Laurin kulu V i i d a n p e r ä n t i e 1 1, 3 8 9 1 0 A l a - H n k a j k i Rakennetekninen kunttutkimus 8.1.2016
2 (43) YHTEENVETO Tutkimusten tarkituksena n llut alustavasti selvittää Kankaanpään kaupungin, Laurin kulun rakenteiden tteutustapja, sekä mahdllisia sisäilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä. Tutkimukset n suritettu pistkeenmaisesti alaphjarakenteiden rakenneavausten sekä ulk- ja väliseinien rakenneavausten sekä rakenteiden tiiveyteen liittyvien merkkiainetutkimusten ja aistinvaraisten arviiden avulla. Rakenneavauksista n tettu materiaalinäytteitä mikrbianalyyseihin. Sisäilman laatua n tutkittu mineraalikuitujen salta. Sisätiljen lämpötilja, hiilidiksiditasja ja painesuhteita n selvitetty n viikn kestäneen seurantajaksn aikana tallentavin datalggerein. Tutkimuksen khteena leva kulurakennus kstuu alkuperäisestä hirsirakenteisesta rakennussuudesta (liikuntasalisiipisuus) sekä puurunkrakenteisesta laajennussuudesta. Kulurakennuksessa n suritettu peruskrjaus vunna 2006. Saamiemme lähtötietjen mukaan kantavissa väliseinärakenteissa n tällöin havaittu ksteusrasituksen seurauksena mudstuneita lahvauriita, jtka n krjattu. Vauriiden sekä suritettujen krjauksien laajuudesta ei saatu tarkkaa selvyyttä, mutta krjattuja rakenteita li tutkimuksen yhteydessä havaittavissa. Tehtyjen tutkimusten ja havaintjen perusteella tutkinta-alueella esiintyy rakenteellisia vauriita, mm paikallisesti kstuneita alaphja- / lattiarakenteita sekä mikrbivauriituneita alaphjaeristeitä. Lisäksi pinnilla laskeutuneessa pölyssä tdettiin hjearvt ylittäviä mineraalikuitupitisuuksia. Kyseiset seikat vivat vaikuttaa sisäilman laatua heikentävästi. Edellä mainitut sisäilman laatuun vaikuttavat haittatekijät susitellaan krjattavaksi kknaisvaltaisesti ja kaikki timenpiteet vaativat erillistä krjaussuunnittelua sekä tarpeenmukaisesti krjaussuunnittelun lähtötiediksi tehtäviä lisätutkimuksia ja selvityksiä. Krjaustimenpiteet susitellaan alitettavaksi rakenteellisesti selkeästi vauriituneilta sin (pettajan hune, pettajainhuneen viereinen wc ja käytävätila 127). Viemäriurausten salle tulee rakentaa timivat kapillaarikatkt ja lämmöneristekerrkset. Edellämainittujen rakenneavausten ja krjaustöiden yhteydessä arviidaan laajemmin mahdllisia vaurimekanismeja sekä alaphjan krjauslaajuuksia kknaisuutena. FINLAND: Esp Helsinki Kupi Oulu Pri Tampere Turku Tel. +358 207 911 888, www.ains.fi Business ID 0211382-6
3 (39) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 1.1 Tilaaja... 5 1.2 Khde, lähtötiedt sekä työn sisältö... 5 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn surituksesta... 5 3 Hirsikulun suus (puutyölukka sekä liikuntasali)... 6 3.1 Alaphjarakenteet... 7 3.1.1 Rssirakenne... 7 3.1.1.1 Materiaalinäytteen mikrbianalyysi... 9 3.1.2 Hlvirakenne... 9 3.1.3 Rssirakenne betnialalaatalla... 10 3.2 Ulkseinärakenteet... 15 3.2.1 Maalaustyölukka (tilatunnus 106 A)... 15 3.2.2 Liikuntasalin ulkseinä... 15 3.2.2.1 Materiaalinäytteen mikrbianalyysi... 16 3.3 Painesuhteiden seurantamittaukset... 16 3.4 Olsuhdemittaukset, lämpötila ja hiilidiksidi... 17 4 Laajennussa (kulurakennuksen lukkatilat)... 18 4.1 Alaphjarakenteet... 19 4.1.1 Alaphjarakenteiden materiaalinäytteiden mikrbianalyysit... 20 4.2 Ksteusmittaukset... 21 4.3 Kellarisuus... 21 4.3.1 Saunasastn rakenteet:... 22 4.4 Rakennuksen keskellä leva kantava väliseinärakenne... 23 4.4.1 Kantavan väliseinärakenteen materiaalinäytteiden mikrbianalyysit. 24 4.5 Tiljen väliseinärakenteet... 24 4.6 Ulkseinärakenteet... 25 4.6.1 Ulkseinän kiviainesrakenteinen skkeli... 25 4.6.2 Ulkseinän puurakenteet... 26 4.6.3 Materiaalinäytteiden mikrbianalyysit... 26 4.7 Yläphjarakenteet... 27 4.8 Ulkpuliset havainnt... 28 4.9 Mineraalikuitulaskenta ja pölynkstumusnäytteet... 30 4.10 Painesuhteiden seurantamittaukset... 31 4.10.1 Painesuhteiden seurantamittaukset... 31 4.11 Olsuhdemittaukset, sisäilman lämpötila ja hiilidiksidi... 32 5 Jhtpäätökset... 34 6 Susitukset jatktimenpiteistä... 35
4 (39) LIITTEET Liite 1 Materiaalin mikrbianalyysi, 321544 MB15-02067,Työterveyslaits, 3.12.2015 Liite 2 Materiaalin mikrbianalyysi, 322040 MB15-02067,Työterveyslaits, 3.12.2015 Liite 3 Mineraalikuitulaskenta, 7320/MVL, Labrc Oy, 7.12.2015 Liite 4 Pölynkstumus, 7320/PEM, Labrc Oy, 7.12.2015 JAKELU Pentti Salniemi pentti.salniemi@kankaanpaa.fi
