PÄÄTÖS Nro 112/09/1 Dnro ISY-2007-Y-164 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2009 ASIA Hallin lentoaseman ympäristölupa, Jämsä. HAKIJAT Ilmailulaitos Finavia ja Lentotekniikkalaitos Ilmavoimien Koelentokeskus PL 50 PL 5 01531 VANTAA 35601 HALLI ASIAN VIREILLETULO JA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Keski-Suomen ympäristökeskus on 11.11.2004 tekemällään päätöksellä (Dnro KSU- 2002-Y-174) velvoittanut hakemaan Hallin lentoasemalle ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Ilmailulaitos Finavia ja Lentotekniikkalaitos hakevat Hallin lentoaseman toiminnalle ympäristölupaa 26.6.2007 ympäristölupavirastoon toimitetulla, 30.11.2007 ja 19.5.2008 sekä 20.4.2009 täydennetyllä hakemuksella. Lentoasemien toimivaltainen lupaviranomainen on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 7 b) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto.
2 HAKEMUS Kaavoitustilanne ja toimintaa koskeva sopimus- sekä lupatilanne Alueella on voimassa ympäristöministeriön 6.6.1997 vahvistama Pirkanmaan 3. seutukaava. Hallin lentoasema ja sitä ympäröivä alue on merkitty lentoliikenteen alueeksi (LL). Ympäristöministeriö on 14.4.2009 hyväksynyt Keski-Suomen maakuntakaavan. Maakuntakaavassa lentoaseman alue ja sen lähiympäristö on merkitty Puolustusvoimien alueeksi (EP). Lentoasema-alue on merkitty lentoliikenteen alueeksi (LL), jolla on voimassa MAL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Lentoaseman ympärille on merkitty melualue. Patria Aviation Oy ja Jämsän kaupungin vesihuoltolaitos ovat tehneet sopimuksen jätevesien johtamisesta Jämsän kaupungin viemäriin. Sopimus sisältää myös Hallin lentoaseman jätevedet. Hallin lentoasemalla on Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä lupa poiketa luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä (dnro 0901 L0010/254). Lupa on voimassa vuoden 2010 loppuun asti. Maa- ja metsätalousministeriö on päätöksellään (1931/722/2005) myöntänyt Ilmailulaitos Finavialle luvan tappaa lentoasemilla lentoliikennettä vaarantavat rauhoitetut ja rauhoittamattomat eläimet. Lupa on voimassa vuoden 2010 loppuun asti. Lentoaseman sijaintipaikka ja sen ympäristön tila Hallin lentoasema sijaitsee Jämsän Hallissa Suinulan kylässä noin 20 km:n etäisyydellä Jämsän keskustasta ja 24 km:n etäisyydellä Mäntän keskustasta. Hallin taajama sijaitsee pääosin kiitotien pohjois-koillispuolella. Suurimmat kaupungit Jyväskylä ja Tampere ovat noin 80 km:n etäisyydellä. Lentoasema sijoittuu Sisä-Suomen reunamuodostuman kohdalle. Lentoaseman kangas on pohjoispuoleltaan varsin jyrkkä. Halinkankaalla maa-aines on hyvin lajittunutta hiekkaa ja syvemmällä karkeaa hiekkaa. Deltamuodostumassa on havaittu ohuina välikerroksina silttiä ja hienojakoista peittohiekkaa. Deltamuodostuman maapeitteen paksuus on suurimmillaan lentoaseman kankaalla noin 20 40 m. Lentoasema sijaitsee Halinkankaan I luokan pohjavesialueella (0429901). Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 9 km 2, josta muodostumisalueen pinta-ala on noin 6 km 2. Pohjavesimuodostuman kokonaisantoisuudeksi on arvioitu 3 700 m 3 /d. Alueella ovat Jämsän kaupungin Pihlaiston ja Lintulammin sekä varuskunnan pohjavedenottamot. Vuodesta 1966 käytössä olleesta varuskunnan ottamosta otetaan pohjavettä noin
100 m 3 /d (luvan mukainen ottomäärä 600 m 3 /d). Lintulammin vedenottamon antoisuus on noin 90 m 3 /d ja Pihlaiston noin 400 m 3 /d. Vedenottamoille ei ole haettu suojaaluepäätöksiä. Pohjaveden virtaussuunta on lentoasema-alueelta pääosin koilliseen kohti Taipaleenlammia kohti. Karttatarkastelun perusteella reunamuodostumasta kohti Suinuselkää erkanee pitkittäisharju, jota pitkin vesi virtaa Taipallammilta pohjoiseen. Pohjavedenpinnan korkeus on kiitotien pohjoispuolella tasolla noin +135 m ja Taipaleenlammin kohdalla +110 m. Kiitotien eteläpuolella kulkee länsi-itäsuuntainen vedenjakaja, jonka tarkka sijainti on epävarma. Ilmavoimien asematason eteläpuolelta pohjaveden virtaussuunta on etelään Vehko-ojan suuntaan. Halinkankaan pohjavesialueen pinta-alasta suuri osa on Puolustusministeriön ja Ilmavoimien käytössä. Lisäksi alueen koillisosassa on teollisuusalue. Pohjavesialueen reunoilla on suoalueita, ja niitä esiintyy myös deltan sisäosissa. Lentoasema-alue kuuluu Kuoreveden (35.61) ja Längelmäveden (35.72) valumaalueisiin. Valuma-alueen raja kulkee kiitotien suuntaisesti. Kuoreveden valumaalueella pintavedet kulkeutuvat kiitotien pohjoispuolelta lähtevien ojien tai lampien kautta Suinujokeen, joka laskee Kuoreveden Suinuselkään. Matkaa lentoasemalta Suinuselkään on noin 5 km. Längelmäveden valuma-alueella pintavedet kulkeutuvat lentoasema-alueen vaikutusalueella Vehko-ojan kautta Eväjärveen. Veden laadun käyttökelpoisuuskartoituksessa vuosina 2000 2003 Kuoreveden veden käyttökelpoisuus oli tasolla hyvä ja Eväjärven erinomainen. Eväjärven ravinnepitoisuudet ovat alhaisia ja veden sähkönjohtavuus on luonnontasolla. Paronojan veden laadussa (vuosina 2000 2006) on todettavissa suovesien vaikutus kohonneena kemiallisena hapenkulutuksena ja alhaisena veden ph:na. Joen ravinnepitoisuus on kohonnut, mutta sähkönjohtavuus on luonnontilaisella tasolla. Taipaleenlammista ei ole veden laatutietoja. Lentoasema-alueesta noin 7 km:n etäisyydellä luoteeseen sijaitsee vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva Väärä-Väihilampi sekä sen pohjois- ja itäpuolella sijaitsevat luonnonmetsän alueet (FI0320002). Alueella ei ole luontodirektiivin liitteen II lajeja mutta lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella esiintyy palokärki ja pikkulepinkäinen. Kiitotiestä noin kuusi kilometriä itään sijaitsee Nytkymenjärven rantojensuojeluohjelma-alue (FI0900052), joka muodostaa erämaisen kokonaisuuden rantametsävyöhykkeineen. Alueen pinta-ala on 483 ha. Alueella esiintyy luontodirektiivin liitteen II lajeista saukko ja liito-orava. Lintudirektiivin liitteen I linnuista alueella esiintyvät harmaapäätikka, helmipöllö, kaakkuri, kalasääski, kalatiira, kuikka, laulujoutsen, metso, palokärki, pohjantikka ja pyy. Lentoasema-alueesta noin 10 km:n etäisyydellä koillisessa sijaitsee Rotkovuoren alue (FI0900100), jonka kallioalue on sekä metsä- että kalliokasvillisuudeltaan arvokas ja 3
