YLIJOHTAJAN KATSAUS SISÄLLYS. Taiteilija Juha Tammenpää

Transkriptio

1 HUOLTOVARMUUSKESKUS VUOSIKERTOMUS 2003

2 YLIJOHTAJAN KATSAUS Taiteilija Juha Tammenpää Syntynyt 1959 Vaasassa. Taidegraafikko ja maalari. Suomen Taidegraafikot ry:n jäsen. Juha Tammenpään käyttämä taidegrafiikan tekniikka, viivasyövytys-akvatinta, juontaa luvuille. Monimutkaisessa prosessissa pinnaltaan kiillotetulle ja suojatulle metallilevylle piirretty ja syövytetty kuva väritetään ja vedostetaan painopaperille prässin avulla. Menetelmät eivät vuosien saatossa ole juurikaan muuttuneet. Kuvien värimaailma rakentuu kahden vastavärin yhdistelmästä. Kumpaakin väriä varten valmistetaan oma laattansa. Minua elähdyttää ajatus, että jatkan työssäni ikivanhaa eurooppalaisen taidegrafiikan perinnettä, Tammenpää toteaa. Teosten lähtökohdat ovat voimakkaassa luontokokemuksessa ja vaikutteita rönsyilee musiikista, historian kirjoituksista sekä eeppisistä tarinoista. Kuviini ne suodattuvat oman historiani ja kokemusteni lävitse. Kuin kuvittaisin omaa vaellustani, kuvailee taiteilija. Kansi: Louhi pakkasrintamassa, 2002 SISÄLLYS Ylijohtajan katsaus 3 Toiminta-ajatus 4 Tavoitteet 6 Talous 7 Perushuolto-osasto 8 Teollisuustuotanto-osasto 10 Energiahuolto-osasto 12 Infrastruktuuriosasto 14 Hallinto-osasto 16 Huoltovarmuuskeskus ja tulosyksiköt 18 Johtokunta 19 Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 20 Överdirektörens översikt 23 Review of the Director General 24 PTS:n kokoonpano kertomusvuonna 26 Henkilökunta kertomusvuonna 27 Vuosi 2003 jää historiaan erityisesti USA:n johtaman koalition ja Irakin välisen sodan johdosta. Keskeiset valtiot eivät olleet yksimielisiä sodan tarpeellisuudesta ja oikeutuksesta, minkä johdosta sota aiheutti merkittäviä poliittisia jännitteitä monessa maassa ja valtioiden välillä. Maaliskuussa alkanut sota loppui nopeasti, kuten oli ennakoitukin, mutta sissitoiminta ja terrorismi jatkuvat edelleen kiihtyvällä vauhdilla väliaikaista hallintoa ja poliisivoimia vastaan. Myös YK:n ja Punaisen Ristin edustajat joutuivat hyökkäysten kohteiksi ja poistuivat maasta. Kansainvälistä rauhattomuutta lisäsivät terrorismin pelko ja kiristyneet turvatoimet, Israelin ja Palestiinan välisten väkivaltaisuuksien jatkuminen, Pohjois-Korean ydinasehankkeet, öljymarkkinoiden epävakaisuudet sekä heikko taloudellinen kehitys OECD -maissa. Uudentyppinen taudinaiheuttaja Sars (severe acute respiratory syndrome), joka ilmenee keuhkokuumeen tapaisena oireyhtymänä, levisi Aasiassa ja aiheutti levottomuutta ja toimenpiteitä monissa maissa. Lentoliikenne Aasian keskuksiin väheni nopeasti ja vaikutukset talouteen ja kaupankäyntiin näyttivät uhkaavilta. Sarsin leviäminen saatiin estettyä, mutta sen jälkeen on noussut esiin uusi uhka, lintuinfluenssa, jota ei ole saatu vielä hallintaan. Irakin kriisin johdosta varauduttiin Suomessa ja teollisuusmaissa yleisesti öljymarkkinoiden häiriöihin. Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) käynnisti öljyhuollon kriisivalmiusjärjestelmän, jonka tarkoituksena oli varmuusvarastoja purkamalla neutraloida Irakin viennin loppumisesta syntyvä tarjonnan supistuminen. Suomi osallistui tähän kollektiiviseen valmiusjärjestelyyn. Euro vahvistui edelleen suhteessa dollariin vuoden aikana huolimatta heikosta taloudellisesta toimeliaisuudesta ja vakaussopimuksen ylittävistä budjettivajeista suurimmissa EU- jäsenmaissa. Syynä tähän kehitykseen olivat USA:n ongelmat, vaihtotaseen alijäämän sekä budjettivajeen kasvu. EU:n toiminnassa korostui uuden perustuslakisopimuksen valmistelu. Sopimus, johon liittyi erityisesti yhteisen turvallisuuspolitiikan vahvistaminen turvatakuineen, oli tarkoitus hyväksyä vuoden lopulla pidettävässä huippukokouksessa. Sopimuksen hyväksyminen kaatui kuitenkin ristiriitoihin eräiden maiden äänivallasta EU:n hallinnossa. Perustuslakisopimuksen vahvistaminen olisi merkinnyt samalla Suomen Nizzan huippukokouksessa joulukuussa 2000 tekemän aloitteen huoltovarmuusulottuvuuden kehittämiseksi EU:ssa eteenpäin menoa. Hankkeen edistämiseksi päätettiin käynnistää selvitystyö professori Esko Antolan johdolla tilanteen päivittämiseksi. EU:n komissio antoi erityisesti energia-alalla useitakin direktiiviehdotuksia, joiden tarkoituksena on huoltovarmuuden (security of supply) edistäminen. Pohjoismainen yhteistyö jatkui edelleen vilkkaana. Erityisesti korostui yhteisten sähkömarkkinoiden turvaaminen erilaisissa häiriö- ja poikkeusoloissa sekä varautuminen biologisiin, kemiallisiin sekä radiologisiin uhkiin vuonna 2002 solmitun sopimuksen puitteissa. Huoltovarmuuskeskus osallistui Baltian maiden, Puolan, Tsekin Tasavallan, Slovakian ja Unkarin konsultointiin EU:n energiadirektiivien sekä IEA:n säännösten huomioonottamiseen kansallisessa lainsäädännössä. Naton rauhankumppanuussopimuksen puitteissa osallistuttiin huoltovarmuuden alaan kuuluvien komiteoiden toimintaan. Siviilisektorin varautuminen ja terrorismin uhan torjunta ovat saaneet Naton toiminnassa entistä merkittävämmän aseman. Suomen talous säilyi edelleen perusteiltaan vahvana huolimatta kasvun heikkoudesta. Vaihtotaseen ylijäämä ei saavuttanut aikaisempia ennätystasoja, mutta oli kuitenkin edelleen vahva, noin 8 mrd. euroa. Valtion talous heikkeni jonkin verran, eikä valtion velkaa voitu lyhentää. Päinvastoin velan määrä nousi noin miljardilla yli 60 mrd. euroon. Valtion velan määrää on edelleen pidettävä suurena, lähes kaksi kertaa valtion vuositulot, mikä vähentää liikkumavaraa lama- ja kriisitilanteissa. Valtioneuvosto vahvisti toukokuussa 2002 uudet huoltovarmuuden tavoitteet (350/ 2002). Päätöksen toteuttamista jatkettiin siten, että huoltovarmuuden tasoa alennettiin energia- ja elintarvikehuollon osalta. Tästä vapautuvia pääomia tuloutettiin valtion budjettiin vuoden aikana 40 milj. euroa ja edellisenä vuonna 60 milj. euroa. Huoltovarmuuden turvaamisen painopistettä siirrettiin päätöksen edellyttämällä tavalla yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin turvaamiseen. Huoltovarmuuspäätökseen liittyen jatkettiin puolustustaloudellisen suunnittelukunnan organisaation uudistamista. Huoltovarmuuskeskuksen liiketoiminta jatkui edelleen vilkkaana ja taloudellinen tulos muodostui hyväksi. Taseen loppusumma oli 1,026 mrd. euroa, josta yli 80 % on sitoutunut varmuusvarastoihin. Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta. Valtioneuvoston periaatepäätös näkee puolustustaloudellisella suunnittelukunnalla keskeisen aseman viranomaisten ja elinkeinoelämän välisenä yhteistoimintaorganisaationa huoltovarmuuteen liittyvissä asioissa: Suunnittelukunta seuraa eri alojen huoltovarmuutta sekä tuottaa ohjausinformaatiota ja esityksiä huoltovarmuuden kehittämiseksi yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa, joka panee esitykset toimeen ja rahoittaa ne. Huoltovarmuuskeskus toimii valtioneuvoston asettaman puolustustaloudellisen suunnittelukunnan sihteeristönä. Suunnittelukunnan puheenjohtajana toimi edelleen vuorineuvos Heikki Hakala. Suunnittelukunnalla on elinkeinoelämän kanssa 12 toimialakohtaista suunnittelu- ja varautumissopimusta (poolisopimukset). Lisäksi suunnittelukunnalla on 11 jaostoa ja toimikuntaa Nuotanpunoja, 2002 ja lukuisia työryhmiä. Yritysten valmiuspäälliköt mukaan lukien tässä yhteisössä toimii noin henkilöä. Haluamme lausua lämpimät kiitokset kaikille toiminnassa mukana olleille ja huoltovarmuuden alalla toimineille merkittävästä panostuksestanne haasteellisen toimintavuoden aikana. Mika Purhonen 2 3

3 TOIMINTA-AJATUS TOIMINTA-AJATUS Huoltovarmuuskeskus on kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta. Tarkoituksena on turvata poikkeusolojen ja normaaliaikojen vakavien häiriöiden varalta väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot eli huoltovarmuus. Huoltovarmuuskeskuksen keskeisenä tehtävänä on ohjata käytettävissään olevat varat huoltovarmuuden turvaamisen kannalta tärkeimpiin kohteisiin sekä turvata jo hankittujen varmuusvarastojen arvo ja käytettävyys. Toiminnan painopisteenä on nykyisin yhteiskunnan keskeisten perusrakenteiden turvaaminen. Erityistä huomiota kiinnitetään tietoteknisiin järjestelmiin. Varmuusvarastoilla pyritään turvaamaan erityisesti energiahuolto, elintarviketalous, terveydenhuolto sekä maanpuolustusta palvelevan teollisuustuotannon jatkuvuus. Huoltovarmuuskeskus ja puolustustaloudellinen suunnittelukunta pyrkivät asetettuihin tavoitteisiin yhtäältä vaikuttamalla hallintoon ja elinkeinoelämään huoltovarmuutta edistävien toimenpiteiden suorittamiseksi ja toisaalta omin suorin toimenpitein, joista keskeisimmät ovat varmuusvarastointi ja eräät tekniset varajärjestelyt. Toiminta perustuu huoltovarmuuden turvaamisesta annettuun lakiin (1390/92) sekä asetukseen Huoltovarmuuskeskuksesta (1391/92). Huoltovarmuuskeskuksen tärkeimmät tehtävät ovat: Toimia puolustustaloudellisen suunnittelukunnan (PTS) sihteeristönä ja suorittaa sen antamat tehtävät. Hoitaa valtion varmuusvarastointiin liittyvä suunnittelu, rakennuttaminen ja hallinto sekä huolehtia varastojen hoidosta ja valvonnasta. Edistää turvavarastointia, tehdä valtion puolesta sopimukset ja valvoa sopimusten noudattamista. Hoitaa tuontipolttoaineiden velvoitevarastointiin liittyvät hallintotehtävät ja valvoa lainsäädännön noudattamista. Edistää ja koordinoida viranomaisten valmiutta ohjata maan talouselämää poikkeuksellisissa oloissa. Edistää toimiala- ja toimipaikkakohtaista valmiussuunnittelua ja varautumista poikkeusolojen toimintaan. Varmistaa välttämättömien teknisten järjestelmien toimivuutta sekä turvata kriittistä tavara- ja palvelutuotantoa. Huolehtia tiedottamisesta ja koulutuksen järjestämisestä. Seurata kansainvälistä kehitystä ja pitää yhteyttä kotimaisiin ja ulkomaisiin viranomaisiin ja laitoksiin sekä hoitaa muut laitokselle säädetyt ja määrätyt tehtävät. Koota tietoa sekä tuottaa ja julkaista tutkimuksia ja selvityksiä huoltovarmuuden alalta. Euterpe,

