudelliset ongelmat ja avio-, avoerot ovat lisänneet vanhempien alkoholin käyttöä ja mielenterveyden ongelmia. Huolestuttavaa on kuitenkin hoitokontaktien vähyys mielenterveys ja päihdeyksikön palveluihin niillä vanhemmilla, jotka tarvitsisivat tukea alkoholiongelmiinsa. Lasten osalta on huolestuttavaa, että lapset piilottelevat ja suojelevat vanhempiensa tilannetta pitkään ja voivat joutua kantamaan vastuun perheestä. Tämä lisää psyykkisiä oireita, joihin hoitoa on vähemmän tarjolla lastenpsykiatrisen poliklinikan henkilöstö resurssien vaihdellessa. Nuorille rajojen asettaminen on ongelmallista. Vanhemmilla ei ole hallinnassa lasten tai nuorten päivärytmin ja ns. ruutuajan vahtiminen. Lisäksi seksuaalisuus korostuu 14 15 vuotiailla tytöillä, joiden poikaystävät ovat täysi-ikäisiä. Myös nuorten suhtautuminen kannabikseen on vapautunut, mikä näkyy ammattikoulussa. Nuoret pyrkivät myös aikuistumaan liian nopeasti ja 16-vuotiaat hankkivat oman asunnon, joista on vaarana muodostua ns. bilekämppiä ja jolloin vaarana on koulun keskeytyminen. Eri hallintoaloilla on ollut aika rauhallista, mutta pysyvä huoli on pienestä osasta lapsia ja nuoria on koko ajan. Valitettavaa on todeta se, että huonovointisten perheiden ja lasten määrä on lisääntynyt ja ongelmat ovat selvästi syventyneet. Em. mainittujen perheiden kanssa joudutaan tekemään toistuvasti ja pitkään töitä. 4 LASTENSUOJELUN TARVE KUNNISSA Lastensuojelun tarve ja lastensuojelun piirissä olevien asiakkaitten määrä on kasvanut kaikissa Vakka-Suomen kunnissa selkeästi Uudenkaupungin kaupunkia lukuun ottamatta. Lapsiperheiden kanssa tehtävä ennaltaehkäisevään työhön on panostettu, erityisesti Uudessakaupungissa ehkäisevällä perhetyöllä. Lastensuojeluilmoitusten määrä on lisääntynyt lähes kaikissa Vakka-Suomen kunnissa, Taivassalossa pysynyt lähes samana vuoteen 2012 verrattaessa. Lastensuojelutarpeen selvityksiä on tehty huomattavasti enemmän, mikä viittaa siihen että ilmoituksia on tullut uusista, ei asiakkaina olevista lapsista ja nuorista. Myös uusien kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on noussut Laitilassa ja Uudessakaupungissa. Positiivista on se, että laitossijoitusten määrä on vähentynyt. Huolestuttavaa on se, että toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on kasvanut. Neuvolan perhetyöhön on panostettu kaikissa kunnissa, mikä näkyy sekä käyntien että perheiden määrien nousussa. (Taulukko 6.) Päiväkodissa on suuren huolen vyöhykkeellä enemmän lapsia kuin edellisellä vuonna (Laitilasta ei vertailua). Päivähoidossa on käytössä huolen vyöhykkeet-mittari. Huolen vyöhykkeistössä työntekijöiden lapsista kokema huoli nähdään jatkumona, jonka yhdessä ääripäässä on 'ei huolta tilanne' ja toisessa ääripäässä 'suuren huolen tilanne', jossa työntekijä kokee lapsen olevan välittömässä vaarassa. Huolen vyöhykkeitä on neljä. Vyöhykkeet jakautuvat 7 huolen asteeseen (katso tarkemmin liite 2). 4

Keväällä 2012 on mitattu päivähoidon henkilökunnan kokemaa huolta päivähoidossa olevien lasten tilanteesta. Päivähoidon piirissä olevat 0 6-vuotiaat lapset voivat pääsääntöisesti hyvin. Suuren huolen määrä on kuitenkin lisääntynyt verrattaessa edelliseen vuoteen (vuonna 2011 1). TAULUKKO 26. Päivähoidon piirissä olevien 0-6-vuotiaiden lasten sijoittuminen huolen vyöhykkeille viikolla 9 vuonna 2012* Ei huolta Pieni huoli Harmaa vyö- Suuri huoli Lapsien lkm 1 2 ja 3 hyke 4 ja 5 6 ja 7 mittauksessa Kustavi 17 5 22 Laitila 0 Pyhäranta 59 10 1 2 72 Taivassalo 44 13 2 59 Uusikaupunki 356 143 20 4 523 Vehmaa 55 19 74 Vakka-Suomi 531 190 23 6 750 Kasvatus- ja perheneuvonnan palveluiden käyttö eri kunnissa tilastoidaan tarkasti. Se ei kuitenkaan kerro suoraan palvelujen tarpeesta, vaan pikemminkin palvelujen tarjonnasta ja sitä myötäilevästä käytöstä. Tilanne on parantunut kunnissa aikaisemmista vuosista terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen myötä, kasvatus- ja perheneuvolan saatavuus on parantunut ja neuvolan perhetyön / muun perhetyön saatavuus on edelleen parantunut. Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakasmäärät kasvoivat selkeästi vuonna 2011 (2009/364, 2010/300 2011/354). Vehmaalla ei käytetty Perheneuvolan palveluita. Keskimäärin kasvatus- ja perheneuvonnan alle 18-vuotiaita asiakkaita Vakka-Suomessa oli noin 57 asiakasta 1000 asukasta kohti, joka on suhteellisesti sama määrä kuin muualla Suomessa. (taulukko 25.) Taulukossa Vakka-Suomen lastensuojelua kuvaavia lukuja 2009-2013 (liite 5) näkyy selkeästi kasvatus ja perheneuvolan käyntimäärien lasku, ja asiakkaina olevien perheiden määrän nousu vuonna 2013. Palveluja on pystytty järjestämään useammalle perheelle. Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten määrä on 2011 lisääntynyt Vehmaalla ja Taivassalossa, Uudessakaupungissa selkeästi vähentynyt ja Laitilassa pysynyt samana. Avohuollossa olevien asiakasmäärä myötäilee muun maan keskiarvoa, Kustavissa (10,2%) ja Vehmaalla (14%) selkeästi prosentuaalisesti maan keskiarvoa suurempi (Taulukko 23). Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia 2010 ja 2011 oli suhteellisesti eniten Taivassalossa ja lukumääräisesti eniten Uudessakaupungissa. Kustavissa ei ollut yhtään sijoitettua, Pyhärannassa alle 5 sijoitettua. Yhteensä kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli Vakka-Suomessa 70 vuonna 2010 ja 69 vuonna 2011. Sosiaalipäivystys tapahtumia on ajalla 1.1-31.12.2013 viikonloppuisin ja arkipyhinä ollut yhteensä 61 kpl. Näistä tehtävistä kahdessakymmenessä (20) on hoidettu lapsen kiireellisen hoidon- ja huolenpitotarpeen arviointia, kahdeksantoista (18) tehtävää on tullut tehtävänä alaikäisen muut erityisvaikeudet, kymmenessä (10) on ollut kyseessä perhe- ja lähisuhdeväkivalta, kuudessa (6) tehtävässä on ollut kyseessä lapsen huolto- ja tapaamisriidat, neljässä (4) kasvatusriidat, kahdessa (2) päihteidenkäyttö, yhdessä kriisitilanne ja yhdessä asunto-ongelma. 5

Päivystystapahtumia arki-iltoina, jolloin jokaisen kunnan sosiaalijohtaja hoitaa oman kuntansa päivystyksen, on ollut yhteensä 68 eli vuoden 2013 aikana on ollut yhteensä 129 päivystystapahtumaa. 6

Taulukko 2. Vakka-Suomen lastensuojelua kuvaavia lukuja kunnittain vuonna 2010 2010 Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Ehkäisevä lastensuojelutyö lapsiperheiden sosiaalityö 10 80 12 182 44 perhetyö (lapset/perheet) 0 60 6/2 3 83/39 20/8 lapsiperheiden toimeentulotuki 6 8 3 76 6 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu lastensuojeluilmoitukset (kaikki) 22 76 13 14 246 25 lastensuojelutarpeen päättyneet selvitykset 6 5 1 8 9 lastensuojelun sosiaalityö (lapset/perheet) 18/11 13 233 44/28 sijaishuolto 0 15 0 5 51 8 jälkihuolto 0 4 1 1 13 1 neuvolan perhetyö käynnit/perheet 1/1 5/5 312/ 83 2/1 ensi- ja turvakoti 1 0 0 0 0 0 Taulukko 3. Vakka-Suomen lastensuojelua kuvaavia lukuja kunnittain vuonna 2011 2011 Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Ehkäisevä lastensuojelutyö lapsiperheiden sosiaalityö 2 86 9 12 129 perhetyö (lapset/perheet) 0 78/30 6/3 17/7 83/40 lapsiperheiden toimeentulotuki 6 67 14 5 123 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu lastensuojeluilmoitukset (kaikki) 6 105 17 39 245 44 lastensuojelutarpeen päättyneet selvitykset 8 61 5 6 4 4 lastensuojelun sosiaalityö (lapset/perheet) 8/4 135/76 21/14 23/12 212 sijaishuolto 0 22 2 7 38 8 jälkihuolto 0 6 1 3 25 0 ensi- ja turvakoti 0-1 2 0 neuvolan perhetyö käynnit/perheet 0 130/24 39/10 20/3 270/96 7

