PETRA VIITANEN Terveyskeskuksen vuodeosaston rakenteiden kunnon selvittäminen OPINNÄYTETYÖT, RAKENNUSTERVEYS 2013
PETRA VIITANEN Terveyskeskuksen vuodeosaston rakenteiden kunnon selvittäminen Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Itä-Suomen yliopisto Kuopio 2013 Aihealue: Rakennusten terveellisyys
Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate aducate-julkaisut@uef.fi http://www.aducate.fi/rakennusterveyskoulutus
TIIVISTELMÄ: Terveyskeskuksen vuodeosaston rakenteiden kunto tutkittiin tulevaa muutossuunnitelmaa varten. Rakennuksessa työskentelevien henkilöiden raportoima oireilu viittasi huonoon sisäilmaan ja tutkimuksessa selvisikin ongelmia mm. ilmanvaihdossa sekä rakenteissa. Rakennusta tutkittiin aistinvaraisesti, kosteusmittauksin, rakenneporauksin sekä näytteidenottojen avulla. Tutkimuksen perusteella kellarikerroksen maanvarainen lattialaatta oli lähes kauttaaltaan kostea/märkä. Lisäksi rakennuksessa oli erilaisia mikrobi- ja kosteusvaurioita. Rakennuksessa ei havaittu olevan yhtä selvää syytä oireiluun, vaan henkilökunnan oireilu koostuu todennäköisesti monen eri tekijän summasta. AVAINSANAT: Kuntotutkimus, sisäilmasto, ilmanvaihto, mineraalikuidut, lämpökuvaus ABSTRACT: Structural condition was researched for incoming alteration planning for the inpatient of the health center. The staff of the building was reported for symptoms which referred to the poor indoor air. There were problems for examples in the ventilations and the structures. The building was researched by sensory, moisture measurements, drilling structures and sampling. On the basis of the research there was moisture all over the slab. In addition there were different microbiological and moisture damages in the building. The symptoms of staff are probably caused by many different factors. KEYWORDS: Condition survey, indoor air, ventilation, mineral fibers, thermal imaging
Esipuhe Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää terveyskeskuksen vuodeosaston rakenteiden kuntoa tulevaa muutostyötä varten. Lisäksi rakennuksessa on todettu sisäilmaongelmia, sillä rakennuksessa työskentelevillä henkilöillä on esiintynyt oireilua. Tutkimus osoitti, että rakennuksessa työskentelevien henkilöiden oireille ei löytynyt yhtä selvää syytä, vaan sisäilmaongelma oli monen eri tekijän summa. Kiitos työnantajalleni mahdollisuudesta suorittaa rakennusterveysasiantuntijakoulutus sekä koulutuksen järjestäjille. 19.4.2013 Petra Viitanen
Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 PERUSPERIAATTEET... 1 1.2 RAKENNUSTEKNISET TUTKIMUKSET... 1 1.3 MIKROBITUTKIMUKSET... 3 1.4 TERVEYDELLISET TUTKIMUKSET... 4 1.5 KEMIALLISET TUTKIMUKSET... 4 1.6 TERVEYDELLISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET... 5 2 TUTKIMUSKOHDE JA TUTKIMUKSEN TAVOITTEET... 7 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT MITTALAITTEET... 8 3.1 AISTINVARAISET ARVIOT, KÄYTTÄJIEN HAVAINNOT JA OIREILU... 8 3.2 SISÄILMASTO... 8 3.3 KOSTEUSMITTAUKSET... 9 3.4 RAKENTEIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT... 9 3.5 MATERIAALIEN MIKROBIT... 10 3.6 HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET... 10 3.7 LÄMPÖKUVAUS... 10 3.8 TUTKIMUKSESSA KÄYTETYT MITTALAITTEET JA PALVELUT... 11 4 TULOKSET JA HAVAINNOT... 12 4.1 KÄYTTÄJIEN HAVAINNOT JA OIREILU... 12 4.2 SISÄILMASTO... 14 4.2.1 Painesuhteet... 14 4.2.2 Ilmanvaihtokoneen toiminnan sekä kunnon tarkastus... 15 4.2.3 Hiilidioksidipitoisuuksien sekä lämpötilojen ja suhteellisen kosteuden mittaus... 16 4.2.4 Teollisten mineraalikuitujen määritys... 17 4.2.4.1 Geeliteippinäyte... 17 4.2.4.2 Suodatinkangasnäyte... 17 4.3 LATTIOIDEN KOSTEUSMITTAUKSET... 18 4.3.1 Kellarikerros... 18 4.3.2 Osasto 1... 19 4.3.3 Osasto 2... 20 4.4 RAKENNEOSAT... 22 4.4.1 Ulkoseinät... 22 4.4.2 Väliseinät... 24 4.4.3 Alapohjat... 26 4.4.3.1 Märkätilat... 27 4.4.4 Välipohja... 28 4.4.5 Yläpohja ja vesikatto... 29 4.5 SISÄKATTOJEN VESIJÄLJET... 31 4.6 ULKOPUOLISET AISTINVARAISET HAVAINNOT... 32 4.7 ULKOSEINIEN LÄMMÖNERISTEIDEN MIKROBIT... 32 4.8 HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET... 33 4.9 LÄMPÖKUVAUS... 34 5 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 35
6 JOHTOPÄÄTÖKSET... 36 LÄHDELUETTELO LIITTEET
TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetty kalusto ja palvelut Taulukko 2. Hiilidioksidipitoisuusmittaukset muutamista tiloista Taulukko 3. Kahden viikon pölylaskeuman tulokset Taulukko 4. Suodatinkangasnäytteiden tulokset Taulukko 5. Kellarikerroksen lattian kosteusmittaustulokset Taulukko 6. Osaston 1 lattian kosteusmittaustulokset Taulukko 7. Osaston 2 lattian kosteusmittaustulokset Taulukko 8. Rakennuksen ulkoseinän eristeestä otettujen mikrobinäytteiden näytteenottokohta ja analyysitulos Taulukko 9. VOC tulokset: osasto 2, päivähuone, kostea/märkä kohta Taulukko 10. VOC tulokset: osasto 1, käytävä, kuiva kohta Taulukko 11. VOC tulokset: kellari, käytävä, märkä kohta KUVALUETTELO Kuva 1. Alkuperäiset seinärakenteet: ulkoseinä, maanvastainen seinä sekä aulan maanvastainen seinä Kuva 2. Kellarin väliseinässä näkyy jälkiä kosteudesta Kuva 3. Kellarin putkistojen koteloinnin lastulevy on mikrobivaurioitunut Kuva 4. Väliseinässä näkyy jälkiä kosteudesta. Seinän takana huuhteluhuone Kuva 5. Osaston 1 huuhteluhuoneen iv-koneen kondenssiputken läpiviennistä pääsee vettä väliseinän sisään. Tästä kohtaa on valunut todennäköisesti vettä myös alakertaan Kuva 6. Alkuperäisten piirustusten mukainen maanvastainen lattiarakenne Kuva 7. Pesuhuoneiden lattian laatat irtoavat todennäköisesti märän lattiarakenteen takia Kuva 8. Lattiarakenne vastaa alkuperäisten piirustusten mukaista suunniteltua rakennetta Kuva 9. Alkuperäisten suunnitelmien mukainen välipohjarakenne väestönsuojan yläpuolella Kuva 10. Yläpohjan ja vesikaton rakenne alkuperäisten piirustusten mukaan Kuva 11. Rakennuksessa on bitumihuopakatto, jonka päällä on sepeliä ja sammalta Kuva 12. Osaston 2 päivähuoneen katossa on useampi vesijälki
KESKEISET LYHENTEET JA SYMBOLIT Kuntotutkimus Mikrobi Mikrobikasvusto Ilmanvaihto VOC Suhteellinen kosteus Rakennustekninen tutkimus, jossa selvitetään rakenteiden, rakennusosien ja koneteknisten järjestelmien kunto käyttämällä mittauksia, rakenteiden avaamista ja laboratoriotutkimuksia. Mikrobeilla tarkoitetaan home- ja hiivasieniä sekä bakteereita. Rakennuksen sisäpinnoilla, pintojen alla tai rakenteiden sisällä kasvava home-, hiiva ja bakteerikasvusto, joka on silminnähtävää tai varmennettu mikrobiologisten analyysien avulla. Tapahtuma, jossa tilaan tulee ja sieltä poistuu ilmaa. Ilmanvaihdon tarkoituksena on ylläpitää tilassa sopivaa ilman laatua. volatile organic compound=haihtuva orgaaninen yhdiste prosenttiluku, joka ilmaisee, kuinka paljon ilmassa on vesihöyryä siihen nähden, mitä kyseisessä lämpötilassa voi olla enimmillään vesihöyrynä. LIITTEET Liite 1 Pohjakuvat, joissa kosteusmittauksien paikat sekä kuitujen määritys kohdat Liite 2 Analyysivastaus, mineraalikuidut geeliteipiltä Liite 3 Analyysivastaus, mineraalikuidut suodatinkankaalta Liite 4 Analyysivastaus, VOC-analyysi FLEC-näytteestä Liite 5 Analyysivastaus, materiaalinäytteiden mikrobit Liite 6 Lämpökuvausraportti Liite 7 Lämpökuvaliite Liite 8 Lämpökuvien paikat pohjakuvissa
1 Johdanto 1.1 PERUSPERIAATTEET Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus on oleellinen osa rakennuksen kosteusvaurioiden korjaushanketta. Kosteusvaurioiden syiden ja seurausten selvittäminen on tärkeää, jotta voidaan valita oikeat korjausmenetelmät. Kuntotutkimuksen avulla saadaan lähtötiedot rakennuksen sisäilmaston ja kosteusvaurion korjaus-/muutossuunnittelulle ja toimenpiteille. Kuntotutkimuksessa selvitetään rakenteiden korjaustarve, eli käytetyt rakenteet ja niiden riskit, vauriot, niiden tyyppi, syyt, laajuus, aste, vaikutukset ja eteneminen sekä syntymekanismi. Tarkoituksena on määrittää vaurion ja sen syiden poistamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja arvioida lisätutkimusten ja jälkiseurannan tarvetta. Rakennus, jossa havaitaan kosteusvaurion seurauksena syntyneitä haitallisia mikrobikasvustoja, katsotaan homevaurioituneeksi rakennukseksi. Yleensä kosteusvaurion merkkejä ovat näkyvät kosteusvauriot, homeen haju sekä rakennuksen käyttäjien oireilu. (Sisäilmayhdistys ry, Ympäristöopas 28) 1.2 RAKENNUSTEKNISET TUTKIMUKSET Rakennustekniset tutkimukset alkavat rakennuksen dokumentteihin tutustumisella sekä kierroksella rakennukseen, jolloin tehdään aistinvaraisia havaintoja. Rakennusteknisessä tutkimuksessa tehdään analyysi rakennuksen lähtötietojen perusteella mahdollisista riskialttiista kohdista. Aistinvaraisessa tarkastelussa kohde käydään systemaattisesti läpi. Tarkastus tehdään sisä- ja ulkopuolelle. Aistinvaraisessa tarkastelussa tehdään havaintoja sisäilman laadusta, näkyvistä kosteusvaurioista, rakennuksen vääristä käyttötottumuksista sekä mm. riskialttiista rakenneratkaisuista. (Sisäilmayhdistys ry.)
