Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Opetusministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan vuonna myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti. S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristö Suomen kansainvälinen menestyminen perustuu korkeatasoiseen koulutukseen ja tutkimukseen, luovuuteen ja elinvoimaiseen kansalliseen kulttuuriin sekä modernin tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Väestörakenteen muutos lisää nuorten vastuuta yhteiskuntakehityksestä. Peruskouluikäisten määrän väheneminen pienentää perusopetuksen oppilasmäärää. Väestön ikääntymisestä johtuvat poistumat työelämästä vaikuttavat myös koulutustarpeisiin. Työvoiman saatavuus vaikeutuu. Työtehtävät kehittyvät kaikilla aloilla yhä korkeampaa tietotaitoa ja osaamista vaativaksi. Työvoiman ja palvelujen keskittyessä uhkana on työvoimatarpeen ja koulutuksen alueellinen kohtaamattomuus. Tietoyhteiskuntakehitys luo haasteita verkkosisältöjen ja -palveluiden sekä tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämiselle ja lisäksi demokratian ja yhteiskunnallisen tasa-arvon toteutumiselle. Väestön ikääntymisen myötä työ- ja toimintakyvyn ylläpidon merkitys kasvaa. Talousarvioesityksen lähtökohdat Opetusministeriö toteuttaa hallituksen koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä toimialan yhteisöjen kanssa. Hallinnonalan arvoja ovat sivistys, tasa-arvo, luovuus ja hyvinvointi. Tavoitteena on vahvistaa sivistystä, jonka varaan talouden kestävä kasvu ja Suomen henkinen ja aineellinen hyvinvointi rakentuvat. Opetusministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteissa on otettu huomioon hallitusohjelma, hallituksen strategia-asiakirja, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma sekä muita valtioneuvoston periaatepäätöksiä. Opetusministeriön toimialan strategiset avainalueet Koulutuksellista ja kulttuurista tasa-arvoa edistetään pyrkimällä turvaamaan eri väestöryhmien ja alueiden mahdollisuudet koulutukseen ja kulttuuripalveluihin. Koulutuksen perusturvan toteutumista vahvistetaan. Kulttuuri-, taide-, liikunta- ja nuorisotyöpalvelujen saatavuutta, tarjontaa ja saavutettavuutta kehitetään. Yhteiskunnan sivistyksellistä ja taloudellista kilpailukykyä edistetään vahvistamalla osaamista ja luomalla edellytyksiä innovaatiotoiminnalle. Tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja työurien pidentäminen. Vahvistetaan tietoyhteiskunnan toimivuutta. Tieteen ja kulttuurin keinoin vahvistetaan luovan hyvinvointiyhteiskunnan innovaatioperustaa. Väestön henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä yhteiskunnallista osallisuutta ja osallistumista edistetään. Lisätään aikuisten mahdollisuuksia opiskeluun. Edistetään lasten kasvuympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, parannetaan nuorten elinoloja ja jatketaan syrjäytymisen ehkäisyä. Edistetään väestön terveyttä ja toimintakykyä. Maahanmuuttajien kotoutumista edistetään. Uskonnollisten yhdyskuntien toimintaedellytyksiä tuetaan. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Koulutus- ja tiedepolitiikka Koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteena on vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia edistävää osaamista. Koulutuksen painopisteitä ovat koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen, lasten ja nuorten tukeminen ja ohjaus sekä aikuisten koulutusmahdollisuuksien parantaminen. Työurien pidentymistä edistetään sekä parantamalla nuorten sijoittumista koulutukseen ja työelämään että lisäämällä työikäisen aikuisväestön koulutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on, että Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

vähintään 96 % peruskoulun päättävistä aloittaa samana vuonna lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa, koulutuksen keskeyttäminen vähenee ja läpäisy paranee, korkeakoulutuksen aloittamisikä alenee yhdellä vuodella vuoteen 2008 mennessä ja tutkinnon suorittamisikä vähintään vuodella vuoteen 2012 mennessä ja että vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa vähintään 60 %:iin vuoteen 2008 mennessä. Yrittäjyyttä, tietoyhteiskuntaosaamista ja kansalaisvaikuttamista edistetään koulutuspolitiikan keinoin. Opintotukea kehitetään koulutuspoliittisten tavoitteiden pohjalta. Tavoitteena on kannustava opintotuki, jolla edistetään suunnitelmallista ja päätoimista opiskelua ja opintoaikojen lyhenemistä. Koulutustakuu: perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen 2000 2003 (tavoite) Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet (%) 36,3 37,0 37,5 Lukiokoulutukseen sijoittuneet (%) 53,7 55,1 54,5 Peruskoulun lisäopetukseen sijoittuneet (%) 3,0 2,4 3,0 Tutkintoon johtavaan koulutukseen tai peruskoulun lisäopetukseen siirtyneet yhteensä (%) 93,0 94,5 95 Opiskelijamäärä 61 650 57 550 63 350 Tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäminen (%) 1) 2001 2003 (tavoite) Lukiokoulutus 2,4 2,0 2,0 Ammatillinen peruskoulutus 2) 11,7 10,2 9,0 Ammattikorkeakouluopinnot 7,2 6,2 6,0 Yliopistokoulutus 3) 3,8 4,5 4,2 Korkeakoulututkinnon suorittajien keski-ikä (mediaani) 2000 2003 (tavoite) Ammattikorkeakoulututkinto 4) 24,7 25,0 24,5 Ylempi korkeakoulututkinto 27,1 27,3 27,0 Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen (%) 5) 2000 2003 tavoite 1) Opetushallinnon alainen koulutus. Kokonaan opintonsa keskeyttävät, jotka eivät sijoitu muualle koulutusjärjestelmään. 2) Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, oppisopimuskoulutusta eikä erityisoppilaitoksissa järjestettävää koulutusta. 3) Sisältää alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot. 4) Nuorten koulutus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

Ylioppilastutkinto 80,3 81,3 82,0 Ammatillinen perustutkinto 72,0 72,3 74,0 Ammatillisen lisäkoulutuksen tutkinto 84,5 84,9 86,0 Ammattikorkeakoulututkinto 88,5 87,1 88,0 Yliopistotutkinto 6) 92,6 91,1 92,0 Tohtorintutkinto 91,9 91,0 92,0 Tilastotietoja esi- ja perusopetuksesta sekä tutkintoon johtavasta/valmistavasta koulutuksesta 7) 2001 2003 (arvio) Esiopetus opiskelijamäärä 8) 60 550 59 850 58 000 Perusopetus uudet opiskelijat 65 310 61 300 58 100 päättötodistuksen saaneet 63 750 60 830 62 300 opiskelijamäärä 581 070 583 130 573 000 Lukiokoulutus uudet opiskelijat 42 790 42 610 43 600 suoritetut ylioppilastutkinnot 9) 35 270 35 170 35 200 opiskelijamäärä 127 720 120 870 125 000 Ammatillinen peruskoulutus uudet opiskelijat 61 440 60 090 62 000 suoritetut tutkinnot 33 090 36 040 42 000 opiskelijamäärä 10) 131 820 142 020 146 000 Ammatillinen lisäkoulutus 11) uudet opiskelijat 18 330 23 910 27 000 suoritetut tutkinnot 12 670 14 957 18 000 opiskelijamäärä 35 420 44 103 49 165 Ammattikorkeakoulututkinnot 12) aloittaneet 31 890 32 840 32 750 suoritetut tutkinnot 17 960 20 500 20 800 opiskelijamäärä 13) 112 960 115 790 117 300 josta ulkomaalaiset opiskelijat 2 780 3 480 4 500 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot aloittaneet - 450 1 200 suoritetut tutkinnot - 220 5) Kuvaa työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen tilannetta vuoden lopussa. Tarkastelussa ovat kyseisen vuoden heinäkuun loppuun mennessä ja kolmen edeltävän vuoden aikana suoritetut tutkinnot. 6) Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 7) Opetushallinnon alainen koulutus. 8) Valtionosuusjärjestelmän mukainen vuosiopiskelijamäärä. 9) Ei sisällä IB-lukioiden tai Reifeprüfung -tutkintoja. 10) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat. 11) Sisältää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. 12) Aloittaneita ja tutkintoja koskevien tietojen osalta lähde ammattikorkeakoulujen AMKOTA-tietokanta. Ulkomaalaisten opiskelijoiden osalta tiedot Tilastokeskuksesta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

