PÄÄTÖS 11.6.2006 6/420/2008 SIRKUSALAN PERUSTUTKINNON KANSALLISENN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTON HYVÄKSYMINENN Tämä kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on tarkistettu niin, että se on 14.3.2005 ohjeiden mukainen sekä sisältää kaikkien tutkintojenn yhteisen osan se on opetussuunnitelman perusteiden mukainen ja käytetty termino- logia vastaa säädöksiää ja opetussuunnitelmann perusteita se sisältäää kaikkien tutkinnon ja koulutusohjelmien ammatillisten opintokokonaisuuksien näytön kuvaukset, näyttöympäristöjen määrit- ja telyn sekä näytön arviointikriteerit arviointikohteittain tasoilla T, H K näytön kuvaukset sisältävät opintokokonaisuuden keskeisen osaami- sen siten, että tutkinnon laaja-alaisuus säilyy näytettävää osaaminenn ja arviointikriteerit on määritelty siten, että vaa- lanteissa ja näyttöesimerkit on tarkistettu. dittava osaaminen voidaan mitataa käytännönn työprosesseissa ja työti- Tämä näyttöaineisto hyväksytään kansalliseksi ammattiosaamisen näyttöaineis- järjestäjien ja oppilaitosten käyttöön. toksi Opetushallituksen internet-sivulle levitettäväksii ammatillisen koulutuksen LIITE Sirkusalan perustutkinnon kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto Opetushallitus Kumpulantie 3, PL 380, 00531 Helsinki, puhelin (09) 774 775, faksi (09) 7747 7865, etunimi.sukunimi@ @oph.fi, www.oph.fi Utbildningsstyrelsen Gumtäktsvägen 3, PB 380, 00531 Helsingfors, telefon (09) 774 775, fax (09) 7747 7865, förnamn.efternamn@oph.fi, www.oph.fi
KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO SIRKUSALAN PERUSTUTKINTO Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevien sirkusalan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta (7.5.2008 nro 22/011/2008). Aineisto on kyseisen määräyksen liiteosa 2, ei normi. OPETUSHALLITUS 2008
SIRKUSALAN PERUSTUTKINTO SISÄLTÖ 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN NÄYTTÖAINEISTO SIRKUSALAN PERUSTUTKINTOON 2 OHJEET NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN 2.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä 2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi 2.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen 3 NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN 3.1 Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot Sirkusalan perusosaaminen Ilmaisu Tanssi Produktiotyö Kehonhuolto Oman sirkusnumeron valmistaminen Sirkuslajiosaaminen 3.2 Koulutusohjelman valinnaiset opinnot Syventävä sirkuslajiosaaminen Laajentava sirkuslajiosaaminen 25 ov 10 ov 7 ov 10 ov 3 ov 10 ov 15 ov 5 ov 5 ov
1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYT- TÖAINEISTO SIRKUSALAN PERUSTUTKINTOON Ammattiosaamisen näytöistä on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 601/2005 ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa tekemällä käytännön työtehtäviä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisen työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän kanssa. Näytöt järjestetään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä. Näyttöjä voidaan toteuttaa myös muilla työpaikoilla tai oppilaitosten työtiloissa. Kansallinen näyttöaineisto ohjaa ammattiosaamisen näyttöjen paikallista toteuttamista ja yhdenmukaistaa opiskelijan arviointia. Aineistossa on ohjeet aineiston käyttäjille ja opintokokonaisuuksittain laaditut osiot, jotka sisältävät näytön kuvauksen, näyttöympäristön kuvauksen ja näytön arvioinnin sekä esimerkkejä näyttöjen toteuttamisvaihtoehdoista. Näytön arvioinnin dokumentointi sisältyy kansallisen näyttöaineiston ohjeosaan kohtaan 2.3. ja näyttöaineiston liitteenä on mahdollinen toteutus arviointidokumenteista. Aineisto on valmistuttuaan Opetushallituksen internet-sivuilla osoitteessa www.oph.fi ja www.edu.fi. Ammattiosaamisen näytön kuvaus määrittelee sen opintokokonaisuuden keskeisen osaamisen, joka osoitetaan ammattiosaamisen näytöllä. Osaaminen kuvataan työelämän toimintaa vastaavana tekemisenä ja työprosessina. Näyttöympäristö -kohdassa kuvataan osaamisen näyttämisen kannalta oleelliset vaatimukset. Kansallisessa näyttöaineistossa ohjeistetaan, millaisissa olosuhteissa, ympäristössä tai työyhteisössä ammattiosaamisen näyttö on hyvä toteuttaa. Lisäksi annetaan ohjeita siitä, millaisia materiaaleja, välineitä ja laitteita tarvitaan, jotta opiskelija pystyy osoittamaan osaamisensa ja se voidaan luotettavasti arvioida. Ammattiosaamisen näytön arvioinnissa määritellään arvioinnin kohteet ja kriteerit. Arvioinnin kohteet ohjaavat arvioijaa kiinnittämään huomiota keskeisiin arvioitaviin asioihin. Arviointikriteerit puolestaan auttavat arvioijaa määrittämään opiskelijan osaamisen tason suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Kriteerit on laadittu opetussuunnitelman perusteiden pohjalta kolmiportaisesti: tyydyttävä T1, hyvä H3 ja kiitettävä K5. 