EUROOPAN KASVUN LÄHTEET José Manuel Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvostossa 23. lokakuuta 2011
Etenemissuunnitelma kohti vakautta ja kasvua 1. Vastataan päättäväisesti Kreikan ongelmiin 1 2. Parannetaan euroalueen turvaverkkoja kriisiä vastaan 3. Lujitetaan pankkijärjestelmää 4. Toteutetaan vakautta ja kasvua lisääviä politiikkoja etupainotteisesti 5. Rakennetaan kestävämpi ja yhdennetympi talouden ohjausjärjestelmä
Olemme menettäneet paljon 2 Todellinen kasvu verrattuna «kriisittömään» kasvuun (EU:n BKT-taso, miljardia euroa) todellinen jos kasvu olisi jatkunut Kriisin vuoksi menetimme vuosina 2007 2010 noin 2 000 miljardia euroa, mikä vastaa Ranskan BKT:ta ja on 11 prosenttia Euroopan kumulatiivisesta velasta.
EU:n kilpailukyky vaakalaudalla Nimellisten työvoimakustannusten kehitys (indeksi, 2001 = 100) 3 EU DE IE EL ES PT 140 130 120 110 100 90 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Kasvuvipuihin perustuvat toimet EU:n BKT henkeä kohden, tuottavuus ja työllisyys verrattuna Yhdysvaltoihin v. 2000 ja 2010 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 (broken down by employment and productivity) Kuilu 2000 2010 2000 2010 2000 2010 BKT henkeä kohden Kuilu Tuottavuus (työtuntia kohden) EU:n ja Yhdysvaltojen välinen tuloero on edelleen kolmannes. Tämä johtuu etupäässä suuresta, laajenevasta tuottavuuskuilusta. Työllisyydessä ero sen sijaan näyttää hieman kaventuvan. Kuilu Työllisyys (työtunnit) 4 USA = 100
Mistä työllisyyskuilu johtuu? Työllisyysaste ja työtunnit EU:ssa ja Yhdysvalloissa 5 78 76 74 72 70 68 66 64 62 60 % Työllisyysaste ( = työlliset / työikäinen väestö) 1550 2000 2010 2000 2009 1900 1850 1800 1750 1700 1650 1600 tuntia Keskimääräiset työtunnit työllistä kohden vuodessa EU USA EU:n ja Yhdysvaltojen välinen työllisyyskuilu selittyy molempien sukupuolten alhaisemmalla työllisyysasteella kaikissa ikäryhmissä ja lyhyemmällä työajalla.
Mistä tuottavuuskuilu johtuu? Alan vaikutus työn tuottavuuden kasvuun työtuntia kohden EU25:ssä ja Yhdysvalloissa 1995 2007 % 2.5 6 2.0 1.5 1.0 0.5 Muut kuin kaupalliset palvelut Kaupalliset palvelut Rakentaminen Teollisuus Alkutuotanto 0.0-0.5 EU USA EU:ssa työn tuottavuus kasvoi vuosina 1995 2007 paljon hitaammin. Kuilu on huomattavin kaupallisissa palveluissa mutta myös teollisuus jäi jälkeen.
Uudet yrityksemme investoivat vähemmän T&K:hon T&K-intensiteetti yrityksen iän mukaan EU:ssa ja Yhdysvalloissa 7 14 12 Vanhat yritykset (perustettu ennen v. 1975) Uudet yritykset (perustettu v. 1975 jälkeen) 10 T&K-intensiteetti (T&K/nettomyynti) % 8 6 4 2 0 EU Uudet, vuoden 1975 jälkeen perustetut yritykset investoivat EU:ssa paljon vähemmän T&K:hon kuin vastaavat amerikkalaiset yritykset. Tämä kuvastaa erikoistumista perinteisimmille sektoreille mutta myös vaikeuksia kasvaa rajojen yli ja hankkia rahoitusta. USA
Eurooppa pystyy kasvamaan 8 Kasvu bruttoarvonlisänä toimialoittain tilanne vuonna 2010 verrattuna vuoteen 1995 (1995 = 100) Maatalous, metsästys ja kalastus Teollisuus toimialat Rakentaminen Liike-elämää palveleva toiminta ja rahoituspalvelut Kauppa, liikenne ja viestintäpalvelut Julkishallinto, koulutus, terveydenhuolto, yhteisö- ja henkilökohtaiset palvelut Koko talous 1000 120 140 160 Liike-elämää palveleva toiminta (esim. kirjanpito-, laki- ja konsulttipalvelut), rahoituspalvelut, kauppa, liikenne ja viestintäpalvelut olivat kasvua vauhdittavia aloja vuosina 1995 2010.