opiskelijamäärä - 350 900 Yliopiston perustutkinnot 14) uudet opiskelijat 20 650 20 930 20 500 suoritetut tutkinnot 14 040 15 290 17 100 opiskelijamäärä 138 260 147 090 151 000 josta ulkomaalaiset opiskelijat 2 560 2 890 3 300 Yliopiston tohtorintutkinnot 15) uudet opiskelijat - - suoritetut tutkinnot 1 210 1 260 1 450 opiskelijamäärä 21 010 22 960 22 500 josta ulkomaalaiset opiskelijat 1 430 1 490 1 700 Tiedepolitiikan painopisteenä ovat kansainvälisyyden vahvistaminen, tutkijankoulutuksen ja tutkijanuran kehittäminen sekä tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen lisääminen. Taide- ja kulttuuripolitiikka Kulttuuripolitiikan tavoitteena on kansallisesti ja kansainvälisesti sivistyksellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteuttaminen sekä kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen ja turvaaminen. Luovuuden edellytysten parantaminen Tavoitteena on parantaa luovan toiminnan edellytyksiä, tunnistaa ja vahvistaa taiteellisen ja muun luovuuden vaikutusta yhteiskunnan kehitykseen aikaisempaa monipuolisemmin sekä aktivoida ja tukea näihin tavoitteisiin liittyviä toimintoja ja toimenpiteitä. Taiteen, kulttuurin ja tiedon saatavuuden parantaminen Tavoitteena on kulttuurisen monimuotoisuuden lisääminen ja sivistyksellisten ja kulttuuristen oikeuksien parantaminen, lasten ja nuorten sekä vammaisten ja vähemmistöryhmien kulttuuripalveluiden saavutettavuuden lisääminen ja kansallisesti tärkeiden kulttuuri- ja taidelaitosten toiminnan turvaaminen. Kansallisen kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojelu ja aktiivisen käytön vahvistaminen Tavoitteena on kulttuuriympäristön ja -perinnön suojelu ja säilyttäminen sekä kulttuuriperinnön saavutettavuuden ja siihen liittyvän tiedon lisääminen. Kansalaisten ja muiden käyttäjien osallisuutta kulttuuriperintöön vahvistetaan monipuolistamalla saatavuutta sekä kehittämällä aineistoja ja palveluja. Kulttuurituotannon edellytysten ja kulttuurin aseman vahvistaminen tietoyhteiskunnassa Tavoitteena on luovan talouden vahvistaminen kulttuurin ja taiteen toimialoilla. Vahvistetaan kansallista kilpailukykyä ja työllisyyttä kulttuurin alojen tuotteiden ja palvelujen sekä sisältöjen tuotantoa ja vaihdantaa tukemalla. Eräitä valtionosuusjärjestelmän avulla tuettujen taide- ja kulttuurilaitosten tunnuslukuja (1 000 henkeä) 2003 2004 arvio Teatteri- ja orkesterilain piiriin kuuluvien teattereiden ja Kansallisteatterin katsojat 2 529 2 490 2 500 Museoiden kävijämäärät valtionosuuden piirissä ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa 4 523 4 723 4 700 Sinfoniaorkesterien 16) ja Kansallisoopperan kuulijat 945 952 952 Yleisten kirjastojen kokonaislainaus 108 405 109 753 111 000 13) Ei sisällä ylempää amk-tutkintoa ja erikoistumisopintoja suorittavia sekä ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijoita, lähde AMKOTA-tietokanta. 14) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot, lähde yliopistojen KOTA-tietokanta. 15) Sisältää kaikki jatkotutkinto-opiskelijat (myös lisensiaattitutkinnon), lähde KOTA-tietokanta. 16) Sisältää kaksi valtionosuusjärjestelmään kuulumatonta orkesteria. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