5 (39) Laurin kulu Viidanperäntie 11, 38910 Ala-Hnkajki Työnr 31 7391.7 Rakennetekninen kunttutkimus 1 Yleistä 1.1 Tilaaja Kankaanpään kaupunki Tilapalvelut Tilapalvelupäällikkö Pentti Salniemi Rautatienkatu 3 38700 KANKAANPÄÄ 1.2 Khde, lähtötiedt sekä työn sisältö Tutkimuksen khteena n kulurakennus, jka n rakennettu kahdella eri aikakaudella. Alkuperäinen, hirsirakenteinen kulun suus käsittää puutyölukkatilat sekä liikuntasalitilat. 1960- luvulla rakennettu laajennussa käsittää lukkatilja. Tutkimuksen tarkituksena n tuttaa tutkimuksen khteena levasta kulurakennuksesta rakenneteknistä tieta tteutetuista rakenneratkaisuista sekä seikista, jilla vi lla vaikutusta mm. sisäilman laatuun ja viihtyvyyteen tilissa. Tutkimukset sisälsivät ksteusmittauksia, aistinvaraisia arviinteja, mineraalivillakuitulaskeumanäytteitä, sisäilman lämpötila-, hiilidiksidipitisuus- ja paine-er seurantaa. Ilmanvaihtkanavien puhtautta tarkastettiin pölynkstumusnäytteitä ttamalla. Tutkimukset khteessa suritti Saija Hkkanen ajanjakslla 9.-23.11.2015. Lähtötietja saatiin Pentti Salniemeltä. Käytettävissämme li seuraavat asiakirjat: rakennepiirustukset, leikkaus ja phjakuvat kuntarvi, ISS Prk Oy 7/2014 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn surituksesta Tutkimus Näytteenttmenetelmä Viitearvt Pinnille laskeutuvan pölyn mineraalikuidut Tulilmakanavien sisäpinnille laskeutuneen pölyn kstumus/ laatu Geeliteippinäyte, pölyn 2 viikn laskeuma-aika Esiintyykö taspinnille laskeutuvassa pölyssä pikkeavia pitisuuksia mineraalivillakuituja? Pyyhintänäyte Synteettiset epärgaaniset kuidut eivät tdennäköisesti aiheuta ngelmia, js kuitupitisuudet säännöllisesti siivtuilla pinnilla (pöydät ym.) vat alle 0,2 kuitua/cm 2. Js viitearv ylittyy, tulee selvittää kuitulähteet ja ryhtyä timenpiteisiin kuitukertymän pienentämiseksi Laurin kulu
6 (39) Tutkimusmenetelmällä vidaan selvittää sisältääkö tulilmakanavan pöly pikkeavia pitisuuksia esim. telliset mineraalikuituja, kiviainespölyä, siitepölyä, rakennusmateriaalipölyä, metallihiukkasia, asbestikuituja ja hmeitiöitä Materiaalien mikrbit Suraviljelymenetelmä Materiaalinäytteen mikrbilgisen viljelyn tuls viittaa materiaalin kstumiseen ja vauriitumiseen, mikäli materiaalinäytteessä n elinkykyisiä sieni-itiöitä runsaasti (+++/++++) tai näytteessä esiintyy ksteusvaurin viittaavia mikrbeja. Yksittäisten ksteusvaurimikrbien esiintyminen n kuitenkin nrmaalia. Sisäilman hiilidiksidipitisuus Sisäilman lämpötila ja suhteellinen ksteus Rakennuksen painesuhteiden seurantamittaus Sisäilman seurantamittaus suritettiin jatkuvatimisten mittalaitteiden (Tinytag ja Trtec) avulla. Käytetyn mittalaitteen mittaustarkkuus n ± 50 ppm. Tutkittujen tiljen painesuhteita ulkilmaan nähden tutkittiin Tinytag-paine-ermittarilla. Rakennuksen ja ulkilman välillä mitattuihin painesuhteisiin vaikuttavat rakennuksen ilmanvaihtjärjestelmä, rakennuksen sisälle lämpötilaerista mudstuva paine-er (savupiippuvaikutus) ja tutkimushetkellä vallinneet tuulilsuhteet. Ilmanvaiht ei le terveydensujelulain edellyttämällä taslla, js sisäilman hiilidiksidipitisuus ylittää arvn 1 500 ppm. Tyydyttävänä hiilidiksidipitisuutena sisäilmassa vidaan pitää arva 1 200 ppm. Sisäilmastlukitus 2008:n mukaan hiilidiksidipitisuuden tavitearvt vat eri sisäilmastlukissa seuraavat: S1 alle 750 ppm S2 alle 900 ppm S3 alle 1200 ppm Sumen rakennusmääräyskkelman mukaan rakennuksen käyttöaikana ei leskeluvyöhykkeen lämpötila saa lla krkeampi kuin 25 C. Asumisterveysppaan mukaan tiljen, jissa n kneellinen tul- ja pistilmanvaiht, lisi susiteltavaa lla 0-2 Pascalia (Pa) alipaineinen ulkilmaan nähden. Rakentamismääräyskkelma D2 mukaan rakennus suunnitellaan yleensä ulkilmaan nähden hieman alipaineiseksi, jtta vitaisiin välttyä ksteusvauriilta rakenteissa sekä mikrbien aiheuttamilta terveyshaitilta. Alipaine ei kuitenkaan saa yleensä lla suurempi kuin 30 Pa. 3 Hirsikulun suus (puutyölukka sekä liikuntasali) Tutkimus khdistuu kulun käytössä leviin tilihin, puukäsityölukkaan sekä liikuntasaliin, tutkimukseen ei siis kuulu kylätimikunnan käytössä levat tilat. Vanhan kulun suudella n klmentyyppisiä alaphjarakenteita, jtka n rajattu alla levaan phjakuvaan, rakenneratkaisut esitetään jäljempänä sanallisesti. Laurin kulu
