Vuosikertomus 2005 1
2 3 Ylijohtajan katsaus Mika Purhonen Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa ohjaa valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista sekä vuosittain tehtävät tulossopimukset kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Keskeisimmät keinot huoltovarmuuden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi ovat lainsäädännölliset toimenpiteet, varautuminen ja valmiussuunnittelu, jota PTS ylläpitää sekä erilaiset huoltovarmuusjärjestelyt ja niiden rahoittaminen. Vuoden aikana saatiin uudistettua laki huoltovarmuuden turvaamisesta. Uhkakuvat ja toimintaympäristö ovat voimakkaasti muuttuneet alkuperäisen lain (1992) säätämisen jälkeen. Huoltovarmuuteen kohdistuvat uhat ovat moninaistuneet ja yhteiskunnan tekniset järjestelmät, kriittinen infrastruktuuri, ovat entistä häiriöherkempiä. Lainsäädännön piiriin lisättiin normaaliajan vakavat häiriöt sekä yhteiskunnan teknisten järjestelmien ja kriittisen tuotannon turvaaminen. Vuoden aikana toteutettiin vireillä ollut PTS:n organisaation uudistaminen. Keskusjaoston alaisuuteen perustettiin viisi sektoria, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöstä huoltovarmuuden tavoitteista. Uusia poolisopimuksia tehtiin erityisesti tietoyhteiskuntasektorin toimialalle, yhteensä 13, ja vanhoja uudistettiin. Vuoden lopulla oli voimassa kaikkiaan 24 elinkeinoelämän kanssa tehtyä suunnittelu- eli poolisopimusta. Uusien sektoreiden toiminta käynnistyi innostuneesti ja aktiivisesti. Huoltovarmuuskeskuksen talous kehittyi erittäin suotuisasti, vaikka n. 130 milj. euron budjetoitu liikevaihto ei toteutunutkaan. Suunniteltu raaka-öljyn vaihto siirtyi monestakin syystä myöhemmin toteutettavaksi. Markkinatilanne oli kuitenkin suotuisa öljytuotteiden ja metalliraaka-aineiden kierrätykselle. Myyntihinnat olivat korkeita ja takaisinosto futuurihinnoin lisäsi tulosta. Tilikauden tulos oli yli 50 milj. euroa, joka ylitti budjetoidun tason n. 50 %. Huoltovarmuuden turvaamiseen kuuluu väistämättä myös yllätyksellisyys, koska uhkia ja häiriötä ei aina voida ennakoida. Vuonna 2004 varauduttiin lääkehankinnoin lintuinfluenssaan. Varautumisen taso arvioitiin silloin riittäväksi. Pandemian uhka kuitenkin kasvoi sellaisiin mittoihin, että lääkehankintoja ja muita valmiusjärjestelyjä jouduttiin olennaisesti lisäämään kuluneen vuoden aikana. Huoltovarmuuskeskus onnistui hankkimaan suunnitellut 1,3 milj. annosta Tamifluta vuoden puoliväliin mennessä, jonka jälkeen toimitusajat pitenivät 1-2 vuoteen. Myös erilaisia jakeluun ja käyttöön liittyviä tarvikkeita hankittiin. Huoltovarmuuskeskus rahoitti myös ns. täsmärokotteen hankintaoption Kansanterveyslaitokselle. Vastaavanlainen ennakoimaton huoltovarmuustoimenpide oli Suomen osallistuminen kollektiiviseen öljymarkkinoiden rauhoittamiseen Katrina-myrskyn aiheuttamien tuhojen johdosta. Kansainvälisen Energiajärjestön (IEA) jäsenet sitoutuivat toimittamaan markkinoille yhteensä 2 milj. barrelia päivässä kuukauden ajan, mikä vastaa keskikokoisen öljyntuottajamaan tuotantoa. Suomen osuus oli n. 42.000 tonnia, jonka Huoltovarmuuskeskus toimitti bensiininä maailmanmarkkinoille. Yhteiskunnan teknisten järjestelmien toimivuuden turvaaminen kuului edelleen toiminnan painopistealueisiin. Hankkeisiin käytettiin runsaat 5 milj. euroa, mikä vastasi budjetoitua tasoa. Hankkeet liittyivät tietoliikenteen, tietojärjestelmien ja joukkoviestinnän varmentamiseen. Merkittävin hanke oli korkean turvatason palvelinhotellin rakentaminen kriittisten tietojärjestelmien turvaamiseksi. Hankkeeseen liittyy paljon erikoisrakentamista, minkä johdosta kustannukset nousivat alkuperäisiä arvioita korkeammiksi. Hankkeen on määrä valmistua elokuussa vuonna 2006. Kansainvälinen yhteistyö Pohjoismaiden, IEA:n, Naton rauhankumppanuuden ja EU:n puitteissa jatkui vilkkaana. Erityisesti on mainittava EU:n komission parlamentin toimeksiannosta käynnistämä ohjelma kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi. Jäsenmaat saivat osallistua valmisteluun, joka johti komission julkaisemaan vihreään kirjaan hankkeesta. Tarkoituksena on muodostaa strategia, ohjelma ja yhteistoimintamuodot erityisesti kahta tai useampaa jäsenmaata kattavien infrastruktuurien toimivuuden turvaamiseksi. Hanke on horisontaalinen, poikkihallinnollinen ja se liittyy olennaisesti huoltovarmuuden turvaamiseen ja Huoltovarmuuskeskuksen toimintaan. Valtioneuvoston päätöksen mukaan kriittisen infrastruktuurin toimivuuden turvaaminen kuuluu huoltovarmuuden painopistealueisiin. Puolustustaloudellinen suunnittelukunta on vuoden aikana työskennellyt intensiivisesti organisaatiouudistuksen loppuunsaattamiseksi. Uskomme, että uuden mallin mukainen toiminta on entistäkin tuloksellisempaa ja antaa hyvät mahdollisuudet myös toimialat ylittävään yhteistyöhön. PTS-yhteisössä toimii yritystason valmiuspäälliköt mukaanluettuina noin 2000 henkilöä. Lausumme lämpimät kiitokset heille kaikille kuluneen vuoden aikana tehdystä ansiokkaasta työstä. Taiteilija Piia Lehti s. 1973 Paluumatkan muistoja Piia Lehden arvoituksellinen kuvamaailma haastaa katsojan pitämään ovet auki mielikuvitukselle. Se kehottaa näkemään tuttuina pitämissämme arkipäiväisyyksissä uusia puolia, mahdollisuuksia ja lumoa. Taiteilija näyttää, että sadut ja fantasiat ovat myös osa aikuisen ihmisen elämää eivät yksin lasten omaisuutta. Vaikka Lehden grafiikka heijastelee surrealistista unimaailmaa, taiteilija on töissään arjen puolella. Hän uskoo arkielämässä piilevään fantasiaan, yllättäviin kohtaamisiin, yhdessä tekemiseen ja jakamiseen. Taiteilija leikkii myös ruumiillisuudella: häivyttää ihmisen, eläimen ja kasvimaailman rajaa tekemällä niistä sekoituksia, omituisuudessaan hellyttäviä hybridejä. Lehden kuvissa olennaisinta ei lopulta ole ihmisen tai eläimen olomuoto, vaan kunkin olennon henki, ainutkertaisuus, ominaislaatu. Piia Lehti työskentelee pääosin metalligrafiikan eri tekniikoilla. Hän yhdistelee mielellään valokuvaa ja monisteita piirrettyyn jälkeen. Erilaiset maailmat ja erilaiset tekniikat kohtaavat hänen töissään. SISÄLLYS Ylijohtajan katsaus 2 Toiminta-ajatus 4 Tavoitteet 5 Talous 6 Perushuolto-osasto 8 Energiahuolto-osasto 10 Infrastruktuuriosasto 12 Teollisuustuotanto- ja logistiikkaosasto 14 Hallinto-osasto 16 Huoltovarmuuskeskuksen tulosyksiköt 18 Johtokunta 19 Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 20 Överdirektörens översikt 22 Review of the Director General 24 PTS:n kokoonpano 2005 26 Henkilökunta kertomusvuonna 28 Kannessa: Emopuu
4 5 Toiminta-ajatus Huoltovarmuuden tavoitteet Huoltovarmuuskeskus on kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta. Tarkoituksena on turvata poikkeusolojen ja normaaliaikojen vakavien häiriöiden varalta väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot eli huoltovarmuus. Huoltovarmuuskeskus toimii puolustustaloudellisen suunnittelukunnan sihteeristönä. Huoltovarmuuskeskuksen keskeisenä tehtävänä on ohjata käytettävissään olevat varat huoltovarmuuden turvaamisen kannalta tärkeimpiin kohteisiin sekä turvata jo hankittujen varmuusvarastojen arvo ja käytettävyys. Toiminnan painopisteenä on nykyisin yhteiskunnan keskeisten perusrakenteiden turvaaminen. Erityistä huomiota kiinnitetään tietoteknisiin järjestelmiin. Varmuusvarastoilla pyritään turvaamaan erityisesti energiahuolto, elintarviketalous, terveydenhuolto sekä maanpuolustusta palvelevan teollisuustuotannon jatkuvuus. Huoltovarmuuskeskus ja puolustustaloudellinen suunnittelukunta pyrkivät asetettuihin tavoitteisiin yhtäältä vaikuttamalla hallintoon ja elinkeinoelämään huoltovarmuutta edistävien toimenpiteiden suorittamiseksi ja toisaalta omin suorin toimenpitein, joista keskeisimmät ovat varmuusvarastointi ja eräät tekniset varajärjestelyt. Toiminta perustuu huoltovarmuuden turvaamisesta annettuun lakiin (1390 /1992), asetukseen Huoltovarmuuskeskuksesta (1391/1992) sekä lakiin puolustustaloudellisesta suunnittelukunnasta (238/1960). Valtioneuvosto vahvisti huoltovarmuuden nykyiset tavoitteet keväällä 2002. Uusissa tavoitteissa korostuvat erityisesti yhteiskunnan kriittisten teknisten perusrakenteiden turvaaminen. Syksyllä 2003 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta. Päätös täydentää huoltovarmuuden tavoitepäätöstä ja määrittelee uudet uhkamallit varautumisen perusteeksi. Näitä täydentää valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuusja puolustuspolitiikasta 2004, jossa käsitellään myös yhteiskunnan keskeisten perustoimintojen turvaamiseen kohdistuvia kehittämistarpeita. Kylpevä