Forssan seudun Luova talous -selvitys. Selvitystyön loppuraportti

Forssan seudun Luova talous -selvitys Selvitystyön loppuraportti CreaMentors Oy 2009

Sisällys 1 Esipuhe... 4 2 Menetelmät... 6 3 Luova talous luovat alat... 8 4 Luovien alojen yritystoiminta Forssan seudulla... 10 4.1 Nykytila... 10 4.1.1 Ohjelmistopalvelut... 11 4.1.2 Viihde... 11 4.1.3 Taide ja kulttuuriperintö... 12 4.1.4 Muotoilu ja mainonta... 12 4.1.5 Joukkoviestintä... 12 4.2 Luovien alojen yritykset tulevaisuus ja kehittämistarpeet... 14 4.2.1 Forssan seudun luovien alojen yritysten kenttä... 14 4.2.2 Yritysten julkisten kehittämispalveluiden käyttö... 16 4.2.3 Yritysten konkreettiset kehittämistarpeet... 17 5 Klusteriyritysten luovan talouden näkökulma... 19 5.1 Klusteriyritysten luovien alojen palveluiden käyttö... 20 5.1.1 Mainonta ja viestintä... 20 5.1.2 Ohjelmistopalvelut... 20 5.1.3 Muotoilu... 21 5.1.4 Kulttuuri... 21 5.2 Innovaationäkökulma... 22 6 Forssan seudun luovan talouden kehittämisohjelma vuosille 2009-2011... 23 6.1 Trendit innovaatioiden mahdollistajina... 23 6.2 Innovaatioilla kasvua... 24 6.3 Kilpailukyky kehittämisohjelman ytimeksi - kehittämistoimenpiteet... 26 6.3.1 Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen eri elinkaarivaiheissa... 27 6.3.2 Klusteriyritysten luovan talouden kehittäminen erityisesti luovien alojen yrityksiä ja klusteriyrityksiä kohtauttamalla... 32 6.3.3 Luovien alojen yritysten ja seudun klusteriyritysten kohtauttaminen... 34 7 Mitä valtakunnalliset ja alueelliset strategiat ja rahoituskanavat mahdollistavat kehittämisen näkökulmasta?... 34 2

7.1 Luovat alat pinnalla valtakunnallisesti ja maakunnallisesti... 34 7.2 Seudullisten hankkeiden tarjoamat mahdollisuudet... 36 Liite 1. Forssan seudun luovien alojen yrityksille toteutettu kyselytutkimus Liite 2. Forssan seudun luovien alojen yritykset (toimitettu toimeksiantajalle sähköisessä muodossa) 3

1 Esipuhe Tämän työ on toteutettu Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n ja Forssan Seudun Aluekeskusohjelman toimeksiannosta ja sen on toteuttanut CreaMentors Oy. Työn tavoitteena on hahmottaa Forssan seudun (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä) luovan talouden nykytila ja siihen liittyvät kehittämistarpeet Forssan seudun klusteritoimialoja tukeviksi. Perinteisten teollisuudenalojen rakennemuutos koettelee Suomea usealla paikkakunnalla. Muutos näkyy myös Forssan seudulla, joka omaa pitkän historian vahvana teollisuusalueena. Viime aikoina yrityskenttä talouden tukijalkoina toimivia yrityksiä myöten on kokenut muutosten tuulet konkreettisesti omassa toiminnassaan. Muuttuvassa ajassa perinteisen teollisuuden ja palvelualojen on pystyttävä vastaamaan ajan vaatimaan haasteeseen kehittämällä omaa liiketoimintaansa siten, että erilaistuminen on mahdollista ja tämän kautta yritysten kilpailukyky ja etu kehittyvät. Intialainen innovaatioguru Pravin Rajpal kannustaa Laatukeskuksen Laatu-lehdessä (4/2008) yrityksiä innovaatiotoimintaan juuri nyt, kun maailmantalouden tila on epävakaa. Rajpal toteaa, että nyt on paras mahdollinen aika uusille innovaatioille. Hän kertoo, että maailman pahin taantuma ennen tätä oli 1930 luvulla, jolloin keksittiin mm. televisio, ilmastointi, tietokone ja pesukone. Rajpalin mielestä meneillään olevan kaltainen ajanjakso on kurssin tarkastus, joka pakottaa meidät uusiin innovaatioihin. Pravin Rajpalin näkemyksen mukaan kuka tahansa voi kehittää innovaatioita, kun asenne ja osaaminen ovat kohdallaan: Ei tarvitse olla nero innovoidakseen, täytyy vain ymmärtää asiakkaan tarpeet. Luovien alojen yritysten ja perinteisen teollisuus- ja palvelualojen yritysten yhteistyössä piilee mahdollisuuksia, joita on Forssan seudulla, kuten muuallakin Suomessa, hyödynnetty vasta minimaalisesti. Ennakkoluuloton luovien alojen osaamisen, tuotteiden ja palvelujen hyödyntäminen perinteisten toimialojen tukena synnyttää parhaimmillaan innovaatioita, jotka merkitsevät sekä yritystoiminnan selviämistä että kehittymistä uusien mahdollisuuksien konkretisoituessa. Yrityskentän toiminnan edellytyksiä tuetaan monipuolisimmin paitsi luovien alojen yritysten omaa toimintaa kehittämällä, myös parantamalla perinteisen teollisuuden tietoisuutta luovien alojen mahdollisuuksista sekä luomalla konkreettisia tapoja yritysten kohtauttamiseksi. 4

Kiitämme kaikkia selvitykseen osallistuneita tahoja hyvästä yhteistyöstä Forssan seudun luovan talouden kehittämiseksi. Helmikuussa 2009 CreaMentors Oy Jari Palonen Johanna Antila Jari Hoffrén (EleMentori) 5

2 Menetelmät Kehittämisohjelma on laadittu CreaMentors Oy:n toimesta asiantuntijakonsultointina. Työn lähtökohtana ovat toimineet Forssan seudun luovien alojen yritysten ja klusteriyritysten näkemykset ja tarpeet luovan talouden kehittämiseksi. Näiden selvittämiseksi toteutettiin loppuvuoden 2008 aikana puhelinhaastattelututkimus klusteriyrityksille sekä sähköinen haastattelututkimus seudun luovien alojen yrityksille. Kaiken kaikkiaan henkilökohtaisia yrityshaastatteluja toteutettiin 20 kpl ja vastauksia sähköiseen kyselyyn saatiin 22 kpl (kyselyn vastausprosentti 21%). Lisäksi kehittämistyön aikana on keskusteluin kuultu toimeksiantajan edustajia sekä Forssan seudun klusteriaktivaattoreita. Haastateltavien yhteystiedot välitti Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy sekä selvitystyössä mukana olleet eri klustereiden klusteriaktivaattorit. Tarkempi listaus haastatelluista on tämän raportin liitteenä. Strategian taustana on lisäksi käytetty keskeisiä luovien alojen strategioita ja kehittämisohjelmia, kuten Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Opetusministeriön luovia aloja käsitteleviä raportteja, Aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston raportteja sekä muita eri alueilla laadittuja luovien alojen kehittämisasiakirjoja. Työssä on lisäksi huomioitu seudullinen elinkeinostrategia sekä muut keskeiset strategia-asiakirjat. Peilipintana prosessin aikana on hyödynnetty CreaMentorsin omaa kokemusta, joka on syntynyt toiminnasta luovien alojen kehittämistehtävissä ympäri Suomea.

