Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Opetusministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan vuonna myöntöpäätösten perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti. S e l v i t y s o s a : Hallinnonalan toimintaympäristö Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat vahvasti Suomeen. Osaamisen, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn varmistaminen yli taloudellisen taantuman edellyttää panostamista koulutukseen tutkimukseen, luovuuteen, kulttuuriin ja innovaatiotoimintaan. Taloudellisesta taantumasta johtuva työttömyyden, erityisesti nuorisotyöttömyyden voimakas kasvu on erityinen haaste koulutus- ja nuorisopolitiikalle. Ministeriö on laatinut vuoteen 2020 ulottuvan toimintastrategian, joka pyrkii osaltaan vastaamaan toimintaympäristön haasteisiin. Esiopetusikäisten määrä kasvaa ja peruskouluikäisten määrä vähenee. Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvän ikäluokan koko pysyy vielä vuonna nykytasolla. Korkea-asteelle siirtyvien ikäluokassa ei myöskään tapahdu muutoksia. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuudet kasvavat kaikilla koulutusasteilla. Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa. Luovan työn, toiminnan ja tuotannon sekä kulttuurisisältöjen digitaalisen käytön merkitys kasvaa tietoyhteiskuntakehityksen myötä. Yhteiskunnan edelleen moninaistuessa ja eriytyessä osaryhmiin nousee haasteeksi yhteisöllisyyttä myönteisesti edistävän kansalaistoiminnan vahvistaminen. Alueiden erilaistuminen on haaste tasa-arvoisten palveluiden ylläpitämiseksi maanlaajuisesti. Valtion aluehallinto uudistuu vuoden alusta. Opetusministeriön hallinnonalan alueellisia tehtäviä hoidetaan sekä aluehallintovirastoissa että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa. Heikentyvä kuntatalous edellyttää kuntarakenteen ja kuntien palvelurakenteiden uudistamisen jatkamista. Esi- ja perusopetuksen, yleisten kirjastojen, yleisen kulttuuritoimen ja asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuusperusteet siirretään kuntien valtionosuuslakiin. Opetusministeriö asettaa edelleen toimialojen politiikkalinjaukset, toiminnalliset tavoitteet ja kehittämistavoitteet vaikka valtionosuudet yhdistetään valtionvarainministeriön pääluokkaan. Valtionavustukset jäävät sektoriministeriöiden budjettiin ja hallintoon. Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Koulutus- ja tiedepolitiikka Korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että koulutustaso lähestyy maailman kärkeä. Aikuiskoulutusta tehostamalla voidaan pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Opetuksen ja tutkintojen korkea laatu on koulutuksen vaikuttavuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden edellytys. Koulutuksen laadun jatkuvaan kohottamiseen ja laadun varmistukseen kiinnitetään huomiota kaikilla koulutusasteilla. Erityisenä painopisteenä on perusopetuksen ja korkeakoulutuksen sekä tutkimuksen laadun kehittäminen. Tavoitteena on, että perusopetuksen oppimistulokset ovat parhaiden joukossa kansainvälisissä vertailuissa suurten opetusryhmien määrä perusopetuksessa vähenee korkeakoulujen opiskelija-opettajasuhde paranee ja tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuu. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Korkeakoulujen opiskelija (FTE) 1) -opettajasuhde Ammattikorkeakoulut 16,7 16,5 16,6 16,6 16,5 Yliopistot 8,7 8,8 8,8 8,6 8,5 Tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus T&K-menojen BKT-osuus (%) 3,45 3,47 3,5 3,6 Tutkimushenkilöstön osuus työllisistä (%) 2,4 2,4 2,4 2,4 Tieteelliset julkaisut miljoonaa asukasta kohden (kpl) Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tehostetaan toimia koulutuksesta valmistumisen nopeuttamiseksi, koulutuksen työelämävastaavuuden vahvistamiseksi ja ilman ammatillista koulutusta jäävien osuuden vähentämiseksi. Jatketaan ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn vahvistamista kokoamalla järjestäjäverkkoa ammattiopistostrategian mukaisesti. Ennakointia kehitetään. Käynnistetään aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen mukaiset toimenpiteet. Maahanmuuttajien koulutukseen kohdennetaan lisävoimavaroja. Opintotuki edistää tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia, päätoimisen opiskelun edellytyksiä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Tavoitteena on, että perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta välittömästi jatko-opintoihin siirtyvien osuus nousee tutkinnon suorittamiseen käytetty aika lyhenee ja koulutuksen läpäisy paranee korkeakoulututkinnon suorittamisikä laskee tutkinnon suorittaneiden työllistyminen paranee ja vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä on vähintään 60 % vuonna Perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%) 2) Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet 40,7 41,9 43,4 44,5 45,0 perustutkintoon johtava koulutus 39,4 40,1 40,7 42,0 42,0 valmistavat koulutukset 3) 1,3 1,8 2,7 2,5 3,0 Lukiokoulutukseen sijoittuneet 53,3 51,1 50,8 50,5 50,5 Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet 3,0 2,5 2,5 3,0 3,0 peruskouluissa 2,5 2,0 2,0 2,5 2,5 kansanopistoissa 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä 92,7 91,2 91,5 92,5 92,5 1) Kokoaikaiseksi (Full Time Equivalent) muutettu laskennallinen opiskelijamäärä, yliopistoissa opetus- ja tutkimushenkilökunta (pl. laskennallinen tuntiopetus ja tutkijakoulupaikat) 2) Lähde: Tilastokeskus. Ammatilliseen koulutukseen valmistavia koulutuksia koskeva luku on vuoden 2005 osalta. Kansanopistoissa järjestettävää perusopetuksen lisäopetusta koskevat luvut ovat ita sekä vuodelta 2005 että ) Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (ammattistartin). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Lisäopetus ja valmistavat koulutukset yhteensä 4,3 4,3 5,2 5,5 6,0 Yhteensä 96,9 95,5 96,7 98,0 98,5 Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen (%) 4) Ylioppilastutkinto 80,9 71,4 74,5 75,0 78,0 työllistyneet 5) 42,1 42,5 45,7 42,0 41,0 jatko-opintoihin siirtyneet 38,8 29,9 28,8 33,0 37,0 Ammatillinen perustutkinto 75,5 76,7 78,4 77,5 77,5 työllistyneet 66,3 67,5 70,1 68,5 68,5 jatko-opintoihin siirtyneet 9,2 9,2 8,3 9,0 9,0 Ammatti- tai erikoisammattitutkinto 86,6 87,0 89,6 89,0 89,0 työllistyneet 83,5 83,6 86,4 85,5 85,5 jatko-opintoihin siirtyneet 3,1 3,4 3,2 3,5 3,5 Ammattikorkeakoulututkinto 88,5 89,3 90,6 90,3 90,3 työllistyneet 84,6 85,5 87,3 86,5 86,5 jatko-opintoihin siirtyneet 3,9 3,8 3,3 3,8 3,8 Yliopistotutkinto 88,6 89,9 89,5 90,0 91,0 työllistyneet 84,3 85,0 85,0 85,0 86,0 jatko-opintoihin siirtyneet 4,3 4,9 4,5 5,0 5,0 Tohtorintutkinto työllistyneet 83,4 80,5 79,4 81,0 82,0 Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani) 6) Ammattikorkeakoulututkinto 25,1 25,2 25,1 24,9 24,8 Ylempi korkeakoulututkinto 27,3 27,4 27,5 27,1 27,0 Koulutuksen läpäisy 7) Lukio 88,0 88,0 88,0 88,5 89,0 Ammatillinen peruskoulutus 8) 69,5 69,5 69,5 70,0 70,5 Ammattikorkeakoulu 9) 65,2 64,7 64,8 65,0 67,0 Yliopisto 64,7 64,9 65,0 66,0 68,0 4) Lähde: Tilastokeskus. Kuvaa työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen tilannetta vuoden lopussa. Tarkastelussa ovat kyseisen vuoden heinäkuun loppuun mennessä ja kolmen edeltävän vuoden aikana suoritetut tutkinnot. 5) Joista työllisiä opiskelijoita oli vuonna ,3 % ja ,5 % ja ,8 %. 6) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus. 7) Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä lukuvuoden aikana. Lähde: Tilastokeskus 8) Opetussuunnitelmaperusteinen, oppilaitosmuotoinen koulutus 9) Nuorten koulutus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen duaalimallin pohjalta, joka perustuu toisistaan poikkeaviin tutkintoihin ja tehtäviin. Tavoitteena on kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen sekä osaamistasoltaan vahvemmat ja vaikuttavammat korkeakouluyksiköt. Yliopistojen rakenteita kehitetään ja niiden taloudellista ja hallinnollista autonomiaa vahvistetaan. Tavoitteena on, että opetuksen ja tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuvat korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy ja korkeakoulujen tuloksellisuus paranee. Korkeakoulujen toiminnan tuloksellisuus ja opiskelijoiden liikkuvuus ) Tutkinnot/ opettajat (amk) 3,30 3,30 3,46 3,46 3,50 Tieteelliset julkaisut/ opetus- ja tutkimushenkilökunta (yo) 1,85 1,89.. 1,97 2,40 Tohtorintutkinnot/ professorit (yo) 0,62 0,67 0,67 0,69 0,70 Ylemmät kk-tutkinnot/ opetus- ja tutkimushenkilökunta 0,95 1,02 1,64 1,02 1,02 Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat (yo, amk) Vaihto-opiskelijat (lähteneet ja saapuneet, yli 3kk, yo ja amk) Pätevän ja osaavan opetushenkilöstön saatavuus tulee varmistaa. Tässä tarkoituksessa huolehditaan opettajankoulutuksen riittävyydestä ja parannetaan opettajien työolosuhteita. Samoin parannetaan opettajien mahdollisuuksia jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Otetaan käyttöön koulutuksen järjestäjien täydennyskoulutusvelvoite. Tavoitteena on, että opettajien kelpoisuustilanne paranee ja halukkuus hakeutua opettajankoulutukseen säilyy niin, että hakijoita luokanopettajakoulutukseen on vuosittain vähintään Opettajien kelpoisuus 12) tavoite Yleissiv. koulutuksen opettajista kelpoisia, % Amm. peruskoulutuksen opettajista kelpoisia, % Asetettujen tavoitteiden toteutumista idaan myös sukupuolen mukaan. Opetustoimen henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen 13) 2009 Perusopetus ja lukiokoulutus ) Vuoden luvut ovat kansainvälistymisen osalta vuosien 2012 keskimääräisiä tavoitteita ja tunnuslukujen osalta tavoitetila vuoteen ) Ylemmissä korkeakoulututkintojen määrän merkittävä kasvu vuonna selittyy tutkintorakenneuudistuksen siirtymäajan päättymisellä. 12) Päätoimiset opettajat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus Vapaa sivistystyö Opiskelijat ja tutkinnot Esiopetus opiskelijamäärä Perusopetus uudet opiskelijat päättötodistuksen saaneet opiskelijamäärä Lukiokoulutus uudet opiskelijat suoritetut ylioppilastutkinnot 14) opiskelijamäärä Ammatillinen peruskoulutus 15) uudet opiskelijat suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä 16) Ammatillinen lisäkoulutus 17) uudet opiskelijat suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 18) opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa Ammattikorkeakoulun perustutkinnot aloittaneet 20) suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot aloittaneet suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä Yliopiston perustutkinnot 21) 13) Opetushallitus + lääninhallitukset 14) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja. 15) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena. 16) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat. 17) Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. 18) Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen perustuva opiskelijamäärä. 19) Lähde AMKOTA-tietokanta, opiskelijamäärä läsnäolevat. 20) Vuosien 2009 ja määrissä näkyy ns. elvytyspaketin vaikutus. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 uudet opiskelijat suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot opiskelijamäärä Yliopiston tohtorintutkinnot Taide- ja kulttuuripolitiikka Kulttuuripolitiikan strategia 2020:n mukaisesti tavoitteena on luoda edellytykset taiteen, kulttuuriin ja luovuuden sekä kulttuuriperinnön kehitykselle ja siten tukea moninaisuuden ja osallisuuden edistymistä yhteiskunnassa. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet: Luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä parantamalla, kulttuurin ja tiedon saatavuutta sekä kulttuuriperinnön säilyttämistä ja aktiivista käyttöä edistämällä vahvistetaan kulttuurista perustaa ja sivistyksen voimaa. Luovaa taloutta, kulttuuripalveluiden saatavuutta ja kulttuuristen sisältöjen tuotantoa vahvistetaan alueellisesti ja paikallisesti alueiden ja elinympäristöjen kehittämiseksi. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta lisäämällä ja kulttuuripalveluiden hyödyntämistä tukemalla sekä osallistumismahdollisuuksia kehittämällä parannetaan kansalaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kulttuuristen sisältöjen tuotantoa ja levitystä, kulttuurin taloutta sekä kulttuurivientiä ja -vaihtoa edistämällä, toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää kehittämällä ja kulttuuriyrittäjyyden toimintaedellytyksiä parantamalla vahvistetaan kilpailukykyä. Taiteen ja kulttuurin tunnuslukuja 2007 Kulttuurisen perustan vahvistaminen Valtion tuki taiteelle, milj. euroa 278,3 312,2 383,6 Museoille myönnetyt henkilötyövuodet Pää- ja sivukirjastojen määrä Vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuella hankittujen kirjojen osuus yleisten kirjastojen kirjahankinnoista, % 2,8 2,6 2,6 Luovan työn tekijät Valtion taiteilijoille myöntämät apurahat ja avustukset, euroa Teattereille myönnetyt henkilötyövuodet Orkestereille myönnetyt henkilötyövuodet Kulttuurialojen työvoiman osuus kaikista työllisistä, % 4,25.. 4,25 Taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) Uusia taiteilijaeläkkeitä vastaavien eläkkeiden määrä (35 kpl/v) suhteessa hakijoiden määrään, % 7,48 6,96 6,85 Kulttuuri ja kansalaiset Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden ja Kansallisteatterin kävijät, henk ) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot, lähde KOTA-tietokanta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Museoiden kävijämäärät valtionosuuden piirissä ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, henk Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden, Radion Sinfoniaorkesterin ja Kansallisoopperan kuulijat, henk Kotimaisten pitkien elokuvien teatteriensi-illat Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, henk Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, kpl Fyysiset kirjastokäynnit, kpl Kirjastojen verkkokäynnit, kpl Kulttuuritapahtumissa käynnit, henk Kulttuuri ja talous Kulttuurin %-osuus arvonlisäyksestä (bkt) 3,13.. 3,2 Myönnettyjen valtiontakuiden määrä, euroa Kulttuuritoimialojen osuus koko talouden tuotoksesta, % 3,27 3,3 () 3,3 Liikuntapolitiikka Liikuntapolitiikalla edistetään liikunnallista elämäntapaa, vahvistetaan osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä tuetaan eettisesti kestävää kilpa- ja huippu-urheilua. Liikunnallisen elämäntavan edistäminen Riittämättömästi liikkuvia kansalaisia aktivoidaan terveyttä ja toimintakykyä edistävään, elämänkaaren mittaiseen säännölliseen liikkumiseen. Painopisteenä ovat lapset ja nuoret, huonokuntoiset, ylipainoiset miehet ja erityistarpeita vaativat henkilöt. Yhdyskuntasuunnittelussa painotetaan liikkumisympäristöjä. Yhteisessä ja kaikille avoimessa liikuntakulttuurissa otetaan huomioon erityistarpeita vaativat väestöryhmät. Tavoitteita toteutetaan terveyttä edistävän liikunnan ohjelmilla sekä tukemalla liikunta- ja muiden järjestöjen toimintaa ja laajoja väestöryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen rakentamista. Liikuntatutkimusta kohdennetaan tuottamaan tietoa väestön liikuntakäyttäytymistä ja liikkumattomuutta määrittävistä tekijöistä. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Luodaan edellytyksiä paikallistasoisen toiminnan kehittämiselle suuntaamalla tukea liikuntaseurojen toimintaan sekä paikallistasoiseen yhteistoimintaan. Kehitetään koulutus- ja ohjaustoiminnan laatua lasten ja nuorten, harraste- ja terveysliikunnan sekä kilpa- ja huippu-urheilun toiminnoissa. Maahanmuuttajien inkluusiota ja kotoutumista edistetään liikunnan avulla. Eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippu-urheilun tukeminen Parannetaan tavoitteellisen huippu-urheilun toimintaedellytyksiä. Tuetaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan valmentajien osaamista ja urheilijoiden valmentautumismahdollisuuksia, vammaishuippu-urheilun integroitumista sekä urheilun kansainvälisten tapahtumien hakua ja järjestämistä. Luodaan edellytyksiä antidopingtoiminnan tehostamiselle sekä urheilijoiden kouluttautumiselle ammattiin. Liikunnan tunnuslukuja 2007 Liikunnallisen elämäntavan edistäminen Terveytensä kannalta riittävästi (väh. 2 krt/vko) liikkuvat vuotiaat, % 22) miehet 67, naiset 72, ) Lähde: 2007 ja Kansanterveyslaitos (AVTK), OPM Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen 23) Liikunnan kansalaistoimintaan osallistuvat, milj. 1,1 1,1 1,1 Lasten ja nuorten (6 18 -v.) osallistuminen seuratoimintaan määrä %-osuus kansalaistoimintaan osallistuvista Eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippu-urheilun tukeminen Urheilija-apurahat Nuorisotyö ja -politiikka Nuorisolain (72/2006) mukaisesti nuorisotyön ja -politiikan tavoitteet sijoittuvat kolmelle tulosalueelle: nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekä nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen. Samalla toimeenpannaan hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa nuorisotyön alueella. Maahanmuuttajanuoret otetaan huomioon läpäisevästi nuorisotyön ja -politiikan tukitoimissa. Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tavoitteena on kehittää nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Aktiivista kansalaisuutta edistetään luomalla edellytyksiä jokaiselle nuorelle omaan harrastukseen, yhteisön jäsenyyteen ja yhteiskuntaan vaikuttamiseen. Nuorten osallistumis-, vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmiä kehitetään. Tavoitteena on, että nuoret äänestävät valtakunnallisissa vaaleissa yhtä aktiivisesti kuin muu väestö. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Nuorille suunnataan elämäntaitoja parantavia toimenpiteitä. Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on nuorten arjen- ja työelämävalmiuksien vahvistaminen sekä nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Pajatoiminnan tehoa lisätään etsivän työparitoiminnan avulla. Ehkäisevällä päihde- ja huumetyöllä vähennetään nuorten huumeiden ja alkoholin käyttöä ja kokeilua. Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen Nuorten kasvu- ja elinoloja parannetaan tehostamalla valtioneuvoston nuoriin kohdistuvaa sukupolvipolitiikkaa tavoitteena nuorten elinolojen saattaminen samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa. Huolehditaan vuonna 2007 valmistuneen valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanosta, seurannasta ja innista. Seurataan nuorten elinoloja nuorten elinolotiedostojen avulla. Nuorisotyön tunnuslukuja 2007 Nuorten aktiivinen kansalaisuus Nuorisotoimialan tuetut järjestöt (lkm) Jäseniä järjestöissä (hlöä) Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Nuorten työpajat, lkm ) Nuoret pajoissa, lkm/vuosi Koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun toimintaan sijoittuneet, % Nuorisotyöttömät, lkm Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen 23) Lähde: Kansallinen liikuntatutkimus (SLU), Nuori Suomi, 2009 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Kuntia nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen piirissä (lkm) Nuoret palvelujen piirissä (%) Kirkollisasiat Opetusministeriön toimialaan kuuluvat evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat. Lisäksi toimialaan kuuluu hautaustoimen yleinen järjestäminen, jossa lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen. Opetusministeriön tavoitteena on turvata suotuisat toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle kirkolle, ortodoksiselle kirkkokunnalle ja muille uskonnollisille yhdyskunnille ja edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Kansainvälinen yhteistyö Vahvistetaan suomalaisen koulutuksen ja osaamisen vientiä hyödyntämällä olemassa olevaa kansainvälistä kiinnostusta sekä suomalaisten koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden korkeaa osaamista. Vaikutetaan Euroopan unionissa sekä kansainvälisissä järjestöissä Suomen tavoitteiden edistämiseen koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa, kulttuuri-, audiovisuaali-, liikunta- sekä nuorisopolitiikkaa koskevissa asioissa. Valtionosuusmäärärahat opetusministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa) 2009 varsinainen varsinainen 2009/ tilinpäätös talous talous muutos Yleissivistävä koulutus Koulurakentaminen Ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Ammatilliset erikoisoppilaitokset Ammattikorkeakoulut Kirjastot ja 52 Teatterit ja orkesterit ja 52 Museot Kuntien kulttuuritoiminta Kirjastorakentaminen ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset Kuntien liikuntatoimi Kuntien nuorisotyö Yhteensä Arvio valtionosuuksien jakautumisesta Kunnat ja kuntayhtymät Kunnat Kuntayhtymät Yksityiset ) Kuntaliitokset alentavat kuntien lukumäärää. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Vuoden valtionosuusprosentti on opetustoimessa 41,89. Esi- ja perusopetuksen, kuntien kirjasto- ja kulttuuritoimen sekä asukaskohtaisesti rahoitetun taiteen perusopetuksen valtionosuusmäärärahat, yhteensä noin milj. euroa, on siirretty kuntien peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitetun valtionosuuden piiriin valtiovarainministeriön pääluokkaan luvun perusteluihin viitaten. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat Arpajaislain (1047/2001) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi itu määräraha otetaan vuosittain valtion talouson. Veikkaus Oy:n varsinainen tuotto vuodelle on 462,7 milj. euroa eli 11,8 % enemmän v talouson verrattuna. Tämä johtuu siitä, että tuotton lähtökohdaksi on otettu reaalisempi Veikkaus Oy:n tuotton kehitys. Tuotto on kohdennettu edunsaajille jakosuhdelain mukaisessa suhteessa. Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta tieteen tukemiseen 89,9 milj. euroa, momentilta taiteen tukemiseen 197,9 milj. euroa, momentilta liikunnan tukemiseen 128,5 milj. euroa ja momentilta nuorisonkasvatustyön tukemiseen 46,2 milj. euroa. Taiteen veikkausvoittovaroista ei enää vuonna rahoiteta kirjastojen valtionosuuksia. Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 vuodelle ehdotetaan 925,3 milj. euroa, mistä 462,7 milj. euroa eli 50,0 % myönnetään veikkausvoittovaroista. Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa 2003 TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP TP 2009 TA TA Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus 86,6 87,3 89,8 90,8 110,6 115,2 119,5 0 veikk.varat 58,6 59,0 48,5 39,9 36,5 24,7 13,1 0 budj.varat 28,0 28,3 41,3 50,9 74,1 90,5 106,4 0 25) Tiede 210,5 239,9 239,8 261,3 270,6 283,7 326,5 348,2 veikk.varat 75,8 75,7 75,7 79,5 76,6 77,1 81,3 89,9 budj.varat 134,7 163,8 164,1 181,8 194,0 206,6 245,2 258,3 Taide 228,0 243,2 260,0 274,3 281,6 311,2 350,3 385,5 veikk.varat 130,1 128,6 136,8 150,4 152,3 164,5 178,8 197,9 budj.varat 97,9 114,6 123,2 123,9 129,3 146,7 171,5 187,6 Liikunta 85,8 90,0 93,1 99,1 101,4 106,7 119,4 130,4 veikk.varat 83,9 88,1 90,0 97,8 100,1 104,0 116,1 128,5 budj.varat 1,9 1,9 3,1 1,3 1,3 2,7 3,3 1,8 Nuoriso 22,3 30,8 34,3 39,9 42,7 47,0 52,2 61,3 veikk.varat 20,7 28,6 31,5 35,2 36,0 37,4 41,8 46,2 budj.varat 1,6 2,2 2,8 4,7 6,7 9,6 10,4 15,0 25) Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus on siirretty vuodesta lukien rahoitettavaksi valtiovarainministeriön pääluokasta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa 348,4 351,4 334,0 362,9 365,0 383,2 417,9 462,7 Veikkausvoittovarat yhteensä 369,1 380,0 382,5 402,8 401,5 407,9 431,0 462,7 Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousn momenteilta (euroa) Veikkausvoittovarat Yleiset budjettivarat Yhteensä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille Valtionosuus ja -avustus museoille Liikunnan koulutuskeskukset Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Hallinnonalan tietohallinto Opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian toteuttamista jatketaan. Tietohallintostrategian linjausten mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin yhteistä tietopohjaa vahvistetaan ja uudet palvelut toteutetaan sähköisinä. Hallinnonalalla siirrytään kaikessa hallinnon sisäisessä ja virastojen välisessä toiminnassa yksinomaan sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon. Tietohallinnon kustannustehokkuutta parannetaan edelleen. Keskeisiä keinoja ovat yhteisten palvelujen ja muiden resurssien käytön lisääminen ja yhteistyö hankintojen toteuttamisessa. Tietohallintostrategian mukaisia hankkeita vuonna ovat: sähköinen asianhallinta, työryhmäpalvelu ja sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilytykseen liittyvät hankkeet. Tuottavuusohjelman vaikutukset Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Tuottavuusohjelman toimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä. Yliopistouudistuksen yhteydessä siirtyy yliopistojen ja harjoittelukoulujen henkilöstö valtion virastoja koskevan valtion budjettitalouden ulkopuolelle. Opetusministeriön hallinnonalalla toteutetaan tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna on noin 536 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosivähennykset opetusministeriön hallinnonalalla vuonna Opetusministeriö -6,0 Opetushallitus -12,4 Valtion yleissivistävät oppilaitokset -0,8 Valtion ammatilliset oppilaitokset -0,6 Opetusalan koulutuskeskus Opeko 26) -60,5 Yliopistot 27) -250,0 Harjoittelukoulut -16,2 Yliopistojen palvelukeskus Certia -160 Suomen Akatemia -4,0 Arkistolaitos -3,0 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus -2,4 Varastokirjasto -0,6 Valtion taidemuseo -4,4 Museovirasto -12,0 Näkövammaisten kirjasto -3,0 Yhteensä -535,9 26) Opetusalan koulutuskeskus Opeko ja Yliopistojen palvelukeskus Certia yhtiöitetään 27) Yliopistojen ja harjoittelukoulujen tuottavuustavoitteet sisällytetään uusimuotoisten yliopistojen valtionapuperusteisiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Vuoden talousesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset Opetusministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä. Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen, ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen kehittämisen (ammattistartin) ja ammatillisen koulutuksen lisättyjen opiskelijapaikkojen idaan pidemmällä aikavälillä pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja. Tyttöjen ja poikien segregoituneet opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti sukupuolineutraalisti. Toisaalta esimerkiksi liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Erityisenä painopisteenä liikuntatoimessa on sukupuolinäkökulman huomioonottaminen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämisessä. Nuorisotyössä rahoitusta voidaan tarvittaessa suunnata eriytetysti tyttöjen ja poikia koskeviin hankkeisiin. Monikulttuurisuuden lisääntyessä eriytetyn toiminnan tarve tulee kasvamaan. Opetusministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia ja ottaa nämä huomioon talousta laadittaessa. Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) 2009 varsinainen talous varsinainen talous Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) yleissivistävän koulutuksen perustamishankevaltuus 71,00 86,50 laajuuksien vahvistamisvaltuus 55,00 55, Valtionavustus vapaan sivistystyön perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) perustamishankevaltuus 1,00 1,00 laajuuksien vahvistamisvaltuus 1,50 1, Korkeakouluopetus ja tutkimus Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus 258,50 361, Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) perustamishankevaltuus 4,50 5,00 laajuuksien vahvistamisvaltuus 3,50 3, Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin (kiinteä määräraha) valtionavustus Svenska Teaternin peruskorjaukseen - 30, Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) perusparannus- ja pienhankevaltuus 1,80 1,60 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v varsinainen talous 1000 v. varsinainen talous 1000 Muutos % 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot Opetusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Koulutuksen ja korkeakoulujen inti (siirtomääräraha 2 v) Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) Opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) (62.) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön osalta (määräraha) Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (määräraha) (70.) Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v) Yleissivistävä koulutus Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (määräraha) Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) Ammatillinen koulutus Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 v. tilinpäätös 1000 v varsinainen talous 1000 v. varsinainen talous 1000 Muutos % 20. Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v) Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (määräraha) Aikuiskoulutus Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v) Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (määräraha) Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (määräraha) Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (määräraha) Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (määräraha) Valtionavustus vapaan sivistystyön perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) Korkeakouluopetus ja tutkimus Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Yliopistojen palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (määräraha) Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 v. tilinpäätös 1000 v varsinainen talous 1000 v. varsinainen talous 1000 Muutos % 51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (määräraha) Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (määräraha) Valtion rahoitus Aalto-yliopiston pääomaan (kiinteä määräraha) Valtion rahoitus Tampereen teknillisen yliopiston säätiön pääomaan (kiinteä määräraha) (50.) Yliopisto-opetus ja -tutkimus (60.) Tiede 70. Opintotuki Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Opintolainojen valtiontakaus (määräraha) Opintoraha ja asumislisä (määräraha) Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (määräraha) Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen (siirtomääräraha 2 v) Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (määräraha) Taide ja kulttuuri Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kansallisen audiovisuaalisen arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 v. tilinpäätös 1000 v varsinainen talous 1000 v. varsinainen talous 1000 Muutos % 08. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (määräraha) Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (määräraha) Valtionosuudet ja -avustukset museoille (määräraha) Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen (määräraha) Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) (36.) Euroopan kulttuuripääkaupunki hankkeen avustus (siirtomääräraha 2 v) Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (määräraha) Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (määräraha) Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (määräraha) Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin (kiinteä määräraha) Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen (siirtomääräraha 3 v) Kulttuuriviennin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (määräraha) Liikuntatoimi Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (määräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 v. tilinpäätös 1000 v varsinainen talous 1000 v. varsinainen talous 1000 Muutos % 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille (kiinteä määräraha) Nuorisotyö Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (määräraha) Nuorten työpajatoiminta, ehkäisevä huumetyö sekä tunnustuspalkinnot (siirtomääräraha 2 v) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Täydentävässä talousesityksessä opetusministeriön hallinnonalan valtionosuudet on mitoitettu ottaen huomioon tarkistettuun kustannustason muutoson perustuva valtioneuvoston antama asetus valtion rahoituksen perusteena käytettävistä opetus- ja kulttuuritoimen sekä vapaan sivistystyön keskimääräisistä yksikköhinnoista vuonna (724/2009). Tarkistus perustuu valtiovarainministeriön on kustannustason muutoksesta, jonka mukaan kuntien valtionosuuksien laskennan perusteena oleva kustannustason täysimääräinen tarkistus on noussut 0,2 prosenttiyksiköllä 2,6 prosenttiin. Kansanopistojen, kesäyliopistojen, valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten, opintokeskusten, ammatillisten erikoisoppilaitosten, teattereiden, orkestereiden ja museoiden tarkistetuissa yksikköhinnoissa vuodelle on otettu vastaava muutos huomioon. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Y l e i s t ä. Opetusministeriön hallinnonalalla talousesityksen painopisteitä ovat perusopetuksen, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laadun kehittäminen sekä aikuiskoulutuksen vahvistaminen. Nuorten koulutusmahdollisuuksien parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn suunnataan lisää määrärahoja. Perusopetus paremmaksi -ohjelmaan esitetään suunnattavaksi ensi vuonna yhteensä 62 miljoonaa euroa. Tästä ryhmäkokojen pienentämiseen suunnataan 30 miljoonaa euroa ja erityisopetuksen vahvistamiseen 15 miljoonaa euroa. Lisäksi kerhotoiminnan tukemiseen ohjataan 8 miljoonaa euroa. Myös taiteen perusopetuksen, joustavan perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi -toisena kielenä opetuksen voimavaroja lisätään. Hallituksen esityksessä painottuvat myös taiteen ja kulttuurin toimintaedellytysten varmistaminen, terveysliikunnan ja liikunnan kansalaistoiminnan edistäminen sekä nuorten sosiaalinen vahvistaminen. Kohonneet määrärahat parantavat kulttuurin toimintaedellytyksiä ja tuovat vakautta tilanteessa, jossa talouselämän yleinen epävarmuus olisi