Volume nº1 Marraskuu 2006



Samankaltaiset tiedostot
Pääkirjoitus: Innovaatio elinikäisessä oppimisessa Seija Kulkki, Tapio Koskinen, Lluis Tarin


CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut Jussi Hurskainen

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Kansanvaellukset verkossa: uudet virtuaalitilat, joihin rakentaa kulttuuriidentiteettiään

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

etwinning Opettajien eurooppalainen verkosto

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Jean Monnet -verkostot (poliittiset keskustelut tiedemaailman kanssa)

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

Kulttuurialan eurooppalaista yhteistyötä

Yrittäjyydestä virtaa maaseudulle

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Erasmus+ ESIKUVAT YHTEISTEN ARVOJEN EDISTÄJÄT

Kasvan Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Munkkiniemen ala-aste

KA2 strategiset kumppanuushankkeet aikuiskoulutuksessa

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.

KOPIOINTILUPA YLIOPISTOILLE JA AMMATTIKORKEAKOULUILLE

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Jorma Kaimio toimitusjohtaja WSOY CMD, WSOY

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre

Kun ruotsi on hauskaa - laadunhallintamallin rakentaminen monimuotokurssille

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari?

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Sosiaalisen median ja Internet-palveluiden käyttöehdot opetuksessa. Elias Aarnio Innopark Oy / Educoss-hanke

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) /, annettu ,

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

KEITELEEN KUNTA Kärkihanke 1. LIITE 1

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Komission tiedonanto: Tekoälyn koordinoitu toimintasuunnitelma. Maikki Sipinen Työ- ja elinkeinoministeriö

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki Eija Wilen, CIMO

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207

NORDPLUS JUNIOR Aktiivista oppimista Pohjolassa ja Baltiassa

EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN KIELTENOPETTAJA 2010

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

Monilukutaito. Marja Tuomi

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen

YLIOPISTO-LEHDEN IDEA

Inklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

Pedagogisen koulutuksen ja opetuskokemuksen vaikutus yliopisto-opettajien opetuksellisiin lähestymistapoihin

Suoritusraportointi: Loppuraportti

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Inklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä

Transkriptio:

Volume nº1 Marraskuu 2006 Pääkirjoitus Uusi elearning Papers- julkaisu ilmestyy Pierre-Antoine Ullmo Artikkelit mgbl kännykkäpeliperusteinen opetus (mobile Game Based Learning): tulevaisuudennäkymiä ja käyttö oppimiseen sekä uraohjaukseen Cristina Cogoi, Daniele Sangiorgi ja Kussai Shahin Kielenopetuksen e-learning foorumien tyypilliset piirteet ja mahdollisuudet (kesä 2006) Sharon Monti Bonafede, Félix San Vicente ja Vanio Preti e-learning- menetelmien kehittely ja vaihto: käytännön kokemuksia kielenopetuksen e-välineiden suunnittelusta Euroopan vähemmistökielten tueksi Ian Roffe e-learning ja korkeakouluopetus Tapio Varis Käyttäjälähtöinen sisältö konstruktivistisessa oppimisympäristössä Jean Johnson ja Jonny Dyer elearning Papers elearning Papers on Euroopan komission elearningeuropa.info-portaalin julkaisu. Portaali edistää tietotekniikkojen käyttöä elinikäisessä oppimisessa. Toimitus: P.A.U. Education, S.L. Email: editorial@elearningeuropa.info Ellei toisin ilmoiteta, julkaisun tekstit ovat Creative Commons 2.5 "lähde mainittava-ei kaupallinen-ei toisen osana" lisenssin alaisia. Niitä voidaan kopioida, levittää ja esittää ehdolla, että kirjoittaja ja julkaisija (elearning Papers) ilmoitetaan. Kaupallinen käyttö tai teoksen käyttäminen toisen teoksen pohjana tai muunneltuna ei ole sallittua. Voit lukea tarkat lisenssin antamat oikeudet osoitteesta http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/2.5/deed.en.

