Pihtiputaan kunnanvaltuusto Viitasaaren kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖRAPORTTI VUOSI 2015

Pihtiputaan kunnanvaltuusto Viitasaaren kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖRAPORTTI VUOSI 2015

2 TAUSTAA Henkilöstöraportti on Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan muodostaman Wiitaunionin koko organisaatiota käsittävä raportti. Henkilöstö on jaettu toimialoittain perusturvaan, sivistystoimeen, tekniseen toimeen, ympäristötoimeen sekä kansalaiskuntiin ja tukipalveluihin. Yhteistoimintasopimuksen mukaan Wiitaunionissa palvelukunta järjestää kansalaiskunnalle sen tarvitsemia palveluja. Palvelutuotanto on sovittu yhteisesti hoidettavaksi isäntäkuntamallin mukaisesti kuntien sopiman työnjaon pohjalta. Viitasaaren kaupunki vastaa perusturvan, teknisen toimen sekä ympäristötoimen palveluista sekä Pihtiputaan kunta sivistystoimen, hallinnon tukipalveluista ja maataloushallinnosta. Henkilöstömenot alittuivat budjetista kummankin kunnan osalta Pihtiputaalla 565 323,97 euroa ja Viitasaarella 21 997,28 euroa. 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1.1. Palvelussuhteen luonne ja henkilöstömäärä Vakinaisilla palvelussuhteilla tarkoitetaan vakinaisia virkoja ja toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita. Henkilöllä saattaa siis olla useita palvelussuhteita, jos hän on virkavapaalla/työlomalla omasta tehtävästään ja hoitaa sijaisena toista tehtävää. Yhtä tehtävää kohden voi olla useampi palvelussuhde jos tehtävän vakituinen työntekijä on vuosilomalla, äitiyslomalla, opintovapaalla, vuorotteluvapaalla tms. ja tehtävää on palkattu hoitamaan sijainen. Viitasaari Palvelussuhteiden määrä oli 31.12.2015 Viitasaaren kaupungissa 656, josta vakinaisia oli 484, määräaikaisia 139, työllistettyjä 29 ja sivutoimisia oli 4. Palvelussuhteiden määrä oli vuotta aiemmin 663, josta vakinaisia oli 476, määräaikaisia 152, työllistettyjä 29 ja sivutoimisia 6. Palvelussuhteiden määrä on laskenut aikaisempaan vuoteen verrattuna 7. Vakinaisesta henkilöstä oli vuoden lopussa kokoaikatyössä 87,8 % ja osa-aikatyössä 12,2 %. Vuotta aiemmin luvut olivat kokoaikatyössä 87,7 % ja osa-aikatyössä 10,3 %. Pihtipudas Palvelussuhteiden määrä oli 31.12.2015 Pihtiputaan kunnassa 360, josta vakinaisia oli 271, määräaikaisia 42, työllistettyjä 11 ja sivutoimisia palvelussuhteita oli 36, jotka ovat lähinnä kansalaisopiston opettajia. Palvelussuhteiden määrä oli vuotta aiemmin 353, josta vakinaisia oli 272, määräaikaisia 34, työllistettyjä 10 ja sivutoimisia 37. Palvelussuhteiden määrä on noussut aikaisempaan vuoteen verrattuna 7. Vakinaisesta henkilöstöstä oli vuoden lopussa kokoaikatyössä 92,3 % ja osa-aikatyössä 7,7 %. Vuotta aiemmin luvut olivat kokoaikatyössä 93,0 % ja osa-aikatyössä 7,0 %.

KUVA 1 3 Henkilöstömäärä 31.12.2015 Viitasaaren kaupungissa oli 623 hlö. Edellisenä vuonna 628 hlö, henkilöstömäärä on laskenut 5. Henkilöstömäärä 31.12.2015 Pihtiputaan kunnassa oli 324 hlö. Edellisenä vuonna 316 hlö, henkilöstömäärä on noussut 8. Wiitaunionissa henkilöstömäärä 31.12.2015 oli yhteensä 947 hlö, kun se edellisenä vuonna oli 944 hlö. Henkilöstömäärä on noussut edelliseen vuoteen verrattuna yhteensä 3. Henkilöstömäärä on puolestaan laskenut 6 henkilöllä vuodesta 2013 vuoteen 2015.