4 HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEET TALOUS Valtioneuvosto vahvisti huoltovarmuuden nykyiset tavoitteet keväällä Uusissa tavoitteissa korostuvat erityisesti yhteiskunnan kriittisten teknisten perusrakenteiden turvaaminen. Syksyllä 2003 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta. Päätös täydentää huoltovarmuuden tavoitepäätöstä ja määrittelee uudet uhkamallit varautumisen perusteeksi. Voimassa olevien tavoitteiden edellyttämän rahoitustason saavuttamiseksi kannetaan huoltovarmuusmaksua valmisteverotuksen yhteydessä seuraavilta tuotteilta: Bensiini 0,68 snt/l Kevyt poltto- ja dieselöljy 0,35 snt/l Raskas polttoöljy 0,28 snt/kg Sähkö 0,013 snt/kwh Maakaasu 0,084 snt/nm3 *) Kivihiili 1,18 /t *) *) lämmöntuotannossa Huoltovarmuusmaksun tuotto oli 49,8 milj. euroa, jossa oli kasvua edellisvuodesta n. 0,3 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi 2,2 milj. euroa edellisestä vuodesta ja oli vuoden päättyessä milj. euroa. Liikevaihto oli 73,8 milj. euroa, kun se edellisenä vuonna oli 106,5 milj. euroa. Ostoista 91 % oli öljytuotteita. Suurin kuluerä oli varastointikustannukset, jotka olivat 15 milj. euroa. Tästä 8,7 milj. euroa johtui viljan varastoinnin hoitokorvauksista. Henkilöstökulut olivat 1,6 milj. euroa. Infrastruktuurin turvaamiseen käytettiin 4,8 milj. euroa. Turvavarastoinnin korkotukea maksettiin 0,43 milj. euroa ja lääkkeiden varastointikorvauksia 4,0 milj. euroa. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 5,3 milj. euroa. Varmuusvarastojen kirjanpitoarvo oli 771 milj. euroa, josta energiatuotteita oli yli 80 %, viljaa ja nurmikasvien siementä 10 % sekä vajaat 10 % erilaisia raaka-aineita ja tarvikkeita. Louhi pakkasrintamassa, 2002 (yksityiskohta) Valtioneuvoston päätöksen (350/2002) mukaiset huoltovarmuuden tavoitealat ovat yhteiskunnan tekniset perusrakenteet, kuljetus-, varastointi- ja jakelujärjestelmät, elintarvikehuolto, energiahuolto. sosiaali- ja terveydenhuolto sekä sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto ja järjestelmien ylläpito. Valtioneuvoston päätös laajentaa uhkamallien määrittelyä edelleen siten, että nyt varautumisessa ja valmiussuunnittelussa voidaan ottaa huomioon myös tilanteet ja tapahtumat, joita esiintyy normaalioloissa, aikaisemmin määriteltyjen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen lisäksi. Yhteiskunnan teknistyminen ja verkottuminen on johtanut siihen, että tavoitealueet ovat erittäin riippuvaisia tietoteknisistä ratkaisuista ja energian saannista. Huoltovarmuuden selkeänä tavoitteena on nyt turvata yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisten järjestelmien ja logististen ketjujen jatkuvuus. Monet näiden järjestelmien toimivuutta uhkaavat tilanteet esiintyvät nimenomaan jo normaaliaikoina. Väestön toimeentulon ja toimintakyvyn, välttämättömän talouden jatkuvuuden ja infrastruktuurin toimivuuden turvaamiseen liittyvien toimien yhteensovittamisesta vastaa kauppa- ja teollisuusministeriö yhdessä valtiovarain- sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Lähivuosien kehittämiskohteiksi on määritelty mm. sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien varmentaminen sekä terveydensuojelu. Tavoitteiden uudelleenmäärittely vaikutti myös puolustustaloudellisen suunnittelukunnan toimintaan. PTS:ssa käynnistettiin uudistusprosessi, jonka tavoitteena on saada sen organisaatio ja toimintatavat toteuttamaan aikaisempaa paremmin nykyisten tavoitealojen valmiussuunnittelua ja varautumista. Valtioneuvoston asettamien uusien päätösten toteuttamiseksi huoltovarmuuden tasoa alennettiin energia- ja elintarvikehuollon kohdalla. Käytännössä tämä tarkoitti varastotasojen alentamista siten, että valtion budjettiin tuloutettiin 100 milj. euroa, josta 60 milj. euroa vuonna 2002 ja 40 milj. euroa vuonna Kyöpelin vuorella,

5 PERUSHUOLTO-OSASTO PERUSHUOLTO-OSASTO Elintarvikehuollon varautumisessa kehitettiin klusteripohjaista organisaatiota ja tarkastettiin logistiikkaketjujen valmiutta. Vesihuollon turvaaminen on noussut uudeksi painopistealueeksi. Nopeasti ja maailmanlaajuisesti leviävät uudet sairaudet sekä biologiset ja kemialliset uhat antoivat uusia painotuksia terveydenhuollon varautumiselle. Suomen sijainti markkinoiden reuna-alueella sekä pienet markkinat lisäävät lääkkeiden saantihäiriöiden uhkaa. Jauhojen, ryynien ja hiutaleiden kulutus Suomessa (kg/hlö) Elintarvikesektorin logistiikkaoperaattoreiden valmiussuunnittelun auditointi eli kriittisten kohtien arviointi käynnistettiin vuoden 2003 aikana kahdessa yrityksessä, Ruokakeskossa ja Valiolla. Kuvassa Keskon auditointiryhmä. HVK järjesti toukokuussa 2003 ensimmäisen päivittäistavarakaupan ja elintarviketeollisuuden yhteisen logistiikkaharjoituksen. Kuvassa jakelujohtaja Sauli Harju (Inex Partners Oy) vetämässä työryhmänsä harjoitusta. PTS:n maatalousjaosto järjesti syyskuussa 2003 Jokioisilla Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) seminaarin maataloustutkimuksen ja huoltovarmuuden yhtymäkohdista. MTT:n tutkimusohjelmassa onkin useita projekteja, jotka käsittelevät huoltovarmuuden kannalta keskeisiä teemoja. Kuvassa MTT:n ylijohtaja Erkki Kemppainen avaamassa tilaisuutta. Maailmalla tuli vuoden 2003 aikana esiin vaaroja, jotka johtuivat elintarvikehuollon keskittymisestä liian suuriin tuotantoyksiköihin ja -alueisiin. Eläintautiepidemiat ja niiden laajentumisuhat ovat osoittautuneet monilla alueilla suuriksi ongelmiksi elintarvikkeiden tuotannolle, ruokaturvallisuudelle sekä ihmisten terveydelle. Näiden uhkatekijöiden hallinta edellyttää hyvin valvottavissa olevaa rehuhuoltoa, kotieläintuotantoa sekä tuotteiden jalostusta ja jakelua. Tämä näkökohta puoltaa riittävän kansallisen huoltovarmuuden säilyttämistä sekä hyvää varautumis- ja valvontajärjestelmää. Biologiset ja kemialliset uhat ovat korostuneet terveydenhuollon ja elintarvikehuollon varautumisessa. Maailmanlaajuiset kontaktiverkostot ja lisääntyvä liikkuminen antavat hyvän pohjan näiden käyttämiseen myös terroritoiminnassa. Tällaista toimintaa vastaan suojautuminen tuo paineita erityisesti terveydenhuollon varautumiseen. Euroopassa kato, Suomessa kädenvääntöä maatalouspolitiikasta Vuonna 2003 EU:n kokonaissato jäi kuivuuden vuoksi n. 185 miljoonaan tonniin eli noin kymmenen miljoonaa tonnia alle EU:n kulutuksen. Tämä supistaa edelleenkin viljan varastoja ja aiheuttaa tuontitarvetta. Suomen sato oli suunnilleen normaali eli n. 3,8 miljoonaa tonnia. On mahdollista, että EU:n suuret satovaihtelut lisääntyvät tulevaisuudessa. Tällaista kehitystä on ennustettu globaalisestikin, mikä saattaa toteutuessaan lisätä elintarvikemarkkinoiden häiriöalttiutta. Kotimaiset maataloustuotannon tuotantopoliittiset edellytykset olivat sekä tehtyjen että tulevien päätösten osalta voimakkaan keskustelun kohteena. Esillä olivat Etelä-Suomen tukimuotojen jatkuminen, maan eri alueiden väliset tukisuhteet, agenda-ratkaisun kansallinen soveltaminen, globaalit vapaakauppaneuvottelut sekä EU:n laajentumisen vaikutukset. Näistä eri tekijöistä muodostuu Suomen maataloustuotannon toimintaedellytysten perusta jatkossa. Elintarvikkeiden huoltoketjuja auditoidaan Peruselintarvikkeiden, kuten maito-, liha- ja viljatuotteiden huoltoketjujen auditointi aloitettiin. Vuoden aikana käytiin läpi maitotuotteiden huoltoketjun toimintavarmuus erilaisissa häiriötilanteissa normaaliajan häiriöistä ankaran kriisin olosuhteisiin saakka. Auditoinnissa eräiden alan keskeisten yritysten tuotannon ja jakelun logistiikkaprosessi selvitettiin tarkastelemalla omaa varautumista sekä sitä, miltä osin yrityksen varautuminen varmistaa huoltoketjun kokonaislogistiikan toimivuutta. Auditoinnissa paneuduttiin yritysten riskianalyysiin eli millä tavoin ja miten laajasti niissä huomioidaan häiriöiden vaikutusta sekä omaan liiketoimintaan että asiakkaan toimintaan. Erityistä huomiota kiinnitettiin teknisten järjestelmien, kuten tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen sekä energianjakelun häiriöihin varautumiseen. Samalla tarkasteltiin, kuinka toimintoja ulkoistettaessa on huomioitu ulkopuolisten palvelutoimittajien toimitusvarmuus sekä kuinka sopimusehdoissa on määritelty palvelujen toimitusvastuu häiriötilanteissa. Jatkossa käydään läpi myös muiden tuoteryhmien huoltoketjut, katsotaan mahdolliset aukkokohdat varautumisen kokonaisuudessa ja suunnitellaan ne toimenpiteet, jotka koko ketjun toiminnan varmistamiseksi ovat tarpeen. Vesihuollon varautumiseen haetaan uusia välineitä ja yhteistyömuotoja Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan maataloustuotannon ja elintarviketeollisuuden vesihuollon varmistamisen suuri merkitys. Vesihuolto on nykyaikaisessa yhteiskunnassa niin keskeinen järjestelmä, että sen toiminnan varmistaminen on määritelty erääksi varautumisen painopistealueeksi. Alan varautumisen merkitystä korostaa vesimarkkinoihin sisältyvä erityispiirre eli toimittajan monopoliasema asiakkaisiinsa nähden. Laitos ei voi arvioida toimintaansa liittyviä häiriöriskejä ja niihin varautumista pelkästään liiketaloudelliselta kannalta, vaan sen on otettava huomioon myös häiriön laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset. Tulevaisuudessa yhteiskunnalliset velvoitteet saattavat vaikuttaa vesilaitosten omistusjärjestelyihin. Tähän liittyy myös kysymys viranomaisvalvonnasta ja laitoksilta vaadittavasta varautumisesta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Rakennemuutos pienten laitosten liittämiseksi suurempiin ja vahvempiin yksiköihin sekä laitosten välisen yhteistyön tehostaminen on ilmeisesti tarpeen. Eri valvontaviranomaisten ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyö on kuluneen vuoden aikana edelleen tiivistynyt. Maa- ja metsätalousministeriön asettama yhteistyöryhmä valmistelee menettelytapoja vesihuollon riskitekijöiden arvioimiseksi ja keinoja riskien torjumiseksi. Sarastus, 2003 Lääkkeiden saantihäiriöt kasvavat Lääkkeiden velvoitevarastointijärjestelmän uudistamisen yhteydessä on korostunut maamme alttius lääkkeiden saannin häiriöille. Lääkkeiden toimituserät Suomen markkinoille ovat suurten lääketehtaiden kannalta pieniä. Kriisitilanteissa toimittajat asettavat etusijalle suurten asiakkaiden toimitukset, ja pienet asiakkaat jäävät toissijaiseen asemaan. Saantihäiriön uhka on huomattavan suuri erilaisten kriisispesifisten lääkkeiden kohdalla, joiden käyttö kriisitilanteissa kasvaa ja toisaalta saanti kriisiuhan aikana vaikeutuu. Sen vuoksi on tärkeää hankkia ja varmuusvarastoida niitä etukäteen jo normaaliaikana. Erityisesti biologisia ja kemiallisia uhkia varten tarkoitettujen lääkkeiden huoltovarmuustarve korostuu. Kansainvälinen, varsinkin pfp-yhteistyö, on lisääntynyt perushuolto-osaston kaikilla toimialoilla. Makaronin ja spagetin sekä aamiaishiutaleiden (ja vast.) kulutus Suomessa (kg/hlö) Lypsylehmien määrän, keskituotoksen ja tuotantomäärän kehitysindeksi Suomessa a Lähde: Vilja-alan toimialaraportti Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 8 9