Pääkirjoitus: Uusi elearning Papers- julkaisu ilmestyy Vuonna 2002 Euroopan komissio aloitti elearningeuropa.info- portaalin tukemaan opetusta erilaisin multimediaan ja muihin tekniikoihin perustuvin työkaluin. Portaali on siitä lähtien helpottanut laadukkaan sisällön käyttöä opetuksessa ja kannustanut vuoropuheluun ja yhteistyöhön opetusalan uusien tekniikoiden alueella. Paljon on tapahtunut tässä välissä ja opetuksen sekä uusien tekniikoiden alalla on syntynyt aivan uusia tarpeita ja haasteita. Saatuamme aikaan keskustelua ja kerättyämme suuren määrän e-learning tietoa aloitamme nyt myös toimittamaan verkkojulkaisua nimeltään elearning Papers, joka sisältää e-learning- alueeseen liittyviä artikkeleita, haastatteluja ja hyviä käytäntöjä. elearning Papers- julkaisun pyrkimyksenä on antaa artikkeleille lisää näkyvyyttä ja tarjota tiukemman toimitusseulan ansiosta lukijoille rakenteellisesti selvempiä ja laadukkaampia kirjoituksia. Haluamme lisätä uuden ulottuvuuden Euroopan e-learning-alan tiedonvaihtoon ja kannustaa sen tutkimusta. Julkaisu kattaa elearningeuropa.info- portaalin kaikki neljä pääaluetta: koulut, korkeamman asteen koulutus, täydennyskoulutus ja työ, sekä oppiminen ja yhteiskunta. Joka toinen kuukausi julkaistava elearning Papers tarjoaa kaikille kiinnostuneille mahdollisuuden saada kirjoituksensa julkaistuksi koko Euroopassa. Jatkamme myös portaalin käyttäjien omien artikkeleiden, haastattelujen ja hyvien käytäntöjen julkaisemista. Jokaisesta artikkelista tehdään yhteenveto joka on luettavissa yhdeksällätoista Euroopan kielellä, joten lukijoilla on käytössään enemmän aineistoa omalla kielellään ja he löytävät helpommin tarvitsemansa tiedon. Artikkelit ovat luettavissa kokonaisuudessaan alkukielellään. Tästä ensimmäisestä painoksesta löydät lukuisia artikkeleita, joissa jokaisessa on oma näkökulmansa Euroopan e-learning-kehitykseen: - Ian Roffe kertoo uusista e-kielityökaluista Euroopan vähemmistökielille. - mgbl mobile game-based learning -projektin tutkijat kirjoittavat siitä, miten hankkeessa on tutkittu langattomien laitteiden käyttöä eri koulutus- ja kulttuuritason omaavien nuorten keskuudessa. - Sharon Monti, Félix San Vicente ja Vanio Preti tarkastelevat e-learning-menetelmin tapahtuvaa kielen oppimista ja opetusta. - Jean Johnson ja Jonny Dyer osoittavat käyttäjien tuottaman sisällön tärkeyden uusia pedagogisia ratkaisuja hahmoteltaessa. Lopuksi - Tapio Varis tähdentää rajat ylittävän yhteisen eurooppalaisen virtuaalikoulutuksen tärkeyttä. Toivomme, että tämä aloite kannustaa sinua eteenpäin ja hyödyttää sinua toiminnassasi. e-learning-tutkijat ja kaikkien tasojen toimijat ovat tervetulleita lähettämään aineistoa julkaistavaksi. Otamme mielellämme vastaan myös ehdotuksiasi ja ideoitasi julkaisun kehittämiseksi. Toivomme, että pidät ensimmäisestä painoksestamme. Pierre-Antoine Ullmo elearning Papers www.elearningpapers.eu 2