KUVA 2 4 Perusturvan toimialalla henkilöstömäärä on laskenut 11 hlö edelliseen vuoteen verrattuna sekä ympäristötoimessa 1 hlö. Henkilöstölisäyksiä on tullut edelliseen vuoteen verrattuna sivistystoimeen, johon on palkattu hankerahoituksella koulunkäynninohjaajat Huopanan ja Muurasjärven kouluille, etsivä nuorisotyöntekijä, lukion partiolinjan ohjaaja ja lukioon kehittämishankkeen projektipäällikkö. Teknisen toimen tilapalveluihin on palkattu 4 kiinteistönhoitajaa, koska tilapalvelu otti hoitaakseen Viitasaaren vuokra-asunnot Oy:n ja Viitasaaren koulutuskiinteistö Oy:n kiinteistöt lukuun ottamatta ulkoalueiden konetöitä. Tukipalveluihin on palkattu 1 it- käyttötukihenkilö, koska kasvua on tapahtunut ylläpidettävissä päätelaitteissa, ohjelmistoissa, versiovaihdoissa sekä sähköiset oppimisympäristöt ja ylioppilaskirjoitukset ovat lisänneet resurssitarvetta.

KUVA 3 5 Vakituisten palvelussuhteiden määrä on noussut 7 kpl edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas määräaikaisten on laskenut 5 kpl. 1.2. Työaika Kokonaistyöaika jakautui seuraavasti: Viitasaari Pihtipudas % 2011 2012 2013 2014 2015 2011 2012 2013 2014 2015 Tehty työaika 70,5 62,7 68,6 70,6 70,0 70,5 75,0 77,2 75,0 75,1 Vuosilomat 12,6 19,1 14,9 13,6 13,9 12,9 9,7 10,0 11,5 11,2 Sairauslomat 6,0 7,9 6,4 5,3 6,2 6,8 3,7 4,5 5,0 4,8 Perhevapaat 3,5 3,7 3,4 2,7 3,9 4,6 2,7 3,4 3,3 2,7 Vuorotteluvapaat 1,7 1 1,5 1,6 1,1 1,0 2,1 0,8 0,9 2,0 Tilap.hoitovap, 5,7 5,6 5,1 6,1 4,9 4,2 6,9 3,6 4,3 4,1 yksityisas.yms. Tapaturmat 0,1 0,1 0,1 0,5 0,01 0,2 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100

2. HENKILÖSTÖN TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 6 2.1. Sairauspoissaolot (sairauspoissaolopäiviin lasketaan kalenteripäivät, ei vain työpäivät) Viitasaaren kaupungin koko henkilöstön sairauspoissaolojen määrä vuonna 2015 oli 10 556 kalenteripäivää eli 16,9 pv/hlö/v, edellisenä vuonna 8 800 kalenteripäivää eli 14 pv/hlö/v. Viitasaaren kaupungin henkilöstön sairauspoissaolojen kehitys vuosina 2011-2015: 2011 2012 2013 2014 2015 pv pv/hlö pv pv/hlö pv pv/hlö pv pv/hlö pv pv/hlö Yhteensä 7 767 14,5 9 976 15,5 10 333 15 8 800 14 10 556 16,9 Pihtiputaan koko henkilöstön sairauspoissaolojen määrä vuonna 2015 oli 4 120 kalenteripäivää eli 12,7 pv/hlö/v, edellisenä vuonna 4 487 kalenteripäivää eli 14,2 pv/hlö/v. Pihtiputaan kunnan sairauspoissaolojen kehitys vuosina 2011-2015: 2011 2012 2013 2014 2015 pv pv/hlö pv pv/hlö pv pv/hlö pv pv/hlö pv pv/hlö Yhteensä 6 742 18,6 2 957 9,1 3 301 10,7 4 487 14,2 4 120 12,7 Wiitaunionin sairauspoissaolot ovat nousseet 15,5 kalenteripäivään edellisen vuoden 14,6 kalenteripäivästä per henkilö. Wiitaunionissa otettiin käyttöön loppuvuodesta 2015 korvaavan työn toimintamalli. Korvaavan työn toimintamallissa työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä vakiintunutta työtään, mutta kykenee terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta tekemään väliaikaisesti muuta työtä. Korvaava työ voi olla omaa työtä kevennettynä, jotakin muuta työtä, oman työn perehdyttämistä varahenkilölle, oman ammattitaidon kehittämistä kouluttautumalla, turvallisuuskävelyjä tms. Korvaava työ ei voi olla ristiriidassa työntekijän osaamisen kanssa. Onnistunut korvaavan työn prosessi voi paljastaa työstä uusia ja aikaisempaa parempia toimintatapoja sekä työntekijästä kykyjä ja taitoja, joiden hyödyntäminen on kaikille eduksi. Työntekijä ja työnantaja hyötyvät korvaavasta työstä mm. työntekijä saa tilaisuuden aktiivisesti kehittää omaa työtään yhdessä työnantajan kanssa ja työntekijän sairauspäivärahaoikeuden enimmäisajan täyttyminen siirtyy myöhemmäksi. Työntekijän sairastuttua vuosiloman aikana, voidaan hänelle järjestää korvaavaa työtä, jolloin vuosiloma siirtyy myöhempään ajankohtaan. Sairauspoissaolokustannusten väheneminen on tärkeää kuntatalouden kannalta, kun vältetään sairauspoissaolo ja osittain työkykyisen työntekijän työpanos on käytettävissä. Korvaavan työn toimintamallin vaikutukset sairauspoissaoloihin arvioidaan vuoden 2016 henkilöstöraportissa. Wiitaunionissa on sovittu työkyvyn varhaisen tuen toimintamalli. Työkyvyn varhaisen tuen toimenpiteillä pyritään palauttamaan työntekijän työkyky ja ehkäisemään työkyvyttömyys. Työkyvyn varhaisen tuen keskustelussa esimies ja työntekijä kartoittavat, miten työkykyongelma näkyy työssä, mitkä ovat työn voimavarat ja mitä muutoksia työssä pitää tehdä. Sovitut toimenpiteet toteutetaan ja niiden vaikutusta seurataan. Jos varhaisen tuen keskustelu ja työpaikan toimenpiteet eivät riitä, pidetään ns. työterveysneuvottelu, johon työntekijä, esimies ja työterveyshuollon edustaja osallistuvat. Neuvottelussa sovitaan työkykyä vastaavista töistä ja työjärjestelyistä. Varhaisen tuen toimintamallin käyttöä tulee entisestään vielä tehostaa.