Taulukko 4. Vakka-Suomen lastensuojelua kuvaavia lukuja kunnittain vuonna 06/2012 2012 Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Ehkäisevä lastensuojelutyö lapsiperheiden sosiaalityö 4 86 1 3 119 perhetyö (lapset/perheet) 0 35/16 3/3 1 46/28 0 lapsiperheiden toimeentulotuki 6 46 6 5 97 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu lastensuojeluilmoitukset (kaikki) 8 45 6 28 96 8 lastensuojelutarpeen päättyneet selvitykset 7 29 2 7 14 6 lastensuojelun sosiaalityö (lapset/perheet) 9/5 88/50 6 20/8 172 sijaishuolto 0 21 0 3 30 9 jälkihuolto 0 5 1 3 28 1 ensi- ja turvakoti 0 0 0 0 0 0 neuvolan perhetyö käynnit/perheet 2/1 83/32 + vanhempien ryhmän kokoontumisia 7 17/9 8/6 153/55 6/5 Taulukko 5. Vakka-Suomen lastensuojelua kuvaavia lukuja kunnittain ajalla 1.1.2012-31.12.2012 2012 Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Ehkäisevä lastensuojelutyö lapsiperheiden sosiaalityö 3 4 140 perhetyö (lapset/perheet) 0 6/3 53/52 0 lapsiperheiden toimeentulotuki 11 3 131 19 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu lastensuojeluilmoitukset (kaikki) 12 93 49 204 21 lastensuojelutarpeen päättyneet selvitykset 3 13 12 24 18 lastensuojelun sosiaalityö (lapset/perheet) 11/7 92/ 26/18 193/139 sijaishuolto 1 19 6 32 12 jälkihuolto 0 7 3 22 2 ensi- ja turvakoti 0 0 1 1 0 neuvolan perhetyö käynnit/perheet 2/1 83/32 + vanhempien ryhmän kokoontumisia 7 330/102 8

Taulukko 6. Vakka-Suomen lastensuojelua kuvaavia lukuja kunnittain ajalla 1.1.2013-31.12.2013 2013 Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Ehkäisevä lastensuojelutyö lapsiperheiden sosiaalityö 2 5 150 perhetyö (lapset/perheet) 1/1 13/8 10/7 53/35 1/1 lapsiperheiden toimeentulotuki 7 4 146 22 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu lastensuojeluilmoitukset (kaikki) 17 120 27 45 253 16 lastensuojelutarpeen päättyneet selvitykset 5 6 13 23 54 15 lastensuojelun sosiaalityö (lapset/perheet) 12/9 107 36/26 181/123 sijaishuolto 1 24 2 3 31 10 jälkihuolto 1 9 0 3 27 2 ensi- ja turvakoti 0 0 0 0 4 0 neuvolan perhetyö käynnit/perheet 8/1 170/41 1/1 15/11 299/117 25/11 5 KESKEISET KEHITTÄMISKOHTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 Vakka-Suomen keskeiset strategiset päämäärät 2009-2013 ovat: 1. Hyvä lapsuus ja hyvän lapsiperheiden arjen turvaaminen Tavoite vuodelle 2013: Varhaisen puuttumisen mallin edelleen mallinnus ja käyttöönotto kaikissa Vakka-Suomen kunnissa Toteutuminen: - Neuvolatyössä kehitetty päihdekysely - Päihdepilotin kautta saatu toimintamalli ja terveyskeskuksen henkilökunnalle koulutusta. - Koulunsa keskeyttäneet ohjataan nuorisolain edellyttämällä tavalla etsivän nuorisotyön piiriin. 2. Palveluiden järjestäminen yhteistyössä Tavoite vuodelle 2013: Vuoden 2013 aikana saadaan kaikki keskeiset prosessit eri toimialoilla kuvattua (neuvola, oppilashuolto, nuorisotyö, lastensuojelu, perheneuvola) Toteutuminen: - Alueella on kuvattu lastensuojelun, neuvolan ja etsivän nuorisotyön (Uusikaupunki) prosessit 9

- Perheneuvolan ja oppilashuollon prosessit kesken - Nuorisoperhetyön pilotissa tehtiin varhaisen puuttumisen malli, joka kuvattu kuntakohtaisesti prosessiksi 3. Hyvinvoiva henkilöstö Tavoite vuodelle 2013: Osaamisen vahvistamisessa pyritään selkiyttämään ja konkretisoimaan ennaltaehkäisevää työtä. Esimerkiksi yhteisillä koulutuksilla, joissa aiheena voisi olla puheeksiottaminen ja vuorovaikutustaidot. Toteutuminen: - Lapsiperheissä työskentelevä henkilöstö vaihtelee. Neuvolan perhetyön ja lastensuojelun perhetyön työnjako sovitaan säännöllisin väliajoin. - Lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä on liian vähän, saatavuus ja vaihtuvuus on suurta. Pätevät sosiaalityöntekijät alueella varmistaisivat sen, että työ olisi laadukasta ja kustannukset eivät nousisi. Pätevistä sosiaalityöntekijöistä on pulaa Uudessakaupungissa, Vehmaalla ja Pyhärannassa. - Päihdepilotin kautta saadut koulutukset terveyskeskusten henkilökunnalle 4. Kustannustehokas ja vaikuttava verkostomainen palvelurakenne, jossa ennaltaehkäisy painottuu ja johon luottamusmiehet ovat sitoutuneet. - Nuorisoperhetyöllä päihteitä vastaan Vakka-Suomessa hanke 2010-2012, jonka työstämä Varhaisen tuen mallit on otettu käyttöön Uudessakaupungissa, Pyhärannassa ja Vehmaalla, Kustavi-Taivassalossa; Laitilassa on vielä valmistelu kesken - Seudullinen perhetukikeskus-pilottihanke on kuntien päätöksentekokäsittelyssä 2010, päättyy lokakuussa 2012. - Lastensuojeluprosessit on pääosin kuvattu ja ne sijoitetaan Vakka-porttiin. Keskeiset osahankkeet ja niiden toteutuminen: 1. Ehkäisevän työn koordinointi Vakka-Suomessa - Seudullinen perhetukikeskus-pilottihanke päättyi syksyllä 2012 2. Hyvän elämän lähtökohdat ja varhaisen puuttumisen säännöt lapsille ja nuorille - Huomioidaan tulevaisuudessa seudulle tehtävässä uudessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa 3. Syrjäytymisen riskien tunnistaminen, koulunsa keskeyttäneiden tukimalli ja etsivän nuorisotyön malli - Etsivän nuorisotyön malli Laitilassa, Uudessakaupungissa ja Pyhärannassa; Taivassalo ja Kustavi ostavat etsivän nuorisotyön Laitilasta 4. Asiakasprosessien ja asiakassuunnitelmien kehittäminen - Asiakasprosessien ja suunnitelmien kehittämistä käsitellään sosiaalijohdon kokouksissa 5. Lastensuojelun osaamisen johtaminen ja rekrytointimalli 10