Liikuntapolitiikka Väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Tavoitteena on riittämättömästi liikkuvien aktivointi säännölliseen liikkumiseen kaikissa ikäryhmissä, väestön ylipainoisuuden kasvun hillitseminen liikunnan avulla sekä liikkumisympäristön ottaminen huomioon yhdyskuntasuunnittelussa. Tavoitetta toteutetaan terveysliikuntaa edistävillä ohjelmilla sekä tukemalla liikuntajärjestöjen toimintaa ja laajoja väestöryhmiä palvelevaa liikuntapaikkarakentamista. Yhteiskunnallisen osallisuuden ja osallistumisen vahvistaminen Tavoitteena on tukea valtakunnallisten liikuntajärjestöjen koulutustoiminnan laadun ja sisällön kehittämistä osana liikunnan koulutusjärjestelmää palvelemaan lasten ja nuorten, terveysliikunnan ja huippu-urheilun tarpeita. Kansainväliseen menestykseen tähtäävän sekä eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippu-urheilun tukeminen Tavoitteena on huippu-urheilun toimintaedellytysten parantaminen tukemalla valmennusjärjestelmien kehittämistä ja tehostamista, vammaishuippu-urheilun integrointia sekä antidopingtoimintaa. Tunnusluku 2003 2004 arvio Terveytensä kannalta riittävästi (2 krt/vko) liikkuvat 15 64 -vuotiaat ihmiset, % miehet 58 61 61 naiset 65 65 65 Lähde: 2003 ja 2004 Kansanterveyslaitos, OPM Tunnusluku 2003 2004 arvio Liikunnan vapaaehtois- ja kansalaistoimintaan osallistuminen vuosina 1997 98, 2001 02 ja, henk. Kaikki 435 000 509 000 509 000 miehet 265 000 291 000 291 000 naiset 170 000 218 000 218 000 Lähde: 1997 98, 2001 02 Kansallinen liikuntatutkimus, Suomen Gallup, OPM Nuorisotyö ja -politiikka Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tavoitteena on kehittää nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa. Nuorten aktiivista kansalaisuutta edistetään tavoitteena luoda edellytykset jokaiselle nuorelle osallistumiseen ja omaan harrastukseen. Tavoitteena on, että nuoret äänestävät valtakunnallisissa vaaleissa yhtä aktiivisesti kuin muu väestö. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Nuorille suunnataan toimenpiteitä, joilla nuorten elämäntaidot paranevat. Sosiaalinen vahvistaminen on kohdennettua toimintaa, joka keskittyy syrjäytymisen riskiryhmässä oleviin nuoriin. Nuorten työpajatoiminnalla alennetaan nuorten työttömien määrää ja ehkäisevällä huumetyöllä vähennetään nuorten huumeiden käyttöä ja kokeilua. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen Nuorten kasvu- ja elinoloja parannetaan tehostamalla hallituksen nuoriin kohdistuvaa sukupolvipolitiikkaa tavoitteena nuorten elinolojen saattaminen samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa. Tavoitteen saavuttamista seurataan nuorten elinoloindikaattorien avulla. Seuranta: nuorten elinoloindikaattorit Nuorten työpajatoiminta 2003 2004 arvio Pajat, lkm 236 230 220 Nuoret pajoissa, lkm (6 kk:n jaksoissa) 7 100 7 000 8 000 Koulutukseen tai työhön sijoittuneet, % 50 50 55 Nuorisotyöttömät, lkm 35 000 34 800 29 500 Valtionosuusuudistus Valtionosuusjärjestelmän ja sen uudistuksen kokonaiskuvaus esitetään talousarvioesityksen yleisperusteluissa. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia (635/1998) muutetaan osana valtion ja kuntien välistä kustannustenjaon uudistusta. Koko valtionosuusjärjestelmää koskevana uudistuksena kustannustenjaon tarkistusta muutetaan siten, että tarkistus tehdään joka neljäs vuosi ja valtionosuusprosenteista säädetään erikseen joka neljäs vuosi. Kustannustenjaon ulkopuolella olevilla tehtävillä säilytetään kiinteä valtionosuusprosentti. Lisäksi kustannustason muutosta vastaavat indeksitarkistukset tehdään täysimääräisinä. Kunnan omarahoitusosuuden korottamisesta luovutaan, minkä johdosta kuntien omarahoitusosuuteen aikaisemmin tehdyt muutokset otetaan huomioon alentamalla opetus- ja kirjastotoimen käyttökustannusten valtionosuusprosenttia. Lait tulevat voimaan 1.1.. Kustannustenjaon tarkistusmenettelyä sovelletaan ensimmäisen kerran päätettäessä valtionosuuden perusteista vuodelle 2008. Kustannustenjaon tarkistamista ja indeksien laskemista koskevat ehdotukset koskevat koko rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää. Perusopetuksen yksikköhintojen laskentatapaa yksinkertaistetaan ja yksikköhintojen eri määräytymisperusteiden painoarvoa muutetaan valtioneuvoston asetuksella säädettävillä kertoimilla. Uutena perusopetuksen valtionosuuden porrastusperusteena otetaan käyttöön vieraskielisten oppilaiden määrä. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus otetaan yhdeksi ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräytymisperusteeksi. Ammattikorkeakoulujen yksikköhinnoissa otetaan huomioon suoritetut tutkinnot. Ammatillista opettajankoulutusta varten myönnetään valtionosuutta. Yksikköhinnan laskentaa yksinkertaistetaan ja rahoituksen ennakoitavuutta lisätään. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksessa luovutaan perustamiskustannuksiin myönnettävistä erillisistä valtionosuuksista. Kirjastojen yksikköhinnan laskennassa käytettävästä asutusrakenneryhmityksestä luovutaan ja siirrytään yhteen yksikköhintaan. Yksikköhintaa korotetaan harvimmin asutuissa kunnissa ja kirjastolle määrätyn erityisen tehtävän takia. Teattereiden yksikköhintaan tehdään indeksitarkistus. Teattereiden, museoiden ja orkestereiden valtionosuuden perusteena olevat yksikköhinnat lasketaan erikseen kunkin kulttuurilaitosmuodon osalta joka neljäs vuosi vuodesta 2008 alkaen. Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2004 v. 2004 tilinpäätös 1000 v. 2005 varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2005 1000 % 01. Opetusministeriö 220 230 229 610 240 621 11 011 5 05. Kirkollisasiat 2 417 2 542 2 564 22 1 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

v. 2004 tilinpäätös 1000 v. 2005 varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2005 1000 % 07. Opetushallitus 18 403 18 409 18 827 418 2 08. Kansainvälinen yhteistyö 15 138 10 821 10 615-206 - 2 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 1 298 612 1 322 902 1 360 915 38 013 3 20. Ammattikorkeakouluopetus 335 107 353 559 365 158 11 599 3 40. Yleissivistävä koulutus 1 800 327 1 900 208 1 969 612 69 404 4 60. Ammatillinen koulutus 544 209 575 786 639 305 63 519 11 69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö 303 614 319 523 331 056 11 533 4 70. Opintotuki 740 299 749 544 776 765 27 221 4 88. Tiede 238 910 239 883 258 371 18 488 8 90. Taide ja kulttuuri 331 648 348 774 361 170 12 396 4 98. Liikuntatoimi 90 043 91 291 96 385 5 094 6 99. Nuorisotyö 30 742 34 568 38 951 4 383 13 Yhteensä 5 969 700 6 197 420 6 470 315 272 895 4 Henkilöstön kokonaismäärä 30 360 30 790 30 970 Valtionosuudet opetusministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa) 2005 varsinainen talousarvio varsinainen talousarvio 2005/ muutos 29.20.30 Ammattikorkeakoulut 346 605 358 704 12 099 29.40.30 Yleissivistävä koulutus 1 783 738 1 854 440 70 702 29.60.30 Ammatillinen koulutus 431 505 500 397 68 892 29.60.31 Oppisopimuskoulutus 107 417 101 727-5 690 29.69.30 Kansalaisopistot 76 793 78 100 1 307 29.69.31 Ammatillinen lisäkoulutus 109 171 112 790 3 619 29.69.50 Kansanopistot 45 633 46 847 1 214 29.69.51 Ammatilliset erikoisoppilaitokset 17 425 18 169 744 29.69.55 Opintokeskukset 13 163 11 938-1 225 29.69.56 Kesäyliopistot 4 414 4 511 97 29.90.30 ja 52 Kirjastot 90 510 91 235 725 29.90.31 ja 52 Teatterit ja orkesterit 43 974 45 529 1 555 29.90.32 ja 52 Museot 18 169 18 987 818 29.90.33 Kuntien kulttuuritoiminta 6 650 5 000-1 650 29.98.50 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset 14 360 16 708 2 348 29.98.50 Kuntien liikuntatoimi 15 435 16 712 1 277 29.99.50 Kuntien nuorisotyö 6 100 7 073 973 Yhteensä 3 131 062 3 288 869 104 481 Arvio valtionosuuksien jakautumisesta Kunnat ja kuntayhtymät (77 %) 2 410 918 2 532 429 121 511 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