Kussai Shahin Director, ASTER Cristina Cogoi ASTER Daniele Sangiorgi ASTER ASTER Scienza Tecnologia Impresa - S.Cons.p.a. (Italy) Projektin tavoitteena on suunnitella tapaamispaikka jossa tehokkaasti ideoidaan ja kehitetään pelejä m- learning- ja m-guidancekäyttöön kriittistä päätöksentekoa ja siirtymätilanteiden valintoja silmällä pitäen. m-opetus, m-ohjaus, m-pelit. http://www.elearningeuropa.info/ files/media/media10911.pdf mgbl kännykkäpeliperusteinen opetus (mobile Game Based Learning): tulevaisuudennäkymiä ja käyttö oppimiseen sekä uraohjaukseen mgbl kännykkäpeliperusteinen opetus (mobile Game Based Learning) on tutkimushanke jossa pyritään parantamaan oppimisen ja uraohjauksen tehokkuutta ja vaikutuksia nuorista koostuvassa kohderyhmässä matkapuhelinpeleihin perustuvin innovatiivisin opetus- ja ohjausmenetelmin. 1. lokakuuta 2005 alkanut projekti on STReP (Specific Targeted Research Project)- projekti, EU tukee sitä kolmen vuoden ajan kuudennen puiteohjelman kautta, ja sen strategisena tavoitteena on Tieto- ja viestintätekniikoiden tutkimusponnistusten integraation vahvistaminen laajentuneessa Euroopassa, tietoyhteiskuntatekniikoiden (IST) perustavoitteiden reuna-alueille sijoittuva tutkimusalue. Hankkeen idea perustuu siihen tosiasiaan, että langattomat laitteet ovat nykyään erittäin yleistyneitä ja etenkin matkapuhelimet ovat se, mikä eri koulutus- ja kulttuuritason omaaville nuorille on yhteistä. Useissa tutkimusprojekteissa on myös osoitettu pelaamiseen perustuvan oppimisen tärkeys ja hanke pyrkiikin hyödyntämään langattomien tekniikoiden mahdollisuuksia kehittämällä uusia m-learning muotoja yhteiskäyttöön klassisten e-learning- mallien kanssa. Projektin tavoitteena on suunnitella tapaamispaikka jossa tehokkaasti ideoidaan ja kehitetään pelejä m-learning- ja m-guidance- käyttöön kriittistä päätöksentekoa ja siirtymätilanteiden valintoja silmällä pitäen. Sen lisäksi projektissa kehitetään kyseisen foorumin pohjalta kaksi pelien prototyyppiä, joiden sisältö liittyy e-terveyteen (e-health), verkkokauppaan (e-commerce) ja e-ohjaukseen (e-guidance). MGBL täyttää EU:n kaksitahoista tarvetta: tarve tukea päätöksentekoa kriittisissä tilanteissa - ei vain kognitiivisella, vaan myös tunnetasolla - ja sen seurauksena tarve pioneerityöhön uudella m-learning- alalla. Hanke perustuu "alhaalta ylös"- lähestymistapaan, jossa puhelinpelien käyttäjät ja asiantuntijat on alusta lähtien otettu mukaan erityisin haastatteluin ja kohderyhmin kolmella analyysialueella: e-guidance, e- health ja sähköinen liiketoiminta. Tulevassa alan työssä selvitetään teknisten näkökohtien lisäksi erityisesti käyttäjäkokemuksia ja tulosten arviointia painopisteen pitämiseksi käyttäjien todellisissa tarpeissa. Tiedon levitys tuloksista pyrkii luomaan kokemuksiin perustuvaa tietoryhmää joka helpottaisi asiantuntemuksen liikkumista m-learning yhteisössä ja projektin tulosten käyttöä tulevissa pelaamiseen pohjautuvissa m-learning- tutkimuksissa. elearning Papers www.elearningpapers.eu 3

