Virka-autot yhteiskäyttöön Tampereella Tausta-aineisto 26.11.2012
Autojen yhteiskäyttö mitä se on?
Mikä on tarkoituksenmukaisin tapa käyttää autoa? Päivittäin Leasing-auto Omistusauto Hyvin harvoin Taksi Autojen yhteiskäyttö (car-sharing, UK: car clubs) Autonvuokraus Vähän kilometrejä n. 10 000 km/v Paljon kilometrejä
Autojen yhteiskäyttö pähkinänkuoressa Varaus Netissä tai puhelimella. Valitaan nouto- ja palautusaika sekä -paikka. Automalli. Useita noutopistettä. Voi noutaa kodin tai työpaikan läheltä. Käyttöönotto Auto avataan kännykällä tai älykortilla. Avaimet löytyvät auton sisältä. Palautus Avaimet sisään ja auto suljetaan kännykällä tai älykortilla. Tankkaus asiakkaan vastuulla vain, jos polttoainetta 1/4. Autossa luottokortti tankkausta varten. Laskutus Kuukausittain käytön perusteella. Tunti-ja kilometrihinnat. Useimmiten myös kuukausimaksu. Yhdellä laskulla kaikki autonkäytön kulut.
Autojen yhteiskäyttö miksi se on yhteiskunnalle hyödyllistä?
Yhteiskäyttöautoilijat ovat joukkoliikenteen kanta-asiakkaita Kuva: Voltti 2010
Ajosuorite ja hiilidioksidipäästöt alas Pieni osa autojen yhteiskäyttäjistä luopuu autosta tai sen hankinnasta ja vähentää autoilua paljon. Suurin osa autojen yhteiskäyttäjistä on entisiä autottomia, jotka lisäävät autoilua, mutta vain vähän. Kuva: Martin ja Shaheen 2010
Ajosuorite ja hiilidioksidipäästöt alas Nettovaikutus: yhteiskäyttöautoilu vähentää ajosuoritetta ja liikkumisen hiilidioksidipäästöjä pääkaupunkiseudulla noin kolmanneksella (300 kgco2/vuosi/käyttäjä). Hiilidioksidipäästöt kasvavat vähän. Hiilidioksidipäästöt vähenevät paljon. Kuva: Martin ja Shaheen 2010
Autosta luopuminen melko yleistä Autosta luopuneita (myös "kakkosautot") Auton hankkimatta jättäneitä Belgia, hollanninkieliset 29 % 11 25 % Belgia, ranskankieliset 13 % 11 25 % Moses project, Belgia ja Bremen yli 60 % 14 17 % UK car clubs (2009 ja 2010) 26 39% 25 32 % Frankfurt 14 % 27 % Pariisi yli 32 % 39 % San Francisco 29 % Carsharing Portland 26 % 53 % Sveitsi (osuus talouksista) 26 % Yhdysvallat ja Kanada (osuus talouksista) 58 % 25 % Pääkaupunkiseutu CityCarClub 21% (10 30 %) "Nyrkkisääntö Suomeen" 30 % 20 %
Yksi yhteiskäyttöauto = 10 yksityisautoa (keskimäärin). Cambio, Belgia: 12 000 yhteiskäyttöautoilijaa säästö 14 jalkapallokenttää City Car Club, Helsinki: 3 500 yhteiskäyttöautoilijaa säästö 3 jalkapallokenttää
Autojen yhteiskäyttö Arkisiin tarpeisiin soveltuva palvelu tuottaa yhteiskunnallista hyötyä
Miksi kaupungin autot yhteiskäyttöön Tampereella?