6 TEOLLISUUSTUOTANTO-OSASTO TEOLLISUUSTUOTANTO-OSASTO Yritysten valmiussuunnitteluun tarkoitetun Vasu-sovelluksen käyttöä opeteltiin vuoden aikana useissa poolien järjestämissä tilaisuuksissa. Syksyllä sovellusta esiteltiin mm. poolien sihteereille ja valmiuspäälliköille sekä puolustusvoimien teollisuusinsinööreille. PTS:n pooleista huomattava osa kuuluu teollisuustuotanto-osaston toimialaan. Toiminnan suuntaaminen huoltovarmuuden uusien tavoitteiden mukaisesti näkyi osaston toiminnassa laajalti. Tähän liittyy läheisesti myös pooliorganisaation uudistaminen ja uusien yhteistyömallien kehittäminen. Toimipaikkatasolla kannustettiin valmiussuunnitelmien tekemistä ja päivittämistä. Toiminnan painopisteet Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan poolien, jaostojen ja toimikuntien toimintaa ohjattiin vastaamaan voimassa olevaa valtioneuvoston päätöstä huoltovarmuuden tavoitteista. Sen lähtökohtana on huoltovarmuuden turvaaminen kansallisin toimenpitein ja voimavaroin, mutta huoltovarmuuden tavoitealojen painottuminen poikkeaa aikaisemmasta. Samalla kansainvälinen yhteistyö nähdään entistä tärkeämpänä osana maamme huoltovarmuutta. Kertomusvuonna julkaistu valtioneuvoston periaatepäätös Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia tulee jatkossa osaltaan ohjaamaan varautumisen suunnittelua ja tilanneseurantaa. Teollisuudessa tapahtuneiden muutosten vaikutuksia huoltovarmuudelle seurattiin perinteisen huoltovarmuusindikaattorin avulla erityisesti kriittisten toimialojen osalta ja tilannetta arvioitiin tavoitepäätöksen soveltamisen kannalta. Poolien ja hallinnon välistä yhteistyötä kehitettiin järjestämällä harjoituksia, joissa käsiteltiin tuotantoketjuihin liittyviä toimintoja ja niitä palvelevia kuljetuksia. Tuloksina saatiin arvokkaita tietoja varautumisen ja valmiuden kehittämiseksi. Teollisuuden valmiuspäälliköiden ja kuljetusalan valmiushenkilöstön koulutusta jatkettiin. Harjoitus- ja koulutustilaisuuksia oli 22 ja niihin osallistui lähes 800 henkilöä. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan komitearakenteen uudistamistyötä jatkettiin suunnittelukunnan hyväksymän ehdotuksen pohjalta. Keskusjaosto pyysi ehdotuksesta lausunnot kaikilta puolustustaloudellisen suunnittelukunnan toimielimiltä sekä tärkeimmiltä sidosryhmiltä. Lausuntojen perusteella keskeisimmäksi ongelmakysymykseksi muodostui teollisuuden asema ja rooli sekä poolijärjestelmän jatkuvuus uudessa organisaatiomallissa. Keskusjaosto asetti työryhmän, jonka tehtävä oli laatia ehdotus pooliorganisaation kehittämiseksi. Se sai ehdotuksensa valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Poolien tulosohjausta jatkettiin aikaisemman käytännön mukaisesti. Rakennusaineja rakentajapoolien toiminta yhdistettiin vuoden alussa. Se vaikutti myös niiden työtä jatkavan rakennuspoolin aluetoimikuntien kokoonpanoihin sekä alan yritysten tärkeysluokitukseen. Yritysten valmiussuunnitteluun liittyvää atk-sovellusta (Vasu) kehitettiin sekä tietosisällöltään että ottamalla käyttöön yrityskohtaisen valmiussuunnitteluohjelman lisäksi myös ns. konserniversio. Teollisuuspoolien käyttöön suunnitellun atk-sovelluksen (PooliVasu) sisältöä kehitettiin pooleilta saadun palautteen perusteella. Keskusjaosto hyväksyi valmiussuunnitelmansa laatineille yrityksille jaettavan, puolustustaloudellisen suunnittelukunnan puheenjohtajan allekirjoittaman todistuksen. Kansainvälistä yhteistyötä jatkettiin Pohjoismaiden välisessä kuljetussektorin valmiussuunnittelussa sekä osallistumalla Naton PfPorganisaation teollisuus- ja kuljetuskomiteoiden toimintaan. Poikkeusoloihin varautuminen Ahvenanmaan maakunnassa Poikkeusoloihin varautumista koskevien tehtävien hoitaminen Ahvenanmaan maakunnassa jatkui lääninhallituksen ja maakuntahallituksen perustaman yhteistyövaltuuskunnan antamien suuntaviivojen ja Huoltovarmuuskeskuksen edustajien kanssa käytyjen keskustelujen mukaisesti. Yhteistyövaltuuskunnan asettamista työryhmistä vain energiaja terveydenhuollon työryhmät ovat kokoontuneet. Toiminnan aktivoimiseksi valtuuskunta nimesi kaikkien työryhmien vastuuhenkilöiksi viranomaisten edustajat. Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijat osallistuivat vuoden aikana kahteen kokoukseen, joissa keskusteltiin maakunnan huoltovarmuudesta ja varautumistoiminnan perusteista. Ahvenanmaan lääninhallitus antoi Huoltovarmuuskeskukselle raporttinsa maakunnan huoltovarmuuden tilasta. Puolustusvälineteollisuus Kansainvälisen yhteistyön merkitys puolustusvälineteollisuudessa on kasvanut, ja tavoitteena on puolustusmateriaalien yhteensopivuuden kautta luoda mm. edellytykset sotilaallisen huoltovarmuuden turvaaville toimenpiteille. Suomessa tapahtunut keskittyminen sekä yritysten välinen yhteistyö ovat osaltaan parantaneet alan valmiuksia, mutta alalla on edelleen perinteistä, heikosti kannattavaa tuotantoa. Toisaalta sotilasajoneuvojen vientikaupat, puolustusvoimien pyrkimys kotimaisten hankintojensa ajoittamiseen aikaisempaa tasaisemmin ja Pohjoismaista puolustusmateriaaliteollisuuden yhteistyön tukemista koskeva sopimus vahvistavat alan toimintaedellytyksiä. Huoltovarmuuden kannalta tärkeän tuotantokapasiteetin tilannetta seurattiin ja puolustusvoimien kriisiajan tarpeita turvattiin eri toimenpitein. Kotimaisen puolustuselektroniikkateollisuuden kehitystyö jatkui Huoltovarmuuskeskuksen ja teollisuuden välisen sopimuksen mukaisesti ja raskaan ampumatarviketuotannon turvaava lataamohanke käynnistyi puolustusvoimien ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyönä. Puolustusvoimien varikkotoiminnan supistaminen aiheutti joitakin uudelleen järjestelyjä varastoinnissa. Puolustusvoimien käytöstä poistamia tai huoltovarmuuden kannalta merkitystään menettäneitä materiaaleja myytiin aikaisemman käytännön mukaisesti. Huoltovarmuuskeskuksen ja Pääesikunnan yhteistyö jatkui niiden välisen yleissopimuksen pohjalta. Alan teollisuuden ja puolustusvoimien teollisuusinsinöörien kanssa koulutettiin puolustusvoimien kannalta tärkeiden yritysten valmiuspäälliköitä. Puolustusmateriaalialan huoltovarmuutta käsiteltiin Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen ja Pääesikunnan sotatalousosaston järjestämissä tilaisuuksissa. Lisäksi järjestettiin valmiussuunnitteluun liittynyt koulutustilaisuus poolisihteereille ja puolustusvoimien teollisuusinsinööreille. Varmuusvarastointi Teollisuustuotannon raaka-ainehuollon turvaamiseen liittyviä varmuusvarastohankintoja toteutettiin ja varastoitujen materiaalien laatutasoa ylläpidettiin kierrätystoimin. Materiaalien määrä- ja laatukysymyksiä selvitettiin yhdessä teollisuuden ja puolustusvoimien asiantuntijoiden kanssa. Huoltovarmuuden kehittämisessä ja ylläpitämisessä ollaan aikaisempaa enemmän siirtymässä välttämättömien teknisten järjestelmien toimivuuden ja kriittisen tavara- ja palvelutuotannon turvaamiseen huoltovarmuuden tavoitteita koskevan päätöksen mukaisesti. Varastoinnin painopiste oli kemian, metalli- ja puolustusmateriaaliteollisuuden kriittisissä raaka-aineissa ja materiaaleissa. Materiaalista huoltovarmuutta ylläpidettiin myös uudistamalla yritysten turvavarastointisopimuksia. Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen Punaisen Ristin välisen ns. hätäaputuotteiden varastointisopimuksen mukaisesti kierrätettiin varastoituja tuotteita. Kuljetukset Kriisiajan tiekuljetusten tietohallinto- ja viestintäjärjestelmää (Pooleri II) kehitettiin edelleen tietosisältöä täsmentämällä ja käytettävyyttä parantamalla. Tavoitteena on myöhemmin integroida puolustusvoimien vastaava varausjärjestelmä tähän järjestelmään. Sen tietokantaa laajennettiin sisällyttämällä siihen myös maarakennusalan työkoneet. Laajennettua ohjelmaa testattiin rakennuspoolin aluetoimikuntien harjoituksissa. Kuljetussektorin verkottuminen on lisännyt alan hallinnon ja yritysten yhteistyön tarvetta. Merenkulun huoltovarmuuden tilaa seurattiin yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön sekä kuljetusjaoston vesikuljetustoimikunnan kanssa. Kuljetus- ja jakelujärjestelmien huoltovarmuus pysyi tyydyttävällä tasolla lukuun ottamatta raskaan maantiekuljetuskaluston varaosatilannetta. Sen parantamiseksi perustettiin ns. PUVAKE-työryhmä, jossa kaluston valtamerkkejä edustavien yritysten asiantuntijat selvittävät varaosien varmuusvaraston perustamismahdollisuuksia. Tiekuljetuspoolin aluetoimikuntien ja läänien yhteyshenkilöiden koulutusta jatkettiin yhdessä liikenneja viestintäministeriön kanssa. Rakentaminen Rakennusaine- ja rakentajapoolien yhdistyttyä uuden rakennuspoolin toiminta käynnistyi vuoden alussa. Poolin nimeämät työryhmät laativat poolin toimintaohjeen ja tarkistivat koko rakennusalaa koskevan yritysten tärkeysluokituksen. Aluetoimikuntia täydennettiin tuoteteollisuuden edustajilla ja alueellisissa harjoituksissa keskityttiin erityisesti alan yritysten, hallinnon ja sotilasviranomaisten väliseen yhteistyöhön sekä kuljetus- ja maansiirtokaluston saatavuuteen. Yrityskohtaista valmiussuunnittelua jatkettiin painottaen alueellista näkökulmaa. Poolin nimeämät edustajat osallistuivat keskusjaoston asettaman, liikenne- ja viestintäministeriön johdolla toimineen, tienpidon varautumista selvittävän työryhmän toimintaan. Sen esitys Tienpidon varautumisen suunnitelma luovutettiin käytettäväksi alan toimintaohjeena. Rakennuspoolin ja rakennusjaoston yhteistyö jatkui aikaisemman käytännön mukaisesti. Kotimaisten alusten osuus meritse tapahtuvasta tuonnista ja viennistä Suomen kauppalaivaston tonniston kehitys Metallihintojen keskiarvot