Luova talous: luovat alat + innovaatiotoiminta Määrittelyt Luovat alat: muotoilu ja mainonta, joukkoviestintä, ohjelmistopalvelut, taide ja kulttuuriperintö, viihde Aineistot ja keskustelut TEM OPM AKO FSKK Klusteriyritysten luovien alojen palveluiden käyttö ja tulevaisuuden tarpeet Klusteriaktivaattoreiden haastattelut Klusteriyritysten haastattelut Luovien alojen yritysten nykytila ja kehittämistarpeet Asiakastieto Oy; toimijoiden määrä, liikevaihto, Sähköinen haastattelututkimus työllistävyys CreaMentorsin oma näkemys Aineiston analysointi KEHITTÄMISOHJELMAN LAATIMINEN Kuva 1. Selvitystyön laadintaprosessi 7

3 Luova talous luovat alat Luovat alat ovat Suomen tulevaisuuden aloja, joiden liiketoiminnallinen merkitys kasvaa maailmanlaajuisesti. Työ ja elinkeinoministeriön laatimassa Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiassa (KTM 10/2007) luovilla toimialoilla tarkoitetaan mm. seuraavia toimialoja: animaatiotuotanto, arkkitehtipalvelut, elokuva- ja äänitetuotanto, kuvataide ja taidegalleriat, käsityö, liikunta- ja elämyspalvelut, mainonta ja markkinointiviestintä, muotoilupalvelut, musiikki ja ohjelmapalvelut, peliala, radioja äänitetuotanto, taide- ja antiikkikauppa, tanssi ja teatteri sekä viestintäala. Lisäksi luetteloon voi sisällyttää palvelukonsepteja kulttuurin ja hyvinvoinnin sekä kulttuurin ja matkailun rajapinnoilta. Luovien alojen yrittäjyys on kasvava yritystoiminnan alue. Euroopassa kulttuurin ja luovien alojen sektorin arvo oli vuonna 2003 yli 650 miljardia euroa, mikä oli enemmän kuin autonvalmistusteollisuuden tai ICT-sektorin. Vuonna 2004 kulttuurin ja luovien alojen sektorilla työskenteli 5,8 miljoonaa ihmistä, mikä oli 3,1 % koko työllisestä työvoimasta. Ala kasvoi 12,3 % enemmän kuin muu talous. Myös Suomessa alan kasvu on ollut vahvaa. Alan liikevaihto ja jalostusarvo kasvoivat vuosien 2000 ja 2005 välillä 15 %. Samaan aikaan elektroniikkateollisuuden jalostusarvo pieneni 7 % ja metsäteollisuuden 38 %. Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisen kautta Suomi voi tulevaisuudessa vahvistaa muiden toimialojen ja koko maan kilpailukykyä. Luovat alat parantavat kilpailukykyä erityisesti animaation, muotoilun, mainonnan ja viestintäalan tuottamien palveluiden kautta. Tulevaisuudessa tuotteiden ja palveluiden tuotemerkit ja brändit ovat yhä vahvemmassa asemassa ja niihin liittyvä osaaminen on luovien alojen ydintä. Elämyshakuisuuden kasvun ansiosta kuluttajille suunnattujen vapaa-ajan palveluiden tarve tulee lisääntymään. Uudet innovaatiot voivat syntyä myös perinteisten teollisten ja luovien alojen yhteistyöstä. Myös teknologista ja markkinointiosaamista tarvitaan uusien palveluinnovaatioiden luomiseen. Siksi luovan talouden kehittämisen ensimmäinen askel on näiden eri näkökulmien ja toimijoiden yhteen saattaminen erilaisilla foorumeilla: luovan toimialoja, sektoreita ja klustereita läpäisevän vuoropuhelun synnyttäminen. 8

Uudentyyppisten kohtaamisten muodostamalla luovalla taloudella tarkoitetaan siis laajemmin luovien alojen osaamisen, tuotteiden ja palvelujen hyödyntämistä muilla aloilla. Kehittämällä toimintaympäristöä tarkoituksena on paitsi lisätä suomalaisen yhteiskunnan ymmärrystä uudenlaiselle työlle ja yrittäjyydelle, myös pohtia miten totuttuja toimintamalleja uudistetaan luovien alojen yritystoiminnan avulla. Forssan seudun luovien alojen hahmottamiseksi luovien alojen määritelmänä käytettiin selvityksen tietojenkeruuvaiheessa toimialaluokitusperustaista Opetusministeriön luokitusta. Siinä yksittäiset toimialat on koottu neljään pääryhmään (OPM 2006:35). Ryhmiä ovat a) kulttuuriperintö ja taide b) joukkoviestintä c) muotoilu ja mainonta ja d) viihde. Opetusministeriön luokitusta on päivitetty käynnissä olevan, kulttuuri- ja luovien alojen taloudellisen arvon mittaamiseen tähtäävään satelliittikirjanpito-ohjelman (Tilastokeskus ja eri ministeriöitä) tämänhetkisen vaiheen tietojen avulla. Tästä syystä tietokannassa ei ole liikunta- ja urheilutoimijoita eikä käsityöalaa kokonaisuudessaan. Tämä luokitus antaa luotettavan hahmotuksen luovien alojen volyymista Forssan seudulla ja tuottaa lisäksi kansallisesti vertailukelpoista tietoa. Arvioitaessa erityisesti perinteisten palvelu- ja teollisuusalojen tapaa hyödyntää luovia aloja toiminnassaan hyödynnettiin Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimpia strategioita (erit. KTM 10/2007). Niissä korostetaan perinteisempien luovien alojen kohtauttamista palvelu- ja teollisuusyritysten kanssa. Lisäksi luovan talouden laaja-alaisuutta ja avoimuutta korostaen luovuus ymmärretään enemmän läpäisevänä ominaisuutena kuin toimialasidonnaisena erityispääomana. Tässä yhteydessä luoviin aloihin poimittiin viidenneksi ohjelmistopalvelut. Kehitystyötä konkretisoitaessa on tärkeää seurata viranomaisten jatkuvasti käymää keskustelua luovien alojen ja luovan alan määrittelystä. Käytetyillä kriteereillä on joka tapauksessa saatu luotettava hahmotus Forssan seudun luovien alojen kokonaisuudesta sekä klusteriyritysten tavoista hyödyntää luovia aloja toiminnassaan. 9

4 Luovien alojen yritystoiminta Forssan seudulla 4.1 Nykytila Forssan seudun luovien alojen yritystoimijoiden määrä, liikevaihto sekä yritysten työllistävyys on määritetty Asiakastieto Oy:stä marraskuussa 2008 saatujen tietojen perusteella (liite 1). Hahmotuksen tarkkuutta määritti se, että suurin osa yrityksistä on ilmoittanut omasta yritystoiminnastaan liikevaihtoluokan (esim. vuotuisen liikevaihdon sijoittuminen 1-199000 välille) tai työpaikkojen määrän luokittain (esim. työpaikkojen määrän sijoittumisen luokkaan 1-4). Tästä syystä liikevaihdot ja työpaikkojen määrät on ilmoitettu lukuina, jotka muodostuvat luokista hahmotettujen keskiarvojen ja yritysten omien tarkkojen ilmoitusten perusteella. Eri luokista keskiarvot on määritetty siten, että saadut tulokset ovat ns. vähintään-tuloksia eli liikevaihtojen ja työpaikkojen määrien voidaan katsoa olevan vähintään hahmotetun luvun verran. Asiakastieto Oy:n tietojen mukaan Forssan seudulla luovien alojen yrityksiä eli toimialaluokkiin ohjelmistopalvelut, viihde, taide ja kulttuuriperintö, muotoilu ja mainonta sekä joukkoviestintä kuuluvia yrityksiä on 176, joiden yhteenlaskettu vuotuinen liikevaihto on 98811000. Kun liikevaihdoltaan suurimmat yritykset (lueteltu luokittain alla) on poistettu yhteenlasketusta summasta, jää vuotuiseksi liikevaihdoksi yhteensä 7887000. Yritykset työllistävät kaikkiaan yhteensä 546 henkilöä (mukana myös liikevaihdoltaan suuret yritykset). Seuraavassa on esitetty eri toimialaluokkien mukaiset yritysten määrät, vuotuiset liikevaihdot sekä työllistävyys. Toimialaluokka käydään ensi läpi kokonaisuudessaan ja tämän jälkeen vielä suurimmat yritykset erikseen huomioituna. Selvitystyössä perehdyttiin lisäksi OPM:n luokituksessaan pois jättämään käsityöalaan, jossa toimijakenttä Forssan seudulla oli varsin hajanainen ja yritysmuotoinen toiminta pientä. Haastatellut käsityöyrittäjät esittivät toiveensa päästä mukaan kehittämisohjelmaan. Tämä onkin luontevaa. Todettakoon, että kehittämisohjelma soveltuu sisällöltään erinomaisesti myös käsityöyrittäjille. 10