6. Lastensuojelun kustannusten kirjaaminen ja mittarien kehittäminen - Seudun kunnat mukana Tietohyöty-hankkeessa 7. Asiakasvaikuttavuuden mittaaminen 8. Seutukunnallinen palvelujen yhteissuunnittelu ja palveluvalikon kehittäminen 6 PALVELUT VAKKA-SUOMESSA Lapsiperheiden palvelut on resurssoitu eri tavalla Vakka-Suomen kunnissa. Taulukoissa 7 ja 8 on havainnollistettu palveluiden saatavuus kunnittain. Taulukoiden tiedot perustuvat seutukunnan johtavien viranhaltijoiden itsearviointiin. Taulukoissa arvioidaan lastensuojelun sekö lasten ja nuorten ehkäisevien palvelujen nykytilaa henkilöstöresurssien näkökulmasta vuoden 2013 joulukuun tilanteen mukaisesti. 6.1. Lastensuojelun palvelut Työnohjaus lastensuojelutyön tukijärjestelmänä kaikissa kunnissa toimii hyvin. Lastensuojelun ydinosaamisessa on puutetta pätevien sosiaalityöntekijöiden puutteen vuoksi, erityisesti Uudessakaupungissa ja Vehmaalla. Taivassalossa ei ole ollut lastensuojelun perhetyöntekijän palveluita saatavilla. Kaikkiin kuntiin kaivattiin lisäpanostusta myös kasvatus- ja perheneuvolasta saataviin palveluihin. Konsultaation käyttö on myös mahdollistettu, kun Vakka-Suomen kunnat ostavat lastensuojelun juridista konsultaatiota Vasso Oy Ab ltä. Lastensuojelun asiakkuutta aiheuttavat eniten nuorten päihde- ja mielenterveysongelmat sekä vanhemmuuden ongelmat. Lastensuojeluilmoitusten suuresta määrästä huolimatta käsittelyaikoja on pystytty noudattamaan ja asiakassuunnitelmia arvioimaan. Huomioitava on jatkossa palautteen kerääminen asiakkailta toiminnan ja vaikuttavuuden arvioimiseksi. Myös työntekijöiden itsearvioon tulisi kiinnittää huomiota ja kehittää mittareita. Lastensuojelun kustannuksia seurattaessa on jokainen kunta panostanut avohuollon tukitoimiin, mikä on näkynyt kustannusten laskuna sijaishuollon osalta. Vuoden 2013 kustannukset avohuollon tukitoimissa on vähentynyt Vehmaan ja Laitilan osalta, kun taas sijaishuollon kustannukset ovat nousseet. Tähän saattaa vaikuttaa tilastointi tapa. 6.2 Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut Lastenneuvolan osalta voidaan todeta, että palvelut ja työntekijä resurssit ovat kunnossa muilta kuin perhetyön osalta. Neuvolan perhetyön osalta on palvelua tarvitsevien perheiden määrä ja käyntimäärät nousseet. Tämä ehkäisevä palvelu on pystytty tuottamaan perheiden tarvitsemaan tarpeeseen. Tärkeää on huomata, että väkivallan seulonta ja päihdekysely ovat kaikkien neuvolatyöntekijöiden käytössä ja nämä tehdään säännöllisesti äideille lapsen ollessa tietyn ikäinen. Tulisikin kiinnittää jatkossa huomiota myös isille tehtäviin seuloihin ja kyselyihin. Äitiysneuvolassa työntekijä resurssit tuntuvat olevan kunnossa ja seulonnat ja kyselyt tehdään säännöllisesti. Esikoislapsen syntymän jälkeinen kotikäynti pystytään toteuttamaan lähes aina. 11

Kouluterveydenhuollossa on kouluterveydenhoitajan resurssit kohdallaan ja terveydenhoitajan tarkastukset pystytään toteuttamaan vuosittain. Koululääkärin ja psykologin työpanosta kaivattaisiin lisää Uuteenkaupunkiin. Päivähoidossa henkilökuntaa on ollut riittävästi suhteessa lasten määrään. Pyhärannassa ja Kustavissa on pulaa erityisopettaja palveluista. Myös tarvittavista erityisryhmistä ja puheterapiapalveluista on pulaa. Koulutoimen oppilashuoltopalveluissa on suuriakin eroja alueella. Koulukuraattorin palveluita on ollut riittävästi saatavilla ainoastaan Pyhärannassa, muissa kunnissa palvelua on tarjolla, mutta ei riittävästi ja Kustavista palvelu puuttuu kokonaan. Kuraattoripalveluja on saatavilla paremmin yläkoulussa kuin alakoulussa. Koulussa on kuitenkin panostettu avustajaresursseihin, jotka ovat kaikissa kunnissa riittävät, myös luokkakoot ovat olleet sopivia ja luokanopettajan lisäopetusresurssit riittäviä. Integraatiomahdollisuudet erityisopetukseen nähdään joka kunnassa riittämättömiksi. Tärkeää on, että jokaiselle erityisoppilaalle laaditaan HOJKS ja se tarkistetaan vuosittain. Taulukko 7. Seurantataulukko ajalla 1.1.2012-31.12.2013 Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo U:ki Vehmaa Asiakkaiden määrät kunnittain 1/12=( 1.7.2011.-30.6.2012), 2/12=( 1.1.2012-31.12.2012), 13=( 1.1.2013-31.12.2013) 1/ 2/ 13 1/ 2/ 13 1/ 2/ 13 1/ 2/ 13 1/ 2/12 13 1/ 2/ 13 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 Asiakaslasten määrä/työntekijä 9 11 12 30 30 30 20 26 36 35 39 36 50 49 44 Lastensuojelutarpeen selvitykset 7 3 5 29 29 6 2 13 7 12 23 14 24 54 6 5 4 Avopalvelujen asiakkaat 9 11 12 70 77 92 6 12 20 21 31 14 139 123 15 21 18 2 Uudet sijoitukset 1 0 1 20 3 10 0 0 1 2 1 3 9 9 2 2 0 Sijaishuoltoasiakkaat 0 1 1 21 19 24 0 2 4 6 3 30 32 31 9 12 10 Jälkihuoltoasiakkaat 0 0 1 5 5 6 1 0 3 3 3 28 22 27 1 2 2 Päättyneet ls-asiakk. kunnittain 7 2 5 2 11 14 1 2 1 11 13 22 59 64 5 0 3 Lastensuojelutyön tukijärjestelmät kunnittain Työnohjauksen järjestäminen toteutuu suunnit. toteutuu toteutuu toteutuu Ls:n ydinosaaminen, osaamisen toteutuu toteutuu toteutuu pätevien työntekijöiden vajeet, täydennyskoulutus ja -koulutuksen toteutuminen puute työntekijöiden puute Lastensuojelun työparit ja työparien toteutuu toteutuu toteutuu osittain toteutuu (os- käyttö topalvelu) Konsultaation käyttö toteutuu toteutuu toteutuu toteutuu toteutuu Asiakkuuden tarvetekijät, asiakasprosessien toimivuus ja vaikuttavuus kunnittain Riskiolojen kehitys ls:n tarvetta aiheuttavat tekijät pien ong./ tyttöjen lenterveys- ja gelmat, van- vanhem- nuorten nuorten mie- nuorten on- nuorten psyk.onge päihde ongelmat ongelmat hemmuuden päihde- ja lmat/nuort miel.terv. en päih- Vanhemmuuden ongelmat, nuorten ongelmat 12

Asiakassuunnitelmien ajantasaisuus ja arviointi Lastensuojeluprosessien toimivuus Asiakkaiden kokema vaikuttavuus (työntekijän arvio) Asiakkaiden kokema hyöty ja asiakaspalautteen koonti (asiakkaan arvio) Lastensuojeluasioiden käsittelyajat ong. toteutuu toteutuu hyvä hyvä (suull.) toteutuu deong/psy k ong. kohtalainetain toteutuu toteutuu toteutuu osit- kohtalainelaisestlaisesti toimii kohta- osittain toimii kohta- kohtalainen hyvä kohtalainen kohtalainen ei kerätty ei toteudu asiakaspalaute asiakaspalautetta kerätty, ei lserittelyä ei kerätty kohtalainen toteutuu toteutuu toteutuu kohtalaisesti Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kustannukset, 2010 Avohuollon tukitoimet 141 183 108 661 7 577 18 014 96 235 119 767 Lapsen kiireelliset huostaanotot/ 0 937 208 0 132 897 2 222 456 224 400 huostaanotot/sijaishuolto Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kustannukset, 2011 Avohuollon tukitoimet 184 547 149 056 43 125 33 343 107 047 155 439 Lapsen kiireelliset huostaanotot/ 0 897 041 15 566 63 165 1 873 712 231 366 huostaanotot/sijaishuolto Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kustannukset, 2012 Avohuollon tukitoimet 117 823 266 936 50 138 137 719 233 982 Lapsen kiireelliset huostaanotot/ 141 963 733 673 56 391 1 853 399 335 023 huos- taanotot/sijaishuolto Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kustannukset, 2013 Avohuollon tukitoimet 105 051 137 903 52 410 73 828 124 564 272 190 Lapsen kiireelliset huostaanotot/ 80 779 895 671 45 957 2 195 966 715 107 huos- taanotot/sijaishuolto 13

Taulukko 8. Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut Vakka-Suomessa 2013 / Joulukuun tilanne Vaihtoehdot: 1. Palvelu puuttuu 2. Palvelua on tarjolla mutta ei riittävästi 3. Palvelu on kunnossa / normi on täytetty saata- Joidenkin ehkäisevien lastensuojelupalveluiden vuus Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa LASTENNEUVOLA Enintään 340 lasta / kokopäiväinen terveydenhoitaja Vähintään 10 terveydenhoitajan tapaamista ennen 1 vuoden ikää Koko neuvolauran aikana vähintään 16 terveydenhoitajan tarkastusta Koko neuvolauran aikana vähintään 5 lääkärintarkastusta Neuvolan perhetyöntekijä riittävästi käytettävissä Tehdään äidin masennuksen seulonta luotettavalla ja pätevällä menetelmällä viimeistään lapsen ollessa 6-8 vk (ellei tehty äitiysneuvolan jälkitarkastuksessa) Äideille perheväkivallan (myös henkinen) ja lapsiin kohdistuvan väkivallan seulonta viimeistään lapsen ollessa 6kk ¹ Äideille päihdekysely lapsen ollessa 6kk-1v.¹ 3 -vuotiaat jotka eivät vielä puhu kahden sanan lauseita ohjataan puheterapeutin konsultaatioon² Ainakin 4-vuotistarkastuksessa LE- NE (Leikki-ikäisen neurologinen arvio) käytössä² Kotikäyntien toteutuminen ÄITIYSNEUVOLA Vähintään 13-17 käyntiä ensisynnyttäjillä (väh. 9-13 käyntiä uudelleensynnyttäjät) joista 2 lääkärissä¹ 3 3 3 3 2 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 2 3 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 3(5kk) 3 (5kk) 3 (5kk) 3 (5kk) 3 (5kk) 3 (5kk) 3(1v) 3 (4kk ja 1,5v) 3 (1v) 3 (1v) 3 (1v) 3 (1v) 3 2 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 2 3 Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki 3 3 3 3 3 3 Vehmaa 14