7 (39) Alaphjarakenteen rakenneavauksia ei suritettu liikuntasalin pulelta käyttäjien tiveesta. Rakenteita tarkasteltiin liikuntasalin alapulelta rssitilan kautta sekä praamalla tarkistusreikä lämmönjakhuneessa hlvirakenteen alapintaan. US1 AP1 alaphjarakenteen tarkistuspiste seinärakenteen tarkistuspiste AP1 materiaalinäytteen mikrbianalyysi, alaphjarakenteen lämmöneriste, ei viitettä vaurista US1 materiaalinäytteen mikrbianalyysi, ulkseinärakenteen lämmöneriste, ei viitettä vaurista 3.1 Alaphjarakenteet 3.1.1 Rssirakenne Phjakuvassa sinisellä viivalla rajattu alue. Alaphjan rakenneavauspaikka sijaitsee maalaustyölukassa, tilatunnus phjakuvassa 106A. Alaphjarakenteen tdettiin levan pinnalta katsttuna seuraavanlainen: muvimatt vanerilevy 18 mm pnttilauta 28 mm eristepuru/puupalkit harvalauditus rssitila maaperä Kuva 1 Maalaustyölukan alaphjan rakenneavaus Laurin kulu
8 (39) Ryömintätilan kautta tarkasteltuna havaittiin, että betniskkeleiden yläpinnilla n bitumisively. Harvalaudituksen alapinnassa ei silmämääräisessä tarkastelussa havaittu lahvauriita. Kuva 2 Rssitilassa betniskkeleiden yläpinnilla n bitumisively, jka n paikin kulunut Kuva 3 Ryömintätilan maaphjan päällä runsaasti jätettä Laurin kulu
9 (39) Kuva 4 Rakennuksessa n rssitilan suudella betnipilarit, tilassa purkamattmia muttilaudituksia 3.1.1.1 Materiaalinäytteen mikrbianalyysi 23.11.2015 tetun materiaalinäytteen nimikinti AP1 viittaa s.7 phjakuvaan, jhn näytteenttttkhdat n merkittynä. Labratrianalyysitulkset liitetiedstssa - näyte AP1: maalaustyölukka, tilatunnus 106A (Työterveyslaitksen analyysi 8.12.2015 näyte 5.) näyte alaphjan lämmöneristettä, purua näytteessä ei esiinny ksteusvauriindikaattrimikrbeja eikä sädesieniä (Streptmyces) labratrianalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vaurista 3.1.2 Hlvirakenne Phjakuvassa punaisella viivalla merkitty alue. Lämmönjakhuneeseen pratun reiän kautta tarkasteltuna rakenne n seuraavan kaltainen: liikuntasalin kumimatt pnttilauta eristetilatilan puru hlvilaatta lämmönjakhune Lämmönjakhuneen katt - ja seinäpinnilla havaittavissa vanhja vedenvalumajälkiä hrmirakenteen sekä alkuperäisten putkiasennuksien läpivientien läheisyydessä, jiden ympäriltä mitattiin nrmaaleja pintaksteuslukemia (gann 40-50). Lämmönjakhuneen lattia- ja seinäpinnilta mitattiin nrmaaleja pintaksteuslukemia (gann 40-50). Lämmin tila pitää rakenteet kuivina. Laurin kulu
10 (39) Kuva 5 Lämmönjakhuneen katt- ja seinäpinnilla vanhja vedenvalumajälkiä Kuva 6 Lähikuvaa vedenvalumajäljistä lämmönjakhuneen katssa 3.1.3 Rssirakenne betnialalaatalla Rakennealue rajattu phjakuvaan vihreällä viivalla Lämmönjakhuneeseen pratun reiän kautta tarkasteltuna rakenne n seuraavan kaltainen: liikuntasalin kumimatt pnttilauta eristetilatilan puru hlvilaatta rssitila maaperä Laurin kulu
11 (39) Liikuntasalin alapulella levassa ryömintä- / varasttilassa, maaphjan päällä n runsaasti rakennusjätettä. Kuva 7 Rssitilan maaperässä runsaasti rakennusperäistä jätettä Kuva 8 Pilarit vat epätiiviitä alalaatan liitskhdasta timien kylmäsiltina eristetilaan ja liikuntasalin pulelle pilareihin asti Laurin kulu
12 (39) Kuva 9 Lähikuvaa epätiiviistä pilarin ja alalaatan liitskhdasta Kuva 10 Lähikuvaa epätiiviistä pilarin ja alalaatan liitskhdasta Laurin kulu
13 (39) Kuva 11 Lähikuvaa epätiiviistä pilarin ja alalaatan liitskhdasta Kuva 12 Rssitila tuulettuu lasittman ikkunan kautta Laurin kulu
14 (39) Kuva 13 Rssitilan kylmä ilma nusee liikuntasaliin pilarirakenteita pitkin ulkseinä Kuva 14 Liikuntasalin khdalla rakenteet eivät le tiiviit, ilmavirrat ja niiden mukana eristetilasta mahdllisesti kulkeutuvat epäpuhtaudet pääsevät sekittumaan sisäilmaan Laurin kulu
15 (39) 3.2 Ulkseinärakenteet 3.2.1 Maalaustyölukka (tilatunnus 106 A) Ulkseinärakenteen tdettiin sisältäpäin katsttuna levan seuraavanlainen: maalipinnite kipsilevy klaus tapetti huklevy klaus kaarevilta pinniltaan höylätty hirsi mineraalivilla, 100 mm kipsilevy tuuletusrak rimilla ulkvurilauditus Kuvat 15 maalaustyölukan rakenneavaukset, rakenteissa ei llut pikkeavaa hajua 3.2.2 Liikuntasalin ulkseinä Ulkseinärakenteen tdettiin sisältäpäin katsttuna levan seuraavanlainen: maalipinnite kipsilevy klaus höyrynsulkupahvi kaarevilta pinniltaan höylätty hirsi mineraalivilla, 100 mm kipsilevy tuuletusrak rimilla ulkvurilauditus Kuva 17 Liikuntasalin seinärakenneavauksen kautta tettiin materiaalinäyte mikrbimäärityksiä varten, hirsien välissä levaa rive-eristettä Kuva 16 Lähikuvaa liikuntasalin seinän rakenneavauksesta Laurin kulu
