Maissin viljelyn mahdollisuudet ja viljelytekniikka koetulosten valossa ProAgria Pirkanmaa Tampere 3.2.2009 Antti Laine
Hieman maissin historiaa Mahiz / Marisi Cinteotl, Aztec Maissia viljeltiin 4000 vuotta sitten Andeilla 3600 m korkeudella Cerro Aycannossa Etelä-Perussa Etelä-Amerikan intiaanikulttuurit palvoivat maissijumalia. He kylvivät maissinsa sauvalla tekemäänsä reikään ja lannoittivat maissin lepakon ulosteilla tai kalalla Kolumbus toi luultavimmin maissin Eurooppaan toisen matkansa jälkeen 1496 Vanhin kirjallinen dokumentti maissista Euroopassa on 1542 Baselissa julkaistussa teoksessa Suomessa varhaisin maininta on Finska Hushållsällskapet in kirjoitus 1702, jossa maissipensas kehotetaan ottamaan ylös maasta ja laittamaan katon alle täyttymään Hunab Kú Yumil Kaxob
Maissin toinen tuleminen viljelyyn tuli hybridimaissin muodossa Hybridimaissin julkaisivat 1908 George H. Shull ja Edward M. East sekä Eastin oppilas Donald F. Jones Gramineae Tripsacum (zacate maicero ) perennakasvi 2 m korkeaa, kasvoi 4000 m korkeuteen Andeilla Teosinte (Euclaena) teosintti eli alkumaissi 6-7 m korkeaa Meksikossa Sorghum (hirssi) Zea Mays var. indentata (hammasmaissi) var. Amylacea (jauhomaissi), var. Indurata (kivimaissi), var.saccharata (sokerimaissi), var.everta (popcornmaissi)
C4 vs. C3 C4-metabolia on yksi kolmesta menetelmästä C3 ja CAM fotosynteesin ohella, jota eri kasvit käyttävät sitoessaan ilmakehän hiilidioksidia fotosynteesissä kasvin sisään sokereiksi C4-kasvit kykenevät tehokkaampaan hiilensidontaan kuin C3-kasvit korkeissa lämpötiloissa ja kuivissa kasvuolosuhteissa sekä kasvuolosuhteissa joissa typpi ja hiilidioksidi ovat kasvua rajoittavana tekijänä C3-kasveilla C3- kasvit hukkaavat yön aikana fotorespiraatiossa energiaa käyttämällä happea pilkkomaan päivällä keräämiään hiiliyhdisteitä hiilidioksidiksi
C4-kasvit sitovat hiilidioksia mesofyllisoliuihinsa käyttämällä PEP-karboksylaasientsyymiä ja vapauttavat sen tuppisoluihin, joissa happikonsentraatio on alhainen PEP-karboksylaasi eristää hiilen hiilidioksidista yöllä ja vapautta sen fotosynteesisoluissa päivän aikana Mekanismin avulla kasvi vähentää haihduntaa päivän aikana C4-metaboliaa käyttäviä kasveja ovat mm. sokeriruoko, maissi, durra eli kafferihirssi, sormihirssi, luutahirssi ja revonhännät C4-kasvit edustavat 5 % maapallon kasvibiomassasta
Rehumaissi, viljelyolosuhteet ja kylvöaika Maissinkasvua rajoittaa Suomessa syksyisin pakkanen Maissin viljelyyn soveltuvana alueena Suomessa voidaan pitää eteläisintä rannikkoaluetta aina Vaasan seudulle asti Maissin lämpötilavaatimuksena 13,5 14,5 C toukokuun ja lokakuun välisenä aikana Maissi lopettaa kasvun kun lämpötila ylittää 32 C, optimi 25 C Maissi on lyhyenpäivänkasvi, myös päiväneutraaleja maisseja Maissin kylvöaika on toukokuun ensimmäinen ja toinen viikko jolloin tähkien täyttymiseen jää riittävästi aikaa, myöhäisemmissä kylvöissä tähkät eivät ehdi kasvaa täyteen kokoonsa