Päihteiden puheeksiotto ja päihdekysely ensimmäisellä käynnillä¹ 3 3 3 3 3 3 Jaksamisen puheeksiotto ja masennuskysely jälkitarkastuksessa¹ 3 3 3 3 3 3 (masennuskysely lastenneuvolan puolella) Kotikäyntien toteutuminen (esikoislapsi) 3 3 2 3 2 3 Perhevalmennuksen toteutuminen (esikoislapsen osalta) 3 3 3 3 3 3 Voimavarahaastattelu (esikoislapsen kohdalla, toinen käynti terveydenhoitajan luona) KOULUTERVEYDENHUOLTO Enintään 600 oppilasta/kouluterveydenhoitaja (mikäli useampi koulu, oppilasmäärä pienempi)¹ 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 Koululääkärillä 1 työpäivä /vko/500 oppilasta¹ 3 3 3 3 2 3 Vähintään 3 laaja-alaista (kouluterveydenhoitaja ja lääkäri) terveystarkastusta 3 3 3 3 3 3 peruskoulun aikana¹ Terveydenhoitajan tarkastukset vuosittain¹ 3 3 3 3 3 3 TERVEYDENHUOLLON ERITYISTYÖNTEKIJÖIDEN PALVELUT Psykologin palveluita riittävästi saatavilla neuvolaterveydenhuollossa¹ 3 3 3 3 3 3 Psykologin palveluita riittävästi saatavilla kouluterveydenhuollossa (600-800 oppilasta /psykologi)³ 3 3 3 3 2 3 Toimintaterapeutin palveluita riittävästi saatavilla neuvolaterveydenhuollossa¹ 3 3 3 3 3 3 SOSIAALITOIMI Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Kasvatus- ja perheneuvolapalveluita riittävästi saatavilla 3 3 2 1 2 1 Lastensuojelun perhetyötä riittävästi saatavilla 3 3 3 1 3 1 Sosiaalityöntekijän palveluita riittävästi saatavilla 3 3 2 3 2 2 15

Kunnassa on vähintään yksi pätevä sosiaalityöntekijä 3 3 2 3 2 3 PÄIVÄHOITO Henkilökuntaresurssien riittävyys suhteessa lasten määrään 3 3 3 3 3 3 Kaikille erityistä tukea tarv. lapsille laaditaan kuntoutussuunnitelma 11- v. oppivelvollisuuden piirissä oleville 3 3 3 3 3 3 laadittu HOJKS Varhaiskasvatuksen erityisopettajapalvelut 2 3 1 3 3 3 Erityisavustajapalvelut 3 3 3 3 2 3 Tarvittavat erityisryhmät ovat saatavilla 3 3 2 3 1 3 Varhaisen tuen tiimi 3 3 3 3 3 3 Varhaiskasvatuskeskustelut vanhempien kanssa toteutuvat säännöllisesti 3 3 2 3 3 3 Erityispalveluja käytettävissä (muita?) 3 3 3 3 2, puheterapiapalveluista 3 pulaa Muut moniammatilliset ryhmät toimivat 3 3 3 3 3 3 KOULUTOIMEN OPPILASHUOLTOPALVELUT Koulukuraattori riittävästi saatavilla esiopetuksessa (600-800 oppilasta/kuraattori)³ 1 2 3 2 1 1 Koulukuraattori riittävästi saatavilla alakoulussa (600-800 oppilasta/kuraattori)³ 2 2 3 3 3 2 Koulukuraattori riittävästi saatavilla yläkoulussa (600-800 oppilasta/kuraattori)³ 3 2-3 3 3 Koulupsykologi riittävästi saatavilla esiopetuksessa (600-800 oppilasta/psykologi)³ 3 2 2 3 1 3 Koulupsykologi riittävästi saatavilla alakoulussa (600-800 oppilasta/psykologi)³ 3 2 2 3 3 3 Oppilashuoltotyöryhmän toiminta Vakka-Suomen toimintaohjeiden mukainen Avustajaresurssit ovat riittävät 3 2-3 3 3 Kustavi Laitila Koulupsykologi riittävästi saatavilla yläkoulussa (600-800 oppilasta/psykologi)³ Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki 3 3 3 3 3 3 3 2 3 3 3 3 Vehmaa 16

Luokkakoot ovat sopivat Luokanopettajan lisäopetusresurssit ovat riittävät Samanaikaisopetuksen resurssit ovat riittävät Osa-aikaisen erityisopetuksen resurssit ovat riittävät Integraatiomahdollisuudet erityisopetukseen ovat riittävät Erityisluokkaresurssit ovat riittävät Kaikilla erityisoppilailla on laadittu HOJKS HOJKS:t päivitetään vähintään kerran vuodessa 3 2 3 3 3 3 3 3 3 3 2 3 2 2 3 2 3 3 2 2 3 2 3 3 2 3 2 2 3 3 1 3 2 1 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 ¹ Sosiaali- ja terveysministeriön suositus. ² Oikea-aikaisuus, pätevä ja luotettava menetelmä, sovellettu myös VSSHP:n kielihäiriö-hoitoketjua sekä 7/09 voimaan tulevaa neuvola-asetusta. 3 Stakes. 5 Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710. 6 Laki lasten päivähoidosta 7 VAKKA-SUOMEN SOSIAALIJOHDON ARVIO Vakka-Suomen sosiaalijohtajien arvio on tehty hyvinvointitilinpäätöksen 2011 tilastotietoja hyödyntäen. Tilastotaulukot ovat liitteessä 3. Osittain näissä tilastoissa on vuoden 2012 lukuja, ja vuoden 2013 tilastot valmistuvat vasta kevään ja kesän 2014 aikana, joten niiden hyödyntäminen ei ole vielä mahdollista. Väestö määrän muutos vuosina 2011-2012 on ollut negatiivinen Laitilaa (+54) ja Kustavia (+3) lukuun ottamatta. Lapsiperheiden osuus perheistä on, Laitilaa lukuun ottamatta, kunnissa vähentynyt. Lapsiperheiden osalta väestön kehityksen kasvun tavoitteissa ei ole onnistuttu toivotulla tavalla Yksinhuoltaja perheiden määrä on kasvanut erityisesti Taivassalossa ja Kustavissa. Taivassalossa ja Kustavissa yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on suurempi (Kustavi 24,2%, Taivassalo 21,6%) kuin koko maan keskiarvo (20,3%). Muissa kunnissa yksinhuoltajaperheiden määrä on pysynyt samana tai vähentynyt. Keskeinen haaste onkin vanhemmuuden tukemisessa ja yhteistyössä, jotta erilaisten perheiden (yksinhuoltajien, uusperheiden, ydinperheiden) tarpeisiin osattaisiin vastata oikea-aikaisesti. Perheiden lisääntyneeseen palvelutarpeeseen on pyritty vastaamaan lapsiperheiden kotipalvelulla ja neuvolan perhetyöllä. Vakka-Suomessa on sekä keskiasteen että korkea-asteen koulutuksen saaneiden määrä noussut. Myönteistä on ollut myös nuorten työttömien määrän sekä rikollisuuden väheneminen. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi järjestetyt tukitoimet ovat olleet toimivia Tilastot osoittavat pitkäaikaistyöttömyyden olevan edelleen kasvamassa. Pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa on ongelmia laajemmin koko järjestelmän taholla. Ongelmaa tulisi selvitellä yhdessä sosiaalitoimen, te-toimiston ja terveydenhuollon kanssa. Ote työstä luo tulevaisuutta on Varsinais- 17

Suomen elinkeino, -liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Vakka Suomen kuntien (Kustavin, Taivassalon, Vehmaan, Pyhärannan kunnat ja Uudenkaupungin ja Laitilan kaupungit) yhteinen hanke, jolla pyritään tehostamaan eri hallintokuntien yhteistyötä ja vaikuttamaan pitkäaikaistyöttömyyteen. Hanketta hallinnoi Uusikaupunki. Kehittämistyön kohteena ovat nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. Mielenterveyskäyntien määrän selkeä väheneminen perusterveydenhuollossa selittyy riittämättömillä alueellisilla resursseilla. Lasten psykiatrian hoitopäivien selvä lisääntyminen johtuu tekemättömästä työstä vanhempien kanssa. Lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten määrä on vähentynyt johtuen resurssipulasta muissa kunnissa paitsi Laitilassa. Toisaalta perheiden tilanteiden kriisiytyminen johtaa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrän kasvuun. Toimeentulotukimenot ovat kasvaneet hieman asiakasmäärien lisääntyessä. Pitkään toimeentulotukiasiakkaana olleiden osalta myös ongelmat ovat monimutkaistuneet. Samoin indeksikorotukset ovat nousseet huomattavasti. Psykiatrisessa hoidossa laitoshoidon määrä on nousut huomattavasti. Indikaattorien osoittama psykiatrisen hoidon väheneminen kertoo ensisijaisesti avopalveluiden heikentymisestä ja siitä että osa lapsista voi psyykkisesti todella huonosti. Mielenterveysongelmien määrä ei ole kuitenkaan vähentynyt missään ikäryhmässä. 18