4.1.1 Ohjelmistopalvelut Ohjelmistopalveluita tarjoavia yrityksiä Forssan seudulla on 26 kpl eli 15 % koko seudun luovien alojen yritysten määrästä. Ohjelmistopalveluita tarjoavat yritykset työllistävät yhteensä 146 henkilöä. Yritysten yhteenlaskettu vuotuinen liikevaihto on 18 591 000. Toimialaluokassa on kolme liikevaihdoltaan selkeästi muista toimijoista suurempaa yritystä: Vansco Oy (liikevaihto 17 411 000 ), IT-Admina Oy:tä (liikevaihto vähintään 200 000 ), ja IO Kustantajapalvelut Oy (liikevaihto 161 000 ). Ohjelmistopalveluita tarjoavien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta näiden osuus on merkittävä; ilman em. isoja toimijoita yhteenlasketuksi liikevaihdoksi jää 819 000. 4.1.2 Viihde Viihde-toimialaluokkaan kuuluvia yrityksiä Forssan seudulla on 34 kpl eli 19 % koko seudun luovien alojen yritysten määrästä. Tässä joukossa on mukana 3 konkurssipesää. Yritykset tässä luokassa työllistävät yhteensä 48 henkilöä. Yritysten yhteenlaskettu vuotuinen liikevaihto on 8 000 000. Luokassa on kahdeksan liikevaihdoltaan selkeästi muista toimijoista suurempaa yritystä: Lehtovirta & Co Oy (liikevaihto 4000000 ), Hifikulma Oy (liikevaihto 700000 ), Pyhäjoen MT-Tukku Ky (liikevaihto vähintään 400000 ), Forssan Viihdekonserni Oy (liikevaihto 282000 ), Musiikkiliike Convertor Oy (liikevaihto 182000 ), Studio Elina Mononen (liikevaihto 177000 ), Kuvakumppanit Oy (liikevaihto 172000 ) ja Develop Oy (liikevaihto 156000 ). Ilman em. yrityksiä koko luokan yhteenlaskettu liikevaihto on 1931 000. Lehtovirta & Co Oy ja Pyhäjoen MT-Tukku Ky ovat luokituksessa siksi, että ne toimivat viihde-elektroniikan jakelutienä. Käytännössä kehittämistoimenpiteet tulee suunnata sisältötuotantoyrityksiin ja niiden markkinointi- ja myyntiorganisaatioihin, ei perinteisiin kaupan alan yrityksiin. 11

4.1.3 Taide ja kulttuuriperintö Taide ja kulttuuriperintö -luokkaan kuuluvia yrityksiä Forssan seudulla on 23 kpl eli 19 % koko seudun luovien alojen yritysten määrästä. Yksi yrityksistä on ns. pöytälaatikkoyritys. Yritykset työllistävät seudulla yhteensä 23 henkilöä. Kaikki yritykset luokassa ovat pieniä, alle 200000 liikevaihdoltaan olevia yrityksiä. Yritysten yhteenlaskettu vuotuinen liikevaihto on 920000. 4.1.4 Muotoilu ja mainonta Muotoilun ja mainonta -toimialaluokkaan Forssan seudulla kuuluu 44 yritystä eli 25 % koko luovien alojen yritysten määrästä. Yritykset työllistävät yhteensä 58 henkilöä. Yritysten yhteenlaskettu vuotuinen liikevaihto on 4 500 000 eli 4 % koko luovien alojen yritysten vuotuisesta liikevaihdosta. Viiden suurimman yrityksen - Mainossatama Oy (626 000 ), MAK Media Oy (426 000 ), Merkintätalo Oy (284 000 ), Studio Antell Ky (200 000 ), Mainostoimisto Synergia Oy (200 000 ) - jälkeen liikevaihdoksi jää 2 764 000. 4.1.5 Joukkoviestintä Joukkoviestintä toimialaluokka on Forssan seudun luovien alojen yritysten luokista suurin sekä yritysten määrän, liikevaihdon sekä työllistävyyden mittareilla mitattuna: luokkaan kuuluu seudulta 49 yritystä eli 28 % koko luovien alojen yritysten määrästä. Yritykset työllistävät yhteensä 417 henkilöä. Yksi yrityksistä on ns. pöytälaatikkoyritys (poismenettelylistalla). Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 66800000, joka muodostaa 68 % koko luovien alojen yritysten muodostamasta vuotuisesta liikevaihdosta. Huomioitavaa on, että luokkaan kuuluu suuria painotaloja: Forssan Kirjapaino (liikevaihto 31000000 ), Hämeen Paino (25200000 ), Painotalo Auranen (5200000 ), Eafons Oy (1100000 ), Mino- Tuote Oy (1700000 ), Forssan Kirjakeskus Oy (800000 ) Beoprint Oy (347000 ) muodostavat suurimman osan luokan yhteenlasketusta liikevaihdosta. Ilman em. toimijoita luokan liikevaihto on 1453000. 12

Forssan seudun luovien alojen yritysten lkm (marraskuu 2008) ohjelmistopalvelut 26 15 % taide-ja kulttuuriperintö 23 13 % viihde 34 19 % joukkoviestintä 49 28 % muotoilu ja mainonta 44 25 % Yhteensä 176 yritystä Kuva 2. Forssan seudun luovien alojen yritysten määrä Forssan seudun luovien alojen yritysten liikevaihto (marraskuu 2008) viihde 8 000 000 8 % ohjelmistopalvelut 18 591 000 19 % taide-ja kulttuuri-perintö 920 000 1 % muotoilu ja mainonta 4 500 000 4 % joukkoviestintä 66 800 000 68 % Yhteensä 98 811 000 Kuva 3. Forssan seudun luovien alojen yritysten liikevaihto 13

4.2 Luovien alojen yritykset tulevaisuus ja kehittämistarpeet Forssan seudun luovien alojen yrityksille joulukuussa 2008 lähetettyyn sähköisesti toteutettuun kyselyyn vastasi 22 luovan alan yritystä (vastausprosentti 21). Vastaajamäärä jäi hieman toivottua suppeammaksi, mutta saatujen vastausten määrä ja laatu antavat hyvän kuvan yrityskentän nykytilasta sekä tulevaisuuden tarpeista. Verrattaessa saatua aineistoa valtakunnallisiin muihin aineistoihin luovien alojen yritysten nykytilasta ja kehittämisen tarpeista, näiden korrelointi tukee kyselyaineiston käyttökelpoisuutta kehittämistoimenpiteiden perustana. Seuraavassa on esitetty sähköisen kyselytutkimuksen keskeiset tulokset koosteena. Koko tutkimuksen tulokset on toimitettu FSKK:lle tutkimusraporttimuodossa. 4.2.1 Forssan seudun luovien alojen yritysten kenttä Vastanneista luovien alojen yrityksistä 45 % toimii yksityisenä elinkeinonharjoittajana ja 50 % osakeyhtiömuotoisena. Vastanneiden joukossa oli myös yksi kommandiittiyhtiö. Yritysten perustamisvuodet vaihtelivat 1990-luvun alkupuolelta aina viime vuosina perustettuihin yrityksiin. Kehittämistoimenpiteiden suuntaamisen kannalta on siis huomioitavaa, että joukossa on sekä alkuvaiheen yrityksiä että jo pidemmän aikaa toimintaa harjoittaneita yrityksiä. Vastanneiden yritysten edellisen tilikauden liikevaihdot jakautuivat seuraavasti: 0-10 000 29 % yrityksistä, 10 000-24 999 14 % yrityksistä, 25 000-49 999 24 % yrityksistä, 100 000-249 000 29 % yrityksistä ja yli 250 000 4 % yrityksistä. Taulukko 1. Yritysten liikevaihto 14

