KOULUNKÄYNNIN JA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTO Voimassa 19.11.2012 alkaen
SISÄLLYS 1 KOULUNKÄYNNIN JA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINNON SUORITTANEEN TYÖN KUVAUS... 3 1.1 Ammatin kuvaus... 3 1.2 Alan arvoperusta... 3 1.3 Toimintaympäristöt... 3 1.4 Ammattitaidon kuvaus... 3 2 KOULUNKÄYNNIN JA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN... 4 3 VALMISTAVA KOULUTUS... 4 3.1 Opetusjärjestelyt ja oppiminen... 4 3.2 Arviointi valmistavassa koulutuksessa... 5 4 TUTKINTOTILAISUUDET... 5 4.1 Tutkintotilaisuuksien prosessi... 5 5 KOULUNKÄYNNIN JA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET SEKÄ VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 6 5.1 Ammatissa toimiminen... 6 5.2 Kasvun ja kehityksen tukeminen ja ohjaaminen... 11 5.3 Oppimisen ja toiminnan tukeminen ja ohjaaminen... 16 5.4 Erityistä tukea tarvitsevien ohjaaminen... 22 5.5 Yrittäjyys... 25
3(27) 1 KOULUNKÄYNNIN JA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINNON SUORITTANEEN TYÖN KUVAUS 1.1 AMMATIN KUVAUS Tutkinnon suorittanut osallistuu eri-ikäisten ja kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kasvatuksen ja toimintakyvyn tukemiseen ja ohjaamiseen. Työ sisältää kasvun, kehityksen, oppimisen ja toiminnan tukemista, ohjaamista ja avustamista erilaisissa toimintaympäristöissä. Työn tavoitteena on hyvinvoiva lapsi, nuori tai aikuinen, joka voi toimia optimaalisella tavalla yhteisössään sekä kasvaa, kehittyä ja oppia omien yksilöllisten edellytystensä mukaisesti. Hän saa tarvitsemansa tuen, ohjauksen ja avustuksen, jonka avulla hän voi toimia mahdollisimman itsenäisesti ja omatoimisesti. Työtä ohjaavat kasvatukselliset ja pedagogiset tavoitteet. Työ pohjautuu ihmisen kehityksen kokonaisvaltaiseen tuntemiseen sekä kasvun ja oppimisen teoreettisten lähtökohtien huomioon ottamiseen työssä. 1.2 ALAN ARVOPERUSTA Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaus perustuu eettisesti kestäviin periaatteisiin. Työn arvoperustana eri kasvatus-, opetus- ja sosiaalialan toimintaympäristöissä ovat humanistinen elämänkatsomus ja ihmisen kohtaaminen kokonaisvaltaisena toimijana. Humanismissa korostuvat yksilön arvokkuus ja autonomia, vastuut ja velvollisuudet sekä empatia ja välittäminen. Tutkinnon suorittanut arvostaa omaa ammattiaan ja ammatillista osaamistaan ja toimii oman ammattinsa edustajana työyhteisössä ja yhteistyöverkostoissa. 1.3 TOIMINTAYMPÄRISTÖT Tutkinnon suorittaneen toimintaympäristöinä ovat mm. varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa päivähoito, esiopetus ja peruskoulu sekä aamu- ja iltapäivätoiminta ja vapaa-ajan toiminnot. Toisella asteella toimintaympäristöjä ovat mm. vammaisten opiskelijoiden valmentava kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus, ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, ammatilliset tutkintokoulutukset ja lukio. Tutkinnon suorittaneen toimintaympäristö voi olla myös muu opiskeluun, työhön, vapaa-aikaan tai kotiin liittyvä toimintaympäristö esimerkiksi henkilökohtaista avustamista tarvitsevan avustettavan tarpeiden mukaan. 1.4 AMMATTITAIDON KUVAUS Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan työ edellyttää soveltuvuutta alan työtehtäviin. Keskeiset vaatimukset työssä ovat hyvät vuorovaikutus- ja ohjaustaidot sekä yhteistyötaidot. Tutkinnon suorittanut toimii yksilölähtöisesti yhteistyössä eri verkostojen kanssa sekä moniammatillisen tiimin jäsenenä. Yhteistyö huoltajien kanssa on myös tärkeä osa työtä. Monikulttuuriset perheet ovat osa yhä monimuotoisempaa yhteistyötä.
4(27) Alan työtehtävät muuttuvat ja laaja-alaistuvat. Lapset ja nuoret tarvitsevat lähelleen turvallisia, ammattitaitoisia aikuisia, joilla on aikaa ja kykyä läsnäoloon ja välittämiseen. Työntekijät luovat yhdessä turvallisen ja yhteisöllisen arjen, mikä edistää lasten ja nuorten mielenterveyttä ja ehkäisee syrjäytymistä. Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnon suorittaneella on tietoyhteiskunnassa tarvittavat perusvalmiudet ja edellytykset tieto- ja viestintätekniikan sekä teknologian monipuoliselle hyödyntämiselle työssään. Tutkinnon suorittanut osaa myös hyödyntää ilmaisutaitojaan toiminnan ohjauksessa. Erilaisten ryhmien ohjauksessa korostuvat itsenäisen toiminnan suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin taidot. Työ vaatii havainnointikykyä ja tilanteiden tunnistamis- ja arviointikykyä sekä harkintaan perustuvaa kriittistä ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa. Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnon suorittanut osaa perustella työssään tekemänsä ratkaisut ja valinnat. Työn kehittäminen edellyttää kykyä ja halua jatkuvaan oman toiminnan arviointiin ja itsensä kehittämiseen työryhmän jäsenenä. 2 KOULUNKÄYNNIN JA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto muodostuu neljästä pakollisesta tutkinnon osasta. Lisäksi on mahdollista suorittaa yksi valinnainen tutkinnon osa, Yrittäjyys. Tutkinto on valmis, kun kaikki pakolliset tutkinnon osat on hyväksytysti suoritettu. Taulukko 1. Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnon osat. Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto Pakolliset osat Ammatissa toimiminen Kasvun ja kehityksen tukeminen ja ohjaaminen Oppimisen ja toiminnan tukeminen ja ohjaaminen Erityistä tukea tarvitsevien ohjaaminen Valinnainen osa Yrittäjyys 3 VALMISTAVA KOULUTUS 3.1 OPETUSJÄRJESTELYT JA OPPIMINEN Tutkintoon valmistava koulutus järjestetään tutkinnon perusteiden mukaisesti ja valmistavaan koulutukseen sisältyy myös työelämässä tapahtuva tavoitteellinen, ohjattu ja arvioitu opiskelu, työssä oppiminen. Työssä oppimispaikat sovitaan yhteisesti opiskelijan ja opettajien kanssa. Opiskelu perustuu opetussuunnitelmaan, jonka pohjalta jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen oppimissuunnitelmansa (HOPS) sekä tutkintosuoritusten suunnitelman yhteistyössä opettajien kanssa. HOPSia tarkennetaan ja sen toteutumista arvioidaan ohjauskeskusteluissa.