Liite 1. Toimijaverkosto. Vakka-Suomen lastensuojelun verkosto ja sen tarjoamat palvelut Lastensuojelu, sosiaalitoimi, perheneuvolat ja terveyskeskukset kunnittain: UUSIKAUPUNKI Sähköposti: etunimi.sukunimi@uusikaupunki.fi Sosiaali- ja terveysjohtaja Sosiaalityön johtaja Maria Silver Sosiaalityöntekijät Lastensuojelu: Heikki Manninen, Jatta Kurppa, Kirsi Gyldén Nuorisotyön ohjaaja: Simo Welling Sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja Pentti Lönnroth, sij. osa-aikaisesti Martta Koski Aikuissosiaalityö: Anu Hukka, Tapio Nummela Perhetyön ohjaaja Leena Laaksonen Perhetyöntekijät Tuula Peltonen, Seija Yli-Pentti, Meri Halonen Perheneuvola psykologit Tiina Suopajärvi, Laura Hällström sosiaalityöntekijä Leila Myllyoja Päivähoidon johtaja Kirsi Häkkinen Koulukuraattorit Maarit Haanpää, Antti Lehmus LAITILA Sähköposti: etunimi.sukunimi@laitila.fi Sosiaali- ja terveysjohtaja Sari Rantanen Sosiaalityöntekijät Kati Askola, Sami Allén, (erityissosiaalityöntekijä) Teemu Melan Sosiaalityön palveluohjaaja Anitta Keskitalo Perhetyöntekijät Hanna Aalto ja Linda Mattson Laitilan mielenterveysyksikkö: Yksikön johtaja Tita Koski-Stenholm (aikuiset) Sosiaali- ja koulutoimen yhteinen psykologi: Anna-Maria Hjerppe Perheneuvola: va. sosiaalityöntekijä Merja Lemmetti (psyk.sairaanhoitaja) työsuhteisiin valittu tekijät, julkaistaan myöhemmin, täyttö 3.11.2012 psykologi Pauliina Lumme (virkavapaalla), sijaisena psykologi Hanna Alanissi koulukuraattori Kristiina Kaupinsalo kouluterveydenhoitaja Marja-Liisa Helenius kouluterveydenhoitaja Sari Hyytiä Sekä muutamassa koulussa: terveydenhoitaja Sari Seikola Neuvola: terveydenhoitaja Arja Varjonen terveydenhoitaja Ulla-Maija Koivusalo terveydenhoitaja Monica Mäenpää Päivähoidon johtaja: va. Riikka Suvanto & Taija Jalonen 19

VEHMAA Sähköposti: etunimi.sukunimi@vehmaa.fi peruspalvelujohtaja Raija Korkala sosiaalityöntekijä va Sanna Lindroos palveluohjaaja Sanna Lindroos (va sosiaalityöntekijä) varhaiskasvatusjohtaja Hanne Ahtiainen vapaa-aikasihteeri/koulukuraattori Suvi Valtonen PYHÄRANTA Sähköposti: etunimi.sukunimi@pyharanta.fi sosiaalijohtaja: virka täyttämättä sosiaalityöntekijä: virka täyttämättä kotihoidon ohjaaja Kaisa Kurtakko-Hattula vapaa-aikasihteeri KatjaTörrönen, etsivä nuorisotyö perhetyöntekijä + koulukuraattori Sanna Ernholm TAIVASSALO Sähköposti: etunimi.sukunimi@taivassalo.fi Peruspalvelujohtaja Marika Polso Lastensuojelun sosiaalityöntekijä Liisa Hankavuori Perhetyöntekijä Varhaiskasvatuksen johtaja Sanna Laakso Koulukuraattori Jani Korhonen KUSTAVI Sähköposti: etunimi.sukunimi@kustavi.fi Sosiaalisihteeri Marika Lehtinen Lastensuojelun sosiaalityöntekijä Liisa Hankavuori Perhetyöntekijä: Eija Laihonen-Aalto Koulukuraattori Jani Korhonen Päiväkodinjohtaja: Päivi Lehtonen 20

ENNALTAEHKÄISEVÄ TERVEYDENHUOLTO (Uudenkaupungin perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella) Osastonhoitaja Päivi Kivinen puh. 0400-236700 Varaesimies terveydenhoitaja Tytti Hyytiä puh. 0440-512130 Kaikilla ennaltaehkäisevän terveydenhuollon työntekijöillä on sähköpostiosoite (etunimi.sukunimi@uusikaupunki.fi). Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Uudenkaupungin koulut: Terveydenhoitaja Meri Usvala puh. 050-5613715 -Pohitullin ja Saarniston koulu Terveydenhoitaja Kaarina Vikman puh. 050-5905629 -Kalanti, Männäisten koulu -Lokalahden ja Pyhämaan koulu Terveydenhoitaja Soile Mäkelä puh. 050-5613714 -Kalanti, yläkoulu Terveydenhoitaja Anne Jussila puh. 02-84515254 -Viikaisten koulu ja Uudenkaupungin lukio Terveydenhoitaja Regina Harikkala puh. 044-7006208 -ammatti- ja aikuisopisto Novida Terveydenhoitaja Susan Aitamurto puh. 02-84515332 -Hakametsän koulu Pyhärannan koulut: Terveydenhoitaja Outi Nivola (sij. Jenni Turpeinen) puh. 0440-382444 Vehmaan ja Taivassalon koulut: Terveydenhoitaja Sari Jalava puh. 050-5485175 Kustavin koulu: Terveydenhoitaja Anne Salomaa puh. 040-7575364 Lastenneuvolat Uudenkaupungin pääterveysasema: Terveydenhoitaja Raija-Leena Reivonen puh. 02-84512121 Terveydenhoitaja Taru Elo puh. 02-84512122 Kalannin lastenneuvola: 21

Terveydenhoitaja Soile Mäkelä puh. 050-5613714 Pyhärannan lastenneuvola: Terveydenhoitaja Outi Nivola (sij. Jenni Turpeinen) puh. 0440-382444 Vehmaan lastenneuvola: Terveydenhoitaja Annika Heinonen puh. 02-4374322 Taivassalon lastenneuvola: Terveydenhoitaja Taina Flemming puh. 050-5943304 Kustavin lastenneuvola: Terveydenhoitaja Anne Salomaa puh. 040-7575364 Neuvolan perhetyö Perhetyöntekijä, terveydenhoitaja Päivi Tapani puh. 050-3072126 - toimii koko yhteistoiminta-alueella Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolat Uudenkaupungin pääterveysasema: Terveydenhoitaja Tytti Hyytiä puh. 02-84512131, 0440-512130 Terveydenhoitaja Jaana Kantola puh. 02-84512130 Pyhärantalaiset käyvät Uudenkaupungin äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa Jaana Kantolan vastaanotolla. Vehmaan ja Taivassalon äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola: Terveydenhoitaja Marja Lehtikallio puh. 044-5943306 Kustavilaiset käyvät Taivassalon äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa. Lääkärin vastaanotto on vain Vehmaalla, jonne menevät myös taivassalolaiset ja kustavilaiset. Muu ennaltaehkäisevä terveydenhuolto -aikuisneuvola ja terveydenhoitajan vastaanotto aikuisväestölle -naisten terveystarkastukset (papaseulonnat) -tartuntatautien ennaltaehkäisy, matkailijoiden rokotukset ja neuvonta -mammografiat (palvelu ostetaan Suomen Terveystalo Oy:lta) -osittain ilmaistarvikejakelu -ravitsemusterapia Uudenkaupungin aikuisneuvola: Terveydenhoitaja Salme Oksanen puh. 02-84512520 22

Pyhärannan terveysasema: Terveydenhoitaja Outi Nivola (sij. Jenni Turpeinen) puh. 0440-382444 Vehmaan terveysasema: Terveydenhoitaja Annika Heinonen puh. 02-4374322 Taivassalon terveysasema: Terveydenhoitaja Taina Flemming puh. 050-5943304 Kustavin terveysasema: Terveydenhoitaja Anne Salomaa puh. 040-7575364 Ravitsemusterapeutti Tuula Pietilä puh. 02-84512140 - toimii koko yhteistoiminta-alueella 23