16 (39) 3.2.2.1 Materiaalinäytteen mikrbianalyysi - näyte US1 (Työterveyslaitksen analyysi 8.12.2015 näyte 9): näyte hirsiparrujen välistä lämmöneristettä, rivettä näytteessä ei esiinny ksteusvauriindikaattrimikrbeja eikä sädesieniä (Streptmyces) labratrianalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vaurista 3.3 Painesuhteiden seurantamittaukset Puutyölukan painesuhteita ulkilmaan nähden seurattiin nin viikn ajan kestäneen seurantamittauksen avulla. Puutyölukassa n kneellinen pist, krvausilma tetaan ulkseinän raitisilmaventtiilien kautta. Seurantamittausten perusteella vidaan tdeta seuraavaa: - 17. 23.11.2015 seurantajakslla sisäilman alipaineisuus n seurantajaksn alkuvaiheessa ensimmäisen vurkauden ajan välillä -12-28 Pascalia. Tämän jälkeen sisäilman alipaine n välillä -8 0 Pascalia - painesuhteiden seurantakuvaajan perusteella vidaan tdeta, että ilmanvaihdn pistkne lisi aika ajittain liian vimakkaalla. Tällöin krvausilmaa saattaa kulkeutua sisäilmaan rakenteiden kautta ja mahdllisesti rakenteissa levat epäpuhtaudet saattavat sekittua ilmavutkhtien kautta sisäilmaan Painesuhteiden seurantamittauskuvaaja: Rakennus n ulkilmaan nähden ylipaineinen, kun paine-er n psitiivinen Rakennus n ulkilmaan nähden alipaineinen, kun paine-er n negatiivinen Laurin kulu
17 (39) 3.4 Olsuhdemittaukset, lämpötila ja hiilidiksidi Liikuntasalin sisäilman lämpötilan seurantakuvaaja 9.-17.11.2015 Liikuntasalin sisäilman lämpötilan seurantakuvaajasta vidaan tdeta seuraavaa: - leskeluvyöhykkeellä sisäilman lämpötilat vat välillä 19 21 0 C. - lämpötilja vidaan pitää sveltuvina liikuntasalitilaan Tiistai Keskiviikk Trstai Perjantai Maanantai Sisäilman hiilidiksidipitisuuskuvaajasta vidaan tdeta seuraavaa: - liikuntasalin käytön aikana sisäilman hiilidiksidipitisuus pysyy alle 700 ppm - käytön jälkeen tila huuhtutuu npeasti ts. pitisuuskäyrä laskee npeasti nrmaaliin pitisuustasn Laurin kulu
18 (39) 4 Laajennussa (kulurakennuksen lukkatilat) US1 AP3 VS2 VS1 AP4 AP5 AP2 AP1 Ulkseinän kiviainesrakenteinen skkeli nusee lattiapinnan yläpulelle Ulkseinän puurakenteet lähtevät lattiapinnan alapulelta alaphjarakenteen tarkistuspiste AP materiaalinäytteen mikrbianalyysi, alaphjarakenteen lämmöneriste, ei viitettä vaurista AP materiaalinäytteen mikrbianalyysi, alaphjarakenteen lämmöneriste, viittaa vaurin AP materiaalinäytteen mikrbianalyysi, alaphjarakenteen lämmöneriste, vahva viite vaurista VS materiaalinäytteen mikrbianalyysi, väliseinärakenteen lämmöneriste, ei viitettä vaurista VS materiaalinäytteen mikrbianalyysi, väliseinärakenteen lämmöneriste, heikk viite vaurista US materiaalinäytteen mikrbianalyysi, ulkseinärakenteen sisälevytys, heikk viite vaurista Laurin kulu
19 (39) 4.1 Alaphjarakenteet Laajennussan khdalla alaphjarakenteen tdettiin levan alla levan kaltainen kuudesta eri pisteestä tarkastettuna. Alaphjarakenteesta tulee paksumpi ulkseinälinjaa lähestyttäessä: - pinnite - pintalaatta 35 50 mm - tervapaperi - eriste, tjalevy 80 100 mm - bitumisively - phjalaatta 25 40 mm - hiekka Kuva 19 Laajennussan alaphjarakenne Rakennuksen keskellä sijaitsevan kantavan seinärakenteen alla n nin 110 mm vahvuinen betnilaatta, jka liittyy alaphjarakenteisiin. Betnilaatan alla n hiekka. Rakenneavauksien yhteydessä hiekan tdettiin levan märkää ja hiekasta li aistittavissa ummehtunut haju. Kuva 20 Oikean aukn kautta havaittavissa kantavan seinän khdalla leva lämmöneristeetön alalaatta. Kuva tettu pettajan huneesta Laurin kulu
20 (39) Kuva 21 Lähikuvaa alaphjarakenteesta, alalaatan alla hiekka märkää, hiekasta aistittavissa ummehtunut haju 4.1.1 Alaphjarakenteiden materiaalinäytteiden mikrbianalyysit Alaphjarakenteisiin suritettujen rakenneavauksien yhteydessä tettiin yhteensä 5 kappaletta materiaalinäytteitä mikrbimäärityksiä varten. Labratrianalyysin perusteella näytteistä vidaan lausua seuraavaa: 17.11.2015 tetut materiaalinäytteet (näytteiden nimikinnit AP1-5) viittaavat s. 18 levaan phjakuvaan, jhn ttkhdat n merkittynä. Labratrianalyysitulkset liitetiedstissa): - näyte AP1: pettajien hune, tilatunnus 103 (Työterveyslaitksen analyysi 3.12.2015 näyte 1) näyte alaphjan lämmöneristettä, tjalevyä näytteessä esiintyy useita ksteusvauriindikaattrimikrbeja sekä runsaasti sädesieniä (Streptmyces) näytteessä aistittavissa vimakas ummehtunut tuksu labratrianalyysin perusteella näytteessä vahva viite vaurista - näyte AP2: käytävä, tilatunnus 136 (Työterveyslaitksen analyysi 3.12.2015 näyte 2): näyte alaphjan lämmöneristettä, tjalevyä näytteessä ei esiinny ksteusvauriindikaattrimikrbeja näytteessä esiintyy niukasti sädesieniä (Streptmyces) labratrianalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vaurista 23.11.2015 tutkimuskäynnillä rakenteista tetut materiaalinäytteet: - näyte AP3: englannin lukka, tilatunnus 137 (Työterveyslaitksen analyysi 8.12.2015 näyte 1) näyte alaphjan lämmöneristettä, tjalevyä Laurin kulu