monipuolinen rotkolaakso. Alueen pinta-ala on 47 ha. Kohteessa ei esiinny luontodirektiivin liitteen II lajeja, mutta lintudirektiivin liitteen I linnuista alueella esiintyy huuhkaja, palokärki ja pyy. Jämsän ilmanlaadun vuosien 2005 2006 mittaustuloksien perusteella ilman rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöt alittavat selvästi ilmanlaadulle asetetut raja-arvot. Hallissa Patria Aviation Oy:n tuotantoalueen läheisyydessä tehtiin vuosina 2005 2006 bioindikaattoritutkimus. Ilman epäpuhtauksista kärsivien jäkälälajien määrä oli kaikilla havaintoaloilla tausta-alueiden tasoa. Neulasnäytteiden boori-, kalium-, magnesium- ja fosforipitoisuudet olivat samalla tasolla kuin Keski-Suomen maakunnan alueella keskimäärin ja pitoisuudet olivat puuston kasvun kannalta sopivalla tasolla. 4 Lentoaseman yleiskuvaus Kuoreveden lentokentän eli nykyisen Hallin lentoaseman perusti Niilo Karhumäki perustaessaan sinne Veljekset Karhumäen lentokonetehtaan osana Suomen varustelua vuonna 1939. Tuolloin ympyrän muotoinen päällystämätön kenttäalue toimi sodan aikana ilmavoimien lentokonehuollon tukikohtana. Vuonna 1940 Kuorevedelle siirtyi Ilmavoimien varikkoon kuuluva Koelentue. Lentoasema-alue koostuu maaliikenne- ja kenttäalueesta. Maaliikennealue käsittää maaliikenneyhteydet ja pysäköintialueet. Kenttäalue muodostuu asematasosta ja liikennealueesta. Kiito- ja rullaustiet muodostavat lentoaseman liikennealueen. Kiitotien pituus on 2 600 m ja leveys 60 m. Koko kenttäalueen päällystetty pinta-ala (kiitotie, rullaustiet, asematasot) on noin 25 ha. Kiitotiet on nimetty RW 08 (suunta itään) ja RW 26 (suunta länteen). Ilmatila on jaettu valvottuun ja valvomattomaan ilmatilaan. Valvottu ilmatila on ala-, ylä- ja sivurajoiltaan määritetty ilmatila, jossa annetaan lennonjohtopalvelua ja jossa lentämiseen vaaditaan lennonjohtoselvitys. Tämä liikenne käyttää ns. mittarilentosääntöjä eli navigointi tapahtuu suunnistuslaitteiden perusteella. Valvomattomassa ilmatilassa saa lentää ilman lennonjohtoselvitystä ilmailuhallinnon lentosääntöjä noudattaen. Siellä lentävät pääsääntöisesti yleisilmailijat. Ilmavoimien lentotoiminnassa valvomatonta ilmatilaa käytetään lähinnä suunnistuslennoilla, sekä osassa yhteys- ja harjoituslentotoimintaa. Valvomattomassa ilmatilassa ohjaajat vastaavat itse ilma-alusten välisen turvaetäisyyden säilymisestä. Tämä liikenne käyttää pääasiassa näkölentosääntöjä eli navigointi tapahtuu karttojen ja näköhavaintojen avulla. Hallissa ilmatila on jaettu kolmeen valvottuun osaan. Lähinnä lentoasemaa on lähialue (CTR = Control Zone), jonka säde on kentästä keskimäärin 17 km ja yläraja maanpinnasta 300 m. Lähestymisalue (TMA = Terminal Control Area) jatkuu 300 m:stä noin 2 800 m:iin, ja on säteeltään keskimäärin 35 km. Sotilaslennonjohtoalueet (MIL CTA = Military Control Area) sijaitsevat Hallin lentoaseman luoteis- ja eteläpuolella. Soti-
laslennonjohtoalueen alaraja on 300 m, ylärajan vaihdellessa toiminnasta riippuen 2 800 m:n ja noin 15 km:n välillä. 5 Lentoliikenteen määrä ja kehitys Ilma-alusten nousut ja laskut pyritään tekemään vastatuuleen, jolloin tuulen suunta usein määrä käytettävän kiitotien. Vuonna 2007 F-18 Hornet ja Hawk -koneiden kiitoteiden käyttösuhteet olivat: F-18 Hornet Nousu Lasku RW 08 9 % 27 % RW 26 91 % 73 % Hawk Nousu Lasku RW 08 26 % 14 % RW 26 74 % 86 % Lentotoiminta Hallissa tapahtuu pääsääntöisesti virka-aikana (8 16), pois lukien paikallinen yleisilmailu, joka tapahtuu pääsääntöisesti virka-ajan jälkeen lennonjohdon ollessa suljettuna. Hallissa järjestettävien Ilmavoimien lentotoimintaharjoitusten aikaan, noin viitenä viikkona vuodessa, Ilmavoiminen lentotoimintaa voi olla myös ilta- ja yöaikaan. Esimerkiksi vuonna 2007 suihkukonetoiminnan vuorokautinen jakauma oli seuraava: 7 19 19 22 F-18 Hornet 94,2 % 5,8 % Hawk 92,3 % 7,7 % Lentokoneiden lennot voidaan jakaa lähialueen ulkopuolelle ulottuviin lentoihin ja laskukierroslentoihin. Lähialueen ulkopuolelle ulottuvilla lennoilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi lähteviä tai saapuvia matkalentoja, lähialueen ulkopuolella käyviä harjoitus- ja koelentoja, jolloin saman lennon aikana lennetään ensin lähialueelta ulos ja palataan myöhemmin takaisin. Laskukierroslentäminen lennonjohdon aukioloaikana on vähäistä. Hallin lentoasemalla ei ole varsinaista matkustajaliikennettä. Kaupallista ilmailua tuovat seudun paperiteollisuus ja Patria-konsernin lentokoneteollisuus, jotka järjestävät tilauspohjaisia liikelentoja. Tilauslentoja on kertynyt Halliin parisenkymmentä vuodessa. Lentoyhtiöiden säännöllistä liikennettä ei ole. Siviililiikenne muodostuu harrasteilmailuliikenteestä, joka on pääasiassa matka- ja paikallislentoja yksimoottorisilla potkurikoneilla. Siviililento-operaatioita kertyy 3 500 4 000 kpl/a ja purjelentoja on vuodessa noin 500 operaatiota. Toiminta ei näy lentotoimintaa koskevissa tilastoissa, sillä se painottuu iltoihin ja viikonlopuille, jolloin lennonjohtotorni on suljettu.