5(27) Koulutuksessa ja ohjauksessa korostuvat opiskelijoiden aktiivista ja yhteistoiminnallista opiskelua tukevat menetelmät sekä kokemuksellinen oppiminen. Opiskelija rakentaa kuvaa ympäröivästä todellisuudesta ja itsestään sen osana. Tämän hän tekee valikoimalla ja tulkitsemalla tietoa sekä ottamalla vastaan palautetta omasta toiminnastaan. Oppiminen on todellisuuden kuvan rakentumista ja muuntumista (konstruointia) jo olemassa olevan tiedon pohjalta. Keskeistä on kuinka tieto syntyy ihmisten välisissä vuorovaikutussuhteissa opiskelijaryhmän, opiskeluyhteisön ja työpaikoilla työyhteisön jäsenten kanssa. Opettajan ja opiskelijan suhde on yhteistyösuhde, jossa opiskelijaa tuetaan itseohjautuvuuteen, kriittiseen ajatteluun ja itsearviointiin sekä vastuuseen omasta ja yhteisvastuullisesti koko ryhmän oppimisesta. Läpi koulutuksen kulkevalla yksilö- ja ryhmäohjauksella tuetaan opiskelija ammatillista kasvua. 3.2 ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa tavoitteiden saavuttamiseen, tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ammatti-ihmisenä. Opiskelijan ohjauksen ja kannustuksen lisäksi arvioinnin tulee tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta opiskelijalle itselleen, työnantajille sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten. Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa arvioidaan opiskelijan oppimista suhteessa tutkinnon perusteissa asetettuihin ammattitaitovaatimuksiin. Valmistava koulutus arvioidaan asteikolla T1-K3. Oppisopimuskoulutuksessa niin tietopuolinen ja työpaikalla tapahtuva oppiminen arvioidaan asteikolla T1-K3. Numeraalisen arvioinnin lisäksi opiskelija saa myös laadullista arviointia. Arviointiin vaikuttavat opiskelijan itsearviointi, työssäoppimisen ohjaajan ja opettajan arviointi. 4 TUTKINTOTILAISUUDET Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnossa ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa (=osaamisen arviointi). Tutkintotilaisuuden järjestäminen ja tutkintotilaisuuteen liittyvät tehtävät suunnitellaan yhdessä työelämän edustajien kanssa. Tutkintotilaisuudet arvioidaan tutkinnon osittain Opetushallituksen hyväksymien arviointikriteerien mukaisesti arviointiasteikolla hyväksytty hylätty. Edellytyksenä tutkintotilaisuuteen osallistumiselle on se, että tutkinnon suorittajalla katsotaan olevan osaamista niin, että hän voi selviytyä tutkintotilaisuudesta hyväksyttävästi. 4.1 TUTKINTOTILAISUUKSIEN PROSESSI Tutkintotilaisuudet toteutetaan toimintaympäristöissä, joissa koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja toimii ja joissa hänen on mahdollista tuoda esille osaamisensa kansallisten arviointikriteerien vaatimusten mukaan. perehtyy työpaikan ja sen toimintatapoihin ennen tutkintosuoritusta. ja tutkintosuorituksen arvioijat (työntekijöiden ja työnantajan edustaja) perehdytetään kuhunkin tutkintotilaisuuteen. tekee kirjallisen suunnitelman, jonka hän esittää tutkintosuorituksen arvioijille ennen tutkintosuorituksen alkamista. Tutkintosuoritus kes-
6(27) tää noin 5 työvuoroa. Tutkintosuorituksen jälkeen pidetään arviointikeskustelu. Ennen arviointikeskustelua tutkinnon suorittaja tekee kirjallisen itsearvioinnin, jossa hän peilaa omaa osaamistaan ja tietämystään kansallisiin arviointikriteereihin. Arviointipäätösesitys tehdään kolmikantaisesti (tutkinnon järjestäjän edustaja, työnantajan edustaja, työntekijöiden edustaja). lle kerrotaan välittömästi päätöksen jälkeen hänen suoriutumisensa taso (arvosana) ja perustelut. Lopullisen päätöksen tekee tutkintotoimikunta. 5 KOULUNKÄYNNIN JA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET SEKÄ VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnon pakolliset tutkinnon osat 5.1 AMMATISSA TOIMIMINEN Opiskelija suorittaja saa valmiudet toimia eri toimintaympäristöissä eri-ikäisten henkilöiden ohjaajana, tukijana ja avustajana. Hän osaa toimia lasten, nuorten tai aikuisten parissa työskennellen moniammatillisessa yhteistyössä ja palveluihin ohjaten, oman työnsä eettisiä periaatteita noudattaen sekä ohjaustoimintaa ohjaavien suunnitelmien, määräysten sekä lainsäädännön mukaan toimien. Opiskelija osaa ohjata yksittäistä asiakasta, pienryhmää tai koko ryhmää ja hän osaa toimia moniammatillisessa verkostoyhteistyössä. Opiskelija osaa toimia erilaisissa kasvatus-, opetus ja sosiaalialan ympäristöissä ja ohjata palveluihin, osaa noudattaa työnsä eettisiä periaatteita ja työtään ohjaavia säädöksiä ja asiakirjoja. Osaa toimia monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. Osaa ylläpitää toimintakykyään ja työhyvinvointiaan. Noudattaa työssään sisäisen yrittäjyyden periaatteita. Ammattitaitovaatimukset osaa toimia erilaisissa kasvatus-, opetus- ja sosiaalialan ympäristöissä ja ohjata palveluihin. Arvioinnin kohteet Erilaisissa kasvatus-, opetus- ja sosiaalialan toimintaympäristöissä toimiminen Arviointikriteerit toimii ammatillisesti ja asiakaslähtöisesti varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa sekä eri-ikäisten henkilöiden henkilökohtaisena avustajana toimii moniammatillisessa yhteistyössä varhaiskasvatuksen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ja opetusalan työntekijöiden kanssa oman vastuualueensa mukaisesti sovitulla tavalla ottaa työssään huomioon oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteet ja toimintatavat ja toimii vastuualueensa mukaisesti oppilas- ja opiskelijahuoltotyössä. Palveluihin ohjaaminen ohjaa lapsia, nuoria ja aikuisia julkishallinnon päätöksentekojärjestelmän sekä suomalaisen koulutusjärjestelmän tuntemusta hyödyntäen