KUVA 4 7 Sairauspoissaolot ovat laskeneet sivistystoimessa, teknisellä toimella ja ympäristötoimessa. Perusturvassa sekä keskushallinnossa sairauspoissaolot ovat nousseet edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolojen nousu selittyy osaltaan ikääntymisen tuomalla tuki- ja liikuntaelin sairauksina fyysisesti raskaassa työssä sekä sisäilmaoireilun aiheuttamilla poissaoloilla.

KUVA 5 8 Vakituisella henkilöstöllä on enemmän sairauspoissaoloja verrattuna määräaikaiseen henkilöstöön kummankin kunnan osalta. 2.2. Työtapaturmat Viitasaaren kaupungin tilastojen mukaan työtapaturmia vuonna 2015 oli yhteensä 19 kpl ja työtapaturmapäiviä 71 kalenteripäivää. Työtapaturmat toimialoittain jakautuivat perusturvan toimialalla 68 %, teknisen toimialalla 16 % ja työllisyyspalveluissa 16 %. Edellisenä vuonna työtapaturmia oli yhteensä 22 kpl ja työtapaturmapäiviä 121 kalenteripäivää. Edellisenä vuonna työtapaturmat toimialoittain jakautuivat perusturvan toimialalla 68 % ja teknisen toimialalla 32 %. Pihtiputaan kunnan tilastojen mukaan työtapaturmia vuonna 2015 oli yhteensä 7 kpl ja työtapaturmapäiviä 165 kalenteripäivää. Työtapaturmat toimialoittain jakautuivat sivistystoimessa 71 % ja teknisessä toimessa 43 %. Edellisenä vuonna työtapaturmia oli yhteensä 3 kpl ja työtapaturmapäiviä 17 kalenteripäivää. Edellisenä vuonna työtapaturmat toimialoittain jakautuivat sivistystoimessa 83 % ja työllisyyspalveluissa 17 %. Wiitaunionissa työtapaturmia vuonna 2015 sattui yhteensä 26 ja niiden aiheuttamia työtapaturmapäiviä 236. Edellisenä vuonna työtapaturmia oli 25 ja työtapaturmapäiviä 138. Lähtökohtana on, että kaikki tapaturmat torjutaan ennakolta. Tapaturman sattuessa työnantaja yhdessä työntekijän kanssa selvittää tapaturman ja siihen johtaneet tekijät estääkseen samanlaisen vahingon tapahtumisen uudelleen. Työnantajan pitää luetteloa työpaikalla sattuneista tapaturmista ja tilasto käsitellään säännöllisesti työsuojelutoimikunnan kokouksissa. Kun tavoitellaan tapaturmattomuutta, sattuneita tapaturmia ei piilotella, vaan ne selvitetään ja niistä otetaan opiksi. Jatkuva turvallisuustyö edellyttää koulutusta, tiedotusta, riskinarviointia ja järjestyksen parantamista.