6 Yleisilmailun operaatiomäärän arvioidaan kasvaa nykyisestä 20 % vuoteen 2025 mennessä. Nykymuotoinen kaupallinen ilmailu saattaa myös kasvaa, mutta operaatiomäärien ollessa hyvin vähäisiä ei mahdollinen kasvu vaikuta lentotoiminnasta aiheutuviin ympäristövaikutuksiin. Ilmavoimien Koelentokeskus on Hallin sotilaslentotukikohdan pääkäyttäjä. Sotilaslento-operaatioita kertyy 3 500 kpl/a. Lisäksi Jyväskylän lentoasemalta suunnataan Hallin tukikohtaan Vinka -koululentoja noin 1 000 operaatiota vuodessa. Ilmavoimien osuus on täten Hallissa noin 4 500 operaatiota vuodessa. Ilmavoimien Koelentokeskus lentää pääosin paikallislentoja F-18 Hornet- sekä Hawkkalustolla. Normaalitoiminnassa lennetään lisäksi vähäisissä määrin alkeis- ja yhteyskonelentoja. Tukikohtaan ja tukikohdasta suuntautuva liikenne on yleensä Patrian huoltotoimintaan liittyviä siirtolentoja, joihin liittyy pääsääntöisesti myös lentokoulutustavoite. Merkittävimmät kausiluonteiset piikit liikennemäärissä ovat peräisin muiden joukkojen harjoituksista Hallin tukikohdassa. Muu ilmavoimien yhteyskoneilla tapahtuva operointi on vähäistä ja rahtikoneilla hyvin vähäistä. Koelentokurssit aiheuttavat lentointensiteetin kasvua noin joka viides vuosi, mutta liikennemäärät eivät ole tuolloinkaan huomattavia. Kurssivuosina myös kalustokirjo Hallin tukikohdassa laajenee. Muu sotilasliikenne pitää sisällään lentokonetehtaan tuotantokoelennot kotimaisilla ja ulkomaisilla sotilasilma-aluksilla. Tehtaan lentojen peruskuormaan kuuluvat Ilmavoimien tilaamat määräaikaishuollot Hornet- ja Hawk-kalustolle. Huoltojen jälkeen koneilla lennetään koelento-ohjelman mukainen tehdaslento, jota tarvittaessa täydennetään uusintalennoin. Tehtaan lentotoimintaan kuuluvat myös uusvalmistuksen aikaiset koelennot NH90-helikopterituotantoon liittyen. Kyseiset lennot ovat sotilasilmailua. Vuoteen 2007 verrattuna torjuntahävittäjien ja harjoitussuihkukoneiden operaatiomäärissä tapahtuu kasvua vuoteen 2025. Torjuntahävittäjillä tapahtuvaan toimintaa tulee noin 25 % lisäys. Torjuntahävittäjillä suoritettavien lentotoimintaharjoitusten lukumäärä voi vaihdella ja kasvaa nykyisestä viidestä kuuteen viikkoon vuosikeskiarvona. Suihkuharjoituskoneen operaatiomäärissä on odotettavissa noin 10 %:n nousu. Koneiden L70 Vinka ja L90 Redigo operaatiomääriin on arvioitu 30 %:n kasvua. Muulle ilmavoimien yhteyskonekalustolle on arvioitu 20 %:n kasvu. Ilmailulaitos Finavian toiminnan kuvaus Finavia hoitaa asematasolla maaliikenteen ohjausta ja opastaa asematasolla liikkuvia ja pysäköiviä lentokoneita. Kunnossapitoyksikkö vastaa lentoasema-alueen, rakennusten ja maakaluston kunnossapidosta sekä palo- ja pelastustoiminnasta.
Lentoaseman kunnossapitoon kuuluu mm. kiitoteiden liukkaudentorjunta ja muu talvikunnossapito. Kunnossapitoyksikkö sijaitsee kiitotien itäpäädyn pohjoispuolella. Alueen rakennuksissa ovat kaluston huolto- ja varastointitilat. Työkonesuojarakennuksesta (HA006) ja autosuojarakennuksesta (HA003) vedet johdetaan jätevesiverkostoon. Muut tilat ovat viemäröimättömiä. Kunnossapitokaluston käyttö, huolto ja korjaus on verrattavissa tavalliseen raskaiden ajoneuvojen käyttöön ja ylläpitoon. Kuorma-, paketti- ja henkilöautot huollatetaan huoltoliikkeessä. Kiitotien liukkaudentorjunta on välttämätöntä talvisin. Laskeutuva kone koskettaa kiitotietä 200 300 km:n tuntinopeudella ja koneen on pystyttävä pysähtymään turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Jokainen lentoonlähtö ja laskeutuminen arvioidaan erikseen. Suoritusarvolaskelmissa keskeisiä tekijöitä ovat kiitotien pinnan kitka sekä pinnan tila. Kiitotiet pidetään puhtaana lumesta ja jäästä koko talven, jotta kentän pinnassa on riittävästi pitoa. Kitkaa huonontaa kiitotien pinnalla oleva jää, kuura, lumi ja loska. Kiitoteiden liukkauden kannalta vaikeimmat tilanteet syntyvät, kun lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin. Tällöin kiitotien pinta vuorotellen sulaa ja jäätyy tullen erittäin liukkaaksi. Kiitotien kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti, jotta toimenpiteet kitkan parantamiseksi voidaan aloittaa ajoissa. Kitkanmittaus suoritetaan erityisellä mittauslaitteistolla aina olosuhteiden muuttuessa tai vähintään kuuden tunnin välein. Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, harjausta ja aurausta. Normaalisti harjaus aloitetaan kiitotien keskeltä, jolloin lunta poistetaan reunoille päin. Näin lumi saadaan jakautumaan tasaisesti kiitotien molemmille puolille, mikä hidastaa korkeiden lumivallien syntymistä. Lingottu lumi on noin 50 60 m leveänä mattona kiitotien molemmin puolin. Jos talven lumensyvyys on 80 cm, on reuna-alueilla lunta keskimäärin 1,2 m. Kiitotieltä ja asematasolta kertyneitä lumia ei kuljeteta eikä varastoida muualle. Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistossa sekä ennakoivaan liukkaudentorjuntaan. Sääolosuhteiden mukaan kiitotielle levitetään tarvittaessa kemikaaleja 10 30 g/m 2. Yhteen levityskertaan aineita tarvitaan 1,5 4 t. Kemikaalit levitetään kiitotien 54 m leveälle keskikaistalle. Lentokoneiden jäänpoisto- tai -estokäsittelyä ei suoriteta. Kaluston polttoaineena käytetään polttoöljyä ja dieseliä. Polttoöljyn kulutus oli vuonna 2006 noin 15 m 3 ja dieselin kulutus 8,5 m 3. Polttoaineet säilytetään teräksissä maanpäällisissä säiliöissä. Kaksivaippainen dieselöljysäiliö on varustettu valuma-altaalla. Maakaluston polttonesteen tankkauspaikka, jossa em. säiliöt sijaitsevat, on asfaltoitu, mutta jakeluasemalla ei ole viemäröintiä. Lentoasemalla tehdään kunnossapitokaluston ja muiden laitteistojen huolto- ja korjaustöitä, joissa käytetään mm. liuotinpohjaisia pesuaineita ja muita puhdistusnesteitä. Lisäksi lentoasemalla varastoidaan ajoneuvo- ja työkonekaluston huolloissa tarvittavia aineita ja toiminnassa syntyy ongelmajätteitä. 7