Liite 2 HUOLEN VYÖHYKKEISTÖ Huolen vyöhykkeistössä työntekijöiden lapsista kokema huoli nähdään jatkumona, jonka yhdessä ääripäässä on ei huolta tilanne ja toisessa ääripäässä suuren huolen tilanne, jossa työntekijä kokee lapsen olevan välittömässä vaarassa. Huolen vyöhykkeitä on neljä. Vyöhykkeet jakautuvat 7 huolen asteeseen. I EI HUOLTA VYÖHYKE (1) Työntekijä kokee, että lapsen asiat ovat hyvin. Lapsi kasvaa, kehittyy tai oppii normaalisti ja hänellä on hyvät kasvuolosuhteet. Työntekijä kokee asioiden ja oman toiminnan sujuvan niin kuin pitääkin ja tuottavan toivottuja tuloksia. II PIENEN HUOLEN VYÖHYKE (2-3) Työntekijällä käy pieni huoli tai ihmettely mielessä, jopa toistuvasti. Hänellä on kuitenkin vahva luottamus omiin auttamismahdollisuuksiinsa. Näissä tilanteissa huolen puheeksi ottaminen koetaan suhteellisen helpoksi, koska työntekijä pystyy tarjoamaan tukeaan. Useimmiten tuki myös menee tueksi ja tuottaa toivottua myönteistä kehitystä. Pienen huolen vyöhykkeellä on hyvät mahdollisuudet varhaiseen puuttumiseen. III TUNTUVAN HUOLEN VYÖHYKE (HARMAA VYÖHYKE) (4-5) Työntekijän huoli on tuntuvaa ja kasvaa edelleen. Omat auttamiskeinot on käytetty tai ne ovat vähissä. Usko omiin auttamismahdollisuuksiin on ehtymässä. Usein tällä alueella esiintyvää huolta on ilmennyt jo pitkään. Tilanteet ja asiakkuudet ovat kuormittavia, tilanteeseen liittyvien tahojen työnjako on usein epäselvää tai muiden tahojen mukanaolosta ei ole tietoa. Työntekijä kokee kasvavaa huolta, kaipaa lisävoimavaroja ja kontrollia, mutta on samanaikaisesti epävarma "riittävästä näytöstä" ja voi pelätä liioittelevansa. Työntekijä joutuu pohtimaan myös velvollisuuksiaan. Sitooko häntä vaitiolovelvollisuus vai lastensuojelulain 25 ilmoitusvelvollisuus, joka antaa mahdollisuuden hakea tukea ja asiantuntija-apua lastensuojelun työntekijöiltä. IV SUUREN HUOLEN VYÖHYKE (6-7) Työntekijä arvioi lapsen tai nuoren olevan vaarassa. Huoli on tuntuvaa ja omat keinot ovat lopussa. Vyöhykkeelle sijoittuvat huolet eivät annan työntekijöille enää mahdollisuutta empimiseen. Työntekijä ennakoi, että lapselle/nuorelle/perheelle käy todella huonosti, ellei tilanteeseen saada muutosta heti. Lähde: www.stakes.fi >kehittäminen>verkostot>dialogisen verkostotyön koordinaattorit>tutustu dialogisiin verkostotyön menetelmiin>huolen vyöhykkeistö. 24

Liite 3 Tilastotietoja Vakka-Suomesta 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA 2008 2012 3.1Väestö TAULUKKO 1. Väestön määrä 31.12. ja väestön määrän muutos vuosina 2008-2012 ja 2011-2012 Muutos (hlö) 2008 2009 2010 2011 2012 2008-2012 2011-2012 Kustavi 910 881 874 886 889-21 3 Laitila 8470 8442 8440 8408 8460-10 52 Pyhäranta 2236 2233 2236 2206 2199-37 -7 Taivassalo 1708 1692 1700 1690 1682-26 -8 Uusikaupunki 15886 15873 15833 15685 15499-387 -186 Vehmaa 2445 2400 2378 2353 2324-121 -29 Vakka-Suomen seutu 31655 31521 31461 31228 31053-602 -175 Varsinais-Suomi 461177 462914 465183 467217 468936 7759 1719 Koko maa 5326314 5351427 5375276 5401267 5426674 100360 25407 25

Lähde: Sotkanet KUVIO 1. 0-6-vuotiaiden lasten osuus väestöstä 1 Lähde: Sotkanet KUVIO 2. 7-14-vuotiaiden osuus väestöstä 2 1 0-6-vuotiaiden määrä vuonna 2011: Kustavi: 37, Laitila: 668, Pyhäranta: 146, Taivassalo: 105, Uusikaupunki: 1008, Vehmaa: 152, Vakka-Suomi: 2116, V-S: 34135 ja koko maa: 422063. 0-6-vuotiaiden määrä vuonna 2012: Kustavi: 34, Laitila: 680, Pyhäranta: 151, Taivassalo: 110, Uusikaupunki: 986, Vehmaa: 152, Vakka-Suomi: 2113, V-S: 34315 ja koko maa: 424552. 26

Lähde: Sotkanet KUVIO 3. 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 3 2 7-14-vuotiaiden määrä vuonna 2011: Kustavi 55, Laitila: 766, Pyhäranta: 209, Taivassalo: 101, Uusikaupunki: 1222, Vehmaa: 196, Vakka-Suomi: 2549, V-S: 39142 ja koko maa: 466919. 7-14-vuotiaiden määrä vuonna 2012: Kustavi 50, Laitila: 763, Pyhäranta: 204, Taivassalo: 107, Uusikaupunki: 1187, Vehmaa: 189, Vakka-Suomi: 2500, V-S: 38873 ja koko maa: 466840. 3 65 vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2011: Kustavi: 264, Laitila: 1814, Pyhäranta: 483, Taivassalo: 467, Uusikaupunki: 3481, Vehmaa: 550, Vakka-Suomi: 7059, V-S: 89828 ja koko maa: 979640 65 vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2012: Kustavi: 275, Laitila: 1866, Pyhäranta: 498, Taivassalo: 485, Uusikaupunki: 3672, Vehmaa: 563, Vakka-Suomi: 7359, V-S: 93461 ja koko maa: 1018193. 27

Lähde: Sotkanet KUVIO 5. Lapsiperheiden osuus perheistä 4 4 Lapsiperheiden määrä vuonna 2010: Kustavi: 67, Laitila: 905, Pyhäranta: 245, Taivassalo: 153, Uusikaupunki: 1581, Vehmaa: 238, Vakka-Suomi: 3189, V-S: 49643 ja koko maa: 582360. Lapsiperheiden määrä vuonna 2011: Kustavi: 66, Laitila: 915, Pyhäranta: 238, Taivassalo: 139, Uusikaupunki: 1535, Vehmaa: 227, Vakka-Suomi: 3120, V-S: 49528 ja koko maa: 580547. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Aviopari ja lapsia sisältää vuodesta 2002 lähtien myös rekisteröidyssä parisuhteessa ja lapsia. Kotitalouden muodostavat ne henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä, tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan. Kotitalousväestön ulkopuolelle jäävät pysyvästi ulkomailla asuvat ja laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat). 28

Lähde: Sotkanet KUVIO 6. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä 5 5 Yksinhuoltajaperheiden määrä vuonna 2010: Kustavi: 17, Laitila: 156, Pyhäranta: 35, Taivassalo: 29, Uusikaupunki: 327, Vehmaa: 45, Vakka-Suomi: 609, V-S: 10086 ja koko maa: 117782. Yksinhuoltajaperheiden määrä vuonna 2011: Kustavi: 16, Laitila: 160, Pyhäranta: 27, Taivassalo: 30, Uusikaupunki: 308, Vehmaa: 43, Vakka-Suomi: 584, V-S: 10167 ja koko maa: 117903. Yksinhuoltajaperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa on äiti ja alle 18-vuotiaita lapsia tai isä ja alle 18-vuotiaita lapsia. 29

Lähde: Sotkanet KUVIO 7. Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 6 6 Keskiasteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet. 30

Lähde: Sotkanet KUVIO 8. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 7 7 Korkea-asteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet. 31

TAULUKKO 14. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 0-16-vuotiailla 2011: /1000 2007 2008 2009 2010 2011 vastaavanikäistä Kustavi 19 0 0 34 39 351 Laitila 293 285 166 38 443 270 Pyhäranta 39 0 0 0 103 255 Taivassalo 0 0 0 0 0 0 Uusikaupunki 855 331 270 239 470 183 Vehmaa 227 12 0 101 47 114 Vakka-Suomi 1433 625 435 413 1100 205 Varsinais-Suomi 10245 9504 7089 6487 8106 97 Koko maa 179768 164994 155102 144982 137677 136 Lähde: Sotkanet 8 3.3 Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit TAULUKKO 23. Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten (0-17-vuotiaat) määrä vuoden aikana 2011: % vastaavan- 2007 2008 2009 2010 2011 ikäisestä väestöstä Kustavi 7 5 12 23 12 10,2 Laitila 70 59 58 80 81 4,7 Pyhäranta 15 13 0 17 11 2,5 Taivassalo 10 9 13 10 16 6,3 Uusikaupunki 224 275 269 211 137 5 Vehmaa 15 23 19 35 62 14 Vakka-Suomi 341 386 371 453 321 5,6 Varsinais-Suomi 4555 4426 5127 6016 6084 6,8 Koko maa 57622 58944 63130 70479 72478 6,7 Lähde: Sotkanet 9 8 Taulukoissa 14 olevissa indikaattoreissa ovat mukana kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunta/kuntayhtymä ja valtio). Yksityissektorilla ei järjestetä psykiatrista laitoshoitoa. (Sotkanet.) 9 Lastensuojelun avohuollon tukitoimiin kuuluvat lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Edellä mainittu indikaattori ei sisällä avohuollon tukitoimena tehtyjä sijoituksia. Mukana luvuissa ovat kuitenkin myös ne avohuollon tukitoimena sijoitetut lapset ja nuoret, jos he ovat ennen sijoitustaan olleet lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä. Eri vuosien hyvinvointitilinpäätösten taulukoiden luvut avohuollon piirissä olevista ja sijoitetuista lapsista saattavat olla erisuuruisia, koska Stakes (nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL) päivittää lukuja kuntien ilmoittamien korjausten mukaan. 32