Hyödyt arvioitava kokonaisuutena 1. Kustannussäästöt 2. Etua henkilökunnalle Vähemmän kaupungin autoja saatavuudesta tinkimättä Vähemmän pysäköintipaikkoja Vähemmän turhaa ajoa matkustusohjeistuksen kehittämisen myötä Työaikaa säästyy autojen ylläpidossa ja varauksissa Ei tarvitse tulla autolla töihin Vaihtoehto myös autottomille, tasa-arvoisuus Työsuhde-etuna autojen käyttömahdollisuus myös yksityisajoihin (omalla kustannuksella) 3. Yhteiskuntavastuu Kaupungin oman toiminnan ympäristövaikutukset Esimerkin näyttäminen yrityksille 4. Liikennejärjestelmähyödyt Kaupunkitilaa säästyy Joukkoliikenne, kävely ja pyöräily lisääntyvät Liikenteen päästöt vähentyvät Liikennerjärjestelmän palvelutaso paranee
1. Kustannussäästöt Pärjätään vähemmällä määrällä autoja. Tarvitaan vähemmän pysäköintipaikkoja. Turhien ajojen väheneminen, sekä kaupungin autot että km-korvaukset Työajan säästöt autojen käytössä ja ylläpidossa Kustannussäästöjä! Pysäköinti mukaan lukien auton käyttö voi maksaa nykyisellään jopa 1,57 /km P-Frenckellinja Keskusvirastotalon 150 hallipaikasta maksetaan 167 000 /vuosi Göteborgissa ajosuorite vähentui 20 % ja kustannukset 30 % yhteiskäyttöautojen, ilmaisesta pysäköinnistä luopumisen ja oman auton käytön rajoittamisen seurauksena. Umeåssa ajosuorite vähentyi yhteiskäyttöautopalvelun myötä 20 % ja kustannukset 9 %.
1. Kustannussäästöt Pärjätään vähemmällä määrällä autoja. Tarvitaan vähemmän pysäköintipaikkoja. Turhien ajojen km-korvausten vähentyminen, kun matkustusohjausta voi kehittää (ei vielä mukana kustannusarviossa) Työaikaa säästyy autojen ylläpidosta (ei vielä mukana kustannusarviossa) Tampereella yhteiskäyttöautopalvelu olisi samanhintainen tai halvempi. Tampereella pysäköinti voi nostaa autonkäytön kulut jopa 1,57 euroon/km. Keskustan hallipaikoista maksetaan 167 000 /vuosi Kustannussäästöjä! Göteborgissa ajosuorite vähentui 20 % ja kustannukset 30 % yhteiskäyttöautojen, ilmaisesta pysäköinnistä luopumisen ja oman auton käytön rajoittamisen seurauksena. Umeåssa ajosuorite vähentyi yhteiskäyttöautopalvelun myötä 20 % ja kustannukset 9 %.
2. Etua henkilökunnalle Työntekijöiden tasavertainen kohtelu Töihin ei tarvitse tulla omalla autolla Työntekijöiltä ei tarvitse edellyttää auton omistamista Rekrytointivaltti / työsuhde-etu Ympäristönsuojelussa parkkipaikkojen jako koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Hyvä työnantaja! Helsingin kaupungin ympäristö-keskuksessa yhteiskäyttöautojakäytetäänmm. maastokäynteihin. Työntekijöiltä ei tarvitse enää edellyttää auton omistamista.
3. Yhteiskuntavastuu Kaupungin oman toiminnan vastuullisuus ja ympäristövaikutukset Verrattavissa esim. työsuhdelippuihin Vastuullinen autonkäyttö, Oma pesä kuntoon Esimerkin näyttäminen yrityksille Tampereella EkokumppanitOy neuvoo työnantajia kestävän työmatkaliikenteen edistämisessä. Edelläkävijä! Münsterissäja Halstahammarissavuosittainen hiiljalanjälkisaatiin alenemaan yhteiskäyttöautojen ja liikkumisen ohjauksen avulla.
4. Liikennejärjestelmähyödyt Vähemmän autoja ja tehokkaampaa tilan käyttöä. Enemmän kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä. Paremmat liikkumismahdollisuudet autottomille. Vähemmän ajosuoritetta ja päästöjä. Parempi kaupunkiympäristö ja liikennejärjestelmä! Tampereella 1 600 yhteiskäyttöautoilijaa säästäisi noin hehtaarin kaupunkitilaa. Tampereella 1 600 yhteiskäyttöautoilijaa vähentäisi CO2-päästöjä 400 tonnilla.