muuten vaikeuttamassa kulttuurin toimintaa. Valiokunta pitää oikeina myös liikuntabudjetin uusia tukimuotoja, joita ovat urheiluopistojen opintosetelikokeilu sekä nuorten harjoitteluohjelma liikuntajärjestöissä. Urheiluopistojen opintosetelityyppisillä avustuksilla on tarkoitus tukea vähävaraisten henkilöiden (esim. erityisryhmät, työttömät, ikääntyneet) terveyttä edistävää liikuntaa sekä maahanmuuttajien kotouttamista liikunnan avulla. Nuorten harjoitteluohjelman avulla on tarkoitus lieventää nuorisotyöttömyyttä tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia työharjoitteluun liikuntajärjestöissä. Taloustilanteen heiketessä joudutaan tarkasti harkitsemaan määrärahojen käyttö huomioiden erityisesti nuorten työllisyystilanne. Ensisijaisen tärkeää on nähdä laadukkaan koulutuksen merkitys investointina tulevaisuuteen ja keinona Suomen selviytymiselle taantumasta. Aikuiskoulutuspaikkojen lisäyksellä vastataan taantuman tuomiin kasvaneisiin tarpeisiin ja edistetään työllisyyttä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan monia lisämäärärahoja, jotka tukevat tätä tavoitetta. Niitä ovat ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen lisämäärärahat sekä korkeakoulutetuille suunnattava oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja ammattikorkeakoulututkintoon johtavan aikuiskoulutuksen tarjonnan lisääminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 Elvytyksen kannalta tärkeää on myös, että perustamiskustannusten valtionosuuksien myöntämisvaltuutta ja määrärahoja korotetaan. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että koulujen peruskorjaustarve on edelleen moninkertainen siihen verrattuna, mitä valtio voi perustamiskustannuksia tukea. Valtion osuuden määrä (25 50 %) johtaa myös monessa tapauksessa siihen, että perustamishankkeen aloitusta ei määrää kiireisin tarve vaan kunnan mahdollisuus vastata omasta rahoitusosuudestaan. Huomattava myös on, että koulujen ja kirjastojen perustamishankkeet ovat elvyttäviä toimenpiteitä. Siksi on tärkeää, että kohteiden valinnassa huomioidaan myös hankkeen tosiasialliset työllisyysvaikutukset. S y r j ä y t y m i s e n e h k ä i s e m i n e n. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn toimenpiteitä toteutetaan eri hallinnonaloilla, hallinnonalojen välisellä yhteistyöllä sekä lukuisien hankkeiden toimesta. Laajan, moniammatillisen yhteistyön lisäksi seudullisen yhteistyön tarve on lisääntynyt lasten ja nuorten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvissä asioissa. Yhteistyöhön perustuvien toimintamallien hyöty on näkynyt palvelujen tehostumisena ja monipuolistumisena lapsen tai nuoren näkökulmasta. Valiokunta pitää tärkeänä, että rakenteita ja järjestelmiä edelleenkin kehitetään syrjäytymisen estämistä tukevaan suuntaan. Ennalta ehkäisevät palvelut, kuten liikunta- ja nuorisotyö, kulttuuripalvelut ja koulun oppilashuolto, ovat ensisijaisesti nuorten kannalta tärkeitä, mutta myös kuntien kannalta huomattavasti taloudellisempia kuin syrjäytymisestä aiheutuvat toimenpiteet jälkikäteen hoidettuina. Monet lapset ja nuoret lisäksi selviytyisivät ongelmista huolimatta kohtuullisesti, jos he saisivat ajoissa tukea lähiyhteisöltä ja palveluista sekä onnistumisen kokemuksia esim. harrastuksissa. 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan osaamisen ja luovuuden perustaa. Opetusministeriön toiminnallista tuloksellisuutta koskevat alustavat tavoitteet: 1. Opetusministeriön strateginen toiminta on toimintaympäristön muutoksia ennakoivaa ja ministeriön toimialaa tehokkaasti ohjaavaa. Käynnistetään opetusministeriön strategian 2020 ja strategisten ohjelmien (sivistyksen voima, menestyvät alueet ja elinympäristöt, osallisuus ja yhteisöllisyys sekä kilpailukyky) toimeenpano. Laaditaan opetusministeriön tulevaisuuskatsaus. Jatketaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, kulttuuripolitiikan strategian, lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman sekä liikunnan edistämisen linjoista annetun periaatepäätöksen toimeenpanoa. 2. Tiedolla johtaminen tukee opetusministeriön päätöksentekoa ja strategista toimintaa. Kehitetään tieto- ja tilastotuotantoa sekä sektoritutkimusta ja tuotetaan politiikka-analyyseja toimialan yhteiskunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävistä asioista. Kehitetään ministeriön toimialan vaikuttavuusindikaattoreita strategisen toiminnan ja poliittisen päätöksenteon tueksi. 3. Säädösvalmistelun laatua kehitetään valtioneuvoston säädöspoliittisten linjausten mukaisesti. Laadun kehittämistä koskevat tavoitteet sovitaan osana tulosjohtamista. Vahvistetaan säädösvalmistelun johtamista, suunnitelmallisuutta ja osaamista. 4. Opetusministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelun ja seurannan kokonaisuutta kehitetään. Opetusministeriön toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista. Kehitetään toimialan ohjausjärjestelmiä. 5. Ministeriön johtamista ja toimintatapoja kehitetään. Uudistettu tulosjohtamisprosessi vakiinnutetaan. Riskienhallinta ja laadunvarmistus ovat osa toiminnan kehittämistä. Tehostetaan hankintamenettelyä tukevia toimintatapoja. 6. Toteutetaan opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelmaa. Opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian toteuttamista jatketaan tavoitteena siirtyä vuonna pääsääntöisesti sähköisiin asianhallinnan prosesseihin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