7 ENERGIAHUOLTO-OSASTO ENERGIAHUOLTO-OSASTO Sähkön tuotannossa ja jakelussa esiintyneet häiriöt eri puolilla maailmaa osoittivat järjestelmän häiriöherkkyyden ja paljastivat konkreettisesti yhteiskuntien suuren riippuvuuden sähköstä. Toimintaympäristön tila Energia on yhteiskunnan perustoiminnoille ehdottoman välttämätön hyödyke, jonka häiriötön saanti ja tuotannon toimintaedellytysten turvaaminen normaali- ja häiriötilanteissa on yhteiskunnan kannalta keskeisiä tekijöitä. Energiahuolto tai nykyistä yhteiskunnallista tilaa ehkä paremmin kuvaava käsite energian toimitusvarmuus käsittää muun muassa polttoaineiden hankinnan, siirron ja varastoinnin sekä edelleen energian (sähkö, lämpö) tuotannon, siirron ja jakelun. Energiahuoltomme lähtökohtia ovat mm. avoimet ja toimivat energiamarkkinat, normaaliolojen toimintarakenteet ja -tavat sekä toteutetut huoltovarmuusjärjestelyt. Maamme erityisolosuhteiden vuoksi energian toimitusvarmuudelle asetetaan normaalia suurempia odotuksia, mikä tässä yhteydessä tarkoittaa mm. kansainväliset sopimukset ylittäviä tuontipolttoaineiden varmuusvarastoja. Toukokuussa 2002 valtioneuvosto päätti tuontipolttoaineiden varastointimääräksi 5 kuukauden normaalikulutusta vastaavan määrän. Pohjatuulen lähetti, 2002 Energiamarkkinoiden toimivuus koetuksella Vuosi 2003 oli energian toimitusvarmuuden toimivuuden testaamisen kannalta otollinen. Jo alkusyksystä 2002 alkaen pohjoismaihin normaalisti tulevat sademäärä jäi poikkeuksellisen alhaiselle tasolle. Tämä johti normaalia pienempään pohjoismaiseen vesivoimatuotantoon ja siten ajoittain hyvinkin korkeisiin sähkön pörssihintoihin. Sähkön tuotantokapasiteetin riittävyyttä koeteltiin varsinkin tammikuussa Kapasiteetti riitti, tosin niukanpuoleisesti. Riittävyyttä edisti kuitenkin muun muassa teollisuutemme normaalia matalampi käyttöaste, laitosten häiriötön toiminta sekä pakkasten kohdistuminen pohjoismaissa lähinnä Suomeen. Pakkasten ja pörssisähkön korkeiden hintojen aikana myös talvimerenkulku vaikeutui meren nopean jäätymisen vuoksi. Tämä vaikeutti suuresti muun muassa Suomen hiilitoimituksia tilanteessa, jossa lähes kaikki hiileen perustava kotimainen tuotanto oli jo käytössä. Samanaikaisesti Irakin tilanne kiristyi edelleen. Sodan odotus sekä Nigerian ja Venezuelan öljyteollisuuden lakot ja tuotantohäiriöt nostivat raakaöljyn hintaa. Näin markkinoille syntyi tilanne, jossa öljyn tulevaisuuden hintaoletus oli vallitsevaa tilannetta korkeampi. Sodan alettua maaliskuussa 2003 hintataso laski nopeasti takaisin marraskuun 2002 tasolle. Öljyn hintamuutoksia sekä mahdollisia saantihäiriöitä seurattiin tarkasti ja niihin varauduttiin sekä Kansainvälisessä Energiajärjestössä IEA:ssa, EU:ssa että Suomessa. Suomen öljyhuolto on pyritty turvaamaan monipuolisin ja kattavin järjestelyin muun muassa ylläpitämällä varmuusvarastoja tuontipolttoaineiden saantihäiriöiden varalta. Loppukesästä ja alkusyksystä sähkön tuotantoa ja jakelua häiritsivät puolestaan erilaiset sähkökatkot. Sähkökatkoja oli tuolloin huomattavan paljon eri puolilla maailmaa, mm. Yhdysvaltojen koillisosassa, Helsingissä, Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa sekä Italiassa. Osa katkoksista oli vaikutukseltaan ja kestoltaan sen verran laajoja, että sähkömarkkinoiden vaatiman tuotanto- ja siirtokapasiteetin toimivuus sekä tiedonsiirto- ja sähkönsiirtojärjestelmien keskinäinen riippuvuus nousi useissa huolestuneissa keskusteluissa esiin. Energian toimitusvarmuuden edellyttämät ratkaisut Vuodenvaihteen 2002/2003 pakkasjakso osoitti, että kivihiilellä on huomattava rooli pohjoismaiden ja Suomen sähköntuotannossa. Tilanne on näin jo lievissä poikkeusolosuhteissa ja korostuu entisestään silloin, kun kuivan vesivuoden ja kovan pakkasjakson lisäksi sähkön ja maakaasun tuonnissa on vaikeuksia. Viime vuosina sähköntuonnin osuus koko Suomen sähkön hankinnasta on ollut suuri, noin % vuotuisesta sähkön kokonaiskäytöstä. Vuoden 2003 osalta nettotuonnin osuus jäi edellä mainittua pienemmäksi muun muassa jo edellä mainitun heikon pohjoismaisen vesivoimatilanteen takia. Energian huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että nykyinen kivihiiltä käyttävä sähkön tuotantokapasiteetti pidetään edelleen käyttökunnossa. Kivihiilisähkön tuotantojärjestelmän ylläpito poikkeusolojen varalta edellyttää järjestelmän toiminta-asteen pitämistä normaaliaikana riittävällä tasolla. Tähän perustuu mm. nykyinen kivihiilen velvoitevarastointitapa. Yhteiskuntamme toimivuus on hyvin pitkälle sidoksissa sähköjärjestelmän toimivuuteen. Tilanne, jossa sähkön saanti on uhattuna, ei ole hyväksyttävä. Sähkömarkkinoiden avauduttua ja viimesyksyisten sähkökatkosten takia on syystä kysytty, ovatko nykyiset avoimet sähkömarkkinat toimintamallinsa ja niihin kohdistuvan normiohjauksen osalta riittävät sekä normaali- että poikkeusolojen toimintaan? Voidaanko myös olettaa, että sähkön hinnoittelu sekä rohkaisee uuden kapasiteetin rakentamiseen että rajoittaa riittävästi sähkön käyttöä niissä poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa valmiuslakiin perustuvat ohjauskeinot eivät ole käytettävissä? Lähivuosina energiaratkaisuja tehtäessä onkin tärkeää varmistaa, että kotimaista sähkön tuotantokapasiteettia on riittävästi käytettävissä myös tulevan ydinvoimalaitoksen valmistumista edeltävänä talvikausina. Tämä edellyttää sekä malttia kivihiilikapasiteetin alasajossa että tarmoa rakentaa nopeammin valmistuvaa uutta kotimaista sähkön tuotantokapasiteettia. Tällä hetkellä on osin vielä epäselvää, miten tuleva päästökauppa ja sen toteutus vaikuttavat sähkön tuotantokapasiteettiin ja sähkön hintatasoon. Nestemäisten polttoaineiden kierrätys Valtion varmuusvarastoissa olevien öljytuotteiden kierrätystä jatkettiin kevyen polttoöljyn ja liikennepolttonesteiden osalta. Kierrätyksen tavoitteena oli turvata varastoitujen tuotteiden laadut niin, että ne myös jatkossa täyttävät sekä kansalliset että EU:n asettamat laatuvaatimukset. Öljymarkkinoiden hintasuhteet mahdollistivat kyseisen laatumuutosten toteuttamisen valtion kannalta edullisesti. Öljytuotteita vaihdettiin noin tonnia. Varastojen hoitoon ja vuokriin käytettiin varoja noin 4,8 miljoonaa euroa, mikä oli suunnitellun mukaista. Valtiovalta ja toimitusvarmuus Sähköntuotannon varmuuskysymyksiä käsiteltiin mm. kauppa- ja teollisuusministeriön asettamassa sähkön toimitusvarmuustyöryhmässä. Työryhmän tehtävänä oli selvittää valtiovallan roolia sähkömarkkinoiden toimitusvarmuuden parantamisessa poikkeuksellisen vaikeissa kapasiteettitilanteissa sekä tehdä ehdotukset siitä, miten toimitusvarmuutta koskeva tarjouskilpailu ja kapasiteettiseuranta tulisi järjestää niin, että EU:n energiasisämarkkinadirektiivien vaatimukset täyttyvät jälkeen. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa marraskuussa Työryhmä tarkasteli huoltovarmuuden turvaamiseksi poikkeusolojen varalta ylläpidettäviä sähköntuotantoon liittyviä varautumisjärjestelmiä, eikä todennut tarvetta uusiin säännöksiin. Eräs tällainen tarkasteltu järjestelmä (reservikapasiteetin varaaminen) ei työryhmän mukaan vielä toisi sähköjärjestelmän käyttöön uutta kapasiteettia, vaan jo olemassa olevasta kapasiteetista osa siirtyisi markkinalta toiselle. Järjestelmä saattaisi jopa nostaa sähkön markkinahintaa tarjonnan vähentyessä. Toisaalta tällaisen reservisähkön tarjoaminen sähköpörssiin matalan käyttöönoton kynnyksen kanssa voisi leikata markkinasähkön hintaa ja näin vaikeuttaa sähkön tuottajien mahdollisia investointipäätöksiä. Sähköntuotannossa Suomen on syytä toimia aktiivisesti yhteistyössä eri pohjoismaiden kanssa yhteisen markkinaperusteisen ratkaisun aikaansaamiseksi sähkön mahdollisen tuotantokapasiteettivajeen ehkäisemiseksi. Loppukesän sähkökatkoilla ei ilmeisesti yhteistä syytä Sähköverkon käyttövarmuus nousi vuoden 2003 aikana uutisotsikoihin useita kertoja maailmalla sattuneiden laajojen sähkön siirtojärjestelmien häiriöiden vuoksi. Häiriöitä esiintyi elokuun puolivälin jälkeen USA:n ja Kanadan välisen rajan itäpäässä, Lontoossa, Ruotsissa ja Italiassa ja ne katkaisivat miljoonien asiakkaiden sähköntoimituksen pahimmillaan useiden vuorokausien ajaksi. Mittavuudestaan huolimatta tällaiset järjestelmähäiriöt muodostavat vain alle kymmenesosan asiakkaiden tuntemista vioista. Edellä mainituilla sähkökatkoksilla ei näytä olleen mitään yhteistä syytä, vaikka syksyn aikana tietojärjestelmissä on ollut monia haitallisia virushyökkäyksiä. Toteutuneiden katkosten syitä on ollut useita: investointien jälkeenjääneisyys, tekniset viat, inhimilliset virheet sekä merkittävässä määrin myös organisatoriset syyt. Suurin osa loppukäyttäjiin kohdistuvista katkoksista aiheutuu avojohdoiksi rakennetuissa jakeluverkoissa, joita on etupäässä maaseudulla. Syitä ovat muun muassa ilmastosta johtuvat tekijät kuten myrskyt ja ukkoset sekä johdoille ja reunuspuille kertyvä lumikuorma. Sähkönjakelun asiakkaiden keskimääräinen vuotuinen sähkötön aika onkin viimeisen 20 vuoden aikana puolittunut. Myönteisesti kehityksestä huolimatta yhteiskunnan tulee aina varautua sähköntoimituksen keskeytyksiin, sillä kaikista inhimillisistä virheistä sekä teknisiin järjestelmiin väistämättä kuuluvista vikamahdollisuuksista ei koskaan päästä täysin eroon, puhumattakaan poikkeuksellisista sääoloista. Yhteiskunnan tultua yhä riippuvaisemmaksi vakaasta ja häiriöttömästä sähköntoimituksesta ovat kuluttajille sähkökatkoksista aiheutuneet kustannukset kasvaneet. Tämän lisäksi eri osapuolilla, kuten asiakkailla, verkkoyhtiöillä ja yhteiskunnan päättäjillä, ei liene selkeää kuvaa sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi tarvittavien, erilaisten investointien toteuttamismahdollisuuksista ja kustannuksista. Tässä olisi yhteiskunnallisen konsensuksen paikka. Energian huoltovarmuus vuonna 2003 Energiajärjestelmämme huoltovarmuutta voidaan toukokuussa 2002 alennetuista varmuusvarastointitavoitteista ja toteutuneista sähkökatkoksista huolimatta pitää tyydyttävänä. Energiajärjestelmän itsensä tuottama huoltovarmuus lienee hieman heikentynyt. Energian tuotannon ja käytön tehostumisen myötä energian vapaana oleva tuotantokapasiteetti, operatiiviset polttoainevarastot, polttoaineiden vapaana oleva kuljetuskapasiteetti sekä energian käytön säästöpotentiaali ovat kaikki pienentyneet. Koko energiajärjestelmän sopeutumiskyky poikkeustilanteisiin on huonontunut samalla kun muu infrastruktuuri, kuten erilaiset tiedonsiirtojärjestelmät, yhä monimutkaistuvat. Toisaalta IEA:n ja EU:n puitteissa tapahtuvat huoltovarmuusjärjestelyt tukevat energiahuoltomme varautumista. Sähkötuotannon varmuuskysymykset olivat monin tavoin esillä sekä julkisuudessa että huoltovarmuustoiminnassa. PTS:n syyskokouksessa voimatalouspoolin puheenjohtaja, Fingrid Oyj:n varatoimitusjohtaja Juha Kekkonen (kuvassa) kertoi sähköjärjestelmän varautumisesta vakaviin normaaliajan häiriöihin ja poikkeustilanteisiin. Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kertoi pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuudesta. Raakaöljyn hinnankehitys 2003 Vesivoiman ja elspotin hinta Pohjoismaissa Vesivoiman tuotanto (TWH), spot -hinta (NOK/MWh) Lähteet: Nord Pool ja Nordel 12 13