Ruotsissa Kunnat hankkivat avointa yhteiskäyttöautopalvelua omaan käyttöönsä saadakseen palvelun osaksi liikennejärjestelmäänsä. Sundbyberg Södertälje Gävle Umeå Värnamo Lerum Linköping Nacka Tranås Botkyrka Göteborg Helsingborg Götene Stockholm
Miten Tampereelle synnytetään elinkelpoinen autojen yhteiskäyttöpalvelu?
Kysyntäennusteet Kokemukset pääkaupunkiseudulta City Car Club:in asiakasmäärä 10 vuodessa 3500 käyttäjään Kaupallinen palvelu ei ole elinkelpoinen alle 2000 käyttäjällä Haasteena erityisesti kysynnän puute arkipäivisin Kysyntäennusteet Tampereelle Ennuste: 1000 1600 käyttäjää vuonna 2020 Suhteellisen nopeasti saavutettavissa oleva käyttäjämäärä n. 300 Palvelu ei ole elinkelpoinen pelkästään yksityisasiakkaiden varassa!
Autojen yhteiskäyttöpalvelu ei synny Tampereelle itsestään Kysyntäennusteet: kaupallinen palvelu ei ole Tampereella elinkelpoinen pelkästään yksityiskäyttäjien varassa Ratkaisu: kaupunki hankkii palveluna autoja käyttöönsä päiväajaksi, illat ja viikonloput jäävät vapaiksi yksityisille Käyttöaste nousee ja palvelu on kaupallisesti elinkelpoinen Kaupunki voi tehdä useampivuotisen sopimuksen riittävällä autokannalla, jolloin palveluntarjoajat kiinnostuvat Vain ulkopuolinen palveluntarjoaja voi tarjota palvelua myös yksityisille ja siten tuottaa liikennejärjestelmätason hyötyjä, kaupunki ei itse voi toimia autovuokraamona
Etenemispolku 1. Virka-aikoina käyttöön n. 15 yhteiskäyttöautoa 2. Työsuhde-etu 3. Avoin palvelu 4. Laajennetaan Korvataan palvelulla jo yhteiskäytössä olevat ja vähäisessä käytössä olevat n. 15 autoa. Tampereella lähtökohtana Henkilöautojen tilauskeskus. Kaupungin työntekijöille mahdollisuus käyttää palvelua omiin tarpeisiinsa virka-ajan ulkopuolella. Avoin palvelu kaupunkilaisille virka-ajan ulkopuolella. Lisätään tarveharkintaa, vähennetään turhia autoja ja korvataan niitä palvelulla.