Ja se on luonut 23 miljoonaa työpaikkaa 9 Luodut työpaikat toimialoittain 1995 2010 Maatalous, metsästys ja kalastus Teollisuus branches toimialat Rakentaminen Liike-elämää palveleva toiminta ja rahoituspalvelut Kauppa, liikenne ja viestintäpalvelut Julkinen hallinto, koulutus, terveydenhuolto, yhteisöja henkilökohtaiset palvelut Koko talous -10-5 0 5 10 15 20 25 miljoonaa Million persons työllistettyä employed Vuosina 1995 2010 luotiin 23 miljoonaa työpaikkaa (työpaikkoja EU:ssa yhteensä 212 miljoonaa). Eniten työpaikkoja syntyi palvelualalle, mutta alkutuotannossa ja teollisuudessa menetettiin noin 10 miljoonaa työpaikkaa.
Valmistusteollisuus vauhdittaa myös palvelualojen työpaikkojen syntyä Valmistusteollisuus ja siihen liittyvät liike-elämän palvelut (työpaikkojen lukumäärä v. 2009) 10 Valmistusteollisuus = 37 milj. työpaikkaa Valmistusteollisuus ja siihen liittyvät palvelut = 74 milj. työpaikkaa Valmistus 49 % T&K 1 % Vuokraus ja leasing 1 % Tiedotusvälineet ja viestintä 7 % 12 % Muut liikeelämän palvelut 30 % Kuljetus ja varastointi
Kolme toimintatapaa 11 Jo sovitusta on saatava enemmän irti, esimerkiksi Palveludirektiivi on pantava täysimääräisesti täytäntöön Digitaalistrategia Yhdentyneet energiamarkkinat Jo tehtyjen ehdotusten hyväksymistä on nopeutettava Yhtenäinen eurooppalainen patenttisuoja Yhteinen eurooppalainen kauppalaki Energiansäästödirektiivi Vapaakauppasopimukset avainkumppanien kanssa Tulevaisuudessa tehtävien ehdotusten käsittelyä on nopeutettava Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti (12 ehdotusta) Youth Opportunities -ohjelma Oikeuksien kollektiivinen hallinnointi
Kansallisia toimenpiteitä koskevat suositukset 12 Julkinen talous Työmarkkinat Rakennepolitiikat Rahoitusvakaus Pitkän aikavälin kestävyys Julkisen talouden vakauttaminen Finanssipoliittinen säännöstö Verotus Palkkapolitiikka Koulutus Aktiivinen työvoimapolitiikka Osallistuminen työmarkkinoille Verkkotoimialat Energiatehokkuus Palvelualat Liiketoi mintaympäristö ja pkyritykset T&K ja innovointi Pankkiala Julkiset palvelut ja koheesiopolitiikka Asuntomarkkinat AT BE BG CY CZ DE DK EE ES FI FR HU IT LT LU MT NL PL SE SI SK UK Yhteensä 22 16 10 6 8 11 17 9 7 5 10 6 2 7 5 3 Huom: Ainoa toimenpidesuositus Irlannille, Kreikalle, Latvialle, Portugalille ja Romanialle on EU:n ja IMF:n rahoitustukiohjelmien mukaisten nykyisten sitoumusten täytäntöön paneminen.
EU:n toiminnan painopistealueet EU:n talouden ohjausjärjestelmän vahvistaminen 13 Makrotalouden ja julkisen talouden valvonta Rahoituspalvelujen sääntely Eurooppa 2020 -lippulaivahankkeet Euroopan digitaalistrategia Nuoret liikkeellä Rakenneuudistuksen tavoitteet ja suuntaviivat Innovaatiounioni Uusi teollisuuspolitiikka Uudet taidot uusia työpaikkoja varten Köyhyydentorjuntafoorumi Luonnonvarojen tehokas käyttö EU:n kasvun ja työllisyyden viputekijät Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti Kauppa- ja ulkosuhdepolitiikka Rakennerahastot
Sisämarkkinoilla vielä paljon potentiaalia Tiettyjen EU:n tasolla toteutettavien uudistusten keskipitkän aikavälin (2020) BKT-vaikutukset mallisimulaatioita 14 1.6 1.4 1.2 1 0.8 0.6 0.4 0.2 0 Palveludirektiivi Yhdennetyt energiamarkkinat Rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen ml. pääomasijoitukset Julkisten hankintamenettelyjen nykyaikaistaminen Kasvua voitaisiin vauhdittaa huomattavasti kehittämällä edelleen sisämarkkinoita. Nämä uudistukset nostaisivat vuoden 2020 BKT-tasoa 3 %.
Autetaan yrityksiä 50 Yrityksen perustamiseen tarvittava aika (kalenteripäivissä) 15 40 30 20 Small Business Act -aloitteessa asetetaan tavoitteeksi yrityksen perustamiseen tarvittavan ajan lyheneminen 3 päivään vuoteen 2012 mennessä 10 0 BE HU DK IT US PT SI EE FR CY NL RO IE UK FI EU DE SE LV SK BU EL LU CZ LT AT PL ES Yrityksen perustamiseen tarvitaan EU:ssa keskimäärin 15 päivää ja USA:ssa vain 6 päivää. Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevassa Small Business Act - aloitteessa asetetaan tavoiteajaksi 3 päivää ja tavoitekustannuksiksi alle 100 euroa vuoteen 2012 mennessä.