21 (39) näytteessä esiintyy yhtä lajiketta ksteusvauriindikaattrimikrbia sekä niukasti sädesieniä (Streptmyces) näytteessä aistittavissa vaimea ummehtunut tuksu labratrianalyysin perusteella näytteessä heikk viite vaurista - näyte AP4: käytävä, tilatunnus 127 (Työterveyslaitksen analyysi 8.12.2015 näyte 2) näyte alaphjan lämmöneristettä, tjalevyä näytteessä esiintyy useita eri lajikkeita ksteusvauriindikaattrimikrbeja sekä niukasti sädesieniä (Streptmyces) näytteessä aistittavissa vimakas ummehtunut tuksu labratrianalyysin perusteella näytteessä vahva viite vaurista - näyte AP5: varast, IV-hune 3 (Työterveyslaitksen analyysi 8.12.2015 näyte 4) näyte alaphjan lämmöneristettä, tjalevyä näytteessä esiintyy useita eri lajikkeita ksteusvauriindikaattrimikrbeja sekä runsaasti sädesieniä (Streptmyces) näytteessä aistittavissa vimakas ummehtunut tuksu labratrianalyysin perusteella näytteessä vahva viite vaurista 4.2 Ksteusmittaukset Laajennussan lattiapinnilta mitattiin krkeita pintaksteuslukemia (gann 100-120 nrm. gann 50-60) raprtin s. 20 levaan phjakuvaan merkityillä alueilla pettajanhuneessa sekä vieressä sijaitsevissa WC-tilissa. Kastuneella lattia-alueella pettajanhuneessa matn ja betnin välisestä ilmatilasta (ns. viiltmittaus) mitattiin krkea suhteellisen ksteuden arv, RH = 91 %, t = 21 0 C. Alaphjan eristetilan suhteellisen ksteuden arvja mitattiin rakennetarkistuksien yhteydessä. Krkeita suhteellisen ksteuden arvja mitattiin pettajanhuneen ja käytävän 129 alaphjan rakennetarkistuspisteissä. Alaphjan eristetilan mittaustulkset rakenneksteus: Opettajanhune RH = 93 %, t = 17 0 C Käytävä RH = 96 %, t = 18 0 C Muissa tarkistuspisteissä alaphjan eristetilista mitatut suhteelliset ksteudet välillä 45 54%. 4.3 Kellarisuus Saamiemme tietjen mukaan kellarissa n havaittu ulkpulista vettä saunan, pesuhuneen ja pukuhuneen lattiapinnilla säännöllisesti pari kertaa vudessa. Tämän seurauksena em tiljen lattiapinnilta mitattiin kauttaaltaan krkeita pintaksteuslukemia, kastuneet seinien alahelmat rajattu phjakuvaan sinisin viivin. Seinien maalipinnitteen tdettiin kupruilevan kastuneilla seinäalueilla ksteusrasituksen seurauksena. Kellari (tilatunnus 007)- ja varasttiljen (tilatunnus 006) seinä- ja lattiapinnilta mitattiin nrmaaleja pintaksteuslukemia (gann 55 65). Tilat vat lämmittämättömät. Laurin kulu
22 (39) AP AP materiaalinäytteen mikrbianalyysi, alaphjarakenteen lämmöneriste, viittaa vaurin 4.3.1 Saunasastn rakenteet: Alaphjarakenteen tdettiin levan pinnalta katsttuna seuraavanlainen: klinkkeri pintalaatta tjalevy phjalaatta maaperä Alaphjan eristeestä, tjalevystä tettiin materiaalinäyte mikrbimääritystä varten: - näyte AP1 (Työterveyslaitksen analyysi 8.12.2015 näyte 3): näyte alaphjan lämmöneristettä lämmöneristettä, tjalevyä näytteessä aistittavissa vimakas ummehtunut tuksu näytteessä esiintyy niukasti useita eri ksteusvauriindikaattrimikrbeja sekä khtalaisesti sädesieniä (Streptmyces) labratrianalyysin perusteella näyte viittaa vaurin Kellarikerrksen seinät vat tiilirakenteiset (myös maanpaineen vastaiset seinät) Laurin kulu
23 (39) Valkuvia kellarikerrksesta: Kuvat 22 Pukuhuneen lattian ja seinän liittymäkhdat epätiiviit, alaphjan lämmöneriste havaittavissa. Materiaalinäytteen mikrbianalyysin mukaan tjalevyeristeen tdettiin viittaavan vaurin Kuva 23 seinän maalipinnite kupruilee kastuneilla seinäalueilla 4.4 Rakennuksen keskellä leva kantava väliseinärakenne Puurunkinen seinärakenne lähtee lattiapinnan taslta, alahjauspuun alapulella n hupa kapillaarikatkna. Seinässä n kaksinkertainen sisäverhuslevytys, alimmaisena n alkuperäinen lastulevytys, päällimmäisenä saneerauksen yhteydessä asennettu kipsilevy. Seinän alahelmassa li kaksinkertainen kipsilevytys. Seinän yläsassa n alkuperäinen purueriste, alasassa saneerauksen yhteydessä laitettu mineraalivilla. Laurin kulu