TAULUKKO 24. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten (0-17-vuotiaat) määrä ja osuus vastaavanikäisistä 2008 2008 2009 2009 2010 2010 2011 2011 lkm osuus lkm osuus lkm osuus lkm osuus vastaavan vastaavan vastaavan vastaavan ikäisistä ikäisistä ikäisistä ikäisistä Kustavi 0 0 0 0 0 Laitila 13 0,8 11 0,9 14 0,8 23 1,3 Pyhäranta 0 0 Taivassalo 4 1,4 5 1,9 5 2 Uusikaupunki 35 1,2 48 1,7 45 1,6 30 1,1 Vehmaa 8 1,6 8 1,7 8 1,7 9 2 Vakka-Suomi 66 1,1 77 1,3 70 1,2 69 1,2 Varsinais-Suomi 993 1,1 1079 1,2 1167 1,3 1163 1,3 Koko maa 14190 1,3 14150 1,3 14096 1,3 15145 1,4 Lähde: Sotkanet 10 TAULUKKO 25. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä vuoden aikana 2011: /1000 2007 2008 2009 2010 2011 alle 18-vuotiasta Kustavi 4 0 3 0 3 24 Laitila 158 110 130 96 90 50 Pyhäranta 0 0 0 47 101 Taivassalo 18 18 4 0 3 11 Uusikaupunki 287 219 231 204 211 70 Vehmaa 6 2 0 0 0 0 Vakka-Suomi 473 349 364 300 354 57 Varsinais-Suomi 6243 6079 6299 6025 5743 60 Koko maa 74548 77562 82036 75390 77901 68 Lähde: Sotkanet 11 10 Lukuihin sisältyvät kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksityisesti sijoitetut 0 17-vuotiaat lapset. 0 = ei tapauksia, tyhjä = vähemmän kuin 5 tapausta. 11 Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvolapalveluja. Kunta voi järjestää palveluja myös muiden lakien perusteella. Mm. tässä kohtaa on hyvä muistaa, että yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu muihin palveluihin. (SOTKAnet 2008.) 33

TAULUKKO 26. Päivähoidon piirissä olevien 0-6-vuotiaiden lasten sijoittuminen huolen vyöhykkeille viikolla 9 vuonna 2012* Läh- Ei huolta Pieni huoli Harmaa vyö- Suuri huoli Lapsien lkm 1 2 ja 3 hyke 4 ja 5 6 ja 7 mittauksessa Kustavi 17 5 22 Laitila 0 Pyhäranta 59 10 1 2 72 Taivassalo 44 13 2 59 Uusikaupunki 356 143 20 4 523 Vehmaa 55 19 74 Vakka-Suomi 531 190 23 6 750 de: Vakka-Suomen kuntien sosiaalitoimet, päivähoito *Lasten sijoittuminen huolen vyöhykkeistölle mittaus on tehty kunnallisessa päivähoidossa oleville lapsille varhaiskasvatuksen työntekijöiden ilmoittaman huolen mukaisesti. 34

3.4 Pienituloisuus TAULUKKO 27. Toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrä ja osuus asukkaista vuoden aikana 2008 2009 2010 2011 2008 % osuus 2009 % osuus 2010 % osuus 2011 % osuus Kustavi 46 4,9 54 6,1 36 4,1 46 5,2 Laitila 313 3,7 355 4,2 338 4 362 4,3 Pyhäranta 47 2,1 47 2,1 58 2,6 60 2,7 Taivassalo 29 1,7 29 1,7 31 1,8 35 2,1 Uusikaupunki 842 5,3 968 6,1 966 6,1 863 5,5 Vehmaa 125 5,1 151 6,3 155 6,5 129 5,5 Vakka-Suomi 1424 4,5 1607 5,1 1573 5 1499 4,8 Varsinais-Suomi 25826 5,6 27775 6 27911 6 27566 5,9 Koko maa 340884 6,4 379951 7,1 376269 7 372687 6,9 Lähde: Sotkanet 12 TAULUKKO 28. Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on 18-24-vuotias Kustavi 7 2007 2008 2009 2010 2011 Laitila 66 59 73 58 71 Pyhäranta 5 7 7 9 6 Taivassalo 0 Uusikaupunki 141 171 185 188 161 Vehmaa 10 12 15 21 12 Vakka-Suomi 222 256 286 281 254 Varsinais-Suomi 3476 3778 4614 4893 4802 Koko maa 49319 54528 65174 67171 65969 Lähde: Tilastokeskus ja Stakes 2006-2007, Sotkanet 2008-2010 12 Kunnilta kerätään kaksi kertaa vuodessa tietoa toimeentulotuen saajista toimeentulotuen ennakkotilastoa varten. Ennakkotilastossa annetaan tietoa ainoastaan tukea saaneiden kotitalouksien määrästä ja toimeentulotuen menoista. Alkuvuoden tilasto ilmestyy lokakuussa samana vuonna ja koko vuoden huhtikuussa seuraavana vuonna. Toimeentulotuen ennakkotilasto on kuntatilasto ja toimeentulotuen vuositilasto on asiakastilasto. Ennakkotilaston menotiedot ovat hyvin lähellä vuositilaston menotietoja, eli käytännössä samat. Vuositilastossa asiakasmäärät ovat pienempiä kuin ennakkotilastossa, koska vuositilastosta poistetaan kuntakohtaiset päällekkäisyydet. Sama asiakas voi olla tuen saajana useassa kunnassa vuoden aikana. Vuositilastossa pyritään saamaan esiin todellinen asiakasmäärä. Ne kunnat, joissa toimeentulotuen tiedoissa on alle viisi tapausta, ovat salassapitosäännön alaisia tietoja. Siten niitä ei raportoida tilastoihin, vaan ne merkitään pääasiassa puuttuvana tietona. (8.1.2009 Sirkka Kiuru, THL.) (Kysyttäessä suoraan kunnista tietoja, ei ole saatavissa tietoa toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrästä, vaan ainoastaan kotitalouksista.) 35

Lähde: Sotkanet ja Tilastokeskus KUVIO 9. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä 13 Lähteet: Sotkanet KUVIO 10. Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien osuus yksinhuoltajatalouksista 14 13 Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden lukumäärä vuonna 2011: Kustavi: 7, Laitila: 47, Pyhäranta: 11, Taivassalo:?, Uusikaupunki: 116, Vehmaa: 22, Vakka-Suomi: 204, V-S: 3857 ja koko maa: 50157. 36

TAULUKKO 31. Toimeentulotukimenot euroa/asukas 2008 2009 2010 2011 2012 Kustavi 43 61 64 84 157 Laitila 57 53 56 55 55 Pyhäranta 18 16 24 25 25 Taivassalo 24 37 35 46 50 Uusikaupunki 75 88 85 87 102 Vehmaa 97 116 119 103 116 Vakka-Suomi 64 72 72 73 83 Varsinais-Suomi 93 96 95 93 98 Koko maa 99 115 118 120 130 Lähde: Sotkanet TAULUKKO 33. Velkäjärjestelyhakemusten määrä (hakemukset, jotka on laitettu vireille/asiaa käsitelty ensimmäistä kertaa ko. vuonna) 2011: 2008 2009 2010 2011 /1000 asukasta Kustavi 4 5 2 3 3 Laitila 28 33 15 29 3 Pyhäranta 6 10 10 11 5 Taivassalo 3 6 9 5 Uusikaupunki 43 62 53 58 4 Vehmaa 14 16 9 3 1 Vakka-Suomi 98 132 89 113 4 Lähde: Vakka-Suomen kuluttajaneuvonta, Laitila 15 14 Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien lukumäärä vuonna 2011: Kustavi: -, Laitila: 19, Pyhäranta: -, Taivassalo: -, Uusikaupunki: 57, Vehmaa: -, Vakka-Suomi: 88, V-S: 1304 ja koko maa: 17881. Yksinhuoltajakotitaloudella tarkoitetaan tässä seuraavia kotitalouksia: äiti ja alle 18-vuotiaita lapsia sekä isä ja alle 18- vuotiaita lapsia. (Tässä ei ole huomioitu tapauksia, joissa esim. isovanhemmalla on lapsen huoltajuus.) 15 Noin puolet tapauksista menee käräjäoikeuteen. Lisäksi haetaan myös muita ratkaisuja vapaaehtoisen velkajärjestelyn kautta: 1) sovitaan maksuista suoraan velkojan kanssa 2) kk-lomake seuranta 3) takuusäätiölaina: jos on paljon ison koron lainoja, tehdään takuusäätiön takaama laina. (Vakka-Suomen kuluttajaneuvonta 2006.) 37