KUVA 6 9 Tapaturmien määrä on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna perusturvassa ja teknisellä toimella. Sen sijaan sivistystoimessa ja keskushallinnossa tapaturmien määrä edelliseen vuoteen verrattuna on noussut. Ympäristötoimessa tapaturmia ei ole sattunut toiminnan aloittamisesta lukien. 2.3. Eläkkeelle siirtyminen ja rekrytointi Viitasaaren kaupungin palveluksesta siirtyi eläkkeelle vuoden 2015 aikana yhteensä 20 henkilöä, joista 18 vanhuuseläkkeelle ja 2 osa-aikaeläkkeelle. Vuotta aikaisemmin eläkkeelle siirtyi 11 henkilöä, joista 6 vanhuuseläkkeelle, 2 työkyvyttömyyseläkkeelle, 2 osa-aikaeläkkeelle ja 1 osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Pihtiputaan kunnan palveluksesta siirtyi eläkkeelle vuoden 2015 aikana yhteensä 9 henkilöä, joista 8 vanhuuseläkkeelle ja 1 työkyvyttömyyseläkkeelle. Edellisenä vuonna eläkkeelle siirtyi 12 henkilöä, joista 10 vanhuuseläkkeelle ja 2 työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuoteen 2018 mennessä täyttää aikaisempien säännösten mukaisen henkilökohtaisen tai ammatillisen eläkeiän Viitasaaren kaupungin tai Pihtiputaan kunnan palveluksessa olevista seuraavasti: 2014 2015 2016 2017 2018 Yhteensä Viitasaari 11 20 18 8 13 86 Pihtipudas 12 9 3 3 6 29 Yhteensä 16 29 21 11 19 115 Henkilöstön rekrytoinnissa ongelmia on ollut puheterapeuttien, psykologien ja perhepäivähoitajien osalta.

10 Kunta-alan ammatteihin uramahdollisuuksiin tutustumiseksi koulujen opinto-ohjaajat koordinoivat tilaisuudet 9. luokkalaisille ja lukion 2. vuosikurssin oppilaille kunta-alan ammatteihin tutustumiseksi. 9. luokkalaiset tutustuvat toisen asteen koulutuksen ammatteihin ja lukion 2. vuosikurssin oppilaat tutustuvat korkeamman asteen koulutuksen ammatteihin. Oppilailla on mahdollisuus tutustua perusturvassa, sivistystoimessa, teknisessä toimessa, ympäristötoimessa ja tukipalveluissa työskentelevien ammatteihin. 2.4. Työhyvinvointi Wiitaunionissa käynnistettiin työhyvinvointiohjelma aikataulutettuna vuosille 2014-2017. Ohjelma antaa mahdollisuuden suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin kehittämiseen. Työyksiköiltä on kartoitettu vuonna 2014 työyhteisön toimintaa ja hyvinvointia haittaavia tekijöitä sekä työyhteisön vahvuuksia ja voimavaroja. Lisäksi pyydettiin nimeämään työyhteisön tavoiteltavat päämäärät. Vastausten perusteella henkilöstö oli pääsääntöisesti tyytyväisiä työyksikkönsä ammattitaitoon, koulutusmyönteisyyteen, itseohjautuvuuteen, työn mielekkyyteen ja joustavuuteen. Esimiehet velvoitettiin korjaamaan yhdessä alaistensa kanssa kyselyn perusteella työyksikössä havaittuja epäkohtia. Esimiehet raportoivat kehittämiskohteista ohjausryhmää vuoden 2015 loppuun mennessä, raportin yhteenveto ja toimenpiteet tullaan käsittelemään tämän jälkeen Omaehtoinen työhyvinvoinnin tukeminen työhyvinvoinnin asiantuntijoiden esitysten pohjalta esimiehille ja heidän kautta tiimeille järjestettiin vuonna 2015 seuraavista teemoista: Omaehtoisen hyvinvoinnin tukeminen, tyhis-polku Savuton työpaikka Ikäjohtaminen Varhainen puuttuminen Koko Wiitaunionia palveleva yhteiseksi kehittämiskohteiksi nousi heikko tiedonkulku, muutosten tuoma epävarmuus sekä yhteistyön toimimattomuus. Näihin tehtyjä korjaavia toimenpiteitä ovat: Tiedonkulun ongelmiin infra sisäiseen tiedottamiseen on tulossa vuonna 2016. Yhteistyöhön liittyvät ongelmat säännölliset tiimipalaverit, kehityskeskustelut, työnohjaus Organisaatiostamme on löytynyt ammattitaitoa kehittämiskohteiden käsittelyyn. Tiimien kehittämisen tukena toimivat tarpeen mukaan työterveyshuolto, työsuojeluorganisaatio, työnohjaajat ja henkilöstöhallinto. Organisaatiostamme valmistui vuonna 2015 eri toimialoilta kuusi työhyvinvoinnin asiantuntijaa. Koulutukseen sisältyi kehittämisprojektit, mitkä on joko jalkautettu tai suunnittelussa työyksiköihin parantamaan konkreettisesti käytänteitä omalla työpaikalla. Kehittämisprojektien aiheet olivat; omaehtoisen hyvinvoinnin tukeminen, työyhteisön pelisäännöt, perehdytys, lähiesimiehen tuki työntekijän työhyvinvoinnin edistämisessä, varhainen tuki, esimiehen yhteydenpito sairauslomalla olevaan työntekijään ja pitkäaikaistyöttömien perehdyttäminen työelämän pelisääntöihin. 3. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 3.1. Koulutuspäivät Vuonna 2015 ammatillisia jatko- ja täydennyskoulutuspäiviä oli Viitasaaren kaupungin palveluksessa olevilla 653 päivää ja edellisenä vuonna 694 päivää. Pihtiputaan kunnan palveluksessa olevilla oli 335 päivää ja edellisenä vuonna 365 päivää. Johtoryhmän linjauksen mukaisesti koulutuksen tarkoituksena on ylläpitää ja edistää ammatillista osaamista, mutta