Yrityksistä 12 % arvioi liikevaihtonsa kasvavan tulevaisuudessa ja 41 % arvioi sen pysyvän ennallaan. Vain 5 % arvioi liikevaihdon pienenevän. Yrityksistä 55 % arvioi kannattavuutensa kasvavan tulevaisuudessa ja 45 % arvioi sen säilyvän ennallaan. Yksikään ei arvioinut kannattavuutensa pienenevän. Taulukko 2. Yritysten arvio toimintansa kannattavuudesta tulevaisuudessa Vastanneiden yritysten työntekijämäärät jakautuivat seuraavasti: 45 % yrityksistä ilmoitti yhden työntekijän, 45 % yrityksistä 2-5 työntekijää, 9 % yrityksistä 6-10 työntekijää. 32 % yrityksistä arvioi työntekijämääränsä kasvavan tulevaisuudessa ja 68 % arvioi sen säilyvän ennallaan. Yksikään ei arvioinut työntekijämäärän vähenevän. Taulukko 3. Yritysten arvio työntekijöidensä määrän kehityksestä tulevaisuudessa Yrityksistä 59 % ostaa taloushallinnon palvelut muilta toimijoilta, 2 % ostaa markkinointiviestinnän palvelut ja 59 % ostaa palveluiden tuottamiseen ja tuotteiden valmistamiseen liittyvät palvelut. Vastanneista 5 % prosenttia ei osta mitään palveluita. 15

4.2.2 Yritysten julkisten kehittämispalveluiden käyttö Vastanneista yrityksistä 64 % ei ole käyttänyt julkisten kehittäjäorganisaatioiden palveluita toimintansa kehittämiseksi. Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen palveluita on käyttänyt 18 % vastanneista yrityksistä, Hämeen TE-keskuksen palveluita 23 % yrityksistä, Tekesin 9 % yrityksistä, Finnveran 14 % yrityksistä ja työvoimatoimiston/työvoimahallinnon palveluita 14 % vastanneista yrityksistä. Taulukko 4. Yritysten julkisten kehittäjäorganisaatioiden palveluiden käyttö Myöskään julkista rahoitusta yritykset eivät ole toimintaansa juuri käyttäneet; 64 % ilmoitti, että ei ole saanut toimintaansa julkista rahoitusta. Yrityksistä 23 % oli saanut rahoitusta Hämeen TEkeskukselta, Finnveralta 18%, Hämeen liitolta 5% ja Tekesiltä 5% yrityksistä. Lisäksi kulttuurirahasto ja Työvoimatoimisto (starttiraha) ovat toimineet yritysten toiminnan tukena. Voidaan siis todeta, että otoksen perusteella julkisten kehittäjien tarjoamat palvelut ovat luovien alojen yrityksille olleet suhteellisen tuntemattomia tai niitä ei ole osattu hyödyntää oman liiketoiminnan tukena. 16

4.2.3 Yritysten konkreettiset kehittämistarpeet Kyselyssä tiedusteltiin yrityksiltä, missä asioissa / teemoissa he kokevat tarvitsevansa apua ja tukea tulevaisuudessa. Em. kysymyksiin vastaukset pyydettiin antamaan arvoasteikolla 1 (en tarvitse apua), 2 (tarvitsen apua jonkin verran), 3 (tarvitsen apua melko paljon) ja 4 (tarvitsen apua erittäin paljon). Kokonaisvastauksissa arvolle 1 vastauksia saatiin 43%, arvolle 2 31%, arvolle 3 17% ja arvolle 4 8%. Voidaan siis todeta, että vastaukset kohtiin tarvitsen apua jonkin verran, melko paljon tai erittäin paljon kattavat 64 % vastauksista. Tämä on huomioitavaa kehittämistoimenpiteiden käynnistämisen kannalta. Eniten apua yritykset kokivat tarvitsevansa yrityksen toimintaan liittyvän rahoituksen kehittämisen osalta (ka: 2,45). Seuraavaksi tärkeimpänä koettiin yrityksen palveluiden tuotteistamiseen ja tuotteiden kaupallistamiseen liittyvä apu ja tuki (ka:2,23). Kolmanneksi tärkeimpänä yritykset kokivat markkinoinnin kehittämiseen liittyvän avun (ka:1,91). Neljänneksi (ka:1,86) keskeisimpänä teemana koettiin yritysten tuotteiden ja palveluiden myyntiin liittyvä apu, yrityksen liiketoimintasuunnitelman laadintaan tai kehittämiseen liittyvä sekä yritysten tuotteiden ja palveluiden laadun kehittämiseen liittyvä apu. Alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden hankintaan kaivattiin apua viidenneksi eniten (ka:1,82), johtamiseen (ka:1,67) ja yrityksen henkilöstöasioihin (ka: 1,45) liittyen apua koettiin tarvittavan vähiten. 17

Taulukko 5. Yritysten kehittämistarpeet 18

Lisäksi yksittäisissä vastauksissa nousivat esille mm. avun tarve lakiasioihin liittyen ja uusien markkinoiden löytämiseksi, henkinen tuki ja logistiikka- ja jakeluasioiden kehittäminen. Yrityksiltä kysyttiin myös, ovatko he kiinnostuneita Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen tarjoamista luovien alojen yritysten kehittämispalveluista. Vastaajista 19 eli 90 % on kiinnostunut palveluista ja 10 % eli 2 vastaajaa totesi kysymykseen ei. 5 Klusteriyritysten luovan talouden näkökulma Forssan Seudun Kehittämiskeskus toteuttaa parhaillaan klusteriohjelmaa, jonka tavoitteena on seudun kilpailukyvyn kehittäminen, yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Innovaatiotoiminnan lisääminen, kansainvälistyminen ja yritysten liiketoiminnallisten verkostojen vahvistaminen tehdään klustereiden kanssa yhteistyössä hyödyntäen eri toimialojen kontakteja ja osaamispohjaa. Klusterikehittämisen painopistealoiksi Forssan seudulla on valittu elintarvike-, elektroniikka-, ympäristö-, metalli-, rakennustuote- ja hyvinvointialat. Klusteriohjelman toimenpiteitä ovat mm. klustereiden liiketoiminnan kehittäminen ns. klusteriaktivaattoreiden johdolla, liiketoiminnan ohjelmat kasvun ja kilpailukyvyn turvaamiseksi sekä innovaatiotoiminnan kehittäminen eri toimijoiden kanssa kaupallistamisen vauhdittamiseksi. Myös yritystoiminnan imagon nosto alueen toimialoilla ja kasvun pitkäjänteisten tekijöiden parantaminen ovat oleellisia tehtäviä. Yhteistyö ja uuden tiedon soveltaminen eri toimijoiden kanssa ovat keskeisessä osassa ohjelman toteutuksessa. (www.forssaregion.fi) 19

5.1 Klusteriyritysten luovien alojen palveluiden käyttö Selvityksen aikana kartoitettiin klusteriyritysten luovien alojen palveluiden käyttöä haastattelemalla 25 klusteriyritystä ja toimijaa sekä eri klustereiden klusteriaktivaattoreita. Aktivaattorit ja haastatellut yritykset löytyvät raportin lopusta. 5.1.1 Mainonta ja viestintä Kaikki haastatellut klusteriyritykset käyttävät aktiivisesti mainonnan ja viestinnän palveluita liiketoimintansa tukena. Palvelut ostetaan pääosin paikallisilta toimijoilta. Erityisesti mainonnan osalta yritykset olivat lähes poikkeuksetta tyytyväisiä saamansa palvelun osaamis- ja palvelutasoon. Jotkut yrityksistä olivat pystyneet innovatiivisen mainonnan ja viestinnän avulla kasvattamaan omaa kilpailukykyään. Klusteriaktivaattoreiden näkemykset tukivat haastateltujen yritysten antamaa kuvaa mainonnan ja viestinnän käytöstä. Aktivaattorit näkivät poikkeuksetta eri klustereissa juuri mainonnan ja viestinnän olevan yritysten käytössä, mutta usein luovien alojen palveluiden käyttö rajoittuukin yrityksissä tähän. 5.1.2 Ohjelmistopalvelut Ohjelmistopalveluita yritykset käyttävät eri tasoisesti. Useimmilla yrityksillä on käytössä joitain itjärjestelmiä. Erityisesti suuremmat yritykset käyttävät ohjelmistopalveluita laajastikin toiminnassaan. Ohjelmistopalvelut on useimmissa tapauksissa hankittu Forssan seudun ulkopuolelta, mutta myös paikallisesti tuotettuja palveluita on toimijoilla käytössä mm. hyvinvointipuolen yrityksissä. Erityisesti ympäristöklusterin yrityksissä ja aktivaattorin haastatteluissa tuli esiin, että ohjelmistopalveluiden käyttöön on olemassa tarpeita tulevaisuudessa. 20