24 (39) Tutkimuskäynnillä saatujen tietjen mukaan vunna 2006 rakennuksessa suritetun saneerauksen yhteydessä n uusittu vauriituneita seinien puurakenteita. Vauriiden tai rakenteiden uusimisen laajuudesta ei llut selvyyttä. Mitä tdennäköisimmin kantava väliseinärakenne n alun perin lähtenyt betnilaatan sisältä, mutta seinärakenne n saneerauksen yhteydessä nstettu lattiatasn yläpulelle (kuva 24). 4.4.1 Kantavan väliseinärakenteen materiaalinäytteiden mikrbianalyysit Väliseinärakenteen alkuperäisestä lämmöneristeestä, purusta tettiin kaksi materiaalinäytettä mikrbianalyysejä varten. Näytteet tettiin seinän alahelmassa levan villaeristeen ja seinän yläsan täytön purueristeen rajapinnasta. - näyte VS1: pettajan hune, tilatunnus 103 (Työterveyslaitksen analyysi 8.12.2015 näyte 7): näyte seinärakenteen lämmöneristettä, purua näytteessä ei esiinny ksteusvauriindikaattrimikrbeja eikä sädesieniä (Streptmyces) labratrianalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vaurista - näyte VS2: käytävä, tilatunnus 127 (Työterveyslaitksen analyysi 8.12.2015 näyte 6): näyte seinärakenteen lämmöneristettä, purua näytteessä esiintyy niukasti yhtä lajiketta ksteusvauriindikaattrimikrbia sekä niukasti sädesieniä (Streptmyces) labratrianalyysin perusteella näytteessä heikk viite vaurista 4.5 Tiljen väliseinärakenteet Tiljen väliseinärakenteet vat kipsilevyrakenteisia puurunglla. Seinärakenteet lähtevät lattiapinnan yläpulelta. Laurin kulu
25 (39) 4.6 Ulkseinärakenteet Ulkseinärakenteet n rakennuksessa tteutettu kahdella eri tavalla: käyntivesta vasemman puleinen laajennussan suus n tehty kiviainesrakenteisella skkelilla, jka nusee lattiapinnan yläpulelle. Ulkseinän puurunkrakenteet lähtevät skkelin päältä, lattiapinnan yläpulelta. Rakennuksen ikean puleisessa päädyssä ulkseinän puurakenteet lähtevät lattiapinnan alapulelta. 4.6.1 Ulkseinän kiviainesrakenteinen skkeli Skkeli nusee lattiapinnan yläpulelle. Ulkseinärakenteen tdettiin levan seuraavankaltainen sisältäpäin katsttuna: maalipinnite kipsilevy 12 mm höyrynsulkumuvi lastulevy 12 mm huklevy 15 mm mineraalivilla, 30 mm/klaus villa 100 mm/klaus pahvi vinlauditus lisäeristysvilla 50 mm kipsilevy tuuletusrak rimilla ulkvurilauditus Kuvat 25 ja 26 avatusta seinärakenteesta, kuvauspaikka varast tilatunnus 129, skkelin sisäpinnalla n paisutettu krkki Laurin kulu
26 (39) 4.6.2 Ulkseinän puurakenteet Ulkseinän puurakenteet lähtevät lattiapinnan alapulelta Ulkseinärakenteen tdettiin levan seuraavankaltainen sisältäpäin katsttuna: maalipinnite kipsilevy 12 mm höyrynsulkumuvi lastulevy 12 mm huklevy15 mm villa 100 mm/klaus pahvi vinlauditus lisäeristysvilla 50 mm kipsilevy tuuletusrak rimilla ulkvurilauditus Kuva 27 ulkseinän rakenneavaus, kuvauspaikka englannin lukka tilatunnus 137 4.6.3 Materiaalinäytteiden mikrbianalyysit - näyte US1: englannin lukka, tilatunnus 137 (Työterveyslaitksen analyysi 8.12.2015 näyte 8): näyte seinärakenteen sisäverhuslevyä, huklevyä näytteessä esiintyy niukasti ksteusvauriindikaattrimikrbeja sekä niukasti sädesieniä (Streptmyces) labratrianalyysin perusteella näytteessä heikk viite vaurista Laurin kulu
27 (39) 4.7 Yläphjarakenteet Yläphjarakenteen tdettiin levan seuraavankaltainen sisältäpäin katsttuna: maalipinnite levytys (huk/kipsi) klaus tervapahvi sahanpuru puhallusvilla tuulettuva tila vesikattrakenteet Rakennuksen sisätilissa ei havaittu vesikattvutjälkiä. Kuva 28 Yläphjarakenteita laajennussuudella Laurin kulu
28 (39) Kuva 29 Yläphjarakenteita liikuntasalin päältä Kuva 30 Esimerkkikuva yläphjan läpiviennistä, jka timii kuitulähteenä 4.8 Ulkpuliset havainnt Rakennuksen etupihan vesikatn katssuudella räystäslistan sekä sadevesikurun väliin jää rak, jta kautta sadevedet pääsevät kiertämään katksen laudituksen pinnalle. Katksen maalipinta hilseilee ksteusrasituksen seurauksena. Laurin kulu
29 (39) Kuva 31 Etupihan katksen laudituksen maalipinnite hilseilee Kuva 32 Katksen maalipinnite hilseilee Laurin kulu