Rakennusteknisiin tutkimuksiin kuuluvat mm. kosteuden mittaukset (sisäilmasta ja rakenteista), käytettyjen rakenteiden tutkiminen rakenneporauksin ja/tai avauksin sekä rakennuksen painesuhteiden selvittäminen. Sisäilmamittauksilla selvitetään rakennuksen ilman laatua. Sisäilman suhteelliseen kosteuteen vaikuttaa sisäilman lämpötila ja ilmanvaihto, sisäpuoliset kosteuslähteet sekä ulkoilman lämpötila ja suhteellinen kosteus. Talvella sisäilman suhteellinen kosteus on alhaisempi kuin kesällä. Sisäilman suhteellinen kosteus voi vaihdella voimakkaasti riippuen siitä, mitä tiloissa tehdään. Näin ollen sisäilman suhteellista kosteutta olisi hyvä seurata pidemmällä aikavälillä, esimerkiksi 1 7 vuorokauden mittausjaksona. Rakenteiden (kivirakenteiden) kosteusmittaukset on hyvä aloittaa pintakosteusmittauksella. Pintakosteusmittaus on suuntaa-antava menetelmä, sillä pintakosteusilmaisin perustuu rakennusmateriaalin sähkönjohtokykyyn. Pintakosteusilmaisimella voidaan siis selvittää materiaalissa olevia kosteuseroja. Pintakosteusmittauksen perusteella tehdään tarkempia kosteusmittauksia porareikämittausmenetelmällä. Rakenteiden selvittämisessä on olennaista hallita rakenteiden kosteustekninen toiminta, jotta voidaan arvioida rakenteiden riskialttiutta. Rakennekuvat auttavat selvittämään rakenteita, mutta luotettavin tapa selvittää käytetyt rakenteet on tehdä rakenneporauksia ja avauksia. Avauksien yhteydessä nähdään usein myös missä kunnossa rakenne on. Rakenteiden avauksia voidaan tehdä varsinaisen tutkimuksen aikana, suunnitteluvaiheessa tai korjaustyön yhteydessä. Varsinaisen tutkimuksen aikana kannattaa rakenneavauksen sijasta tehdä yleensä rakenneporaus, jolla usein pystytään selvittämään käytetyt rakenteet ja niiden paksuudet. Rakenneporaus on hyvä vaihtoehto silloin, kun rakennus on normaalissa käytössä, jotta ei aiheuteta rakennuksen käyttäjille terveysriskiä tai muille rakenteille likaantumisriskiä.
Paine-eron mittaus kertoo ilmanvaihdon tasapainotuksesta ja ilmavirtauksista. Mittaukset tehdään normaaliolosuhteissa, mikä tarkoittaa, että ilmanvaihto on normaalisti toiminnassa sekä ikkunat ja ovet ovat suljettuina. Paineeromittauksilla voidaan selvittää mm. epäpuhtauksien kulkeutuminen rakennuksessa sekä vesihöyryn mahdollisuus kulkeutua diffuusiolla rakenteisiin aiheuttaen kosteusvaurioriskin. Jos rakennuksessa on ylipainetta, muodostuu konvektiovirtauksia sisäilmasta rakenteisiin ja sisäilman sisältämä kosteus saattaa aiheuttaa kosteusvaurioita. Liian suuri alipaine aiheuttaa vastaavasti ilmavuotoja etenkin lattianrajaan ja liitoskohtiin ja syntyy vedon tunnetta. Myös epäpuhtauksien kulkeutuminen rakenteista lisääntyy mitä kovempi alipaine on. 1.3 MIKROBITUTKIMUKSET Mikrobeja ja niiden itiöitä on kaikkialla, ne ovat osa ihmisen elinympäristöä. Sisäilmassa esiintyy tavanomaisten mikrobien lisäksi ulkoilmasta kulkeutuneita mikrobeja. Mahdollisesti terveyshaittaa aiheuttava mikrobialtistus johtuu kuitenkin siitä, että home- ja hiivasieniä tai bakteereita kasvaa rakennuksen kostuneilla pinnoilla tai rakenteissa, joista mikrobeja, niiden itiöitä tai niiden haitallisia aineenvaihduntatuotteita kulkeutuu ihmisen oleskelutiloihin. (Asumisterveysopas) Mikäli mikrobikasvustoa ei poisteta, se voi olla terveydelle haitallista vielä sen jälkeenkin, kun vaurioitunut rakenne on kuivunut tai kuivatettu. Tämän takia kosteusvaurioitunut alue on aina välittömästi korjattava ja vaurioon johtaneet syyt selvitettävä ja poistettava. (Asumisterveysohje) Mikrobikasvusto voidaan varmentaa mikrobiologisilla tutkimuksilla silloin, kun asunnon tai muun tilan rakenteissa tai huoneen sisäpinnoilla ei ole silmin havaittavaa mikrobikasvustoa ja tilassa oleskelevan henkilön oireilu viittaa mikrobialtistukseen. Aika ajoin aistittava epämiellyttävä haju voi johtua mik-
robikasvustosta, mutta kaikki mikrobit eivät välttämättä aiheuta helposti aistittavaa hajua. (Asumisterveysohje) Mikrobinäytteenotolla pyritään saamaan tieto siitä, onko tilassa kosteusvauriosta johtuva sieni-itiö tai aktinomykeettikasvusto. Mikrobinäytteenottoon ei tulisi ryhtyä ennen, kuin on tehty selvitys tilojen mahdollisista kosteusvaurioista, selvitetty ilmanvaihdon toimivuutta sekä selvitetty sisäilman fysikaalisia tekijöitä. (Asumisterveysohje) Tarpeen mukaan mikrobinäytteenottoja voidaan ottaa rakenteiden pinnoilta, materiaaleista tai sisäilmasta mikrobien toteamiseksi. (Asumisterveysohje) 1.4 TERVEYDELLISET TUTKIMUKSET Suurin osa sisäilmaongelmista aiheuttaa oireita, jotka sopivat moniin sairauksiin. Oireiden perusteella on hankalaa tehdä yksilötasolla mitään johtopäätöksiä, paitsi jos oireet ilmaantuvat selkeästi rakennuksessa oleskeltaessa. Tämä on alkuvaiheessa hyvin luotettava havainto. Sisäilmasto- ja kosteusvauriotutkimuksissa käytetään käyttäjäkyselyitä, joilla voidaan mahdollisesti paikantaa haitta/ongelma ja näin rajata tutkimuksia. Kyselyillä kartoitetaan rakennuksen käyttäjien havaintoja kosteus ja homevaurioista sekä niiden syistä ja käyttäjien kokemuksista sisäilmaston laadusta. Käyttäjäkyselyä tarkempi kysely on sisäilmakysely, jolla selvitetään sisäilmastoa sekä käyttäjillä esiintyviä oireita. Kyselyä ei kannata tehdä esimerkiksi ristiriitaisissa kohteissa. 1.5 KEMIALLISET TUTKIMUKSET Sisäilma saattaa sisältää haitallisia määriä kemiallisia aineita, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Epäpuhtaudet voivat olla peräisin rakennus- ja sisustusmateriaaleista, kosteuden vaurioittamista rakenteista, ihmisen toiminnoista tai asunnon ja muun oleskelutilan ulkopuolelta. Kemialliset epäpuhtaudet ovat hiukkasmaisia tai kaasumaisia aineita, jotka voidaan jakaa orgaanisiin ja
epäorgaanisiin yhdisteisiin. Sisäilman kannalta merkittäviä epäorgaanisia kaasumaisia yhdisteitä ovat hiilidioksidi, hiilimonoksidi, otsoni, rikkidioksidi ja muut rikkiyhdisteet sekä typen oksidit ja ammoniakki. Sisäilmassa olevien orgaanisten kaasumaisten yhdisteiden pitoisuudet ovat yleensä hyvin pieniä. Kemiallisten, sisäilmassa esiintyvien aineiden kokonaismäärää kuvataan usein haihtuvien orgaanisten aineiden pitoisuuksien määrällä VOC (Volatile Organic Compounds = haihtuvat orgaaniset yhdisteet). Kemiallisia tutkimuksia tehdään yleensä vasta perustutkimusten jälkeen, sillä ne ovat luonteeltaan jatkotutkimuksia. 1.6 TERVEYDELLISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Terveydensuojelulain (763/94) tarkoituksena on 1 :n mukaan väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa (terveydensuojelu). Laissa tarkoitetaan terveyshaitalla ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä. Terveydensuojelulain periaatteena on suunniteltava ja järjestettävä elinympäristöön vaikuttava toiminta siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Terveydensuojelulain 26 :n mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilmaston tulee olla puhdasta eivätkä lämpötila, kosteus, melu, ilmanvaihto, valo, säteily, mikrobit ja muut vastaavat tekijät saa aiheuttaa terveyshaittaa asunnossa tai sisätilassa oleskeleville. Lisäksi asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla eläimiä eikä mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa. Terveydensuojelulain 27 :n mukaisesti kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka menettely tai toimenpide on syynä tällaiseen