2 OHJEET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN 2.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa ovat mukana koulutuksen järjestäjä, koulutuksen järjestäjän nimeämä toimielin, opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat. Eri osapuolet voivat hyödyntää kansallista näyttöaineistoa seuraavissa tilanteissa. Koulutuksen järjestäjä voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä kouluttaessaan asettamansa toimielimen jäseniä, opetushenkilöstöä ja työelämän edustajia näyttöä varten tarkistaessaan opetussuunnitelmaa niin, että se vastaa voimassa olevia säädöksiä ja määräyksiä. 4
Toimielin voi hyödyntää aineistoa hyväksyessään suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioimisesta osaksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa valvoessaan näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista käsitellessään ammattiosaamisen näyttöjen arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia. Opettaja voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä käytännössä yhdessä työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä ja niiden arvioinnista opiskelijoille ja työelämän edustajille ja perehdyttäessään heitä niihin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä sekä kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Työelämän edustaja voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin osallistuessaan ammattiosaamisen näytön suunnitteluun yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa huolehtiessaan siitä, että opiskelijalla on työssäoppimisjakson aikana mahdollisuus harjaantua näytössä vaadittavaan osaamiseen perehdyttäessään opiskelijan toimipaikan niihin toimintatapoihin, työtiloihin, koneisiin ja laitteisiin, jotka ovat ammattiosaamisen näyttöjen kannalta merkittäviä, sekä toimipaikan työsuojelu- ja työturvallisuusohjeisiin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä, kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta kertoessaan muille työyhteisön jäsenille näytöistä osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Opiskelija voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näytön tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin suunnitellessaan ammattiosaamisen näyttöä ja sopiessaan siitä ja sen ajankohdasta opettajan ja työelämän edustajan kanssa arvioidessaan omaa osaamistaan. Opettajan vastuulla on selvittää opiskelijan mahdolliset oppimisvaikeudet ja muut osaamisen osoittamisen esteet. Ne otetaan huomioon näytön suunnittelussa niin, että opiskelijan on mahdollista näyttää todellinen osaamisensa. Arviointikriteerit on näyttöaineistoissa ilmaistu selkeästi työhön liittyvänä toimintana ja tekemisenä, joten ne soveltuvat hyvin myös erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin pohjaksi. 5
2.2 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN ARVIOINTI Ammattiosaamisen näytössä arvioija seuraa opiskelijan työskentelyä ja tekee siitä huomioita. Työpaikan edustajan osallistuminen oppilaitoksessa toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin ei ole aina mahdollista, eikä opettaja voi osallistua kaikkiin työpaikalla toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin. Koulutuksen järjestäjän hyväksymään opetussuunnitelmaan on kirjattu suunnitelma siitä, miten opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näyttö tai näytöt arvioidaan ja mitkä osapuolet näyttöä ohjaavat, seuraavat ja arvioivat. Koulutuksen järjestäjän asettama toimielin hyväksyy ammattiosaamisen näyttöjen arviointisuunnitelmat. Koulutuksen järjestäjä ja opettaja huolehtivat siitä, että Näytön arviointi toteutetaan toimielimen hyväksymällä tavalla. Ammattiosaamisen näytön jälkeen käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat tavallisesti opettaja, työelämän edustaja ja opiskelija. Arviointikeskustelussa hyödynnetään työssäoppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa saatuja kokemuksia. Joissakin tapauksissa arviointikeskustelu voidaan toteuttaa esimerkiksi sähköisellä keskustelufoorumilla. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa näyttöjen arviointia. Arviointikeskustelussa kukin arvioija tuo esille arviointinsa perusteluineen. Näiden arviointien sekä mahdollisesti asiakkailta ja muilta työntekijöiltä saadun palautteen pohjalta muodostetaan yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta. Ammattiosaamisen näyttöä arvioivien opettajien ja työelämän edustajien tulee olla kyseisen ammattialan asiantuntijoita, jotka toimielin on määrännyt tehtävään. Opiskelijaa arvioidaan suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin ja hänen osoittamaansa osaamista verrataan ennalta määriteltyihin arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin kohteet ammattiosaamisen näytöissä ovat työprosessin hallinta työtehtävän hallinta (työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta) työn perustana olevan tiedon hallinta työturvallisuuden hallinta kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen yhteiset painotukset. Kansallisen ammattiosaamisen näyttöaineiston luvussa 3 on konkretisoitu arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit opintokokonaisuuksittain. Arviointikriteerit on määritelty kohteittain tasoille T1, H3 ja K5. Ammattiosaamisen näytöt arvioidaan käyttäen samaa arviointiasteikkoa kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa: T1, T2, H3, H4 ja K5 (A 603/2005). Työn perustana olevan tietopohjan hallinnasta tehdään huomioita työsuorituksen aikana. Mikäli tietopohja ei tule työskentelystä selkeästi esille, se selvitetään tarkentavilla kysymyksillä työn lomassa tai arviointikeskustelussa. 2.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen Ammattiosaamisen näyttötilanteen jälkeen käytävässä arviointikeskustelussa tehdään ammattiosaamisen näytön arvioinnit, jotka tallennetaan opintokokonaisuuksittain ja arvioinnin kohteittain. Nämä arvioinnit toimivat perustana opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosanalle. Jokaisesta ammatillisten opintojen opintokokonaisuudesta annetaan arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen, pääsääntöisesti kuitenkin yhdessä. Opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosana perusteluineen on tallennettava ja merkittävä näyttötodistukseen. Oppilaitokset suunnittelevat näytön arviointitietojen tallentamista varten selkeät lomakkeet. Niitä on helppo käyttää myös työpaikoilla työelämän edustajien kanssa yhteisissä arviointitilanteissa. Kun arviointitiedot tallennetaan, arviota voi tarvittaessa perustella myös jälkikäteen. Erityisen tärkeää arviointiin 6
palaaminen on silloin, kun opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen osoitetaan useammassa ammattiosaamisen näyttötilanteessa (ammattiosaamisen osanäyttöinä). Näyttöjen arviointi on haasteellista myös silloin, kun yhden ammattiosaamisen näyttötilanteen aikana osoitetaan kahden tai useamman opintokokonaisuuden osaamista (yhdistetty näyttö). Näissä tilanteissa arvioinnin kohteet on pystyttävä erottelemaan ja tallentamaan opintokokonaisuuksittain. Arviointitiedon tallentamisesta vastaa yleensä opettaja. Arviointiin tulee tallentaa ainakin seuraavat arviointikeskustelussa esille tulevat asiat: ammattiosaamisen näytön antaja näytettävä opintokokonaisuus tai opintokokonaisuuden osa ammattiosaamisen näytön toteuttamispaikka kuvaus ammattiosaamisen näytön sisällöstä arvioijien yhteisnäkemyksen pohjalta annetut arvosanat arviointikohteittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle opintokokonaisuuksittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle silloin, kun näyttö muodostuu osanäytöistä näytön täydentäminen tai uusiminen sellaisessa tapauksessa, jossa ei vielä ole saavutettu vähintään tyydyttävän tason osaamista opiskelijan kehitettävät osaamisalueet arviointiin osallistuneiden allekirjoitukset. Tulevaisuudessa kansallinen oppimistulosten arviointi tullaan tekemään ammattiosaamisen näytöistä saatujen oppimistulosten pohjalta. Kun siirrytään ammattiosaamisen näyttöihin perustuvaan kansalliseen oppimistulosten arviointiin, ammattiosaamisen näytön arvosanan tallentamiseen tullaan liittämään arvioinnin taustatietoja ja tallentamisesta annetaan erilliset ohjeet. 3 NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN Tutkinnon yhteisten ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kaikille opiskelijoille. Koulutusohjelmittain eriytyvien opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kyseisen koulutusohjelman valinneelle. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa näytöillä myös valitsemissaan valinnaisissa ammatillisissa opinnoissa. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttöjen lukumäärän siten, että kaikkien ammatillisten opintokokonaisuuksien osaaminen tulee näytettyä. SIRKUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET OPINNOT, 90 OV Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot, 80 ov Sirkusalan perusosaaminen, 25 ov Ilmaisu, 10 ov Tanssi, 7 ov Produktiotyö, 10 ov Kehonhuolto, 3 ov Oman sirkusnumeron valmistaminen, 10 ov Sirkuslajiosaaminen, 15 ov Koulutusohjelman valinnaiset ammatilliset opinnot, 10 ov Syventävä sirkuslajiosaaminen, 5 ov Laajentava sirkuslajiosaaminen, 5 ov Muut valinnaiset opinnot, 10 ov 7