* Kunnat 1 326 005 1 392 836 66 831 * Kuntayhtymät 1 084 913 1 139 593 54 680 Yksityiset (23 %) 720 144 756 440 36 296 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat Veikkaus Oy:n tulouttamistavoitteeksi on asetettu vuoden osalta 387,2 milj. euroa. Veikkausvoittovaramomenttien 29.90.52, 29.98.50 ja 29.99.50 mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 4 000 000 euroa Veikkaus Oy:n käyttörahastosta tuloutettuja varoja, jotka ovat kertyneet aikaisemmilta vuosilta. Lisäksi voittovaroista aikaisemmin myönnettyjen lainojen kuoletuksia ja korkoja arvioidaan kertyvän 0,2 milj. euroa. Veikkausvoittovaroja on edunsaajien käytettävissä yhteensä 391,4 milj. euroa. Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.88.53 tieteen tukemiseen 75,7 milj. euroa, momentilta 29.90.52 taiteen tukemiseen 186,4 milj. euroa, momentilta 29.98.50 liikunnan tukemiseen 95,1 milj. euroa ja momentilta 29.99.50 nuorisonkasvatustyön tukemiseen 34,2 milj. euroa. Arpajaislain (1047/2001) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon. Raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetun lain (1054/2001) 2 :ssä tarkoitettujen veikkausvoittovarojen tuotosta rahoitettavien kirjaston valtionosuuksien määräksi ehdotetaan 40 milj. euroa, mikä on 44 % näiden valtionosuuksien kokonaismäärästä. Muihin tarkoituksiin käytettävä veikkausvoittovarojen tuotto on siten 351,5 milj. euroa. Viimeksi mainitusta euromäärästä ehdotetaan mainitun lain 1 :ssä säädetyissä rajoissa käytettäväksi 27,1 % urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9,7 % nuorisotyön edistämiseen, 21,5 % tieteen edistämiseen ja 41,7 % taiteen edistämiseen. Voittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetun lain 2 :n muuttamisesta. Veikkausvoittovaroilla on katettu edunsaajien kokonaisrahoituskehyksistä seuraavat osuudet vuosina 2001 (milj. euroa) 2001 2002 2003 2004 2005 TP TP TP TP TA TA Tiede 179,8 188,9 210,5 238,9 239,9 258,3 veikk.varat 75,9 76,2 75,8 75,7 75,7 75,7 budj.varat 103,8 112,7 134,7 163,2 164,1 182,6 Kirjastojen valtionosuus 82,7 80,1 87,0 88,0 90,5 92,1 veikk.varat 67,2 35,5 58,6 59,3 48,9 40,0 budj.varat 15,5 44,5 28,4 28,7 41,6 52,1 Taide 209,9 222,2 227,0 242,4 258,3 269,1 veikk.varat 137,3 144,2 130,1 128,2 136,2 146,4 budj.varat 72,6 78,0 96,9 114,3 122,1 122,7 Liikunta 81,6 84,4 85,7 90,0 91,3 96,4 veikk.varat 80,7 83,3 83,9 88,1 89,4 95,1 budj.varat 0,9 1,0 1,9 1,9 1,9 1,3 Nuoriso 21,1 22,0 22,4 30,7 34,6 38,9 veikk.varat 20,3 20,3 20,7 28,5 31,7 34,2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

budj.varat 0,8 1,6 1,6 2,2 2,8 4,7 Veikkausvoittovarat yhteensä 381,4 359,5 369,0 379,9 381,9 391,4 Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa) Veikkausvoittovarat Yleiset budjettivarat Yhteensä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot 2 175 000 2 788 000 4 963 000 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat 59 200 000 120 132 000 179 332 000 Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille 31 862 000 13 667 000 45 529 000 Valtionosuus ja -avustus museoille 14 516 000 4 471 000 18 987 000 Valtionosuus ja -avustus kirjastoille 43 426 000 51 274 000 94 700 000 Entistämis- ja korjausavustukset 1 075 000 1 587 000 2 662 000 Taidetoimikuntien toimintamenoihin sekä alueellisille taidetoimikunnille käytettäväksi taiteen edistämiseen 4 320 000 3 357 000 7 677 000 Liikunnan koulutuskeskukset 15 400 000 1 308 000 16 708 000 Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja syrjäytymisen ehkäisy 1 400 000 4 723 000 6 123 000 Opetustusministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto (milj. euroa) 2007 2008 2009 2010 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 261,6 153,9 39,4 49,9 64,9 569,7 Vuoden sitoumukset 59,8 108,1 83,5 36,9 46,5 334,8 Valtuudet yhteensä 321,4 262,0 122,9 86,8 111,4 904,5 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Y l e i s t ä Valiokunta yhtyy hallituksen esityksessä todettuun siitä, että Suomen kansainvälinen menestyminen perustuu korkeatasoiseen koulutukseen ja tutkimukseen, luovuuteen ja elinvoimaiseen kansalliseen kulttuuriin sekä modernin tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Väestörakenteen muutos lisää nuorten vastuuta yhteiskuntakehityksestä. Tärkeimpiä arvoja ovat sivistys, tasa-arvo, luovuus ja hyvinvointi. Tavoitteena on vahvistaa sivistystä, jonka varaan talouden kestävä kasvu ja Suomen henkinen ja aineellinen hyvinvointi rakentuvat. Valiokunta pitää oikeina koulutuksen painopisteitä, joita ovat koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen, lasten ja nuorten tukeminen ja ohjaus sekä aikuisten koulutusmahdollisuuksien parantaminen. Työurien pidentymistä edistetään sekä parantamalla nuorten sijoittumista koulutukseen ja työelämään että lisäämällä työikäisen aikuisväestön koulutusmahdollisuuksia. Samoin valiokunta pitää kannatettavina kulttuurin painopistealueita. Erityisen myönteistä talousarvioesityksessä kulttuurimäärärahojen osalta on se, että kirjastojen lakisääteisten valtionosuuksien kattamista yleisistä budjettivaroista nopeutetaan. Näin vapautuu lisävoimavaroja veikkausvoittovarojen varsinaisten edunsaajien toimintaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

Peruskouluikäisten määrän väheneminen pienentää perusopetuksen oppilasmäärää. Valiokunta painottaa, että tässäkin tilanteessa tulee kuitenkin huolehtia siitä, että koulutus järjestetään oppimisen ja oppilaiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla ja opetuksen laatu turvataan. On myös tärkeää, että oppimisvaikeuksiin puututaan riittävän ajoissa. Valiokunta kiinnittää huomiota koulurakentamiseen ja peruskorjauksiin tarvittavien investointimäärärahojen riittävyyteen. Myös kirjastojen sekä kuntien liikuntapaikkojen rakentamisesta ja peruskorjaamisesta tulee pitää huolta. Valiokunta kiinnittää huomiota myös hankintatointa koskevan lainsäädännön uudistamiseen ja pitää tärkeänä, että yhteiskunnan kannalta tärkeät toiminnat eivät vaarannu tai joudu kohtuuttomiin vaikeuksiin. Mahdollisten verotusmuutosten vaikutukset yleishyödylliseen kansalaistoimintaan sekä valtion tuottavuusohjelman vaikutukset yliopistoille tulee niin ikään selvittää. S y r j ä y t y m i n e n j a k o u l u t u k s e n k e s k e y t t ä m i n e n. Hallitusohjelman mukaisesti opetusministeriö ja työministeriö ovat käynnistäneet toimet nuorten koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Nuorten koulutustakuun tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2008 vähintään 96 prosenttia perusopetuksen päättävistä oppilaista aloittaa samana vuonna lukio- tai ammatillisessa koulutuksessa taikka perusopetuksen lisäopetuksessa. Perusopetuksen päättävistä nuorista kaikki eivät saavuta sellaisia valmiuksia, joita ammatillisessa koulutuksessa edellytetään. Näillä opiskelijoilla on tavanomaista suurempi riski keskeyttää opintonsa heti koulutuksen alkuvaiheessa tai vaihtaa opintoalaa useampaankin kertaan. Valiokunta pitää tärkeinä toimenpiteitä, joilla perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen siirtymiskynnystä madalletaan ja ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä vähennetään. Ammatilliseen koulutukseen ohjaavasta ja valmistavasta koulutuksesta on mahdollista siirtyä joustavasti tutkintoon johtavaan koulutukseen. Opetusministeriön asettama työryhmä selvitti perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen välisen, ns. nivelvaiheen ongelmakohtia ja viime vuosina käynnistettyjen toimenpiteiden riittävyyttä asetettuihin tavoitteisiin nähden. Valiokunta yhtyy työryhmän näkemykseen mm. siinä, että nivelvaiheeseen suunnattavat toimenpiteet ovat moniammatillista yhteistyötä vaativa kokonaisuus. Valiokunta muistuttaa myös siitä, että oppisopimuskoulutus on suurelle osalle nuoria tärkeä opiskelukeino, jonka avulla on mahdollista hankkia ammattitaito. 01. Opetusministeriö S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö edistää sivistystä, luo edellytyksiä osaamiselle, elinikäiselle oppimiselle ja luovuudelle sekä kansalaisten osallistumiselle ja hyvinvoinnille. Opetusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet: Tuotokset ja laadunhallinta Opetusministeriön toimialan strategioiden suunnittelu ja seuranta toteutetaan laadukkaasti täyttäen hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet. Ministeriön toimialan lainsäädännön valmistelu ja seuranta täyttää valtioneuvoston asettamat laatuvaatimukset. Ministeriön toimialan toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta tuottaa päätöksenteon pohjaksi oikeat ja riittävät tiedot sekä edistää tehokkaasti ja laadukkaasti toimialalle asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuus- ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteuttamista. Ministeriön toimialan ohjausta kehitetään laatua, tuottavuutta ja toiminnan tehokkuutta edistäväksi. Kansainvälisen yhteistyön prosesseja yksinkertaistetaan ja selkeytetään tukemaan toimialan kehittämisen ja ohjauksen tavoitteita. EU-asioiden valmistelulla, seurannalla ja kantojen määrittelyllä tuotetaan päätöksenteon ja rahoituksen pohjaksi ajantasaiset ja riittävät tiedot. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden valmistelussa ja toteutuksessa huolehditaan hallinnonalan toimintatavoitteiden edistämisestä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