epäkohtaan, ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi, silloin kun asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle. Jos epäkohta aiheutuu asunnon tai muun tilan puutteellisuudesta eikä epäkohdan poistaminen ole mahdollista tai asunnon tai oleskelutilan omistaja tai haltija, milloin tämä omistaja tai haltija on vastuussa puutteellisuuden tai epäkohdan korjaamisesta, ei ole ryhtynyt terveydensuojeluviranomaisen määräämään toimenpiteeseen, kunnan terveydensuojeluviranomainen voi kieltää tai rajoittaa käyttämästä asuntoa tai oleskelutilaa tarkoitukseensa. (Terveydensuojelulaki 763/ 1994.) Työturvallisuuslain (738/02) tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden, jäljempänä terveys, haittoja. Työnantajan on 8 ;n mukaisesti huolehdittava työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työturvallisuuslain 33 :n mukaan työpaikalla tulee olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa. Työpaikan ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas ja tarkoituksenmukainen. 37 :n mukaan työpaikalla, jossa esiintyy ilman epäpuhtauksia, työntekijää vahingoittavassa tai häiritsevässä määrin, on niiden leviäminen mahdollisuuksien mukaan estettävä eristämällä epäpuhtauden lähde. Ilman epäpuhtaudet on riittävässä määrin koottava ja poistettava tarkoituksenmukaisen ilmanvaihdon avulla. (Työturvallisuuslaki 738/2002)
Maankäyttö- ja rakennuslain (132/99) 117 c :ssä sanotaan terveellisyydestä seuraavaa: rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus käyttötarkoituksensa ja ympäristöstä aiheutuvien olosuhteittensa edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että se on terveellinen ja turvallinen rakennuksen sisäilma, kosteus-, lämpö- ja valaistusolosuhteet sekä vesihuolto huomioon ottaen. Rakennuksesta ei saa aiheutua terveyden vaarantumista sisäilman epäpuhtauksien, säteilyn, veden tai maapohjan pilaantumisen, savun, jäteveden tai jätteen puutteellisen käsittelyn taikka rakennuksen osien ja rakenteiden kosteuden vuoksi. Rakentamisessa on käytettävä tuotteita, joista ei niiden suunnitellun käyttöiän aikana aiheudu sisäilmaan, talousveteen eikä ympäristöön sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Rakennuksen järjestelmien ja laitteistojen on sovelluttava tarkoitukseensa ja ylläpidettävä terveellisiä olosuhteita. (Maankäyttö ja rakennuslaki 132/99) 2 Tutkimuskohde ja tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen kohteena 80-luvun alussa rakennettu betonirunkoinen terveyskeskuksen vuodeosaston käytössä oleva rakennus. Rakennus on kaksikerroksinen, joista ensimmäinen on osittain maan alla ja ylempi kerros osittain alemman kerroksen päällä ja osittain yksi kerroksinen. Alempaa kerrosta kutsutaan kellarikerrokseksi ja ylempää 1. kerrokseksi. Kellarissa on mm. henkilökunnan pukeutumistilat, toimistohuoneita, varastoja, tekninen tila sekä väestönsuoja. 1.kerroksessa on kaksi osastoa, osasto 1 ja osasto 2. Osastoilla on kahden käytävän varsilla kahden ja neljän hengen potilashuoneita, joissa jokaisessa on vesipisteet. Käytävien väliin jää mm. varastotiloja, vessoja, pesutila sekä henkilökunnan tiloja. Osastojen päädyissä on päivähuoneet, joita on myöhemmin laajennettu.
Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Iv-konehuone sijaitsee osastolla 2. Ilmanvaihtokone on alkuperäinen, ja se palvelee lähes koko rakennusta. Osastojen märkätiloihin, huuhteluhuoneeseen sekä pesu- ja saunatiloihin, on asennettu jälkeenpäin uudet LTO-koneet. Rakennuksesta on kulkuyhteys vieressä oleviin terveyskeskus- ja sairaalarakennuksiin yhdyskäytäviä pitkin. Tutkimusalue rajautuu näiden yhdyskäytävien palo-oviin. Rakennukseen ei ole tehty aikaisemmin rakenteiden kuntotutkimuksia. LVIkuntotutkimus ja sähkötekniikan kuntoarvio on suoritettu vuonna 2007 Tekmanni Service Oy:n suorittamana. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää rakennuksen rakenteiden tämänhetkistä kuntoa tulevaa muutostyötä varten. Lisäksi tutkitaan rakennuksen ilmanvaihtoa ja selvitetään rakennuksen käyttäjien oireilun mahdollista aiheuttajaa. 3 Tutkimusmenetelmät ja käytetyt mittalaitteet 3.1 AISTINVARAISET ARVIOT, KÄYTTÄJIEN HAVAINNOT JA OIREILU Rakennusta tutkittiin aistinvaraisesti käyttäen sekä haju- että näköaistia. Tutkimuksen aikana haastateltiin suullisesti osaa tiloissa työskentelevistä henkilöistä, jotka kertoivat omia havaintojaan rakennuksesta sekä omista oireiluistaan. 3.2 SISÄILMASTO Painesuhteet mitattiin rakennuksen ja ulkoilman välillä sekä muutamien tilojen välillä. Painesuhteiden mittauksen yhteydessä ei voitu täysin hallita ikkunoiden ja ovien avaamista. Mittausten aikana eripuolella taloa saattoi olla ikkunoita tai ovia auki.
Iv-konetta tarkasteltiin aistinvaraisesti sekä koneen ulko- että sisäpuolelta. Lisäksi huoltomieheltä kysyttiin iv-koneen toiminta-aikoja. Tulo- ja poistoilmaventtiilien toimintaa tutkittiin merkkisavun avulla. Ilman laatua tutkittiin muutamasta huonetilasta hiilidioksidipäästömittauksella. Teollisten mineraalikuitujen esiintymistä tuloilmakanavassa tutkittiin keräämällä kuituja ilmanvaihdon tuloaukosta suodatinkankaalle. Lisäksi kuitujen määrää määritettiin geeliteippinäytteiden avulla, jossa kahden viikon aikana pinnalle laskeutuneesta huonepölystä kerättiin näyte geeliteipille. 3.3 KOSTEUSMITTAUKSET Kosteuskartoitus tehtiin ensin pintakosteusilmaisimella maanvastaisiin lattioihin ja seinärakenteiden alaosiin sekä 1.-kerroksen märkätilojen ja wc-tilojen lattiaan ja seinien alaosiin sekä potilashuoneiden vesipisteiden ympärille. Pintakosteuskartoituksen ja silmävaraisten havaintojen jälkeen tehtiin tarkempia rakennekosteusmittauksia porareikämittauksena lattiarakenteeseen. Rakenteeseen poratut kosteusmittausreiät puhdistettiin imuputkella ja ne putkitettiin ja tulpattiin. Kosteuden annettiin tasaantua rei issä 3-6 vrk, jonka jälkeen putkiin laitettiin mittausanturit ja kosteudet mitattiin anturien noin tunnin tasaantumisajan jälkeen. 3.4 RAKENTEIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT Rakenteita tutkittiin ensin alkuperäisistä rakennepiirustuksista ja tämän jälkeen rakennetta selvitettiin poraamalla reikiä rakenteisiin ja tähystämällä niistä. Vesikattoa tutkittiin aistinvaraisesti, yläpohjaa tähystettiin vesikatolta käsin tuuletusputkista kameraa apuna käyttäen, maanvastaisiin rakenteisiin porattiin reikiä soraan asti ja tähystettiin niistä sekä välipohjaan tehtiin reikä pintabetonilaatasta läpi.