3.1 Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot 3.1.1 Sirkusalan perusosaaminen, 25 ov Näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen: akrobaattinen perusosaaminen jongleerauksen, tasapainolajien ja ilma-akrobatian perustekniikan hallinta työturvallisuuteen liittyvä osaaminen. Näytön kuvaus Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osallistuu harjoitussalissa sirkustaiteilijan normaaliin päivärutiiniin kuuluvaan tekniikka- tai treenituntiin tai pääsykoetilannetta vastaavaan testaustapahtumaan akrobatiassa, jongleerauksessa, tasapainolajeissa ja ilma-akrobatiassa. Opiskelija osoittaa hallitsevansa monipuolisesti akrobatian liikemateriaalia. Opiskelija näyttää teknistä osaamista jongleerauksessa, ilma-akrobatiassa ja tasapainolajeissa Opiskelija osoittaa ymmärtävänsä sirkusteknistä terminologiaa. Hän osaa vastaanottaa palautetta ja muuttaa toimintaansa sen mukaisesti. Hän osoittaa osaavansa toimia osana ryhmää, toimien tarvittaessa apuna tai vastaanottaen tukea muilta opiskelijoilta. Näyttöympäristö Sirkusalan perusosaamisen ammattiosaamisen näytöt toteutetaan oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa paikassa, jossa on sirkustekniset vaatimukset täyttävä harjoitussali. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija Työtehtävän hallinta Akrobaattisen liikemateriaalin hallinta (permantoakrobatia) suoriutuu akrobaattisesta perusliikemateriaalista (esim. kärrynpyörä molemmin päin, puolivoltti). hallitsee sulavasti akrobaattisen perusliikemateriaalin ja onnistuu autettuna vaativissakin akrobaattisissa liikkeissä (esim. voltti). hallitsee viimeistellysti akrobaattisen perusliikemateriaalin variaatioineen ja liikkeitä yhteen sitoen. hallitsee myös vaativammat akrobaattiset liikkeet (esim. perhosvoltti) ja niiden yhdistelmät. Jongleerauksen perustekniikan hallinta suoriutuu jongleerauksen perusliikkeestä, kolmen pallon perusheitosta sekä sellaisista heittoyhdistelmistä kuten 441 ja 531 yksittäin heitettynä. hallitsee useita jongleerauksen perusliikkeitä (esim. kolme palloa, kolme keilaa, kolme rengasta, diabolo, devil stick) sujuvasti sekä onnistuu heittämään temput kuten 441 ja 531 jatkuvina ja toisiinsa yhdistäen, ymmärtää siteswap -kieltä hallitsee useita jongleerauksen perusliikkeitä sujuvasti, onnistuu heittämään temput kuten 441 ja 531 sujuvasti toisiinsa yhdistäen, ymmärtää ja osaa soveltaa siteswap-kieltä esittää yhdellä jongleerausvälineellä minuutin mittaisen vaivattomasti esitetyn 8
vaativamman tason temppukokonaisuuden, jossa temppuihin yhdistyy myös kehon liike. Ilma-akrobatian perustekniikan hallinta hallitsee sujuvasti ilmaakrobatian perustason liikemateriaalia vertikaaliköydellä (esim. sammakko ja kiipeäminen molemmin puolin) ja trapetsilla (esim. istumabalanssi ja yhden jalan kuperkeikka). hallitsee ilma-akrobatian perusliikemateriaalia sulavasti ja viimeistellysti ja onnistuu myös perustasoa vaativammissa tempuissa vertikaaliköydellä (esim. krusifiksi ja varvaskiipeäminen) ja trapetsilla (esim. yhden polven roikunta molemmin päin, kahden jalan kuperkeikka, suoraselkäbalanssi). hallitsee ilma-akrobatian perusliikemateriaalia ja myös useita vaikeamman tason temppuja viimeistellyllä liikkeellä vertikaaliköydellä (polviriipunta ilman käsiä ja kiipeäminen ilman jalkoja) ja trapetsilla (tiputukset haarasta polviin ja kahden jalan kuperkeikasta nilkkoihin). esittää valitsemallaan ilmaakrobatia välineellä n. 1,5 minuutin mittaisen sulavasti esitetyn vaativamman tason temppukokonaisuuden. Tasapainolajien perustekniikan hallinta (esim. löysä ja tiukka nuora, tikapuut, yksipyöräinen, rolabola) suoriutuu kahden tasapainovälineen perustekniikasta (yksipyöräisellä ajo eteenpäin ja kääntyminen, löysällä nuoralla seisominen ja kävely, tiukalla nuoralla kävely ja kääntyminen, tikapuilla tasapainoilu ja puolien nousu, rolabolalla seisominen suoraan ja sivuttain sekä kyykistyminen). hallitsee sujuvasti usean tasapainovälineen perustekniikan (kts. esimerkit tasosta kohdassa T1). hallitsee sujuvasti usean tasapainoiluvälineen perustekniikan ja suoriutuu yhdellä tasapainoiluvälineellä useasta vaikean tason liikkeestä (yksipyöräisellä teputtelu, yhdellä jalalla ajo; tiukalla nuoralla hyppyjä, piruetti, erilaisia askelkuvioita; löysällä nuoralla: seisominen sivuttain, makaamaan laskeutuminen ja ylösnousu; rolabolalla: rullan korvaaminen pallolla, korokkeiden lisääminen levyjen väliin, hyppy kierteellä; tikapuilla: ylijuoksu, käännökset, tikkaiden kääntö). Työturvallisuuden hallinta ottaa huomioon ohjattuna työturvallisuuteen liittyvät asiat. ottaa huomioon fyysisiä valmiuksiaan toiminnassaan ja huomioi ohjattuna työturvallisuuteen liittyvät asiat. esittää yhdellä tasapainoiluvälineellä n. 1 min mittaisen temppukokonaisuuden jossa monentasoiset liikkeet yhdistyvät sulavasti toisiinsa. ottaa jatkuvasti huomioon fyysiset valmiutensa toiminnassaan ja huomioi tarvittaessa oma-aloitteisesti työturvallisuuteen liittyvät asiat. 9
Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Oppimistaidot vastaanottaa palautetta. parantaa vähitellen suoritustaan harjoituskertojen myötä, vastaanottaa ja ymmärtää palautetta ja muuttaa toimintaansa saamansa palautteen suuntaisesti. parantaa suoritustaan harjoituskertojen myötä, vastaanottaa ja ymmärtää palautetta sekä kehittää toimintaansa saamansa palautteen suuntaisesti. Yhteistyötaidot toimii ryhmässä ja auttaa pyydettäessä muita. ottaa tarvittaessa muut huomioon toiminnassaan ja auttaa muita pyydettäessä. auttaa oma-aloitteisesti tarvittaessa muita onnistuneesti ja vastaanottaa apua muilta. 3.1.2 Ilmaisu 10 ov - Suluissa olevat esimerkkitemput ovat kuvausta vaadittavasta tasosta. Näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen: fyysiset ja tunneilmaisulliset valmiudet oman ilmaisutavan löytyminen. Näytön kuvaus Ammattiosaamisen näytössä opiskelija ilmaisee esiintyessään fyysisen ja tunneilmaisun kautta esitettävän teoksen perusideaa. Näyttöympäristö Ilmaisun ammattiosaamisen näyttö toteutetaan sirkus- tai muussa esityksessä tai oppilaitoksen tiloissa. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työtehtävän hallinta Tunneilmaisun keinot esityksessä Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija pyrkii antautumaan tunteella teoksen maailmaan. antautuu tunteella teoksen maailmaan. antautuu teoksen maailmaan tunteen ja ajatuksen tasolla, on läsnä tilassa, ilmaisu on uskottavaa ja lähtee esiintyjän omasta persoonallisesta ilmaisusta. Fyysisen ilmaisun keinot esityksessä selviytyy teoksen fyysisistä perusvaatimuksista. ilmaisee fyysisessä ilmaisussaan teoksen maailmaa. tuo teoksen maailmaa ilmi kokonaisvaltaisesti ja viimeistellysti fyysisessä ilmaisussaan Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Yhteistyötaidot osoittaa esiintyessään yhteyttä muihin esiintyjiin. osoittaa esiintyessään tunneyhteyttä muihin esiintyjiin ja tukee toiminnassaan ryhmän yhteistä tavoitetta. osoittaa esiintyessään vahvaa tunneyhteyttä muihin esiintyjiin ja pyrkii toiminnassaan aina edistämään ryhmän yhteistä tavoitetta. 10
Vuorovaikutus- ja viestintätaidot pyrkii esiintyessään jännitteen luomiseen esiintyjän ja yleisön välille. onnistuu pääosin luomaan jännitettä suhteessa yleisöön säilyttää jännitteen suhteessa yleisöön koko esityksen ajan teoksen tyylin edellyttämällä tavalla. 3.1.3 Tanssi, 7 ov Näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen: tanssin liikemateriaalin hallinta kehonhallinta ajan- ja tilankäytön hallinta. Näytön kuvaus Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa hallitsevansa tanssin keskeistä liikemateriaalia. Hän hallitsee kehonsa huomioiden omat fyysiset mahdollisuutensa. Hän tuottaa erilaisia liikelaatuja ja osoittaa musiikin ja äänimaailman sekä ajan- ja tilankäytön hallintaa tanssissaan. Opiskelija suorittaa annetut tehtävät ja ottaa vastaan palautetta. Näyttöympäristö Tanssin ammattiosaamisen näyttö toteutetaan tanssisalissa tai vastaavissa tiloissa. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Harjoitusprosessin hallinta Työtehtävän hallinta Liikemateriaalin hallinta Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija ymmärtää annetut tehtävät ja toimii ohjeiden mukaan siten, että oppii harjoiteltavan liikeyhdistelmän. selviytyy keskeisestä tanssin liikemateriaalista. ymmärtää annetut tehtävät ja toimii pääosin itsenäisesti siten, että oppii harjoiteltavan liikeyhdistelmän sekä omaksuu uutta liikemateriaalia ja tuottaa erilaisia liikelaatuja. selviytyy tanssin keskeisestä liikemateriaalista siten, että osoittaa jossain määrin kehon ja keskustan hallintaa. ymmärtää annetut tehtävät ja toimii itsenäisesti siten, että sisäistää annetut liikeyhdistelmät, omaksuu monipuolisesti uutta liikemateriaalia, tuottaa itsenäisesti erilaisia liikelaatuja ja sitoo liikkeet tanssilliseksi kokonaisuudeksi. osoittaa hallitsevansa monipuolisesti tanssin keskeisen liikemateriaalin erilaisissa tanssillisissa tehtävissä siten, että hän käyttää kehon painoa ja hallitsee pääosin keskustan sekä kehonosat ja niiden väliset yhteydet. Ajan ja tilan käytön hallinta suorittaa annetut tehtävät ajoituksellisesti vaaditulla tavalla. hahmottaa tanssimisensa suhteessa aikaan, tilaan, musiikkiin ja äänimaailmaan. hallitsee tanssimisensa suhteessa aikaan, tilaan, musiikkiin ja äänimaailmaan. 11
Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Yhteistyötaidot vastaanottaa palautetta. vastaanottaa palautetta sekä pääosin muuttaa toimintaansa saamansa palautteen suuntaisesti. vastaanottaa palautetta ja kehittää toimintaansa saamansa palautteen suuntaisesti. 3.1.4 Produktiotyö, 10 ov Näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen: toimiminen sirkusartistina esityksessä. Näytön kuvaus Ammattiosaamisen näytössä opiskelija esiintyy sirkusproduktiossa tai muussa esityksessä. Hän noudattaa yhteisiä sopimuksia ja ilmoittaa, mikäli joutuu niistä poikkeamaan. Hän osoittaa yhteistyökykyään myös paineen alaisena ja vie aloittamansa tehtävät loppuun. Näyttöympäristö Produktiotyön ammattiosaamisen näyttö toteutetaan oppilaitoksen omassa tai jonkin ammattilaisryhmän produktiossa työssäoppimisen yhteydessä. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Sirkusartistina esityksessä toimiminen Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija selviytyy produktion eri vaiheista. vie aloittamansa työt loppuun ja selviytyy produktion eri vaiheisiin liittyvistä tilanteista. vie aloittamansa työt loppuun sekä toimii joustavasti ja aktiivisesti produktion eri vaiheisiin liittyvissä tilanteissa. toimii sirkusartistina ryhmässä toimii sirkusartistina sujuvasti osana ryhmää toimii sirkusartistina sujuvasti ja persoonallisesti osana ryhmää Työtehtävän hallinta hallitsee teoksen keskeistä liikemateriaalia. ymmärtää ja välittää teoksen taiteellista maailmaa ja hallitsee vaaditun liikemateriaalin välittää toimiessaan teoksen taiteellisen maailman, hallitsee kaikki teoksen sirkustekniset ja ilmaisulliset vaatimukset ja pitää yllä jännitettä yleisöön teoksen tyylin edellyttämällä tavalla. 12
Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Yhteistyötaidot toimii ryhmässä ja noudattaa pääosin yhteisiä sopimuksia. toimii luontevasti ja aktiivisesti ryhmän jäsenenä ja noudattaa yhteisiä sopimuksia. toimii oma-aloitteisesti ja yhteistyökykyisesti työryhmän muiden jäsenten kanssa kantaen vastuuta ryhmän toiminnasta ja yhteisistä sopimuksista. Esimerkkejä näytöistä Opiskelija esiintyy oppilaitoksen sirkusproduktiossa, osana ammattiteatterin näytelmää, tanssiteatterissa tai freelancer-kokoonpanossa. 3.1.5 Kehonhuolto, 3 ov Näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen: toiminnallinen anatomia ja fysiologia lihashuolto ravitsemustieto ensiaputaidot. Näytön kuvaus Ammattiosaamisen näytössä opiskelija tekee kehonsa hyvinvoinnin (venytysten, lihastasapainoa parantavien harjoitusten, harjoittelun rytmityksen) kannalta oleellisia harjoituksia. Opiskelija antaa ensiavun liikuntavammaan. Näyttöympäristö Kehonhuollon ammattiosaamisen näytöt toteutetaan sirkussalissa, oppilaitoksen tiloissa tai produktion harjoitustilassa. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työtehtävän hallinta Venytys, lihastasapaino, harjoittelun rytmitys Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija tekee kehonsa hyvinvoinnin kannalta oleellisia harjoituksia. tekee kehonsa hyvinvoinnin kannalta oleellisia harjoituksia ja osaa soveltaa niitä omaan sirkuslajiinsa ja harjoitteluun. tekee hyvin kehonsa kannalta oleellisia harjoituksia ja osaa soveltaa niitä tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti oman lajinsa ja harjoittelunsa vaatimissa vaihtelevissa olosuhteissa. hakee tarvittaessa apua ensiapua tarvitsevalle liikuntavammaan. antaa ensiavun liikuntavammaan itsenäisesti. antaa ensiavun liikuntavammaan itsenäisesti ja aloitteellisesti. Työn perustana olevan tiedon hallinta Anatomia, fysiologia, ravithallitsee perustiedot sirkusartistille oleellisesta hallitsee perustiedot sirkusartistille oleellisesta hallitsee perustiedot sirkusartistille oleellisesta 13
semustieto anatomiasta, fysiologiasta ja lihashuollosta siten, että hän ottaa ne ohjatusti huomioon harjoittelussaan anatomiasta, fysiologiasta ja lihashuollosta siten, että hän ottaa ne harjoitellessaan huomioon anatomiasta, fysiologiasta ja lihashuollosta siten, että hän ottaa ne monipuolisesti harjoittelussaan huomioon ymmärtää ravitsemuksen merkityksen kehon toimintakykyyn. ymmärtää pääosin ravitsemuksen keskeisen aseman kehon toimintakyvyn ja palautumisen säätelyssä. ymmärtää ravitsemuksen keskeisen aseman kehon toimintakyvyn ja palautumisen säätelyssä. Yhteiset painotukset Työsuojelusta ja terveydestä huolehtiminen ylläpitää fyysisiä valmiuksiaan. ylläpitää, kehittää ja vahvistaa fyysisiä valmiuksiaan sekä ottaa huomioon myös henkisen hyvinvoinnin ulottuvuuksia. ylläpitää, kehittää ja vahvistaa kokonaisvaltaisesti fyysisiä valmiuksiaan sekä ymmärtää henkisen hyvinvoinnin ja jatkuvan ja tavoitteellisen kehonhuollon merkityksen. 