TAULUKKO 34. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien osuus työttömistä työnhakijoista keskimäärin vuoden aikana 2007 2008 2009 2010 2011 2011 lkm Kustavi 50,3 46,7 55,6 47,3 40,9 9 Laitila 58,8 57,4 44,9 49,6 50,4 121 Pyhäranta 51,9 54,4 39,5 35,9 45,7 37 Taivassalo 36,6 40 38 36 37,5 21 Uusikaupunki 33,1 34,7 32,4 37,4 40,5 283 Vehmaa 41,5 42,6 37,1 40,1 43,9 29 Vakka-Suomi 40,4 41,9 36,9 40,2 43 500 Varsinais-Suomi 55,2 53 46,8 47,7 53,3 11428 Koko maa 55,7 53,9 48,4 51,9 57,5 140169 Lähde: KELA 16 16 Työttömyyspäivärahaa maksetaan kahden järjestelmän kautta. Työttömyyskassoihin kuulumattomat voivat saada Kelalta peruspäivärahaa. Työttömyyskassojen jäsenet voivat saada omasta kassastaan ansioon suhteutettua päivärahaa. Työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää, että palkansaajan työssäoloehto täyttyy. (Henkilö on ollut palkkatyössä 43 viikkoa työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun hän on toiminut yrittäjänä vähintään kaksi vuotta työttömyyttä edeltäneiden neljän vuoden aikana ja yritystoiminta on ollut riittävän laajaa. ) Työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä, minkä jälkeen työttömällä voi olla oikeus työmarkkinatukeen. Ikääntyneille työttömille voidaan päivärahaa maksaa 500 päivän jälkeenkin ns. lisäpäiviltä. (KELA.) Työmarkkinatuesta kunnilla on 50 % rahoitusvastuu ja työvoimahallinnolla 50 % rahoitusvastuu. (www.kunnat.net>kuntatalous>budjetointi- ja taloussuunnittelu.) Kela maksaa työmarkkinatukea 17-67-vuotiaalle työttömälle, joka on saanut enimmäisajan ansio- tao peruspäivärahaa tai joka ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan työssäoloehdon takia. 65-67-vuotias voi saada työmarkkinatukea vain lomautuksen, sääesteen tai työtaistelutoimenpiteestä johtuvan työesteen ajalta. Työmarkkinatukea maksetaan sekä työttömyyden perusteella että työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta. Näitä toimenpiteitä ovat työvoimapoliittiset toimenpiteet (työvoimapoliittinen koulutus, ammatinvalinta ja kuntoutustoimenpide, työharjoittelu ja työelämävalmennus), kuntouttava työtoiminta sekä matka-avustus. Toisin kuin työttömyyspäivärahat, työmarkkinatuki on pääsääntöisesti tarveharkintainen. Tämä tarkoittaa, että hakijan ja tämän puolison/avopuolison tulot vähentävät työmarkkinatukea. (KELA.) 38

3.5 Työllisyys, työttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet TAULUKKO 36. Työttömien määrä keskimäärin kuukauden lopussa vuoden aikana 2007 2008 2009 2010 2011 Kustavi 24 30 25 27 22 Laitila 213 190 300 270 240 Pyhäranta 66 57 83 90 81 Taivassalo 36 30 49 60 56 Uusikaupunki 652 519 705 764 699 Vehmaa 58 47 68 75 66 Vakka-Suomi 1049 873 1231 1286 1 165 Varsinais-Suomi 15472 14591 20430 22564 21 402 Koko maa 210086 203755 264805 264812 243 876 Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) TAULUKKO 37. Työttömyysaste 31.12. 2007 2008 2009 2010 2011 2011 lkm Kustavi 7,6 9,9 6,7 7,8 6,3 33 Laitila 6,3 7 10,0 7,4 6,2 328 Pyhäranta 6,8 8,4 9,5 9,3 8,0 113 Taivassalo 5,4 5,3 9,3 9,6 7,3 77 Uusikaupunki 9,2 7,7 12,3 11,3 9,2 944 Vehmaa 5,4 5,3 8,1 7,7 5,4 80 Vakka-Suomi 7,7 7,3 10,9 9,7 7,9 1589 Varsinais-Suomi 6,5 7,6 10,5 10,3 9,7 29640 Koko maa 8,4 8,8 11,3 10,3 9,7 344016 Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) 17 17 Työttömyysaste kertoo työttömien prosenttiosuuden työvoimasta (15 64-vuotiaista). Työttömyys on kausiluoneista, minkä vuoksi kannattaa seurata aina tietyn kuukauden lukuja. Joulukuun luvut ovat yleensä vuoden korkeimpia. Siinä näkyvät mm. ammattioppilaitoksista valmistuneet, jotka eivät ole heti saaneet töitä ja vuoden vaihteessa loppuu myös työsuhteita. Jos haluaa seurata minimilukuja, pitää tarkastella huhtikuun tai loka-marraskuun lukuja. (Varsinais-Suomen TE-keskus 2006.) Työttömyyttä seurataan Suomessa kahdella eri tilastolla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan ja SOTKAnetin indikaattoreissa käytettävä työministeriön työnvälitystilasto työvoimatoimistojen asiakasrekisterien tietoihin. (Sotkanet 2010.) 39

TAULUKKO 38. Pitkäaikaistyöttömien (yli 12 kk) osuus työttömistä 31.12. 2007 2008 2009 2010 2010 lkm 2011 2011 lkm Kustavi 3,4 14,6 0 6,5 2 8,3 2 Laitila 15 10,1 6,3 12,3 36 15,5 38 Pyhäranta 23,1 10,1 17,5 14,7 15 17,4 15 Taivassalo 15,4 10,0 11,1 8,2 6 19,6 11 Uusikaupunki 17,2 14,9 7,1 11,3 96 15,4 105 Vehmaa 16,4 12,1 9 15,1 13 19,0 11 Vakka-Suomi 16,6 13,6 7,7 11,7 168 15,8 182 Varsinais-Suomi 18,4 15,5 14,4 21,9 5 170 23,5 5 148 Koko maa 21,8 17,9 15,6 21,5 57 959 22,3 57 033 Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) TAULUKKO 39. Työttömänä alle 25-vuotiaista 31.12., % ikäluokasta 2007 2008 2009 2010 2011 2011 lkm Kustavi 7,1 7,5 3,1 0 1,4 1 Laitila 6 2,9 5,2 3,5 2,9 25 Pyhäranta 4,3 2,4 4,8 4,3 1,4 3 Taivassalo 16,3 3,6 7,4 4,6 3,0 4 Uusikaupunki 9,9 4,1 8,4 5,5 4,6 72 Vehmaa 6,5 0,9 2,4 3,2 2,1 5 Vakka-Suomi 8,4 3,5 6,7 4,6 3,6 110 Varsinais-Suomi 3,6 5,8 4,6 4,6 2 615 Koko maa 9,5 3,9 6,2 5,1 4,8 31 557 Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) 40

TAULUKKO 41. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiaiden määrä 2011: /1000 2007 2008 2009 2010 2011 vastaavanikäistä Kustavi 7 6 2 3 5 94 Laitila 104 94 97 90 84 131 Pyhäranta 16 17 20 19 13 83 Taivassalo 10 8 12 7 5 50 Uusikaupunki 155 161 169 138 135 110 Vehmaa 17 19 24 21 23 127 Vakka-Suomi 307 305 325 278 265 112 Varsinais-Suomi 5257 5204 5077 4965 4949 107 Koko maa 61309 61946 60081 60352 59602 112 Lähde: Sotkanet 18 18 Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta (Sotkanet 2011). 41

3.6 Asunto-olot Lähde: Sotkanet KUVIO 11. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista 19 19 Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien lukumäärä vuonna 2010: Kustavi: 23, Laitila: 245, Pyhäranta: 80, Taivassalo: 38, Uusikaupunki: 438, Vehmaa: 89, Vakka-Suomi: 913, V-S: 14107 ja koko maa: 171016. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien lukumäärä vuonna 2011: Kustavi: 24, Laitila: 258, Pyhäranta: 77, Taivassalo: 32, Uusikaupunki: 426, Vehmaa: 70, Vakka-Suomi: 887, V-S: 13943 ja koko maa: 169793. Ahtaaksi asunnoksi määritellään asunto, jossa on vähemmän kuin yksi huone perheenjäsentä kohti pois lukien keittiö. 42