5.1.3 Muotoilu Muotoilun palveluita on käytetty erityisesti elintarvikeklusterissa ja isoissa metalliyrityksissä. Osin myös muissa klusteriyrityksissä palveluita on käytetty, mutta niiden säännönmukainen hyödyntäminen ei vielä ole yleistä. Palvelut on hankittu pääosin Forssan seudun ulkopuolelta. Muotoilupalveluiden käyttö kiinnosti tulevaisuudessa kasvavasti lähes kaikkien klustereiden yrityksiä. Myös aktivaattorit näkivät, että muotoilua yritysten kilpailukyvyn edistäjänä tulisi tulevaisuudessa kasvavasti hyödyntää. 5.1.4 Kulttuuri Kulttuuripalveluita on käytetty satunnaisesti yritysten henkilöstö- ja asiakastilaisuuksissa. Hyvinvointiklusterissa esiintyi erityistä kiinnostusta myös palvelukäyttöön, jota on jo tehtykin osassa yrityksiä. Kulttuuripalvelut ymmärrettiin haastatteluissa laajasti elämyspalveluina. Haasteeksi kulttuuripalveluiden laajemmalle käytölle osassa yrityksiä koettiin se, että palveluita ei ollut helposti saatavilla tai ne oli tuotteistettu osin yrityksen tarpeeseen sopimattomiksi, kuten liian suuriksi kokonaisuuksiksi. Yhteenvetona kaikkien luovien alojen palveluiden osalta voidaan todeta, että luonnollisestikin isommilla yrityksillä palveluiden käyttö on yleisempää kuin pienillä yrityksillä. Kun haastatteluiden aikana avattiin luovien alojen tarjoamia mahdollisuuksia kunkin yrityksen liiketoimintaan, niitä nähtiin ja niihin yrityksissä myös tartuttiin. Yritykset kaipasivat lisäksi yritysten keskeistä verkottumista (myös klusteriyritysten sisällä). 21

5.2 Innovaationäkökulma Haastatteluissa yrityksiltä kysyttiin myös sitä, kuinka aktiivisesti he hakevat kilpailuetua innovaatioiden avulla ja kuinka he nykyisin innovaationsa suojaavat. Haastatteluissa kävi ilmi, että voimakkaimmin yritykset hakevat kilpailuetua toimintakonseptien sekä uusien tuotteiden ja palveluiden avulla. Brändit ovat yrityksillä vähemmän käytetty keino. Tulevaisuudessa yritykset haastatteluiden mukaan hakevat kilpailuetua erityisesti uusien tuotteiden ja palveluiden avulla, mutta myös uusien toimintamallien sekä brändien kautta. Haastatellut yritykset suojaavat innovaationsa nykyisin ennen kaikkea tavaramerkkien avulla. Tulevaisuudessa tavaramerkit näyttelevät suojaamisessa myös pääosaa niillä yrityksillä, jotka jo nykyisinkin ovat innovaatioitaan suojanneet. Niillä yrityksillä, jotka eivät ole suojanneet innovaatioitaan, eivät oikein nähneet / ymmärtäneet suojaamisen tarvetta tulevaisuudessakaan. Huomioitavaa kuitenkin on, että kun suojaamisen mahdollisuuksia yrityksille haastatteluissa avattiin, myös mahdollisuuksia nähtiin.

6 Forssan seudun luovan talouden kehittämisohjelma vuosille 2009-2011 6.1 Trendit innovaatioiden mahdollistajina Suomalaisen yhteiskunnan ja sen yritysten tulevaisuuteen vaikuttavat useat trendit, jotka tulisi huomioida uhkana, mutta ennen kaikkea tulevaisuuden mahdollisuutena innovaatiotoimintaa kehitettäessä. Valtioneuvoston innovaatiopoliittisessa selonteossa (2008) tärkeimmiksi muutoksen ajureiksi mainitaan globalisaatio, kestävä kehitys, uudet teknologiat sekä väestön ikääntyminen. Pekka Himasen Teknologiateollisuudelle toteuttamassa innovaatioraportissa Suomalainen unelma (2007) Suomen talouteen vaikuttaviksi globaaleiksi trendeiksi mainitaan innovaatiopohjainen kilpailu, verkostomainen organisaatiomuoto, Aasian nousu, absoluuttisen johtajuuden periaate sekä selektiivisyyden periaate. Valtioneuvoston innovaatiopoliittisessa selonteossa nähdään tiedon ja osaamisen sijoittuvan tulevaisuudessa teollisen valmistuksen tavoin kehittyviin maihin. Himanen mainitsee tämän suomalaisten yritysten mahdollisuutena osaamistason noustessa Aasiasta löytyy yhä parempia verkostokumppaneita. Kestävän kehityksen perustana on kasvava tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä uhkista sekä näiden synnyttämästä paineesta siirtyä ekologisesti kestävään tuotantoon ja kulutukseen. Teknologian kehityksen nähdään jatkuvan kiihtyvällä vauhdilla. Erityisesti tieto- ja viestintä, biosekä nanoteknologioiden aloilla syntyy jatkuvasti tietoa ja tuloksia, jotka synnyttävät valtavan potentiaalin uusille sovelluksille ja vanhojen toimintojen uudistamiselle. Väestön ikääntymisen nähdään pakottavan Suomen nopeisiin tuottavuutta ja tehokkuutta parantaviin ratkaisuihin, mikä luo samalla edellytyksiä uusille innovaatioille. Innovaatiopohjaisen kilpailun edellytyksenä on korkeampi tuottavuus, siis alhaisempi panostus tai suurempi lisäarvo. Lisäarvoa syntyy, kun myydään halvemmalla kuin muut, tehdään samalla hinnalla kuin muut mutta paremmin tai tehdään jotain, mitä kukaan muu ei vielä tee eikä pysty tekemään. Verkostomainen organisaatiomuoto mahdollistaa sen, että yrityksen tuotanto voi sijaita osina eri puolilla maailmaa. Absoluuttisen johtajuuden periaate tarkoittaa johtajuutta spesifeillä alueilla. Selektiivisyyden periaate tarkoittaa sitä, että on löydettävä erikoistumisen alueet. Suomalaisia erikoistumisen erityisen vahvoja alueita Himasen mukaan ovat IT, metalli / konepaja, metsä, energia ja ympäristö, bio- ja hyvinvointi sekä kulttuurialat. 23