Vähässä käytössä tai jo yhteiskäytössä olevat autot Satakunnankatu 21 1 tila-auto Frenckellinaukio 1 henkilöauto Rauhaniementie 21 1 henkilöauto Lapsiperheiden sos.palv. n. 16 000 km/auto/vuosi Keskusvirastotalo HETI: 8 henkilöautoa, 1 minibussi TAYS, Lääkärikatu 8 1 henkilöauto Lapsiperheiden sos.palv. n. 16 000 km/auto/vuosi Sote-talo 2 henkilöautoa Lapsiperheiden sos.palv. n. 16 000 km/auto/vuosi Nekala, Jokipohjantie 24 1 henkilöauto viidestä Liikennepalvelut, piha-autot Nekala, Viinikankatu 44 1 henkilöauto viidestä Tilakeskus Hervanta, Väkipyöränkatu 5 1 minipussi/pakettiauto Tampereen Vera? km/auto/vuosi Hervanta, Lindforsinkatu 8 1 henkilöauto Lapsiperheiden sos.palv. n. 16 000 km/auto/vuosi
Vähässä käytössä tai jo yhteiskäytössä olevat autot keskusta Käyttävät paljon HETIä, mutta nykyään sen käyttö koetaan hankalaksi. Satakunnankatu 21 1 tila-auto Kulttuuri- ja nuorisopalvelut 12 700 km/auto/vuosi Ympäristönsuojelun kmkorvaukset ja 6 autopaikkaa yhteensä: 1,50 /km Frenckellinaukio 1 henkilöauto Infra/Suunnittelupalvelut 4 700 km/auto/vuosi Supan auto ja autopaikka yhteensä: 1,57 /km HETInkäyttö koetaan hankalaksi. HETInautot käytössä 39 % työajasta. Keskusvirastotalo 8 henkilöautoa, 1 minibussi Henkilöautojen tilauskeskus HETI 4 000 20 000 km/auto/vuosi Oman auton käyttöoikeuksia arviolta 190 työntekijällä. Keskusvirastotalossa ja Frenckellissä700 työntekijää. Kaupunki maksaa virastotalon hallin ja P-Frenckellin150 autopaikasta 167 000 /vuosi. Alueella on arviolta 300 pysäköintilupaa (36 000 /vuosi). Sote-talo 2 henkilöautoa Lapsiperheiden sos.palv. n. 16 000 km/auto/vuosi Käytössä sähköinen varauskalenteri ja yksikön 5 autoa käytetään ristiin yksikön sisällä.
Käynnistysvaiheen autot Liipan autot 6 henkilöautoa, 1 minibussi (HETI, vähennystä 2 autoa) Siirretään Frenckelinaukiolle ja/tai hajasijoitetaan 1 piha-auto Nekalassa (neljä autoa jää ennalleen) Yksiköiden autot Infra/suunnittelupalvelut 1 auto (korvaa 1 HETI:n auton) Kulttuuri/nuorisopalvelut 1 tila-auto (korvaa 1 HETI:n auton) Lapsiperheiden sosiaalipalvelut 5 autoa Tilakeskus (Nekala) 1 auto (neljä autoa jää ennalleen) Yhteensä 14 autoa + 1 tila-auto + 1 minibussi
Alustava toimintamalli Tampereella
Ostettavan palvelu määrittely Tietty määrä autoja täysin ylläpidettyinä ja varattuna kaupungin käyttöön arkisin 7-17 Autot kaupungin käytettävissä myös virka-aikojen ulkopuolella (mutta eivät ole varattuna kaupungille) Varausjärjestelmä, jolla Työntekijä voi varata auton työkäyttöön Työntekijät ja kaupunkilaiset voivat varata auton yksityiskäyttöön omalla kustannuksellaan Autojen varauksiin ja käyttöön liittyvä asiakaspalvelu
Palvelun hinnoittelumalli Käyttömaksut yksiköille Tunti- ja kilometriperusteinen hinta käytön mukaan Kaikki kulut ml. polttoaineet sisältyvät hintaan Autokohtainen stand-by maksu käyttämättä jäävistä tunneista klo 7-17 Käytännössä minimilaskutus Keskeinen avoin kysymys on, kenelle tämä kustannuserä kuuluu? Keskushallinto, jyvittäminen vai yksittäisten autojen allokointi yksiköille? HETI:n autot - kaikille yhteinen autopooli Yksiköiden omat autot - sijoitettuna pääkäyttäjäyksikön omalle pihalle Työntekijät ja kaupunkilaiset voivat ostaa palvelua suoraan palveluntarjoajalta markkinahintaan, kaupunki ei ole osapuoli