8 INFRASTRUKTUURIOSASTO INFRASTRUKTUURIOSASTO Teknisten järjestelmien haavoittuvuus ja tietojärjestelmiin kohdistuvat uhkat tulivat vuoden aikana esiin monin tavoin ja maailmanlaajuisesti. Nyky-yhteiskunnan toimintojen jatkuvuus on turvattava riittävällä ennakkosuunnittelulla ja oikein kohdistetuilla toimenpiteillä, olipa kyseessä kuluttajapuolen tai palveluntuottajien järjestelmät. Reaktiiviset toimenpiteet eivät enää riitä nyt on kehitettävä proaktiivista osaamista. Organisaatiot ja ohjeet muutoksessa Tietojärjestelmäalalla vuoden pääteemoja olivat huoltovarmuuden seuranta ja analysointi, ohjeistuksen päivittäminen, organisaation uudistamisen valmistelu sekä aluetoiminnan kehittäminen. Ict-alan, elektroniikkateollisuuden ja joukkoviestinnän edustajien yhteistyönä valmistui selvitys tieto- ja viestintäsektorin kattavan huoltovarmuusklusterin muodostamiseksi. Tämä oli osa koko PTS:n rakenteen kehittämiseen tähtäävää työtä. Alueellisten tietojärjestelmäalan valmiustoimikuntien (TIVA-organisaatio) toiminta oli aktiivista. Toiminnan painopisteitä olivat palveluiden käyttäjille ja tuottajille järjestetyt alueelliset varautumisseminaarit, tärkeille yrityksille suunnatut varautumistilannekyselyt sekä viestintämarkkinalain ja valmiusohjeiden varautumisvaatimusten soveltaminen. Omien kokousten lisäksi toimikunnat järjestivät yhteensä yksitoista seminaaria ja koulutuspäivää, joihin osallistui yli 500 alan toimijaa. Tiedonkäsittelytoimikunta valmisteli tietotekniikan varautumista varten atk-sovelluksen, TietoVasun, jota testattiin valtionhallinnon tärkeysluokitelluille organisaatioille järjestetyssä tietojenkäsittelyn valmiussuunnittelun yhteishankkeessa. Toimikunta teki myös selvityksen kriittisten tietojärjestelmien varaosahuollosta ja sovellusten siirrettävyydestä. Tiedonsiirtotoimikunta valmisteli viestintäyrityksille ja palveluiden käyttäjille uuden liikenne- ja viestintäministeriön valmiusohjeen Viestintäverkkojen ja palveluiden turvaaminen, joka perusohjeena korvaa useita vanhoja alan valmiusohjeita. Toimikunta arvioi ja selvitteli myös oman työn vaikuttavuutta ja omien toimintamuotojen kehittämistä. Tiedonsiirto- ja tiedonkäsittelytoimikunnat jatkoivat yhteistyönä alan huoltovarmuuden muutos- ja uhkatekijöiden seurantaa, analysointia ja raportointia. Joukkoviestintätoimikunta tutki digitalisoinnin vaikutuksia sähköisen joukkoviestinnän varautumiseen. Graafinen pooli keskittyi yritysten valmiussuunnitteluun ja kriittisten tuontimateriaalien huoltovarmuuskysymyksiin. Sähkö- ja elektroniikkapooli analysoi toimialan kehityspiirteitä ja varautumisen organisointia sekä järjesti koulutusta valmiuspäälliköille. Rahoitushuolto- ja vakuutusalan toimikunnat valmistelivat alansa toimijoille uutta varautumisohjetta ja kävivät keskusteluja keskinäisen yhteistyön tiivistämisestä. Varautumisasioiden tiedottamista tehostettiin julkaisemalla Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuilla tietojärjestelmäjaoston toimikuntien laatimia selvityksiä ja raportteja. Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) ohjeiden tiedottamista ja niiden jakelua tietojärjestelmäalan toimijoille laajen- Epävarmuuden jatkuminen Valtakunnallisen varaverkon tilaajayhteyksien toimivuutta tarkastetaan koesoitoilla. Yleinen taloudellinen kehitys oli vuonna 2003 edelleen heikkoa ja epävarmuus maailman talouskehityksestä jatkui. Euroalueella talousnäkymiä heikensi yhteisvaluutan vahvistuminen suhteessa muihin päävaluuttoihin, mikä kiihdytti mm. elektroniikkateollisuuden investointeja Kiinaan tai muihin alhaisen kustannustason maihin. Tietotekniikka- ja tietoliikennealalla tämä näkyi investointikysynnän vähäisyytenä ja taloudellisen kasvuvauhdin hiipumisena. Tietoliikenneteollisuudessa erityisesti verkkoliiketoiminta oli vaikeuksissa. Yritysten taloudellinen asema kuitenkin vahvistui vuoden aikana. Teknologiateollisuudessa sekä tuotannon määrä että liikevaihto alenivat vuotta aiemmasta, mutta vuoden loppupuolella tilauskannassa näkyi orastavia nousun merkkejä. Sähköinen kaupankäynti vilkastui myös vuoden aikana merkittävästi. Ict-alalla tapahtui myös rakenteellisia muutoksia ja voimakasta konsolidoitumiskehitystä merkittävien yrityskauppojen myötä. Laajakaistaliittymien määrän kasvu oli nopeaa ja siitä tuli operaattoreiden tärkein kasvualue. Laajakaistan vauhdittamana myös tietokonekauppa kohosi viime vuonna ennätyslukemiin. Liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltiin erityinen laajakaistastrategia osana valtioneuvoston tietoyhteiskuntapolitiikkaohjelmaa. Kaikki neljä ensimmäisinä maailmassa UMTS-toimiluvan Suomessa saanutta teleoperaattoria ovat rakentaneet toimintakuntoiset koeverkot. Kaupallisen toiminnan käynnistäminen on kuitenkin kestänyt paljon odotettua pitempään. Sähköisessä joukkoviestinnässä digitaalisten televisiolähetysten vastaanottimien myynti kasvoi vuoden aikana kiihtyvällä vauhdilla. Graafinen viestintä ja sitä palvelevat toiminnot jatkoivat vuoden 2001 lopulla alkanutta laskuaan. Kasvua tapahtui kuitenkin kustannustoiminnassa ja verkkomediassa. Finanssisektorin kehityspiirteitä olivat rahoitusmarkkinoiden integraation jatkuminen ja syventyminen, toimialaliukumat ja fuusiot sekä pankkitoiminnan keskittyminen Pohjoismaissa. Rahoitusmarkkinoiden ja vakuutusalan toimijoita säänteleviin erityislakeihin tehtiin varautumisvelvollisuutta koskevat lisäykset. Tietoturvan merkitys tuli esille monella tavalla Vuosi 2003 oli historian pahin virusvuosi niin tapausten määrän, laajuuden kuin vakavuudenkin suhteen. Uutena huolestuttavana kehityspiirteenä olivat roskapostittajien työkalukseen ottamat virukset sekä virusten vaikutukset yhteiskunnan kriittisiin järjestelmiin. Kohteina olivat internetin runkoliikenne, pankkiautomaattiverkot, postitoiminta, juna- ja lentoliikenne sekä sähkönjakelujärjestelmät. Ongelmiin on nyt tartuttu kaikella vakavuudella maailmanlaajuisesti. Myös Suomessa tietoturvallisuuteen kiinnitettiin vuoden aikana entistä enemmän huomiota. Liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltiin esitys sähköisen viestinnän tietosuojalaiksi. Syyskuussa valtioneuvosto hyväksyi kansallisen tietoturvallisuusstrategian. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti vuoden lopulla kansallisen tietoturvallisuusasiain neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on tietoyhteiskunnan turvallisuuden kaikinpuolinen kehittäminen. Euroopan unionin komissio teki aloitteen Euroopan verkkoja tietoturvaviraston (ENISA) perustamiseksi. nettiin. Tietoturva-alan seminaareissa pidettiin esitelmiä kriittisen infrastruktuurin varmistamisesta. Infrastruktuuriosasto osallistui Viestintäviraston CERT-FI -työryhmän sekä teleyritysten tietoturvallisuusmääräystä uudistavan työryhmän työhön. Osallistuttiin säännöllisesti myös Naton Pfp:n siviilivalmiusorganisaatioon kuuluvan tietoliikennekomitean (Civil Communications Planning Committee, CCPC) työskentelyyn. Troijan Helenaa etsimässä, 2002 Varmistamisjärjestelyt kehittyivät Valtion atk-varmistamiskeskus jatkoi toimintaansa ylläpitämällä asiakkaiden varajärjestelmien käyttöönottovalmiutta. Aktiivilaitteiden tuotantokäyttöön tarkoitetun palvelinhotellin toiminta alkoi ja asiakkaita oli vuoden lopussa kaksi. Suojakopioinnin tiedonsiirtokapasiteettia kasvatettiin ja samalla se varmistettiin toisella tietoliikenneyhteydellä. Laitteistokannan uudistamisselvityksiä tehtiin asiakkaiden laitteistokehityksen näkymien mukaisesti. Valtakunnallisen puhelinliikenteen varaverkon (2V) ylläpitoa jatkettiin ja sen käyttöä laajennettiin muiden turvaverkkojen varmentamiseen. Verkon toimintavalmiutta seurattiin tarkastuskäynnein ja laadittiin sen ylläpitämiseksi muuttuvissa olosuhteissa suunnitelma uuteen verkonhallintajärjestelmään siirtymisestä. Valtakunnan runkoverkkojen varmistamista jatkettiin osallistumalla kriittisiä solmukohtia ohittaviin varareititysjärjestelyihin sekä tärkeiden keskuslaitetilojen EMP-suojaukseen yhteistyössä teleyritysten kanssa. Viranomaisten hätätiedotteiden välitysjärjestelmän kehittämistä jatkettiin hankkimalla lisää RDS-vastaanottimia radioasemille ja laatimalla suunnitelma välitysjärjestelmän toteuttamisesta digitaalisissa televisiolähetyksissä. Järjestelmän toimintavarmuuden ylläpitämiseksi toteutettiin vuotuiset alueelliset kuuluvuustestaukset. Uutena turvallisuusviranomaisten hälytyspalveluna otettiin käyttöön DARC-tiedonsiirtojärjestelmä sekä tehtiin selvityksiä siihen perustuvien turvallisuuspalvelujen laajentamiseksi ja monipuolistamiseksi. Viranomaisradioverkon (VIRVE) sähkönsaannin varmistamiskysymyksiä selvitettiin. Varaosatietopankkiyhteistyötä jatkettiin keskeisten kunnossapitoalan toimijoiden kanssa. Suomen varalaite Oy perustettiin hoitamaan operatiivista tietopalvelutoimintaa ja tietojärjestelmän teknistä kehittämistä