Näillä tekniikoilla selvitettiin rakenteiden materiaalit ja vahvuudet sekä alkuperäisten piirustusten paikkansapitävyys. 3.5 MATERIAALIEN MIKROBIT Rakennusten ulkoseinän mineraalivillaeristeistä otettiin materiaalinäytteitä mikrobitutkimuksiin. Näytteidenotolla selvitetään, onko mineraalivillaeriste mikrobivaurioitunut. Mahdolliset epäpuhtaudet voivat kulkeutua huoneilmaan eristetilasta ikkunakarmin ja seinärakenteen välistä sekä halkeamien kautta, mikäli näissä kohdissa on ilmavuotoja. Näytteet (10 kpl) otettiin ulkopuolelle tehdyistä 16 mm porareijistä näytteenottopihtejä apuna käyttäen. Näytteet lähetettiin Kuopioon työterveyslaitoksen laboratorioon analysoitavaksi. 3.6 HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET Tyypillisiä VOC-päästöihin liittyviä oireita ovat erilaiset ärsytysoireet, kuten silmä-, nenä-, kurkku- ja iho-oireet. Materiaalinäytteiden VOC-emissioiden mittaamiseen käytetään ns. FLECmenetelmää (Field and Laboratory Emission Cell). Kemiallisten aineiden enimmäispitoisuuksista asuntojen sisäilmassa ei ole käytettävissä kansainvälisiä tai kotimaisia viranomaisstandardeja. Orgaanisille aineille esitetyt arvot ovat luonteeltaan ohjeellisia. VOC-emissioita mitattiin kolmesta kohdasta. Mittauspaikat pyrittiin valitsemaan muovimaton iän sekä alla vallinneen suhteellisen kosteuden perusteella. 3.7 LÄMPÖKUVAUS Lämpökuvaus on ainetta rikkomaton rakennusten laadun- ja kunnonarviointimenetelmä. Lämpökuvauksella voidaan määrittää nopeasti rakenteiden lämpövuotokohdat sekä havaita, onko kyseessä eristyspuute, ilmavuoto, kylmäsilta tai jossakin tapauksissa myös kosteusvaurio.
Lämpökuvaus suoritettiin yksivaiheisena sisäpuolelta SFS standardin 5132 ja RT-kortin 1213-S mukaisesti. Ilmanpaine-erot mitattiin ovenraosta molemmista kerroksista. Kellarikerroksessa oli alipainetta -7-9 Pa pääovesta mitattuna ja 1. kerroksessa aulan ulkoovesta mitattuna -6 Pa. Alipaine oli hyvä ilmavuotojen havaitsemiseen. Kuvausta edeltävän vuorokauden aikana ulkoilman lämpötila oli n. -1...+2 C. Lämpökuvauksen aikana ulkoilman lämpötila oli -1...0 C. Sää oli pilvinen. Tuulta puhalsi etelästä 3 m/s ja lunta satoi heikosti. Kuvausolosuhteet olivat sään puolesta hyvät. 3.8 TUTKIMUKSESSA KÄYTETYT MITTALAITTEET JA PALVE- LUT Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetty kalusto ja palvelut TUTKIMUKSESSA KÄYTETTY KALUSTO Tutkimus/mittaus Mittalaite Kalibrointi Painesuhteet Energy Conservatory DG-700 5/2012 Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Alnor CompuFlow 8610 10/2011 Pintakosteusmittaus Gann Hydromette, B60 -anturi Rakennekosteus Rotronic Hygropalm, Hygroclip SC04 anturi 4/2011 Sisä- ja ulkoilman lämpötila Velocicalc 9545 Ilmamäärien mittaus Vent Stos anemometritorvi + TSI Velocicalc 9545 Lämpökuvaus FLIR P620 10/2012 TUTKIMUKSESSA KÄYTETYT PALVELUT Tutkimus/mittaus VOC-emissiot Mikrobianalyysit Kuituanalyysit Tutkimuslaitos Työterveyslaitos, Helsinki Työterveyslaitos, Kuopio Työterveyslaitos, Helsinki
4 Tulokset ja havainnot 4.1 KÄYTTÄJIEN HAVAINNOT JA OIREILU Käyttäjien havainnot osastolla 1: - potilas wc:n pönttö vuotanut vettä lattialle kolme päivää kesällä -12 - patjan pintaan ilmestyy hometta, kun patjaa on pyyhitty - liinavaatevarastoon tullut vettä, todennäköisesti iv-kanavan saumasta - kylpyhuoneen lattialaatoista osa irtoaa silloin tällöin - osassa kalusteiden runkoja havaittavissa kosteusjälkiä Käyttäjien havainnot osastolla 2: - päivähuoneen katosta tullut useasti vettä, useita kosteusjälkiä - päivähuoneessa on lämmin työskennellä ja happi loppuu - kylpyhuoneen lattialaatoista osa irtoaa silloin tällöin - jälkeenpäin tehdyn keittiön viemäriputki vuotaa alakertaan - potilasvessassa haljennut muovimatonsauma, josta tuli sokeritoukkia (merkki kosteudesta) - osassa kalusteiden runkoja havaittavissa kosteusjälkiä Käyttäjien havainnot kellarikerroksessa: - terveyskeskuksen puolelta tultaessa yhdyskäytävään on havaittavissa homeen hajua - pukukoppien edustalla käytävässä viikonloppuisin seisova ja tunkkainen ilma, myös koko rakennuksessa - ilma seisoo eikä vaihdu iltaisin ja viikonloppuisin, tuntuu kuin ilmanvaihto ei olisi päällä - lattialla pukuhuoneiden edustalla on ollut joskus vettä lattialla, huoltomiehen mukaan syyksi pääteltiin tukkeutunut viemäri - katossa useita vesijälkiä
- varastonhoitajan huoneen ulkoseinän halkeamasta on tullut joskus (kerran) vettä niin, että paperit ovat kastuneet - aulan miesten vessassa on joskus wc-istuin haljennut ja vuotanut, korjattu Käyttäjien oireet: Suurin osa haastatelluista käyttäjistä sanoivat havainneen itsellään erilaisia silmäoireita (monella käytössä silmätipat), nenän tukkoisuutta, kurkkukipua ja äänen käheyttä työpäivän loputtua, väsymystä sekä päänsärkyä. Muutamalla oli myös ollut normaalia enemmän keuhkoputken- ja poskiontelontulehduksia. Rakennuksen kellarikerroksessa työskentelevä työntekijä on usein flunssassa, sekä hänellä on todettu astma sekä allerginen nuha, mutta hän ei usko oireiden johtuvan rakennuksesta. Tämän lisäksi kellarikerroksessa työskentelee ainakin toinen astmasta kärsivä henkilö. Osa haastatelluista on huomannut oireiden loppuvan kotona ja näin liittävät oireet tutkittavaan rakennukseen. Henkilökunnan oireet voivat johtua mm. näkyvistä mikrobivaurioista (kastuneet lastulevyt, katon levyjen vesijäljet, päivähuoneen katon vesijäljet) sekä puutteellisesta ilmanvaihdosta. Lisäksi rakennuksessa saattaa olla piileviä mikrobikasvustoja, sillä maanvastaiset rakenteet ovat kosteat ja näin ollen esimerkiksi betonilaatan alla käytetty paperi on hyvin todennäköisesti mikrobivaurioitunut. Lisäksi väestönsuojan päällä oleva sorakerros on paikoitellen märkä, jossa todennäköisesti on homekasvustoa. Näin ollen em. kosteusvaurioiden yhteys sisäilmaan on mahdollinen ja aiheuttaa henkilöille oireilua. Teolliset mineraalikuidut voivat aiheuttaa ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytysoireita sekä äänenkäytön ongelmia. Ne saattavat altistaa myös ylähengitysteiden tulehduksille. Yleensä kun altistuminen kuiduille loppuu, loppuvat myös oireet. Sisäilman mineraalikuitujen ei tiedetä aiheuttavan pysyviä terveyshaittoja.