erityishuomio koulutusten valinnassa tulee olla tuottavuuden parantaminen. Tulee lisäksi pohtia, kun koulutetaan yksilöitä, miten se muutetaan koko organisaation osaamiseksi. Hyödynnetään aktiivisesti myös työssä ja työyhteisössä oppimista mm. pari ja tiimityöskentelyn, asiakaspalautteen käsittelyn ja työkierron avulla. 11 Työterveyshuolto järjestää pääsääntöisesti vuosittain 3 kpl Ensiapu 1 kurssia, 2 kpl hätäensiapukurssia ja 2 kpl kertauskurssia, joista noin puolet pidetään Pihtiputaalla ja puolet Viitasaarella. Edellä mainittuihin koulutuksiin osallistuu n. 100 henkilöä. Työttömyysvakuutusrahasto alkoi myöntämään koulutuskorvausta kunnille vuodesta 2014 lukien, minkä edellytyksenä on ammatillisen osaamisen kehittäminen ja koulutussuunnitelman laadinta. Koulutuskorvauksen määrä on 10 % koulutuspäivän palkkakustannuksista. Lain tarkoituksena on edistää osaamisen kehittämistä, varautumista muutoksiin, mahdollistaa työurien pidentäminen, parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Viitasaaren kaupungin osalta vuonna 2015 koulutuskorvaukseen oikeutettavien koulutuspäivien lukumäärä oli 381 ja koulutuskorvauksen määrä oli 6.781 euroa. Pihtiputaan kunnan osalta vuonna 2015 koulutuskorvaukseen oikeutettavien koulutuspäivien lukumäärä oli 255 ja koulutuskorvauksen määrä oli 3.517 euroa. 4. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 4.1. Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveyshuollon tehtävänä on tehdä esityksiä työpaikan, työmenetelmien ja työn organisoinnin sekä työyhteisön kehittämiseksi, henkilöstön työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi sekä turvallisuuden parantamiseksi. Viitasaaren kaupunki ja Pihtiputaan kunta ostavat työterveyshuoltopalvelut pääosin organisaatioon kuuluvalta työterveyshuollon tiimiltä. Pihtiputaan kunnan työterveyshuollon kustannukset vuonna 2015 olivat 120 745,35 euroa, edellisenä vuonna 109 274,48 euroa. Viitasaaren kaupungin työterveyshuollon kustannukset vuonna 2015 olivat 286 797,20 euroa, edellisenä vuonna 251 157,25 euroa. Työterveyshuoltoyhteistyölle asetetut tavoitteet vuodelle 2015 olivat; 1. Varhaisen puuttumisen mallin aktiivisen käytön tehostaminen kouluttamalla sekä tiedottamalla esimiehiä ja työntekijöitä. 2. Sairauspoissaolojen seuranta johdon, esimiesten ja työntekijöiden kouluttaminen, esimiesten aktivointi, työhön selkeät ohjeet ja työkalut, seuranta. 3. Työterveyshuollon kustannusten vähentäminen toimintojen järkevöittäminen, ennaltaehkäisy ja varhainen tuki, esimiestyön henkilöstöjohtamisen aktivointi. Työnantajalle voidaan korvata 60 % hyväksyttävistä kustannuksista, jos työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto ovat yhteistyössä sopineet työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytännöistä, joita toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana. Wiitaunionissa on valmisteltu ja hyväksytty yhteistyössä varhaisen tuen ja tehostetun tuen malli työkykyongelmissa.