9 HALLINTO-OSASTO HALLINTO-OSASTO Huoltovarmuusasioista vastaava kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen ja hänen erityisavustajansa Jyri Järvihaavisto vierailivat laitoksessamme ja tutustuivat PTS:n ja HVK:n toimintaan. Hallinto ja henkilöstö Henkilöstön määrä oli vuoden päättyessä 26, joka on ollut samalla tasolla laitoksen koko olemassaolon ajan. Keski-ikä oli 49,65 ja mediaani 52. Keskimääräinen palvelussuhteen kesto tähän asti oli 11,76 vuotta. Akateemisen koulutuksen saaneita oli 73 %, keskiasteen 23 % ja perusasteen 4 %. Vuodesta 2005 alkaen on odotettavissa vaihtuvuuden nopea kasvu eläkkeelle siirtymisten johdosta. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan toimielimissä tehdään merkittävä työpanos huoltovarmuuden hyväksi. Työpanoksen määrä on arvioitu henkilövuodeksi. Neljässä poolissa on päätoimiseksi katsottava valmiussihteeri. Taloussääntö ja työjärjestys uusittiin Valtiokonttorin antamien uusien ohjeiden mukaiseksi. Uudet ohjeet painottavat riskien määrittämistä ja sisäisen valvonnan tehostamista riskien mukaisesti. Myös sisäiset laskentajärjestelmät uusittiin. Tietohallinto Tietohallinnon alalla toteutettiin useita hankkeita, joiden tavoitteena oli kehittää tietoturvaa. Tietoturvakartoituksen pohjalta nimettiin tärkeimmät painopistealat ja kehittämiskohteet. Suoritettuja toimenpiteitä tehostettiin koulutuksen ja päivitetyn ohjeistuksen avulla. Valmiussuunnittelun tietojärjestelmiä Vasua ja VasuNetia kehitettiin yhdessä puolustustaloudellisen suunnittelukunnan poolien kanssa. HVK:n osallistui valtiovarainministeriön käynnistämään tietojenkäsittelyn valmiussuunnittelu-hankkeeseen. Tämän yhteydessä tuotettiin uusi Vasu-sovellus eli TietoVasu. Yleisiä atk-valmiuksia parannettiin myös koulutuksen avulla. Vuoden aikana 5 henkilöä suoritti Tietotekniikan liiton hyväksymän atk-ajokortin. Atk-ajokortin suorittaneita on nyt kaikkiaan 8 henkilöä eli noin neljännes henkilöstöstä. Viestintä Sidosryhmäviestinnän keskeinen tuote eli tiedotuslehti Varmuuden vuoksi ilmestyi vuoden aikana 2 kertaa. Alkuvuoden numeron yhteydessä suoritettiin jälleen tiedustelu HVK:n ja PTS:n viestinnästä. Näitä tuloksia käytetään pohjana, kun viestinnän sisältöjä ja välineitä kehitetään. Napaketun juoksuttaja, 1997 Huoltovarmuuskeskus osallistui tammikuussa 2003 Lääkäripäiville omalla osastollaan otsikolla Terveydenhuolto on haavoittuva kokonaisuus. Osaston painotetut teemat olivat: PTS ja HVK toimivat sairaaloiden käyttämän infrastruktuurin turvaajina uudet uhkakuvat terveydenhuollon kriittisen materiaalin saantihäiriöille lääkkeiden velvoitevarastointi turvaa lääkkeiden saatavuutta myös alueellisesti terveydenhuollon tarvikkeiden varmuusvarastointi turvaa potilashoidon jatkuvuutta ja hoitohenkilökunnan työturvallisuutta 16 17

10 HUOLTOVARMUUSKESKUS JA TULOSYKSIKÖT JOHTOKUNTA Huoltovarmuukeskus aloitti toimintansa eli laitoksen perustamisesta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta. Tapahtuman kunniaksi järjestettiin Kansallismuseossa seminaari, jonka esitelmien aiheena oli yhteiskunnan keskeisten alojen tulevaisuudennäkymät ja niiden vaikutukset huoltovarmuuteen. Huoltovarmuuskeskuksessa toimii viisi yksikköä. Neljä näistä eli perushuolto-osasto, teollisuustuotanto-osasto, energiahuolto-osasto ja infrastruktuuriosasto osallistuvat oman erikoisalansa huoltovarmuuden kehittämiseen ja vastaavat mm. tähän kuuluvista kauppatoimista. Hallinto-osasto hoitaa yleishallintoa ja tuottaa muiden osastojen tarvitsemia tukitoimia. Huoltovarmuuskeskuksen päällikkönä on ylijohtaja. Hän vastaa keskuksen johdosta ja toiminnan kehittämisestä siten, että laitos toimii taloudellisesti ja tehokkaasti. Ylijohtaja myös ylläpitää yhteyksiä muihin viranomaisiin ja elinkeinoelämään sekä vastaa kansainvälisen yhteistyön järjestämisestä ja tietohallinnosta. Huoltovarmuuskeskuksen ylin päätösvalta kuuluu johtokunnalle, jonka valtioneuvosto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunnassa on 12 jäsentä ja he edustavat huoltovarmuuden kannalta keskeisimpiä hallinnonaloja sekä elinkeinoelämää. Nykyisen johtokunnan määräys päättyy vuoden 2004 lopussa. Johtokunta vahvistaa toiminta- ja taloussuunnitelman ja työjärjestyksen sekä muut yleiset ohjeet, laatii Huoltovarmuuskeskuksen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, hinnoittelee Huoltovarmuuskeskuksen suoritteet ja määrää tilinpidon hoitamisesta sekä muutoinkin ohjaa ja valvoo laitoksen toimintaa. Johtokunnan työvaliokunta päättää valtion varmuusvarastointiin liittyvistä kauppatoimista ja muista taloudellisista sitoumuksista. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa ja työvaliokunta yhdeksän kertaa. Tilikaudella 2003 tilintarkastajina ovat toimineet Jarmo Lohi KHT JHTT ja Ari Lehto KHT. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ Viridiana, 2003 Huoltovarmuuskeskuksen johtokunta Ylijohtaja Huoltovarmuuskeskuksen johtokunta Huoltovarmuuskeskuksen johtokunnan työvaliokunta Kansainvälinen yhteistyö on saanut varautumisessa yhä keskeisemmän aseman. HVK:n edustajat osallistuivat aktiivisesti kansainvälisiin kokouksiin ja seminaareihin. Olemme luoneet läheiset kontaktit myös moniin vastaaviin kansallisiin organisaatioihin. HVK:ssa kävi vierailulla mm. Norjan sekä Tsekin tasavallan ja Slovakian huoltovarmuusviranomaisten edustajat. Hallinto-osasto yleissuunnittelu laki- ja talousasiat PTS:n hallinto tietohallinto tiedotus Perushuolto- Teollisuustuotanto- Energiahuolto- Infrastruktuuriosasto osasto osasto osasto elintarvikehuolto teollisuustuotanto energiahuolto tekniset järjestelmät terveydenhuolto kuljetukset pankki- ja vakuutustoiminta yhdyskuntapalvelut rakentaminen elektroniikkateollisuus graafinen teollisuus Puheenjohtaja Apulaisosastopäällikkö Erkki Palmqvist Kauppa- ja teollisuusministeriö Varapuheenjohtaja Alivaltiosihteeri Juhani Turunen Valtiovarainministeriö Muut jäsenet Yksikön päällikkö Lauri Aaltonen Ulkoasiainministeriö Apulaisosastopäällikkö Marjatta Blanco-Sequeiros Sosiaali- ja terveysministeriö Ylijohtaja Rauni Hagman Viestintävirasto Varatoimitusjohtaja Pekka Huttula Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry Neuvotteleva virkamies Päivi Janka Kauppa- ja teollisuusministeriö Maatalousneuvos Esko Juvonen Maa- ja metsätalousministeriö Ylijohtaja Eero Lavonen Puolustusministeriö Johtaja Eija Malmivirta Merei Energy Oy Ltd Teollisuusneuvos Risto Ranki Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimitusjohtaja Eila Rummukainen TeliaSonera International Carrier Oy Puheenjohtaja Apulaisosastopäällikkö Erkki Palmqvist Kauppa- ja teollisuusministeriö Varapuheenjohtaja Alivaltiosihteeri Juhani Turunen Valtiovarainministeriö Muut jäsenet Ylijohtaja Rauni Hagman Viestintävirasto Neuvotteleva virkamies Päivi Janka Kauppa- ja teollisuusministeriö Maatalousneuvos Esko Juvonen Maa- ja metsätalousministeriö Ylijohtaja Eero Lavonen Puolustusministeriö Sihteeri Tuoteryhmäpäällikkö Tapio Pelkonen Huoltovarmuuskeskus Sihteeri Tuoteryhmäpäällikkö Tapio Pelkonen Huoltovarmuuskeskus 18 19