Kosteusvaurioaltistumiseen liittyvät oireet ovat samantyyppisiä kuin kuitujenkin aiheuttamat, sillä yleisoireina voidaan pitää mm. kuumeilua, väsymystä ja päänsärkyä. Tyypilliset ärsytysoireet ovat hengitysteiden, ihon ja silmien ärsytys. Pitkäaikaisempaan kosteusvaurioaltistumiseen voivat viitata esimerkiksi allerginen nuha sekä infektiosairaudet, kuten flunssat, välikorva- ja poskiontelotulehdukset. 4.2 SISÄILMASTO 4.2.1 Painesuhteet Sisäilman ja ulkoilman väliselle paine-erolle ei ole annettu selkeitä raja-arvoja. Ilmanvaihdon tasapainotus pyritään tekemään siten, että rakennukseen muodostuu korkeintaan 5 Pascalin alipaine. Rakennus on hieman alipaineinen ulkoilmaan nähden. Kellarikerroksessa on noin 2 4 Pa alipaine ja 1. kerroksessa 3 4 Pa alipaine. Mittauksen aikana ei kuitenkaan varmistettu, että kaikki ikkunat ja ovet ovat kiinni. Rakennuksessa vallitseva alipaine on hyvä. Liiallinen alipaine voisi aiheuttaa mm. vedon tunnetta. Mitatut potilashuoneet ovat alipaineisia käytävään nähden (kun ovet ovat kiinni), mikä tarkoittaa, että ilma ei kulkeudu potilashuoneista käytävään. Tällä voidaan estää esimerkiksi tarttuvien tautien leviäminen. Kellarikerroksessa pääovesta katsottuna vasen puoli on palo-oven ollessa suljettuna alipaineinen aulaan nähden 8 10 Pa, kun taas oikea puoli on 1 2 Pa ylipaineinen aulaan nähden. Vasemman puolen alipaine johtuu todennäköisesti liian suuresta poistoilmasta ja vähäisestä tuloilmasta. Savukokeiden perusteella vasemman puolen käytävän tuloventtiileistä tuli ilmaa huonosti tai ei ollenkaan ja yksi toimi jopa poistoventtiilinä. Pukuhuoneessa 3 oli alipainetta käytävään nähden 18 Pa, kun taas pukuhuoneessa 2 oli alipainetta käytävään nähden 6 Pa. Molemmissa toimii tuloventtiilit, mutta likaisten tilojen poisto-
venttiilien lisäksi pukuhuoneiden pukukopeissa on lähes kaikissa poistoventtiilit. Tämä kertoo epätasapainoisesta ilmanvaihdosta. Tutkittava rakennus on viereiseen terveyskeskukseen nähden alipaineinen 2 Pa, joka tarkoittaa, että ilma tutkittavasta rakennuksesta ei kulkeudu terveyskeskukseen. 4.2.2 Ilmanvaihtokoneen toiminnan sekä kunnon tarkastus Rakennuksessa on alkuperäinen ilmanvaihtokone. Lisäksi on asennettu kaksi uudempaa LTO-konetta molemmille osastoille palvelemaan märkätiloja (huuhteluhuone sekä pesu- ja saunatilat). Alkuperäinen ilmanvaihtokoneen oli tarkoitus toimia täydellä teholla 7.00-21.00 ja puolella teholla 21.00-7.00. Tutkimuksen aikana kuitenkin selvisi, että ilmanvaihto-kone oli ohjelmoitu olemaan täydellä teholla 7.00 17.30 ja tämän jälkeen ilmeisesti mennyt puolelle teholle tai sammunut kokonaan. Huoltomies sanoi, ettei ollut tarkistanut ilmanvaihtokoneen toimintaa ajastinohjelmasta ainakaan vuoteen. Hän myös epäili, että ajoitus oli ohjelmoitunut itsestään jonkin ilmanvaihtokoneeseen liittyvän sähkölaiteosan vaihdon jälkeen. Huoltomiehen mukaan suodatin vaihdetaan kerran vuodessa, tai tarvittaessa useammin. Ilmanvaihto-kanavisto on huoltomiehen mukaan puhdistettu vuoden sisällä (2011-2012). Ilmanvaihtokoneen tarkastuksessa huomattiin, että mineraalivillainen äänieristys tuloilmapuhallinkammiossa oli likainen ja vaurioitunut. Mineraalikuitujen leviäminen sisäilmaan on hyvin mahdollista. Savukokeilla kokeiltiin ilmanvaihtoventtiilien toimivuus. Kellarikerroksen ovelta katsottuna vasemman puoleisen käytävän tuloventtiileistä osasta tuli ilmaa heikosti ja yksi toimi väärinpäin. Muut venttiilit toimivat normaalisti. Osa venttiileistä oli likaisia.
4.2.3 Hiilidioksidipitoisuuksien sekä lämpötilojen ja suhteellisen kosteuden mittaus Tutkimuksen aikana suoritettiin muutamassa huonetilassa hiilidioksidipäästömittaus. Mittaus on siis suoritettu ilmanvaihdon ollessa täydellä teholla. Tutkittavat huoneet olivat molempien osastojen päivähuoneet sekä hoitajien toimistohuoneet. Alla tulokset: Taulukko 2. Hiilidioksidipitoisuusmittaukset muutamista tiloista. CO 2 [ppm] huone min. max. avg. ajankohta / kesto [min] Osasto 1, päivähuone 575 919 679 klo 9.30-15.00 / 333 Osasto 2, päivähuone 616 878 695 klo 10.00-13.30 / 210 Osasto 1, hoitajien toimisto 451 578 510 klo 8.00-13.30 / 322 Osasto 2, hoitajien toimisto 451 826 526 klo 8.00-15.00 / 417 Jos sisäilman hiilidioksidipitoisuus ylittää 1500 ppm, ilmanvaihto ei ole terveydensuojelulain edellyttämällä tasolla. Tyydyttävänä hiilidioksidipitoisuutena sisäilmassa voidaan pitää arvoa 1200 ppm. Mitatut arvot eivät ylitä tyydyttävää tasoa. Sisäilman lämpötila kellarikerroksessa vaihteli yhden päivän aikana tiloista riippuen 21-25 C. Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli 35-50 % välillä. Osastolla 1 sisäilman lämpötila oli yhden päivän aikana tiloista riippuen 22 24 C ja ilman suhteellinen kosteus 42 52 %. Osastolla 2 sisäilman lämpötila vaihteli tiloista riippuen yhden päivän aikana 22 24 C ja ilman suhteellinen kosteus vaihteli 45 52 %:n välillä. Ulkoilman olosuhteet olivat syksyiset. Sisäilman lämpötilan välttävä taso palvelutaloissa on 20 C (Asumisterveysopas) ja oleskeluvyöhykkeen lämpötila ei saa yleensä olla korkeampi kuin 25 C (RakMK D2). Sisäilman suhteellinen kosteus oli mittaushetkellä hyvä. Oleskelutilan ilman suhteellisen kosteuden tulisi olla 20-60 % (Asumisterveysopas). Suhteellisen
kosteuden ylittäessä huoneilmassa 60 %, on mahdollista, että rakenteiden pinnoille alkaa kondensoitumaan kosteutta. 4.2.4 Teollisten mineraalikuitujen määritys 4.2.4.1 Geeliteippinäyte Kahden viikon pölylaskeumasta määritettyjen tulosten perusteella sisäilmassa ei ole Työterveyslaitoksen määrittämää raja-arvoa (0,2 kuitua/cm²) ylittäviä pitoisuuksia. Taulukko 3. Kahden viikon pölylaskeuman tulokset. Mittauskohta MMMF pitoisuus > 20 µm kuitua/cm² 1. Kellarikerros, pukuhuone 2 < 0,1 2. Kellarikerros, käytävä 0,1 3. Osasto 1, käytävä 0,1 4. Osasto 1, taukotila 0,1 5. Osasto 2, huone 2 < 0,1 6. Osasto 2, hoitajien työhuone < 0,1 4.2.4.2 Suodatinkangasnäyte Tuloilmakanavasta otettujen kuitunäytteiden pitoisuudet olivat alhaiset, eivätkä ne ylitä Työterveyslaitoksen antamaa viitearvoa (<1 kuitu/m³). Kuitunäytteitä otettiin kellarikerroksesta talonmiehen huoneen tuloilmakanavasta. Toinen näyte otettiin osaston 2 potilashuoneen tuloilmakanavasta. Näytteen keräys kesti 4 vuorokautta. Taulukko 4. Suodatinkangasnäytteiden tulokset. Paikka MMMF pitoisuus > 20 µm kuitua/m³ 1. Talonmiehen huone <0,01 2. Potilashuone, osasto 2 0,06
4.3 LATTIOIDEN KOSTEUSMITTAUKSET 4.3.1 Kellarikerros Kellarikerroksen lattioissa havaittiin pintakosteusilmaisimella kohonneita kosteuspitoisuuksia. Ulko-ovesta katsottuna vasemmalla puolella kellarikerrosta oli pintakosteusilmaisimella suurempia kosteuspitoisuuksia kuin kellarikerroksen oikealla puolella olevissa tiloissa. Vasemmalla puolella käytävällä kosteuspitoisuus nousi seinien vierustoilla. Myös seinän alaosassa muovimattolistan takana oli kohonneita kosteuspitoisuuksia. Pukuhuoneissa lattiakaivojen ympärillä oli kohonneita kosteuspitoisuuksia, ja muovimatto oli paikoitellen irti alustastaan. Oikealla puolella väestönsuojan seinien vierustoilla oli suurempia kosteuspitoisuuksia pintakosteusilmaisimella. Pintakosteusilmaisimen antamien tietojen perusteella tehtiin tarkempi porareikämittaus, joka mittaa betonin suhteellista kosteutta. Porareikämittauksen perusteella voidaan sanoa, että kellarikerroksen lattia on kauttaaltaan kostea/märkä. Kellarikerroksen lattia on maanvarainen, ja rakenteeltaan sellainen, että betonilaatta ei pääse kuivumaan. Lattia on päällystetty muovimatolla, joka on huonosti vesihöyryä läpäisevä. Lattiaa kastelee todennäköisesti maaperästä kapillaarisesti nouseva kosteus. Rakennus on salaojitettu, ja salaojan tarkastuskaivon tarkastamisen yhteydessä todettiin salaojakaivon olevan kuiva, eikä vettä ole kaivossa ollut vähään aikaan. Pukuhuoneiden lattiakaivojen ympäristön korkeampi kosteuspitoisuus (pintakosteusilmaisimella ja lämpökameralla) voi selittyä mahdollisesti veden pääsystä lattiakaivon saumoista rakenteeseen.