7(27) Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksessa toimiminen ja järjestelmän tunteminen tarvittaessa käyttämään kasvatus- ja opetusalan sekä sosiaali- ja terveysalan palveluita tarkoituksenmukaisella tavalla tarvittaessa käyttämään lapsiperheille suunnattuja julkisia, kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön palveluita hyödyntäen työssään julkisten palvelujen tiedonhaun menetelmiä. hyödyntää työssään tietoja erilaisista aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen muodoista, järjestäjistä ja sisällöllisistä painotuksista. osaa noudattaa työnsä eettisiä periaatteita Ammattieettinen toiminta toimii työssään kasvatus-, opetus- ja sosiaalialan yleisten eettisten periaatteiden mukaisesti toimii työssään huomioiden erilaiset ihmiskäsitykset tunnistaa omien arvojensa ja ihmiskäsityksensä vaikutuksen toimintaansa perustelee toimintansa ja ratkaisunsa eettisten periaatteiden pohjalta toimii kasvatus-, opetus- ja sosiaalialan arvojen ja työyhteisössä yhteisesti sovittujen normien mukaisesti suhteuttaa omat vastuunsa ja työn rajat suhteessa muun henkilöstön toimintaan työskentelee kasvatus-, opetus- ja sosiaalialan salassapitosäädöksien mukaisesti. osaa noudattaa työtään ohjaavia säädöksiä ja asiakirjoja. Lainsäädännön sekä kansallisten että kansainvälisten sopimus- asiakirjojen mukaisesti, kuten toimii omaa työtään ohjaavien säädösten ja muiden ohjaavien ten ja julistusten mukaan toimiminen Suomen perustuslaki Yleiset lait, asetukset ja sopimukset kuntalaki hallintolaki henkilötietolaki laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta lastensuojelulaki ja -asetus laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä työturvallisuuslaki ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus YK:n lapsenoikeuksien sopimus sosiaalihuoltolaki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettu laki yksityisten sosiaalipalveluiden valvonnasta annettu laki laki kehitysvammaisten erityishuollosta vammaispalvelulaki ja -asetus Päivähoitoa ja koulutusta koskevat lait ja asetukset laki lasten päivähoidosta ja asetus perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta lukiolaki ja -asetus laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä laki ammatillisesta koulutuksesta ja asetus
8(27) valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista seuraa toimintaan liittyvien säädösten, suositusten ja julistusten muutoksia siltä osin kuin ne liittyvät omaan työhön. Toimintaa ohjaavien suunnitelmien ja määräysten mukaan toimiminen Työlainsäädännön noudattaminen Työturvallisuusmääräysten noudattaminen toimii omaa työtään koskevien opetussuunnitelmien tavoitteiden mukaisesti omalla vastuualueellaan toimii omaa työtään ohjaavien valtakunnallisten ja paikallisten ohjeiden, suositusten ja suunnitelmien mukaisesti omalla vastuualueellaan toimii johdonmukaisesti opettajien antamien ohjeiden mukaisesti ja yhteistyössä muun opetus- ja oppilas- tai opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. toimii työsopimuslain mukaisesti toimii omaa työtään koskevien säädösten, oikeuksien, vastuiden ja velvollisuuksien mukaisesti. toimii työturvallisuuslain ja työturvallisuusmääräyksien mukaisesti toimii työturvallisuuden edellyttämällä tavalla toimii ennaltaehkäisevästi ja ammatillisesti turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. osaa toimia monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. Kulttuuritaustan huomioon ottaminen ottaa työssään huomioon suomalaisen valtakulttuurin ja vähem- mistökulttuurit Suomessa sekä erityisesti paikalliset vähemmistökulttuurit toimii yksilöiden tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota tukevalla tavalla toimii ammatillisesti eri kulttuuritaustoista tulevien kanssa sekä monikulttuurisissa verkostoissa tarkastelee kriittisesti omia asenteitaan erilaisuutta kohtaan ennaltaehkäisee toiminnallaan ennakkoluuloja ja stereotypioita. osaa ylläpitää toimintakykyään ja työhyvinvointiaan. Toimintakyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitä- minen toimii oman fyysisen ja psyykkisen työhyvinvoinnin tekijät huomioon ottaen tunnistaa omat voimavaransa sekä ylläpitää ja edistää toimintakykyään ja terveyttään hyödyntää työssään työyhteisön vertaistukea ja työnohjausta edistää osaltaan työyhteisön hyvinvointia ja toimivuutta työskentelee ergonomisesti ja huolehtii omasta työergonomiastaan. osaa toimia työyhteisössään kasvattajana Sisäisen yrittäjyyden periaatteet toiminnassa osoittaa arvostavansa omaa työtään tekee työtään tavoitteellisesti ja aktiivisesti työlleen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi
9(27) toimii oma-aloitteisesti, taloudellisesti ja tuloksellisesti. Työn organisointi Oman työn arvioiminen ja kehittäminen organisoi työnsä ja ajankäyttönsä itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa asettaa työtehtävänsä tärkeysjärjestykseen toimii joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti työyhteisön tarpeet huomioon ottaen. arvioi realistisesti omia vahvuuksiaan ja ammatillisen kehittymisen haasteitaan arvioi oman toimintansa tuloksia seuraa ja hyödyntää alalla tapahtuvaa kehitystä oman työskentelynsä kehittämiseksi. Valmistavan koulutuksen keskeiset sisällöt: Työn toimintaympäristöt ja työhyvinvointi ammatillinen ja asiakaslähtöinen toiminta erilaisissa toimintaympäristöissä moniammatillinen yhteistyö oppilas- ja opiskelijahuolto opiskelijan tukena aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen muodot, järjestäjät ja sisällölliset painotukset fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen toimintaympäristö toimintaympäristöstä huolehtiminen suomalainen valtakulttuuri vähemmistökulttuurit Suomessa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä toiminta inkluusion periaate monikulttuuriset verkostot asenteet, ennakkoluulot ja stereotypiat kielellinen ja kulttuurinen identiteetti ja sen edistäminen työturvallisuuslaki työturvallisuusmääräykset työturvallisuuden edellyttämä ja ennaltaehkäisevä toiminta fyysisen ja psyykkisen työhyvinvoinnin tekijät oman toimintakyvyn ja terveyden edistäminen työyhteisön vertaistuki ja työnohjaus Yksilö yhteiskunnassa julkishallinnon päätöksentekojärjestelmä suomalainen koulutusjärjestelmä kasvatus- ja opetusalan palvelujärjestelmät sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmät kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön palvelut julkisten palvelujen tiedonhaun menetelmät perhetaustan, elinolojen, kulttuuri- ja elämäntapaerojen vaikutus työhön ja toimintaan
10(27) Ammatillisuus kasvatus-, opetus- ja sosiaalialan yleiset eettiset periaatteet keskeiset ihmiskäsitykset työn perustana olevat arvot ja omien arvojen tunnistaminen vastuullinen ja tasa-arvoinen toiminta työyhteisössä oman työn arvostus tavoitteellinen ja tuloksellinen työskentely työn organisointi ja ajan käyttö työyhteisön huomiointi oman toiminnan arviointi ja kehittäminen alan kehityksen seuraaminen joustava toiminta muuttuvissa tilanteissa Työtä ohjaavat lait, säädökset ja säännökset yleiset lait, asetukset ja sopimukset o salassapitosäädökset o Suomen perustuslaki o kuntalaki o hallintolaki o henkilötietolaki o laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta o lastensuojelulaki ja -asetus o laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä o ihmisoikeuksien yleismaalimallinen julistus o YK:n lapsen oikeuksien sopimus o sosiaalihuoltolaki o sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettu laki o yksityisten sosiaalipalveluiden valvonnasta annettu laki o laki kehitysvammaisten erityishuollosta o vammaispalvelulaki ja -asetus Päivähoitoa ja koulutusta koskevat lait ja asetukset o laki lasten päivähoidosta ja asetus o perusopetuslaki ja -asetus o valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta o lukiolaki ja -asetus o laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä o laki ammatillisesta koulutuksesta ja asetus o valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista Työlainsäädäntö o Työlainsäädäntö o omaa työtä koskevat säädökset, oikeudet, vastuut ja velvollisuudet Kasvattajana toimiminen 1 opetussuunnitelmat ja niiden tavoitteet o opetussuunnitelma työn perustana (yleiset tavoitteet) o varhaiskasvatus o esiopetus
11(27) o perusopetus o 2. aste o APIP -toiminta muut työtä ohjaavat ohjeet, suositukset ja suunnitelmat 5.2 KASVUN JA KEHITYKSEN TUKEMINEN JA OHJAAMINEN Opiskelija saa valmiudet toimia eri toimintaympäristöissä eri-ikäisten henkilöiden kasvun ja kehityksen tukemisessa ja ohjaamisessa. Hän osaa toimia tukien lasten, nuorten tai aikuisten kasvua ja kehitystä, edistäen tuettavien terveyttä ja hyvinvointia sekä toimii kasvattajana työyhteisössään. Opiskelija osaa toimia työyhteisössään kasvattajana, hän osaa tukea ohjattavien kasvua ja kehitystä sekä huolehtia toimintaympäristön tarkoituksenmukaisuudesta ja turvallisuudesta. Hän osaa ehkäistä ohjattavien syrjäytymistä ja puuttua kiusaamistilanteisiin. Opiskelija osaa toimia ammatillisessa vuorovaikutuksessa ohjattavien, työyhteisönsä toimijoiden, huoltajien ja verkostojen kanssa. Hän osaa arvioida ja kehittää omaa työtään Ammattitaitovaatimukset osaa toimia työyhteisössään kasvattajana Kasvattajana toimiminen työyhteisössä toimii työssään kasvatus-, opetus- ja sosiaalialan salassapitosää- dösten mukaisesti toimii eettisesti ja tasapuolisesti kasvatettavia ja työtovereita kohtaan soveltaa ohjaustyössään erilaisia kasvatusnäkemyksiä toimii johdonmukaisesti ja vastuullisesti yhteistyössä muiden kasvattajien kanssa ja ymmärtää erilaisia ajattelu- ja toimintatapoja tukee yksilöiden osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta omaan yhteisöönsä ja vertaisryhmäänsä edistää yksilön tarpeiden huomioon ottamista ryhmässä toimii mallina sosiaalisissa tilanteissa osoittaen kasvatusvastuutaan huomioi toiminnassaan lapsen tai nuoren yksilöllisen tilanteen ja perhetaustan sekä kehitykseen vaikuttavia elinoloja ja kulttuuri- ja elämäntapaeroja osallistuu sovitulla tavalla ennaltaehkäisevään oppilashuoltotyöhön sekä tarvittaessa oppilas- tai opiskelijahuoltoryhmän kokouksiin. Yhteisöllisyyden edistäminen toimii kaikissa tilanteissa turvallisena läsnä olevana aikuisena ja edistää toiminnallaan yhteisöllisyyttä edistää yksilöiden sosiaalisia suhteita ja ystävyyssuhteiden solmimista tukee ohjattavien ryhmäytymistä ja toisista huolehtimista auttaa yhteisön jäseniä tuntemaan itsensä tarpeelliseksi, hyväksytyksi ja arvokkaaksi. osaa tukea ohjattavien kasvua ja kehitystä. Yksilön kasvun ja kehityksen havainnointi, tukeminen ja tukitoi- ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen
12(27) mien arviointi havainnoi ja tukee työssään yksilön kehitystasoa ja toimintakykyä arjen eri tilanteissa arvioi yksilön henkilökohtaista tuen tarvetta yhteistyössä opettajan ja huoltajien kanssa. Yksilön minäkuvan ja itsetunnon tukeminen Yksilön sosiaalisen kehityksen edistäminen Yksilön kehityksen esteiden huomioiminen tukee lasta, nuorta ja aikuista toimien kannustavasti, rohkaisevasti ja positiivisia kokemuksia tuottaen arjen tilanteissa edistäen toiminnallaan myönteistä minäkuvaa, persoonallisuutta ja itsetuntoa sekä kielellistä ja kulttuurista identiteettiä asettaen toiminnassa turvallisia rajoja, jotka edistävät realistisen minäkuvan kehittymistä ottaen toiminnassaan huomioon kehityspoikkeamien vaikutuksia minäkuvalle ja itsetunnolle ottaen toiminnassaan huomioon kehityspoikkeamien vaikutuksia perheeseen ja tukien perhettä oman työnsä ja vastuualueensa rajoissa luomalla yhteisössä kaikille tasavertaisia osallistumisen mahdollisuuksia. ohjaa toisten ihmisten huomioon ottamiseen ja antaa toiminnallaan siihen mallin toimii johdonmukaisesti tasa-arvoisuuden ylläpitämiseksi ohjaa lasta, nuorta tai aikuista ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia ohjaa kannustavasti ratkaisemaan ristiriitoja. huomioi työssään kehityksen viivästymiä ja kehityksessä ilmeneviä vaikeuksia hyödyntää työssään tietoa vaikeuksien syistä tarjoaa ikä- ja kehitystasolle sopivia virikkeitä kasvun tukemiseksi asettaa tavoitteita ja vaatimuksia yksilöllisesti oikealle tasolle. osaa huolehtia toimintaympäristön tarkoituksenmukaisuudesta ja turvallisuudesta. Toimintaympäristöistä huolehtiminen luo ja ylläpitää fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallisen toimintaympäristön käyttää tiloja toimintojen kannalta joustavasti ja mielekkäästi huolehtii tilojen esteettisyydestä, toimintavälineistä, materiaaleista, turvallisuudesta ja esteettömyydestä toiminnan edellyttämällä tavalla toimii työyhteisön kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. osaa edistää ohjattavien terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ohjaa terveellisiin ruokatottumuksiin ja elämäntapoihin edistäminen huomioi päivittäisen levon, liikkumisen ja ulkoilun tarpeen ja kannustaa omaehtoiseen liikkumiseen tukee omatoimisuutta ja oman toimintakyvyn ylläpitämistä ottaa ohjauksessa huomioon työskentelyn ja vapaa-ajan sopivan suhteen huolehtii asianmukaisesti allergioista, erityisruokavalioista ja eri-
13(27) tyistarpeista toimii elintarvikehygieenisiä turvallisuusmääräyksiä noudattaen toimii terveellisten elämäntapojen esimerkkinä edistää ohjattavien välistä vuorovaikutusta ja sosiaalisia suhteita luo edellytyksiä lasten ja nuorten tasavertaiselle osallistumiselle. Lääkehoidon toteuttaminen Ensiavun antaminen toimii työssään STM:n Turvallinen lääkehoidon opas ja Toimintamalli diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta mukaisesti osoittaa ymmärtävänsä lääkehoidon merkityksen kokonaishoidon kannalta. antaa ensiavun EA1-tasolla huolehtii sairastuneen jatkohoitoon sairaus- ja tapaturmatilanteissa tiedottaa esimiehelleen ja huoltajille tai omaisille sairastumisesta tai tapaturmasta sovitulla tavalla toimii ensiaputilanteissa ammatillisesti ja kokonaistilanteen huomioiden. osaa ehkäistä ohjattavien syrjäytymistä ja puuttua kiusaamistilanteisiin. Syrjäytymisen ehkäiseminen ennaltaehkäisee syrjäytymistä varhaisen puuttumisen keinoin havainnoi ja viestittää havaitsemansa huolen riskitekijöistä, kuten esimerkiksi oppimisvaikeuksista, koulukiusaamisesta, koulupelosta ja kouluhaluttomuudesta ohjaa toisten huomioon ottamiseen ja rohkaisee olemaan ryhmässä aktiivinen toimija tukee kaverisuhteiden syntymistä yksinäisyyden vähentämiseksi ohjaa mielekkäiden harrastusten pariin ja vapaa-ajanviettotapoihin toimii yhteistyössä huoltajien kanssa syrjäytymisen ehkäisemiseksi tekee moniammatillista yhteistyötä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kiusaamistilanteisiin puuttuminen Uhkatilanteissa toimiminen tunnistaa ja puuttuu työssään havaitsemiinsa kiusaamistilanteisiin toimii kiusaamistilanteissa yhteistyössä muiden työntekijöiden sekä huoltajien kanssa toimii oman työpaikkansa turvallisuusohjelman ja toimintamallin mukaisesti kiusaamistilanteissa. ennakoi turvallisuutta uhkaavan tilanteen työssään toimii sovitulla tavalla työyhteisöä ja sen jäseniä uhkaavissa tilanteissa toimii oman toimivaltansa ja vastuunsa rajoissa. osaa toimia ammatillisessa vuorovaikutuksessa ohjattavien, työyhteisönsä toimijoiden, huoltajien ja verkostojen kanssa. Ammatillinen vuorovaikutus ohjattavien kuuntelee ja on läsnä oleva aikuinen kaikissa arjen tilanteissa kanssa kohtaa lapsen, nuoren ja aikuisen yksilöllisesti hänen ikätasonsa tai kehitystasonsa mukaisesti toimii ammattieettisesti lasta, nuorta tai aikuista kunnioittaen ja hänen oikeuksiaan arvostaen.