Toiminnallinen tehokkuus Toiminnallisen tuloksellisuuden mittareiden käyttöönotto valmistellaan niin, että mittarit voidaan sisällyttää vuoden 2007 talousarvioon. Hallinnonalan tuottavuusohjelman toimeenpanoa jatketaan aloittamalla hankintatoimen ja toimitilojen käytön tehostamista koskevien suunnitelmien toteuttaminen. Verkko- ja verkkotoimintastrategian toteuttamista jatketaan tavoitteena siirtyä pääsääntöisesti sähköisiin prosesseihin vuonna 2010. Hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushankkeen suunnittelua jatketaan. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Strategisella henkilöstösuunnittelulla valmistaudutaan opetus- ja kulttuurihallinnon henkilöstön ikärakenteen muutokseen. Työsuojelun toimintaohjelman päivittämisen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota henkiseen työhyvinvointiin ja työn kuormittavuuteen. Työtyytyväisyysindeksin tavoitteeksi asetetaan vähintään 3,4 asteikolla 1 5. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : N u o r t e n o s a l l i s u u s h a n k e. Nuorten osallisuushanke on poikkihallinnollinen hanke, joka tähtää nuorten elinolojen ja osallisuuden vahvistamiseen. Hankkeessa on mukana yli 70 kuntaa ja sen toimeenpano ajoittuu vuosille 2003 2007. Osallisuushankkeen kustannuksista ovat vastanneet valtio ja kunnat puoliksi. Opetusministeriö ei ole toistaiseksi tehnyt ensi vuotta koskevaa rahoituspäätöstä. Toiminnan säilyttäminen nykyisessä laajuudessa edellyttäisi vähintään 700 000 euron määrärahaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös hankkeen loppuvuosien toiminta onnistuu. 19. Opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 135 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) talousarvio 135 000 000 2005 II lisätalousarvio 8 000 000 2005 talousarvio 125 000 000 2004 tilinpäätös 129 374 236 21. Opetusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 275 000 euroa. S e l v i t y s o s a : 2004 2005 budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 20 411 22 154 22 455 Bruttotulot 229 180 180 Nettomenot 20 182 21 974 22 275 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 396 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 013 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 76 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta, 56 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta 29.01.22, 53 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta 29.08.25, 66 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta 29.10.22 ja 101 000 euroa valtion tiede- ja teknologianeuvostoon pe- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

rustettavan uuden pääsihteerin ja kokopäiväistettävän osastosihteerin viran palkkausmenojen johdosta sekä vähennyksenä 67 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille 32.10.21. talousarvio 22 275 000 2005 I lisätalousarvio 326 000 2005 talousarvio 21 648 000 2004 tilinpäätös 21 799 000 22. Kehittämistoiminta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 3 694 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön hallinnonalan kehittämis-, kokeilu-, suunnittelu-, tuottavuus-, tutkimus- ja tiedotustoiminnasta, koulutuksen arviointitoiminnasta, niihin liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä sekä eri hallinnonalojen yhteishankkeista aiheutuvien toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös sisältötuotannon edistämiseen, kulttuuriperinnön digitointiin, kirjastojen sisältöpalveluiden ja tekijänoikeusjärjestelmän kehittämiseen sekä opettajien täydennyskoulutukseen ja digitaalisen opetusmateriaalin tuotannon tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus-, koulutus- ja kulttuurihankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 56 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille 29.01.21. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen toimialan hankkeet 209 000 Nuorten osallisuushanke 500 000 Koulutuksen arviointi 600 000 Koulutuksen ja tieteen toimialan hankkeet 85 000 Tietoyhteiskuntaohjelma 1 400 000 Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma 800 000 Hallinnonalan tuottavuushankkeet 100 000 Yhteensä 3 694 000 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : V a l o k u v a - a r k i s t o n p e r u s t a m i n e n. Monien yksityisten lehtikuvaajien hallussa on arvokasta, mutta lajittelematonta kuva-aineistoa. Tällä hetkellä ongelmana on se, että yksittäisten kuvaajien ottamaa arvokasta kuvaaineistoa tuhoutuu, kun tallennusta ei ole järjestetty. Suomesta puuttuu historian järjestelmällinen tallennus visuaalisessa muodossa, vaikka maailma on muuttunut visuaaliseksi. Vain hyvin hoidetussa kuva-arkistossa historiallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat valokuvat ja niihin liittyvä tieto voidaan siirtää nykyaikaisiin tietokantoihin niin, että kuvat ovat kaikkien halukkaiden käytettävissä. Valiokunnan mielestä on välttämätöntä nimetä pikaisesti lehti- ja dokumenttikuvaukseen perehtynyt henkilö selvittämään arkiston perustamista. Momentille lisätään 50 000 euroa. talousarvio 3 694 000 2005 talousarvio 3 785 000 2004 tilinpäätös 3 008 000 26. Eräät kopiointi- ja käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 10 563 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttökorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen. talousarvio 10 563 000 2005 talousarvio 10 063 000 2004 tilinpäätös 7 063 000 50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 485 000 euroa. Määrärahasta saa käyttää 475 000 euroa Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä annetun lain (1331/2003) mukaisen valtionavustuksen ja 10 000 euroa Paasikivi-Seuralle myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen. talousarvio 485 000 2005 talousarvio 485 000 2004 tilinpäätös 519 678 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 68 554 000 euroa. Vuonna saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 59 992 000 eurolla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