Kemikaalit ja ongelmajätteet säilytetään työkonesuojarakennuksessa (HA006) tynnyreissä. Jäteöljyt varastoidaan maanpäällisessä säiliössä (tilavuus 2 m 3 ), joka sijaitsee maakaluston tankkauspaikalla. Maaliikenteen polttoaineina sekä kaluston huollossa käytetään (suurin varastomäärä ja vuotuinen käyttömäärä) seuraavia aineita: Koostumus CAS-nro Luokitus ja lausekkeet Kevyt polttoöljy Kevyt polttoöljy >99 % 68476-30-2 Xn, N, carc. cat 3; R40; 65; 66; 51/53 8 Varasto Käyttö (m 3 /a) (m 3 /a) 5 14,8 Diesel Diesel >99 % 68334-30-5 Xn, N, carc. cat 3; R40; 65; 66; 51/53 5 8,5 Jäähdytinneste (Antifreeze) Etyleeni-glykoli n. 94 % Xn, R22 0,2 0,05 2-etyyliheksaanihapon natriumsuola < 3 % Aromaattinen hiilivety 5 15 % 64742-81-0 Xn, R65-66 Butoksietoksietanoli 5 15 % 112-34-5 Xi; R36 Rasva-alkoholietoksilaatti < 5 % Xi, N, R38; 50 Teboil Serina Voiteluöljy > 80 % 0,2 0,2 Sinkkidialkyyliditiofosfaatti <1,5 Xi, N; R38-41 - 51/53 Teboil hydraulic oil Voiteluöljy > 80 % 0,2 0,2 Butuloity fenoli < 0,3 % N; R51/53 Teboil Fluid TO-4 Voiteluöljy >90 0,2 0,05 Sinkkidialkyyliditiofosfaatti <1,5 Xi, N; R38-41, 51/53 Alkyylifenaattisulfidi < 2,5 % R 53 Hallin lentoasemalla käytetään liukkaudentorjuntaan asetaatteja ja formiaatteja. Nestemäistä liukkaudentorjunta-ainetta varastoidaan sisätiloissa erillisessä rakennuksessa (HA004) 15 m 3 :n säiliössä. Raemaista liukkaudentorjunta-ainetta säilytetään säkeissä samassa rakennuksessa. Liukkauden torjuntaan käytetään (suurin varastomäärä ja vuotuinen käyttömäärä) seuraavia kemikaaleja: Kaliumasetaatti liuos Koostumus Kaliumasetaatti n. 50 % Lisäaineet 1 2 % Vesi n. 50 % Luokitus ja Varasto Käyttö CAS-nro lausekkeet (t) (t/a) 127-08-2-32 36 Natriumasetaatti Natriumasetaatti n. 100 % 141-53-7-10 10 Lisäaineet 1 2 % Natriumformiaattirae Natriumformiaatti n. 100 % 141-53-7-10 10 Dinatriummetasilikaatti 6834-92-0 C; R34; 37 Lisäaineet 1 2 %
Liukkauden torjuntaan käytettyjen kemikaalien käyttömäärät vuosina 2004 2007 ovat olleet seuraavat: Talvi 2004 2005 Talvi 2005 2006 Talvi 2006 2007 Talvi 2007 2008 Asetaatti 22 17 20 18 Formiaatti 0 13 0 0 Liukkaudentorjuntakemikaalina käytetyt kaliumformiaatti (HCOOK), natriumasetaatti (CH 3 COONa) ja natriumformiaatti (HCOONa) eivät sisällä urean (CO(NH 2 ) 2 ) tavoin typpeä. Formiaatit ja asetaatit hajoavat maaperässä ja vedessä hiilidioksidiksi ja vedeksi eikä niiden käytöstä nykyisen tiedon mukaan aiheudu merkittäviä haittavaikutuksia. Formiaattien ja asetaattien haittavaikutus on lähinnä biologisen hajoamisen aiheuttama hapenkulutus, joka on huomattavasti pienempi kuin urealla. Eri kemikaalien hapenkulutusarvot ovat seuraavat: Kemikaali BOD (mgo 2 /g) Urea 2 100 Kaliumasetaatti (50 % liuos) 300 Natriumasetaatti 410 740 Kaliumformiaatti (50 % liuos) 95 150 Natriumformiaatti 210 230 Kiitoteiden talvikunnossapidon vaikutuksia ympäristöön on vähennetty käyttämällä vähemmän kuormittavia sulatusaineita ja -menetelmiä, hyödyntämällä kelin- ja säänseurantajärjestelmiä sekä huolehtimalla kiitoalueen nurmetuksesta. Tutkimusten mukaan orgaaninen aines maaperässä edistää merkittävästi sulatusaineita hajottavien bakteerien toimintaa. Lentoaseman rakennukset lämmitetään kaukolämmöllä. 9 Finavian jätehuoltoon tukeutuvat useat lentoasemalla toimivat tahot, jotka toimittavat jätteensä jäteastioihin. Toiminnassa muodostuu seuraavia jätejakeita: ongelmajätteet, rakennusjäte, paperi ja pahvijäte, metalliromu, biojäte sekä sekajäte. Jätemäärät (t/a) ovat olleet vuosina 2005 2007 seuraavat: Vuosi Sekajäte Hyötyjäte Ongelmajäte 2005 3 15 1,8 2006 3 15 1,9 2007 3 15 1,8 2008 3 9 1,8 Koelentokeskuksen toiminta Koelentokeskus tukeutuu samassa tukikohdassa toimivaan Finaviaan (kunnossapito), Ilmavoimien Teknilliseen kouluun (mm. lentopolttonesteet ja pysäytysjärjestelmät), Satakunnan Lennostoon sekä Lentotekniikkalaitokseen (mm. tilahallinta).
Sotilasilmailun operaatiot koostuvat tutkimus-, tuotanto- ja huoltokoelennoista sekä lentokoulutusohjelmien mukaisista koulu- ja harjoituslennoista. Sotilasliikenne Hallissa koostuu pääsääntöisesti torjuntahävittäjillä (Hornet F-18) tai harjoitussuihkukoneilla (Hawk Mk51(A) ja Mk66) suoritetuista lennoista. Torjuntahävittäjä- ja harjoitussuihkukonekalustolla lennetään yleensä arkisin päivittäin 1 4 lentokierosta. Lentokierrokseen osallistuu kerrallaan 1 4 ilma-alusta. Ilmavoimien joukko-osastot suorittavat omiin koulutusohjelmiinsa liittyen harjoitusmittarilähestymisiä Halliin. Hallissa järjestetään keskimäärin viitenä viikkona vuodessa Ilmavoimien lentotoimintaharjoitus, jolloin lentotoiminta lisääntyy merkittävästi tavanomaiseen toimintaan verrattuna. Koelentokeskuksen lentotoiminta keskittyy F-18 Hornet -kaluston ominaisuuksien ylläpitoon ja kehittämiseen liittyviin koelentoihin. Koelentotoiminnan kehitys on kulkenut järjestelmätutkimuksen suuntaan. Tämä on muuttanut lentämisen luonnetta siten, että koelentoja lennetään yksittäisten koneiden sijaan yleensä pienillä lento-osastoilla (2 4 konetta). Oikeanlainen lentotutkimus edellyttää lentokaluston taktisen käytön hallintaa. Koelentokeskus harjoittelee täten myös taktista lentotoimintaa viikoittain sekä vähintään yhtenä arkiviikon mittaisena lentoharjoituksena vuodessa. Ilmavoimien Koelentokeskus on järjestänyt vuodesta 1956 alkaen tutkimuskoelentotoimintaan kouluttavan koelentokurssin keskimäärin viiden vuoden välein. Koelentokurssilla annetaan koelentämiseen liittyvää teoria- ja lentokoulutusta tulevalle koelentohenkilöstölle. Kurssin kesto on noin 11 kuukautta, joista noin 8 kuukauden ajan lennetään erikoislentoja yli kymmenellä eri konetyypillä Hallin tukikohdasta käsin. Ulospäin havaittavimmat poikkeamat ovat kurssin lentoihin sisältyvät matalalentokalibroinnit kentän päällä, taitolentoharjoitteet, vesi- ja suksikonelennot, joista kaksi viimeistä tapahtuvat yleensä lähivesistöltä (Eväjärvi) käsin. Koelentokurssin lentotoiminta näkyy muutoin lähinnä lähtevän ja laskeutuvan lentoliikenteen kasvuna. Muu lentotoiminta sisältää lentoyksikön toiminnan ja ohjaajien perustaitojen ylläpitämisen edellyttämiä lentolajeja, joita on mm. mittarilentäminen. Patria Aviation-lentokonetehtaan Ilmavoimille tekemien määräaikaishuoltojen ja korjausten yhteydessä Hornet- ja Hawk-koneille tehdään tuotantokoelento. Lennätystoiminnasta vastaa lentokonetehdas ja se toteutetaan tehtaan seisonta-alueelta käsin. Kyseiset lennot ovat sotilasilmailua. Kunkin koneen huollon jälkeiseen ensilentoon liittyen tehdään kiitotien päässä (yleensä itäpäässä) konetyyppikohtainen koekäyttö, jossa suihkumoottoria käytetään lyhytaikaisesti (n. 30 s/moottori) täydellä työntövoimaasetuksella sen luotettavan toiminnan tarkastamiseksi. Koekäytön äänivaikutus ulottuu Hallin kyläkeskukseen. Hornet-tuotantokoelentoihin liittyy yliäänikiihdytys, jonka äänivaikutusalue alkaa noin 70 km:n etäisyydeltä Hallista suunnassa 290 jatkuen suorana linjana kentälle asti. Yliäänilentoja on vuodessa 30 35 kappaletta. Muutokset nykykäytännöstä johtaisivat toiminnan vaikeutumiseen ja hidastumiseen. Esimerkiksi koekäyttöjen siirtäminen kentän toiseen päähän pakottaisi yhdensuuntaisrullaustien puuttuessa varaamaan kiitotien pitkäaikaisesti siirtymiseen. Vastaavasti pitkät rullausmatkat kuluttaisivat polttoainetta johtaen tarpeettomiin uusintalentoihin. 10