11 PUOLUSTUSTALOUDELLINEN SUUNNITTELUKUNTA PUOLUSTUSTALOUDELLINEN SUUNNITTELUKUNTA PTS:n kevätkokouksessa olivat aiheina organisaation kehittäminen huoltovarmuuden uusia tavoitteita vastaavaksi sekä merenkulun huoltovarmuus. Puolustustaloudelliseen suunnittelukuntaan (PTS) kuuluvat käytännön toimintaa johtava keskusjaosto sekä 11 eri aloilla toimivaa jaostoa ja toimikuntaa sekä 12 poolia. Lisäksi PTS-organisaatiossa on lukuisia näiden alaelimiä sekä erilaisia projektiluonteisia työryhmiä. Elinkeinoelämän varautuminen perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen, sillä valmiuslain (1080/91) varautumisvelvoite koskee vain valtion ja kuntien viranomaisia, valtion liikelaitoksia ja kunnallisia itsenäisiä laitoksia. Elinkeinoelämälle korvataan sopimusten perusteella osa varautumisesta aiheutuneista kustannuksista. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan menot on Huoltovarmuuskeskuksen perustamisesta lähtien rahoitettu sen tulo- ja menoarvion kautta. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan toiminta PTS kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. Toukokuun kokouksen aiheina olivat ajankohtainen katsaus, tilannekatsaus puolustustaloudellisen suunnittelukunnan organisaation kehittämistä koskevista lausunnoista sekä merenkulun huoltovarmuus, josta alusti Fortum Shippingin yksikönjohtaja, Suomen Varustamoyhdistys ry:n puheenjohtaja Jukka Laaksovirta. Hän käsitteli alustuksessaan kuljetuskapasiteettia, talvimerenkulun ongelmia, Irakin kriisin vaikutuksia sekä ympäristöuhkia Itämeren liikenteessä. Marraskuun kokouksen aiheena oli ajankohtaisen katsauksen lisäksi sähköjärjestelmän varautuminen vakaviin normaaliajan häiriöihin ja poikkeusoloihin ja sen nykytila, mistä alusti PTS:n voimatalouspoolin puheenjohtaja, Fingrid Oyj:n varatoimitusjohtaja Juha Kekkonen. Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuudesta alusti professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Alustukset käsittelivät sähköhuollon varmistamista, siihen vaikuttavia tekijöitä, sähköjärjestelmän mitoitusperiaatteita ja vastuukysymyksiä. Yleinen valmiussuunnittelu, koulutustoiminta ja tutkimusten rahoittaminen PTS:n toimielimissä jatkettiin tulosohjaukseen perustuvaa valmiustoimintaa. Toimipaikkojen valmiussuunnitteluohjelmaan (Vasu) perustuvaa yritysten valmiussuunnit- KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ Tuulikeijujen poimija, 1996 PTS:n syyskokouksessa jatkettiin organisaatiouudistuksen käsittelyä ja kuultiin ajankohtaista tietoa alan lainsäädäntöuudistuksista. Kokousesitelmät käsittelivät sähköjärjestelmän varmuutta. Sopimuksiin perustuva varautuminen Elintarvikepooli Graafinen pooli Kemian pooli Metallipooli Metsäpooli Muovi- ja kumipooli Rakennuspooli Sähkö- ja elektroniikkapooli Tiekuljetuspooli Vaatetuspooli Voimatalouspooli Öljypooli Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Keskusjaosto Julkisen sektorin varautuminen Maatalousjaosto Jakelujaosto Teollisuusjaosto Energiajaosto Kuljetusjaosto Rakennusjaosto Tietojärjestelmäjaosto Kuntatoiminta Koti- ja suurtaloustoimikunta Rahoitushuoltotoimikunta Vakuutusalan toimikunta telua jatkettiin tärkeimpien poolien tärkeysluokitelluissa yrityksissä ja järjestelmään perehdyttämiseksi järjestettiin useita koulutustilaisuuksia. Tiedonkäsittelyalan valmiussuunnitteluun tarkoitetun TietoVasun kehitysprojekti on loppuvaiheessa. Erilaisia valmiussuunnittelu- ja koulutustilaisuuksia järjestettiin 150 kappaletta. Niihin osallistui noin 2600 henkilöä hallinnosta, yrityksistä ja elinkeinoelämän järjestöistä. PTS:n toiminnasta aiheutui Huoltovarmuuskeskukselle noin euron kustannukset. Erilaisten projektien osuus tästä oli noin euroa. Projektit käsittelivät mm. ydinlaskeuman vaikutuksia erityyppisten tuotantotilojen kannalta, raskaan maantie- ja satamakuljetuskaluston sekä työkoneiden varaosahuoltovarmuuden parantamista, elektroniikkalaitteiden toiminnan turvaamista kriisitilanteessa käsittäen komponenttien saatavuuden ja hankintakanavat, uutta lähestymistapaa huoltovarmuuteen (EU:n normiston ja sisämarkkinoiden toimintaan liittyvä tutkimus), tiedonkäsittelylaitteiden korvattavuuteen sekä kriittisten sovellutusten siirrettävyyteen ja uudelleen käyttöönotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä huoltovarmuuden ict-prosessimalleja. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan keskusjaoston toiminta PTS:ssa käsiteltävät asiat ratkaisee keskusjaosto, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi vähintään neljä suunnittelukunnan keskuudestaan valitsemaa jäsentä. Keskusjaostoon on kertomusvuonna kuulunut puheenjohtajan lisäksi kymmenen jäsentä. Keskusjaosto kokoontui kertomusvuonna kuusi kertaa. Valtioneuvoston päätös uusiksi huoltovarmuuden tavoitteiksi hyväksyttiin toukokuussa 2002, minkä jälkeen keskusjaosto teki suunnitelman PTS:n organisaation kehittämisestä näiden tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2003 aikana pyydettiin lausunnot uudesta organisaatiomallista PTS:n toimielimiltä ja muilta sidosryhmiltä. Lausuntojen perusteella keskusjaosto asetti työryhmän valmistelemaan PTS:n poolien roolia suunnitellussa organisaatiomallissa. Huoltovarmuuden seurannan ja raportoinnin apuvälineenä käytettiin vuosittain päivitettävää ns. huoltovarmuusindikaattorijärjestelmää. Sen avulla tarkastelun ja kehittelyn kohteeksi otettiin erityisesti toimialat ja toiminnot, jossa katsottiin olevan heikko tai välttävä huoltovarmuus. Uusia valmiusasiakirjoja hyväksyttiin mm. rakennuspoolin ja tietojärjestelmäjaoston sektoreilla. Keskusjaosto käsitteli myös valmistuneita tutkimuksia ja selvityksiä sekä huoltovarmuuden eri osa-alueiden tilannekatsauksia

12 ÖVERDIREKTÖRENS ÖVERSIKT 2003 ÖVERDIREKTÖRENS ÖVERSIKT 2003 Året 2003 gick till historien särskilt med anledning av kriget mellan den av USA ledda koalitionen och Irak. Centrala stater var oense om nödvändigheten och berättigandet av kriget och därav uppkom betydande politiska spänningar i många länder och staterna emelllan. Kriget började i mars och slutade som väntat snabbt men partisanverksamheten och terrorismen fortsätter fortfarande i accelererande takt mot den interimistiska administrationen och polisstyrkorna. Även FN och Röda Korsets representanter utsattes för angrepp och lämnade landet. Den internationella oron ökades av rädslan för terrorism och tillstramade säkerhetsåtgärder, de fortsatta våldsamheterna mellan Israel och Palestina, Nordkoreas kärnvapentilltag, instabiliteten på oljemarknaden samt den svaga ekonomiska utvecklingen i OECDländerna. En ny typ av sjukdomsalstrare SARS (Severe Acute Respiratory Syndrome), vilken uppträder som ett symptomkomplex likt lunginflammation, spred sig i Asien och gav upphov till orolighet och åtgärder i många länder. Flygtrafiken till asiatiska centra minskade snabbt och återverkningarna på ekonomin och handeln föreföll hotande. Spridningen av SARS kunde förhindras men efter det har ett nytt hot dykt upp, fågelinfluensan, vilken inte ännu har kunnat bemästras. Med anledning av Irakkrisen beredde man sig i Finland och allmänt i industriländerna för störningar på oljemarknaden. Internationella energiorganisationen (IEA) startade ett krisberedskapssystem för oljeförsörjning, vars ändamål var att genom upplösning av säkerhetslagren neutralisera begränsningen i utbudet på grund av upphörandet av Irakexporten. Finland deltog i detta kollektiva beredskapsarrangemang. Under året stärktes eurons värde ytterligare i förhållande till dollarn trots svag ekonomisk företagsamhet och de stora EU-ländernas budgetunderskott, vilka överskred stabiliseringsavtalet. Orsaken till denna utveckling var USA:s problem, underskottet i bytesbalansen och tillväxten av budgetunderskotttet. Inom EU:s verksamhet accentuerades beredningen av det nya grundlagsavtalet. Avtalet, till vilket speciellt hörde fastställandet av den gemensamma säkerhetspolitiken med säkerhetsgarantier, skulle godkännas på toppmötet inför årskiftet. Godkännandet föll dock på meningsskiljaktigheter om vissa länders rösträtt inom EU:s förvaltning. Fastställandet av grundlagsavtalet hade samtidigt betytt framsteg för det av Finland i december 2000 på toppmötet i Nice framförda initiativet om utvecklandet av försörjningsberedskapsdimensionen inom EU. För att befrämja företaget beslutade man påbörja ett utredningsarbete under ledning av prof. Antola för att uppdatera läget. EU-komissionen gav särskilt på energiområdet flera direktivförslag, vilkas avsikt är att befrämja försörjningsberedskapen (security of supply). Det livliga nordiska samarbetet fortsatte. Speciellt upptogs säkerställandet av den gemensamma elmarknaden i olika störningsoch undantagsförhållanden samt beredskapen mot biologiska, kemiska och radiologiska hot inom ramen för det år 2002 ingångna avtalet. Försörjningsberedskapscentralen deltog i konsultering av de baltiska länderna, Polen, Tjeckien, Slovakien och Ungern om EU:s energidirektiv samt om beaktandet av IEA:s författningar inom den nationella lagstiftningen. Inom ramen för Natos avtal för partnerskap för fred deltog man i kommittéverksamheten på försörjningsberedskapsområdet. Beredskapen inom civilsektorn och avvärjningen av terrorhotet har inom Nato uppnått en allt betydelsefullare position. Den finska nationalekonomin behöll sin i grunden starka ställning trots den svaga tillväxten. Bytesbalansens överskott uppnådde inte tidigare rekordnivåer men var fortfarande stort, c. 8 mrd. euro. Statshushållningen försvagades något och statsskulden kunde inte avkortas. Tvärtom ökade skulden med en miljard till c. 60 mrd. euro. Statsskulden måste fortfarande anses vara stor, nästan två gånger statens årsinkomster, vilket begränsar rörelsefriheten i depressions- och krissituationer. Statsrådet fastställde i maj 2002 nya mål för försörjningsberedskapen (350/ 2002). Förverkligandet av beslutet fortsatte på så sätt, att beredskapsnivån sänktes för energi- och livsmedelsförsörjningens del. Sålunda friställda medel redovisades till statsbudgeten under året för ett belopp om 40 milj. euro och föregående år 60 milj. euro. Tyngdpunkten för säkerställandet av försörjningsberedskapen försköts på sätt som förutsatts i beslutet mot säkerställande av samhällets kritiska infrastruktur. Med anknytning till försörjningsberedskapsbeslutet fortsattes förnyandet av försvarsekonomiska planeringskommissionens organisation. Försörjningsberedskapscentralens livliga affärsverksamhet fortsatte och det ekonomiska resultatet blev gott. Balanssumman var 1,026 mrd. euro, av vilken över 80 % var bundet i säkerhetsupplag. Statsrådet fastställde principbeslutet om tryggande av samhällets livsviktiga funktioner. I statsrådets beslut uttrycks en central position för försvarsekonomiska planeringskommissionen som en samverkansorganisation i försörjningsberedskapsangelägenheter mellan myndigheter och näringslivet: Planeringskommissionen bevakar försörjningsberedskapen inom olika branscher samt bereder information och framställningar för styrning av försörjningsberedskapens utvecklande tillsammans med Försörjningsberedskapscentralen, vilken verkställer framställningarna och finansierar dem. Försörjningsberedskapscentralen arbetar som försvarsekonomiska planeringskommisssionens sekretariat. Planeringskommissionens ordförande är alltfort bergsrådet Heikki Hakala. Planeringskommissionen har tillsammans med näringslivet 12 planerings- och beredskapsavtal för olika branscher (poolavtal). Dessutom har planeringskommissionen 11 sektioner och kommissioner samt många arbetsgrupper. Tillsammans med företagens beredskapschefer verkar inom detta samfund cirka 2000 personer. Vi vill uttrycka vårt varma tack till alla dem som deltagit i verksamheten och verkat inom försörjningsberedskapsområdet för deras betydelsefulla insats under detta utmanande verksamhetsår. Mika Purhonen HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET Försörjningsberedskapscentralens direktion Överdirektör Förvarsekonomiska planeringskomissionen Centralsektionen Adminstrativa avdelningen allmän planering juridik och ekonomi FEP:s administration dataförvaltning information Basförsörjnings- Industriproduktions- Energiförsörjnings- Infrastruktursavdelningen avdelningen avdelningen avdelningen livsmedelsförsörjning industriproduktion energiförsörjning tekniska system hälsovårdförsörjning transporter bank- och försäkringssamhällstjänster byggande verksamhet elektronikindustri grafisk industri Produktionsplanering Livsmedelspoolen Grafiska poolen Kemipoolen Metallpoolen Skogspoolen Plast- och gummipoolen Byggnadspoolen El- och elektronikpoolen Vägtransportpoolen Beklädnadspoolen Energipoolen Oljepoolen Adminstrationplanering Jordbrukssektionen Distributionssektionen Industrisektionen Energisektionen Transportsektionen Byggnadssektionen Informationstekniksektionen Hem- och storhushållskommittén Kommunkomittén Finansförsörjningskommittén Försäkringsbranchkommittén 22 23