14(27) Työparina toimiminen Tiimi- ja verkostotyössä toimiminen Huoltajien kanssa toimiminen Viestintä toimii aktiivisena ja vastuullisena työparina opetus- ja kasvatustilanteissa. toimii aktiivisesti erilaisissa tiimeissä tekee aloitteita tiimin tai ryhmän kehittämiseksi tekee moniammatillista yhteistyötä omassa työyhteisössään osallistuu vastuualueensa mukaisesti oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmän toimintaan toimii alueellisen yhteistyöverkoston jäsenenä. ottaa huomioon huoltajien ensisijaisen kasvatusvastuun tukee huoltajia heidän kasvatustehtävässään kohtaa perheet ja sen jäsenet yhdenvertaisesti ottaa työssään huomioon perheiden erilaisuuden kasvuyhteisöinä kohtaa ammatillisesti haastavat huoltajat toimii ammattieettisten periaatteiden mukaisesti huoltajien kanssa. käyttää selkeää suullista ja kirjallista ilmaisua sekä kuuntelee toista osapuolta käyttää ja tulkitsee sanatonta viestintää, esim. eleitä, ilmeitä, äänensävyjä ja kehonkieltä käyttää työssään joustavasti tieto- ja viestintätekniikkaa sekä hyödyntää työssään sosiaalista mediaa käyttää työssään suomen tai ruotsin kieltä sekä lisäksi yhtä vierasta kieltä auttavasti työtehtäviensä mukaisesti. osaa arvioida ja kehittää omaa työtään. Oman työn arvioiminen ja kehittäminen arvioi omia vahvuuksiaan ja ammatillisen kehittymisen haasteitaan realistisesti toimii joustavasti muuttuvissa tilanteissa seuraa ja hyödyntää alalla tapahtuvaa kehitystä. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen suhtautuu rakentavalla tavalla saamaansa palautteeseen ja pyytää palautetta omasta työstään antaa rakentavaa palautetta työyhteisössään kehittää omaa toimintaansa saatua palautetta hyödyntäen. Valmistavan koulutuksen keskeiset sisällöt: Kasvattajana toimiminen 2 mitä kasvatus on? kasvatusteorioita kasvatusnäkemykset kasvatussuhde kasvatustietoisuus tieto, taito, tahto kasvatusilmastot o autoritaarinen, lapsijohtoinen, ohjaava kasvatus johdonmukainen ja vastuullinen kasvatustoiminta
15(27) yksilön ohjaus o kannustaminen ja rohkaisu o myönteisen minäkuvan, persoonallisuuden kehityksen ja itsetunnon tukeminen Ryhmätyötaidot yhteisöllisyys, sosiaaliset suhteet, ystävyyssuhteet ja niiden edistäminen ryhmäytymisen edistäminen, ryhmän kehitysvaiheet ryhmädynamiikka ryhmänohjaus tasavertaisuus osallistumisessa, syrjäytymisen ehkäisy ristiriitojen ratkaisu, vertaisryhmät ja niiden merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle yksilönä ryhmässä Yksilön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehitys kiintymyssuhde temperamentti fyysinen kasvu ja kehitys, motorinen kehitys psyykkinen kehitys: minäkuva ja itsetunto o puheen ja kielen kehitys o ajattelun kehitys Piaget n mukaan o persoonallisuuden kehitys Eriksonin ja Freudin mukaan o kognitiiviset toiminnat: tarkkaavaisuus, havainnot, kieli, ajattelu, muisti, oppiminen sosiaalinen kehitys: moraalin kehitys Kohlbergin teoria, toisten ihmisten huomioon ottaminen, käyttäytymisen seuraukset, tunteet ja niiden hallinta lapsen havainnointi lapsen, nuoren ja aikuisen tuen tarpeen arviointi päivittäisistä toiminnoista huolehtiminen terveyden edistäminen: ruokailutottumukset, uni ja lepo, liikunnan merkitys, päihteiden vaikutus. sosiaaliset suhteet terveyden tukipilarina, vapaa-ajan vietto ja harrastustoiminta Erityispedagogiikka surutyö, perheiden huomiointi kehitysviivästymät, kehityksessä ilmenevät vaikeudet kasvun ja kehityksen yksilöllinen tukeminen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintaympäristö kestävän kehityksen periaate oppimisvaikeudet koulukiusaaminen koulupelot kouluhaluttomuus Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen uhkaavien tilanteiden ennakointi uhkaavissa tilanteissa toimiminen Ravitsemus ravitsemussuositukset ja ravintoaineet o suomalaiset ravitsemussuositukset o lasten ja nuorten ravitsemuksen erityiskysymykset