puutarha Ajatuksia Huoltovarmuuskeskuksen tärkeimmät tehtävät ovat: Toimia puolustustaloudellisen suunnittelukunnan (PTS) sihteeristönä ja suorittaa sen antamat tehtävät. Hoitaa valtion varmuusvarastointiin liittyvä suunnittelu, rakennuttaminen ja hallinto sekä huolehtia varastojen hoidosta ja valvonnasta. Edistää turvavarastointia, tehdä valtion puolesta sopimukset ja valvoa sopimusten noudattamista. Edistää ja koordinoida viranomaisten valmiutta ohjata maan talouselämää poikkeuksellisissa oloissa. Edistää toimiala- ja toimipaikkakohtaista valmiussuunnittelua ja varautumista poikkeusolojen toimintaan. Varmistaa välttämättömien teknisten järjestelmien toimivuutta sekä turvata kriittistä tavara- ja palvelutuotantoa. Huolehtia tiedottamisesta ja koulutuksen järjestämisestä. Hoitaa tuontipolttoaineiden velvoitevarastointiin liittyvät hallintotehtävät ja valvoa lainsäädännön noudattamista. Seurata kansainvälistä kehitystä ja pitää yhteyttä kotimaisiin ja ulkomaisiin viranomaisiin ja laitoksiin sekä hoitaa muut laitokselle säädetyt ja määrätyt tehtävät. Koota tietoa sekä tuottaa ja julkaista tutkimuksia ja selvityksiä huoltovarmuuden alalta. Valtioneuvoston päätöksen (350/2002) mukaiset huoltovarmuuden tavoitealat ovat yhteiskunnan tekniset perusrakenteet, kuljetus-, varastointi- ja jakelujärjestelmät, elintarvikehuolto, energiahuolto, sosiaalija terveydenhuolto sekä sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto ja järjestelmien ylläpito. Valtioneuvoston periaatepäätös laajentaa uhkamallien määrittelyä edelleen siten, että nyt varautumisessa ja valmiussuunnittelussa otetaan huomioon myös tilanteet ja tapahtumat, joita esiintyy normaalioloissa, aikaisemmin määriteltyjen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen lisäksi. Selonteon mukaan kansainvälistyminen, yhteiskunnan teknistyminen ja verkostoituminen ovat johtaneet siihen, että huoltovarmuuden keskeisimpänä tavoitteena on nyt turvata väestön ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta kriittisten tuotanto- ja palvelujärjestelmien toimivuus. Monenlaisia näiden järjestelmien toimivuutta uhkaavia riskejä ja tilanteita esiintyy jo normaalioloissa. Lähivuosien kehittämiskohteiksi on määritelty mm. sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien varmentaminen. Tavoitteiden uudelleenmäärittely vaikutti myös puolustustaloudellisen suun- nittelukunnan toimintaan. PTS:ssa on toteutettu uudistusprosessi, jonka tavoitteena on saada sen organisaatio ja toimintatavat toteuttamaan aikaisempaa paremmin painopistealojen varautumista. Keskeisille huoltoaloille asetettiin sektorit koordinoimaan ja ohjaamaan niiden huoltovarmuuden kehittämistä. Uusia pooleja on perustettu tietoyhteiskunta- ja kuljetuslogistiikkasektoreille. PTS:n keskusjaosto hyväksyi suunnittelun tavoitteet kaudelle 2004-2008, jonka aikana valmistellaan uusi huoltovarmuuden tavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös.
8 9 Perushuolto-osasto Perushuolto-osaston toimintavuotta leimasi erityisesti varautuminen erilaisiin epidemiauhkiin. Lintuinfluenssan muodostama uhka on julkisuudessa noussut voimakkaasti esiin. Uhka koskee sekä terveydenhuoltoa että elintarvikehuoltoa. Jos virus muuttuu ihmisestä ihmiseen tarttuvaksi ja siitä seuraa maailmanlaajuinen epidemia, vaatii tämä toimenpiteitä myös Suomen terveyshuollolta ja koko yhteiskunnalta. Elintarvikehuollolle lintuinfluenssa muodostaa myös eläintautiepidemian uhan. Terveydenhuolto Huoltovarmuusorganisaatiomme päätöksenteko- ja voimavarojen kohdentamisjärjestelmä osoittautui pandemiaan varautumisessa hyväksi. Huoltovarmuuskeskus hankki sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä WHO:n suosituksen mukaisesti varmuusvarastoon viruspohjaisten tartuntatautien hoitoon soveltuvaa lääkettä. Hankintoihin käytettiin noin 15 miljoonaa euroa. WHO:n suositus aiheutti asiantuntijoiden mukaan tähän tarkoitukseen parhaiten soveltuvaa, julkisuudessakin usein esiintynyttä Tamiflu-merkkistä lääkettä kohtaan kovan kysyntäpaineen. Suomen ripeä hankintapäätös oli edellytys nopealle lääkkeen saannille suhteellisen edulliseen hintaan. Valmius edellyttää myös tehokasta logistiikkaa lääkkeen toimittamiseksi hoito-organisaation käyttöön välittömästi, kun tarve ilmenee. Tämä varmistetaan viranomaisten, lääkkeitä jakelevien yritysten ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyöllä. Mahdollinen pandemia aiheuttaa painetta myös monien normaaliaikoina käytettävien lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden kulutuksen voimakkaaseen kasvuun. Esimerkiksi nesteytyshoidon tarve lisääntyy. Huoltovarmuuskeskus on pyrkinyt vahvistamaan valmiutta myös tältä osin. Puolustustaloudellinen suunnittelukunta lähetti joulukuussa 2005 kaikkien tärkeimpien yritysten johdolle kirjeen, jossa kuvattiin mahdollisen epidemian kehitysprosessi sekä sen vaikutuksia yritysten toimintaan erityisesti henkilökunnan runsaina sairauspoissaoloina. Yrityksiä kehotettiin ottamaan pandemiauhka osaksi niiden normaalia riskienhallintaa ja varmistamaan yrityksen omien ydintoimintojen sekä keskeisten ostopalvelujen saatavuus kaikissa tilanteissa. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan uuden organisaation mukainen terveydenhuollon sektori on aloittanut toimintansa. Sektorin toimialaan kuuluvien poolien organisointia on hidastanut se, että tällä sektorilla ei tämänmuotoiselle poolitoiminnalle ole aikaisempaa pohjaa. Poolityöhön on kuitenkin suuri tarve ja halukkuus. Esimerkiksi vesihuollon osalta maa- ja metsätalousministeriön asettama vesihuollon erityistilannetyöryhmä toteaa loppuraportissaan tällaisen pooliorganisaation tarpeelliseksi. Elintarvikehuolto Elintarvikehuollon varautumisessa yhtenä teemana kuluneena vuonna oli toiminta eläintautiepidemiatilanteissa. Viranomaiset järjestivät aiheesta pohjoismaisen yhteisharjoituksen. Huoltovarmuuskeskus ja elintarviketeollisuuspooli järjestivät tässä yhteydessä harjoituksen, jossa tarkasteltiin erityisesti epidemiatilanteen vaikutuksia elintarvikehuollon logistiikkaan. Suuren keskeisen tuotantolaitoksen mahdollinen saastuminen ja joutuminen viranomaisten määrittelemän varoalueen sisään halvaannuttaa tuotantolaitoksen toiminnan ja heijastuu laajasti koko elintarvikehuoltoon. Huoltovarmuuskeskus ja Suomen Punainen Risti allekirjoittivat 21.12.2005 sopimuksen avustustelttojen varmuusvarastoinnista ja kierrättämisestä. Allekirjoitustilaisuudessa vasemmalta SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula, HVK:n ylijohtaja Mika Purhonen ja SPR:n kansainvälisen avun päällikkö Kalle Löövi. Sillä on laajat vaikutukset raaka-ainehankintaan, lopputuotteiden tuoteturvallisuuden varmistamiseen, markkinoiden reagointiin, asiakastiedottamiseen jne. Tuotannon keskittyminen yhä suurempiin laitoksiin ja esiin nousseet laajat epidemiauhat korostavat tämän tyyppisen varautumisen tarpeellisuutta. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan uuden organisaation mukaisten elintarvikehuoltosektorin ja sen toimialaan kuuluvien poolien toiminta on käynnistynyt aktiivisena. Sektoritasolla on aloitettu toimialan pitkän tähtäimen strategiaselvitys ja siihen liittyvien erilaisten skenaarioiden kartoitus. Pohjana käytetään niitä erilaisia selontekoja ja strategioita, joita hallinto on valmistellut maatalouspolitiikasta yleensä, pellonkäytöstä, viljan tuotannosta, rehuhuollosta ja muista erillisaiheista. Elintarvikehuoltosektorilla pyritään tarkastelemaan niitä mahdollisia Viljan omavaraisuus kehityskulkuja ja tapahtumia, jotka voivat aiheuttaa näiden strategioiden mukaisiin tavoiteltuihin kehityslinjoihin ennakoimattomiakin häiriöitä. Näin pyritään muodostamaan huoltovarmuutta varmistava strategia häiriötilanteita varten. Alkutuotantopoolin, elintarviketeollisuuspoolin sekä kauppa- ja jakelupoolin työ painottuu näiden toimialojen käytännön varautumiseen. Entistä enemmän tässä uudessa organisaatiossa korostuu toimialapoolien työn koordinointi siten, että ne toimivat elintarvikehuollon kokonaisuutena. Häiriö yhden toimialan alueella heijastuu väistämättä huoltoketjussa muille toimialoille. Yritysten ulkoistaessa yhä enemmän toimintojaan on tarpeellista kiinnittää huomiota myös yhteistyöhön muiden suunnittelukunnan poolien ja sektoreiden kanssa. Vanha tuttu termi kansanhuolto on korvattu sanalla päivittäistavarahuolto. Sanojen lisäksi myös toiminnan sisältö on muuttunut ja huomioi nyt nykyaikaisten tuotanto- ja toimitusketjujen vaatimukset. Huoltovarmuuskeskus järjesti keväällä 2005 läänien kilpailu- ja kuluttajaosastojen henkilöille koulutusta. Ryhmätöissä pohdittiin käytännön tilanteita. Metsän sylissä
