Käymäläkompostin ja erotellun virtsan käyttäminen lannoitteena DT-konferenssi 23.8.2012 Seija Haapamäki
Käymäläkompostin ja erotellun virtsan ravinnearvoista Lannoituskokeet vuosina 2007, 2009 ja 2012 Perunan koeasettelua Cucci2007-projektissa
Ravinnearvot Erotellussa virtsassa typpeä noin 10 g/l, fosforia noin 1 g/l ja kaliumia noin 2 g/l, ruokavaliosta riippuen Kuivakäymäläkompostissa huomattavasti pienemmät ravinnearvot Kuivakäymäläkomposti on maanparannusaineena arvokasta
Perunan, kaalin, sipulin ja lehtisalaatin lannoituskokeet 2007-2012 Eeva-Liisa Viskari, Marjukka Dyer, Seija Haapamäki, Samira Hamdine and Jacqueline Mwakangale Magdaléna Vanková von Essen, Catherine Mburu TAMK Surendra Pradhan, Helvi Heinonen-Tanski, Päivi Karinen Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitos
Koeasettelu perunalle ja kaalille (CUCCi2007) avomaalla Solanum tuberosum var. Nicola Brassica oleracea var. Castello Käsittelyt : Virtsa ja kypsä kuivakäymäläkomposti sekä sellaisenaan että yhdistelmälannoitteena niin että halutusta N-lannoitetasosta puolet lisättiin kuivakäymäläkompostina ja puolet eroteltuna virtsana (1:1 TotN) Verrokkeina käytettiin väkilannoitteella aikaansaatua haluttua typpilannoitustasoa ja täysin lannoittamatonta käsittelyä Haluttu lannoitetaso perunalla 80 kg N/ha, kaalilla 175 kg N/ha Lannoitustaso suunniteltiin maatalouden ja ympäristöhallinnon suositusten mukaisena
Kuivakäymäläkompostin levitys perunalle 2007 Perunan lannoitusta 1/2 Lannoitteena käytetty kypsä kuivakäymäläkomposti
Peruna ja kaali heinäkuussa 2007 (CUCCi2007)
Cucci 2007 analyysit Lannoitteiden, maaperän ja viljelykasvien mikrobiologinen laatu ja raskasmetallipitoisuudet analysoitiin Maaperän ja lannoitteiden NPK arvot analysoitiin Kaalin ja perunan maku testattiin Kuopion yliopistossa Käsittelyjen sato määritettiin
Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee lannoitteiden raja-arvot 1) Salmonellan suhteen 0 pmy / 25g näytettä 2) Esherichia colin suhteen < 1000 pmy/g näytettä Näiden raja-arvojen mukaan kokeessa käytetty kuivakäymäläkomposti tai eroteltu virtsa ei aiheuta tartuntavaaraa
Concentration (mg/kg) Raskasmetallipitoisuudet Trace elements in soil 250 200 Cabbage Potato Limit value 150 100 50 0 Cd Cr Cu Ni Pb Zn Trace element CUCCi2007 kaalin ja perunan viljelykokeen kuivakäymäläkompostilla ja erotellulla virtsalla lannoitetun maaperän raskasmetallipitoisuudet verrattuna viljelymaille asetuttuihin raja-arvoihin.
Sipulin lannoituskoe elokuussa 2009
Sipulin lannoituskokeen koeasettelu 2009 rajatulla kasvualustalla Suosituksen mukainen lannoitustaso 120 kg N/ha Käsittelyt: a) virtsalannoitus 60 kg N/ha b) virtsalannoitus 240 kg N/ha, c) keinolannoite 120 kg/ha ph:n säätö, ph 6,5 Analyysit samoilla parametreillä kuin perunan ja kaalin lannoituskokeessa (CUCCi2007)
Sipulin lannoituskokeen tulokset 2009 Virtsalla käsiteltyjen sipulien massa oli huomattavasti suurempi kuin keinolannoitteella käsiteltyjen sipulien massa Myös sipulin varsi kasvoi pidemmäksi virtsakäsittelyissä kuin keinolannoitekäsittelyssä
Lehtisalaatin lannoituskoe 2012 Rajatulla kasvualustalla, kasvihuoneolosuhteissa Käsittelyt a) ilman lannoitetta b) keinolannoitekäsittely 90 kg N/ha c) käsittely erotellulla virtsalla 45 kg N/ha d) käsittely erotellulla virtsalla 180 kg N/ha e) käsittely erotellulla virtsalla 90 kg N/ha toisena keinolannoitekäsittely, kolmantena 45 kg N/ha, neljäntenä 180 kg N/ha viidentenä suosituksen mukainen 90 kg N/ha analyysit kesken
Lehtisalaatin lannoituskoe 2012 Lehtisalaatin lannoituskokeen koeasettelut: vasemmalta käsittely ilman lannoitetta, toisena keinolannoitekäsittely, kolmantena 45 kg N/ha, neljäntenä 180 kg N/ha, viidentenä suosituksen mukainen 90 kg N/ha.
Päätelmät Kompostoitu käymäläjäte ja eroteltu virtsa ovat tehokkaita ja turvallisia lannoitteita, kun ne käsitellään ja käytetään asianmukaisesti Nykyinen lainsäädäntö ei tunnista kompostoitua käymäläkompostia tai eroteltua virtsaa lannoitteiksi: lainsäädännön muutos tarvitaan Mahdollisten lääkejäämien vaikutus viljelykasvien laatuun on tutkittava
Lähteet Chowdhury, M.H.& Islam, M.T. 2008. Study on Effect of urine as fertiliser through vegetables production in Bangladesh. Asia-Pacific Journal of Rural Development Vol XVIII: 133-142. EcoSanRes, 2005, Closing the loop on phosphorus [online]. EcoSanRes Fact Sheet 4. Available at: http://www.ecosanres.org/pdf%20files/fact_sheets/esr4lowres.pdf [cited 31.07.2006] Guzha, E., Nhapi, I. & Rockström, J. 2005. An assessment of the effect of human faeces and urine on maize production and water productivity Physics and Chemistry of the Earth, Parts A/B/C, Vol 30:840-845. Heinonen-Tanski, H., Wijk-Sijbesma, C. 2005. Human excreta for plant production. Bioresource Technology. 96:403-411 Heinonen-Tanski, H. Sjöblom, A., Fabritius, H. & Karinen, P. 2007. Pure human urine is a good fertiliser for cucumbers. Bioresource Technology, Vol 98:214-217. Lapid, D. 2008. Ecological Sanitation: A Hope for a Sustainable Future. Rockström, J. et al.2005. Sustainable Pathways to Attain the Millennium Development Goals: Assessing the Key Role of Water, Energy and Sanitation. Stockholm Environment Institute. Sweden. www.sei.se
Schouw, N.L. et al. Composition of human excreta a case study from Southern Thailand. The Science of the Total Environment. 286:155-166. Vaccari, D.A. 2009. Phosphorus Famine: The Threat to Our Food Supply. Scientific American Magazine Vinnerås, B. et al. 2003. Thermal composting of faecal matter as treatment and possible disinfection method laboratory-scale and pilot-scale studies. Bioresource Technology 88:47-54. Vinnerås, B. and Jönsson, H. The performance and potential fo faecal separation and urine diversion to recycle plant nutrients in household wastewater. Bioresource Technology 84:275-282. WHO. 2006. Guidelines for the safe use of wastewater, excreta and greywater. Volume 4: Excreta and greywater use in agriculture Pradhan, Surendra K. 2010. Yield and quality of vegetables fertilized with human urine and wood ash. Väitöskirja. Itä- Suomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta