Ylijohtajan katsaus. Mika Purhonen

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2006

2 Ylijohtajan katsaus Mika Purhonen Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa ohjaa valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista sekä vuosittain tehtävät tulossopimukset kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Keskeisimmät keinot huoltovarmuuden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi ovat lainsäädännölliset toimenpiteet, varautuminen ja valmiussuunnittelu sekä erilaiset huoltovarmuusjärjestelyt ja niiden rahoittaminen. Vuonna 2005 uudistettiin laki huoltovarmuuden turvaamisesta, jolloin huoltovarmuuslainsäädännön piiriin lisättiin normaaliajan vakavat häiriöt sekä yhteiskunnan teknisten järjestelmien ja kriittisen tuotannon turvaaminen. Tämä näkyi selvästi myös huoltovarmuuskeskuksen rahoituksen suuntaamisessa sekä PTS:n valmiussuunnittelussa, joka perustuu nyt yhä enemmän ns. uusien uhkakuvien huomioonottamiseen. Edellisenä vuonna toteutettu PTS:n organisaation uudistaminen saatettiin päätökseen, kun uudet terveydenhuollon ja vesihuollon poolisopimukset allekirjoitettiin. Vuoden lopussa toimi näin ollen yhteensä 24 poolia. PTS:n lainsäädäntöä pohtiva kauppa- ja teollisuusministeriön asettama toimikunta sai työnsä valmiiksi ja antoi yksimielisen mietinnön. Toimitusjohtaja Kari Jalaksen johtama työryhmä päätyi esittämään PTS:n ja Huoltovarmuuskeskuksen yhdistämistä uudeksi huoltovarmuusorganisaatioksi. PTS:n plenum-kokouksen korvaisi huoltovarmuusneuvosto-niminen elin. PTS:n kaikki elimet eli viisi sektoria, 24 poolia ja niiden piirissä toimivat elimet jatkavat toimintaa entiseen tapaan. KTM on käynnistänyt eri osapuolien kuulemisen ja valmistelun hallituksen esityksen antamiseksi eduskunnalle. Tarkoituksena on, että uudet järjestelyt voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 2008 aikana. Huoltovarmuuskeskuksen toiminnassa korostuivat kuluneen vuoden aikana erityisesti energiakysymykset. Ehkä keskeisimmäksi ongelmaksi muodostui sähkön tuotantokapasiteetti, joka kovilla pakkasilla ei riittäisi, jos sähkön tuontia Suomeen jouduttaisiin rajoittamaan. Uusi lakiesitys tehoreservin turvaamisesta annettiinkin eduskunnalle. Myös turpeen huoltovarmuutta ja kilpailukykyä uudessa ilmastopoliittisessa tilanteessa haluttiin edistää lainsäädännöllisin toimin. Energiakeskustelua hallitsi kuitenkin ns. merikaapelihanke, jonka tarkoituksena oli lisätä sähkön tuontia Venäjältä Suomeen n MW:n teholla. KTM ei rakentamislupaa hyväksynyt ja perusteli kielteistä päätöstään mm. huoltovarmuusnäkökohdilla. Biopolttoaineiden käytön lisäämiseen tähtäävät hankkeet lähtivät kiihtyvään kasvuun, kun valtiovalta hyväksyi EU:n direktiivin tavoitteen, jonka mukaan biopolttoaineiden osuus liikennepolttoaineista nousee 5,75 %:iin vuoden 2010 loppuun mennessä. Merenkulun huoltovarmuuden turvaaminen nousi julkisuudessa esille alan omistusrakenteiden muutosten johdosta. Laivatonniston ulosliputtamista Suomen laivarekisteristä ei ole saatu loppumaan, vaikka se on jo pitkään kuulunut hallitusohjelmien tavoitteisiin. Pääministeri Vanhasen hallitus ilmoitti, että se ryhtyy toimenpiteisiin, jotta maamme varustamoelinkeinolla olisi samanveroiset kilpailuolosuhteet kuin muillakin EU-mailla. Huoltovarmuuskeskuksen talous kehittyi suotuisasti, vaikka n. 103 milj. euron budjetoitu liikevaihto ei toteutunutkaan. Suunniteltu raakaöljyn vaihto siirtyi monestakin syystä myöhemmin toteutettavaksi, minkä johdosta myös suunnitellut hankinnat pienenivät vastaavasti. Markkinatilanne oli suotuisa erityisesti metalliraaka-aineiden kierrätykselle. Myyntihinnat olivat korkeita ja takaisinosto futuurihinnoin lisäsi tulosta. Tilikauden tulos oli n. 36,5 milj. euroa, joka ylitti budjetoidun tason n. 15 %. Huoltovarmuuskeskuksen osuus maamme varautumisessa pandemian uhkaan saatettiin vuoden aikana suunnitelmien edellyttämälle tasolle. Pääosa rahoituksesta käytettiin lääkeaineiden hankintoihin. Tämän lisäksi panostettiin suojavälineisiin ja ns. täsmärokotteen hankintaoption rahoittamiseen kansanterveyslaitokselle. PTS antoi huoltovarmuuden kannalta keskeisille yrityksille ja toimijoille ohjeen varautumisesta tuotannon jatkuvuuden turvaamiseen, jos pandemian uhka toteutuisi. Yhteiskunnan teknisten järjestelmien toimivuuden turvaaminen kuuluu huoltovarmuuden turvaamisen painopistealueisiin. Hankkeisiin käytettiin runsaat 8 milj. euroa, mikä vastasi budjetoitua tasoa. Hankkeet liittyivät tietoliikenteen, tietojärjestelmien ja joukkoviestinnän ja ulkoisen säteilymittausjärjestelmän varmentamiseen. Taloudellisesti merkittävin hanke oli korkean turvatason palvelinhotellin rakentaminen kriittisten tietojärjestelmien turvaamiseksi, joka valmistui vuoden loppuun mennessä. Kansainvälinen yhteistyö Pohjoismaiden, kansainvälisen energiajärjestön IEA:n, Naton rauhankumppanuuden ja EU:n puitteissa jatkui vilkkaana. EU:n komissio sai päätökseen yli kaksi vuotta jatkuneen valmistelun ohjelmaksi Euroopan kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi. Komissio antoi joulukuussa hanketta koskevan tiedonannon ja direktiiviehdotuksen. Direktiivi muodostaa oikeudellisen kehyksen suojeluohjelman tekemiseksi. Ehdotus sisältää mm. tarvittavat määritykset ja periaatteet EU:n yhteisen eli kahta tai useampaa jäsenmaata koskevan kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi. PTS:n organisaatiossa järjestettiin vuonna 2006 varsinaisen kokoustoiminnan lisäksi kaikkiaan 57 valmiussuunnittelu- ja koulutustilaisuutta, osa näistä kaksipäiväisiä. Tilaisuuksiin osallistui noin henkilöä hallinnosta, yrityksistä ja elinkeinoelämästä. Tämän lisäksi on huoltovarmuuden hyväksi käytetty tuhansia työtunteja muissa kokouksissa, työryhmissä ja tapaamisissa. Lausumme lämpimät kiitokset kaikille teille työhön osallistuneille kuluneen vuoden aikana tehdystä ansiokkaasta työstä. 2

3 Kultaa markkinoilla (2007) Kannessa: Kerron sinulle (2007) Takakannessa: Viileä tuuli (2007) SISÄLLYS Sami Rinne s Vaasassa Kuvataiteilija, taidegraafikko Sami Rinne yhdistää töissään taidehistoriasta tunnettuja aiheita ja merkkejä muokaten niitä uusiksi teoksiksi. Usein tämä tapahtuu työstämällä aihetta tai teemaa uudelleen useammalla tekniikalla samanaikaisesti. Lähtökohta ja lopputulos saattavatkin poiketa merkittävästi toisistaan. Rinteen työtapa on ekspressiivinen. Merkitykset yhdistetään ja sidotaan henkilöhahmoihin, joita esiintyy usein kaksi tai kolmekin samassa teoksessa. Keskustelemalla keskenään ne ottavat oman asemansa ja tilansa teoksen sisässä, Rinne sanoo. Näin muodostuva kuva pyrkii ilmentämään värin, muodon ja tunnelman kautta teoksen sanomaa. Useimmat näyttelynsä Rinne on rakentanut jonkin teeman ympärille. Taidehistoriasta esimerkiksi bysantti ja gotiikka ovat antaneet aiheet näyttelyille. Näissä näyttelyissä painotettiin kuvan heijastamaa sisäistä todellisuutta. Pyrkimyksenä ei ole kuitenkaan reprodusoida jotakin aikaa tai tyyliä, vaan ottaa niistä vaikutteita tähän aikaan ja luoda uusia merkityksiä, jo olemassa olevien lisäksi. Taiteilijana Rinne on alati uutta etsivä ja uusia tekniikoita hyödyntävä. Hän suhtautuu luottavaisesti kuvan tulevaisuuteen. Rinteen mukaan digitaaliaika ja kuvien uudet esitysmuodot eivät ole vähentäneet aidosti merkittävän kuvan painoarvoa ja vaikutusta ihmisten mieliin. Kuvan vaikutus vain ei näy heti se toimii viiveellä. Ylijohtajan katsaus 2 Toiminta-ajatus ja tavoitteet 4 Talous 5 Tuloslaskelma ja tase 6 Perushuolto-osasto 8 Energiahuolto-osasto 10 Infrastruktuuriosasto 12 Teollisuustuotanto- ja logistiikkaosasto 14 Hallinto-osasto 16 Huoltovarmuuskeskuksen tulosyksiköt 18 Johtokunta 19 Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 20 Överdirektörens verksamhetsöversikt Review of the Director General 24 PTS:n kokoonpano Henkilökunta kertomusvuonna 27 3

4 Toiminta-ajatus Huoltovarmuuskeskus on kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta. Tarkoituksena on turvata poikkeusolojen ja normaaliaikojen vakavien häiriöiden varalta väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot eli huoltovarmuus. Huoltovarmuuskeskus toimii puolustustaloudellisen suunnittelukunnan sihteeristönä. Kesäpäivä Huoltovarmuuskeskuksen keskeisenä tehtävänä on ohjata käytettävissään olevat varat huoltovarmuuden turvaamisen kannalta tärkeimpiin kohteisiin sekä turvata jo hankittujen varmuusvarastojen arvo ja käytettävyys. Huoltovarmuuskeskus ja puolustustaloudellinen suunnittelukunta pyrkivät asetettuihin tavoitteisiin yhtäältä vaikuttamalla hallintoon ja elinkeinoelämään huoltovarmuutta edistävien toimenpiteiden suorittamiseksi ja toisaalta omin suorin toimenpitein, joista keskeisimmät ovat varmuusvarastointi ja eräät tekniset varajärjestelyt. Toiminnan painopisteenä on nykyisin yhteiskunnan keskeisten perusrakenteiden turvaaminen. Erityistä huomiota kiinnitetään tietoteknisiin järjestelmiin. Varmuusvarastoilla pyritään turvaamaan erityisesti energiahuolto, elintarviketalous, terveydenhuolto sekä maanpuolustusta palvelevan teollisuustuotannon jatkuvuus. Toiminta perustuu huoltovarmuuden turvaamisesta annettuun lakiin (1390/ 1992), asetukseen Huoltovarmuuskeskuksesta (1391/1992) sekä lakiin puolustustaloudellisesta suunnittelukunnasta (238/ 1960). Huoltovarmuuden tavoitteet Valtioneuvosto vahvisti huoltovarmuuden nykyiset tavoitteet keväällä Näissä tavoitteissa korostuvat erityisesti yhteiskunnan kriittisten teknisten perusrakenteiden turvaaminen. Vuonna 2004 valtioneuvosto laati Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta selonteon, jossa käsitellään myös yhteiskunnan keskeisten perustoimintojen turvaamiseen kohdistuvia kehittämistarpeita. Marraskuussa 2006 valtioneuvosto antoi uuden päätöksen Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen strategiasta, jossa on huomioitu lisääntyvän kansainvälistymisen sekä turvallisuusympäristön ja yhteiskunnan rakenteiden muutokset. sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien varmentaminen. PTS:n keskusjaosto on vahvistanut suunnittelun tavoitteet kaudelle , jonka aikana valmistellaan uusi huoltovarmuuden tavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös. Sininen taivas (2005) Valtioneuvoston päätöksen (350/2002) mukaiset huoltovarmuuden tavoitealat ovat yhteiskunnan tekniset perusrakenteet, kuljetus-, varastointi- ja jakelujärjestelmät, elintarvikehuolto, energiahuolto, sosiaalija terveydenhuolto sekä sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto ja järjestelmien ylläpito. Valtioneuvoston periaatepäätös laajentaa uhkamallien määrittelyä edelleen siten, että nyt varautumisessa ja valmiussuunnittelussa otetaan huomioon myös tilanteet ja tapahtumat, joita esiintyy normaalioloissa, aikaisemmin määriteltyjen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen lisäksi. Selonteon mukaan kansainvälistyminen, yhteiskunnan teknistyminen ja verkostoituminen ovat johtaneet siihen, että huoltovarmuuden keskeisimpänä tavoitteena on nyt turvata väestön ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta kriittisten tuotanto- ja palvelujärjestelmien toimivuus. Monenlaisia näiden järjestelmien toimivuutta uhkaavia riskejä ja tilanteita esiintyy jo normaalioloissa. Lähivuosien kehittämiskohteiksi on määritelty mm. 4

5 Talous Alku (2007) Huoltovarmuuden turvaamiseksi kannetaan valmisteverotuksen yhteydessä huoltovarmuusmaksua seuraavilta tuotteilta: Bensiini 0,68 snt/l Kevyt poltto- ja dieselöljy 0,35 snt/l Raskas polttoöljy 0,28 snt/kg Sähkö 0,013 snt/kwh Maakaasu 0,084 snt/nm 3 *) Kivihiili 1,18 /t *) *) lämmöntuotannossa Huoltovarmuusmaksun tuotto oli 50,3 milj. euroa, joka kasvoi edelliseen vuoteen (48,7 milj.euroa) verrattuna 1,6 milj. euroa. Liikevaihto oli 41 milj. euroa (50 milj. euroa), joka oli selvästi budjetoitua pienempi. Alitus johtui suunniteltujen raakaöljyn vaihtojen peruuntumisesta. Vaihto-omaisuuden ostot olivat 33,2 milj. euroa (43 milj.euroa), joka koostui pääasiassa tuotevaihdoista ja lintuinfluenssalääkkeen lisähankinnasta. Varastotavaran myyntikate oli 14,7 milj. euroa, josta öljytuotteiden osuus oli 57,05 %. Ulkopuolisina palveluina ostetut varastointikustannukset olivat 13,2 milj. euroa, joka nousi edellisestä vuodesta 140 tuhatta euroa. Varastointikustannuksista 8,5 milj. euroa aiheutui viljasta ja siemenviljasta sekä 4,2 milj. euroa energiatuotteista ja loput erilaisten raaka-aineiden ja tarvikkeiden varastoinnista. Vuoden 2003 tilinpäätöksessä tehtyä 1 milj. euron varausta energiatuotteiden varastoimispaikkojen lopetuskuluista purettiin tilikauden aikana aiheutuneiden kulujen mukaisesti 340 tuhatta euroa. Palkkoja ja palkkioita maksettiin 1,5 milj. euroa, josta oli johtokunnan palkkioita 17 tuhatta euroa. Huoltovarmuuskeskuksen kustantamana Suomen Nato-edustustossa työskentelee siviilialan erityisasiantuntija. Poistot 5,8 milj. euroa (5,4 milj.euroa) kasvoivat edellisvuoden tasolta 0,4 milj. euroa pääosin teollisuuslaitteistoihin tehtyjen investointien johdosta. Infrastruktuurikulut 3,1 milj.euroa (5,3 milj.euroa) aiheutuivat eräistä hallinnon ja elinkeinoelämän toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Muissa huoltovarmuuskuluissa merkittävimmät erät olivat lääkkeiden velvoitevarastointikorvaukset 4 milj. euroa ja turvavarastoinnin korkotuki 354 tuhatta euroa sekä kasvinjalostuspalveluiden osto 1,1 milj. euroa. Taseen loppusumma on milj. euroa (1.150 milj.euroa) kasvoi edellisestä vuodesta 15,9 milj.euroa. Tilikaudella 2006 tilintarkastajina ovat toimineet Jarmo Lohi KHT JHTT ja Ari Lehto KHT JHTT Ernst & Young Oy:stä. Huoltovarmuusmaksu yhteensä euroa

6 Tuloslaskelma TUOTOT Huoltovarmuusmaksu , ,60 Liikevaihto , ,53 Liiketoiminnan muut tuotot , , , ,65 VALTION VARMUUSVARASTOINTI Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,61 Varastojen muutos , ,41 Varastointikustannukset , , , ,28 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot , ,97 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,55 Muut henkilösivukulut , , , ,85 POISTOT Suunnitelman mukaiset poistot , ,88 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Muut kiinteät kulut , ,04 PTS:n erityiskulut , ,74 Infrastruktuurikulut , ,25 Lääkkeiden velvoitevarastointikulut , ,20 Muut huoltovarmuuskulut , , , ,20 LIIKEVOITTO , ,44 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot 5 154, ,83 Osingot , ,98 Korkokulut 0, ,57 514, ,91 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,35 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 TILIKAUDEN VOITTO , ,35 6

7 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,54 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,25 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet , ,05 Rakennukset ja rakennelmat , ,34 Koneet ja kalusto , ,22 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,17 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet , ,71 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,13 VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS Varmuusvarastoidut tavarat , ,65 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,90 Alv-saaminen , ,42 Muut saamiset , ,04 Siirtosaamiset , , , ,11 RAHAT JA PANKKISAAMISET Rahat ja pankkisaamiset , ,41 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,17 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,30 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA RAHASTOPÄÄOMA , ,96 EDELLISTEN TILIKAUSIEN VOITTO , ,85 TILIKAUDEN VOITTO , , , ,16 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset , ,83 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Ostovelat , ,91 Muut lyhytaikaiset velat , ,38 Siirtovelat , , , ,31 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,30 7

8 Perushuolto-osasto Suomen elintarvikehuolto elää parhaillaan monenlaisten muutosten kynnyksellä. Sopeutuminen EU-jäsenyyden tuomaan kansallisia markkinoita laajempaan kilpailu- ja markkinaympäristöön on pääosin tapahtunut keskittämällä ja tehostamalla elintarviketeollisuuden toimintaa kotimaassa. Samaan aikaan maataloustuotantoa on tehostettu kasvattamalla tilakokoa ja tuotantolaitoksia. Keskeinen kysymys on, riittävätkö nämä keinot tulevaisuudessa? Kuluneena vuonna korostui voimakkaasti elintarviketeollisuuden pyrkimys laajentua kansallisia markkinoita suuremmille Itämeren alueen markkinoille. Bioenergian voimakas esiintulo leimasi maataloustuotannosta ja osittain rehuhuollonkin näkymistä käytävää keskustelua. WTO-neuvottelut keskeytyivät näkemyseroihin elintarvikkeiden vapaakaupan ehdoista, mutta tätä keskeytymistä pidetään väliaikaisena. Elintarvikehuolto Päivittäistavarahuollon keskeisimpien logistiikkaoperaattoreiden auditoinnin ensimmäinen kierros saatiin tehtyä. Logistiikkaoperaattoreilla tarkoitetaan suurimpia peruselintarvikkeiden valmistajia ja jakelusta vastaavia kauppaketjuja. Auditoinnilla kartoitettiin operaattoreiden oman riskienhallintajärjestelmän pohjalta niiden valmiutta sietää erilaisista häiriötilanteita ja niitä varautumistoimenpiteitä, joilla ne pyrkivät turvaamaan oman toimintansa jatkuvuutta. Tähän liittyy myös ulkoistettujen tukipalvelujen saannin varmistaminen. Kartoitus osoittaa tarpeet ja antaa perusteet yrityskohtaista laajemmille varautumistoimenpiteille, joilla tuetaan huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten ja niiden muodostamien verkostojen edellytyksiä jatkaa toimintaansa normaaliajan vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Maatalouden tuotanto perustuu yhä suurempiin tuotantoyksiköihin. Seurauksena on uusia vaatimuksia maataloustuotantoon liittyvän logistiikan toimintavarmuudelle. Tämä tarkoittaa sekä maatalouden tuotantopanosten, kuten rehujen jakelulogistiikkaa että tuotteiden, kuten lihan ja maidon keräilylogistiikkaa. Näiden logistiikkojen häiriöalttiuden projektiluonteinen pohjakartoitus käynnistettiin. Tavoitteena on kehittää järjestelmä, jolla voidaan auditoida toimintavarmuutta myös erilaisissa häiriötilanteissa. Kuluneen vuoden aikana havaittiin monin tavoin puolustustaloudellisen suunnittelukunnan organisaatiouudistuksen hyödyt. Elintarvikehuoltosektorin perustaminen ja sitä kautta muodostettu yhteinen toimintakehikko alkutuotantopoolille, elintarviketeollisuuspoolille sekä kauppaja jakelupoolille on antanut hyvät edellytykset elintarvikehuollon kokonaisvarautumiselle. Terveydenhuolto Puolustustaloudellinen suunnittelukunta allekirjoitti loppuvuonna kaksi uutta yhteistyösopimusta, joilla perustettiin terveydenhuoltosektorille terveydenhuoltopooli ja vesihuoltopooli. Terveydenhuoltopoolille kuuluu välttämättömien lääkkeiden, terveydenhuollon tarvikkeiden ja laitteiden huoltovarmuus. Poolin tehtävä painottuu terveydenhuollon materiaalisten toimintaedellytysten varmistamiseen. Oleellinen osa varautumista on varmistaa logististen toimintojen jatkuvuus myös vakavissa normaaliolojen häiriötilanteissa kuten esimerkiksi pitkäkestoisten sähkönjakelu- ja tietoliikennehäiriöiden aikana. Pooli toimii kiinteässä yhteistyössä niiden poolien kanssa, joiden toiminta eräiltä osin liittyy terveydenhuoltoon kuten kemian pooli, muovi- ja kumipooli, metallipooli sekä vaatetuspooli. Vesihuoltopoolin varautumisvastuulla on vesi- ja jätevesihuollon valmiuksien 1 2 8

9 kehittäminen. Poolin perustaminen on saanut hyvin myönteisen vastaanoton sekä vesihuoltoon liittyvien monien viranomaisten että järjestöjen taholta. Poolin tärkeäksi tehtäväksi nähdäänkin eri tahojen yhteistyöorganisaationa toimiminen. Lintuinfluenssan uhka ajankohtaistuu aina keväisin. Huoltovarmuusmielessä sen mahdollinen pandemiaksi muuttuminen on kuitenkin ajankohtainen aihe ympäri vuoden. Se vaatii jatkuvaa hoitosuunnitelmaan liittyvän terveydenhuollon materiaalilogistiikan valmiuden ylläpitoa. Elinkeinoelämä, esimerkiksi päivittäistavarakauppa, on laatinut ja antanut erittäin perusteelliset varautumisohjeet omille toimijoilleen lintuinfluenssa- ja pandemiatilanteita varten. 1. Kuvassa pöydän ääressä vasemmalta puheenjohtaja Karl-Gustav Björkell (VVY), PTS:n puheenjohtaja vuorineuvos Jaakko Rauramo ja yhteiskuntatekniikan päällikkö Jussi Kauppi (Kuntaliitto). Seisomassa vasemmalta apulaisjohtaja Mika Rontu (VVY), vesihallintoneuvos Jaakko Sierla (MMM), poolin valmiuspäällikkö ja sihteeri Riku Vahala (VVY), apulaisjohtaja Hannes Kulmala ja ylijohtaja Mika Purhonen (HVK). 2. Kuvassa eturivissä vasemmalta ylijohtaja Mika Purhonen (HVK), PTS:n puheenjohtaja vuorineuvos Jaakko Rauramo, toimitusjohtaja Lauri A Laitinen (HUS), materiaalijohtaja Markku Laakso (HUS), toimitusjohtaja Jarmo Lehtonen (Lääketeollisuus ry) sekä toiminnanjohtaja Antti Vatanen (Sailab ry). Takarivissä poolin valmiuspäällikkö ja sihteeri Mervi Savolainen (HUS), valmiusasiamies Riku Juhola, PTS:n pääsihteeri osastopäällikkö Anssi Lindgren, PTS:n sihteeri erikoistutkija Axel Hagelstam ja apulaisjohtaja Hannes Kulmala (HVK). VAIKUTUS Suuri 3 Pieni YRITYKSEN RISKIENHALLINTA POHJANA HUOLTOVARMUUDEN RISKIENHALLINNALLE Omaan maahan kohdistuva aseellinen hyökkäys ja vastaavat uhat (valmiuslaki) Vakava maailmanmarkkinoiden häiriytyminen Normaaliolojen vakavat häiriötilanteet (esim. force majeure -tapahtumat ) Yrityksen toimintaan kohdistuvat normaalit riskit (esim. vakuutuksilla katettavat riskit) Pieni Suuri TODENNÄKÖISYYS ELINTARVIKEHUOLLON VARMUUS EDELLYTTÄÄ MONIEN TUKITOIMINTOJEN JATKUVUUDEN VARMUUTTA Rahajärjestelmä Kuljetusjärjestelmä Joukkoviestintä Elintarvikkeiden tuotanto- ja jakelujärjestelmä Tietojenkäsittelyjärjestelmä Tietoliikennejärjestelmä Energiajärjestelmä Vesihuolto 3. Käytännön kenttätyötä, eli Raision pöydän ympärillä tarkastellaan yhtiön valmiuksia turvata toimintojensa jatkuvuus erilaisissa häiriötilanteissa. Kuvassa oikealla Raision edustajina tekninen päällikkö Jari Sankari, kunnossapitopäällikkö Hannu Helala, huoltoteknikko Tapio Patron sekä tietohallinnon kehityspäällikkö Kimmo Huotari. Pöydän toisella puolella elintarviketeollisuuspoolin valmiuspäällikkö Viljo Holopainen ja HVK:n apulaisjohtaja Hannes Kulmala. 9

10 Energiahuolto-osasto Energiahuollon varmuus edellyttää polttoaineiden saatavuutta sekä riittävää tuotanto- ja jakelukapasitettia maassamme. Järjestelmän itsensä tuottama huoltovarmuus on vakiintumassa nykytasolle. Koko energiajärjestelmän sopeutumiskyky poikkeustilanteisiin on kuitenkin huononemassa samalla kun muut infrastruktuurijärjestelmät monimutkaistuvat. 10 Toimintaympäristön tila Yhteiskunnan perustoimintojen sekä elinkeinoelämän toimivuuden kannalta energia on keskeisessä asemassa. Lämmön ja sähkön häiriötön saanti kaikissa olosuhteissa on kansalaisten toimeentulon ja hyvinvoinnin kannalta ensiarvoisen tärkeää. Nykyisen energiahuoltomme lähtökohdat ovat jo useiden vuosien ajan olleet avoimet ja toimivat energiamarkkinat, normaaliolojen toimintatavat sekä toteutetut ja hyväksi koetut huoltovarmuusjärjestelyt. Energian toimitusvarmuus käsitteellä katetaan koko energian hankinta- ja toimitusketju loppukäyttäjälle asti, mikä käytännössä tarkoittaa polttoaineiden hankintaa, siirtoa, varastointia, lämmön ja sähkön tuotantoa sekä näiden siirtoa ja jakelua. Maamme pohjoisesta sijainnista sekä elinkeinorakenteen energiaintensiivisyydestä johtuen energian toimitusvarmuudelle asetetaan meillä normaalia suurempia odotuksia. Tämä tarkoittaa muun muassa kansainväliset sopimukset ylittäviä tuontipolttoaineiden varmuusvarastoja. Öljyn hinta huipussaan Öljyä tuottavien maiden tuotantokyky pystyi vain vaivoin tyydyttämään kysynnän, mikä nosti muun muassa raakaöljyn hinnan ennätystasolle kesällä Kansainvälisillä öljymarkkinoilla raakaöljyn hinta nousi elokuun alussa 78 USD:iin/barreli, mikä lienee kaikkien aikojen korkein noteeraus. Korkean hinnan vaikutusta kuitenkin vaimensi dollarin matalahko vaihtokurssi, joka oli noin 1,25 kertainen euroon nähden. Öljymarkkinoilla oli loppuvuonna varsin rauhallista, kun hintataso laski vähitellen. Lasku johtui mm. sään pysymisestä lauhana pohjoisen pallonpuoliskon öljylämmitysmarkkinoilla. Maakaasun uusi kulutushuppu saavutetaan Maakaasun käyttö Suomessa saavutti kaikkien aikojen ennätyksen helmikuun alussa, jolloin tehohuippu ylitti 8000 MW:n tehon. Vuoteen 2005 verrattuna kaasun käyttö kasvoi noin kahdeksalla prosentilla. Kasvu selittyy vuoden 2005 alkukesän metsäteollisuuden useiden viikkojen seisokilla sekä sähkön korkeahkolla hinnalla. Maakaasun tuonti kertomusvuonna oli noin 4,5 miljardia kuutiota. Maakaasuverkon siirtokapasiteettia varmistettiin mm. rakentamalla uutta rinnakkaisputkistoa 75 kilometriä. Maakaasuverkon toiminnassa ei esiintynyt mainittavia toimitushäiriöitä vuoden 2006 kuluessa. Energian toimitusvarmuus Vuoden 2006 lämpimän ja vähäsateisen kesän vuoksi turpeentuotannossa saavutettiin kaikkien aikojen tuotantoennätys. Energiaturvetta tuotettiin yli 38 miljoonaa kuutiometriä, mikä energiaksi laskettuna vastaa noin 35 TWh energiamäärää. Huoltovarmuuden turvaamisessa on kotimaisen polttoaineen hyödyntämisellä sähkön ja lämmön tuotannossa suuri merkitys. Ensimmäisen öljykriisin jälkeen maahamme on luotu merkittävä turveteollisuus turvaamaan kotimaisen energiaraaka-aineen saatavuutta ja vähentämään voimalaitospolttoaineiden tuontiriippuvuutta. Huoltovarmuuden kannalta nämä Yhteisiä ajatuksia (2007) tavoitteet ovat edelleen ajankohtaiset ja kannatettavat. Vaihtelevien sää- ja tuotanto-olosuhteiden varalta valmisteltiin kertomusvuonna polttoturpeen turvavarastolakia, joka loppuvuodesta saatettiin Eduskunnan käsiteltäväksi. Lakiesitysen valmistelussa Huoltovarmuuskeskus on ollut kiinteästi mukana. Yhteiskuntamme kannalta energiahuollon turvaaminen edellyttää riittävää tuotanto- ja siirtokapasiteettia maassamme. Tilanne, jossa tuotannon ja kulutuksen tasapaino on uhattuna, ei ole hyväksyttävä. Sähkömarkkinoiden toimivuuden ja uskottavuuden parantamiseksi on sekä tuotantoettä tuontikapasiteettitietojen läpinäkyvyyttä syytä lisätä nykyisestä. Sähkömarkkinoiden tuotantokapasiteetin riittävyyden kuin myös sähkön jakeluyhtiöiden häiriötilanteisiin varautumisen seuraaminen on siten vain entisestään korostunut. Lähivuosina energiaratkaisuja tehtäessä on tärkeää varmistaa, että kotimaisia polttoaineita (kuten turvetta) ja sähkön tuotantokapasiteettia on riittävästi käytettävissä myös rakenteilla olevan ydinvoimalaitoksen valmistumista edeltävinä talvikausina. Energian huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että muun muassa nykyinen turvetta ja kivihiiltä käyttävä sähkön tuotantokapasiteetti pidetään edelleen käyttökunnossa eikä turpeen asemaa huonone

11 nykyisestä. Tätä tukee osaltaan muun muassa nykyinen kivihiilen velvoitevarastointimenettely sekä ehdotettu turpeen turvavarastointimenettely. Vesivoiman asema ja merkitys nykyisessä voimantuotantojärjestelmässä on erittäin tärkeä ja tulee vain korostumaan päästöttömänä sähkön tuotantomuotona sekä hyvän säätöominaisuutensa ja reagointinopeutensa ansiosta. Kulunut vuosi oli energian toimitusvarmuuden kannalta vielä kohtuullinen, vaikka alkuvuoden kovista pakkasista johtuen sähkön kulutuksen tuntiteho nousi tasoon MW, mikä ylitti kotimaisen tuotantokapasiteetin lähes MW:lla kyseisen huippukulutustunnin aikana. Myöhemmin omaa tuotantokapasiteettia käynnistyi lisää, ja suurin tuotannon tuntiteho oli MW. Vuoden aikana lumiolosuhteet aiheuttivat vahinkoja verkkoyhtiöille siinä määrin, että vakiokorvauksia jouduttiin maksamaan kuluttajille. Vesimäärä pohjoismaisissa altaissa heikkeni kesän ja alkusyksyn kuluessa huolestuttavan alhaiseksi. Loppuvuoden erittäin runsaista sateista johtuen varastomäärä altaissa palautui kutakuinkin keskimääräiselle tasolle. Vesitilanteesta johtuen oli pörssisähkön hintataso loppukesästä ja alkusyksystä korkea. Myös vuoden 2005 alusta alkanut päästöoikeuskauppa vaikutti pörssisähkön hintaan korottavasti. Suurin osa sähkön loppukäyttäjän kokemista katkoksista aiheutuu avojohdoiksi rakennetuissa jakeluverkoissa, joita on varsinkin maaseudulla. Katkoksia aiheuttavat muun muassa myrskyt, ukkoset sekä johdoille ja reunuspuille kertyvä lumikuorma. Sähkönjakelun asiakkaiden keskimääräinen vuotuinen sähkötön aika on kuitenkin viimeisen 20 vuoden aikana pienentynyt. Myönteisestä kehityksestä huolimatta yhteiskunnassa tulee aina varautua sähköntoimituksen keskeytyksiin, sillä kaikista inhimillisistä virheistä sekä teknisiin järjestelmiin aina kuuluvista vikamahdollisuuksista ja poikkeuksellisista sääolosuhteista ei koskaan päästä täysin eroon. Yhteiskunta on tullut entistä riippuvaisemmaksi sähköstä ja sen häiriöttömästä saannista, minkä seurauksena kuluttajille sähkökatkoksista aiheutuneet kustannukset ovat kasvaneet. Myös tiedotusvälineiden kynnys tiedottaa edellä mainituista keskeytyksistä saattaa olla madaltunut. Tämän lisäksi käyttäjillä, verkkoyhtiöillä, viranomaisilla ja yhteiskunnan päättäjillä voi kullakin olla erilainen näkemys sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi tarvittavien investointien toteuttamisesta ja kustannuksista. Kertomusvuoden aikana valmistuneen raportin mukaan verkonhaltijat tulisi velvoittaa laatimaan varautumissuunnitelma suurhäiriöiden, kuten myrskyjen varalle. Lisäksi valtiovallan tulisi määritellä sähkönjakeluverkkojen toimitusvarmuudelle yleinen tavoitetaso. Näihin esityksiin päätyi kauppa- ja teollisuusministeriön asettama työryhmä, joka selvitti keinoja sähkön jakeluhäiriöiden vähentämiseksi. Kansainvälisistä sopimuksista ja velvoitteista johtuen öljyn varastointisopimusten valmistelua jatkettiin Suomen ja eräiden EU jäsenmaiden kesken. Nestemäisten polttoaineiden kierrätys Valtion varmuusvarastoissa olevien öljytuotteiden kierrätys jäi suunniteltua vähäisemmäksi muun muassa huoltovarmuuden kannalta keskeisten öljytuotteiden hintasuhteista johtuen. Pienimuotoista öljytuotemyyntiä kuitenkin toteutettiin laitteistojen toimivuuden testaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Varastojen hoitoon ja vuokriin käytettiin varoja noin 4,5 miljoonaa euroa, mikä alitti suunnitellun tason. Energian huoltovarmuus vuonna 2006 Energiajärjestelmämme huoltovarmuutta voidaan muutamista alueellisista sähkökatkoksista huolimatta pitää tyydyttävänä. Järjestelmän itsensä tuottama huoltovarmuus on vakiintumassa nykytasolle. Sähköntuotannon ja tarvittavan siirtokapasiteetin osalta Suomen on kuitenkin syytä aktiivisesti toimia yhteisen pohjoismaisen markkinaperusteisen järjestelmän edelleen kehittämiseksi. Huoltovarmuuskeskus ei lausunnossaan puoltanut ns. Venäjän merikaapelin rakentamista, koska uskomme sen hidastavan kotimaisen voimantuotannon rakentamista ja nopeuttavan vanhenemassa olevan kapasiteetin markkinoilta poistumista. Valtiovallan toimin turvataan lailla (1082/2006) eräiden poistumisuhan alla olevien tehoreservien käytettävyyttä huippukuormituksen aikana. Lisääntyneen kulutuksen myötä vapaana oleva tuotantokapasiteetti, polttoaineiden varastot, polttoaineiden vapaa kuljetuskapasiteetti sekä energian käytön säästöpotentiaali ovat kaikki vähentyneet. Koko energiajärjestelmän sopeutumiskyky poikkeustilanteisiin on huononemassa samalla kun muu infrastruktuuri, kuten esimerkiksi erilaiset tiedonsiirtojärjestelmät, monimutkaistuvat. Toisaalta IEA:n ja EU:n puitteissa tapahtuvat huoltovarmuusjärjestelyt tukevat energiahuoltomme varautumista. Kansainvälinen yhteistyö EU:ssa energia-asioiden painoarvo näyttää lisääntyvän vuosi vuodelta. Syitä tähän ovat ainakin maakaasun ja raakaöljyn tuontiriippuvuuden kasvaminen sekä ennakoitu ilmastomuutos, jonka vääjäämättömyydestä tuntuu vallitsevan varsin laaja yksimielisyys. Vakiintunut pohjoismainen valmiussuunnittelun yhteistyö jatkuu uuden yhteistyösopimuksen puitteissa NordBER nimen alla työryhmissä ja yhteisissä harjoituksissa Raakaöljyn hinnankehitys /tynnyri 30 Tammi Maalis Touko Heinä Syys Marras Keskiarvo 2006 Vesivoiman tuotanto ja elspotin hinta Pohjoismaissa Lähde: Nordpool Vesivoiman tuotanto (TWh) Spot-hinta (NOK/MWh) 11

12 Infrastruktuuriosasto Ict-alan haasteellisia kehityspiirteitä oli mobiilipalveluiden kasvu sekä toimintojen ja palveluiden konvergenssi. 24/7- toimintamalli ja kasvava riippuvuus monitoimittajaympäristöstä asettavat vaateita järjestelmien hallittavuudelle. Toimittajamarkkinoilla tapahtuneet muutokset ovat johtaneet toimintojen siirtämiseen edullisempiin tuotantomaihin. Laaja-alaisen tietoturvan merkitys yhteiskunnan kriittisten järjestelmien osalta on edelleen kasvanut. me siirrytään , myönnettiin useita maanpäällisiä verkkolupia. ICT-alan nopea muutosvauhti asettaa haasteita kansalliselle huoltovarmuudelle. Muutosilmiöitä vahvistavat yhtäältä yritysten rakenteissa ja toimintavaoissa tapahtuvat muutokset sekä toisaalta käynnistynyt teknologiamurros (konvergenssi, mobiilisuus, All-IP -teknologia). Tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan konsolidaatiokehitys jatkui ja markkinat keskittyvät muutamalle globaalisti toimivalle suuryritykselle. Monikansallisten toimijoiden lisääntynyt tarve siirtää valmistusta ja myös osaamista halvemman työvoiman maihin ovat kaventaneet kotimaista tuotantopohjaa. Myös finanssialalla tapahtui huomattavia pohjoismaisia yritysjärjestelyjä. Hallitus hyväksyi syksyllä ihmisläheisyyttä korostavan Suomen tietoyhteiskuntastrategian, jonka painopistealueita ovat mm. tietoyhteiskunnan haavoittuvuuteen liittyvien riskien kartoittaminen, tietoverkkojen käytettävyys sekä muun kriittisen infrastruktuurin määrittely ja varmistaminen. Vuoden 2006 aikana tietoturvaloukkausten tavoitteena oli edellisvuoden tapaan taloudellisen hyödyn saavuttaminen käyttämällä hyväksi sähköisten asiointipalvelujen käyttäjien henkilö- ja maksuvälinetietoja. Uutena ilmiönä yleistyivät vakoiluohjelmien levittäminen murrettuihin tietokoneisiin ja käyttäjätietojen kaappaaminen niiden avulla sivullisille. Suomessa tapaukset olivat kuitenkin harvinaisia. Suomen järjestämiin kansainvälisiin kokouksiin liittyviä erityisiä tietoturvallisuuteen liittyviä tapauksia ei myöskään havaittu. 12 Muuttuva tietoinfrastruktuuri ICT-alan suhdannenäkymät paranivat kuluneen vuoden aikana. Tähän vaikuttivat 3G-pakettien kauppa ja uusien mobiilien datapalveluiden lisääntyminen. Kolme teleyritystä on avannut kolmannen sukupolven UMTS-matkaviestiverkon kaupalliseen käyttöön. Laajakaistayhteyksien Kohti parempaa (2005) kasvu jatkui ripeänä, ja varsinkin langattomien WIMAX-verkkojen rakentaminen pääsi vauhtiin. Elektroniikkateollisuuden tuotanto ja vienti jatkoivat kasvuaan vuonna Myös tietojenkäsittelypalveluiden markkinat kasvoivat ja erityisesti ohjelmistoinvestoinnit kiihtyivät. Digitaaliselle televisiotoiminnalle, johon maassam- Vireää toimintaa tietoyhteiskuntasektorilla Tietoverkko-, tietotekniikka- ja elektroniikkapooli järjestivät yhteisseminaarin, jossa käsiteltiin monivaiheisen Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla -projektin (SOPIVA) tuloksia. Ensimmäisessä vaiheessa tunnistettiin tietoyhteiskunnan kriittiset infrastruktuurijärjestelmät ja palvelut, josta julkaistiin selvitysraportti. Toisessa vaiheessa laadittiin järjestelmien ja palveluiden toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyvien verkostojen kuvaus. Projektin kolmas ja neljäs vaihe jatkuvat vuoden 2007 loppuun saakka. Lisäksi tietoverkkopooli osallistui VTT:n toteuttamaan yhteis-

13 HVK:n ja Suomen Erillisverkkojen edustajat 2V-verkon keskusta tarkastamassa. projektiin IP-verkkojen luotettavuuden arviointimenetelmät (IPLU). Aluepooli jatkoi laajaa koulutustoimintaansa eri puolilla maata. Se käynnisti myös sähkö- ja teleyhtiöiden alueellisen yhteistoiminnan järjestämistä koskevan projektin jatkotoimenpiteenä tietoverkkoja voimatalouspoolin yhdessä tekemälle perusselvitykselle Viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen keskinäiset riippuvuudet. Graafisessa poolissa valmistui selvitys graafisen alan tuotannon energian saannista ja varajärjestelmistä. Elektroniikkapooli järjesti uusien valmiuspäälliköiden koulutustilaisuuden. Joukkoviestintäpooli uudisti valmiusohjeen 1/2001 Sähköisen viestinnän varautuminen ja toiminta poikkeusoloissa. Laajan tietojärjestelmäalan yhteisharjoituksen, TIETO 2007, valmistelut käynnistettiin pääesikunnan ja LVM:n kanssa. Vakuutusalan pooli järjesti uuden varautumisohjeen soveltamisesta kaksi koulutus- ja informaatiotilaisuutta vakuutusalan toimijoille. Vakuutusalan pooli suoritti myös kyselyn kaikille vakuutusalan toimijoille odotettavissa olevista varautumiskustannusten korvaushakemuksista. Rahoitushuoltopooli järjesti seminaarin PATO2005 -harjoituksen jatkotoimenpiteistä alan kriisivalmiuden parantamiseksi sekä yhteiskokouksen vakuutusalan poolin kanssa. Poikkeusolojen vakuutustakuutoimikunnan aktiivinen toiminta johti hallituksen esitykseen laiksi poikkeusolojen vakuutustakuusta. Tiedottamista jatkettiin julkaisemalla Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuilla selvityksiä ja raportteja. Tietoturvaseminaareissa pidettiin esitelmiä kriittisen infrastruktuurin varmistamisesta. Huoltovarmuusindikaattoreiden ja kriisivalmiusraportoinnin rakenteiden uudistamista jatkettiin. Osastolla kehitettyä keskinäisriippuvuuksiin perustuvaa riskianalyysityökalua sovellettiin mm. SOPIVA-projektissa. Infrastruktuuriosasto osallistui valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) ja kansallisen tietoturvallisuusasioiden neuvottelukunnan toimintaan. Naton siviilivalmiusorganisaatioon kuuluvan tietoliikennekomitean (CCPC) työskentelyyn osallistuttiin edelleen aktiivisesti. Uusia varautumiskohteita Yhteiskunnan kriittisen tietoteknisen infrastruktuurin suojaamista (CIIP) tehostettiin ja laajennettiin uusille aloille. Viestintäviraston kanssa tehtiin sopimus CERTtietoturvapalvelujen laajentamisesta ja hankkimisesta keskeisten PTS:n ja kriittisen infrastruktuurin toimijoiden käyttöön. Toiminta käynnistyi vuoden 2007 alussa. HuoltovarmuusDatan uusi palvelinkeskus valmistui ja vastaanotettiin lokakuussa. Palvelinkeskuksen toiminnan käynnistämiseen liittyvät järjestlyt ja palveluiden tuotteistaminen toteutettiin. Palvelinkeskusta markkinoitiin eri tilaisuuksissa ja neuvottelut palveluiden tuottamisesta useille kriittisiä tietojärjestelmiä käyttäville organisaatioille aloitettiin. Ensimmäiset asiakassopimukset syntyivät vuoden 2007 puolella. Valtion tietotekniikan varakeskus (VAVK) jatkoi asiakkaiden varajärjestelmien käyttöönottovalmiuden ylläpitoa. Uusia asiakkaita saatiin suojakopiopalveluiden piiriin. Myös palvelinhotellitoiminta laajeni edellisvuoteen verrattuna kpl Laajakaistaliittymät Valtakunnallisen puhelinliikenteen varaverkon (2V) turvatasoa nostettiin ja käytön laajentamista muiden turvallisuuskriittisten viestiverkkojen varmentamiseen jatkettiin. Verkon toimintavarmuutta auditoitiin tarkastuksin ja koesoitoin. Uutena alueena ryhdyttiin tukemaan viranomaisradioverkko VIRVEn huoltovarmuuden kehittämistä. Keskeisimmillä tukiasemilla ja verkon siirtoteiden solmupisteissä käynnistettiin varavoimainvestoinnit katkeamattoman sähkönsyötön varmistamiseksi pitkäkestoisten häiriötilanteiden varalle. Hätätiedotteiden välitysjärjestelmää (VIRVA) kehitettiin tekemällä päätös järjestelmän käyttöönotosta digitaalisessa televisiossa elokuun 2007 loppuun mennessä. Radion välityksellä toimivaa hätätiedotejärjestelmää kehitettiin hankkimalla tarvittavat välityslaitteet uusille kaupallisille radioasemille ja jatkamalla kuuluvuustestauksia. Digitaalisten televisiolähetysten varmistamiseksi tehtiin päätös uusien varalähettimien hankinnasta. Valtakunnallisesti tärkeiden laitetilojen EMP/HPM-suojauksen tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisuista käynnistettiin selvitystyö. Yhdessä Säteilyturvakeskuksen kanssa jatkettiin suunnitellusti ulkoisen säteilyn valvontaverkon rakentamista Etelä-Suomen hätäkeskusalueilla. Ensimmäiset finanssisektorin varmistamishankkeita koskevat rahoituspäätökset tehtiin ja hankkeet käynnistettiin

14 Teollisuustuotanto- ja logistiikkaosasto Kansainvälisen verkostoitumisen haasteet näkyvät erityisesti kuljetusten ja teollisuuden toimialoilla. Rakennusalalla kehitettiin varautumisjärjestelmän sopimusmalleja. Elämäntaito Suunnitteluorganisaation toiminta vakiintui Osaston vastuualueeseen kuuluvat suunnitteluelimet toimivat edellisenä vuonna tehtyjen uudistusten mukaisesti. Ainoa muutos oli kuljetuslogistiikkasektoriin kuuluvan maakuljetuspoolin huolto-osaston perustaminen raskaan kuljetuskaluston varaosahuollon kehittämiseksi. Kuljetuslogistiikkasektorin valmistelema ohje merenkulkualan varautumisesta vahvistettiin. Ohjeessa määritellään eri viranomaisten ja yhteistoimintatahojen toimenpiteet varautumisessa poikkeusoloihin sekä muihin turvallisuustilanteisiin. Suomen lippua käyttävän tonniston toimintaedellytyksiin kiinnitettiin erityistä huomiota, ja merenkulun huoltovarmuuden tilaa seurattiin yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön sekä sektorin vesikuljetuspoolin kanssa. Merenkulun osaaminen ja tietotaito on pyrittävä säilyttämään suomalaisissa käsissä elinkeinopoliittisin toimenpitein. Suomalainen tonnisto vanhenee, ja sen keski-ikä on lähes kaksinkertainen eurooppalaisen tonniston ikään verrattuna. Kuljetus06 -harjoitus pidettiin lokakuussa VR-Yhtymän tiloissa. Harjoituksen tavoitteena oli selvittää kuljetuslogistiikkasektorin vaikuttamismahdollisuuksia ja vastuukysymyksiä erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa maakuljetuspoolin näkökulmasta. Painopiste oli yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen tarvittavissa kotimaan kuljetuksissa, jotka ovat osa logistista ketjua. Maakuljetuspoolin marraskuussa järjestetyn valmiusseminaarin teemana oli poolien välinen yhteistoiminta verkottuneessa yhteiskunnassa kuljetuslogistiikan turvaamiseksi. Kriisiajan tiekuljetusten tietohallintoja viestintäjärjestelmää (Pooleri) kehitettiin ja siihen liitettiin puolustusvoimien vastaava varausjärjestelmä. Tietokanta käsittää myös maarakennusalan työkoneet. Logistiikan huoltovarmuuden varmistamiseksi ja kehittämiseksi käynnistettiin tutkimusprojekti, joka on jatkoa kertomusvuonna valmistuneelle Huoltovarmuuden turvaamiseen tähtäävä logistisen järjestelmän riskianalyysimenetelmä -projektille. Tavoitteena on analysoida logistiseen järjestelmään vaikuttavia uhkia ja riskejä viime vuonna uudistetun yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian mukaisesti sekä kartoittaa keinoja, joilla häiriöitä voidaan ehkäistä, minimoida tai hallita. Lisäksi toteutettiin projekti, jossa selvitettiin satamien kulje- 14

15 Kemian pooli sekä muovi- ja kumipooli järjestivät yhteisen valmiusseminaarin, jonka tarkoituksena oli tehostaa poolien ja yritysten valmiutta kohdata uusia uhkia. Poolin valmiuspäällikkö Petri Ahola-Luttila johdatti osallistujat päivän teemoihin, jotka olivat teollisuusvakoilu, terrorismin torjunta sekä lintuinfluenssan mahdollisesti aiheuttamaan pandemiaan varautuminen. Kotimaisten alusten osuus meritse tapahtuvasta tuonnista ja viennistä tusjärjestelmiin liittyvien tietojärjestelmien siirrettävyyttä. Osaston toimialaan kuuluville teollisuuspooleille järjestettiin toukokuussa yhteinen kokous. Pääaiheina oli valmiussuunnittelun välineiden kehittäminen (Vasu), poolien huoltovarmuuden tilaa kuvaavien indikaattorien ottaminen käyttöön ja poolien ylläpitämän yritysten tärkeysluokitusjärjestelmän uudistaminen. Käytössä olevan Vasun on todettu olevan teknisesti hankala ja keskittyvän liiaksi varautumiseen ankariin kriiseihin. Kertomusvuonna aloitettiinkin uuden sovelluksen kehittäminen. Poolit määrittelivät huoltovarmuuden kannalta kriittiset yritykset valtioneuvoston vahvistamien huoltovarmuuden tavoitteiden ja toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten mukaisesti. Teollisuuden ja kuljetuslogistiikka-alan valmiuspäälliköiden sekä avainhenkilöiden harjoitus- ja koulutustilaisuuksia järjestettiin 20 kappaletta ja niihin osallistui 730 henkilöä. Rakennuspoolin alueellisissa valmiusharjoituksissa oli erityisesti esillä rakennusurakoitsijoiden ja viranomaisten kriisiajan yhteistyö. Varautumissopimusjärjestelmän ja siihen liittyvien sopimusmallien kehittämistä jatkettiin. Kansainvälinen toiminta painottui Nato-yhteistyöhön ja Pohjoismaihin PfP-ohjelman puitteissa osallistuttiin Naton teollisuuskomitean ja sen työryhmien sekä kolmen kuljetuskomitean toimintaan. Teollisuuskomitea järjesti kaksipäiväisen seminaarin, jossa pääaiheina olivat NBCR-uhat ja kriittisen teollisuusinfrastruktuurin turvaaminen. Pohjoismaista yhteistyötä kuljetusten valmiussuunnittelussa (Nordiskt möte om transportsberedskap) jatkettiin Norjan isännyydessä. Painopisteenä oli terrorismin kuljetuksille aiheuttamat uhat. Lisäksi selvitettiin mahdollisuutta liittyä Hollannin Eindhovenissa toimivaan laivapankkijärjestelyyn. Tällä hetkellä siihen kuuluu 10 valtiota ja viidelle on esitetty kutsu. Järjestely pohjautuu Naton konseptiin, mutta ei ole sille alisteinen. Myöhemmin se kattaa kaikki kuljetusmuodot. Puolustusvälinetuotantoa turvattiin sopimusten mukaisesti Kotimaisten hankintojen niukkuus antaa haasteita puolustusvälineteollisuuden kilpailukyvylle. Puolustusvälinetuotannon kannalta tärkeän tuotantokapasiteetin tilannetta seurattiin ja puolustusvoimien kriisiajan tarpeita turvattiin eri toimenpitein. Raskaan ampumatarviketuotannon turvaava lataamohanke eteni lähes aikataulun mukaisesti, ja raaka-ainehankintoja sekä niiden kierrättämisiä toteutettiin. Vuoden aikana selvitettiin erilaisia yhteistyö- ja kumppanuusmahdollisuuksia ampumatarvikkeiden ja räjähteiden elinjakson hallintaan. Varmuusvarastointia sopeutettiin uusien uhkakuvien mukaisesti ja yritysten turvavarastosopimuksia jatkettiin. Teollisuuden raaka-ainehuoltoon varattujen materiaalien varastomääriä ja nimikkeitä tarkistettiin yhdessä teollisuuden ja puolustusvoimien asiantuntijoiden kanssa ottaen huomioon tuotannossa tapahtuneet muutokset. Kertomusvuonna tehtiin erityisesti metalliteollisuuden raaka-aineiden kierrätykseen liittyviä kauppatoimia. Käytöstä poistuvista raaka-aineista ja materiaaleista luovuttiin suunnitellusti. Varastoja tarkastettiin vakiintuneeseen tapaan. HVK:n ja Suomen Punaisen Ristin välisen ns. hätäaputuotteiden varastosopimuksen mukaisesti kierrätettiin varastoituja tuotteita ,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 % Tuonnista % Viennistä % Yhteensä Suomen kauppalaivaston tonniston kehitys Metallihintojen keskiarvot USD/kg Alumiini Nikkeli Kupari Sinkki Lyijy Ferrokromi Ruostumaton teräs (EURO)/kg < 35,0 15

16 Hallinto-osasto Hallinto ja henkilöstö Henkilöstön määrä oli vuoden päättyessä 29, joka on ollut suunnilleen samalla tasolla laitoksen koko olemassaolon ajan. Keski-ikä oli 51,13 ja mediaani 53 vuotta. Koulutusjakauma oli seuraava: - akateeminen 70 % - ammattikorkeakoulu 10 % - keskiaste 17 % - perusaste 3 % Lähivuosina on odotettavissa vaihtuvuuden nopea kasvu eläkkeelle siirtymisten johdosta. Vaihtuvuus painottuu laitoksen johtoon. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan toimielimissä tehdään merkittävä työpanos huoltovarmuuden hyväksi. Työpanoksen määrä on arvioitu henkilövuodeksi. Kuudessa poolissa on päätoimiseksi katsottava valmiussihteeri tai valmiuspäällikkö. Tietohallinto Tietohallintoa ja tietoturvallisuutta kehitettiin tietohallintopolitiikan ja -strategian sekä tietoturvapolitiikan ja -strategian mukaisesti. Tietohallinnon ohjausryhmä kokoontui 5 kertaa vuoden aikana. Painopisteenä on ollut tietoturvallisuuden kehittäminen ja tietoturvallisten toimintaratkaisujen käyttöönotto. PTS:n organisaatiolle tarkoitettu extranet-palvelusivusto otettiin käyttöön. Varautumissuunnittelun tietojärjestelmän Vasun korvaavan uuden sovelluksen suunnittelu- ja määrittelytyö käynnistettiin. Viestintä Huoltovarmuuskeskuksen viestintä suunnataan ensisijaisesti huoltovarmuustoiminnassa mukana oleville. Internet-sivuston avulla tavoitamme sekä ns. suuren yleisön että omat keskeiset kontaktiryhmämme. Julkaisuista tiedottaminen sekä niiden ja koulutusaineiston jakaminen voidaan hoitaa helposti ja nopeasti sivuston kautta. Sidosryhmälehtemme Varmuuden vuoksi ilmestyi kaksi kertaa vuoden aikana. Viesti (2007) 16

17 Hedelmällinen (2007) 17

18 Huoltovarmuuskeskuksen tulosyksiköt Huoltovarmuuskeskuksessa toimii viisi yksikköä. Neljä näistä eli perushuolto-osasto, teollisuus- ja logistiikkaosasto, energiahuolto-osasto ja infrastruktuuriosasto osallistuvat oman erikoisalansa huoltovarmuuden kehittämiseen ja vastaavat mm. tähän kuuluvista kauppatoimista. Hallinto-osasto hoitaa yleishallintoa ja tuottaa muiden osastojen tarvitsemia tukitoimia. Huoltovarmuuskeskuksen päällikkönä on ylijohtaja. Hän vastaa keskuksen johdosta ja toiminnan kehittämisestä siten, että laitos toimii taloudellisesti ja tehokkaasti. Ylijohtaja myös ylläpitää yhteyksiä muihin viranomaisiin ja elinkeinoelämään sekä vastaa kansainvälisen yhteistyön järjestämisestä ja tietohallinnosta. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ Huoltovarmuuskeskuksen johtokunta Ylijohtaja Hallinto-osasto yleissuunnittelu laki- ja talousasiat PTS:n hallinto tietohallinto tiedotus Perushuolto- Teollisuustuotanto- Energiahuolto- Infrastruktuuriosasto ja logistiikkaosasto osasto osasto elintarvikehuolto teollisuustuotanto energiahuolto tekniset järjestelmät terveydenhuolto kuljetukset pankki- ja vakuutustoiminta yhdyskuntapalvelut rakentaminen elektroniikkateollisuus graafinen teollisuus Kuuhullut (2007) 18