10 11 Energiahuolto-osasto Energiahuollon turvaaminen edellyttää riittävää tuotanto- ja siirtokapasiteettia maassamme. Järjestelmän itsensä tuottama huoltovarmuus on vakiintumassa nykytasolle. Koko energiajärjestelmän sopeutumiskyky poikkeustilanteisiin on kuitenkin huononemassa. Toimintaympäristön tila Yhteiskunnan perustoimintojen sekä elinkeinoelämän toimivuuden kannalta energia on aivan keskeisessä asemassa. Lämmön ja sähkön häiriöttömän saannin turvaaminen on sekä normaali- että häiriötilanteissa ensiarvoisen tärkeää, jotta ihmisten toimeentulo ja hyvinvointi olisivat ylipäätään mahdollisia. Nykyisen energiahuoltomme lähtökohtia ovat avoimet ja toimivat energiamarkkinat, normaaliolojen toimintarakenteet ja -tavat sekä toteutetut huoltovarmuusjärjestelyt. Energian toimitusvarmuus käsite kattaa energian koko hankinta- ja toimitusketjun loppukäyttäjälle, mikä käytännössä tarkoittaa polttoaineiden hankintaa, siirtoa, varastointia, lämmön ja sähkön tuotantoa sekä näiden siirtoa että jakelua. Maamme pohjoisen sijainnin sekä elinkeinorakenteen energiaintensiivisyyden vuoksi energian toimitusvarmuudelle asetetaan normaalia suurempia odotuksia, mikä tässä yhteydessä tarkoittaa muun muassa kansainväliset sopimukset ylittäviä tuontipolttoaineiden varmuusvarastoja. Luonnonkatastrofien ja korkeiden öljyhintojen vuosi Vuoden 2004 joulukuussa Kaakkois- Aasiaa koetteli maanjäristys ja sitä seurannut hyökyaalto, jonka vaikutus alueen öljyn- ja kaasuntuotantoon jäi vähäiseksi. Kesällä Meksikonlahdella öljyntuotantoa häiritsivät puolestaan useat hirmumyrskyt. Irakin levottomuudet jatkuivat edelleen, mikä puolestaan häiritsi maan öljytoimituksia. Raakaöljyn hintataso olikin kertomusvuoden alkupuolella noususuuntainen muun muassa kovasta kysynnästä johtuen. Kansainvälisillä öljymarkkinoilla koettiin elo-syyskuun vaihteessa voimakas häiriö hirmumyrsky Katrinan riehuessa Meksikonlahdella. Myrskyn vaikutuksesta Meksikonlahden öljyntuotanto keskeytyi lähes kokonaan, koska useita öljyntuotantolauttoja jäi pois tuotannosta. Alueen öljynjalostamot kokivat myös pahoja vaurioita. Syyskuun alkupäivinä Brentraakaöljylaadun hinta oli korkeimmillaan lähes 70 dollaria barrelilta. Öljyä markkinoille valtion varmuusvarastoista International Energy Agencyn (IEA) pääjohtaja Claude Mandil antoi syyskuun alussa julkisuuteen tiedotteen, että kaikki IEA:n 26 jäsenmaata ovat päättäneet osallistua toimenpiteisiin, joiden toivottiin rauhoittavan öljymarkkinoita hirmumyrsky Katrinan jälkeen. Tiedotteen mukaan jäsenmaat pyrkivät saattamaan markkinoiden käyttöön 2 miljoonaa öljybarrelia päivässä 30 päivän ajan. Kauppa- ja teollisuusministeriö julkaisi 6.9.2005 lehdistötiedotteen, jossa maamme todettiin osallistuvan kyseiseen operaatioon noin 40 000 öljytonnin vapauttamisella valtion varmuusvarastoista. Valtioneuvosto antoi puolestaan toimenpiteen mahdollistavan asetuksen 8.9.2005. Näin käynnistyi IEA:n historian ensimmäinen strategisten varastojen hyödyntämistoimenpide Suomessa. Huoltovarmuuskeskus valmisteli ja toimeenpani IEA:n ja valtioneuvoston tahdon. Valtion varmuusvarastosta luovutettiin markkinoille 41 000 tonnia moottoribensiiniä, joka palautettiin takaisin varmuusvarastoon vuoden 2005 lopussa. Suurin osa IEA:n jäsenmaista toimi samalla tavalla vapauttaen strategisista varastoistaan joko raakaöljyä tai öljytuotteita. Muutama jäsenmaa hoiti IEA:n määrittelemän velvoitteen asettamalla kulutukseen tai raakaöljyn jalostamiseen liittyviä rajoituksia. Öljymarkkinoilla oli loppuvuonna varsin rauhallista hintatason säilyessä korkeana. Sää pohjoisen pallonpuoliskon öljylämmitysmarkkinoilla pysyi lauhana. Myös Yhdysvaltojen öljyteollisuudessa näkyi toipumisen merkkejä syksyn hirmumyrskyjen tuhoista. Maakaasun toimintaedellytykset paranevat Vuoden 2005 maakaasun käyttö oli noin yhdeksän prosenttia pienempi edelliseen vuoteen verrattuna. Kaasun käyttöä vähensivät muun muassa keskimääräistä lämpimämpi sää sekä metsäteollisuuden seisokki kesäkuussa. Maakaasun tuonti oli noin 4,2 miljardia kuutiota. Maakaasuverkoston laajennuksen valmistelua Länsi-Suomeen jatkettiin. Venäläisen kaasuntoimittajan Gazpromin ja Suomessa maakaasun siirtoa ja myyntiä harjoittavan Gasumin edustajat allekirjoittivat helmikuussa voimassa olevaa varsinaista sopimusta täydentävän sopimuksen venäläisen maakaasun tuonnin jatkamisesta Suomeen vuoden 2025 loppuun asti. Energian toimitusvarmuus Vuoden 2004 runsassateisen kesän vuoksi turpeentuotannossa jäätiin tuolloin ennätysalhaiselle tasolle, mutta kesän 2005 aikana turvetta saatiin tuotettua lähes normaali tuotantomäärä. Päästökauppaolosuhteissa turpeen kilpailukyky on huolestuttanut turveteollisuutta ja vallinneesta sähkön hintatasosta huolimatta turvetta käytettiin lähinnä vain lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa. Kivihiilen käyttö väheni suhteellisestikin vielä turvetta enemmän. Yhteiskuntamme kannalta energiahuollon turvaaminen edellyttää riittävää tuotanto- ja siirtokapasiteettia maassamme. Tilanne, jossa tuotannon ja kulutuksen tasapaino on uhattuna, ei ole hyväksyttävä. Sähkömarkkinoiden toimivuuden ja uskottavuuden parantamiseksi nykyisestä on sekä tuotanto- että tuontikapasiteettitietojen läpinäkyvyyttä syytä lisätä. Sähkömarkkinoiden tuotantokapasiteetin riittävyyden kuin myös sähkön jakeluyhtiöiden häiriötilanteisiin varautumisen seuraaminen ovat siten vain entisestään korostuneet. Lähivuosina energiaratkaisuja tehtäessä on tärkeää varmistaa, että kotimaisia polttoaineita (kuten turvetta) ja sähkön tuotantokapasiteettia on riittävästi käytettävissä myös rakenteilla olevan ydinvoimalaitoksen valmistumista edeltävinä talvikausina. Energian huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että muun muassa nykyinen turvetta ja kivihiiltä käyttävä sähkön tuotantokapasiteetti pidetään edelleen käyttökunnossa eikä turpeen asemaa huononneta nykyisestä. Tätä tukee osaltaan muun muassa nykyinen kivihiilen velvoitevarastointimenettely. Vesivoiman asema ja merkitys nykyisessä voimantuotantojärjestelmässä on erit- täin tärkeä ja tulee vain korostumaan päästöttömänä sähkön tuotantomuotona sekä hyvän säätöominaisuutensa ja reagointinopeutensa ansiosta. Kulunut vuosi oli energian toimitusvarmuuden kannalta vielä kaiken kaikkiaan kohtuullinen. Tammikuussa Ruotsia koetelleen Gudrun-myrskyn jälkeen merenpinta nousi Suomenlahdella poikkeuksellisen korkealle aiheuttamatta täällä kuitenkaan varsinaisia hätätilanteita. Osaltaan tähän vaikutti varsinaisen myrskyn kulku Suomen eteläpuolelta. Vuoden aikana lumiolosuhteet aiheuttivat vahinkoja verkkoyhtiöille siinä määrin, että vakiokorvauksia jouduttiin maksamaan kuluttajille. Vesimäärä pohjoismaisissa altaissa säilyi koko vuoden kutakuinkin keskitasolla. Suhteellisen hyvästä vesitilanteesta huolimatta ei pörssisähkön hintataso juurikaan laskenut, sillä vuoden alusta alkanut päästöoikeuskauppa nosti pörssisähkön hintaa ohuesta markkinavolyymista johtuen. Suurin osa sähkön loppukäyttäjän kokemista katkoksista aiheutuu avojohdoiksi rakennetuissa jakeluverkoissa, joita on varsinkin maaseudulla. Katkoksia aiheuttavat muun muassa myrskyt, ukkoset sekä johdoille ja reunuspuille kertyvä lumikuorma. Sähkönjakelun asiakkaiden keskimääräinen vuotuinen sähkötön aika on kuitenkin viimeisen 20 vuoden aikana reilusti vähentynyt. Myönteisestä kehityksestä huolimatta yhteiskunnassa tulee aina varautua sähköntoimituksen keskeytyksiin, sillä kaikista inhimillisistä virheistä sekä teknisiin järjestelmiin aina kuuluvista vikamahdollisuuksista ja poikkeuksellisista sääolosuhteista ei koskaan päästä täysin eroon. Yhteiskunnan tultua entistä riippuvaisemmaksi sähköstä ja sen häiriöttömästä saannista kuluttajille sähkökatkoksista aiheutuneet kustannukset ovat kasvaneet. Myös tiedotusvälineiden tiedotuskynnys edellä mainituista keskeytyksistä voi olla madaltunut. Tämän lisäksi käyttäjillä, verkkoyhtiöillä, viranomaisilla ja yhteiskunnan päättäjillä voi kullakin olla erilainen näkemys sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi tarvittavien investointien toteuttamisesta ja kustannuksista. Nestemäisten polttoaineiden kierrätys Valtion varmuusvarastoissa olevien öljytuotteiden kierrätystä jatkettiin. Kierrätyksen tavoitteena oli turvata varastoitujen tuotteiden laadut niin, että ne myös jatkossa täyttävät sekä kansalliset että EU:n asettamat laatuvaatimukset. Öljymarkkinoiden hintasuhteet mahdollistivat kyseisen laatumuutosten toteuttamisen valtion kannalta