Sharon Monti Bonafede CLIRO Vanio Preti CLIRO Félix San Vicente Director, CLIRO CLIRO - Centro Linguistico dei Poli Scientifico-Didattici della Romagna, University of Bologna Jokaiseen kurssiin liittyi kerätyn määrällisen ja laadullisen aineiston tarkka analyysi joka on erittäin arvokas tietolähde tulevia e- learning- hankkeita suunniteltaessa. kielenopetus, opetusjärjestelmät, oppimisaihio, arviointi, tulosten arviointi, seuranta. Kielenopetuksen e-learning foorumien tyypilliset piirteet ja mahdollisuudet (kesä 2006) Artikkelissa kerrotaan lukuvuonna 2005-2006 CLIRO kielikeskuksessa tapahtuneesta e-learning kielenopetuksesta (Bolognan yliopisto). Tutkimus pohjautuu eri e-learning kohtauspaikkojen (LMS) tyypillisten piirteiden ja mahdollisuuksien analyysiin, jonka perusteella tutkimusryhmämme selvitteli kielikurssien erityistarpeita (Monti, FSV, Preti, 2006). Kun ensin oli määritelty kielenopetukseen soveltuvan LMS:n perusvaatimukset (muun muassa vuoropuhelu/yhteistyö lähestymistapa, käytettyjen välineiden joustavuus, sekä käyttökelpoisuus ja yhteensopivuus muiden e-opetusjärjestelmien kanssa), suunniteltiin ja toteutettiin joitakin sulautetun opetuksen kursseja kokeiluvaihetta varten. Niillä oli kaksi tavoitetta: toisaalta valittujen välineiden, oppimisaihioiden (SCORM standardi) muotoon kehitetyn sisällön ja valittujen metodien kokeilu; toisaalta seurata käytettyjen tekniikoiden, kehitysmahdollisuuksien ja uusien toimintojen tehokkuutta kielenopetuksen innovatiivisten metodien ja tekniikoiden testauksessa. Palaute ja käytännön kokemukseen perustuva aineisto tuotettiin hyödyntämällä lukuisia valvonta-, seuranta- ja arviointivälineitä, joita käytettiin projektinhallintaan (arviointi), opiskelijoiden oppimisprosessiin ja oppimistuloksiin (tulosten arviointi). Jokaiseen kurssiin liittyi kerätyn määrällisen ja laadullisen aineiston tarkka analyysi (seuranta-aineisto, oppimistulokset, kyselylomakkeista saadut kommentit ja ehdotukset, jne.), joka on erittäin arvokas tietolähde tulevia e-learning- hankkeita suunniteltaessa. Tutkimuksen päämääränä oli lyhyesti sanoen kerätä hyödyllistä tietoa ja määrittää kielenopetuksen uusien tekniikkojen tehokkaalle käytölle kriteerit, jotka takaavat CLIRO kielikeskuksessa testattujen e-learninghankkeiden laadun. Lähestymistavan tehokkuuden kokeilemisen jälkeen voidaan eri kielien e-learning kurssien projektihallintaan hahmottaa sisäisiä suuntaviivoja ja käytännön ehdotuksia (prosessin toisto), ottaen kuitenkin huomioon yhteisissä eurooppalaisissa puitemäärittelyissä osoitetut eri kielten ja eri oppimistasojen erityistarpeet. http://www.elearningeuropa.info/ files/media/media11005.pdf elearning Papers www.elearningpapers.eu 4

University of Wales, Lampeter (UK) Ian Roffe Director of the Centre for Enterprise, European and Extension Services Henkilökunnan poliittisen tietoisuuden on oltava riittävän vahva tarvittavan tuen ja yhteistyön helpottamiseksi yhteistyökumppanien ja virallisten hallintolaitosten kanssa. e-learning, Interreg, kielityökalut, kansainvälinen yhteistyö. http://www.elearningeuropa.info/ files/media/media11003.pdf e-learning- menetelmien kehittely ja vaihto: käytännön kokemuksia kielenopetuksen e- välineiden suunnittelusta Euroopan vähemmistökielten tueksi Kun e-learning- ratkaisuja on runsaasti saatavilla kilpailu kiristyy ja pienille ryhmille tuotteita tarjoaville markkinaraot ovat tärkeitä. Eu:ssa on käytössä lukuisia eri kieliä, joten kieliohjelmat ovat tärkeä osa Euroopan e-learning- tuotantoa. EU:n vähemmän puhuttujen kielten e-opetuksen tueksi on jouduttu kehittämään uusia e-työkaluja. Se edellyttää resurssitutkimusta ja EU politiikkojen sekä ohjelmien vaikutus on alueellisella tasolla erittäin merkittävää. Epävirallisen lähentymisprosessin seurauksena syntyi yhteinen hanke onlinetyökalujen kehittämiseksi kymrin (Wales) ja iirin (Irlanti) kielille. Seuraavassa kuvaillaan sen asiayhteyksiä, alueellisia tekijöitä, vaikeuksia ja ratkaisuja. Sovellusalue on siinä mielessä tavallisuudesta poikkeava, että se koskee kieliin liittyviä tietopankkiohjelmia, mutta seitsemän yleisluontoista projektin kehityskertomusta ovat käsittelykelpoisia ja kuvattavissa. Aloitteiden välinen verkkovuoropuhelu tarjoaa lukuisia e-learningmetodien kehittämisen mahdollisuuksia ja alueellisella tasolla on yleensä tarpeeksi tietoa merkittävien aloitteiden sovittamiseen toisiinsa. Henkilökunnan poliittisen tietoisuuden on oltava riittävän vahva tarvittavan tuen ja yhteistyön helpottamiseksi yhteistyökumppanien ja virallisten hallintolaitosten kanssa. Kansainvälisessä ryhmän rakentamisessa olisi otettava huomioon eritasoinen henkilökunta ongelmista keskustelun helpottamiseksi - käyttöliittymä olisikin suunniteltava helposti päivitettäväksi käyttäjien tarpeiden mukaan. Markkinointia voidaan tehdä monella tavoin, esimerkiksi ylläpitämällä ja päivittämällä tuoretta ja mielenkiintoista sivustoa, joka houkuttelee kysyjiä ja kansainvälisiä rekisteröitymisiä verkosta, järjestämällä erityisiä esittelytapahtumia, jotka on suunniteltu sattumaan yksiin kurssin tärkeiden merkkipaalujen kanssa ja tekemällä tippaannostelujärjestelmällä paikallisuutispalvelu, joka pitää yllä kiinnostusta ja rekisteröitymisvirtaa. Sivuston seurannasta saadaan nopea ja yksityiskohtaisen tarkka kuva markkinoinnin vaikutuksesta. Tulosten arviointi on tärkein tehtävä ja tarve heti hankkeen aloituspäivästä lähtien. On kerättävä mahdollisimman paljon kehittelytietoa mukaan lukien suunnitellut ja odottamattomat tulokset. Tulosten arvioinnissa otetaan mukaan sosiaaliasiat ja kulttuuriset tarpeet, ympäristön antama oppimistuki ja hallinnointi. Tehokkaasta tulosten arvioinnista saattaa syntyä merkittävää palautetta ja se on yhdessä pätevän tuloksista tiedottamisen kanssa kätevä työkalu innovaatiodynamiikan ylläpitoon. elearning Papers www.elearningpapers.eu 5