Taulukko 5. Kellarikerroksen lattian kosteusmittaustulokset Mittaus piste Huone Lämpötila [ C] Suht. kosteus RH [%] Absoluuttinen kosteus [g/m3] Kellari Mitta pään nro Mittaussyvyys [mm] Sisäilman RH [%] Sisäilman t [ C] 1 Käytävä 21,9 88 17,0 5 34 37 24 2 Käytävä 22,1 98 19,1 10 35 37 24 3 Pukuhuone 4 23,5 92 19,4 6 32 36 24 4 Pukuhuone 3 23,0 78 16,1 9 34 36 25 5 Käytävä 21,4 92 17,3 7 34 37 24 6 Käytävä 21,0 94 17,2 8 35 37 24 7 Pukuhuone 2 23,3 78 16,3 4 33 35 24 8 Pukuhuone 1 21,2 78 14,5 4 35 39 23 9 Siivous 21,2 94 17,5 7 35 39 23 10 Siivous 21,0 78 14,3 8 34 39 23 11 Käytävä 20,1 92 16,0 9 34 40 22 12 Aula 19,0 67 10,9 6 42 41 22 13 Tekninentila 21,9 77 14,8 5 32 41 22 14 Postitus 20,5 80 14,2 10 32 40 22 15 Käytävä 20,3 77 13,5 9 35 50 22 16 Käytävä 20,1 96 16,7 5 35 41 22 17 Varastonhoitajanh. 20,8 80 14,6 8 32 40 22 18 Käytävä 21,4 76 14,2 6 33 40 22 19 VSS 19,6 99 16,7 10 61 42 22 20 Luentosali 21,9 83 15,9 4 32 43 23 21 Luentosali 22,3 74 14,6 7 33 43 23 22 Käytävä 21,4 84 15,8 9 34 39 23 4.3.2 Osasto 1 Osastolla 1 on kahdentyyppistä kantavaa lattiarakennetta. Osa potilashuoneista ja käytävästä on välipohjan ontelolaatan päällä. Suurin osa on kuitenkin 1.kerroksinen eli lattia on maanvarainen. Pintakosteusilmaisimen perusteella ontelolaatan päällä oleva lattiarakenne on kuiva, lukuun ottamatta kohtaa, jossa on selvästi kohonneita kosteuspitoisuuksia. Tällainen kohta on käytävällä, huuhteluhuoneen seinän vieressä, jossa on myös väliseinässä selviä merkkejä kosteudesta. Tässä kohtaa lattia on märkä myös porareikä-mittauksen perusteella, mutta noin puolen metrin päästä tästä, on kuivaa. Joten kosteus on paikallinen, ja johtuu todennäköisesti huuhteluhuoneessa sijaitsevan ivkoneen kondenssiputken läpiviennistä, josta pääsee vettä rakenteen sisään. Osaston 1 maanvarainen lattia on kauttaaltaan kostea, sekä pintakosteusilmaisimella, että porareikämittauksen perusteella.
Potilas wc:ssä, joka on hoitajien työhuoneen vieressä, on kesällä 2012 wc-istuin vuotanut kolme päivää. Tämä voi selittää hoitajien työhuoneessa mitatun lattian kohonneen kosteuspitoisuuden. Käytävän lattian kohonneen kosteuspitoisuuden porareikämittauskohdassa 57 voi selittyä mahdollisesti huuhteluhuoneen lattian ja seinän rajasta rakenteen sisään pääsevästä vedestä. Myös väliseinä oli silminnähden kostea huuhteluhuoneen ulko-puolelta. Taulukko 6. Osaston 1 lattian kosteusmittaustulokset. Mittaus piste Huone Lämpötila C Suht. kosteus RH % Absoluuttinen kosteus g/m3 Mitta pään nro Mittaussyvyys [mm] Sisäilman RH % Sisäilman t C Osasto 1 41 Vuodehuolto 23,3 83 17,3 10 32 47 24 42 Vuodehuolto 23,6 86 18,4 5 32 47 24 43 a. Siivous 22,4 80 15,8 9 16 52 23 43 b. Siivous 22,7 78 15,8 6 33 52 23 44 Käytävä 22,7 55 11,1 7 32 49 24 45 Liinavaatevarasto 21,8 95 18,3 7 32 44 22 46 Liinavaatevarasto 21,7 82 15,7 10 32 44 22 47 Käytävä 23,4 95 19,9 4 31 48 24 48 Käytävä 23,5 65 13,8 8 28 48 24 49 Käytävä 24,0 50 10,8 5 32 48 24 50 Potilaswc 24,3 86 19,0 7 32 47 24 51 Käytävä/Päivähuone 22,6 88 17,6 10 31 47 24 52 Hoitajientyöh. 22,3 99 19,5 5 31 43 23 53 Päivähuone 22,1 76 14,9 4 31 46 24 54 Päivähuone 22,7 83 16,7 8 34 46 24 55 Oleskeluhuone 21,8 76 14,6 9 34 44 23 56 Potilashuone 22,2 78 15,3 4 33 45 23 57 Käytävä 22,3 100 19,7 6 36 42 23 58 Käytävä 22,0 95 18,4 6 37 45 23 59 Hiljentymishuone 20,6 73 13,0 5 35 44 23 60 Hiljentymishuone 21,1 91 16,7 8 32 44 23 61 Käytävä 21,6 78 14,8 9 33 45 23 4.3.3 Osasto 2 Osastolla 2 on kolme erilaista kantavaa lattiarakennetta. Puolet potilashuoneista, varasto sekä iv-konehuone on ontelolaattojen päällä. Loput käytävien väliin jäävistä tiloista on kellarikerroksen väestönsuojan päällä. Toinen käytävä ja käytävän viereiset potilashuoneet ovat maanvaraisen laatan päällä.
Pintakosteusilmaisimella ontelolaatan päällä olevat tilat ovat pääosin kuivia. Ainoastaan huuhteluhuoneen ulkopuolella seinän vieressä on kohonneita kosteuspitoisuuksia, ja porareikämittauksen perusteella lattia on tältä osin kostea. Kosteus johtuu mahdollisesti huuhteluhuoneen seinän ja lattian rajasta rakenteen sisään pääsevästä kosteudesta. Osaston 2 maanvarainen laatta on todennäköisesti kauttaaltaan kostea. Myös päivähuoneen lattiassa sekä sorassa on korkeita kosteuspitoisuuksia. Käytävät märkätilojen ulkopuolelta ovat kosteita. Ontelolaatan päällä oleva lattiarakenne on kuiva. Sora väestönsuojan päällä (eli välipohjassa) on paikoitellen märkää. Taulukko 7. Osaston 2 lattian kosteusmittaustulokset. Mittaus piste Huone Lämpötila [ C] Suht. kosteus RH [%] Absoluuttinen kosteus [g/m3] Mitta pään nro Mittaussyvyys [mm] Sisäilman RH [%] Sisäilman t [ C] Osasto 2 23 Päivähuone 22,6 74 14,8 5 24 52 23 21,6 93 17,6 mittaus sorasta 52 23 24 Päivähuone 22,4 89 17,7 8 24 52 23 22,0 94 18,2 mittaus sorasta 52 23 25 Päivähuone 22,3 63 12,4 6 25 52 23 22,1 73 14,3 mittaus sorasta 52 23 26 Päivähuone 20,7 82 14,8 10 34 52 23 27 a. Potilaswc 22,5 86 17,2 8 32 51 24 27 b. Potilaswc 22,5 95 19,0 10 17 51 24 28 Potilashuone 21,5 72 13,6 4 36 49 23 29 a. Käytävä 20,6 96 17,2 9 33 49 23 29 b. Käytävä 20,9 99 18,0 4 19 49 23 30 a. Käytävä 21,6 89 16,8 10 35 45 23 30 b. Käytävä 21,8 85 16,3 7 15 45 23 31 Potilaswc 22,2 100 19,6 8 24 49 23 32 Varasto 22,4 93 18,4 8 25 46 24 22,7 100 20,2 mittaus sorasta 50 23 33 Varasto 23,1 41 8,5 6 27 46 24 23,2 43 9,0 mittaus sorasta 48 23 34 Hoitajientyöh. 22,8 59 11,9 6 24 46 24 35 a. Potilashuone 22,5 79 15,8 4 28 51 23 35 b. Potilashuone 22,5 71 14,2 7 33 51 23 36 Oleskeluhuone 22,5 74 14,9 9 33 49 24 37 a. Käytävä 22,3 79 15,6 5 34 48 23 37 b. Käytävä 22,4 81 16,1 7 51 48 23 38 Osastonsihteerinh. 22,5 39 7,8 6 30 50 23 39 Käytävä 22,8 44 8,8 10 33 48 23 40 a. Potilashuone 22,9 38 7,8 5 31 48 24 40 b. Potilashuone 23,0 44 8,9 7 12 48 24