edullisesti. Varastojen hoitoon ja vuokriin käytettiin varoja noin 4,5 miljoonaa euroa, mikä alitti suunnitellun tason. Valtiovallan toimet Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan (PTS) uusi nelivuotinen suunnittelukausi alkoi vuoden 2004 heinäkuussa. Tähän liittyvä PTS-organisaation uusiminen, kuten poolisopimusten laadinta, uusien elimien perustaminen, tavoitteiden ja toimintatapojen määrittelyt yms. vietiin loppuun kertomusvuoden aikana. Kansainvälisistä sopimuksista ja velvoitteista johtuen öljyn varastointisopimusten valmistelua jatkettiin Suomen ja eräiden EU jäsenmaiden kesken. Energian huoltovarmuus vuonna 2005 Energiajärjestelmämme huoltovarmuutta voidaan muutamista alueellisista sähkökatkoksista huolimatta pitää tyydyttävänä. Järjestelmän itsensä tuottama huoltovarmuus on vakiintumassa nykytasolle. Sähköntuotannon ja tarvittavan siirtokapasiteetin osalta Suomen on kuitenkin syytä aktiivisesti toimia yhteisen pohjoismaisen markkinaperusteisen järjestelmän edelleen kehittämiseksi. Lisääntyneen kulutuksen myötä vapaana oleva tuotantokapasiteetti, polttoaineiden varastot, polttoaineiden vapaa kuljetuskapasiteetti sekä energian käytön säästöpotentiaali ovat kaikki vähentyneet. Koko energiajärjestelmän sopeutumiskyky poikkeustilanteisiin on huononemassa samalla kun muu infrastruktuuri, kuten esimerkiksi erilaiset tiedonsiirtojärjestelmät, monimutkaistuvat. Toisaalta IEA:n ja EU:n puitteissa tapahtuvat huoltovarmuusjärjestelyt tukevat energiahuoltomme varautumista. Energiahuoltosektorin poolien poolisopimusten allekirjoitustilaisuus pidettiin 10.05.2005. Pöydän ääressä istuvat voimatalouspoolin puheenjohtaja varatoimitusjohtaja Juha Kekkonen (Fingrid Oyj) vierellään ylijohtaja Mika Purhonen (HVK) ja pöydän toisella puolen PTS:n puheenjohtaja vuorineuvos Jaakko Rauramo. Varmistamassa oikealta apulaisjohtaja Risto Leukkunen (HVK), toimitusjohtaja Jarmo Nupponen (Öljy- ja kaasualan keskusliitto), öljypoolin puheenjohtaja toimitusjohtaja Sakari Toivola (oy Esso ab), valmiusasiamies Matti Jauhiainen (HVK), voimatalous-poolin poolisihteeri Timo Ristikankare (Fingrid Oyj) sekä öljypoolin poolisihteeri, suunnittelupäällikkö Jorma Venäläinen (Öljy- ja kaasualan keskusliitto). Raakaöljyn hinnankehitys 65 60 55 50 45 40 35 Vesivoiman tuotanto ja elspotin hinta Pohjoismaissa $/tynnyri 30 Tammi Maalis Touko Heinä Syys Marras Keskiarvo 2005 350 300 250 200 150 100 50 Lähde: Nordpool 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Vesivoiman tuotanto (TWh) Spot-hinta (NOK/MWh)
12 13 Infrastruktuuriosasto Ict-alan liiketoimintaympäristö on jatkuvassa muutostilassa. Huoltovarmuuden näkökulmasta haasteellisia kehityspiirteitä ovat palveluntarjonnan ja tietämyksen keskittyminen, toimintojen ulkoistaminen ja langattomuus. Tietoturvaloukkausten tavoitteena on yhä useammin taloudellinen hyöty. Tieto- ja viestintäala murroksessa Kansallisen laajakaistastrategian tavoitteet saavutettiin vuonna 2005 hyvin Laajakaistaliittymien määrä kasvoi maailmanennätysvauhtia ja oli vuoden lopussa jo 1,2 miljoonaa, mikä nosti Suomen penetraatioasteessa kolmanneksi Euroopassa. Laajakaistayhteyksien kasvua seurannut internetin käytön lisääntyminen kasvatti sähköistä kaupankäyntiä. Myös puhe on siirtymässä internet-pohjaisiin voip-sovelluksiin. Lankaliittymien määrän väheneminen kiihtyi. Päätelaitteiden ja palveluiden kehityssuunta on ollut langallisesta langattomaan, ja wlan- ja wimaxverkot sovelluksineen ovat yleistymässä. Elektroniikkateollisuuden, joka on valtaosaltaan tietoverkkolaitteiden valmistusta, liikevaihto kasvoi kymmenen prosenttia ja vienti peräti viidenneksen edellisvuodesta. Myös ohjelmistotuotanto oli Suomessa edelleen voimakkaasti kasvava ala. Suomen Tuuli ict-tuotannon osuus kokonaistuotannosta on Pohjoismaiden suurin, noin 18 prosenttia. Nopeasti kehittyvän ict-alan liiketoimintaympäristö on samanaikaisesti jatkuvassa muutostilassa. Tätä ilmiötä vahvistavat yhtäältä yritysten liiketoimintarakenteissa tapahtuvat muutokset sekä toisaalta käynnistymässä oleva teknologiamurros. Liiketoimintaympäristöön vaikuttavia keskeisiä muutosilmiöitä ovat merkittävien alan yritysten siirtyminen ulkomaiseen omistukseen ja ohjaukseen sekä kansainvälisten markkinoiden vaatimuksista kehittyneet liiketoimintamallit. Tietotekniikkapalveluiden markkinat ja tietämys keskittyvät muutamalle globaalisti omistetulle suuryritykselle. Lisääntyvä ulkoistaminen sekä monikansallisten toimijoiden kyky ja tarve siirtää osaamista ja työtä halvemman työvoiman maihin (offshoring) asettavat haasteita kansalliselle huoltovarmuudelle. Teknologiamurros, jonka tunnusomaisia piirteitä ovat mobiliteetti, konvergenssi, internetin käytön laajeneminen (All-IP), merkitsee sitä, että tietotekniikka levittäytyy vähitellen kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa läsnä olevaksi. On alettu puhua ns. ubiikkiyhteiskunnasta. Tietomurrot eivät lisääntyneet Suomessa viime vuonna. Haittaohjelmien kehityksen painopiste siirtyi yhä enemmän perinteisistä virus- ja matotyyppisistä ohjelmista etähallittaviin ja ominaisuuksiltaan monipuolisiin bot-haittaohjelmiin. Tietoturvaloukkausten tavoitteena oli yhä useammin taloudellinen hyöty. Kaapattujen tietokoneiden muodostamat bot- eli robottiverkot löytyvät Suomeenkin levinneiden phishing-huijausten, roskasähköpostien levityksen,vakoiluohjelmistojen ja palvelunestohyökkäysten taustalta. Maailmalaajuisesti on raportoitu miljoonia, Suomessakin tuhansia uhreja. Myös langattomuus tuo mukanaan uusia tietoturvallisuusuhkia. Uusi varautumisorganisaatio käynnistyi ripeästi Varautumisorganisaatiota on uudistettu vastaamaan paremmin valtioneuvoston huoltovarmuustavoiteita. Tietojärjestelmäalan varautumista ohjaamaan ja koordinoimaan asetettiin tietoyhteiskuntasektori syksyllä 2004. Sektoriin kuuluvat kuusi poolia perustettiin keväällä 2005. FiCom ry palkkasi päätoimisen varautumispäällikön hoitamaan tietoverkko- ja tietotekniikkapoolin varautumisasioita. Rahoitushuolto- ja vakuutusalan toimikunta muuttuivat poolien tapaan toimiviksi suunnitteluelimiksi. Vuoden päätapahtuma oli keväästä syksyyn kestänyt valtionhallinnon VALHA 2005 -harjoitus ja siihen kiinteästi liittynyt tietojärjestelmäalan TIETO 2005 -harjoitus. Tietoyhteiskuntasektori ja sen poolit osallistuivat aktiivisesti molempiin harjoituksiin. Tietoverkko-, tietotekniikkaja elektroniikkapooli järjestivät valmistuneiden tutkimusten pohjalta yhteisseminaarin, jonka tuloksena käynnistettiin kaksivuotinen projekti Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla. Viestinnän aluepooli jatkoi laajaa koulutustoimintaansa eri puolilla maata. TietoVasu-varautumistyökalu otettiin käyttöön. Valmiusohjeiden uudistamista sekä alan huoltovarmuuden muutos- ja uhkatekijöiden seurantaa ja raportointia jatkettiin. Rahoitushuolto- ja vakuutusalan poolit laativat yhteistyössä alansa toimijoille uuden varautumisohjeen ja tiivistivät yhteistyötään. Vakuutusvalvontavirasto antoi alan toimijoille ohjeen poikkeusoloihin varautumisesta. Rahoitushuoltopooli järjesti yhdessä HVK:n, VM:n ja Suomen Pankin kanssa laajan rahoitusmarkkinoiden valmiusharjoituksen, PATO 2005, alan varautumistilanteen testaamiseksi ja selvittämiseksi. Poikkeusolojen vakuutustakuutoimikunta valmisteli luonnoksen laiksi poikkeusolojen vakuutustakuusta ulkomaankaupan kuljetusten jatkuvuuden varmistamiseksi erilaisissa häiriö- ja kriisitilanteissa. Tiedottamista jatkettiin julkaisemalla Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuilla uuden organisaation tuottamia selvityksiä ja raportteja sekä jakamalla niitä tietojärjestelmäalan toimijoille. Monissa tietoturva-alan seminaareissa pidettiin esitelmiä kriittisen infrastruktuurin varmistamisesta. Huoltovarmuusindikaattorien rakenne uudistettiin vastaamaan PTS:n ja elinkeinoelämän rakennemuutoksia. Osastolla kehitettyä riippuvuusarvioihin perustuvaa riskianalyysityökalua sovellettiin eri pooleissa. Infrastruktuuriosasto osallistui aktiivisesti valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) ja Viestintäviraston CERT-FI -työryhmän työskentelyyn sekä kansallisen tietoturvallisuusasioiden neuvottelukunnan hankkeisiin, joissa tutkittiin mm. ohjelmistohaavoittuvuuksien aiheuttamia tietoturvariskejä yrityskyselyn avulla. Nato-Pfp:n siviilivalmiusorganisaatioon kuuluvan tietoliikennekomitean (Civil Communications Planning Committee, CCPC) työskentelyyn osallistuttiin aktiivisesti. Suomi sai kaksi alan edustajaa CCPC:n eksperttiorganisaatioon ensimmäisenä rauhankumppanuusmaana. Varmistamisjärjestelyt