11 Hallin tukikohdan sotilasilmailu suihkukonekalustolla suuntautuu pääosiltaan Hallin pohjoispuoliseen ilmatilaan alueelle Mänttä Keuruu Virrat Ruovesi. Lennot tapahtuvat pääsääntöisesti yli 1 000 m:n korkeudessa. Ajoittain käytetään myös Hallin lähestymisaluetta ja harvoin myös pienikokoista Etelä -nimistä aluetta Kuhmoisten suunnalla, mikäli lennot eivät vaadi suurta ilmatilaa. Potkurikonetoiminta on hyvin vähäistä. Joinakin ajankohtina kalenterivuoden aikana esiintyy tiiviimpää Vinka-lentotoimintaa Ilmasotakoulun suunnatessa alkeislentokoulutukseen kuuluvia lentoja Jyväskylästä Halliin. Lisäksi Ilmasotakoulu järjestää noin viikon ajan vuosittain leirimuotoista alkeiskoulutusta Halliin tukeutuen. Paikallisesti toiminta kasvattaa potkurikoneiden kuuluvuuden lisääntymistä Hallin lähi- ja lähestymisalueilla. Ilmavoimien yhteyskoneet tuovat Halliin tai hakevat sieltä matkustajia lähes päivittäin. Tikkakoskella sijaitsevan Ilmasotakoulun kevyet mäntämoottoriset potkurikoneet L70 Vinkat suorittavat harjoituslentoja Halliin säännöllisesti lentokoulutusohjelmiinsa liittyen. Hallissa käyvät myös Ilmavoimien kaksimoottoriset potkuriturbiinikoneet muutamia kertoja vuodessa. Hallissa suoritetaan NH90 -sotilashelikoptereiden tuotantoon liittyvät tuotanto- ja vastaanottokoelennot. Helikoptereiden valmistuessa niillä lennetään muutama koelento teknisen toiminnan tarkistamiseksi ja vastaanottavan organisaation hyväksynnän saamiseksi. Koe- ja vastaanottolennoilla helikopteri suorittaa tyypillisesti lentoonlähdön länteen, kerää korkeutta kiitotien suunnassa ja siirtyy yleensä kentän lähialueen ulkopuolelle suorittamaan tehtävään liittyviä tarkastuksia. Lennolta palaaminen tapahtuu yleensä idästä kiitotielle 26. Vastaavasti Lentosotakoulu (Hawk-kalusto) ja Satakunnan Lennosto (Hornet-kalusto) käyttävät Hallin tukikohtaa harjoituksissaan kumpikin noin viikon verran vuodessa. Lisäksi Hallista toimii noin viikon ajan Hornet- tai Hawk-lento-osasto osana Ilmavoimallista harjoitusta. Harjoitusten vaikutus näkyy paikallisesti ennen kaikkea lentoonlähtöjen sekä lähestymisten ja laskeutumisten määrän kasvuna. Koelentokeskus lentää suihkukonekalustolla esityslentoja. Hallin osalta tämä tarkoittaa suihkukoneiden lyhytkestoisia äänekkäitä matalalentoja lentokentän yllä noin 10 päivänä vuodessa joko toiminnan harjoitteluna tai varsinaisina esityslentoina. Koelentokeskus vastaa oman toimintansa edellyttämästä käyttöhuollosta sekä antaa vieraskonepalvelua muulle puolustusvoimien ilmailulle. Polttoaineen varastoinnista vastaa Ilmavoimien Teknillinen koulu ja tankkaus toteutetaan Koelentokeskuksen toimesta. Koelentokeskuksella ei ole käytettävissä jäänesto- ja poistokalustoa.
Ilmavoimien lentokoneiden käyttöhuolto tarkoittaa ennen lentoja ja lentojen välillä asematasolla tehtäviä tarkistuksia ja pieniä huoltotoimenpiteitä. Käyttöhuoltotoimenpiteet sisältävät lentokoneen järjestelmien nestemäärien tarkistuksia ja täyttöjä. Ilmavoimien lentokoneiden tankkaukset tapahtuvat Hallin tukikohdassa painetankkausajoneuvoilla. Tankkausta varten säiliöajoneuvo ajaa asematasolle lentokoneen lähelle, jonka jälkeen tarvittavat letkut ja kaapelit kiinnitetään lentokoneeseen. Lentokoneen säiliöt täytetään käyttämällä säiliöajoneuvossa olevaa polttoainepumppua. Tankkauksen aikana paikalla on aina henkilö valmiina katkaisemaan polttoaineen pumppauksen mahdollisen häiriön sattuessa. Sotilaslentoliikenteen aiheuttamia meluhaittoja pyritään torjumaan toiminnallisin keinoin käyttämällä lentotoiminnan ohjeistuksia. Melun häiritsevyyttä vähennetään sijoittamalla lentotoiminta lähinnä virka-aikaan. Virka-ajan ulkopuolista lentotoimintaa on pääasiassa suuriin sotaharjoituksiin tai pimeälentotoiminnan harjoitteluun liittyen muutaman viikon aikana vuodessa. Näissä harjoituksissa toiminnan taso nousee selvästi tukikohdan normaaliin lentotoimintaan verrattuna. Harjoituksista tiedotetaan etukäteen paikallisissa tiedotusvälineissä sekä Ilmavoimien kotisivuilla. Lentoonlähtö- ja lähestymismenetelmät on suunniteltu siten, että lentoasemien lähiympäristölle aiheutetaan mahdollisimman vähän meluhaittoja. Sotilasilmailua ohjaavat ensisijaisesti tarkoituksenmukaisuus, lentoturvallisuus ja toiminnan kokonaistaloudellisuus. Menolennolla noustaan välittömästi toimintakorkeuteen, ellei lennonjohtoselvityksestä muuta johdu. Paluulennot suunnataan välttäen melulle herkimpiä alueita. Niin ikään lentonopeutta rajoitetaan meluhaittojen vähentämiseksi. Äänen nopeuden ylittävillä lennoilla muualla kuin merialueella minimilentokorkeus on 10 000 m. Merialueella, operatiivisilla lennoilla tai Ilmavoimien esikunnan tapauskohtaisella luvalla voidaan yliäänitoiminnassa käyttää pienempää lentokorkeutta. Koelentotoiminnassa alempia lentokorkeuksia käytettäessä yliäänilentotoiminta suunnataan ennalta määritetyille asumattomille alueille. Kaikessa Ilmavoimien lentotoiminnassa, pois lukien operatiivisten vaatimusten edellyttämät tilanteet, otetaan huomioon turkistarhauseläinten ja porojen poikimisaika 1.4. 25.6. Tänä aikana vältetään lentämistä tiedossa olevien tarhojen ja poikimisalueiden yläpuolella alle 300 m:n lentokorkeudella. Äänen nopeuden ylittäminen lentokoulutuksessa muualla kuin merialueella on kielletty em. aikana. Lentomelun aiheuttamia haittoja ei voida aina täysin välttää. Ohjaajien on osattava mm. suunnistaa ja toteuttaa torjuntatehtävä 900 km/h nopeudella 50 100 m:n lentokorkeudella. Matalalentotoiminta ohjataan harvaan asutuille seuduille. Alhaisemmissa lentokorkeuksissa lentämistä rajoitetaan lintujen muutto- ja pesimisaikaan huhtikuun alun ja syyskuun lopun välillä. 12
Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energiankäyttö 13 Lentoaseman teknisille toimintaratkaisuille ei ole laadittu parhaan käytettävissä olevan tekniikan arvioimiseen sovellettavaa BAT-vertailuasiakirjaa. Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, harjausta ja aurausta. Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan määrätyissä sääolosuhteissa kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistoon tai ennakoivaan liukkaudentorjuntaan estämään kosteuden jäätymistä. Kenttäalueiden puhdistukseen käytetään harjapuhallinyhdistelmiä. Suomalaisia talvikunnossapidon periaatteita ja -laitteistoja sovelletaan käyttöön myös muualla maailmassa. Aurauksen ja harjauksen lisäksi mekaaniseksi keinoksi lasketaan hiekoittaminen. Tutkimusten mukaan hiekoittaminen lisää kitkaa vain kertaluonteisesti ja hyvin marginaalisesti. Lisäksi osa lentokalustosta (esim. suihkumoottorit ja potkurit) ovat hyvin vaurioherkkiä hiekalle. Osa lentoyhtiöistä on kieltänyt normaalioperoinnin hiekoitetuilla kiitoteillä. Tämän vuoksi hiekoittamista on pidettävä poikkeuksellisena erikoistoimenpiteenä. Tekninen urea on ollut aikaisemmin ainoa lentoasemille soveltuva sulatusaine. Se ei aiheuta metallien korroosiota. Kemikaalivalmistajat ovat kehittäneet 1980-luvulla glykolipohjaisia aineita, joita Suomessa ei ole käytetty. Ensimmäinen asetaattipohjainen tuote (Clearway 1) tuli markkinoille 1980-luvun lopulla. Asetaateilla on eräissä tilanteissa paremmat ominaisuudet kuin urealla. Suorien ympäristövaikutusten kannalta parhaita markkinoilla olevia tuotteita ovat asetaatit ja formiaatit, jotka ovat Finavian lentoasemilla lähes yksinomaan käytettäviä aineita. Formiaatteja pidetään ympäristölle vähemmän haitallisena kuin ureaa ja asetaatteja. Lisäksi käytettäviä aineita valittaessa on otettava huomioon aineiden vaikutukset lentokoneiden eri materiaaleihin ja päällysteeseen, joilla molemmilla on merkitystä lentoturvallisuuden kannalta. Asetaattien ja formiaattien vaikutuksia eräiden sähkökomponenttien, lentokonemateriaalien sekä päällysteiden kestävyyteen tutkitaan edelleen. Tästä syystä Finavian lentoasemilla testataan uusia, markkinoille tulevia liukkaudentorjunta-aineita. Talven 2005 2006 ja 2006 2007 aikana testattiin Ilmavoimien ehdotuksesta betaiinipohjaista liukkaudentorjunta-ainetta (Betafrost) Tampere Pirkkalan ja Kauhavan lentoasemilla. Kuopion lentoasemalla ainetta on kokeiltu talvikaudella 2007 2008. Betaiini eli trimetyyliglysiini ((CH 3 ) 3 NCHCOO - ) on varsin hyvin hajoava myrkytön orgaaninen yhdiste, jota on käytetty mm. rehuissa ja lämmönsiirtonesteissä. Kokeiltava tuote, Betafrost, sisältää noin 50 % betaiinia ja 50 % vettä. Betafrostin biologinen hapenkulutus on kaliumasetaattiin verraten noin kaksinkertainen ja kaliumformiaattiin verraten noin viisinkertainen. Se sisältää typpeä noin 12 %, joka on noin 1/6 urean sisältämän typen määrästä. Mikäli tulokset korroosiovaikutuksia koskevista tutkimuksista sitä edellyttävät, saattaa betaiinin käyttö lentoasemilla jatkossa lisääntyä.
Ennakointiin pyrkivä liukkaudentorjunta on kemikaalien käyttömäärän vähentämisen vuoksi tärkeätä. Kiitotien sulana pitämiseen tarvitaan vain puolet siitä kemikaalimäärästä, joka tarvitaan saman jäätyneen vesimäärän sulattamiseen. Lentoasemilla olevien liukkausvaroitusjärjestelmien avulla pystytään tekemään keliä koskevia ennusteita ja soveltamaan ennakoivaa liukkaudentorjuntaa. Talvikunnossapidon menetelmiä tutkitaan ja kehitetään aktiivisesti. Kiitotien sulattaminen on mahdollista maarakenteeseen sijoitetulla lämmityslaitteistolla. Menetelmän haittoina ovat suuret investointi- ja käyttökustannukset. Kiitotien pinnan kuivaamista imurilla on myös tutkittu. Koko kentän mittakaavassa toimivaa laitetta ei ole pystytty rakennuttamaan. Tällä hetkellä tutkitaan asfalttipäällysteiden kuumentamiseen käytettävien laitteiden soveltuvuutta. Menetelmän heikkouksia ovat suuri polttoaineen kulutus, huono kapasiteetti ja päällysteen vaurioitumisriski. Ilma-alusten melupäästöjä säädellään kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n normeilla tai standardeilla. EU sääntelee jossakin määrin eri meluluokkiin kuuluvien ilma-alusten käyttöä Yhteisön alueella, mutta sen toimet on sovitettu ICAO:n kokonaislinjauksiin. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO antaa ilma-aluksia koskevat melunormit, jotka koskevat tyyppihyväksyttäviä ilma-aluksia. Ne ovat Suomessa osa lentokelpoisuusvaatimuksia ja niitä valvoo Ilmailuhallinto. Sotilasilma-aluksia eivät melumääräykset koske. Torjuntahävittäjien melupäästöjä ei voida teknisin keinoin vähentää heikentämättä lentokaluston olennaisia ominaisuuksia. Ilmavoimat pyrkii käyttämään parasta käytettävissä olevaa tekniikka, jonka valintakriteerit ovat toiminnallisuus, taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys. Ilmavoimien lentotoiminnassa noudatetaan BAT-periaatetta myös lentokaluston käyttöhuollossa ja maatoiminnassa. Ilmavoimat käyttävät rullausalueiden käyttökelpoisena pitämiseen aurausta, harjausta ja imupuhdistusta. 14 Ympäristökuormitus ja vaikutukset ympäristöön Puhdas käyttövesi lentoasemalle otetaan Jämsän kaupungin vesilaitokselta Pihlajavuoren vedenottamosta. Lentoaseman jätevedet johdetaan Jämsän kaupungin viemäriverkostoon. Liukkaudentorjunta-aineista arviolta puolet kulkeutuu nurmialueille ja puolet sadevesiviemäriin, josta vesi purkautuu viiden purkupaikan kautta ympäristöön. Koska asetaatit ja formiaatit ovat nopeasti hajoavia yhdisteitä ja niiden haittavaikutus kestää suhteellisen lyhyen ajan, voidaan niiden vaikutuksia pohjaveden laatuun pitää vähäisenä. Sadevesiviemärin kautta suurin osa kuormituksesta kulkeutuu Vehko-ojaan (40 %) ja edelleen Eväjärveen. Maaperään kohdistuva BOD-kuorma on talvikaudella 2005 2006 ollut 6,5 t. Eväjärveen kohdistuva BOD-kuorma olisi teoreettisesti yhteensä 3,9 t.