19 7. Henkilöstöjohtaminen ja henkilöstöpolitiikka tukevat asetettujen tulostavoitteiden saavuttamista ja henkilöstön työhyvinvointia. Kehitetään pitkäjänteistä ja ennakoivaa henkilöstösuunnittelua ja osaamista osana henkilöstöstrategian 2020 toimeenpanoa. 01. Opetusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman palkkaus-, matka-, kokous-, koulutus- ja tiedotus- sekä muihin vastaaviin toimintamenoihin. S e l v i t y s o s a : Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2009 budjetoitu varsinainen talous Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset ja työnantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä euroa) 53 VaEL-maksun muutokset Hallinnonalan tietohallinnon kehittäminen (siirto momentilta ) 800 Siirto momentilta (2 htv) 145 Siirto momentilta (1 htv) 63 Valtionosuusasioiden valmistelusta aiheutuvat menot siirtona momentille Arviointitoiminnan siirto momentille (-4 htv) -936 Siirto momentille (-1 htv) -38 Tuottavuustoimet (-6 htv) -176 Uudelleenkohdentaminen -450 Muu muutos yhteensä -266 Yhteensä -672 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys talousesityksen euroon nähden on euroa, mistä euroa aiheutuu yhtä henkilötyövuotta vastaavan palkkausmenon siirrosta momentille ja euroa valtionosuusasioiden valmistelusta aiheutuvista menoista siirtona momentille talous II lisätalous talous tilinpäätös Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) oppimateriaalin kehittämiseen 2) ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen 3) enintään euroa vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen sekä 4) euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen. S e l v i t y s o s a : Opetushallitus toimii opetustoimialan toimeenpano-, seuranta- ja kehittämisvirastona, joka toteuttaa toimialan normatiiviset opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden valmistelu- ja toimeenpanotehtävät, koulutuksen järjestäjien palvelukyvyn sekä tuloksellisuu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

20 den parantamiseen tähtäävän informaatio-ohjauksen ja hanketoiminnan. Opetushallitus seuraa koulutuksen järjestämistä ja koulutuksen tuloksellisuutta sekä toteuttaa virastolle erikseen säädetyt ja määrätyt hallinto- ja palvelutehtävät. Opetusministeriö asettaa Opetushallitukselle seuraavat tavoitteet: Normatiivinen ohjaus: Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen käynnistäminen sekä perusopetuksen tuntijaon valmistelun tuki. Ammattikoulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämisen tuki ja ammatillisten perustutkintojen, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteiden sekä ammattikoulutukseen valmistavien koulutusten perusteiden valmistelu ja päättäminen. Informaatio-ohjaus ja hanketoiminta: Koulutuksen palvelurakenteen, esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammattikoulutuksen, vapaan sivistystyön ja muun aikuiskoulutuksen sekä tukipalvelujen tuloksellisuuden parantamista tukevat kehittämis-, kokeilu- ja käynnistämishankkeet, joissa tuotetaan valtakunnallisia malleja, menetelmiä ja käytäntöjä. Perusopetuksen laadullisen kehittämisen hankkeen (Perusopetus paremmaksi -ohjelma) valtakunnallinen toimeenpano. Koulutuspoliittisia uudistuksia ja ajankohtaisia tarpeita toteuttavan opetustoimen henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutuksen toimeenpano. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen tuki ja ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositusten toimeenpanoon liittyvät tehtävät. Opetushallituksen suoritteet, kpl Koulutuksen järjestäminen ja koulutuksen tuloksellisuus: Koulutuksen rahoitusjärjestelmän tiedonkeruun, laskennan ja raportoinnin, koulutuksen indikaattorien ja kansainvälisen tiedonvaihdon, koulutuksen järjestämistä koskevien seurantaselvitysten sekä perusopetuksen ja ammatillisten koulutuksen oppimistulosten seuranta-intien toimeenpano. Erikseen säädetyt ja määrätyt tehtävät: Koulutusja tutkintotoimikuntien palvelut. Tutkintojen tunnustamisen ja siihen liittyvien kansainvälisten tehtävien ja valtionhallinnon kielitutkintojen ja auktorisoitujen kääntäjien tutkintojen toteuttaminen sekä eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmän kehittämistehtävien toteutus. Kuljettajadirektiivin toimeenpano. Opiskelijavalintapalvelujen (ammatillinen koulutus, lukiokoulutus, ammattikorkeakoulut, yliopistot) valtakunnallinen toteutus ja hakijarekisterien tietojen kokoaminen sekä koulutukseen hakeutumisen ja opiskelijaksi ottamisen yleinen tiedotus, neuvonta ja ohjaus. Valtion oppilaitosten ja Eurooppa-koulujen hallinto- ja tarkastustehtävät sekä koulutus- ja tutkintotoimikuntien asiantuntijapalvelut ja hallinto. Vähälevikkisen oppimateriaalin kustantaminen sekä maksullisten koulutustilaisuuksien sekä asiantuntijapalveluina tilattujen intien, konsultointien ja selvitysten toteuttaminen. Toiminnallinen tehokkuus Opetushallituksen tuottavuuden lisäämiseksi jatketaan sähköisten palveluiden ja toimintaprosessien kehittämistä. Kehitetään tuloksellisuuden seurannan tunnuslukuja ja raportointia. Opetushallituksen maksullisen palvelutoiminnan tavoitteena on tarjota ajankohtaistietoa ja tukea opetussektorin kehittämishaasteisiin sekä turvata pienilevikkisen oppimateriaalin saatavuus. Tavoitteena on liiketaloudellisen toiminnan taloudellisen kannattavuuden säilyminen supistuvilla markkinoilla Tuotokset ja laadunhallinta tavoite 1. Viranomaissuoritteet Opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet ja niiden muutokset Ammatillinen koulutus/yleissivistävä koulutus 6/- 8/4 28/- 20/6 32/- Näyttötutkinnon perusteet ja niiden muutokset Oppimistulosten inti Maksullisen palvelutoiminnan suoritteet Julkisoikeudelliset suoritteet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20