laajenivat Tietotekniset perusrakenteet ja niiden varmistaminen ovat olleet kasvavan huomion kohteena kuluneena vuonna. Valtion tietotekniikan varakeskus Tietotekniikkapoolin perustamiskokouksessa poolisopimusta allekirjoittamassa oikealta PTS:n puheenjohtaja vuorineuvos Jaakko Rauramo, Tietoalojen liiton toimitusjohtaja Tarja Virmala ja liiton hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Pekka Pere (Proha Oyj) sekä ylijohtaja Mika Purhonen (HVK). Taustalla tilaisuutta todistavat PTS:n pääsihteeri Ilkka Kananen ja sihteeri Axel Hagelstam. CERT-FI yhteydenotot nimikeittäin 1200 1000 800 600 400 200 0 2002 2003 2004 2005 (VAVK) jatkoi toimintaansa ylläpitämällä asiakkaiden varajärjestelmien käyttöönottovalmiutta. Laitteistokantaa uudistettiin asiakkaiden laitteistokehityksen mukaisesti. Palvelinhotellitoiminta laajeni edellisvuodesta. Vakuutusalan uudet varautumisohjeet lisäsivät kiinnostusta VAVK:n suojakopiointiratkaisuihin. Uuden palvelinkeskuksen rakentaminen edistyi, sen palvelutoiminnan kehittäminen aloitettiin ja laajentuvaa toimintaa varten osastoon perustettiin HuoltovarmuusDataniminen tulosyksikkö. Valtakunnallisen puhelinliikenteen varaverkon (2V) hallinnassa otettiin käyttöön itsenäinen järjestelmä ja sen käytön laajentamista muiden turvaverkkojen varmentamiseen jatkettiin. Verkon toimintavalmiutta auditoitiin tarkastuksin ja koesoitoin. Viranomaistiedotusten välitysjärjestelmää (VIRVA) kehitettiin valmistelemalla suunnitelma ja tekemällä päätös järjestelmän käyttöönotosta digitaalisessa televisiossa Social Engineering Roskapostitus Palvelunestohyökkäys Tietomurto Skannaus Tietoturvaongelma Neuvonta Haittaohjelma Haavoittuvuusilmoitus Media vuoden 2006 aikana. Kuuluvuustestauksia radioverkoissa jatkettiin järjestelmän toimintavarmuuden ylläpitämiseksi. Sähköisen joukkoviestinnän varmistamiseksi kaikissa oloissa toteutettiin laaja projekti suojatilojen järjestelmien modernisoimiseksi yhteistyössä Digita Oy:n ja Yleisradio Oy:n kanssa. Valtakunnallisesti tärkeiden laitetilojen EMP/HPM-suojausta jatkettiin yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Uutena kohteena osallistuttiin suuren tietokonekeskuksen suojaamiseen. Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman turvallisuusverkkojen ohjausryhmän (TURVE) työskentelyyn osallistuttiin. Se laati perussuunnitelman valtionjohdon ja turvallisuusviranomaisten SecNet-palveluympäristöstä. Uutena varmistushankkeena käynnistettiin yhdessä Säteilyturvakeskuksen kanssa ajanmukaisen valtakunnallisen ulkoisen säteilyn valvontaverkon rakentaminen, jonka on määrä valmistua vuonna 2007.
14 15 Osaston edustamien alojen organisoituminen saatiin valmiiksi. Harjoitustoiminta painottui yhteistoiminnan edistämiseen ja uusien uhkakuvien mukaisten tilanteiden hallintaan. Varastointia optimoitiin ja painotettiin sekä teollisuuden että puolustusvoimien tarpeet huomioiden. Teollisuustuotanto- ja logistiikkaosasto Poolisopimusten uusiminen jatkui kertomusvuonna. Kemian poolin sopimus allekirjoitettiin 20.12.2005. Vasemmalta ylijohtaja Mika Purhonen (HVK), PTS:n puheenjohtaja vuorineuvos Jaakko Rauramo, toimitusjohtaja Hannu Vornamo (Kemianteollisuus ry), toimitusjohtaja Klaus Katara (Teknisen Kaupan Liitto ry) ja toimitusjohtaja Aimo Kastinen (Painoväriyhdistys ry, Väriteollisuusyhdistys ry). Kotimaisten alusten osuus meritse tapahtuvasta tuonnista ja viennistä 1985-2005 Suunnitteluorganisaatio uudistui Kertomuskaudella saatettiin loppuun kuljetuslogistiikkasektorin organisaatiouudistus. Sektoriin kuuluvat maakuljetus-, vesikuljetus- ja ilmakuljetuspoolit perustettiin 14.3.2005. Sektori pooleineen osallistui aktiivisesti valtionhallinnon valmiusharjoitukseen (VALHA 2005). Harjoituksessa testattiin mm. mahdollisuutta käyttää sektoria ja sen pooleja liikenne- ja viestintäministeriön neuvoa-antavana elimenä eri turvallisuustilanteissa. Mahdollisuuksia tähän näyttäisi olevan, mutta toiminta vaatii vielä täydentävää harjoittelua. Lisäksi sek- tori pooleineen on vahvistanut työjärjestykset ja vakiinnuttanut toimintansa. Tavoitteena on turvata keskeisten logististen verkostojen toiminta kaikissa turvallisuustilanteissa. Sektori kehitti myös uutta huoltovarmuusindikaattoria, jonka ensimmäinen versio julkaistiin sektorin raportissa kuljetusten kriisivalmiudesta 2005 (3.11.2005) Indikaattori palvelee tilannekuvan luomista ja ylläpitoa. Lisäksi sektori päätti puskurivarastoinnin kehittämistä tutkineen työryhmän (PUVAKE) raportin päivittämisestä ottaen huomioon kaikki turvallisuustilanteet ja nykyiset varautumisen perusteet. Teollisuuspoolien, sektoreiden ja niiden ohjauksessa olevien poolien yhteistoimintamuotojen kehittämiseksi järjestettiin marraskuussa teollisuuspoolien puheenjohtajien ja sihteereiden kokous. Kokouksessa päätettiin jatkaa kehittämistä vuonna 2006. PTS:n organisaatiouudistuksen vuoksi poolisopimuksia ja poolien toimintaohjeita uusittiin. Poolien harjoitustoiminta keskittyi PTS:n toimielinten yhteistoiminnan edistämiseen ja uusiin uhkakuviin varautumiseen PTS:n kuluvan toimikauden painopistealueiden mukaisesti. Kulkue kohti hyvää ja kaunista Rakennuspoolin toiminta painottui aluetoimikuntien organisaatioiden täydentämiseen, toimikuntien jäsenten perehdyttämiseen sekä tärkeysluokiteltujen yritysten kartoittamiseen ja määrittämiseen. Toimikautena toteutettiin kolme alueellista valmiusharjoitusta. Viranomaisyhteistyö tiivistyi edelleen. Poolin käyttöön otettiin rakennustyökonerekisteri. Teollisuuden ja kuljetuslogistiikka-alan valmiuspäälliköiden ja avainhenkilöiden koulutusta jatkettiin. Harjoitus- ja koulutustilaisuuksia oli 25 ja niihin osallistui 1 120 henkilöä. Yrityskohtainen valmiussuunnittelu jatkui edelleen aktiivisena. Käytäntöä, jossa keskusjaosto myöntää todistukset valmiussuunnitelmansa laatineille yrityksille, jatkettiin. Yrityskohtaisen valmiussuunnittelun apuvälineenä käytettävän atksovelluksen (Vasu) osalta käynnistettiin arviointityö järjestelmän soveltuvuudesta tämän päivän ja tulevaisuuden turvallisuustilanteissa. Kansainvälinen toiminta painottui pohjoismaihin ja Nato-yhteistyöhön Pohjoismaista yhteistyötä kuljetusten valmiussuunnittelussa (Nordiskt möte om transportsberedskap) jatkettiin Ruotsin isännyydessä. Lisäksi osallistuttiin PfP-ohjelman puitteissa Naton teollisuuskomitean ja kolmen kuljetuskomitean toimintaan. Nato hyväksyi Suomen esittämät henkilöt maakuljetuskomitean (PBIST) asiantuntijoiksi (Nato Experts). tusvoimien sopima ruutierä. Puolustuselektroniikkateollisuuden ylläpito jatkuu voimassa olevan sopimuksen mukaisesti. Euroopan puolustusvirasto (EDA) alkoi kehittää eurooppalaisen puolustusteollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi ja puolustusmateriaalimarkkinoiden avaamiseksi erityistä käytännesäännöstöä. HVK on lausunnoissaan tukenut kehittämishanketta. Varmuusvarastointia painotetaan uusien uhkakuvien mukaisesti Teollisuuden raaka-ainehuoltoon varattujen materiaalien varastomääriä optimoitiin yhdessä teollisuuden ja puolustusvoimien asiantuntijoiden kanssa ottaen huomioon uudet uhkakuvat. Varastoja tarkastettiin vallitsevan käytännön mukaisesti. Varastoinnilla pyritään turvaamaan kriittisten teollisuudenalojen materiaalihuoltoa. Materiaalista huoltovarmuutta ylläpidettiin myös uudistamalla yritysten turvavarastosopimuksia HVK:n ja Suomen Punaisen Ristin välisen ns. hätäaputuotteiden varastosopimuksen mukaisesti kierrätettiin varastoituja tuotteita. Saatujen kokemusten perusteella varastomäärää kasvatettiin. 60 50 40 30 20 10 0 % Tuonnista % Viennistä Suomen kauppalaivaston tonniston kehitys 1985-2005 Metallihintojen keskiarvot 1999-2005 Puolustusvälinetuotantoa turvattiin sopimusten mukaisesti Puolustusvälinetuotannon kannalta tärkeän tuotantokapasiteetin tilannetta seurattiin ja puolustusvoimien kriisiajan tarpeita turvattiin eri toimenpitein. Raskaan ampumatarviketuotannon turvaava lataamohanke eteni suunnitelmien mukaisesti ja kotimaasta tilattiin HVK:n ja puolus- 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005