Yleisesti on nähtävissä, että innovaatioita on eritasoisia niitä, jotka vähäisesti vaikuttavat toimialaan tai asiakkaiden käyttäytymiseen sekä radikaaleja innovaatioita, jotka muuttavat voimakkaasti toimialaa ja ihmisten käyttäytymistä. Näiden välimaastossa voidaan tunnistaa innovaatioita, kuten merkittävät innovaatiot, joilla on suuri vaikutus asiakkaiden käyttäytymiseen ja jotka vahvistavat toimialaa sekä strategiset innovaatiot, jollaisia ovat ainutlaatuisen kilpailuedun luovat liiketoimintamallit. 6.2 Innovaatioilla kasvua Himanen mainitsee raportissaan viisi innovaatiolajia, jotka yhdistämällä ja yhtäaikaisella läpiviemisellä edistetään tehokkaasti tuottavuutta ja kasvua. Nämä innovaation lajit ovat teknologinen innovaatio, bisnesinnovaatio, design-innovaatio, tuote- ja palveluinnovaatio sekä kulttuurinen innovaatio. Teknologinen innovaatio merkitsee sekä kykyä luoda itse uusia teknologioita että soveltaa muiden kehittämiä teknologisia innovaatioita. Bisnesinnovaatio tarkoittaa liiketoimintamalleja, brändien luomista ja markkinointia koskevaa luovuutta. Tämä nähdään Suomen heikkoutena idealuovuutta, joka on Suomen vahvuus, ei pystytä muuntamaan uusiksi liiketoimintamalleiksi ja taloudellisiksi tuloksiksi. Himanen mainitseekin Suomessa olevan kilpailukykyparadoksin: Suomi sijoittuu innovaatiopotentiaalia mitattaessa maailman kärkeen, mutta taloudellisten tulosten mitalla keskitasolle. Design-innovaatio viittaa muotoiluluovuuteen ja helppokäyttöisyyttä edistäviin innovaatioihin. Himanen mainitsee monien viimeaikaisten yritysmaailman ilmiöiden olevan esimerkkejä nimenomaan design-innovaatioista keskeisinä lisäarvon lähteinä. Tuote- ja palveluinnovaatiot luovat yhä kilpailukyvyn perustan, erityisesti kun niihin yhdistyvät tässä mainitut innovaation lajit. Himasen näkemyksen mukaan on tärkeää havaita, että palveluinnovaatioiden merkitys on kasvussa ja tuotteidenkin tapauksissa niiden palvelukomponentti on yhä tärkeämpi menestyksen tekijä. Kulttuurinen innovaatio tarkoittaa organisaatiokulttuurin ja yritysrakenteiden luovaa uudistamista. Himanen mainitsee, että erityisesti johtamis- ja työkulttuurin uudistaminen on edellytys sille, että edellä mainituista innovaation lajeista saadaan kasvua. 24

KTT Matti Lainema toteaa Kauppalehden Johtamisen Käsikirjat sarjan (2008) osassa Kasvuyritysten johtaminen innovatiivisiksi kasvustrategioiksi 1) Uudet jakelutiet ja siirtyminen arvoketjulla, millä tarkoitetaan mm. internetin uudenlaista hyödyntämistä, omia uusia myynnin malleja sekä jalostusasteen muutoksia 2) Toimialan pelisääntöjen muuttaminen, jossa etsitään kasvu kilpailijoiden jättämistä aukoista, sekä 3) Yhteinen arvonluonti ja elämysinnovaatiot, joissa siirrytään tuote- ja palvelunäkökulmasta kokemusten ja elämysten tuottamiseen. Tällöin keskeisiä asioita ovat elämysympäristö ja asiakkaan läpinäkyvä yhteistyö palveluntuottajan kanssa. Innovaatioprosessi on luonteeltaan sosiaalinen, ja uusien ideoiden luominen ja tuotteistaminen tapahtuu sosiaalisissa verkostoissa. Innovaatiot syntyvät aina sosiaalisen yhteistyön tuloksena. Siksi sosiaaliset verkostot, kommunikointi ja yhteistyö ovat innovaation tärkeimpiä elementtejä. Tutkimukset osoittavat, että yrityksen funktioiden välinen yhteistyö ja verkostojen tehokas käyttö ovat vahvasti yhteydessä yrityksen innovaatiokykyyn. Innovatiivisuus viittaa toimintatapaan, jonka avulla innovatiivisuutta pidetään yllä. Yrityksen innovatiivisuus perustuu kolmenlaiseen kyvykkyyteen, joista jokin pitää hallita (Kauppalehden Johtamisen Käsikirja, 2008): 1) Sisäsyntyiset innovaatiot johtamisjärjestelmä tukee ideointia, ideoiden jatkuvaa testaamista ja systemaattista kehittelyä tuotteeksi asti yrityksen luovan potentiaalin hyödyntäminen 2) Ulkoa ostettu, kopioitu tai edelleen kehitetty innovaatio 3) Hyödyntämättömien markkinoiden etsintä, tulevaisuuden ennakointi osana strategiaprosessia Intialainen innovaatioguru Pravin Rajpal kannustaa Laatukeskuksen Laatu-lehdessä (4/2008) yrityksiä innovaatiotoimintaan juuri nyt, kun maailmantalouden tila on epävakaa. Rajpal toteaa, että nyt on paras mahdollinen aika uusille innovaatioille. Hän kertoo, että maailman pahin taantuma ennen tätä oli 1930 luvulla, jolloin keksittiin mm. televisio, ilmastointi, tietokone ja pesukone. Rajpalin mielestä meneillään olevan kaltainen ajanjakso on kurssin tarkastus, joka pakottaa meidät uusiin innovaatioihin. Pravin Rajpalin näkemyksen mukaan kuka tahansa voi kehittää innovaatioita, kun asenne ja osaaminen ovat kohdallaan. Ei tarvitse olla nero innovoidakseen, täytyy vain ymmärtää asiakkaan tarpeet, hän toteaa. Rajpal sanoo innovoinnin olevan jatkuva prosessi, jossa kysytään, mitä muuta ja miten muuten voimme yhdistää, minimoida, maksimoida ja korvata. Luovuuden tärkein periaate on yhdistäminen. 25

6.3 Kilpailukyky kehittämisohjelman ytimeksi - kehittämistoimenpiteet Luova organisaatio ei ole aina innovatiivinen, mutta innovatiivinen organisaatio on aina luova. - Kauppalehden Johtamisen käsikirjat (2008) Forssan seudun luovan talouden kehittämisohjelma tulisi nähdä erityisesti kilpailukyvyn kehittämisohjelmana, joka koskee sekä luovien alojen kehittämistä että luovien alojen, perinteisten teollisuus- ja palvelualojen sekä luovuuden kohtauttamista. Kilpailukyvyn parantamisen keskeisiä välineitä ovat immateriaalioikeudet (IPR, Intelligence Property Rights) ja uudet innovaatiot. Immateriaalioikeuksilla tarkoitetaan tekijänoikeuksia sekä patentti-, malli-, tavaramerkki- ja toiminimioikeuksia. Innovaatiolla tarkoitetaan uutta mallia, käytäntöä tai konseptia, joka muuttaa vallitsevia käytäntöjä siten, että teknologinen, taloudellinen tai sosiaalinen suorituskyky paranee. Innovaatio voi olla teknologinen, organisatorinen, sosiaalinen, tiedollinen tai yhteiskunnallinen. Innovaatiossa olennaista on lisäarvo. Forssan seudun luovan talouden kehittämisohjelma pyrkii vahvistamaan yritysten kilpailuetua sekä kehittämällä luovien alojen yritysten liiketoimintaosaamista että erityisesti hyödyntämällä innovaatioita kaupallisesti immateriaalioikeudet huomioiden. Ensisijaista ei siis ole niinkään täysin uusien innovaatioiden synnyttäminen tai aikaansaaminen kuin olemassa olevien hyödyntäminen uusina tuotteina ja palveluina, toimintamalleina ja brändeinä. 26

FORSSAN SEUDUN LUOVA TALOUS KEHITTÄMISOHJELMA 2009-2011 Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen eri elinkaarivaiheissa Viestintä luovien alojen yrityksille I. Yrityksen rahoitusosaamisen ja rahoituksen kehittäminen II. Yrityksen tuotteistamisosaamisen ja tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen III. Yrityksen markkinointiosaamisen ja markkinoinnin kehittäminen IV. Yrityksen myyntiosaamisen ja myynnin kehittäminen V. Yrityksen laadun kehittäminen VI. Verkostoituminen VII. Innovaatiot ja IPR luovien alojen yritysten kilpailukykytekijöinä Klusteriyritysten luovan talouden kehittäminen erityisesti luovien alojen yrityksiä ja klusteriyrityksiä kohtauttamalla Viestintä klusteriyrityksille I. Innovaatiokummitoiminta II. TuotteistamisStudio III. Innovaatiojärjestelmän kehittäminen IV. Kohtauttamisohjelma Kuva 4. Forssan seudun Luova Talous kehittämisohjelma 2009-2011 Forssan seudun Luova Talous -kehittämisohjelma vuosille 2009-2011 muodostuu kahdesta osasta: 6.3.1 Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen eri elinkaarivaiheissa Aluksi toteutetaan innovatiivista ja luovien alojen yrityksiä motivoivaa viestintää tuomalla esiin kehittämistyön konkreettiset hyödyt. Perehdytään yrityskohtaisissa aloituskeskusteluissa yrityksen tilanteeseen ja määritetään yhdessä yritysten edustajien kanssa yrityskohtaiset kehittämistarpeet. Sovitaan yrityskohtaiset kehittämisen painopisteet seuraavista avainteemoista valikoiden: 27