Tapio Varis Professor and Chair of Media Education University of Tampere, Finland Tarvitaan yhteistä eurooppalaista virtuaaliopetusta ja eurooppalaista loppututkintojärjestelmää. elinikäinen oppiminen, eurooppalainen virtuaaliopetus, yliopistot, digitaalinen sisältö. http://www.elearningeuropa.i nfo/files/media/media11006. pdf Artikkeli on alunperin julkaistu teoksessa e- Learning Conference 2005: Towards a Learning Society 2005. e-learning ja korkeakouluopetus Euroopan yliopistojen 500 vuoden perinteet kohtaavat suurimmat haasteensa 2000-luvulla. Valistuksen aikana Kantin hengessä korostettiin ihmisjärkeä. Humboldtin 1800-luvun perinne ylistää kulttuuria ja sivistystä. Sitä leimaa holistinen ihmiskäsitys korkeakouluopetuksen päämääränä. Vision korvasi 1900-luvun lopussa huippuyksiköiden idea. Ne ovat erittäin erikoistuneita, mutta kapea-alaisesti tietoon suhtautuvia. Sivistyksen idea rappeutui tekno-byrokratiaksi. Tämä suuntaus on vielä voimistunut yliopistojen markkinasuuntautuneisuudesta, jonka seurauksena suositaan tutkimusalueita, joista ansaitaan rahaa. Myös yliopistokonserneja syntyy, etenkin silloin kun on mahdollista hyödyntää uusia e-learning- ja muita langattomia menetelmiä. Tarvitaan yhteistä eurooppalaista virtuaaliopetusta ja eurooppalaista loppututkintojärjestelmää. Euroopan verkkoyliopistoportaalin palveluihin saattaisi kuulua verkkopohjaisia tai verkosta tuettuja kursseja ja opintoohjelmia, tiedonhaku, yhteistyö ja vaihto, yhteisten nimittäjien hahmotus, omistusoikeudet ja sitoumustodistukset. Laatutekijöihin kuuluvat avoimuus, vertailuanalyysi (benchmarking), metatietorakenne, käyttäjäkatsaukset, mallien ja parhaiden käytäntöjen jakaminen, vaihtojärjestelmä ja työkalukuvaukset, sekä käyttäjäkokemukset. Virtuaalikoulutusta on Euroopassa tähän mennessä tarjottu lähes ainoastaan valtakunnallisella tasolla, eikä toistaiseksi ole juurikaan syntynyt valtioiden rajoja ylittävää yhteistyötä. Useissa maissa on perustettu valtakunnallisia laitoksia osaamiskeskuksineen (Ranska, Alankomaat, Suomi, jne.), ja toisaalta on myös olemassa yksittäisiä e- yliopistoja ja projektikohtaisia kansallisia aloitteita. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeita syntyy ja uusia sisällöntuottajia on ilmestynyt yritys- ja tiedotusvälinemaailmasta. Laadunvarmistuksesta ja laatutodistuksista, sekä kansainvälisestä strategisesta yhteistyöstä keskustellaan laajasti. Suomessa on tapahtunut viime vuosina seuraavaa kehitystä e-learningmenetelmien soveltamisessa korkeakouluopetukseen: - Muutoksia hallinnossa: aikaisemmin yliopiston johto määräsi osastot ja tiedekunnat soveltamaan työskentelyynsä e-opetuksen menetelmiä. Ratkaisu siihen oli tuolloin tiedekunnan henkilöstön täydennyskoulutus. Nykyään on kuitenkin saatavissa strategisia palveluja, joita yliopistot voivat hyödyntää osastotasolla. Tähän keskeltäulos lähestymistapa vaatii osastojen ja tiedekuntien johtajien panosta. - Suuntauksena on edistää yhteistyötä parhaiden tutkimukseen ja opetukseen keskittyvien yliopistojen välillä niin, että laadukas aineisto olisi kaikkien saatavilla. Eurooppalainen yliopistojen välinen opetusportaali on rakenteilla. - Yhteisiä tukirakenteita ja opintoviikkojärjestelmiä kehitetään sellaisten mukaan valittujen eurooppalaisten yliopistojen välillä, jotka pystyvät takaamaan liikkuvuuden ja toimivat rakenteet. Osanottajayliopistojen opiskelijat pystyvät ottamaan osaa tutkimukseen pohjautuvaan opetukseen. Kursseille on myös kehitetty hakumoottoreita. elearning Papers www.elearningpapers.eu 6