Maalaji, ph Parhaiten maissinviljelyyn soveltuvat maalajeista multa-, hieta ja hiekkamaat tiivistyneet savimaat eivät ole soveliaita maissin viljelyyn Optimaalinen maan ph maissille on 6-7 välillä ph:n ollessa alle 5,5, maissin kasvu saattaa alkaa häiriytyä ravinteiden hyväksikäytön vaikeuduttua ja kasveille myrkyllisen aluminiumin liukoisuuden lisääntyessä
Esikasvi Maissin esikasviksi ei sovellu nurmi eikä laidun niillä esiintyvien sepän toukkien (Elateridae) vuoksi Nurmien jälkeen voidaankin viljellä maissia vasta viiden vuoden kuluttua Maissi ei hyödy viljelykierrosta, maissia voidaan viljellä samalla lohkolla pidempään Maissi on itselleen hyvä esikasvi Maissin juuriston nematodit lisääntyvät mutta eivät vaikuta haitallisesti maissiin Maissille hyviä esikasveja ovat peruna ja herne ja joille maissi on myös itse hyvä esikasvi, kaikki viihtyvät hietamaalla
Kylvö Maissin voi kylvää kun maa on lämmennyt yli 5 ºC, mutta itäminen tapahtuu vasta kun lämpötila on yli 10 ºC Lämpötilasta riippuen pintaan tulo kestää kylvöstä 2-4 viikkoa Jos pakkanen tuhoaa taimen toinen kasvaa uudelleen viikossa, toisen tuhokerran jälkeen aikaa kuluu kaksi viikkoa Maissin siemenet vaativat peittauksen. Peittaukseen käytetään samoja tautipeittausaineita kuin viljoilla, mutta viljasepän toukkiin tehoaa metiokarbi-peittausaine (karbamaatteihin kuuluva koliini-esteraasi-inhibiittori)
Muokkaus ilmava ja lämpöä keräävä, kosteutta kylvökerrokseen nostava Kylvösyvyys on 4-5 cm normaaliolosuhteissa hiekkamaissa maksimi kylvösyvyys voi olla 6 cm Sopiva siemenväli 75 cm rivivälillä on rivissä 16 20 cm, tiheämmissä kylvöissä tähkäluku jää pienemmäksi. Kylvön yhteydessä lannoiterivi sijoitetaan siemenrivistä 5 cm sivulle ja 5 cm syvemmälle Lannoitus sijoituslannoituksena Väderstad ohje: kylvetään kahdesta vantaasta, välistä 3 tai 5 vannasta kiinni (huom. raideleveys hoitotoimille)
Karjanlannan hyväksikäyttäjänä maissi on hyvä, sille voidaan antaa karjan lantaa ravinnearvojen mukaisesti täyttämään maissin ravinteidentarvetta Kylvön yhteydessä maissille annetaan starttilannoituksena 30 40 kg/ha NP lannoitetta Typpilannoitukseksi maissi tarvitsee 140 150 N kg/ha Ensimmäisen kuukauden aikana kylvöstä maissi käyttää vain 2 % koko typentarpeestaan Jos kylvön yhteydessä on annettu vain starttilannoitus, lisätyppi annetaan, kun maissi on noin 30 cm korkuista Lisätyppi voidaan antaa sijoittamalla typpi 20 40 cm etäisyydelle rivistä
Fosfori on tärkeä ravinne maissin juurien ja korren kehittymiselle sekä edistää maissin tuleentumista sekä toimiin ravinteiden kuljetuksessa ja varastoinnissa ja parantaa maissin kylmän kestävyyttä Fosforin puute näkyy ensin alimpien lehtien kärjissä punertavana värinä edeten pitkin lehden reunoja Fosforin puutteelle altistavat alhaisen maan ph:n lisäksi myös viileä lämpötila, kuiva tai liian märkä maa, tiivistynyt maa, herbisidi- tai tuhohyönteisvioitus tai juurien vaurioituminen harauksessa Starttifosforin käyttö kylvön yhteydessä estää fosforinpuutosoireiden ilmaantumista Oireet poistuvat yleensä maissin tullessa 50 100 cm korkeaksi