Liukkaudentorjunta-aineiden käyttömäärät eivät oletettavasti lisäänny ennustetun liikennemäärän kasvun myötä, sillä käyttömääriin vaikuttavat sääolosuhteet. Vaikutukset ennustetilanteessa tulevat arvion mukaan pysymään nykyisellä tasolla. Lentoasema-alueella ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat kenttäalueella operoivat lentokoneet ja maakalusto, maaliikennealueen autoliikenne sekä rakennusten lämmitys. Suihku- ja potkuriturbiinimoottoreiden pakokaasut syntyvät lentopetrolin palaessa. Pakokaasut sisältävät tyypillisiä palamiskaasuja, kuten typen oksideja (NO x ), palamattomia hiilivetyjä (HC), hiilimonoksidia (CO), hiilidioksidia (CO 2 ), vesihöyryä (H 2 O) ja rikin oksideja (SO x ) sekä hiukkasia. Typen oksidien, palamattomien hiilivetyjen ja hiilimonoksidin määrä vaihtelee lennon eri vaiheissa. Hiilimonoksidia syntyy eniten maatyhjäkäynnillä ja käytettäessä jälkipoltinta. Rullausten aikana palamistehokkuus on pienin ja suhteellinen hiilivetypäästö on suurimmillaan. Sotilaslentoliikenteen rikkidioksidipäästöjen merkitys on vähäinen pieni lentopetrolin sisältämän rikin vähäisen määrän vuoksi. Lentoliikenteen ja maakaluston päästöt ilmaan ovat seuraavat: CO [t/a] HC [t/a] NO x [t/a] Hiukkaset [t/a] SO 2 [t/a] CH 4 [t/a] Siviililiikenne 2,61 0,07 0,007-0,001 - Sotilasliikenne 5,0-3,0 - - 1,0 Finavian maakalusto 0,4 0,1 0,5 0,03 0,001 - Ilmavoimien hävittäjälentoliikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat noin 6 promillea ja typen oksidit noin 1 promille Suomen koko liikenteen pakokaasupäästöistä. Suomen ilmaliikenteen päästöistä hävittäjälentoliikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat noin 8 prosenttia ja typen oksidit noin 7 prosenttia. Koelentokeskuksen kaikki lennot lennetään alle viidessätoista kilometrissä, jolloin päästöjen kaukokulkeutuminen ylemmissä ilmakerroksissa on vähäistä. 15 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Finavian käyttötarkkailussa: - Lentoaseman lennonjohto tallentaa tiedot operaatiomääristä konetyypeittäin sekä henkilöliikenteestä ja rahtiliikenteestä eriteltynä tietokantaan. - Kiitoteiden liukkaudentorjunta-aineiden käyttömääriä seurataan talvikausittain. Jokaisesta levityskerrasta kirjataan säätila, liikennealueen olosuhdetiedot, kemikaali ja kemikaalin levitysmäärä. - Lentoaseman rakennusten sähkö- ja lämpöenergian sekä vedenkulutusta seurataan kiinteistökohtaisilla mittareilla. Seurantatulokset tallennetaan tietokantaan. - Hävitettyjen lintujen ja muiden eläinten määrä kirjataan. - Finavian maakaluston polttoaineiden hankintamäärä kirjataan. - Ongelmajätteen määrä kirjataan. - Lentoliikenteen pakokaasupäästömäärä lasketaan ja kirjataan. Lentoasemakohtaiset lentomeluselvitykset suoritetaan tapauskohtaisesti.
16 Lentoaseman alueella muodostuvien hulevesien laatua tarkkaillaan Finavian toimesta asematason ja kiitotien hulevesien purkuputkien päästä. Näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa (huhti toukokuussa ja syys lokakuussa). Näytteistä analysoidaan sameus, ph, alkaliteetti, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi, nitriittityppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, TOC, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), biologinen hapenkulutus (BOD 7 ), natrium ja kalium. Tarkkailutulokset toimitetaan Keski-Suomen ympäristökeskukselle, Jämsän seudun kansanterveystyön kuntayhtymälle ja Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hallin lentoasemalla pinta- ja pohjavesien laatua on tarkkailtu vuodesta 2005 lähtien Keski-Suomen ympäristökeskuksen 13.1.2005 hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Pohjavedenpinnan korkeus mitataan havaintoputkista TP1, TP4, TP102, TP105 ja TP107. Mittaukset tehdään kuukauden välein kunkin mittauskuukauden ensimmäisen viikon aikana. Pohjaveden laatua tarkkaillaan viidestä pohjavesiputkesta (TP1, TP4, TP102, TP105 ja TP107) ja kahdesta vedenottamosta (Lintulammen siiviläkaivo ja Varuskunnan vedenottamo). Pintaveden laatua seurataan Vehkaojasta (TP108). Tarkkailuohjelman mukaiset kaksi kertaa vuodessa otettavat pohjavesinäytteet ehdotetaan otettavaksi keväällä sekä syksyllä. Kerran vuodessa otettavat näytteet otetaan keväällä. Tehtävät analyysit ovat seuraavat: Varuskunnan Lintulammen vedenottamo siiviläkaivo TP1 TP102 TP107 TP4 TP106 TP108 ph - - 2 2 2 2 2 2 Kokonaiskovuus - - 2 2 2 2 2 2 Alkaliteetti - - 2 2 2 2 2 2 Sähkönjohtavuus 2 2 2 2 2 2 2 2 Happi 2 2 2 2 2 2 2 2 Nitraattityppi - - 2 2 2 2 2 2 Ammoniumtyppi - - 2 2 2 2 2 2 TOC 2 2 2 2 2 2 2 2 Natrium 2 2 2 2 2 2 2 2 Mineraaliöljyt 1 1 1 1 1-1 1 As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn, V, - 1 1 1 1 - - - Al VOC - - - 1 1 - - - Syanidit - - - 1 1 - - - Halinkankaan pohjavesialueen tarkkailun vuosiraportti toimitetaan Keski-Suomen ympäristökeskukselle, Jämsän seudun kansanterveystyön kuntayhtymälle ja Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Seurantatulosten lisäksi yhteenvedossa esitetään poikkeukselliset tapahtumat ja haittojen torjuntatoimet. Havaituista merkityksellisistä terveys- ja ympäristöhaitoista ilmoitetaan välittömästi edelle mainituille tahoille.
17 Finavia suorittaa vuosittain lentokoneiden päästölaskennan sen liikennetietokannasta saatavien lentokoneiden laskeutumisten määrän perusteella. Laskentamallista saadaan lentoasemalla operoivien siviililentokoneiden hiilimonoksidi-, hiilidioksidi-, hiilivety-, typen oksidi- ja rikin oksidipäästöt sekä polttoaineen kulutus. Puolustusvoimien vedenottamon valvontatutkimusohjelma kattaa vedenottamon käyttötarkkailun ja vedenottamolta lähtevän veden laadun tarkkailun. Käyttötarkkailussa vesinäytteet otetaan vesilaitokselta raakavedestä ja lähtevästä vedestä. Puolustusvoimat seuraa toimittamaansa veden laatua sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 mukaisesti. Finavia toimittaa vuosittain liikennemäärätiedot Keski-Suomen ympäristökeskukselle, Jämsän seudun kansanterveystyön kuntayhtymälle, Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Itä-Suomen ympäristölupavirastolle. Raportointi laaditaan vuosittain edellisestä vuodesta maaliskuun loppuun mennessä. Lentoliikennetiedot sisältävät seuraavat tiedot lentoaseman kokonaisoperaatio-, laskeutumis- ja matkustajamääristä: - Finavian lentoasemien matkustajamäärät - lentoaseman matkustajamäärät vuodesta 1998 alkaen - Finavian lentoasemien laskeutumismäärät - lentoaseman laskeutumismäärät vuodesta 1990 alkaen - lentoaseman liikenteen kuukausittainen konetyyppijakauma - lentoaseman liikenteen vuorokausijakauma - lentoaseman liikenteen kiitotiejakauma. Finavian vuosittaisessa päästötietoraportissa esitetään lentoasemalla operoivien lentokoneiden hiilimonoksidi-, hiilidioksidi-, hiilivety-, typen oksidi- ja rikin oksidipäästöt sekä polttoaineen kulutus. Tiedot toimitetaan Keski-Suomen ympäristökeskukselle, Jämsän seudun kansanterveystyön kuntayhtymälle ja Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain. Molemmilla hakijoilla on jätekirjanpito. Ilmailulaitos Finavian esitys toimintansa lupaehdoiksi Finavian on lentoturvallisuuden edellyttämissä rajoissa pidettävä liukkaudentorjunnassa kemikaalien käyttömäärä mahdollisimman vähäisenä. Kemikaalien käyttömäärän arvioinnissa tulee käyttää parasta saatavilla olevaa teknistä osaamista. Laitoksen on käytettävä parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisia liukkaudentorjuntamenetelmiä ja -kemikaaleja huomioon ottaen lentoturvallisuuden ja materiaalien tekniset vaatimukset. Laitoksen on seurattava markkinoille tulevia ympäristölle mahdollisimman vähän haitallisia kemikaaleja ja niistä saatuja kokemuksia sekä mahdollisuuksien mukaan otettava niitä käyttöön.