EU:n patenttikuluja voitaisiin vähentää huomattavasti Patenttikulut EU:ssa ja muualla maailmassa ( ) 16 40 000 35 000 Validointimaksut Käsittelymaksut 30 000 32 112 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 000 4 045 4 045 600 0 0 1 550 1 850 EU Komission ehdotus Japani USA Patentin hankkiminen maksaa EU:ssa nykyään keskimäärin noin 35 000 euroa. Kuluja voitaisiin vähentää 80 % ottamalla käyttöön ehdotettu yhteispatenttijärjestelmä.
Sähköisen kaupankäynnin lisääminen Verkkokauppaa hyödyntävien kuluttajien määrä vuonna 2010 17 Verkkoostot 40,4 % Rajatylittävät r verkko-ostot 8,8 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % % kaikista 16 74-vuotiaista EU:ssa Noin 40 % eurooppalaisista teki verkko-ostoksia vuonna 2010, mutta vain 9 % hankki tavaroita tai palveluja muista EU-maista internetin välityksellä. Sähköinen kaupankäynti piristää kilpailua vähittäismarkkinoilla ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti pk-yrityksille.
Kauppa vaikuttaa suoraan kasvuun BKT:n reaalikasvu vuonna 2011 18 Vuosikasvu, % 10 % tai yli 6 10 % 3 6 % 0 3 % alle 0 % ei tietoja Vuoteen 2015 mennessä 90 % talouskasvusta syntyy Euroopan ulkopuolella. Vuonna 2010 noin neljännes EU:n talouskasvusta johtui kaupasta EU:n ulkopuolisten kauppakumppanien kanssa.
Esimerkki: EU:n ja Etelä-Korean vapaakauppasopimus 19 Tullimaksuja säästyy 1,6 miljardia euroa vuodessa Sopimuksen täytäntöönpano luo uusia kauppamahdollisuuksia: tavaroiden ja palvelujen viennin kasvupotentiaali lähes 20 miljardia euroa Uusia mahdollisuuksia palveluntarjoajille Muut kuin tulliesteet poistetaan Mahdollisuus osallistua julkisiin hankintoihin Teollis- ja tekijänoikeudet suojataan Vahvat kilpailusäännöt Sitoudutaan kestävään kehitykseen
Apua rakennerahastoista jo nyt Rakennerahastotuet jopa 4 % BKT:sta joissakin jäsenvaltioissa Mahdollisuus siirtää Euroopan sosiaalirahaston varoja nuorten työllistämiseen Ehdotus yhteisrahoituksen lisäämiseksi ja lainatakausten antamiseksi pk-yrityksille ohjelmamaissa Infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen tarkoitettujen joukkolainojen pilottihanke Vastaanottokyvyssä parantamisen varaa 20
EU-rahoituksen käyttöä voidaan nopeuttaa 50 % EU:n koheesiopoliittiset maksut jäsenvaltioille vuosina 2007 2013 (tämänhetkinen tilanne) 21 45 % 40 % 35 % Käyttöaste 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % LT EE SE IE DE UK PT FI AT SI LV PL ES CY DK FR BE Huom: EU:n talousarviosta jo maksettujen varojen kokonaismäärä prosentteina kullekin jäsenvaltiolle vuosina 2007 2013 osoitetuista kokonaismäärärahoista. Lukuihin sisältyvät jäsenvaltioille suoritetut ennakkomaksut (7,5 11 % kokonaismäärärahoista). Keskiarvo HU NL EL SK LU MT CZ BG IT RO
Apua rakennerahastoista jatkossakin Komission uudet ehdotukset kaudelle 2014 2020 Yksinkertaistaminen Keskittyminen kilpailukykyyn / Eurooppa 2020 Innovatiivinen rahoitus (vipurahoitus/hankejoukkolainat) Ehdollisuuden kiristäminen tulosten parantamiseksi Verkkojen Eurooppa -väline EU:n laajuisen infrastruktuurin luomiseksi sisämarkkinoita varten 22
Entä jos saavutamme Eurooppa 2020 - tavoitteet? 23 Keskimääräinen BKT-kasvu: skenaariot kaudelle 2010 2020 2.5% 2.2% 2.0% 1.6% 1.5% 1.0% 0.5% 0.0% Perusskenaario Pitkälle viedyt rakenneuudistukset Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttaminen nopeuttaisi kasvua huomattavasti. Tämä edellyttää rakenneuudistusten yhdistämistä julkisen talouden vakauttamiseen, jolloin kasvu nopeutuisi 0,5 prosenttiyksiköllä vuodessa.
Sovitaan kasvun ja työllisyyden edistämisestä näin: hyödynnetään sisämarkkinoita, digitaalistrategiaa ja kauppamahdollisuuksia tuetaan pk-yrityksiä riskirahoituksella ja järkevällä sääntelyllä hyödynnetään kasvukapasiteetti maksimaalisesti rakennerahastojen avulla komissio esittää joulukuussa järjestettävän Eurooppaneuvoston kokouksen hyväksyttäväksi luettelon kiireellisistä ehdotuksista, jotka olisi pantava täytäntöön tai käsiteltävä nopeasti 24
E U R O O P P A - 2 0 2 0