Kaliumia maissi tarvitsee yhtä paljon kuin typpeä muodostaakseen suuren sadon Kalium vaikuttaa ilmarakojen avautumisen ja sulkeutumiseen sekä kasvin kylmän- ja kuivuudenkestävyyteen Kasvi käyttää kalia korrenlujuuden muodostamiseen edistämällä solujen paksuuskasvua lisäämällä hiilihydraatteja synteesiin Kaliumin puutteessa hiilihydraatteja ei siirry soluseinien rakennusaineiksi ja kasvi on herkästi lakoutuvaa Kaliumin puutteen ensisijaiset oireet näkyvät lehtien koloroosina, joka johtaa lehden nekroosiin alkaen alempien lehtien lehtikärjistä edeten pitkin lehden reunoja
Rikkiä ja magnesiumia maissi tarvitsee noin 30 35 kg/ha vuodessa Oireet ilmenevät useimmiten humusköyhissä hiekkamaissa erityisesti viileissä ja kosteissa olosuhteissa Oireet näkyvät kellertävän valkoisina juonteina lehtisuonten välissä. Rikinpuutosoireet ilmenevät ylimmissä lehdissä, magnesiumin puute alimmissa lehdissä. Sinkinpuutosoireet ilmenevät hiekkamaissa, joiden humuspitoisuus on alhainen ja fosforipitoisuus korkea viileiden ja kosteiden sääolosuhteiden vallitessa Sinkin puutosoireet ilmenevät pienissä taimissa alkaen lehtien alapinnalta lehtisuonten välisinä vaaleina raitoina
Kasvinsuojelu Ensimmäinen kasvinsuojeluruiskutus kahukärpäsen (Oscinella frit ) torjumiseksi tehdään, kun maissi on 1 cm korkealla taimella, toinen 10 päivää myöhemmin yhdessä rikkakasvintorjunta-aineen kanssa Kahukärpäsen torjuntaan soveltuvat mm. dimetoaatit (Roxion, Danadim ym.) sekä pyretroidit (Decis ja Karate) Rikkakasvien torjuntaan hyväksyttyjä aineita rehumaissilla ovat mm. Titus (rimsulfuroni), Lentagran (pyridaatti) ja Harmony 50 SX (tifensulfuroni-metyyli) muita maissilla käytettyjä rikkakasvin torjunta-aineita ovat Ariane S 2 l/ha maissin ollessa 10 cm korkeaa (pidempää kasvustoa saattaa vahingoittaa), Basagran MCPA 3,5 l/ha ennen maissin ja rikkakasvien 3-4 lehtivaihetta sekä Basagran SG 1,4-1,7 l/ha +kiinnike 0,2 l/ha kun rikkakasveilla enintään 4 lehteä riippumatta maissin kehitysvaiheesta
Ariane S vioitus ilmajuurissa Normaalit ilmajuuret Vioittunutta kasvustoa, rullautuneet lehdet ovat vakavan vedenpuutteen oireet
Vedentarve Maissin vedentarve on suuri, vähintään 50 mm/kk Erityisen tärkeää on varmistaa sadetuksella maissin pölytyksen aikainen vedentarve Pölytyksenaikainen veden puute aiheuttaa maissilla epätäydellistä pölytystä, minkä seurauksena on lovitähkäisyyttä
Kasvitauteja Kahukärpänen heikentää kasvin puolustuskykyä, jolloin maissin nokisieni (Ustilago maydis) tarttuu kasviin Sieni voi tarttua mihin kasvinosaan tahansa, mutta useimmiten saastuttaa jyvät muuttaen varsinaiset jyvät sieniksi Fusarium (Fusarium graminearum) saastuttaa maissin tähkiä ja varsia