16 17 Hallinto-osasto Puolustusministeri Seppo Kääriäinen kävi tutustumassa HVK:n toimintaan 23.01.2005. Ministeriä kiinnosti erityiseti elintarvikehuollon turvaaminen ja kotimaisten polttoaineiden kehittämisen näkymät. Hallinto ja henkilöstö Henkilöstön määrä oli vuoden päättyessä 30, joka on ollut suunnilleen samalla tasolla laitoksen koko olemassaolon ajan. Keski-ikä oli 47,5 ja mediaani 54 vuotta. Koulutusjakauma oli seuraava: - akateeminen 74 % - ammattikorkeakoulu 10 % - keskiaste 13 % - perusaste 3 % Lähivuosina on odotettavissa vaihtuvuuden nopea kasvu eläkkeelle siirtymisten johdosta. Vaihtuvuus painottuu laitoksen johtoon. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan toimielimissä tehdään merkittävä työpanos huoltovarmuuden hyväksi. Työpanoksen määrä on arvioitu 15 17 henkilövuodeksi. Neljässä poolissa on päätoimiseksi katsottava valmiussihteeri. Huoltovarmuuden turvaamisesta annettua lakia muutettiin laajentamalla huoltovarmuuden käsite kattamaan normaaliaikojen vakavat häiriöt. Lakiin lisättiin myös menettely, jolla voidaan siirtää huoltovarmuusrahastoon kertynyttä ylimääräistä likviditeettiä valtion talousarvioon. Tietohallinto Tietohallintoa ja tietoturvallisuutta kehitettiin tietohallintopolitiikan ja strategian sekä tietoturvapolitiikan ja strategian suuntaviivojen mukaisesti. Tietohallinnon ohjausryhmä kokoontui seitsemän kertaa vuoden aikana. Kehitystyön painopisteenä on ollut tietoturvallisten asiointiratkaisujen kehittäminen. Turvallinen sähköpostijärjestelmä oli koekäytössä, ja PTS-yhteisölle tarkoitetun extranet-sovelluksen suunnittelu käynnistettiin. Valmiussuunnittelun tietojärjestelmiä Vasua ja VasuNetiä kehitettiin yhdessä puolustustaloudellisen suunnittelukunnan poolien kanssa. Viestintä Huoltovarmuuden uudet internet-sivut otettiin käyttöön. Sivuston uusien ominaisuuksien avulla pystytään välittämään uutisia ja tiedotteita aikaisempaa tehokkaammin. Samoin julkaisujen ja muun aineiston hajautettu ylläpito ja jakelu on helpompaa. Huoltovarmuuskeskuksen uusi graafinen ilme ja siihen liittyvä paino- ja esitysaineiston uudistus on otettu hyvin vastaan. Sidosryhmälehti Varmuuden vuoksi ilmestyi kerran vuoden aikana. Valtiovarainministeriön IT-johtamisyksikön johtaja Leena Honka vieraili HVK:ssa 24.05.2005. Tapaamisessa hänelle esiteltiin mm. valtion tietotekniikan varakeskuksen toimintamallia. Huoltovarmuuskeskus oli mukana Tampereella 09.-11.09.2005 järjestetyssä Puolustus ja Turvallisuus -messutapahtumassa teemalla Huoltovarmuus jatkuvuuden turvaksi. HVK:n osasto rakentui eri toimialoja monipuolisesti ja havainnollisesti esitteleviksi sektoreiksi. Päivänvarjopuu
20 21 Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 2005 Siirrettävä paratiisi Puolustustaloudelliseen suunnittelukuntaan (PTS) kuuluivat käytännön toimintaa johtava keskusjaosto ja sen alaiset 5 sektoria sekä elinkeinoelämän varautumisesta vastaavat 24 poolia. Elinkeinoelämän varautuminen perustuu vapaaehtoisuuteen, sillä valmiuslain (1080/91) varautumisvelvoite koskee vain valtion ja kuntien viranomaisia, valtion liikelaitoksia ja kunnallisia itsenäisiä laitoksia. Elinkeinoelämälle korvataan sopimusten perusteella osa varautumisesta aiheutuneista kustannuksista. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan menot on Huoltovarmuuskeskuksen perustamisesta lähtien rahoitettu sen tulo- ja menoarvion kautta. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan toiminta PTS:n toimikausi vaihtui 1.7.2004, jolloin valtioneuvoston nelivuotiskaudeksi 2004-2008 nimittämä uusi suunnittelukunta PTS:n sektorien ja poolien sihteerit ja valmiuspäälliköt kutsuttiin suunnitteluseminaariin 06. 07.10.2005 Sannäsiin. aloitti toimintansa. Uuteen suunnittelukuntaan kuuluu 68 jäsentä. Suunnittelukunta kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. Toukokuun kokouksen pääaiheena oli rahoitusmarkkinoiden kehityspiirteet ja huoltovarmuus, josta esityksen piti osastopäällikkö Heikki Koskenkylä Suomen Pankista. Joulukuun kokouksessa kuultiin sektorien puheenjohtajien katsaukset uuden organisaation toiminnan käynnistymisestä. Toisena aiheena oli Naton siviilivalmiustoiminta, josta alusti PTS:n uusi pääsihteeri Anssi Lindgren Huoltovarmuuskeskuksesta. Yleinen valmiussuunnittelu, koulutustoiminta ja tutkimusten rahoittaminen PTS:n toimielimissä jatkettiin tulosohjaukseen perustuvaa valmiustoimintaa. Toimipaikkojen valmiussuunnitteluohjelmaan (Vasu) perustuvaa yritysten valmiussuunnittelua jatkettiin tärkeimpien poolien tärkeysluokitelluissa yrityksissä ja järjestelmään perehdyttämiseksi järjestettiin useita koulutustilaisuuksia. Tiedonkäsittelyalan valmiussuunnitteluun tarkoitettu TietoVasu otettiin käyttöön tietojärjestelmäalan yrityksissä. Kaikille uuden PTS:n sektorien ja poolien sihteereille ja valmiuspäälliköille järjestettiin lokakuun alussa kaksipäiväinen suunnitteluseminaari Sannäsissa. Siinä käsiteltiin mm. huoltovarmuuden ajankohtaisia asioita, PTS:n uutta organisaatiota ja tavoitteita suunnittelukaudella 2004-2008, tärkeysluokitusjärjestelmän uudistamista, huoltovarmuuden analyysimenetelmien kehittämistä, poolien toimintaohjeen laatimista sekä poolisihteerien tehtäviä ja toimintaa. Erilaisten valmiussuunnittelu- ja koulutustilaisuuksien määrä kasvoi 64:ään, ja niihin osallistui noin 2 540 henkilöä hallinnosta, yrityksistä ja elinkeinoelämän järjestöistä. Kuluneen vuoden toiminta Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan kevään kokouksessa 10.05.2005 osastopäällikkö Heikki Koskenkylä Suomen Pankista piti kokousesitelmän rahoitusmarkkinoiden kehityspiirteistä ja niiden vaikutuksista huoltovarmuuteen. painottui uusien poolien perustamiseen ja niiden toiminnan käynnistämiseen. PTS:n toiminnasta aiheutui Huoltovarmuuskeskukselle noin 1 083 000 euron kustannukset. Erilaisten projektien osuus tästä oli noin 85 000 euroa. PTS myönsi projektirahaa seuraaviin projekteihin: - IP-verkkojen luotettavuuden arviointi - Elintarviketeollisuuden puhdistustoimenpiteet säteilytilanteessa - Laajojen sähköhäiriöiden ennakoiva riskianalyysi - Tutkimushanke nurmiruokinnan tehokkaasta hyödyntämisestä kriisitilanteissa - Multimodaalisen kuljetusjärjestelmän toimitusvarmuuden hallinta - Maatalouden alkutuotannon logistiikan selvitys - Aluehallinnon valmiussuunnittelun kehittämisprojekti - Voimatalouspoolin huoltotasolaskelman uudistaminen. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan organisaatio Tärkeysluokitellut yritykset Elintarvikehuoltosektori alkutuotantopooli elintarviketeollisuuspooli kauppa- ja jakelupooli Energiahuoltosektori voimatalouspooli: aluetoimikunnat öljypooli Tärkeysluokitellut yritykset Tietoyhteiskuntasektori elektroniikkapooli graafinen pooli joukkoviestintäpooli tietoverkkopooli tietotekniikkapooli aluepooli: Tiva-toimikunnat Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Keskusjaosto Teollisuus, rahoitus ja vakuutus kemian pooli metallipooli, metsäpooli muovi- ja kumipooli rakennuspooli: aluetoimikunnat vaatetuspooli rahoitushuoltopooli vakuutusalan pooli Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan keskusjaoston toiminta PTS:ssa käsiteltävät asiat ratkaisee keskusjaosto, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi vähintään neljä suunnittelukunnan keskuudestaan valitsemaa jäsentä. Suunnittelukaudelle 2004-2008 nimitettyyn keskusjaostoon kuuluu puheenjohtajan lisäksi neljätoista jäsentä. Keskusjaosto kokoontui kertomusvuonna seitsemän kertaa. Tärkeysluokitellut yritykset Terveydenhuoltosektori terveydenhuoltopooli*) ympäristöterveydenhuoltopooli*) Kuljetuslogistiikkasektori ilmakuljetuspooli maakuljetuspooli: aluetoimikunnat vesikuljetuspooli Tärkeysluokitellut yritykset *) toistaiseksi perustamatta Kuluneena vuonna keskusjaoston toiminta painottui PTS:n organisaatiouudistuksen toimeenpanoon. Omia huoltoaloja ohjaavat ja koordinoivat viisi sektoria perustettiin syksyllä 2004, jolloin myös käynnistettiin uusien poolien perustamisen valmistelu. Tietoyhteiskuntasektorin tietoverkkopooli syntyi jo joulukuussa. Vuoden 2005 aikana perustettiin tai uudistettiin kaikkiaan 13 poolia. Osa teollisuuspooleista päivitti poolisopimuksia ja osa jatkoi toimintaansa entisillä organisaatioilla. Rahoitushuoltoja vakuutusalan toimikunnat muuttuivat enemmän poolien tapaan toimiviksi suunnitteluelimiksi. Terveydenhuoltosektorin poolit olivat vuoden lopussa vielä perustamatta. Huoltovarmuuden seurannan ja raportoinnin apuvälineenä käytettiin vuosittain päivitettävää ns. huoltovarmuusindikaattorijärjestelmää. Sen avulla tarkastelun ja kehittelyn kohteeksi otettiin erityisesti toimialat ja toiminnot, jossa katsottiin olevan heikko tai välttävä huoltovarmuus. Vuoden lopussa keskusjaosto käynnisti indikaattorijärjestelmän uudistamisen nykyistä varautumistilannetta paremmin vastaavaksi. Myös tärkeysluokitusjärjestelmän uudistaminen käynnistettiin. Keskusjaosto hyväksyi eri alojen valmiusasiakirjoja, käsitteli toimintasuunnitelmia ja -kertomuksia sekä myös valmistuneita tutkimuksia, selvityksiä ja eri alojen huoltovarmuuskatsauksia.