Hinnoittelumalli ja asiakkuudet Liikennepalvelut Yksiköt Yksiköt Yksiköt Yksiköt Työntekijät - Käyttömaksut - Yksikölle allokoitujen autojen stand-by maksut ( yksiköiden omat autot ) - Yksityiskäytön käyttömaksut - Allokoimattomien autojen stand-by maksut ( HETIn autot ) Palveluntarjoaja Hankkii ja ylläpitää autot Varausjärjestelmä ja asiakaspalvelu Laskutus suoraan käyttäjiltä - Yksityiskäytön käyttömaksut Kaupunkilaiset
Hinnanmuodostusta Kustannuksia lisäävät tekijät vakuutusmaksut (vrt. korjauskulut) varausjärjestelmän ja asiakaspalvelun autoihin tuleva tekniikka palveluntarjoajan kate Kustannuksia vähentävät tekijät säästöt korjauskuluissa (vrt. vakuutusmaksut) pienempi automäärä riittää kun käyttöaste on parempi säästöt kilometrikorvauksissa ja pysäköintipaikoissa autosuoritteen vähentyminen ( turhat ajot ) Ylimääräiset hyödyt Parempi liikennejärjestelmä kaupunkilaisille Ympäristöhyödyt Henkilökuntaetu
Yksikkökustannusten vertailu Muutamien autojen toteutuneet kustannukset käyttötuntia kohti (leasing, polttoaine ja pysäköinti) Infra/Suunnittelupalvelut 20 /h Kulttuuri ja nuorisopalvelut 9 /h Lapsiperheiden sosiaalipalvelut 11 /h CityCarClubin yrityshinnoittelu Helsingissä Kuukausimaksu 16,18 /käyttäjä Käyttömaksu 8,13 /h (sis. 20 km) Hetin autojen hinnoittelu 5-6 /h, yksittäistapauksissa max 20 /h Spekulatiivinen kustannusarvio: Jos käyttömaksu olisi 7 /h ja Stand-by hinta 1,5 /h, yhteiskäyttöauton kustannus em. yksikölle olisi samaa luokkaa tai edullisempi kuin nykyinen järjestelmä nykyisillä käyttömäärillä
Kustannusten ja hyötyjen vertailu Autonkäytön yksikkökustannukset säilyvät suurin piirtein ennallaan tai laskisivat ( /h) Stand-by maksu sisältyy tähän arvioon, mutta sen allokointi on auki. Kokonaiskustannukset laskisivat Turhia ajoja, kilometrikorvauksia ja pysäköintipaikkoja voidaan karsia, millä on Ruotsissa saavutettu jopa 10 30 % säästöjä. Edellyttää ohjeiden ja käytäntöjen kehittämistä. Samalla syntyisi huomattavia ympäristöä, henkilöstöä ja liikennejärjestelmää koskevia hyötyjä.
Haastatellut henkilöt Tampere Jouni Kumanto, Yksikön päällikkö, Liikennepalvelut, Tampereen Infra Kirsi Koski, Johtaja, Hallinto- ja henkilöstöryhmä Niina Pietikäinen, Henkilöstöjohtaja, Hallinto- ja henkilöstöryhmä Kristiina Michelsson, Liiketoiminnan kehitysjohtaja, Konsernihallinto Risto Laaksonen, Tilaajaryhmän päällikkö, Kaupunkiympäristön kehittämisen Ari Vandell, Suunnittelupäällikkö, Kaupunkiympäristön kehittäminen Mika Periviita, Joukkoliikennepäällikkö, Kaupunkiympäristön kehittäminen Jari Sola, Taloussuunnittelija, Hallintopalvelukeskus Leena Lindholm, Hallintopalvelupäällikkö, Hallintopalvelukeskus Juha-Matti Mäkitalo, Virastomestari, Hallintoplavelukeskus Pauli Välimäki, ECO2-ohjelman johtaja / pormestarin erityisavustaja Harri Willberg, Ympäristönsuojelupäällikkö, Kaupunkiympäristön kehittäminen Olavi Ujanen, Yksikön päällikkö, Suunnittelupalvelut ja Paikkatietopalvelut, Tampereen Infra Maria