Jonny Dyer TheCademy, UK Jean Johnson Director, TheCademy, UK Mikäli yhteisön sosiaalinen rakenne synnyttää luottamusta ja itseluottamusta, yksilöt pystyvät itsenäiseen oppimiseen ja heille syntyy yhteisön avustuksella tunne oppimisen omistajuudesta. konstruktivistinen, sisältö, käyttäjämääritteinen, yhteisö. http://www.elearningeuropa.inf o/files/media/media11007.pdf Käyttäjälähtöinen sisältö konstruktivistisessa oppimisympäristössä Digitaaliajan myötä syntyy uusia opetusmenetelmiä jotka korostavat yhteistyötä, sisäistämistä, harkintaa ja kertausta oppituntien sijasta; monet silti pitävät internetiä ainoastaan kätevänä perinteisen materiaalin jakelukanavana. "Sisällöntarjontamallin" vallitessa opiskelijan osanottomahdollisuudet rajoittuvat usein monivalintakysymyksiin tai vaatimattomiin yhteisötyökaluihin jotka eivät riitä 2000-luvun nopeasti muuttuvan ja haastavan opetuskulttuurin tarpeisiin. Saatavissa olevan tiedon määrän huimasti kasvaessa taidot ja kyky sen käsittelyyn jäävät nopeasti jälkeen. Tulevaisuudessa menestyksen määrää esimerkiksi kyky käyttää uusia tekniikoita tai hallita sosiaalista vuoropuhelua multimediatyökaluilla. Tutkimuksessa päätellään, että verkkoyhteisön käyttäjien tuottama sisältö on tärkeää uusien oppimismenetelmien kehittelyssä. Mikäli yhteisön sosiaalinen rakenne synnyttää luottamusta ja itseluottamusta, yksilöt pystyvät itsenäiseen oppimiseen ja heille syntyy yhteisön avustuksella tunne oppimisen omistajuudesta. Kriittisen ja itsenäisen ajattelukyvyn kehittyminen tukee oppimista. Oppiminen on tehokkaimpaa, kun oppilaan kiinnostus herää ja saatava tieto vastaa hänen tarpeitaan. Oppilaat hyötyvät yhteisön jäsenyydestä ollessaan mukana vuoropuhelussa, vaihdossa ja yhteistyössä. Opiskeluyhteisöstä opiskelijat ammentavat itseluottamusta ja hallintakykyä. Yhteisöstä he löytävät kannustavan oppimistilan, jossa he voivat yhteistyössä ja muiden tuella pyrkiä yhteisiin tavoitteisiin. Yhteisöhengen kautta määrittyvät yhteiset piirteet käyttäjäjohtoiselle ja osallistujien tuottamalle sisällölle. Artikkeli on alunperin julkaistu m-icte 2005 kongressijulkaisussa: Recent Research Developments in Learning Technologies (2005) Edit. A. Méndez-Vilas & co. http://www.formatex.org/mic te2005/book.htm elearning Papers www.elearningpapers.eu 7