22 23 Överdirektörens översikt 2005 Försörjningsberedskapscentralens verksamhet styrs av statsrådets beslut om målen med försörjningsberedskapen, samt resultatavtalen som uppgörs årligen med handels- och industriministeriet. De främsta medlen för upprätthållandet och utvecklandet av försörjningsberedskapen är lagstiftningsåtgärder, upplagring, och beredskapsplanering som upprätthålls av FEP, samt olika försörjningsberedskapsarrangemang och dessas finansiering. Under årets lopp förnyades lagen om tryggandet av försörjningsberedskapen. Hotbilderna och verksamhetsmiljön har förändrats kraftigt sedan år 1992, då den ursprungliga lagen stiftades. Hoten som riktar sig mot försörjningsberedskapen har blivit allt mer mångfasetterade, och samhällets tekniska system, den kritiska infrastrukturen har blivit allt känsligare för störningar. Till lagstiftningen tillades allvarliga störningar som inträffar under normalförhållanden, samt säkerställandet av samhällets tekniska system och den kritiska produktionen. Under det gångna året förverkligades den planerade omstruktureringen av FEP:s organisation. Under centralsektionen grundades fem sektorer motsvarande statsrådets beslut om målen med försörjningsberedskapen. Tretton nya planerings-, eller sk. poolavtal slöts under året, med ett flertal inom sektorn för informationssamhället, och många gamla avtal förnyades. I slutet av året fanns 24 poolavtal mellan FEP och näringslivet. De nya sektorernas verksamhet började aktivt och med entusiasm. Försörjningsberedskapscentralens ekonomi utvecklades mycket positivt, fastän den budgeterade omsättningen på ca 130 miljoner euro trots allt inte förverkligades. Det planerade bytet av råolja senarelades av många orsaker. Marknadssituationen för rotation av lagrade oljeprodukter och metallråvaror var dock gynnsam. Försäljningspriserna var höga och återköp till futurpriser ökade vinsten. Räkenskapsperiodens resultat var över 50 miljoner euro, vilket översteg den budgeterade nivån med ca 50 %. Överraskningar hör onekligen till säkerställandet av försörjningsberedskapen, eftersom hot och störningar svårligen låter sig förutspås. År 2004 förberedde man sig för fågelinfluensan genom läkemedelsuppköp. Beredskapsnivån uppskattades därmed vara tillräklig. Pandemihotet växte dock till sådana dimensioner att existerande läkemedelsuppköp och andra beredskapsarrangemang måste ökas avsevärt under det gångna året. Försörjningsberedskapscentralen lyckades köpa de planerade 1,3 miljoner doser Tamiflu vid medlet av året, varefter leveranstiderna växte till 1 2 år. Även andra distributionsoch användningsrelaterade uppköp gjordes. Försörjningsberedskapscentralen finansierade även en sk. införskaffningsoption för ett specifikt vaccin åt Folkhälsoinstitutet. En likväl oförutsedd försörjningsberedskapsåtgärd var Finlands deltagande i de kollektiva åtgärderna för att lugna oljemarknaderna som en följd av de skador inom raffinaderi-industrin som uppstått p.g.a. stormen Katrina. Medlemmarna i den internationella energiorganisationen IEA förband sig att leverera 2 miljoner barrel per dag till marknaden under en månads tid, vilket motsvarar ett mindre oljeproducerande lands produktion. Finlands andel av detta var ca 42 000 ton, vilket Försörjningsberedskapscentralen levererade till världsmarknaden i form av bensin. Säkerställandet av funktionsdugligheten hos samhällets tekniska system hörde fortsättningsvis till tyngdpunkterna i verksamheten. Dryga 5 miljoner euro användes till olika projekt, vilket motsvarade den budgeterade nivån. Projekten var förknippade med säkerställande av informationstrafik, informationssystem, och masskommunikation. Märkbart var byggandet av ett serverhotell på hög säkerhetsnivå, med ändamål att säkerställa de kritiska informationssystemen. Projektet innefattar mycket specialbyggande, vilket har lett till att kostnaderna har stigit över de ursprungliga uppskattningarna. Projektet skall färdigställas i augusti 2006. Det livliga internationella samarbetet mellan de Nordiska länderna, inom IEA, Natos partnerskap för fred och EU fortsatte. Särskilt bör nämnas EU-kommissionens program för säkerställande av kritisk infrastruktur, ålagt av EU-parlamentet. Medlemsländerna fick delta i beredandet, vilket ledde till en Grön bok utgiven av kommissionen. Ändamålet är att skapa en strategi, ett program, samt gemensamma verksamhetsformer för säkerställandet av funktionsdugligheten hos infrastrukturer som täcker två eller flera medlemsländer. Projektet är horisontellt, tväradministrativt, och är nära relaterat till tryggandet av försörjningsberedskapen och Försörjningsberedskapscentralens verksamhet. Enligt statsrådets beslut hör säkerställandet av funktionsdugligheten hos den kritiska infrastrukturen till försörjningsberedskapens tyngdpunktsområden. Försvarsekonomiska planeringskommissionen har under årets lopp arbetat intensivt med att färdigställa omstruktureringen av dess organisation. Vi tror att verksamheten i ljuset av den nya strukturen kommer att vara än mer givande, och att förutsättningarna för samarbete mellan de olika branscherna förbättras. Allt som allt är ungefär 2000 personer aktiva inom FEP, inklusive företagens beredskapschefer. Vi vill framföra ett varmt tack till dem alla för deras förtjänstfulla arbete under det gångna året. HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET Försvarsekonomiska planeringskommissionens organisation Försörjningsberedskapscentralens direktion Överdirektör Adminstrativa avdelningen allmän planering juridik och ekonomi FEP:s administration dataförvaltning information Basförsörjnings- Avdelningen för Energiförsörjnings- Infrastrukturs avdelningen industri och logistik avdelningen avdelningen livsmedelsförsörjning industriproduktion energiförsörjning tekniska system hälsovårdförsörjning transporter bank- och försäkrings samhällstjänster byggande verksamhet elektronikindustri grafisk industri Viktighetsklassificerade företag Sektorn för livsmedelsförsörjning Poolen för primärproduktion Poolen för livsmedelsindustri Poolen för handel och distribution Sektorn för energiförsörjning Krafthushållningspoolen - regionkommissioner Oljepoolen Viktighetsklassificerade företag Sektorn för informationssamhället Elektronikpoolen Grafiska poolen Poolen för kommunikationsnät Poolen för informationsteknik Poolen för masskommunikation Regionpoolen - TIVA-kommissioner Försvarsekonomiska Planeringskommissionen Centralsektionen Industri, finans och försäkring Kemipoolen Metallpoolen Skogspoolen Plast- och gummipoolen Byggnadspoolen Beklädnadspoolen Finansförsörjningspoolen Poolen för försäkringsbranschen - regionkommissioner Viktighetsklassificerade företag Sektorn för hälsovårdsförsörjning Poolen för hälsovård *) Poolen för vatten och sanitetstjänster *) Sektorn för transport och logistik Lufttransportpoolen Landtransportpoolen - regionkommissioner Sjötransportpoolen Viktighetsklassificerade företag *) tills vidare ogrundade
24 25 Review of the Director General The operations of the National Emergency Supply Agency are guided by the Government s decision regarding the objectives of security of supply and the results agreements concluded annually with the Ministry of Trade and Industry. The key measures for developing and maintaining the security of supply are legislation, preparing and preparedness planning maintained by the National Board of Economic Defence, as well as different security of supply arrangements and their funding. The act governing the safeguards for security of supply was reformed during the year. The threats and the operating environment have changed considerably since the law was enacted. The threats on security of supply have become more diverse, and the technical systems of society, the critical infrastructure, are more prone to disturbances than ever. The legislation now also covers serious disturbances during times of normality, as well as safeguarding the technical systems of society and critical production. The pending organisational restructuring of the PTS was also implemented during the year. Five sectors were established under the central department in line with the Government s decision regarding the objectives of security of supply. A total of 13 new pool agreements were concluded, particularly in the field of information society, and old agreements were renewed. At the end of the year, there were a total of 24 valid planning, or pool, agreements with the industries. The operation of the new sectors started with enthusiasm and active approach. The finances of the National Emergency Supply Agency developed most favourably although the budgeted turnover of some 130 million euros was not achieved. The planned exchange of crude oil was postponed due to several reasons. However, the market situation was favourable for recycling oil products and metal raw materials. The sales prices were high, and repurchase at future prices improved the earnings. The earnings for the financial period amounted to more than 50 million euros which exceeded the budgeted figure by approximately 50 %. Surprises are an inevitable element of safeguarding the security of supply, because threats and disturbances cannot always be predicted. In 2004, pharmaceuticals were procured in preparation of an outbreak of the avian flu. The level of preparedness was deemed appropriate at that time. However, the threat of a pandemic increased to such proportions that the procurement of pharmaceuticals and other preparedness arrangements had to be substantially increased last year. The National Emergency Supply Agency succeeded in procuring the planned 1.3 million doses of Tamiflu by midyear, after which the delivery times were extended to 1 2 years. Different accessories and materials for the distribution and use of the medicine were also procured. The National Emergency Supply Agency also funded an option for the National Public Health Institute acquiring a vaccine targeted at a specific strain. A similar unpredicted security of supply measure was Finland s participation in the collective action for calming down the oil markets after the destruction caused by Hurricane Katrina. The members of the IEA (International Energy Agency) committed to supplying the market with a total of 2 million barrels of oil per day for two months, a quantity equivalent to the total production of a medium-sized oil-producing country. Finland s contribution