19 Johtokunta Huoltovarmuuskeskuksen ylin päätösvalta kuuluu johtokunnalle, jonka valtioneuvosto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunnassa on 12 jäsentä ja he edustavat huoltovarmuuden kannalta keskeisimpiä hallinnonaloja sekä elinkeinoelämää. Johtokunnan määräys päättyy vuoden 2007 lopussa. Johtokunta vahvistaa toiminta- ja taloussuunnitelman ja työjärjestyksen sekä muut yleiset ohjeet, laatii Huoltovarmuuskeskuksen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, hinnoittelee Huoltovarmuuskeskuksen suoritteet ja määrää tilinpidon hoitamisesta sekä muutoinkin ohjaa ja valvoo laitoksen toimintaa. Johtokunnan työvaliokunta päättää valtion varmuusvarastointiin liittyvistä kauppatoimista ja muista taloudellisista sitoumuksista. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 5 kertaa ja työvaliokunta 10 kertaa. Ajatussikermä (2007) Huoltovarmuuskeskuksen johtokunta Huoltovarmuuskeskuksen johtokunnan työvaliokunta Puheenjohtaja Apulaisosastopäällikkö Henrik Räihä Kauppa- ja teollisuusministeriö Varapuheenjohtaja Alivaltiosihteeri Juhani Turunen Valtiovarainministeriö Muut jäsenet Pääjohtaja Rauni Hagman Viestintävirasto Varatoimitusjohtaja Pekka Huttula Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry Neuvotteleva virkamies Päivi Janka Kauppa- ja teollisuusministeriö Johtaja Jaakko Kekoni Pohjois-Savon TE-keskus Ylijohtaja Eero Lavonen Puolustusministeriö Pääkonsuli Eija Malmivirta Apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen Sosiaali- ja terveysministeriö Yksikön päällikkö Ilkka Saarinen Ulkoasiainministeriö Maatalousneuvos Taina Vesanto Maa- ja metsätalousministeriö Johtaja Jukka Veteläsuo Elisa Oyj Puheenjohtaja Apulaisosastopäällikkö Henrik Räihä Kauppa- ja teollisuusministeriö Varapuheenjohtaja Alivaltiosihteeri Juhani Turunen Valtiovarainministeriö Muut jäsenet Pääjohtaja Rauni Hagman Viestintävirasto Neuvotteleva virkamies Päivi Janka Kauppa- ja teollisuusministeriö Ylijohtaja Eero Lavonen Puolustusministeriö Maatalousneuvos Taina Vesanto Maa- ja metsätalousministeriö Sihteeri Hallintojohtaja Asko Harjula Huoltovarmuuskeskus Sihteeri Hallintojohtaja Asko Harjula Huoltovarmuuskeskus 19

20 Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 2006 Puolustustaloudelliseen suunnittelukuntaan (PTS) kuuluivat käytännön toimintaa johtava keskusjaosto ja sen alaiset viisi sektoria sekä elinkeinoelämän varautumisesta vastaavat 24 poolia. Elinkeinoelämän varautuminen perustuu vapaaehtoisuuteen, sillä valmiuslain (1080/91) varautumisvelvoite koskee vain valtion ja kuntien viranomaisia, valtion liikelaitoksia ja kunnallisia itsenäisiä laitoksia. Elinkeinoelämälle korvataan sopimusten perusteella osa varautumisesta aiheutuneista kustannuksista. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan menot on Huoltovarmuuskeskuksen perustamisesta lähtien rahoitettu sen tulo- ja menoarvion kautta. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan toiminta PTS:n toimikausi vaihtui , jolloin valtioneuvoston nelivuotiskaudeksi nimittämä uusi suunnittelukunta aloitti toimintansa. Nykyiseen suunnittelukuntaan kuuluu 67 jäsentä. Suunnittelukunta kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. Toukokuun kokouksessa käsiteltiin laajasti energia-alan huoltovarmuutta, josta alusti ylijohtaja Taisto Turunen KTM:stä, toimitusjohtaja Timo Rajala Pohjolan Voima Oy:sta ja johtaja Mikko Rintamäki Outokumpu Oy:stä. Joulukuun kokouksessa pääaiheena oli taloudellisen puolustusvalmiuden kehittämistoimikunnan mietintö, jonka esitteli toimikunnan puheenjohtaja, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Kari Jalas. Mietintö sisältää ehdotuksen hallituksen esitykseksi taloudellista puolustusvalmiutta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. PTS:n ja Huoltovarmuuskeskuksen päätöksentekoelimet ehdotetaan sulautettaviksi uudeksi huoltovarmuusorganisaatioksi muuttamalla huoltovarmuuden turvaamiseksi annettua lakia ja kumoamalla PTS:stä jo vuonna 1960 annettu laki ja asetus. Ehdotuksessa ylimpänä tasona on valtioneuvoston enintään neljäksi vuodeksi nimeämä Huoltovarmuusneuvosto. Huoltovarmuusneuvoston puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä edustaisi elinkeinoelämää. Suunnittelukauden alussa uudistetut PTS:n sektorit ja poolit säilyvät yhteistoimintaeliminä nykyisellään. Toimikunta esitti, että seuraavaan hallitusohjelmaan otetaan maininta huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain uudistamisesta. Ehdotuksen olisi luontevaa tulla voimaan sitten, kun nykyisen PTS:n toimikausi päättyy Molemmissa suunnittelukunnan kokouksissa kuultiin sektorien puheenjohtajien katsaukset uuden organisaation toiminnan käynnistymisestä ja toiminnan painopisteistä. PUOLUSTUSTALOUDELLISEN SUUNNITTELUKUNNAN ORGANISAATIO Huoltovarmuuskriittiset yritykset Elintarvikehuoltosektori alkutuotantopooli elintarviketeollisuuspooli kauppa- ja jakelupooli Energiahuoltosektori voimatalouspooli: aluetoimikunnat öljypooli Yleinen valmiussuunnittelu, koulutustoiminta ja tutkimusten rahoittaminen PTS:n toimielimissä jatkettiin tulosohjaukseen perustuvaa varautumistoimintaa. Toimipaikkojen valmiussuunnitteluohjelmaan (Vasu) perustuvaa yritysten varautumissuunnittelua jatkettiin tärkeimpien poolien huoltovarmuuden kannalta kriittisissä yrityksissä ja järjestelmään perehdyttämiseksi järjestettiin koulutustilaisuuksia. Tietojärjestelmäalan yrityksissä sovellettiin tiedonkäsittelyalan valmiussuunnitteluun tarkoitettua TietoVasua. Teollisuuspoolien aloitteesta ryhdyttiin suunnittelemaan uutta, nykyisiin uhkakuviin ja toimintaympäristöön paremmin soveltuvaa, jatkuvuussuunnitteluun tarkoitettua sovellusta. Määrittelytyö aloitettiin alkuvuonna. Yrityskohtaisen valmiussuunnittelun kehittämiseksi määriteltiin huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten määritysperusteet, joiden pohjalta poolit tarkistivat toimialoillaan valmiussuunnittelun kohdentamisen nykyisten huoltovarmuuden tavoitteiden mukaisesti. Erilaisia valmiussuunnittelu- ja koulutustilaisuuksia järjestettiin 57 kappaletta, ja niihin osallistui noin 1620 henkilöä hallin- Huoltovarmuuskriittiset yritykset Tietoyhteiskuntasektori elektroniikkapooli graafinen pooli joukkoviestintäpooli tietoverkkopooli tietotekniikkapooli aluepooli: Tiva-toimikunnat Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Keskusjaosto Teollisuus, rahoitus ja vakuutus kemian pooli metallipooli, metsäpooli muovi- ja kumipooli rakennuspooli: aluetoimikunnat vaatetuspooli rahoitushuoltopooli vakuutusalan pooli Huoltovarmuuskriittiset yritykset Terveydenhuoltosektori terveydenhuoltopooli vesihuoltopooli Kuljetuslogistiikkasektori ilmakuljetuspooli maakuljetuspooli: aluetoimikunnat vesikuljetuspooli Huoltovarmuuskriittiset yritykset 20