4.2. Palkkakustannukset 12 2012 % 2013 % 2014 % 2015 % Viitasaari K-kunta,tukipalv. 681.449 3,5 681.683 3,2 1 049 200 5,2 919 388 4,4 Perusturva 13.216.128 68,7 14.505.939 68,5 15 044 893 74,2 15 729 710 75,1 Sivistystoimi 658.711 3,4 667.609 3,2 660 707 3,3 686 153 3,3 Tekninen toimi 4.680.701 24,4 4.229.117 20 2 433 132 11,9 2 497 699 11,9 Ympäristö toimi 1.077.692 5,1 1 101 606 5,4 1 099 906 5,3 Yhteensä 19.236.989 100,00 21.162.042 100,00 20.289.538 100 20.932.856 100 2012 % 2013 % 2014 % 2015 % Pihtipudas K-kunta, tukipalv. 918.131 9,8 1.002.637 10,7 1 049 247 9,3 1 011 903 9,4 Sivistystoimi 8.332.012 88,9 8.298.796 88,2 8 420 898 74,9 7 939 302 73,9 Tekninen toimi 120.127 1,3 106.118 1,1 1 814 719 16,1 1 788 150 16,7 Yhteensä 9.370.270 100,00 9.407.552 100,00 11.239.196 100 10.739.355 100 Vuodesta 2009 lukien kuntien hallitukset päättivät suositella henkilöstölle palkattomien vapaiden käyttämistä sekä hyväksyivät periaatteen, että mikäli henkilö pitää palkattomia vapaita 5 pv ja sijaista ei tarvitse palkata, niin hän saa korvauksena 1 palkallisen vapaapäivän. Järjestelmä on voimassa toistaiseksi. Pihtiputaalla on pidetty vuoden 2015 aikana palkattomia vapaita 476 pv ja palkallisten vapaapäivien korvaus oli 33 724 euroa. Edellisenä vuonna oli pidetty palkattomia vapaita 241 pv ja palkallisten vapaapäivien korvaus oli 16 600,72 euroa. Viitasaarella oli pidetty vuoden 2015 aikana palkattomia vapaita 381 pv ja palkallisten vapaapäivien korvaus oli 33 858 euroa. Edellisenä vuonna oli pidetty palkattomia vapaita 332 pv ja palkallisten vapaapäivien korvaus oli 31 743 euroa.. 4.3. Työllistäminen Kohti parempaa työllisyyttä Viitasaarella hankeen kautta vuonna 2015 aikana on työllistetty kaupungin toimipisteisiin 68 henkilöä 1-6 kk:n määräaikaisiin työsuhteisiin, näistä oppisopimuksia oli kaksi. Työntekijän siirtoja toisen työnjärjestäjän palvelukseen oli 5. Työkokeiluja 6 ja kuntouttavassa työtoiminnassa oli vuoden aikana 32 henkilöä. Kaikkiaan hankkeen piirissä oli 108 henkilöä. Vuonna 2014 Viitasaaren kaupungissa on työllistetty yhteensä 86 henkilöä. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli 22 henkilöä, oppisopimuksessa hankkeen kautta 2 henkilöä, kaupungin toimialat työllistivät suoraan 10 henkilöä ja Lape-projekti työllisti työnsuunnittelijan lisäksi 14 palkkatuettua henkilöä. Pihtiputaalla vuonna 2015 aikana on työllistetty yhteensä 36 henkilöä ja näistä velvoitetyöllistettyjä oli 8 henkilöä. Kumppanuushankkeen kautta palkkatukityössä oli 42 henkilöä ja kuntouttavassa työtoiminnassa oli 18 henkilöä. Kunta ja Kumppanuushanke työllistivät yhteensä 96 henkilöä. Vuonna 2014 Pihtiputaan kunnassa on työllistetty yhteensä 32 henkilöä, joista oli Lape-projektissa 4 palkkatuettua henkilöä sekä 5 velvoitetyöllistettyä. Kumppanuushankkeen kautta palkkatukityössä