30 (39) Kuva 33 Räystäslistan ja sadevesikurun väliin jää rak, jta kautta sadevedet pääsevät kastelemaan kattlipan lauditusta 4.9 Mineraalikuitulaskenta ja pölynkstumusnäytteet Tulilmanvaihtkanavien sisäpinnilta tettiin pyyhintämenetelmällä pölynkstumusnäytteet lukkatilissa 5-6 lk ja 123 sekä pettajanhuneessa. Näytteenttpisteet merkitty jäljempänä seuraavaan phjakuvaan. Labratrianalyysien perusteella pölynkstumusnäytteistä vidaan lausua seuraavaa: näytteet sisältävät ulkilmapölyä, pettajien huneen sekä lukkatilan 123 näytteiden ulkilmapölyn määrä n runsas. Ulkilmapölyn esiintyminen viittaisi tulilman hivutihin sudatinkehiklla pettajan huneen näytteessä esiintyy mineraalivillakuituja 1 5 p- % Samista, edellä mainituista tilista selvitettiin taspinnille kahden viikn aikana laskeutuvien mineraalivillakuitujen pitisuuksia. Synteettiset epärgaaniset kuidut eivät tdennäköisesti aiheuta ngelmia, js kuitupitisuudet säännöllisesti siivtuilla pinnilla vat alle 0,2 kuitua/cm² ja harvin siivtuilla pinnilla alle 3 kuitua/cm². Telliset mineraalikuidut vivat aiheuttaa ihn, silmien ja hengitysteiden ärsytysireita sekä äänenkäytön ngelmia. Sisäilman mineraalikuitujen ei tiedetä aiheuttavan pysyviä terveyshaittja. Laskeumalevyt sijaitsivat hyllyjen päällä, täten saatuja tulksia verrataan harvin siivttujen pintjen viitearvn, 3 kuitua/cm 2. Labratrianalyysien perusteella näytetulksista vidaan lausua seuraavaa: mineraalivillakuiduille asetetut viitearvt ylittyvät jkaisessa näytteenttpisteessä, jten mahdllisia kuitulähteitä n susiteltavaa etsiä Laurin kulu
31 (39) PK3 TK3 PK2 TK2 PK1 TK1 PK Pinnille laskeutuvan pölyn mineraalikuidut TK3 Tulilmakanavien sisäpintjen mineraalikuidut 4.10 Painesuhteiden seurantamittaukset Rakennuksen painesuhteita ulkilmaan nähden tutkittiin Tinytag-paine-ermittarilla alla levassa phjakuvassa esitetyissä lukkatilissa:. PA PA PA 4.10.1 Painesuhteiden seurantamittaukset Painesuhteita ulkilmaan nähden seurattiin nin viikn ajan kestäneiden seurantamittausten avulla. Seurantamittausten perusteella vidaan tdeta seuraavaa: - paine-erkuvaajissa esiintyy jaksittaisuutta, kuvaajista n havaittavissa, että pistilmanvaiht n suuremmalla käynnillä arkipäivisin ajanjakslla nin kell 7.30-15.00 - sisäilman paine-er ulkilmaan nähden vaihteli seurantajaksn aikana + 2-8 Pascalin (Pa) paineisuuden välillä - tilan alipaineisuus ulkilmaan nähden n pääsin viiknlppuisin -0,5-1,5 Pa välillä Laurin kulu
32 (39) Rakennus n ulkilmaan nähden ylipaineinen, kun paine-er n psitiivinen Ma Ti Ke T Pe La Su Ma n. kl 7.30 n. kl 7.30 n. kl 15 n. kl 15 Rakennus n ulkilmaan nähden alipaineinen, kun paine-er n negatiivinen keittiö lukka 125 5.-6 lukka 4.11 Olsuhdemittaukset, sisäilman lämpötila ja hiilidiksidi Olsuhdemittauksia, sisäilman lämpötilan seurantamittauksia suritettiin seuraavissa tilissa: 5.-6 lukkalaisten lukkatila, pettajainhune (tilatunnus 103) sekä musiikkilukkatilassa (tilatunnus 125). Sisäilman hiilidiksidipitisuus seurantamittauksia suritettiin 5.-6 lukkalaisten lukkatilassa, pettajainhuneessa (tilatunnus 103) ja lukkatilassa 123. Mittauspisteet merkitty alla levaan phjakuvaan: OL OL OL OL OL OL OL OL Olsuhteiden seurantamittaus (sisäilman hiilidiksidipitisuus) Olsuhteiden seurantamittaus (sisäilman lämpötila) Laurin kulu
33 (39) Sisäilman lämpötilaseurantakuvaaja: Sisäilman lämpötilan seurantakuvaajista vidaan tdeta seuraavaa: - käyttäjät kertivat kkevansa, että käytävätilan 136, lukkatilan 137 ja 5.-6. lukkakalaisten tiljen lattiapinnat lisivat aamuisin ja etenkin viiknlppujen jälkeen kulurakennuksen muita tilja selkeästi kylmemmät. Tämä n havaittavissa seurantajaksn alkupulella. 5.- 6.-lukkalaisten tilassa leskeluvyöhykkeenkin lämpötila n hieman muita seurantatilja alhaisempi. Er saattaa krstua pakkaskaudella - pettajien hune n pinta-alaltaan pieni, mikä vaikuttaa tilan sisäilman lämpötilaa nstavasti. Seurantajakslla lämpötila ei nuse yli 25 0 C - seurantajaksn sisäilman lämpötiljen vidaan tdeta levan tyydyttävällä taslla Laurin kulu
34 (39) Tyydyttävä sisäilman hiilidiksidipitisuustas täyttyy, kun hiilidiksidipitisuus n alle 1200 ppm Sisäilmastlukan 1 hiilidiksidipitisuuden enimmäisarv n 700 ppm Tiistai Keskiviikk Trstai Perjantai Maanantai Sisäilman hiilidiksidipitisuuskuvaajista vidaan tdeta seuraavaa: - tiljen käytön aikana sisäilman hiilidiksidipitisuudet pysyvät alle 900 ppm - käytön jälkeen tilat huuhtutuvat npeasti ts. pitisuuskäyrä laskee npeasti nrmaaliin pitisuustasn - tulksia tarkasteltaessa n tsin humiitava, että lukkien ppilasmäärät vat ainakin tällä hetkellä pieniä. Pitisuustast saattavat muuttua mikäli lukkakt kasvaisivat tulevaisuudessa 5 Jhtpäätökset Tutkimusten tarkituksena n llut alustavasti selvittää tteutettuja rakennetyyppejä, arviida mahdllisia sisäilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä, jilla vi lla leellinen merkitys sisäilman laatuun