Mikäli vuoden 2005 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna. Määrärahaa saa käyttää neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 30 artiklasta (tukikelpoisuus) ja 39 artiklasta (varainhoitoa koskevat oikaisut) johtuvien velvoitteiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite 1-, 2- ja 3 -ohjelman sekä Equal-, Interreg- ja Urban-yhteisöaloitteiden ja innovatiivisten toimien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla 26.98.61 ja 34.05.61 olevien EU-osuuksien kanssa. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Huolehditaan ohjelmakauden 2000 EU:n rakennerahasto-ohjelmien tehokkaasta toimeenpanosta ja koordinoinnista. Tavoitteena on tukea kansallista koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa hyödyntämällä täysimääräisesti hallinnonalalle kohdistetut EU:n rakennerahastoresurssit. Määrärahasta arvioidaan käytettävän 18 280 000 euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 50 274 000 euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Myöntämisvaltuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa) Myöntämisvaltuusvuosi 2007 2008 Yhteensä Vuosien 2002 2005 sitoumukset 50,822 21,075 0,300 72,197 Vuoden sitoumukset 17,732 25,432 16,828 59,992 Yhteensä 68,554 46,507 17,128 132,189 Momentin myöntämisvaltuuden arvioitu jakautuminen rahastoittain ja ohjelmittain (milj. euroa) Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Equal Interreg Urban Yhteensä Euroopan aluekehitysrahasto 4,757 6,454 - - 3,015 0,160 14,386 Euroopan sosiaalirahasto 12,570 6,915 24,419 1,702 - - 45,606 Yhteensä 17,327 13,369 24,419 1,702 3,015 0,160 59,992 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa) Budjetoitu Budjetoitu valtuutta määrärahaa v. 2000 2005 Myöntämis- v. 2000 2005 talousarvio+ valtuus talousarvio+ Määräraha Ohjelma lisätalousarviot v. lisätalousarviot v. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Tavoite 1 42,859 4,757 39,541 7,205 Tavoite 2 48,434 6,454 44,299 8,037 Interreg 14,385 3,015 11,512 2,892 Urban 0,736 0,160 0,531 0,146 Yhteensä 106,414 14,386 95,884 18,280 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

Tavoite 1 81,274 12,570 72,546 14,025 Tavoite 2 46,258 6,915 38,214 8,150 Tavoite 3 154,784 24,419 128,344 25,199 Equal 11,370 1,702 8,816 2,900 Yhteensä 293,687 45,606 247,920 50,274 EAKR + ESR YHTEENSÄ 400,101 59,992 343,804 68,554 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 0 1 / 2 0 0 5 v p ) s e l v i t y s o s a : Myöntämisvaltuuden lisäys talousarvioesityksen 59 791 000 euroon nähden on 201 000 euroa, mistä 200 000 euroa aiheutuu yhteisöaloiteohjelmien hallinnonaloittaisten myöntämisvaltuusjakojen täsmentymisestä ja 1 000 euroa tavoite 2 -ohjelman teknisestä korjauksesta. talousarvio 68 554 000 2005 II lisätalousarvio -7 000 000 2005 I lisätalousarvio 2005 talousarvio 67 129 000 2004 tilinpäätös 56 966 424 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 50 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön tilajärjestelyjen aiheuttamien kalusto- ja varustehankintojen sekä niiden suunnittelumenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Vuoden aikana saa tehdä sellaisia opetusministeriön kalustoa ja varustamista sekä suunnittelua koskevia sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuonna 2007 enintään 950 000 euroa. talousarvio 50 000 2005 talousarvio 1 500 000 2004 tilinpäätös 1 500 000 S e l v i t y s o s a : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 05. Kirkollisasiat Opetusministeriön tavoitteena on turvata suotuisat toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle kirkolle, ortodoksiselle kirkkokunnalle ja muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Tavoitteena on kansankirkkojen itsehallinnon vahvistaminen niiden sisäistä toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Lisäksi toimialaan kuuluvassa hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioituksen toteutuminen. Toiminnallinen tuloksellisuus Vuoden aikana saatetaan loppuun ortodoksista kirkkoa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus, joka on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2007 alusta. Kirkon sisäistä toimintaa ja hallintoa koskevaa säädösvaltaa siirretään uudistuksessa valtion lainsäädäntöelimiltä kirkolliskokoukselle. Kirkon keskus- ja hiippakuntahallinto siirtyy valtiolta kirkon itsensä ylläpidettäväksi, ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset korvataan valtionavustuksella vuodesta 2007 lukien. 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 809 000 euroa. talousarvio 1 809 000 2005 I lisätalousarvio 30 000 2005 talousarvio 1 787 000 2004 tilinpäätös 1 780 000 50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 755 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöityjen avustusten maksamiseen. Suomen Merimieskirkolle myönnettävästä avustuksesta saa käyttää enintään 152 000 euroa Hampurin merimieskirkon ja enintään 250 000 euroa Lontoon merimieskirkon rakennusavustuksiin ja ra- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

kennuslainojen hoitoon edellyttäen, että evankelisluterilaisen kirkon keskusrahasto suorittaa vähintään vastaavat osuudet. Käyttösuunnitelma Eräiden siirtoväen sankarihautojen hoito 18 000 Kaatuneiden muiston vaaliminen sekä luovutetun alueen hautausmaiden kunnostaminen 100 000 Yhteensä 755 000 Eräät avustukset ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille 152 000 Avustus Suomen Merimieskirkolle 485 000 mistä Lontoon merimieskirkon rakentamisavustuksiin (enintään) 250 000 mistä Hampurin merimieskirkon rakentamisavustuksiin (enintään) 152 000 mistä yleisavustus toimintaan 83 000 S e l v i t y s o s a : Ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille myönnettävät avustukset on tarkoitus käyttää muun ohella Suomen ortodoksisen kirkkomuseon, Lapin ortodoksisen seurakunnan ja Valamon konservointilaitoksen toiminnan tukemiseen. talousarvio 755 000 2005 talousarvio 755 000 2004 tilinpäätös 637 000 07. Opetushallitus S e l v i t y s o s a : Opetushallituksen tehtävänä on vastata toimialaansa kuuluvan koulutuksen kehittämisestä, edistää koulutuksen tuloksellisuutta, seurata koulutuksen järjestämistä sekä huolehtia muista erikseen säädetyistä tehtävistä. Opetusministeriö asettaa alustavasti virastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle. Tarkemmin tavoitteista sovitaan tulossopimuksessa. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Opetushallitus edistää työurien pidentymistä ja koulutustakuun toteutumista toteuttamalla oppilaanohjauksen kehittämishankkeen ja osallistumalla opiskelijavalintajärjestelmien kehittämiseen, valmistelemalla esityksen keskeyttämisen vähentämisen edellyttämistä lisätoimenpiteistä sekä kehittämällä työikäiselle aikuisväestölle soveltuvaa koulutustarjontaa, kehittää yrittäjyyteen liittyviä opintoja, tukee pk-yritysten osaamistarpeisiin vastaavaa kehittämis- ja palvelutoimintaa sekä organisoi yrittäjyyteen liittyvää opetushenkilöstön täydennyskoulutusta, edistää laajakaistayhteyksien tasavertaista saavutettavuutta, kehittää verkko-opetusta ja tuottaa oppilaitoksille valtakunnallisia tukipalveluja ja edistää opetussuunnitelmien aktiivinen kansalaisuus -aihekokonaisuuden toteuttamista ja aktiiviseen kansalaisuuteen liittyvien opintojen lisäämistä sekä koordinoi nuorten osallisuushanketta. Toiminnallinen tuloksellisuus Opetushallitus tuottaa ennakointitietoa koulutustarpeista ja ikäluokkien muutosten vaikutuksesta oppilaitosverkkoon sekä edistää koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten välistä yhteistyötä, tukee uusien opetussuunnitelmien perusteiden ja aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden toteutumista, kehittää kieltenopetusta sekä osallistuu ylioppilastutkinnon kehittämiseen. selvittää ammatillisten perustutkintojen ja opetussuunnitelmien perusteiden uudistamistarpeet, tekee näyttöjen käyttöönoton edellyttämät opetussuunnitelmien perusteita koskevat päätökset ja valmistelee näyttöaineistoja, kehittää ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailuja sekä osallistuu työssäoppimisen tukiohjelman toteuttamiseen, uudistaa näyttötutkintojen perusteita ja kehittää ammatillisen lisäkoulutuksen laatua koskevaa palautejärjestelmää, tukee vapaan sivistystyön suuntaviivaohjauksen kehittämistä, valmistelee yleisten kielitutkintojen ja valtionhallinnon kielitutkintojen kehittämissuunnitelmat ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