6.3.1.1 Yrityksen rahoitusosaamisen ja rahoituksen kehittäminen Selvitetään yrityksen rahoitustarpeet ja rahoitusosaamisen nykytilanne. Autetaan yrittäjää hahmottamaan mahdolliset julkiset ja yksityiset rahoittajat sekä julkiset rahoitusohjelmat ja niihin liittyvät vaatimukset ja kriteerit. Autetaan yritystä rahoituksen hankinnassa. Kehittämisen muodot: - yrityskohtaiset konsultoinnit/valmennukset - yritysten yhteiset koulutukset 6.3.1.2 Yrityksen tuotteistamisosaamisen kehittäminen sekä tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen Perehdytään yrityksen nykyisiin tuotteisiin ja palveluihin. Selvitetään yrityksen tuotteistamisosaamisen nykytilanne ja siihen liittyvät kehittämistarpeet. Autetaan yritystä parantamaan tuotteistamisosaamistaan. Autetaan yrityksiä kehittämään innovatiivisesti tuotteitaan ja palveluitaan sekä tekemään niistä asiakkaille kiinnostavia. Autetaan yrityksiä, jotka tarjoavat palveluitaan muille yrityksille, kehittämään palvelukonseptiaan sellaiseksi, että se tukee asiakasyrityksen innovaatiotoimintaa ja siten edistää sen kilpailukykyä. Kehittämisen muodot: - yrityskohtaiset konsultoinnit/valmennukset - tuotteistamistyötä helpottavat työkalut - yritysten yhteiset koulutukset 6.3.1.3 Yrityksen markkinointiosaamisen ja markkinoinnin kehittäminen Perehdytään yrityksen markkinointiosaamiseen ja markkinoinnin nykytilaan sekä tunnistetaan niihin liittyvät kehittämistarpeet. Autetaan yritystä parantamaan markkinointiosaamistaan. Autetaan yritystä löytämään uusia ja tehokkaampia tapoja markkinoida toimintaansa. Etsitään yritykselle kumppaneita markkinoinnin toteuttamiseksi.

Kehittämisen muodot: - yrityskohtaiset konsultoinnit/valmennukset - markkinoinnin suunnittelussa auttavat työkalut - markkinointiin liittyvä verkottuminen - yritysten yhteiset koulutukset 6.3.1.4 Yrityksen myyntiosaamisen ja myynnin kehittäminen Perehdytään yrityksen myyntiosaamiseen sekä oman myynnin ja jakeluteiden toimivuuteen nykyhetkellä. Selvitetään yrityksen myyntiosaamiseen ja myyntiin liittyvät kehittämistarpeet. Autetaan yritystä kehittämään omaa myyntiosaamistaan. Autetaan yritystä kehittämään omaa operatiivista myyntiään, löytämään tehokkaimmat jakelutiet sekä hyödyntämään tehokkaammin nykyisiä jakeluteitä. Kehittämisen muodot: - yrityskohtaiset konsultoinnit/valmennukset - myynnin suunnittelussa ja toteuttamisessa auttavat työkalut - myyntiin liittyvä verkottuminen - yritysten yhteiset koulutukset 6.3.1.5 Yrityksen laadun kehittäminen Arvioidaan yrityksen toiminnan laatu ja laatumielikuva ja perehdytään yrityksellä käytössä oleviin mahdollisiin laatuohjelmiin ja niiden toimivuuteen. Selvitetään yrityksen toiminnan laatuun liittyvät kehittämistarpeet. Luodaan tarvittaessa yritykselle laadun kehittämisohjelma. Kehittämisen muodot: - yrityskohtaiset konsultoinnit/valmennukset - toiminnan laadun kehittämisessä auttavat työkalut - yritysten laadun kehittämisohjelmien luominen - yritysten yhteiset koulutukset 29

6.3.1.6 Verkostoituminen Perehdytään yrityksen kumppaneihin ja alihankkijoihin sekä verkostoyhteistyön toimivuuteen. Selvitetään yrityksen verkostoitumisen tarpeet sekä verkostoyhteistyöhön liittyvät kehittämistarpeet, kuten sopimuskäytännöt. Autetaan yritystä määrittämään yhteistyökumppanuuksien tarve ja kumppaneihin liittyvät vaatimukset. Autetaan yritystä löytämään uusia yhteistyökumppaneita sekä kehittämään nykyisiä kumppanuuksia. Kehittämisen muodot: - yrityskohtaiset konsultoinnit/valmennukset - verkostoitumisen työkalut - yritysten yhteiset koulutukset 6.3.1.7 Innovaatiot ja IPR luovien alojen yritysten kilpailukykytekijöinä Perehdytään yrityksen innovaatiotoimintaan viidellä tasolla: 1) Onko yrityksellä itse kehittämiään tai muiden kehittämiä it-innovaatioita ja miten yritys hyödyntää niitä liiketoiminnassaan? 2) Onko yrityksellä innovatiivisia liiketoimintamalleja, brändejä ja/tai markkinointikonsepteja ja miten yritys hyödyntää niitä liiketoiminnassaan? 3) Miten yritys on hyödyntänyt muotoilua ja helppokäyttöisyyttä innovatiivisena kilpailuetunaan? 4) Onko yrityksellä tuote- tai palveluinnovaatioita ja miten niitä on hyödynnetty liiketoiminnassa? 5) Onko yrityksellä innovatiivisuutta tukevaa johtamis ja työkulttuuria ja miten ne ovat edistäneet yrityksen liiketoimintaa? 30

Tunnistetaan innovaatiotoiminnan mahdollisuudet yrityksen kilpailukyvyn parantajana ja määritetään innovaatiotoimintaan liittyvät kehittämistarpeet. Autetaan yrityksiä näkemään omat innovaatiolähteensä (siis ne toiminnan muodot, palvelut jne, joissa on aineksia kehittää innovaatioita) ja etsimään innovaatioita edistäviä kumppanuuksia. Kehittämistyön muodot: - yrityskohtaiset konsultoinnit/valmennukset - innovaatiotoimintaan liittyvä seminaari 31

6.3.2 Klusteriyritysten luovan talouden kehittäminen erityisesti luovien alojen yrityksiä ja klusteriyrityksiä kohtauttamalla Aluksi toteutetaan innovatiivista ja klusteriyrityksiä motivoivaa viestintää tuomalla esiin kehittämistyön konkreettiset hyödyt. Kehittämisohjelma jakautuu kolmeen osioon: 6.3.2.1 Innovaatiokummi toimintamalli Innovaatiokummi on toimintamalli, joka kytketään vahvasti osaksi klusterihanketta ja aktivaattoritoimintaa. Siinä herätetään ja kannustetaan yrityksiä näkemään ja oivaltamaan innovaatiotoiminnan hyödyt liiketoiminnan kilpailukyvyn edistäjänä: mitä mahdollisuuksia kullakin yrityksellä on innovaatioiden ja IPR:n kautta kehittää omaa kilpailukykyään ja luoda jopa ainutlaatuinen kilpailuetu. Innovaatiokummitoiminta voidaan toteuttaa aktivaattoreiden toimesta tai toteuttaa se muutoin ostopalveluna. Innovaatiokummitoimintaan luodaan kaksi työkalua: 1) innovaatiotoimintaa kilpailukyvyn ja kasvun näkökulmista avaava materiaali sekä 2) viisitasoinen kartoitustyökalu, jolla selvitetään yrityksen mahdollisuuksia hyödyntää ja luoda nykyistä tehokkaammin teknologisia innovaatioita, bisnesinnovaatioita, designinnovaatioita, tuote- ja palveluinnovaatioita sekä organisaatiokulttuuriin liittyviä innovaatioita. Tavoitteena on innovaatiokummitoiminnan avulla löytää 10 pilottiyritystä, jotka osallistuvat TuotteistamisStudioon. 32