4.4 RAKENNEOSAT 4.4.1 Ulkoseinät Rakennuksen ulkoseinät ovat pääosin sandwich-elementtejä. Elementtien pintamateriaalina on tiililaatta. Ulkokuoren paksuus on rakenneporauksen perusteella noin 90 mm, eristeenä olevan mineraalivillan paksuus vaihteli 110-140 mm:n välillä. Sisäkuoren paksuus on 125 mm. Ulkoseinät ovat alkuperäisten piirustusten mukaiset. Julkisivun tiililaatta on hyväkuntoisen näköinen. Ulkopuolelta ei havaittu seinissä halkeamia. Sisäpuolella on näkyvissä useampi halkeama ulkoseinässä. Kellarikerroksessa sijaitsevassa varastonhoitajan huoneessa on ikkunan lähellä ulkoseinässä halkeama, josta on tullut todistettavasti kerran vettä sisälle kastellen paperit. Vesi on päässyt mahdollisesti ikkunan ja seinän välisestä raosta sisälle, sillä ulkoseinässä ei ole halkeamaa. Mahdollisesti tällaisia kohtia on muuallakin, joista vettä pääsee ikkunoiden ja seinärakenteiden välistä rakenteen sisään. Tällöin lämmöneriste kastuu ja luo mahdollisuuden mikrobien kasvulle. Kellarikerroksen maanvastainen seinä, jossa on sisäpinnassa betoni, on alkuperäisten piirustusten mukainen. Sisäkuoren (betoni) paksuus on 200 mm, betonin ulkopinnassa on kosteuseristeenä bitumi, ja lämmöneristeenä on käytetty mineraalivillaa noin 50-75 mm. Lämmöneristeen jälkeen on täyttömaa. Rakenne on huono, sillä maaperän suhteellinen kosteus voi olla usein yli 90 %. Tällöin mineraalivilla on kosteaa, eikä enää toimi lämmöneristeenä kovinkaan hyvin. Lämmöneristeen kosteusmittaus todisti, että mineraalivilla on kastunut, sillä eristeen suhteellinen kosteus 20 C:n lämpötilassa oli 100 %. Eriste on todennäköisesti myös mikrobivaurioitunut. Maanvastaisten seinien alaosissa oli pintakosteusilmaisimella kohonneita kosteuspitoisuuksia. Tämä johtuu todennäköisesti maanvaraisen lattialaatan kosteudesta ja sen kuivumisesta. Ainoa suunta laatan kuivumiselle on seinien kautta sisäilmaan, jolloin seinän
alaosa muovimattolistan takaa ja hieman yläpuolelta saattaa olla kostea. Tarkempia kosteusmittauksia maanvastaisiin seiniin ei tehty. Aulassa oleva maanvastainen seinä, jossa on sisäpuolella tiilimuuraus, ei ole alkuperäisten kuvien mukainen. Tiilimuurauksen takana on pieni ilmatila, jonka jälkeen alkaa kantava betoniseinä. Betonirakenteen paksuus on noin 200 mm, jonka ulkopinnassa on kosteuseristeenä bitumi. Lämmöneristeenä kosteuseristyksen jälkeen on mineraalivillaa 50 mm, joka on kosketuksissa täyttömaahan (ongelmana eristeen kastuminen). Tällainen on rakenne rakennuksen poikittaissuuntaisesti olevalla seinällä. Rakennuksen pitkittäis-suuntaisesti olevalla seinällä on kaksi peräkkäistä tiilimuurausta, ja vasta tämän jälkeen ilmatila, betonirunko, kosteuseristys ja lämmöneriste. Kuva 1. Alkuperäiset seinärakenteet: ulkoseinä, maanvastainen seinä sekä aulan maanvastainen seinä Molempien osastojen päädyissä on laajennusosat, joissa ulkoseinän rakenne on ulkoapäin lueteltuna seuraava: tiilimuuraus 75 mm, ilmarako 35 mm, tuulensuojakipsilevy, puurunko + mineraalivillaeriste 140 mm, höyrynsulkumuovi ja sisäverhouskipsilevy 13 mm. Nämä laajennusosat tullaan purkamaan muutostöiden yhteydessä.
4.4.2 Väliseinät Väliseinissä havaittiin muutamia kosteusjälkiä. Kellarissa pukuhuoneen 3 ulkopuolella väliseinän alaosassa oli selvä kosteusjälki, jossa pinnoite oli irronnut. Seinän toisella puolella oli kotelo, jossa meni todennäköisesti viemäriputki. Kosteusjälki voi johtua viemäriputken vuotamisesta, tai maanvaraisen laatan kosteudesta. Betonilaatta pyrkii kuivumaan muovinmaton alla, jolloin ainoa reitti kuivumiselle on väliseinän kautta seinälle nostetun muovilistan jälkeen. Kuva 2. Kellarin väliseinässä näkyy jälkiä kosteudesta Kellarin pukuhuoneissa on tehty kotelointeja lastulevyistä. Joissakin lastulevyissä alaosat muovilistan takaa ovat silminnähden homeessa. Tämä voi johtua lattian betonilaatasta nousevasta kosteudesta tai siivouksen yhteydessä käytetystä runsaasta vedestä.
Kuva 3. Kellarin putkistojen koteloinnin lastulevy on mikrobivaurioitunut 1. kerroksessa molemmilla osastoilla huuhteluhuoneiden kohdalla on käytävän puolella väliseinissä kosteusjäljet. Kosteus on todennäköisesti peräisin mm. huuhteluhuoneiden lattioiden pesusta, jolloin vettä pääsee seinä- ja lattialaattojen rajasta rakenteeseen. Osastolla 1 on seinässä myös iv-koneen kondenssiputken läpivienti, josta pääsee todennäköisesti vettä rakenteeseen. Väliseinien kosteusvaurioiden laajuutta ei selvitetty. Kuva 4. Väliseinässä näkyy jälkiä kosteudesta. Seinän takana huuhteluhuone
Kuva 5. Osaston 1 huuhteluhuoneen iv-koneen kondenssiputken läpiviennistä pääsee vettä väliseinän sisään. Tästä kohtaa on valunut todennäköisesti vettä myös alakertaan 4.4.3 Alapohjat Kellarikerroksesta tarkastettiin lattiarakenne kahdesta eri paikasta. Suurimmaksi osaksi kellarikerroksen lattiasta on rakenteeltaan seuraava: muovimatto, betonilaatta 80 mm, sitkeä suojapaperi, lämmöneristeenä styrox 50 mm ja maatäyttö. Suojapaperin käyttö betonivalun alla on huono, sillä paperi on hyvä alusta mikrobikasvustolle. Tästä ei välttämättä ole haittaa sisäilmaan, jos betonilaatta ei ole halkeillut sekä seinän ja betonilattian liitos on tiivis. Näin ei kuitenkaan yleensä ole. Mahdollisten mikrobien kulkeutumista alapohjasta ei tutkittu. Toinen tutkittu lattiarakenne on kellarikerroksen märkätila, jossa rakenne ei eroa em. rakenteesta muuten, kuin muovimaton alla olevalla tasausbetonilla, jolla on tehty lattioiden kallistukset. Kellarikerroksen väestönsuojan lattiarakennetta ei läpiporattu. Alkuperäisissä piirustuksissa lattian betonilaatta on 150 mm paksu ja alla sitkeä suojapaperi. Laatan alla ei ole lämmöneristettä. Maaperän suhteellinen kosteus laatan alla
on yleensä yli 90 %, jolloin kosteus on voi nousta betonissa kapillaarisesti ylöspäin. 1. kerroksessa tarkastettiin lattiarakenne läpiporauksilla kolmesta eri kohtaa. Kuivien tilojen maanvastaiset lattiat ovat vastaavia, kuin kellarikerroksessa. Päivähuoneen lisäosan lattiarakenne on muuten samanlainen kuin em., mutta paperia ei havaittu olevan. Kuva 6. Alkuperäisten piirustusten mukainen maanvastainen lattiarakenne 4.4.3.1 Märkätilat Märkätiloissa lattiarakenne on seuraava: laatta, betoni 40 mm, tasauslaasti 20 mm, kosteuseristeenä paksu bitumikerros, betoni 60 mm, suojapaperi, lämmöneristeenä styrox 50 mm ja täyttömaa. Märkätilojen rakenne on alkuperäisten piirustusten mukainen. Henkilökunnalta saadun tiedon mukaan laattoja irtoaa kylpyhuoneista aina silloin tällöin. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että laattojen alla oleva betoni on kosteaa, sillä kosteuseristys on vasta pintalaatan alapuolella. Läpiporauksen yhteydessä havaittiin tasauslaastin olevan silminnähden märkää.