was approximately 42,000 tons, and the National Emergency Supply Agency delivered this quantity to the world markets in the form of petrol. Safeguarding the functionality of the technical systems of society was still one of the focus areas. Over 5 million euros were spent on different projects; this was in line with the budget. The projects were related to securing telecommunications, IT systems and mass media. The most significant project was that of establishing a server hotel of high standard of security in order to safeguard critical IT systems. The project involves plenty of special construction work which resulted in the costs exceeding the initial estimates. The project is to be completed in August 2006. International co-operation within the Nordic countries, the IEA, NATO s Partnership for Peace programme and the EU continued to be active. The programme for Critical Infrastructure Protection, prepared by the Commission following an initiative of the European Parliament, deserves a special mention. The Member States were invited to participate in the preparatory work that resulted in a Green Paper on the project, published by the Commission. The purpose is to establish a strategy, programme and forms of cooperation for protecting the operational integrity of infrastructure covering, in particular, two or more Member States. This is a horizontal project cutting across administrative boundaries, and it is inherently related to safeguarding the security of supply and the operations of the National Emergency Supply Agency. According to the Government s decision, safeguarding the functionality of critical infrastructure is one of the focus areas of security of supply. During the year, the National Board of Economic Defence has worked intensively for completing the organisational restructuring. We believe that the new organisation will allow even more productive operations and also provides opportunities for co-operation beyond the boundaries of different fields of business. Some 2,000 persons including the Emergency Preparedness Managers of companies are involved in co-operation within the Board. We extend our warmest thanks for their creditable work during the year. MINISTRY OF TRADE AND INDUSTRY National Board of Economic Defence National Emergency Supply Agency Information Society Cluster Electronics Pool Printing Industry Pool Communications Networks Pool Information Technology Pool Mass Communications Pool Regional Pool - Regional TIVA commissions Director General Admintrative Development General Planning Legal and Economical Matters Adminstration of the National Board of Economic Defence Information Department of Department of Department of Department of Basic supply Industry and Logistics Energy Supply Infrastructure Food supply Industry Energy Supply Technical systems Medical Supply Transportation Banking and insurance Communal services Construction operations Electronic industry Graphic industry Prioritised Enterprises Food Supply Cluster Agri- and aquaculture Pool Foodstuffs Industry Pool Retail and Distribution Pool Energy Cluster Power and District Heat Pool - regional commissions Oil Pool Prioritised Enterprises National Board of Economic Defence Governing board Industry, Finance and Insurance Chemical Industry Pool Metal Industry Pool Forest Industry Pool Construction pool Plastic and Rubber Industry Pool Textile Industry Pool Finance Pool Insurance Pool - Regional commissions Prioritised Enterprises Health Cluster Public Health Pool *) Water and Sanitation Pool *) Transport and Logistics Cluster Air Transport Pool Surface Transport Pool - Regional Commissions Maritime Transport Pool Prioritised Enterprises *) yet to be founded
26 27 PTS:n kokoonpano 2005 Henkilökunta kertomusvuonna Puheenjohtaja Vuorineuvos Jaakko Rauramo SanomaWSOY Oyj Varapuheenjohtaja Alivaltiosihteeri Juhani Turunen Valtiovarainministeriö Jäsenet Kauppaneuvos Heimo Aho SKS-tekniikka Oy Kansliapäällikkö Matti Ahola Puolustusministeriö Konsernijohtaja Jukka Alho Suomen Posti Oyj Ylijohtaja Bo Göran Eriksson Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimitusjohtaja Leif Fagernäs Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto EK Toimitusjohtaja Maija-Liisa Friman Aspocomp Group Oyj Finanssijohtaja Maritta Fromholtz Valtiokonttori Kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi Ympäristöministeriö Varatoimitusjohtaja Seppo Härkönen Yleisradio Oy Vuorineuvos Jukka Härmälä StoraEnso Oyj Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Kansliapäällikkö Juhani Korpela Liikenne- ja viestintäministeriö Pääjohtaja Henri Kuitunen VR-yhtymä Oy Toimitusjohtaja Tapio Kuula Fortum Power and Heat Oy Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto EK Merenkulkuneuvos Antti Lagerroos Finnlines Oyj Toimitusjohtaja Matti Lehti TietoEnator Oyj Kansliapäällikkö Markku Lehto Sosiaali- ja terveysministeriö Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori VTT Maaherra Peter Lindbäck Ahvenanmaan lääninhallitus Alivaltiosihteeri Pekka Lintu Ulkoasiainministeriö Johtokunnan varapj. Matti Louekoski Suomen Pankki Johtaja Lauri Lyly Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila Elisa Oyj Toimitusjohtaja Martti Mäenpää Teknologiateollisuus ry Toiminnanjohtaja Liisa Niilola Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Toimitusjohtaja Jarmo Nupponen Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto Johtava konsultti Leena Nyyssönen HAUS kehittämiskeskus Oy Toimitusjohtaja Risto Parjanne Suomen Kuntaliitto Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriö Hallituksen puheenjohtaja Bertel Paulig Paulig Oy Maaherra Hannele Pokka Lapin lääninhallitus Ylijohtaja Tarmo Pukkila Sosiaali- ja terveysministeriö Johtaja Matti Pukkio Työministeriö Ylijohtaja Mika Purhonen Huoltovarmuuskeskus Ylijohtaja Harri Pursiainen Liikenne- ja viestintäministeriö Toimitusjohtaja Timo Rajala Pohjolan Voima Oy Toimitusjohtaja Lauri Ratia Lohja Rudus Oy Toimitusjohtaja Risto Rinne Neste Oil Oyj Kansliapäällikkö Kirsti Rissanen Oikeusministeriö Toimitusjohtaja Tuomo Rönkkö ELTEL Networks Oy Toimitusjohtaja Arto Sahla SysOpen Oyj Varatoimitusjohtaja Harri Sailas Nordea Pankki Suomi Oyj Toimitusjohtaja Seppo Sainio Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Päätoimittaja Heleena Savela Helsingin Sanomat Kenraalimajuri Kalervo Sipi Pääesikunta Varatoimitusjohtaja Harri Sivula Ruokakesko Oy Toimitusjohtaja Sirpa Smolsky Metallinjalostajat ry Konsernin varamies Kari Stadigh Sampo Oyj Pääjohtaja Keijo Suila Finnair Oyj Johtaja Veli Sundbäck Nokia Oyj Toimitusjohtaja Reijo Svento FiCom ry Maaherra Anneli Taina Etelä-Suomen lääninhallitus Toimitusjohtaja Kari Teppola Muoviteollisuus ry Tutkija Teija Tiilikainen Helsingin Yliopisto Ylijohtaja Taisto Turunen Kauppa- ja teollisuusministeriö Puheenjohtaja Riitta Uosukainen Naisten Valmiusliitto Kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen Maa- ja metsätalousministeriö Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen Telia Sonera Finland Oyj Toimitusjohtaja Jukka Viinanen Orion Oyj Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö Ylijohtaja Marita Wilska Kuluttajavirasto Toimitusjohtaja Tarja Virmala Tietoalojen liitto Kansliapäällikkö Erkki Virtanen Kauppa- ja teollisuusministeriö Valtiosihteeri Risto Volanen Valtioneuvoston kanslia Johtaja Olli-Pekka Väänänen Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK Pääsihteeri Valmiusasiamies Anssi Lindgren Huoltovarmuuskeskus Sihteeri Tutkija Axel Hagelstam Huoltovarmuuskeskus Pääesikunnan asettama yhteysupseeri Insinöörieversti Johnny Heikell Pääesikunta Ylijohtaja Mika Purhonen mika.purhonen@nesa.fi 010 60 510 32 Perushuolto-osasto Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Hannes Kulmala hannes.kulmala@nesa.fi 010 60 510 31 Tuoteryhmäpäällikkö Pertti Hatakka pertti.hatakka@nesa.fi 010 60 510 54 Valmiusasiamies Riku Juhola riku.juhola@nesa.fi 010 60 510 43 Osastosihteeri Hilkka-Liisa Mieho hilkka-liisa.mieho@nesa.fi 010 60 510 55 Valmiusasiamies Kyösti Orre kyosti.orre@nesa.fi 010 60 510 41 Teollisuus- ja logistiikkaosasto Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Pekka Pennanen pekka.pennanen@nesa.fi 010 60 510 35 Apulaisosastopäällikkö Seppo Autio seppo.autio@nesa.fi 010 60 510 44 Teollisuusasiamies Jorma Hannulabacka jorma.hannulabacka@nesa.fi 010 60 510 47 Osastosihteeri Sanna Pulkkinen sanna.pulkkinen@nesa.fi 010 60 510 51 Tuoteryhmäpäällikkö Soili Suvanto soili.suvanto@nesa.fi 010 60 510 20 Valmiusasiamies (logistiikka) Raija Viljanen raija.viljanen@nesa.fi 010 60 510 52 Energiahuolto-osasto Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Risto Leukkunen risto.leukkunen@nesa.fi 010 60 51022 Valmiusasiamies Matti Jauhiainen matti.jauhiainen@nesa.fi 010 60 51037 Osastosihteeri Seija Jokiniemi seija.jokiniemi@nesa.fi 010 60 51034 Ylitarkastaja Kaj Krokfors kaj.krokfors@nesa.fi 010 60 51025 Tuoteryhmäpäällikkö Tapio Pelkonen tapio.pelkonen@nesa.fi 010 60 51021 Infrastruktuuriosasto Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Ilkka Kananen ilkka.kananen@nesa.fi 010 60 510 46 Projektisuunnittelija Gilbert Appelgren gilbert.appelgren@nesa.fi 010 60 510 56 Valmiuspäällikkö (IT-sektori) Veli-Pekka Kuparinen velipekka.kuparinen@nesa.fi 010 60 510 59 Osastosihteeri Hilkka-Liisa Mieho hilkka-liisa.mieho@nesa.fi 010 60 510 55 Palvelinkeskuksen päällikkö, HuoltovarmuusData Seppo Sauvala seppo.sauvala@nesa.fi 010 60 510 53 Valmiusasiamies Ralf Sontag ralf.sontag@nesa.fi 010 60 510 81 It-asiantuntija, HuoltovarmuusData Mikaiiro Laitinen mikaiiro.laitinen@nesa.fi 010 60 510 83 Erikoistutkija Hannu Sivonen hannu.sivonen@nesa.fi 010 60 510 29 Hallinto-osasto Osastopäällikkö Asko Harjula asko.harjula@nesa.fi 010 60 510 33 Tutkija Axel Hagelstam axel.hagelstam@nesa.fi 010 60 510 48 PTS:n pääsihteeri Anssi Lindgren (virkavapaalla 31.7.2005 asti) anssi.lindgren@nesa.fi 010 60 510 84 Materiaalikirjanpitäjä Mari Lehkonen mari.lehkonen@nesa.fi 010 60 510 39 Osastosihteeri Hilkka-Liisa Mieho hilkka-liisa.mieho@nesa.fi 010 60 510 55 Pääkirjanpitäjä Pasi Rovanperä pasi.rovanpera@nesa.fi 010 60 510 50 Tietohallintopäällikkö Erja Saraste erja.saraste@nesa.fi 010 60 510 38
28 HUOLTOVARMUUSKESKUS FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAPSCENTRALEN NATIONAL EMERGENCY SUPPLY AGENCY Pohjoinen Makasiinikatu 7 A, Helsinki Vaihde 010 60 510 00 Fax 010 60 510 36 www.huoltovarmuus.fi