Korjuu Maissin tuleentumista voi tarkkailla puristamalla siementä kynnellä. Jos jyvästä tulee maitomaista nestettä, on jyvä maitotuleentumisasteella Taikina asteella ei jyvästä puristu ulos nestettä, mutta jyvä on vielä elastinen Täystuleentuneena jyvä on muuttunut kovaksi ja jauhomaiseksi. Maissisäilörehu valmistetaan taikinatuleentumisasteella Jos pakkanen on vienyt koko kasvuston, valmistetaan säilörehu jo maitotuleentumisasteella Rehuntekoon tarvitaan maissipöydällä varustettua silppuria, jotta saadaan tähkät talteen, sopiva silpun pituus on 2 cm
Maissilajikkeet 2006 Korsisato Tähkäsato k.a.yht. Taimia Kasvu- Tehoisa lämpö- kg/ha kg/ha kg/ha % aika tilas. kalvo Maeva SGN 8348 11988 20336 54 151 1557 kalvo Cerruti 6758 13184 19942 70 151 1557 kalvo Birko 6774 13722 20496 62 151 1557 kalvo Arrowhead 5534 5290 10824 51 151 1557 kalvo Custer 3173 5314 8487 40 151 1557 ei kalvoa Maeva SGN 8411 12057 20468 63 151 1557 ei kalvoa Cerruti 5847 9878 15725 65 151 1557 ei kalvoa Birko 5938 10825 16763 64 151 1557 ei kalvoa Arrowhead 5137 6099 11236 51 151 1557 ei kalvoa Custer 1910 4075 5985 39 151 1557 kalvo 6118 9900 16018 55.4 ei kalvoa 5449 8587 14036 56.4
Maissilajikkeet 2007 Kylvöaika lajike Kuiva-aine % Varsi Lehti Osuus kasvista Tähkä Varsia % lehtiä % Tähkiä % Ka-sato/ha 17.5.2007 Cerruti 26 58 44 26 24 50 13915 17.5.2007 Birko 21 66 38 25 26 49 18686 17.5.2007 Francisco 23 67 30 36 29 35 19687 17.5.2007 Amara 24 63 32 37 23 40 19967 17.5.2007 Ronaldino 24 63 44 28 23 49 22468 17.5.2007 Marcello 27 65 32 38 25 37 27575 17.5.2007 Amadeo 23 68 42 24 23 53 20376 17.5.2007 Sampaio 26 68 36 35 26 39 15989 29.5.2007 Cerruti 23 46 33 30 19 51 11492 29.5.2007 Birko 21 56 30 31 25 44 15643 29.5.2007 Francisco 22 60 23 38 35 27 17841 29.5.2007 Amara 26 50 27 40 22 37 20225 29.5.2007 Ronaldino 23 55 33 39 21 40 15650 29.5.2007 Marcello 22 60 29 34 26 40 19075 29.5.2007 Amadeo 22 54 37 30 20 50 14556 29.5.2007 Sampaio 21 62 33 31 26 42 14068
Maissilajikkeet 2008 Sato ka. kg/ha alin ylin Amadeo 14762 12978 16546 Amara 16799 15015 18583 Cannavaro 14130 12346 15913 Ronaldino 15406 13622 17190 Valdez 15284 13500 17068 KXA 7211 14075 12292 15859 XA 7251 17377 15594 19161 KXA 7254 16006 14222 17790 Nerissa 13443 11659 15226 Thino 15250 13466 17034
Lajikkeiden ominaisuuksia Francisco FAO 270 - Satoisa hybridimaissi - Korkea kuiva-ainepitoisuus - hyvä alkukehitys - hyvä terveys - biokaasutuotantoon Amara FAO 260 - korkea metaanisaantopitoisuus/ ha Ronaldino FAO 240 - kookas - hyvä alkukehitys - terve - korkea tähkäsato - korkea kokonaiskuiva-ainesato - korkea tärkkelyssato
Marcello FAO 260 - suurikokoinen - hyvä alkukehitys - kylmänkestävyys kohtalainen - kuivuuden kestävä - korkea tähkäsato - korkea kokonaiskuiva-ainesato - hyvä lehdistön terveys Amadeo FAO 220 - hyvä kuivuuden kestävyys - hyvä kylmän kestävyys - hyvä alkukehitys - hyvä kilpailukyky rikkoja vastaan Sampaio FAO 230 - korkea tärkkelyssato - kylmän kestävyys taimivaiheessa - korkea kuiva-ainesato