Kuva 7. Pesuhuoneiden lattian laatat irtoavat todennäköisesti märän lattiarakenteen takia Kuva 8. Lattiarakenne vastaa alkuperäisten piirustusten mukaista suunniteltua rakennetta 4.4.4 Välipohja Osaston 2 päivähuoneen lattiaan tehdyssä läpiporauksessa havaittiin rakenteen olevan alkuperäisten piirustusten mukainen, eli muovimaton alla olevan pintabetonilaatan alla on suojapaperi ja tämän alla hiekkaa. Hiekan alla on kantava teräsbetonilaatta. Tämän välipohjarakenteen alla on väestönsuoja. Hiekasta mitattiin suhteellista kosteutta ja todettiin, että hiekan suhteellinen kosteus oli yli 90 %. Hiekka laatan alla on siis kosteaa. Hiekka ei kuitenkaan ole kauttaaltaan kosteaa, sillä noin viiden metrin päässä hiekan suhteelliseksi
kosteudeksi saatiin noin 73 %, joka on hieman kuivempaa, ei kuitenkaan täysin kuivaa. Hiekan suhteellinen kosteus liinavaatevarastosta (osasto 2) mitatusta kosteusmittausreiästä nro 32. oli 100 %. Tämä voi johtua siitä, että viereisessä vessassa oli muovimaton saumat auki, jolloin vettä on mahdollisesti päässyt rakenteeseen, myös pintalaatan alapuoliseen hiekkaan. Hiekan suhteellinen kosteus noin viiden metrin päässä (porareikämittauspiste nro 33) oli 43 %, eli hiekka oli tässä kohtaa kuivaa. Osaston 2 märkätilan lattiarakenne on muuten osaston 1 märkätilan rakennetta vastaava, mutta 60 mm:n betonin alla on suojapaperi ja soraa, ja tämän alla väestönsuojan betonirakenteinen katto. Kuivien tilojen välipohjana on ontelolaatasto. Kuva 9. Alkuperäisten suunnitelmien mukainen välipohjarakenne väestönsuojan yläpuolella 4.4.5 Yläpohja ja vesikatto Rakennus on tasakattoinen. Rakennuksen yläpohjan kantavana rakenteena on ontelolaatasto. Ontelolaattojen päällä on höyrynsulkumuovi. Lämmöneristeenä on alkuperäisten kuvien mukaan 200 mm mineraalivillaa, mutta yläpohjan tuuletusputkista tarkastettuna lämmöneristettä on 250 mm. Bitumikatteen alla on umpilaudoitus ja kattotuolirakenteet ovat puuta. Tuuletusputkista tähys-
tämällä, kameraa apuna käyttäen, todettiin puuosien näyttävän ja haisevan kuivilta. Tuuletus todennäköisesti on toimiva. Vesikatto on alkuperäinen. Bitumihuovan päällä on sorakerros. Katolla, soran päällä, on paikoitellen sammalkasvillisuutta. Tämä ei kuitenkaan haittaa, sillä bitumikate kestää kosteutta. Katolla on muutamia kohtia ilman soraa, sillä katolle on asennettu jälkeenpäin ilmanvaihtokoneen hormeja. Kuva 10. Yläpohjan ja vesikaton rakenne alkuperäisten piirustusten mukaan Kuva 11. Rakennuksessa on bitumihuopakatto, jonka päällä on sepeliä ja sammalta
4.5 SISÄKATTOJEN VESIJÄLJET Kellarikerroksessa on useampi kosteusjälki katon äänieristyslevyissä. Suurin osa vesijäljistä on aiheutunut todennäköisimmin viemäriputkien liitosten vuotamisesta. Nämä eivät ole kastelleet merkittävästi rakenteita. Vuodot ovat ilmeisemmin jo vanhoja, sillä märkiä kohtia ei havaittu. Levyjä ei ole kuitenkaan vaihdettu. Levyissä voi olla mikrobikasvustoa. Ulko-ovesta katsottuna vasemmalla puolella käytävän katon vesijälki johtuu mahdollisesti osaston 1 huuhteluhuoneen iv-koneen kondenssiputken läpiviennistä, joka on epätiivis. Tästä kohtaa pääsee vettä rakenteen sisään, ja osa vedestä valuu kellarikerrokseen. 1. kerroksen osaston 2 päivähuoneen laajennusosan katossa on useampi vesijälki. Henkilökunnan mukaan vettä tulee sateella katosta sisälle edelleen silloin tällöin. Kattoon tehdyn porauksen perusteella kipsilevyn yläpuolella on ilmatila, josta virtasi selvästi viileää ilmaa. Ilmatilan, jossa on myös osittain mineraalivillaa, yläpuolella on höyrynsulkumuovi. Puukoolauksen naula oli ruostunut, joka viittaa kosteuteen kattorakenteessa. Ulkopuolelta tarkasteltuna vesikaton bitumihuovassa ei näkynyt selvää syytä mistä vesi vuotaisi rakenteeseen. Veden pääsy rakenteeseen jäi epäselväksi. Kuva 12. Osaston 2 päivähuoneen katossa on useampi vesijälki
1. kerroksen osaston 1 hoitajien työhuoneen katon vesijälki on voinut aiheutua putkien pintaan kondensoituneesta vedestä. Tarkastushetkellä putket oli päällystetty lämmöneristeellä. Tämä on luultavasti vanha kosteusjälki. 4.6 ULKOPUOLISET AISTINVARAISET HAVAINNOT Maanpinnan kaltevuus rakennuksen vierustalla on pääosin riittävä. Ainoastaan pääoven vasemmalla puolella on muutama kohta, jossa vesi valuu rakennukseen päin. Useammassa kohtaa, varsinkin rakennuksen takapihalla on kasvillisuutta aivan sokkelin vierustalla. Nämä lisäävät sokkelin kosteusrasitusta. Molempien päätyjen lisäosien katon sadevedet ohjataan maahan. Sadevesikaivoja syöksytorvien kohdalla ei ole. Osa sadevesistä valuu hieman kauempana oleviin sadevesiviemäreihin ja osa imeytyy todennäköisesti maahan. Rakennukseen on jälkeenpäin asennettu ilmalämpöpumput. Kondenssiputkista valuva vesi on jättänyt vaaleat jäljet ulkoseinien tiilipintoihin. Tästä ei ole kuin esteettistä haittaa, sillä vettä ei tule suuria määriä. Ulkopuolelta tarkasteltuna ikkunoiden puuosat kaipaavat huoltamista, mutta ovat muuten ihan hyväkuntoiset. Kaato on ikkunapelleissä hyvä, mutta maali on paikoitellen irronnut. Ikkunoiden väliin jäävä rakenne on seuraava: ulkopuolella pystypaneeli, vaakarimoitus, lujalevy 3 mm, mineraalivilla 140 mm ja sisäkuori. Pystypaneelien taakse on päässyt vettä (vaakarimassa kosteusjälkiä). Vettä on päässyt mahdollisesti myös ikkunapellin ja seinän välisestä raosta lämmöneristeeseen. 4.7 ULKOSEINIEN LÄMMÖNERISTEIDEN MIKROBIT Ulkoseinien lämmöneristeistä otettiin mikrobinäytteitä. Tällä selvitetään mahdollisten mikrobien kulkeutumista eristetilasta ikkunakarmin ja seinärakenteen välistä sekä halkeamien kautta sisäilmaan.
Saatujen tulosten perusteella ulkoseinien eristeissä ei ole vakavia mikrobivaurioita. Ainoastaan varaston hoitajan ikkunan alapuolella olevassa eristeessä on vakava viite vauriosta. Tähän kohtaan on päässyt vettä, sillä vettä on tullut myös sisälle sisäkuoren halkeamasta. Tällaisia kohtia voi olla myös muualla rakennuksessa. Lisäksi heikkoja viitteitä vauriosta on kaakon puoleisen seinän eristeessä. Myös laajennusosan eristeissä on heikko viite vauriosta. Taulukko 8. Rakennuksen ulkoseinän eristeestä otettujen mikrobinäytteiden näytteenottokohta ja analyysitulos Näytteen nro Näytteenottokohta Analyysitulos 1. Kaakko, kirjaston kohdalta heikko viite vauriosta 2. Lounas, var.hoit. huoneen kohdalta vahva viite vauriosta 3. Lounas, pukuh. 1 kohdalta ei viitettä vauriosta 4. Lounas, potilashuoneen kohdalta ei viitettä vauriosta 5. Luode, potilashuoneen kohdalta ei viitettä vauriosta 6. Luode, laajennuksen ulkoseinästä heikko viite vauriosta 7. Koillinen, ikkunan alta ei viitettä vauriosta 8. Koillinen, katoksen yläpuolelta ei viitettä vauriosta 9. Koillinen, läheltä nurkkaa ei viitettä vauriosta 10. Koillinen, potilashuoneen kohdalta ei viitettä vauriosta Materiaalinäytteiden mikrobianalyysin tulokset kattavat kuitenkin vain pienen osan rakennuksen ulkoseinän lämmöneristeistä. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että suurin osa eristeistä on kuitenkin kunnossa, eikä laajaalaista mikrobivauriota todennäköisesti ole. 4.8 HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET VOC-emissioita mitattiin kolmesta kohdasta. Mittauspaikat pyrittiin valitsemaan muovimaton iän sekä alla vallinneen suhteellisen kosteuden perusteella. Saatujen tulosten perusteella pitoisuudet ovat alhaisia, eikä jatkotoimenpiteisiin tarvitse ryhtyä. Taulukko 9. VOC tulokset: osasto 2, päivähuone, kostea/märkä kohta
Taulukko 10. VOC tulokset: osasto 1, käytävä, kuiva kohta Taulukko 11. VOC tulokset: kellari, käytävä, märkä kohta 4.9 LÄMPÖKUVAUS Lämpökuvauksen perusteella ulkovaipan lämmöneristeiden tasaisuus ja ilmanpitävyys on hyvä. Muutamissa kohdissa oli havaittavissa ilmavuotoa, lähinnä jälkeenpäin rakennetussa puurunkoisessa rakenteessa. Kaikissa ikkunoissa on puitteen ja karmin välistä ilmavuotoa, vaikka vain osa on kuvattu. Nämä ilmavuodot aiheuttavat vedon tunnetta ikkunoiden edustoilla oleskeleville henkilöille. Myös ulko-ovien tiivisteiden välistä tulee ilmaa, ja aiheuttaa mm. jalkoihin vedon tunnetta. Kellarikerroksen lattiakaivojen ympärillä on mahdollisesti kosteutta. On myös mahdollista, että kaivojen alla ei ole riittävää lämmöneristystä. Osaston 2 päivähuoneen katossa näkyy lämpökameralla kosteutta, joka näkyy myös paljaalla silmällä. Lämpökuvat kommentteineen ovat liitteenä.