oli 68 henkilöä ja kuntouttavassa työtoiminnassa 20 henkilöä. Kunta ja Kumppanuushanke työllistivät yhteensä 120 henkilöä. 13 Valtion kuntaosuuden rahoitusmuutos tuli voimaan vuoden 2015 alusta lukien siten, että kunta maksaa tuesta puolet jo 300 päivää työmarkkinatukea saaneista henkilöistä ja 70 % 1000 päivää työmarkkinatukea saaneista henkilöistä. Ennen rahoitusmuutosta valtio vastasi työmarkkinatuen maksamisesta 500 työttömyyspäivän ajalta, tämän jälkeen kustannukset jaettiin puoliksi kunnan ja valtion kesken. Lisäksi vuoden alussa tuli voimaan työllistämistuen uudistus, jossa palkkatuen määrä ja enimmäiskesto määrittyy henkilön työttömyyden keston perusteella ja palkkatuki maksetaan prosenttiosuuksina palkasta. 4.4. Henkilöstön liikunta- ja kulttuuriharrastusten tukeminen Kunnat ovat tukeneet työntekijöiden hyvinvoinnin edistämistä myöntämällä 50 euroa / työntekijä / vuosi tukea liikunta- ja kulttuuriseteleiden hankintaan. Liikunta- ja kulttuuriseteleillä työntekijä voi harrastaa liikuntaa, kulttuuria tai molempia valtakunnallisesti useissa paikoissa mieltymystensä mukaisesti. Työnantaja järjestää työterveyshuollon organisoimana vuosittain kävelytestejä kohdennetusti eri henkilöstöryhmille kestävyyskunnon mittaamiseksi. 5. YHTEISTOIMINTA 5.1. Sisäinen tiedottaminen Wiitaunionissa henkilöstön sisäinen tiedottaminen on hoidettu neljännesvuosittain järjestettävissä henkilöstöinfoissa, joissa on käyty ajankohtaiset asiat läpi. Esimiehille on järjestetty lisäksi neljännesvuosittain TiimiTreffit-esimiespalavereja, joissa on käyty läpi esimiesten työhön liittyviä ajankohtaisia asioita. Lisäksi sisäistä tiedottamista on hoidettu sähköpostitse sekä tiimipalavereissa. 5.2. Kehittämishankkeet Wiitaunionissa on käynnissä talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelma, joka kattaa vuodet 2014 2017. Ohjelman tarkoituksena on saattaa kuntien taloudet tasapainoon vuoden 2017 loppuun mennessä niin, että tilikauden tulokset ovat positiiviset ja mahdolliset tilikausien alijäämät tulevat katettua. Tiimit ovat raportoineet omat talouden tasapainottamis toimenpide-ehdotukset. Pienet parannusehdotukset on otettu käyttöön työyksiköissä heti. Isommat ja investointeja edellyttävät parannusehostukset on valittu toteutettavaksi kunnan- ja kaupunginvaltuustojen päätösten pohjalta perusteena, että ne ovat tuoneet kustannustehokkuutta toimintoihin sekä rakenteellisia säästöjä. 5.3. Yhteistoiminta Vuonna 2015 pidettiin kaksi yhteistyötoimikunnan kokousta. Tärkeimpinä käsiteltävinä asioina olivat tilinpäätökset, talousarviot, henkilöstöraportti sekä työhyvinvointiohjelma. Yhteisiä pääluottamusmiehiä on Wiitaunionissa 5. Paikallisia sopimuksia on voimassa noin 10 kpl. 5.4. Työsuojelutoiminta Työsuojelutoimikunta kokoontui vuonna 2015 yhteensä viisi kertaa ja tärkeimpiä käsiteltäviä asioita vuoden aikana olivat työsuojelutarkastukset, työpaikkakäyntiraportit sekä riskien ja vaarojen

arvioinnin yhteenveto. Työsuojelun toimintaohjelma on voimassa vuoden 2015-2018 ajan. Työsuojelutoimikunnan työ on ollut koko ajan suunnitelmallista eli asetetaan tavoitteet aina seuraavalle toimintavuodelle ja myös vuoden lopulla arvioidaan tavoitteiden toteutumista. 14 Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Jos näitä ei voida poistaa, työnantajan on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Riskien ja vaarojen arviointi toteutetaan koko organisaatiota koskevana arviointikierroksena 2-3 vuoden välein. Koko organisaatiota koskeva arviointi toteutettiin vuonna 2015. Muutoin työpaikkojen tulee pitää riskien arvioinnit ajan tasalla esim. toimitilojen muutosten osalta. Työsuojelupiiri teki työsuojelutarkastuksia vuonna 2015 Viitasaaren kaupungin työyksiköihin yhteensä 21 kpl, jotka kohdistuivat kiinteistötoimeen, laitoshuoltoon, ruokapalveluihin, kotihoitoon, sosiaalitoimeen, eläinlääkäreihin ja kirjastoon. Edellisenä vuonna työsuojelutarkastuksia tehtiin 15 kpl, jotka kohdistuivat kiinteistötoimeen, laitoshuoltoon, ruokapalveluihin ja kotihoitoon. Työsuojelupiiri teki työsuojelutarkastuksia vuonna 2015 Pihtiputaan kunnan työyksiköihin yhteensä 14 kpl, jotka kohdistuivat kiinteistötoimeen, laitoshuoltoon, ruokapalveluihin, päiväkotiin, kirjastoon ja terveysasemaan. Edellisenä vuonna työsuojelutarkastuksia tehtiin 11 kpl, jotka kohdistuivat kiinteistötoimeen, laitoshuoltoon, ruokapalveluihin ja terveysasemaan. Työsuojeluhallinnolla oli käynnissä vuodet 2012 2015 kestävä valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015. Valvontahankkeen keskeisenä tavoitteena oli kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen ja työturvallisuuden hallinnan parantaminen. Hankkeen johdosta valvontaa työpaikkatarkastuksilla kohdistettiin kuntien kiinteistönhoidon, laitoshuollon ja ruokapalvelujen työyksiköihin.