Hiekan- ja öljynerotuskaivot on säännöllisesti tarkastettava ja tyhjennettävä erottuneesta aineksesta. Öljynerotuskaivot on tyhjennettävä ennen öljytilan täyttymistä ja ne on mahdollisuuksien mukaan varustettava hälyttävällä öljynilmaisimella. Kemikaalien, polttonesteiden ja ongelmajätteiden varastointiin ja siirtoihin liittyvän toiminnan tulee tapahtua huolellisesti ja siten, ettei päästöjä maaperään tai pohjaveteen synny. Käsittely-, purku- ja lastauspaikoissa on oltava asfaltti- tai betonikenttä, jonka rakenne tulee tarkastaa vähintään kerran vuodessa. Mahdolliset vauriot on korjattava viipymättä. Nestemäisten kemikaalien sekä polttonesteiden vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle tulee olla riittävästi imeytysainetta ja muuta torjuntakalustoa. Henkilöstöä koulutetaan toimimaan vahinkotilanteissa. Poikkeuksellisista tilanteista, joissa syntyy päästöjä maaperään, pinta- tai pohjavesiin tai viemäriin, on ilmoitettava viipymättä Keski-Suomen pelastuslaitokselle, Keski- Suomen ympäristökeskukselle, Jämsän seudun kansanterveystyön kuntayhtymälle ja Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jätehuollon järjestämisessä noudatetaan kunnan antamia jätehuoltomääräyksiä. Toiminta tulee järjestää siten, että jätteitä ja ongelmajätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Mikäli toiminnanharjoittaja ottaa vastaan EU:n ulkopuolelta tulevasta liikenteestä syntyvää ruokajätettä, on sen käsittely hoidettava EY-asetuksen 1774/2002 mukaisesti. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. Ongelmajätteet on pakattava asianmukaisin merkinnöin varustettuihin tiiviisiin astioihin tai säiliöihin ja varastoitava katoksellisissa tiloissa tiiviillä, reunoin varustetulla alustalla. Ongelmajätteet on toimitettava siirtoasiakirjalla varustettuna hyväksytylle käsittelijälle vähintään kerran vuodessa. Ongelmajätteistä, hyödynnettävistä tai hyötykäyttöön toimitettavista sekä yhdyskuntajätteen kaatopaikalle toimitettavista jätteistä on pidettävä kirjaa koskien jätteiden määrää, laatua ja toimituspaikkaa. Tiedot jätemääristä toimitetaan vuosittain Keski- Suomen ympäristökeskukselle. Jätekirjanpito ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Pinta- ja pohjavesien laatua tarkkaillaan ehdotetun tarkkailuohjelman mukaisesti. Raportti vesientarkkailutuloksista toimitetaan vuosittain Keski-Suomen ympäristökeskukselle, Jämsän seudun kansanterveystyön kuntayhtymälle ja Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 18
Lentoaseman, sen oman maakaluston sekä siviililentokoneiden päästöjen määriä on tarkkailtava laskennallisin menetelmin vähintään kolmen vuoden välein. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Keski-Suomen ympäristökeskukseen vuosittain seuraavat tiedot: - tiedot liukkaudentorjunta- ja lentokoneiden jäänestokemikaalien käyttömääristä - vesienseurantatulokset - yhteenveto kaikista toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta, määrästä ja toimituspaikoista - tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä niiden aikana syntyneistä päästöistä ja jätteistä - tiedot matkustaja- ja liikennemääristä - tiedot Finavian maakaluston sekä lentokoneiden LTO-syklin aikaisista päästöistä (vähintään kolmen vuoden välein) - Tiedot voidaan toimittaa osana luvanhakijan kaikkia toimipaikkoja koskevia tietoja. 19 Lentotekniikkalaitoksen esitys toimintansa lupaehdoiksi Ilmavoimien Koelentokeskus ehdottaa Hallin sotilaslentotukikohdan ympäristölupaan seuraavia määräyksiä ympäristöluvan piiriin kuuluvalle toiminnalleen: 1. Koelentokeskuksen on ilmoitettava sotaharjoituksista ja muista normaalista poikkeavista toiminnoista, jotka aiheuttavat sotilaslentotoiminnan merkittävää lisääntymistä, lentotoiminnan vaikutuspiirissä olevalle ympäristökeskukselle. Lisäksi asiasta on tiedotettava toiminnan vaikutusalueella yleisesti leviävissä sanoma- ja paikallislehdissä. Ilmoitukset ja tiedottaminen on tehtävä vähintään viikkoa ennen toiminnan lisääntymistä. 2. Hallin tukikohdassa on oltava ajan tasalla olevat ulkoiset ja sisäiset pelastussuunnitelmat, jotka on tarvittavilta osin esiteltävä Jämsän ja Keski-Suomen ympäristönja terveydensuojeluviranomaisille sekä pelastuslaitokselle. Pelastussuunnitelman sisällössä on otettava huomioon riskinarvioon perustuva riittävä valmius öljyntorjuntaan tukikohdan alueella. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta on pyydetty lausunto Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski- Suomen TE-keskukselta, Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Jämsän kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, Jämsän kaupunginhallitukselta ja Länsi- Suomen lääninhallitukselta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Jämsän kaupungissa 28.1. 27.2.2008 välisenä aikana.
Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Keskisuomalainen -nimisessä sanomalehdessä. 20 Lisäksi hakemus on annettu erikseen tiedoksi asianosaisille. Lausunnot Keski-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että toiminta sijoittuu Halinkankaan I lk:n pohjavesialueelle, joten hulevesien johtaminen tulee tapahtua pohjavesialueen ulkopuolelle. Nyt näin tapahtuu vain osittain. Hulevedet on johdettava riittävän ison ja hälytyslaitteella varustetun öljynerotussäiliön kautta, jonka jälkeen purkuyhteys on varustettava sulkuventtiilillä sekä näytteenottokaivolla. Öljynerotussäiliö on tyhjennettävä pinnaltaan vähintään kerran vuodessa sekä aina tarvittaessa ja pohjasakat aina tarvittaessa. Hulevesijärjestelmä on tarkoituksenmukaista rakentaa siten, että koko lentoasemaalueen ja muiden läheisyydessä sijaitsevien toimintojen hulevesijärjestelmät on mahdollista integroida tulevaisuudessa toisiinsa. Tärkeällä pohjavesialueella olevien viemäröintijärjestelmien on oltava tiiviitä. Hulevesien virtaaminen keräävien viemäriverkostojen ohi hajavaluntana suojaamattomalle pohjavesialueelle on estettävä tai saatettava mahdollisimman vähäiseksi. Esimerkiksi varuskunnan vedenottamo sijaitsee lentokentän vieressä rinteen alapuolella, jolloin lentokentän ohjaamattomat vesivalunnat mitä ilmeisimmin kulkeutuvat tällä kohdalla hyvin nopeasti pintavaluntana pohjavedenottamoon tai aivan sen lähelle. Varuskunnan pohjavedenottamolla tapahtuvan tarkkailuun Keski-Suomen ympäristökeskuksella ei ole huomauttamista. Muutoin pohjaveden tarkkailua on kehitettävä. Tarkkailua on laajennettava Lintulammin ja Pihlaiston vedenottamoiden suuntaan perustamalla uudet tarkkailupisteet lentokentän ja Puolustusvoimien toimintojen sekä ko. vedenottamoiden välille. Hakijat ovat suorittaneet lentokentän hulevesien tarkkailun lentokentän kummassakin päässä olevasta tarkkailukaivosta omaehtoisesti. Näiden kautta arvioidaan virtaavan suurimman osan lentokentän hulevesistä. Tämä tarkkailu on ympäristökeskuksen mielestä syytä virallistaa ympäristöluvassa ja liittää muuhun pintavesien tarkkailuohjelmaan. Eväjärven pohjoisosaan hulevesien purkukohdan alapuolelle on perustettava uusi mittauspiste, jolloin voidaan arvioida hulevesien vaikutus pohjoiseen Eväjärveen. Pohjoisen Eväjärven vesistötarkkailu on tarpeen toteuttaa. Tarkkailu on syytä tehdä vuosittain esimerkiksi kevään valumavesien aikaan huhtikuussa viiden vuoden ajan. Sen jälkeen voidaan arvioida tarkkailun jatkamisen tarve.