16(27) lihavuus ja painonhallinta allergiat (yleisimmät) erityisruokavaliot (laktoosi-intoleranssi, keliakia, diabetes) elintarvikehygienia, hygieniapassi Lääkehoito STM:n turvallisen lääkehoidon opas toimintamalli diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta lääkehoito osana kokonaishoitoa EA 1 toiminta ensiaputilanteissa jatkohoitoon toimittaminen tiedottaminen eri tahoille Vuorovaikutustaidot ja viestintä asiakkaan kohtaaminen katsominen, kuunteleminen, puhuminen, kätteleminen, koskettaminen, läheisyys-etäisyys, hiljaisuus, ilmeet, eleet, kehonkieli palautteen antaminen ja vastaanottaminen ammatillinen vuorovaikutus suullinen ja kirjallinen viestintä tieto- ja viestintätekniikka sosiaalinen media Verkostotyö työparityö tiimityö yhteistyöverkostot, verkostotyö huoltajien kanssa toimiminen moniammatillinen yhteistyö Englanti ammattienglannin perusteet 5.3 OPPIMISEN JA TOIMINNAN TUKEMINEN JA OHJAAMINEN Opiskelija saa valmiudet toimia eri toimintaympäristöissä lasten ja nuorten oppimisen ja toiminnan tukemisessa ja ohjaamisessa. Hän toimii lasten ja nuorten lasten ja nuorten oppimisen ja toiminnan tukemisessa ja ohjaamisessa niin, että ohjattavat voivat omien edellytystensä mukaisesti osallistua vertaistensa kanssa toimintaan ja saavuttaa henkilökohtaiset tavoitteensa. Opiskelija osaa toimia ohjaustilanteissa sekä edistää oppimista yhteistyössä opettajan kanssa. osaa ohjata ryhmiä ja hyödyntää työsään erilaisia ohjauksen muotoja. Hän osaa suunnitella ja toteuttaa aamu- ja iltapäivätoimintaa. Osaa arvioida ja kehittää omaa työtään.
17(27) Ammattitaitovaatimukset osaa toimia ohjaustilanteissa. Kasvatukseen, kehitykseen ja oppimi- seen liittyvän teoreettisen tiedon toimii yhteistyössä opettajan kanssa tukien ja ohjaten lapsen, nuoren ja aikuisen kasvatusta, kehitystä ja oppimista oman vastuualueensa rajoissa hyödyntäminen hyödyntää työssään tietoa kasvatuksen, kehityksen ja oppimisen lainalaisuuksista soveltaa ohjauksessaan pedagogista ja didaktista osaamista hyödyntää ohjauksessa oppijalle ominaisia oppimistyylejä oppimisen tukena perustelee valitsemiaan toimintatapoja ja ratkaisuja pedagogisesti. Vuorovaikutus ja ohjaustilanteissa toimiminen tukee lasta, nuorta ja aikuista omalla toiminnallaan ja vuorovaikutuksellaan tavoitteelliseen oppimiseen erilaisissa oppimistilanteissa motivoimalla oppimaan ja rohkaisemalla yrittämään parhaansa kuuntelemalla ja olemalla läsnä oleva turvallinen aikuinen antamalla rakentavaa ja välitöntä palautetta välittömästi oppimistilanteissa auttamalla ymmärtämään opittavaa asiaa havainnollistamalla ja konkretisoimalla asioita käyttämällä vaihtelevia vuorovaikutuksen menetelmiä. osaa edistää oppimista yhteistyössä opettajan kanssa. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Oppimista edistävän toiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja ottaa omalta osaltaan vastuun oppimista edistävästä toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista arviointi suunnittelee ja valmistelee opetukseen ja ohjaukseen liittyvää materiaalia opettajan kanssa sovituilla tavoilla. Oppimisvaikeuksien havaitseminen, tukeminen ja ohjaaminen Opetussuunnitelmien huomioon ottaminen hyödyntää työssään tietoa oppimisvaikeuksia ennakoivista riskitekijöistä kehityksen eri osa-alueilla tunnistaa lapsen, nuoren ja aikuisen vahvuudet, erityiset osaamisalueet sekä oppimistyylit ja -tavat havainnoi lapsen, nuoren ja aikuisen oppimisen vaikeuksia ja viestittää havainnoistaan opettajalle käyttää monipuolisia oppimista tukevia menetelmiä työssään kannustaa, tukee ja ohjaa oppimisessa oppijan omatoimisuutta ja itsenäisyyttä. ottaa työssään huomioon toimintaympäristössä käytettävän opetussuunnitelman tavoitteet toimii ottaen huomioon tavoitteiden ja oppijoiden yksilölliset
18(27) edellytykset sovitulla tavalla tukee ja ohjaa integroituja oppilaita ja opiskelijoita toimii joustavasti eri toimintaympäristöissä tilanteen, yksilön ja ryhmän edellyttämällä tavalla. Kielellisen kehityksen tukeminen Lukemisen ja kirjoittamisen sekä matematiikan opettamisen menetelmien soveltaminen Tietokoneen hyödyntäminen ohjaustilanteissa tukee tavoitteellisesti lapsen, nuoren tai aikuisen kielellistä kehitystä ottaa ohjauksessaan huomioon kielellisiä kehitysviivästymiä sekä puheen ymmärtämisen ja tuottamisen häiriöitä tukee yksilöllistä kielen oppimisprosessia eri ikävaiheissa. käyttää asiamukaisesti uusia tyyppikirjaimia ja numeroita soveltaa käytössä olevia lukemisen ja kirjoittamisen sekä matematiikan opettamisen menetelmiä tukemisessa ja ohjauksessa. hyödyntää työssä käytössään olevia harjoitus- ja tukiopetusohjelmia käyttää asiantuntevasti ainakin yhtä opetusohjelmaa ohjaustilanteessa. osaa ohjata ryhmiä ja hyödyntää työssään erilaisia ohjauksen muotoja. Ryhmien ohjaaminen ottaa ohjauksessa huomioon ryhmän kehityksen vaiheet sekä ryhmän sisäiset roolit, suhteet ja viestinnän toimii itsenäisesti pienryhmäohjaustilanteissa ohjaa tarvittaessa koko ryhmää itsenäisesti ottaa ohjauksessa huomioon