kehittää menetelmiä arvioida opetustoimen taloudellisten panostusten vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Henkilöstöstrategian tulokset arvioidaan. Opetushallituksen organisaatiota kehitetään. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2004 2005 varsinainen budjetoitu talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot 6 891 7 020 7 020 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 5 825 5 944 5 970 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 066 1 076 1 050 Kustannusvastaavuus, % 118 118 118 Opetushallituksen maksullisen palvelutoiminnan suoritteita, kpl 2004 2005 arvio arvio Koulutus- ja konsultointi Koulutettavapäiviä 15 023 16 200 16 200 Ulkomaisen tutkinnon vastaavuus 32 23 25 Näyttötutkintojen järjestämisedellytysten arviointi 110 175 175 Julkisoikeudellisia suoritteita Opetushallinnon tutkinto 511 470 470 Korkeakouluopintojen rinnastaminen 228 290 290 Valtion kielitutkinnot 3 559 3 400 3 400 Oppimateriaali Myydyt oppimateriaalituotteet 52 720 50 600 50 600 Opetushallituksen viranomaissuoritteita, kpl 2004 2005 arvio arvio Opetussuunnitelman perusteet 5 5 5 Ammattitutkinnon perusteet 50 50 50 Oppimistulosten arvioinnit 7 3 3 Koulutustiedon haut oppilaitostietojärjestelmästä 1 820 000 1 500 000 2 200 000 21. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 827 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös oppimateriaalin kehittämiseen sekä ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen. Määrärahasta käytetään 258 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista varten. Opetushallitus saa vuoden aikana tehdä uusia toimitiloja koskevia sopimuksia siten, että niistä aiheutuva menojen lisäys vuodesta 2007 alkaen on vuositasolla enintään 160 000 euroa. Lisäksi Opetushallitus saa vuoden aikana tehdä sitoumuksia EU:n rakennerahastotoiminnan hallinnointiin tarvittavan henkilöstön palkkaus- ja muista menoista siten, että niistä aiheutuu menoja vuosina Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

2007 2008 enintään 400 000 euroa. Valtuutta saa kuitenkin käyttää vain siltä osin kuin rakennerahasto-ohjelmien teknisen avun tarkoitukseen varattuja myöntämisvaltuuksia ei ole käytettävissä. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) S e l v i t y s o s a : 2004 2005 budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 26 330 25 958 26 037 Bruttotulot 7 369 7 210 7 210 Nettomenot 18 961 18 748 18 827 Siirtyneet erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 111 siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 553 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 102 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 0 1 / 2 0 0 5 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 102 000 euroa talousarvioesityksen 18 725 000 euroon nähden aiheutuu uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä. talousarvio 18 827 000 2005 II lisätalousarvio 36 000 2005 I lisätalousarvio 303 000 2005 talousarvio 18 409 000 2004 tilinpäätös 18 403 000 08. Kansainvälinen yhteistyö S e l v i t y s o s a : Opetusministeriön merkittäviä kansainvälisiä toimintafoorumeita ovat mm. YK, erityisesti Unesco, WIPO, WTO, Euroopan unioni, Euroopan neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto sekä muut alueneuvostot. Näiden piirissä tehdyt strategiat, toimintaohjelmat ja linjaukset samoin kuin kansainväliset sopimukset ohjaavat osaltaan myös opetusministeriön toimintaa. Opetusministeriö huolehtii hallinnonalan järjestöjen hallitustenvälisten kokousten ja kestävää kehitystä ja tietoyhteiskuntaa käsittelevien huippukokousten koordinaatiosta ja seurannasta. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on edistää korkeatasoisen suomalaisen koulutuksen, kulttuurin ja sivistyksen kansainvälistä näkyvyyttä sekä muiden kulttuurien esittäytymistä Suomessa ja lisätä tietoutta muiden maiden ja alueiden yhteiskunta- ja kulttuurielämästä. Toiminnallinen tuloksellisuus Huolehditaan hallinnonalan toimintatavoitteiden edistämisestä Suomen EU-puheenjohtajuuskauden valmistelussa ja toteutuksessa. Toteutetaan hallinnonalan Aasia-yhteistyön ohjelmakokonaisuutta osana globaalisaatiokehityksen hallintaa. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toiminta arvioidaan. 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 806 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti harjoittaa Venäjää ja Itä-Eurooppaa koskevaa sivistyksellistä yhteistyötä sekä tukee siihen liittyvää tutkimusta ja Venäjältä ja Itä-Euroopasta Suomeen muuttaneiden kieltä ja kulttuuria. Instituutti tukee toiminnallaan suomalaisen si- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