ja mahdllisiin sisäilmaan liitettäviin irekkemuksiin. Tutkimustulsten perusteella esitetään seuraavat leellisimmat havainnt; Laajennussan lukkatilasiipi - alkuperäisten alaphjarakenteiden salla tjalevyeristeissä esiintyy mikrbivauriita (tilat 103, 127, iv kjehune 3). Lattialiittymien kautta n alaphjasta krvausilmayhteys sisäilmaan päin, - yksittäisissä eristetilan ksteusmittauspisteissä mm pettajanhuneessa (tila 103) ja käytävällä (tila 127) alaphjan eristetilan suhteellinen ksteus n kriittisen krkea yli 90 % RH (rgaanisen materiaalin mikrbivauriituminen). Alkuperäistasisen alaphjarakenteen alalaatan päällä leva veden-/ ksteudeneristyskerrs (bitumi) n teknisesti ikääntynyt ja saattaa lla puutteellinen - alaphjasta paikallisesti ksteusnusua alaphjaeristeisiin Laurin kulu
35 (39) - alaphjarakenteista puuttuu sin lämmön- ja ksteuseristys, havainnt mm viemäriurausten khdalla pettajainhuneen rakenneavauspisteestä. Rakennetta n muutettu viemärien asentamisen yhteydessä. Lämmön- ja ksteuseristämättömyyden seurauksena ksteusvirta n maaphjasta hunetilaan päin, jllin ksteus kerääntyy tiiviin lattiapinnitteen alle. Pintaksteita alueita tdettiin pettajahuneessa ja viereisessä wc-tilassa, jssa tdennäköinen viemäriurausalue, - kantava väliseinärakenne n uusittu lattiapintatasn päälle ja kantavan seinän alle valettu betniskkeli ilmeisesti v 2006. Lähtötietjen perusteella alalaatalta lähtevät puurakenteet vat tullin lleet lahvauriituneita. Lahvauriitumisen syistä ei llut tutkimustietja, - painesuhdemittausten perusteella ilmanvaiht n tasapainssa, paine-er pääsin 0-2- Pa alipaine, - seurantajakslla sisäilman lämpötilat vat tyydyttävällä taslla ja hiilidiksiditast vat tyydyttävällä taslla alle 900 ppm, - pinnille laskeutuneissa pölyn kuitunäyteanalyyseissä tdettiin kaikissa näytepisteissä Työterveyslaitksen hjearvt (alle 0,2 kuitua/cm²) ylittäviä kuitupitisuuksia, Näytepisteissä kuitupitisuudet vaihtelivat välillä 5,7 yli 10 kuitua/cm². Kuitujen kulkeutumisreitteinä vivat timia mm avimet läpiviennit yläphjan eristetilaan, Hirsikulu, liikuntatilasiipi - ryömintätilan maaphjan päällä n rakennusjätteitä ja rgaanista maatuvaa ainesta, ryömintätilista vi kulkeutua yläpulisiin tilihin hajuja ja epäpuhtauksia avimien ja epätiiveiden läpivientien ja rakenteiden kautta, - liikuntasalisalla ulkseinillä levien pilarien kylmyys aiheutuu ryömintätilan epätiiveyskhtien kautta ryömintätilasta jhtuvasta ulkilmasta - käsityölukka n sin seurantajakslla alipaineinen (pelkkä pist), krvausilmaa vi tulla tilihin hallitsemattmasti ryömintätilan kautta 6 Susitukset jatktimenpiteistä Suritettujen mittausten, havaintjen sekä näyteanalyysien perusteella susittelemme seuraavia timenpiteitä: Laajennussa, lukkatilasiipi - rakenteissa esiintyvien ksteus ja mikrbivauriiden seurauksena susitellaan alaphjarakenteiden krjausta ja kunnstamista. Krjaustimenpiteet susitellaan alitettavaksi selkeästi vauriituneilta sin (pettajan hune, pettajainhuneen viereinen wc ja käytävätila 127). Viemäriurausten salle tulle rakentaa timivat kapillaarikatkt ja lämmöneristekerrkset. Edellämainittujen rakenneavausten ja krjaustöiden yhteydessä arviidaan laajemmin mahdllisia vaurimekanismeja sekä alaphjan krjauslaajuuksia kknaisuutena (vastaavan tyyppinen alaphjarakenne n kk siipialueella, pislukien kellarin hlvialue) - sisätilissa taspinnilla tdettujen mineraalikuitujen lähteet ja kulkeutumisreitit kartitetaan tarkemmin ja epätiiveyskhdat tiivistetään erityisesti yläphjatilaa vasten, - ilmanvaiht lisi susiteltavaa käynnistää täydelle käyntitehlle nykyistä aikaisemmin ennen kulutyön alittamista jtta tilat ehtisivät huuhtutua ennen käyttäjien tula Laurin kulu
36 (39) Hirsikulu, liikuntatilasiipi - ryömintätilista maaphjan päällä levat rakennusjätteet ja rgaaniset materiaalit tulee tilista pistaa - pistilmanvaihtkneen säädöt tulee tarkastaa (painesuhdemittausten perusteella käsityölukassa merkittävä alipaine) - liikuntasalissa pilarirakenteiden ympärillä leva kylmäsilta ryömintätilasta tulee katkaista ja lämmöneristää liittymät ryömintätilaan Tampereella 8.1.2016 Rkm Tim Ekla Prjektipäällikkö krjaussuunnittelu Ins. Saija Hkkanen Sisäilma-asiantuntija krjaussuunnittelu Laurin kulu
Liite 1 1 (2) Laurin kulu
Liite 1 2 (2) Laurin kulu
Liite 2 1 (3) Laurin kulu
Liite 2 2 (3) Laurin kulu
Liite 2 3 (3) Laurin kulu
Liite 3 1 (1) Laurin kulu
Liite 4 1 (1) Laurin kulu