3.1.6 Oman sirkusnumeron valmistaminen 10 ov Näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen: oman sirkusnumeron valmistaminen näyttämötekniikoiden perusasioiden tunteminen markkinointimateriaalin tekeminen. Näytön kuvaus Ammattiosaamisen näytössä opiskelija laatii sirkusnumeron ja esittää sen yleisölle. Esitystä laatiessaan opiskelija käyttää dramaturgisia ja koreografisia taitojaan ja osoittaa käytännön esiintymistilanteessa kykynsä yhdistää tekniseen taitoonsa ilmaisua ja näyttämötekniikoita. Opiskelija on laatinut esitykseensä liittyvää markkinointiaineistoa ja työprosessiin liittyvää kirjallista aineistoa, jotka jaetaan näyttötilanteessa arvioijille. Näyttöympäristö Oman sirkusnumeron valmistamisen ammattiosaamisen näytöt toteutetaan oppilaitoksen omassa esitykseen sopivassa tilassa tai aidossa esitystilanteessa omana numerona tai osana laajempaa esityskokonaisuutta. Näytön arviointi Kuluttajaosaaminen, teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen sekä yrittäjyys arvioidaan osana yhteisiä painotuksia. Ongelmanratkaisutaidot arvioidaan työprosessin hallinnan arvioinnin yhteydessä. Kestävän kehityksen edistäminen arvioidaan osana työn perustana olevan tiedon hallintaa. 14
Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija laatiessaan sirkusnumeroaan laatiessaan sirkusnumero- laatiessaan sirkusnumerokentelyprosessiaan analysoi ohjatusti työsaan analysoi työskentelyaan analysoi monipuolisesti ja tavoitteitaanta. prosessiaan ja sen tavoittei- työskentelyprosessiaan ja sen tavoitteita. Työtehtävän hallinta Sirkusnumeron valmistaminen ja esittäminen yhdistää ohjatusti esityksessään koreografian ja dramaturgian keinoja teknisiin ja ilmaisullisiin taitoihin luodakseen toimivan sirkusnumeron. yhdistää esityksessään dramaturgian tietoja ja koreografisia taitoja luodakseen niiden avulla sirkustekniikasta ja ilmaisukeinoista toimivan sirkusnumeron. yhdistää esityksessään dramaturgian tietoja ja koreografisia taitoja niin, että pystyy niiden avulla yhdistämään sirkustekniikasta ja omasta ilmaisustaan persoonallisen ja viimeistellyn sirkusnumeron. esittää yleisölle valmistamansa sirkusnumeron. esittää yleisölle valmistamansa sirkusnumeron. esittää yleisölle valmistamansa sirkusnumeron. Työn perustana olevan tiedon hallinta Näyttämötekniset tiedot luo ohjatusti esityksen, jossa on otettu huomioon puvustus, meikki, näyttämötekniikka ja äänimaailma. luo esityksen, jossa sirkustekniikka, puvustus, meikki, näyttämötekniikka ja äänimaailma tukevat toisiaan ja muodostavat kiinnostavan kokonaisuuden, joka ei ole ristiriidassa esiintyjän oman persoonallisen olemuksen kanssa. luo esityksen, jossa sirkustekniikka, puvustus, meikki, näyttämötekniikka ja äänimaailma luovat yhtenäisen ja viimeistellyn kokonaisuuden, joka sopii esiintyjän omaan persoonalliseen olemukseen. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Eettiset ja esteettiset arvot ottaa ohjatusti erilaisia vaihtoehtoja huomioon sirkusnumerossaan. käyttää sirkusnumerossaan persoonallisia ratkaisuja. ilmaisee sirkusnumerossaan persoonallisuuttaan kiinnostavasti esityksen tyylin edellyttämällä tavalla. Yhteiset painotukset Laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta laatii ohjatusti sirkusnumerostaan markkinointimateriaalia käyttäen tietotekniikkaa. laatii sirkusnumerostaan pääosin toimivaa ja kohderyhmään sovitettua markkinointimateriaalia käyttäen tietotekniikkaa. laatii sirkusnumerostaan markkinointimateriaalia, jonka sisältö on asiakaslähtöistä ja linjassa sirkusnumeron tyylin kanssa. Lisäksi kohderyhmä on mietitty ja materiaali sopii esityksen tyyliin. käyttää monipuolisesti tietotekniikkaa. Esimerkkejä näytöistä Opiskelija esittää sirkusnumeronsa jossakin yleisötilaisuudessa osana muuta ohjelmistoa. Opiskelija esittää sirkusnumeronsa oppilaitoksen tiloissa. Opiskelija on mukana isommassa produktiossa, jonka osa hänen laatimansa sirkusnumero on. 15
3.1.7 Sirkuslajiosaaminen, 15 ov Näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen: sirkuslajin tekninen osaaminen valitussa erikoistumislajissa, joka voi olla jongleeraus, ilmaakrobatia, akrobatia tai tasapainoilu. harjoitteluprosessin hallinta. Näytön kuvaus Ammattiosaamisen näytössä opiskelija näyttää valitun erikoistumislajin teknistä osaamista. Näyttöympäristö Sirkuslajiosaamisen ammattiosaamisen näytöt toteutetaan sirkuslajin tekniset vaatimukset täyttävässä harjoitus- tai esiintymistilassa. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Harjoitteluprosessin hallinta Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija harjoittelee ohjatusti valitsemansa harjoittelee itsenäisesti ja harjoittelee tavoitteellisesti sirkuslajin tekniik- säännöllisesti valitsemansa ja pitkäjänteisesti valitse- kaa säännöllisesti sirkuslajin tekniikkaa mansa sirkuslajin tekniikkaa. Työtehtävän hallinta Sirkustekniikan hallinta hallitsee valitsemansa sirkuslajin perustason tekniikkaa sujuvasti ja jonkin verran vaikean tason tekniikkaa. hallitsee valitsemansa sirkuslajin perustason tekniikkaa monipuolisesti ja viimeistellysti ja hallitsee myös lajin vaikeamman tason tekniikka sujuvasti. hallitsee valitsemansa sirkuslajin vaikean tason tekniikkaa sujuvasti ja viimeistellysti/on kehittänyt itse sirkuslajissaan uutta tekniikkaa tai tyyliä, jota esittää sulavasti ja viimeistellysti. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Oppimistaidot vastaanottaa palautetta. vastaanottaa palautetta ja muuttaa toimintaansa vähitellen ohjeiden mukaisesti. vastaanottaa palautetta ja kehittää aktiivisesti toimintaansa sen suuntaisesti parantaen siten jatkuvasti valmiuksiaan valitsemassaan sirkuslajissa. Yhteiset painotukset Kansainvälisyys etsii ohjatusti tietoa sirkuslajin kansainvälisestä kehityksestä. etsii ja pyrkii soveltamaan löytämäänsä tietoa sirkuslajin kansainvälisestä kehityksestä. soveltaa harjoittelussaan aktiivisesti ja monipuolisesti löytämäänsä tietoa sirkuslajin kansainvälisestä kehityksestä. 16
Esimerkkejä näytöistä Opiskelija näyttää sirkusteknisen osaamisensa esiintyessään jossakin produktiossa. Opiskelija näyttää sirkusteknisen osaamisensa osana oman sirkusnumeron valmistaminen - opintokokonaisuuden näyttöä. Opiskelija näyttää sirkusteknisen osaamisensa oppilaitoksen tiloissa harjoitustilannetta vastaavissa olosuhteissa. 3.1. B Koulutusohjelman valinnaiset ammatilliset opinnot 3.1.8 Syventävä sirkuslajiosaaminen, 5 ov Näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen: syventävä sirkuslajin tekninen osaaminen omassa erikoistumislajissa, joka voi olla jongleeraus, ilma-akrobatia, akrobatia tai tasapainoilu. Näytön kuvaus Ammattiosaamisen näytössä opiskelija näyttää valitsemansa erikoistumislajin syventävää teknistä osaamista. Näyttöympäristö Syventävän sirkuslajiosaamisen ammattiosaamisen näytöt toteutetaan sirkuslajin tekniset vaatimukset täyttävässä harjoitus- tai esiintymistilassa. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työtehtävän hallinta Sirkustekniikan hallinta Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija hallitsee valitsemansa sirkuslajin vaikean tason tekniikkaa. hallitsee monipuolisesti ja viimeistellysti valitsemansa sirkuslajin vaikean tason tekniikkaa, missä on nähtävissä vaikutteita lajin kansallisesta ja kansainvälisestä kehityksestä. hallitsee valitsemansa sirkuslajin vaikean tason tekniikkaa sujuvasti ja viimeistellysti esittää sirkuslajissaan sulavasti ja viimeistellysti kehittämäänsä uutta tekniikkaa tai tyyliä, missä on nähtävissä monipuolisesti vaikutteita lajin kansallisesta ja kansainvälisestä kehityksestä. 17
Työn perustana olevan tiedon hallinta Sirkuslajin tuntemus käyttää sirkuslajinsa välineistöä. käyttää sirkuslajinsa välineistöä ja eri työskentelytapoja. tuntee laajasti sirkuslajinsa välineistöä ja eri työskentelytapoja ja soveltaa niitä käytäntöön monipuolisesti. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Oppimistaidot vastaanottaa palautetta. vastaanottaa palautetta ja muuttaa toimintaansa ohjeiden mukaisesti. vastaanottaa palautetta ja kehittää aktiivisesti toimintaansa sen suuntaisesti parantaen siten jatkuvasti valmiuksiaan valitsemassaan sirkuslajissa. 3.1.9 Laajentava sirkuslajiosaaminen, 5 ov Näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen: laajentava sirkuslajiosaaminen toisessa valitussa erikoistumislajissa, joka voi olla jongleeraus, ilma-akrobatia, akrobatia tai tasapainoilu. Näytön kuvaus Ammattiosaamisen näytössä opiskelija näyttää valitsemansa toisen erikoistumislajin teknistä osaamista. Näyttöympäristö Laajentavan sirkuslajiosaamisen ammattiosaamisen näytöt toteutetaan sirkuslajin tekniset vaatimukset täyttävässä harjoitus- tai esiintymistilassa. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työtehtävän hallinta Sirkustekniikan hallinta Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija hallitsee valitsemansa sirkuslajin perustason tekniikkaa sujuvasti. hallitsee valitsemansa sirkuslajin perustason tekniikkaa monipuolisesti ja viimeistellysti hallitsee valitsemansa sirkuslajin perustason tekniikkaa monipuolisesti ja viimeistellysti Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Oppimistaidot kehittää ohjatusti fyysisiä valmiuksiaan. vastaanottaa palautetta. selviytyy myös vaikeamman tason tekniikasta. vastaanottaa palautetta ja muuttaa toimintaansa ohjeiden mukaisesti. hallitsee myös vaikeamman tason tekniikkaa sujuvasti. vastaanottaa palautetta ja kehittää aktiivisesti toimintaansa saamansa palautteen mukaan parantaen siten jatkuvasti valmiuksiaan valitsemassaan sirkuslajissa. 18
Esimerkkejä näytöistä Laajentava sirkuslajiosaaminen voidaan näyttää omana näyttönään tai osanäyttöinä oman sirkusnumeron valmistaminen -opintokokonaisuuden näyttöjen yhteydessä. Opiskelija näyttää sirkusteknisen osaamisensa oppilaitoksen tiloissa harjoitustilannetta vastaavissa olosuhteissa. Opiskelija näyttää sirkusteknisen osaamisensa esiintyessään jossakin produktiossa. 19