6.3.2.2 TuotteistamisStudio TuotteistamisStudio on neliportainen toimintamalli, jonka avulla 1) autetaan yrityksiä suojamaan IPR-oikeuksiaan ja tehostamaan liikesalaisuuksiin liittyviä suojauksiaan, 2) autetaan yrityksiä hyödyntämään ja luomaan innovaatioita viidellä tasolla teknologiset innovaatiot, bisnesinnovaatiot, design-innovaatiot, tuote- ja palveluinnovaatiot sekä organisaatiokulttuuriin liittyvät innovaatiot, 3) autetaan yrityksiä tuotteistamaan palvelut valittuja asiakkaita kiinnostaviksi, helposti ostettaviksi ja myytäviksi sekä 4) autetaan yrityksiä löytämään oikeita kumppaneita innovaatioiden synnyttämiseksi ja jalostamiseksi sekä kehittämään toimivaa verkostoyhteistyötä. TuotteistamisStudion toteuttamiseksi luodaan asiantuntijaverkosto, jonka edustajat ovat yritysten käytettävissä kohtuullisin kustannuksin. Osa kustannuksista katetaan Innovaatiokummi- ja TuotteistamisStudio- toimintaa varten kehitettävän hankkeen resursseista. Asiantuntijoiksi hankitaan IPR-, sopimusjuridiikan, innovaatiotoiminnan sekä tuotteistamisen ja verkostoliiketoiminnan asiantuntijoita. 6.3.2.3 Innovaatiojärjestelmän kehittäminen Kehitetään Forssan seudulle toimiva innovaatiojärjestelmä, jonka avulla julkiset toimijat kannustavat ja tukevat erilaisin toimenpitein yritysten innovaatiotoimintaa. Luodaan rakenteita, joilla 1) voidaan houkutella seudulle lisää luovia osaajia 2) edistetään yritysten välistä yhteistyötä ja sosiaalista verkottumista 3) edistetään yritysten sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden välistä yhteistyötä 4) vahvistetaan tuottajuutta, jonka avulla ideat muuttuvat bisnekseksi 5) voidaan rahoittaa innovaatioiden kehittämistä ja erityisesti niiden jalostamista bisnekseksi 6) tuetaan jatkossa erityisesti kasvuhakuisia yrityksiä 33

6.3.3 Luovien alojen yritysten ja seudun klusteriyritysten kohtauttaminen Forssan seudun luovien alojen yritysten ja klusteriyritysten kohtaaamista voidaan edistää seuraavin keinoin: Järjestetään ns. kohtauttamispäiviä, joiden aikana luovien alojen ja klusteriyritysten on mahdollista tavata toisiaan ja synnyttää pohjaa mahdolliselle tulevaisuuden yhteistyölle. Päivissä luovat osaajat voivat esitellä tuotteitaan ja palveluitaan sekä klusteriyritykset puolestaan esitellä omia tarpeitaan. Kohtauttamispäiviä varten tulee olla suunniteltuna selkeä ja yrityksiä kiinnostava ohjelma (esim. yhdistettynä kiinnostavaan viestintään innovaatiotoiminnan tärkeydestä) sekä valmiiksi suunniteltuna aktiivisia tapoja yritysten kohtauttamiseksi, jolloin uusia kontakteja syntyy toimijoille todennäköisemmin kuin jos kohtaamiset jäävät pelkästään yritysten oman aktiivisuuden varaan. Kehitetään luovien alojen verkkoportaali, joka esittelee seudun luovien alojen toimijat, palvelut sekä tuotteet. Portaalin avulla klusterialojen toimijat saavat tietoa luovien alojen toimijoista ja palveluista sekä tuotteista. Portaalin toteuttamisessa tulee tehdä vahvaa yhteistyötä Hämeenlinnan seudun kanssa yhteisen portaalin tuottamiseksi. 7 Mitä valtakunnalliset ja alueelliset strategiat ja rahoituskanavat mahdollistavat kehittämisen näkökulmasta? 7.1 Luovat alat pinnalla valtakunnallisesti ja maakunnallisesti Luovien alojen kehittäminen on nostettu voimakkaasti esille sekä Työ- ja elinkeinoministeriön että Opetusministeriön strategioissa sekä lähitulevaisuuden toimenpiteissä. Erityisesti luovien alojen yritystoiminnan kehittämiseen on suunnattu rahoitusta useiden sekä alueellisten että valtakunnallisten kanavien kautta. Luovan talouden kehittäminen on nostettu esille myös TEM:n uudessa aluestrategiassa 2009-2011. Luovien alojen yritystoiminnan kehittämiseksi molemmat - sekä pysyvät rahoituskanavat että hankerahoitukset - ovat yrityskentän kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmista keskeisiä työkaluja. 34

Eri kehittäjäorganisaatioiden, kuten kehittämisyhtiöiden, TE-keskuksen ja Tekesin työkalut jatkuvaan yritysten kehittämiseen tulisi saada nykyistä paremmin luovien alojen yritysten tietoisuuteen ja käyttöön. Tämä vaatii toimijaläheistä viestintää eri tarjolla olevista palveluista. Myös eri kehittäjätahojen tietoutta luovista aloista ja yritysten haasteista tulisi monissa tapauksissa kasvattaa; tähän onkin mm. TEM panostanut oman toimintansa kautta (mm. LUOTU-hanke). Työ- ja elinkeinoministeriön strategisen Luova talous kehittämishankkeen tarkoituksena on nostaa luova talous osaksi yritysten kilpailukyvyn kehittämistä. Näkökulma on siis juuri sama kuin nyt Forssan seudulla aloitettu kehittämistyö. Luova talous - kehittämishanke keskittyy toiminnassaan neljään eri osa-alueeseen: luovien alojen työelämäkysymyksiin, yritystoiminnan kehittämiseen, tuotekehitykseen sekä ennakointiin. Hanke on vasta käynnistetty ministeriötasolla ja se päättyy 2011 vuoden lopussa. Sen konkreettisista rahoitusmahdollisuuksista ei vielä tätä kirjoitettaessa ole viestitty ulospäin, mutta hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Forssan seudun luovan talouden kehittämiseksi tulee ehdottomasti hyödyntää lähitulevaisuudessa. Lisätietoa hankekokonaisuudesta tarjoaa Työ- ja elinkeinoministeriössä hankepäällikkö Petra Tarjanne, puh. 0106063691. Opetusministeriön Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman (ESR), rahoitus on tarkoitettu luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämiseen. Ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden tulee olla vähintään kolmen maakunnan alueelta toimijoita käsittäviä laajoja kokonaisuuksia. Ohjelman koordinaatiohanke Luova Suomi tarjoaa apua hankesuunnittelussa ja verkostojen hakemisessa. IADE koordinoi Luova Suomi hanketta, joka on myös yksi keskeinen toimija vuoden 2009 aikana käynnistyvässä Opetusministeriön Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen toimintaohjelmassa, joka myös tarjonnee resursseja luovien alojen toiminnan kehittämiseksi. Lisätietoja osoitteesta www.luovasuomi.fi ja projektijohtaja Silja Suntola, puh 0504390518. Seudullisista rahoituskanavista Aluekeskusohjelmilla on ollut keskeinen merkitys luovan talouden ja luovien alojen toiminnan kehittäjänä ympäri Suomen. AKO:n kulttuuriverkoston toiminta on edesauttanut toimintaa seudullisesti mm. tarjoamalla tietoa luovista aloista ja välittämällä parhaita käytäntöjä eri seutujen välillä. Erityisesti tilakysymykset ja kansainvälistyminen ovat kulttuuriverkoston toiminnan vuoden 2009 teemoja. Forssan seudun Aluekeskusohjelma ei virallisesti kuulu kulttuuriverkostoon, mutta seudun yritykset voivat osallistua toimintaan pientä korvausta vastaan. Aluekeskusohjelman integroituessa tulevaan koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan, tulee kehittämisohjelman kilpailukykynäkökulma jälleen kerran perustelluksi.