15 6. YHTEENVETO Wiitaunionissa henkilöstömäärä oli vuoden 2015 lopussa yhteensä 947 henkilöä. Edelliseen vuoteen verrattuna henkilöstömäärä on noussut yhteensä 3 henkilöä. Perusturvan ja ympäristötoimen osalta henkilöstömäärä on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstölisäyksiä on tullut hankerahoituksella sivistystoimeen, määräaikaisesti tekniseen toimeen sekä tukipalveluihin. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla, eli 45,7 vuotta, mikä selviää tilastoesitteestä "Kunnalliset palkat ja henkilöstö, syyskuu 2015". Wiitaunionissa vakinaisen henkilöstön keski-ikä on korkeampi kuin kunta-alalla keskimäärin. Vuonna 2015 naisten keski-ikä oli 48,01 ja miesten 47,80 vuotta. Edellisenä vuonna naisten osalta oli 48,07 ja miesten osalta 48,79 vuotta. Keski-iän nousu tulee asettamaan erityisiä vaatimuksia työelämän kehittämiselle sekä sukupolvien keskinäiselle yhteistyölle. Sairauspoissaoloja vuonna 2015 oli 14 676 kalenteripäivää, kun määrä edellisenä vuonna oli 13 287 päivää eli nousua oli 1 389 päivää. Poissaolojen määrä oli 15,5 kalenteripäivää/henkilö, kun edellisenä vuonna luku oli 14,1. Sairauspoissaolojen määrän nousua selittää työkykyongelmaisten määrän nousu tuki- ja liikuntaelinten sairauksien osalta fyysisesti raskaissa töissä verrattuna edelliseen vuoteen. Sisäilmaoireilut ovat myös merkittävä syy poissaoloihin. Molemmissa kunnissa on sellaisia henkilöitä, jotka eivät kykene työskentelemään entisissä kiinteistöissä, vaikka ne ovat perusteellisesti korjattu ja todettu tutkimus-ja mittaustulosten perusteella terveiksi. Työtapaturmia vuonna 2015 sattui 26 ja työtapaturmapäiviä yhteensä 236 kalenteripäivää, edellisenä vuonna luvut olivat 25 ja 138. Wiitaunionissa työtapaturmien määrä on pysynyt lähes viimevuoden tasolla, mutta tapaturmien aiheuttamat tapaturmapäivät ovat nousseet 98. Riskien ja vaarojen arviointi toteutettiin koko organisaation osalta vuonna 2015, jossa päivitettiin työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Tavoitteena oli löytää tehokkaita toimenpiteitä työn turvallisuuden parantamiseksi, vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi ja vahinkokustannusten minimoimiseksi. Henkilöstön poissaoloja ja niiden syitä on hyvä seurata säännöllisesti ja tarvittaessa etsiä keinoja niiden vähentämiseksi. Poissaolojen määrää ja kehitystä on perusteltua verrata myös muihin vastaaviin työyhteisöihin. Varhaisen tuen mallin käyttöönottoa tulee entisestään tehostaa ja pyrkiä poistamaan työkykyä vaarantavat tekijät jo ennen kuin ongelmia ilmenee ja tukea työntekijän työkykyä työuran kaikissa vaiheissa erilaisilla toimenpiteillä. Wiitaunionissa on käynnistetty työhyvinvointiohjelma. Ohjelma antaa mahdollisuuden suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin kehittämiseen. Henkilöstöraportissa on selvitetty kehittämiskohteet ja toimenpiteet, joihin ohjelman perusteella on ryhdytty. Työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä on edelleen syytä laajentaa. Johtamisella on erittäin suuri merkitys työhyvinvoinnille ja sen laadulle sekä työpaikan vetovoimaisuudelle. Osaavan ja riittävän henkilöstön saatavuudesta on syytä huolehtia myös tulevaisuudessa.