vistyksen moniarvoisuutta ja vahvistaa monikulttuurisuutta omassa maassamme. Yhteistoimintaa kansalaisjärjestöjen, oppilaitosten, viranomaisten ja alan muiden toimijoiden kanssa kehitetään ja yhteisrahoitteisia hankkeita lisätään Venäjältä ja Itä- Euroopasta Suomeen muuttaneiden kielen ja kulttuurin tukemiseksi. Lisäksi kehitetään kirjasto-, tietopalvelu- ja julkaisutoimintaa tietotekniikkaa tehokkaasti hyödyntäen. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2004 2005 budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 754 815 816 Bruttotulot 7 10 10 Nettomenot 747 805 806 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 42 siirtynyt seuraavalle vuodelle 180 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 6 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 0 1 / 2 0 0 5 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 6 000 euroa talousarvioesityksen 800 000 euroon nähden aiheutuu uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä. talousarvio 806 000 2005 II lisätalousarvio 3 000 2005 I lisätalousarvio 12 000 2005 talousarvio 790 000 2004 tilinpäätös 885 000 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 5 966 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön sekä kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta. Määrärahasta saadaan myöntää ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettuja avustuksia ja apurahoja henkilöille ja yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen toimialan kansainväliset hankkeet 3 150 000 Muut kansainväliset hankkeet 1 266 000 Yhteensä 5 966 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 53 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille 29.01.21. talousarvio 5 966 000 2005 talousarvio 6 019 000 2004 tilinpäätös 6 984 000 50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 1 900 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden kulttuuri- ja koulutusyhteistyötä tekevien ulkomaanyhdistysten toimintaan myönnettävien avustusten maksamiseen. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Suomi Venäjä-seura on Suomen ja Venäjän välillä kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä sekä kulttuuri-, ympäristö- ja taloudellisia suhteita rakentava järjestö. Se järjestää Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella mm. EU-maiden Venäjä-järjestöjen kansalaisfoorumin. Momentille lisätään 40 000 euroa Suomi Venäjä-seuran avustukseen. talousarvio 1 900 000 2005 talousarvio 1 860 000 2004 tilinpäätös 5 361 499 Koulutuksen ja tieteen toimialan kansainväliset hankkeet 1 550 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 943 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Unescon jäsenmaksu 1 350 0 00 Suomen maksuosuus Euroopan nuorisosäätiöön 33 000 Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston nuorisokortin osittaissopimuksesta 6 000 Suomen maksuosuus WIPOlle/Bernin unionille 80 000 Suomen maksuosuus ICCROMille 19 000 Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua koskevasta sopimuksesta aiheutuva meno 15 000 OECD/CERI jäsenmaksu 19 000 Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston EURIMA- GES-rahastoon 290 00 0 Suomen maksuosuus Euroopan audiovisuaaliselle observatoriolle 25 000 Suomen maksuosuus Euroopan nykykielten keskukselle 33 000 Suomen maksuosuus WADAlle 60 000 OECD/INES jäsenmaksu 13 000 Yhteensä 1 943 0 00 talousarvio 1 943 000 2005 talousarvio 2 152 000 2004 tilinpäätös 1 907 503 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain mukaan yliopistojen toimintamenomomentille osoitettua määrärahaa korotetaan vuosittain vähintään määrällä, mikä vastaa valtion keskustason palkkauksia koskevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. Lisäksi vuosina 2005 2007 määrärahaa korotetaan vähintään 20 miljoonalla eurolla kunakin vuonna. Säännös koskee vuosia 2005 2007. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yliopistojen merkitys korostuu kansallisessa ja alueellisessa innovaatiojärjestelmässä sekä kulttuurin, kilpailukykymme ja hyvinvointimme kehittämisessä. Tämä edellyttää yliopistojen kansainvälistymisen sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edellytysten kehittämistä. Tavoitteena on toiminnan korkea kansainvälinen taso ja laatu. Tavoitteena on turvata korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus. Yliopistokoulutuksen ja -tutkintojen sisältöä kehitetään paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita vastaaviksi määrällisesti ja laadullisesti. Toiminnallinen tuloksellisuus Yliopistot lisäävät kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoitumista erityisesti tutkimuksen alueella. Yliopistot lisäävät vieraskielistä opetusta ja ulkomaisten opiskelijoiden sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytointia. Perustutkintoa suorittavista 5 400 käy vuoden aikana ulkomailla opiskelemassa yli kolmen kuukauden jakson. Yliopistot kehittävät opintoprosessien laatua tehostamalla opintojen suunnittelua, ohjausta ja opintojen etenemisen seurantaa. Työelämässä toimiville kehitetään täydennyskoulutusta, soveltuvaa tutkintoon johtavaa koulutusta ja avoimen yliopisto-opetuksen tarjontaa. Yliopistot kehittävät yhteyksiään muuhun yhteiskuntaan ja elinkeinoelämään tehostamalla liiketoimintaosaamistaan, innovaatiopalvelujaan sekä tutkimustulosten kaupallista hyödyntämistä mm. yliopistoyhtiöiden tarjoamien mahdollisuuksien avulla. Yliopistojen alueellista vaikuttavuutta vahvistetaan verkostoitumalla ja lisäämällä vuorovaikutusta alueiden keskeisten toimijoiden kanssa. Yliopistot jatkavat sisäisten rakenteidensa ja toimintatapojensa kehittämistä profiloitumalla painoalojensa vahvistamiseksi ja laajentavat toimintansa rahoituspohjaa suoran budjettirahoituksen lisäksi hankkimallaan täydentävällä rahoituksella. Yliopistojen täydentävän rahoituksen osuus on vähintään 36 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Täydentävän rahoituksen tulee tukea yliopistojen perustehtäviä ja niihin liittyviä tavoitteita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

Yliopistojen toimintoja kehittämillä yliopistokoulutuksen aloittamisikä ja tutkinnon suorittamisikä laskee, koulutuksen läpäisy nousee ja keskeyttäminen vähenee. Kaikilla koulutusaloilla vähintään 75 prosenttia aloittaneista opiskelijoista suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon tavoiteajassa. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Yliopistot kehittävät työyhteisöään siten, että niiden kilpailukyky työnantajina paranee ja henkilöstön työkyky ja - tyytyväisyys lisääntyvät. Yliopistot edistävät tasa-arvoisen työ- ja tiedeyhteisön kehittymistä. Yliopistojen kustannusten kohdentuminen eri tulosalueille 2002 2002 2003 2004 arvio Kokonaiskustannukset, milj. euroa 1 772 1 850 1 930 Koulutus (%) 38,9 38,8 37,7 37,0 Tutkimus ja jatkotutkintokoulutus (%) 50,6 50,3 51,2 51,8 Yhteiskunnalliset palvelut ja taiteellinen toiminta (%) 10,5 10,9 11,1 11,2 Budjettirahoitteisen toiminnan kustannukset, milj. euroa 1 127 1 208 1 250 Koulutus (%) 49,5 49,0 48,1 47,8 Tutkimus ja jatkotutkintokoulutus (%) 39,6 40,2 40,6 40,9 Yhteiskunnalliset palvelut ja taiteellinen toiminta (%) 10,9 10,8 11,3 11,3 Yliopistoilla arvioidaan olevan käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin 336 000 euroa. Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harrastejärjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta vuokraa näistä tiloista. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valtiovarainvaliokunta viittaa yliopistojen rahoituksen osalta sivistysvaliokunnan lausuntoon SiVL 9/2005 vp. Valiokunta korostaa, että yliopistot tuottavat vahvan osaamisperustan ja luovat kansallista hyvinvointia. Yliopistojen perusrahoitus on turvattu vuosiksi 2005 2007 korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetulla lailla. Vuonna on tarkoitus käynnistää kehittämislain resurssipykälän jatkamista koskeva valmistelu. Koulutuksen toimintaedellytyksistä huolehditaan jatkossakin budjettirahoituksella. Laadun ja tuloksellisuuden merkitystä aiotaan lisätä. Yliopistojen toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää on rahoituksen ennustettavuus. Kuntien kalleusluokituksesta luovutaan vuonna 2008. Valiokunta pitää tärkeänä, että siinä yhteydessä huolehditaan myös siitä, että Turun ja Lappeenrannan yliopistojen ja korkeakoulujen palkkauskustannukset otetaan huomioon tasavertaisesti muiden vastaavien oppilaitosten kanssa. V a l t i o n e u v o s t o n t u o t t a v u u s o h j e l m a n v a i k u t u k s e t y l i o p i s t o i s s a. Opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelmassa esitetty virkojen vähennystavoite perustuu ensisijaisesti eläkkeelle siirtymisestä aiheutuvaan poistumaan. Yliopistoista on vuosina 2005 2011 siirtymässä vanhuuseläkkeelle 3 046 henkilöä. Yliopistojen tuottavuushankkeiden mukaiseksi vähenemiseksi arvioidaan yhteensä 1 500 virkaa. Vapautuvat voimavarat on tarkoitus kohdentaa tukemaan yliopistojen profiloitumista, painoalojen vahvistamista, uusien lupaavien kasvualojen kehittämistä sekä huippututkimusta. Tuottavuusohjelma kohdistaa yliopistoihin suuria vaatimuksia. Valiokunta edellyttää sivistysvaliokunnan tavoin, että yliopistojen tehostamistoimenpiteistä vapautuvia varoja kohdistetaan yliopistojen omien strategisten tavoitteiden mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan vahvistamiseksi. Tuottavuushankkeen toimenpiteet eivät saa johtaa ristiriitaan yliopistoille asetettujen koulutus- ja tutkimustavoitteiden kanssa. G e r i a t r i a - k o u l u t u s. Opetusta vanhenemiseen ja vanhuusiän erityisongelmiin annetaan lääketieteen peruskoulutuksessa integroituna eri oppiainealojen opetukseen. Opinto-ohjelmat ovat kuitenkin varsin täysiä eivätkä vanhuusiän asioiden saamat resurssit vastaa kasvavan vanhusväestön tuomia haasteita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20