ohjattavien ikä- ja kehitystason ja toimintakyvyn hyödyntää ohjauksessa ryhmän jäsenten erilaisia vahvuuksia ja ottaa huomioon erityistarpeita ohjaa yksilöllisesti ja ryhmän tavoitteiden suuntaisesti huomioi aktiivisesti keskustelun ja tunteiden merkityksen ohjaustilanteissa toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa valitsee ikä- ja kehitystason sekä toimintakyvyn mukaiset ohjausmenetelmät ja välineet soveltaa luovan toiminnan menetelmiä ohjauksessa toimii esimerkkinä ja motivoijana ryhmässä. Vapaan ja luovan toiminnan toteuttaminen toimii lapsilähtöisesti suunnittelee ja toteuttaa monipuolista toimintaa yhdessä lasten tai nuorten kanssa auttaa osallistujia ilmaisemaan ja toteuttamaan omia kiinnostuksen kohteitaan mahdollistaa vapaan, leikinomaisen ja luovan toiminnan
19(27) edistää toiminnalla osallistumisen iloa ja onnistumisen kokemuksia toimii luotettavana ja turvallisena aikuisena ja toiminnan ohjaajana kunnioittaa yksilön itsenäistä toimintaa, omaa rauhaa ja levon tarvetta. Liikunnan ohjaaminen Ilmaisullisen toiminnan ohjaaminen Päivittäisten toimintojen ohjaaminen ottaa ohjauksessa huomioon monipuolisen liikunnan merkityksen kasvulle ja kehitykselle suunnittelee ja toteuttaa kehontuntemusta ja motoristen taitojen oppimista edistävää liikunnallista toimintaa käyttää monipuolisesti erilaisia liikuntavälineitä, toimintaympäristöjä ja liikuntamuotoja liikunnan ohjauksen toteuttamisessa huomioi turvallisuustekijät toiminnassaan. ottaa ohjauksessa huomioon monipuolisen taiteellisen toiminnan kasvun ja kehityksen tukemisessa suunnittelee ja toteuttaa monipuolista ilmaisullista toimintaa ohjauksessaan käyttää erilaisia menetelmiä ja tekniikoita musiikissa, käsityössä, kuvallisessa ja kielellisessä sekä draamailmaisussa ottaa ohjauksessa huomioon median vaikutuksen ihmisen elämään ja osaa käsitellä mediaviestejä yhdessä ohjattaviensa kanssa. tukee iänmukaista itsenäistä selviytymistä ohjaa tavoitteellisesti päivittäisissä toiminnoissa ja siirtymätilanteissa toimimista ohjaa lapsia ja nuoria huolehtimaan asianmukaisesti ympäristöstä, tiloista ja tavaroista ohjaa viihtyisiin ja rauhallisiin ruokailutilanteisiin huomioi ohjauksessa kestävän kehityksen huomioi työssään liikenneturvallisuuteen liittyvät asiat. osaa suunnitella ja toteuttaa aamu- ja iltapäivätoimintaa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sisällön suunnitteleminen hyödyntää työssään tietoja kunnan aamu- ja iltapäivätoimintaan hyväksymästä toimintasuunnitelmasta ja toteutta- minen laatii ja toteuttaa vuosi-, kuukausi-, viikko-, päivä- ja tuokiosuunnitelmia tavoitteellisen ja laadukkaan toiminnan toteutumiseksi osallistaa lapset mukaan toiminnan suunnitteluun hyödyntää suunnittelussa iltapäivätoiminnan laatuajattelun valtakunnallisia periaatteita tukee kodin kasvatustyötä ja tekee yhteistyötä huoltajien kanssa.
20(27) osaa arvioida ja kehittää omaa työtään. Oman työn arvioiminen ja kehittämi- nen arvioi omia vahvuuksiaan ja ammatillisen kehittymisen haasteitaan realistisesti toimii joustavasti muuttuvissa tilanteissa seuraa ja hyödyntää alalla tapahtuvaa kehitystä. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen suhtautuu rakentavalla tavalla saamaansa palautteeseen ja pyytää palautetta omasta työstään antaa rakentavaa palautetta työyhteisössään kehittää omaa toimintaansa saatua palautetta hyödyntäen. Valmistavan koulutuksen keskeiset sisällöt: Oppimisen ohjaaminen mitä oppiminen on o oppimiseen liittyviä tekijöitä ihmiskäsitys, minäkäsitys, maailmankuva hermoston kypsyneisyys, herkkyyskaudet, kriittiset kaudet muisti ja mieleenpalauttaminen yleistyminen ja erottaminen siirtovaikutus yksilölliset erot oppimisessa oppimisympäristöt o oppimisen tyylit, lajit ja muodot o eri-ikäisten oppiminen o oppimisprosessi opetus, ohjaus ja neuvonta o opetus kasvatuksen osana o opetus on dialogia o opetustyylit opetuksen suunnittelu opetuksen havainnollistaminen o tietokoneperustainen opetus lapsilähtöisyys APIP-työn laatuajattelu yhteistyö huoltajien kanssa Erityispedagogiikka oppimisvaikeuksia ennakoivat riskitekijät o biologiset, perimä, keskosuus, pre- ja perinataaliset tekijät, sukupuoli o ympäristötekijät, suorat ja epäsuorat tekijät o perheen olosuhteet, vanhempien koulutustaso ja sosiaalinen asema, mielenterveysongelmat, suhtautuminen lapseen erityistuen tarpeen tunnistaminen o Sensoriset toiminnot o Motoriikka o Kognitiiviset taidot muisti- ja havaintotoiminnot