Päivänen, Sosiaalipalvelupäällikkö, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Markku Itkonen, Vastaava ohjaaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Antti Heinonen, Johtava koordinaattori, Kulttuuri- ja nuorisopalvelut Pasi Niemi, Kuljetustenjärjestelijä, Tampereen Vesi Erja Pennanen, Kotihoidon päällikkö, Kotihoito Tapio Seppälä, Rakentamisyksikön päällikkö,, Tampereen Tilakeskus Marita Koskinen, Siivoustuotantopäällikkö, Tampereen Tilakeskus, Marko Siirtola, Tuotantopäällikkö, Kiinteistötekniikka, Tampereen Tilakeskus, Tapio Kaapu, Korjaamopäällikkö, Metalli- ja puutekniikka, Tampereen Tilakeskus Hannu Volanen, Logistiikkapäällikkö, Tampereen Vera Oy Juhana Suoniemi, Ekokumppanit Oy
Työpajan osallistujat Tampere Jouni Kumanto, Yksikön päällikkö, Liikennepalvelut, Tampreen Infra Niina Pietikäinen, Henkilöstöjohtaja, Hallinto- ja henkilöstöryhmä Mika Periviita, Joukkoliikennepäällikkö, Kaupunkiympäristön kehittäminen Jari Sola, Taloussuunnittelija, Hallintopalvelukeskus Leena Lindholm, Hallintopalvelupäällikkö, Hallintopalvelukeskus Pauli Välimäki, ECO2-ohjelman johtaja / pormestarin erityisavustaja Harri Willberg, Ympäristönsuojelupäällikkö, Kaupunkiympäristön kehittäminen Markku Itkonen, Vastaava ohjaaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Antti Heinonen, Johtava koordinaattori, Kulttuuri- ja nuorisopalvelut Tapio Seppälä, Rakentamisyksikön päällikkö,, Tampereen Tilakeskus Matti Tanski, Siivoustuotantopäällikkö, Tampereen Tilakeskus Erno Holmberg, Ekokumppanit Oy Ville Taivassalo, Yritystutkija, Liiketoiminnan ohjaus, Konsernihallinto Hankkeen edustajat: Krista Willman, ECO2-ohjelman projektisihteeri Ville Voltti, Mobinet Oy Johanna Taskinen, Mobinet Oy
Haastatellut palveluntarjoajat City Car Club Sami Astala, toimitusjohtaja Jon Silén, yritysmyynti 24rent Matti Hänninen, toimitusjohtaja Kortteliauto Mikko Kotola, toimitusjohtaja Hertz Jaakko Heikonen, aluejohtaja Sauli Toiva, aluejohtaja Leaseplan Pasi Lehtinen, avainasiakaspäällikkö Johanna Ali, operatiivinen johtaja Johanna Pekurinen, avainasiakaspäällikkö Secto Automotive Kalle Kare, yhteyshenkilö
Arviot palveluntarjoajista Potentiaaliset palveluntarjoajat CityCarClub: valmis kokonaisuus 24h rent: varaus ja fleetmanagement järjestelmä, autojen ylläpito ulkoistettava SectoAutomotive: leasing ja fleetmanagement, ei omaa yhteiskäyttöjärjestelmää Epätodennäköiset palveluntarjoajat Kortteliauto: keskittyy peer-to-peer malliin LeasePlan: ei tarjoa autoja vuokrauskäyttöön Hertz: tarvittaisiin isompi volyymi
Hankkeen II vaihe 2013 Tampereen työpajassa toisen vaiheen käynnistämistä kannatti 11 osallistujaa, kaksi äänesti tyhjää ja yksi vastusti. Hankesuunnitelmassa esitetyt edellytykset ovat täyttyneet ja toinen vaihe voitaneen käynnistää. II vaiheen tavoitteena hankinnan valmistelu ja palvelun käyttöönotto Hankintapäätös on tehtävissä kesään 2013 mennessä Palvelun voidaan ottaa käyttöön syksyllä 2013. Toinen vaihe käsittää tarkemmat kustannusarviot, hallinnolliset ratkaisut yms. palvelun käyttöönottoon ja toimintamallien kehittämiseen liittyvät tukitoiminnot sekä vaikutusten arvioinnin.