13 REVIEW OF 2003 BY THE DIRECTOR GENERAL REVIEW OF THE DIRECTOR GENERAL The year 2003 will be remembered particularly for the war between Iraq and the international coalition headed by the USA. Key countries had different views regarding the necessity of and justification for the war, which is why it caused considerable political tensions in and between many countries. The war started in March and ended quickly, as expected, but guerrilla activities and terrorism against the temporary regime and police forces continue to accelerate. Even the representatives of the UN and Red Cross were forced to leave the country having been subjected to attacks. The international unease was fuelled by fear of terrorism and intensified security measures, the continuing violence between Israel and Palestine, the nuclear projects of North Korea, the unstable oil markets and weak economic growth in the OECD. The new pathogen SARS (Severe Acute Respiratory Syndrome), a virus producing pneumonia-like symptoms, spread in Asia causing concern and emergency measures in many countries. Air traffic to Asian cities quickly decreased, and the impact on trade and the economy looked grave. The spread of SARS was checked, but another threat has since emerged, the Avian Flu which is not yet under control. The crisis in Iraq made Finland, and industrialised countries in general, take steps in order to prepare for disruptions in the oil market. The International Energy Association (IEA) initiated an emergency preparedness system with the aim of compensating for the reduced supply caused by the suspension of Iraqi exports by reducing security stockpiles. Finland took part in this collective preparedness effort. The Euro continued to strengthen against the dollar in spite of the fact that the largest EU countries had weak economies and budget deficits in excess of the limits set in the Stability Pact. This was due to the worsening problems of balance of payments and budget deficit in the USA. The prominent EU activities included the preparatory work for the new Constitution. The agreement that in particular involved the confirmation of joint security policies with security guarantees was scheduled for approval in the summit to be held in late However, the agreement was not approved due to conflicting views on the voting rights of different Member States. Had the agreement on the Constitution been confirmed, it would also have meant a step forward for the initiative for further development of security of supply within the EU that Finland put forward in the Nice Summit in December The decision was made to start an investigation headed by Professor Esko Antola in order to bring the situation up to date. The EU Commission issued several proposals for directives, particularly in the field of energy, that were intended for improving the security of supply. Co-operation between the Nordic countries continued to be active. Particular attention was paid to the issue of safeguarding the common electricity market during different exceptional circumstances and preparedness for biological, chemical and radiological threats within the framework of the agreement signed in The National Emergency Supply Agency took part in consultations with the Baltic countries, Poland, the Czech Republic, Slovakia and Hungary concerning the impact of EU directives and IEA regulations on national legislation. Within the framework of NATO s Partnership for Peace programme, we participated in the work of committees dealing with security of supply issues. The preparedness of the civilian sector and the fight against terrorism have become increasingly prominent elements of NATO s operations. The Finnish economy continued to rest on a strong standing, in spite of its weak growth. The surplus in the balance of payments did not reach the record levels of earlier years but was still considerable at some 8 billion euro. The economy of the state grew somewhat weaker, and no capital payments for the national debt were possible. On the contrary, the debt increased by approximately one billion euro to nearly 60 billion euro. The amount of the national debt must still be considered large, nearly twice the annual state revenues, which gives us less leeway in times of recession or crisis. In May 2002, the Government confirmed the new targets for security of supply (350/2002). The implementation of the decision was continued by reducing the level of security of supply with regard to energy and food supplies. The funds thus released were entered as income in the state budget, amounting to 40 million euro in 2003 and 60 million in In line with the Government decision, the focal point of ensuring the security of supply was moved towards securing the critical public infrastructure. The work of restructuring the organisation of the National Board of Economic Defence was continued in line with the said decision. The business of the National Emergency Supply Agency continued at a healthy rate, and the financial results were good. The bottom line of the Balance Sheet stands at billion euro, 80 % of which is tied to security stockpiles. On 27 November 2003, the Government issued a principal decision on safeguarding the activities that are vital to the society. The principal decision takes the view that the National Board of Economic Defence has a central role as an organisation for co-operation between the public authorities and trade and industry in matters pertaining to security of supply: The Board monitors the security of supply in different fields of business and produces information for guidance purposes, as well as proposals for developing the security of supply together with the National Emergency Supply Agency that implements and finances these proposals. The National Emergency Supply Agency acts as the secretariat for the National Board of Economic Defence appointed by the Government. The Board continued to be chaired by Hon. Councillor Heikki Hakala. The Board has 12 sector-specific planning and preparedness agreements (pool agreements) with trade and industry. In addition, the Board has 11 sections and committees, and several working groups. Over 2000 persons, including the emergency preparedness managers of companies, take part in the work of this community. We want to extend our warmest thanks to all those taking part in the operations and contributing to the security of supply for their significant input during the year 2003 with its many challenges. Mika Purhonen MINISTRY OF TRADE AND INDUSTRY MINISTRY OF TRADE AND INDUSTRY National Emergency Supply Agency National Board of Economic Defence Director General Executive General Admintrative Development General Planning Legal and Economical Matters Adminstration of the National Board of Economic Defence Information Department of Department of Department of Department of Basic supply Industry Energy Supply Infrastructure Food supply Industry Energy Supply Technical systems Medical Supply Transportation Banking and insurance Communal services Construction operations Electronic industry Graphic industry Planning based on agreements Foodstuffs industry pool Graphic industry pool Chemical industry pool Metal industry pool Forest industry pool Plastic and rubber industry pool Construction pool Electrical and electronic industry pool Road transport pool Clothing industry pool Power suppliers pool Oli suppliers pool Planning of the public sector Agriculture section Trade and distribution section Industry section Energy section Transport section Construction section Information systems section Catering services section Local authorities committee Banking committee Insurance committee 24 25

14 PTS:N KOKOONPANO KERTOMUSVUONNA HENKILÖKUNTA KERTOMUSVUONNA Puheenjohtaja Vuorineuvos Heikki Hakala Varapuheenjohtaja Alivaltiosihteeri Juhani Turunen Valtiovarainministeriö Kansliapäällikkö Matti Ahola Puolustusministeriö Kauppaneuvos Magnus Bargum Algol Oy Oikeustieteen tohtori, dosentti Kaarina Buure-Hägglund Helsingin yliopisto Ylijohtaja Bo Göran Eriksson Kauppa- ja teollisuusministeriö Kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi Ympäristöministeriö Vuorineuvos Matti Honkala Kesko Oyj Finanssijohtaja Satu Huber Valtiokonttori Toimitusjohtaja Anja Hurme Primasoft Oy ( saakka) Puheenjohtaja Esa Härmälä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Vuorineuvos Jukka Härmälä StoraEnso Oyj Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Toimitusjohtaja Kari Jordan Nordea Pääjohtaja Asmo Kalpala Tapiola-Yhtiöt Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen Espoon kaupunki Johtaja Johannes Koroma Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Kansliapäällikkö Juhani Korpela Liikenne- ja viestintäministeriö Pääjohtaja Henri Kuitunen VR-Yhtymä Oy Toimitusjohtaja Tapio Kuula Fortum Power and Heat Oy Merenkulkuneuvos Antti Lagerroos Finnlines Oyj Kansanedustaja Seppo Lahtela Eduskunta Kaupunginjohtaja Elina Lehto Lohjan kaupunki Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori Valtion teknillinen tutkimuskeskus Maaherra Tuula Linnainmaa Etelä-Suomen lääninhallitus Alivaltiosihteeri Pekka Lintu Ulkoasiainministeriö Suomen Pankin johtokunnan jäsen Matti Louekoski Suomen Pankki Puheenjohtaja Lauri Lyly Sähköalojen ammattiliitto ry Toimitusjohtaja Matti Mattheiszen Toimitusjohtaja Martti Mäenpää Teknologiateollisuus ry Toiminnanjohtaja Liisa Niilola Maa- ja Kotitalousnaisten Keskus ry Yksikön johtaja Leena Nyyssönen Helsingin kaupunki Kenraalimajuri Jouko Oittinen Pääesikunta Toimitusjohtaja Risto Parjanne Suomen Kuntaliitto Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriö Hallituksen puheenjohtaja Bertel Paulig Paulig Oy Kansanedustaja Pirkko Peltomo Eduskunta Vuorineuvos Heikki Pentti Lemminkäinen Oyj Maaherra Hannele Pokka Lapin lääninhallitus Ylijohtaja Tarmo Pukkila Sosiaali- ja terveysministeriö Johtaja Matti Pukkio Työministeriö Ylijohtaja Mika Purhonen Huoltovarmuuskeskus Toimitusjohtaja Timo Rajala Pohjolan Voima Oy Kansliapäällikkö Kirsti Rissanen Oikeusministeriö Toimitusjohtaja Veli-Matti Ropponen Fortum Oil and Gas Oy Maaherra Rauno Saari Länsi-Suomen lääninhallitus Toimitusjohtaja Seppo Sainio Suomen Kuorma-autoliitto ry Johtaja Pasi Salokangas Orion-yhtymä Oyj Orion Pharma ( saakka) Päätoimittaja Heleena Savela Helsingin Sanomat Ylipormestari Eva-Riitta Siitonen Helsingin kaupunki Johtaja Ulla Sirkeinen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Toimitusjohtaja Sirpa Smolsky Metallinjalostajat ry Johtaja Veli Sundbäck Nokia Oyj Toimitusjohtaja Reijo Svento Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry Toimitusjohtaja Georg Tallberg Shell oy ab Hallituksen jäsen Markku Talonen Enermet Group Oy Tutkija Teija Tiilikainen Helsingin Yliopisto Ylijohtaja Taisto Turunen Kauppa- ja teollisuusministeriö Puheenjohtaja Riitta Uosukainen Naisten Valmiusliitto Kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen Maa- ja metsätalousministeriö Pääjohtaja Jukka Viinanen Orion-Yhtymä Oyj ( alkaen) Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö Ylijohtaja Marita Wilska Kuluttajavirasto Kansliapäällikkö Erkki Virtanen Kauppa- ja teollisuusministeriö Hallituksen puheenjohtaja Matti Vuoria Fortum Oyj Pääsihteeri Apulaisjohtaja Ilkka Kananen Huoltovarmuuskeskus Sihteeri Projektipäällikkö Raija Viljanen Huoltovarmuuskeskus Pääesikunnan asettama yhteysupseeri Insinöörieverstiluutnantti Niilo Valkonen Pääesikunta ( saakka) Insinöörieversti Johnny Heikell Pääesikunta ( alkaen) Ylijohtaja Mika Purhonen Perushuolto-osasto Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Hannes Kulmala Tuoteryhmäpäällikkö Pertti Hatakka Valmiusasiamies Riku Juhola Osastosihteeri Hilkka-Liisa Mieho Valmiusasiamies Kyösti Orre Teollisuustuotanto-osasto Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Pekka Pennanen Apulaisosastopäällikkö Seppo Autio Teollisuusasiamies Jorma Hannulabacka Valmiusasiamies Anssi Lindgren (virkavapaalla alkaen) Osastosihteeri Sanna Pulkkinen Tuoteryhmäpäällikkö Soili Suvanto Energiahuolto-osasto Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Risto Leukkunen Valmiusasiamies Matti Jauhiainen Osastosihteeri Seija Jokiniemi Ylitarkastaja Kaj Krokfors Tuoteryhmäpäällikkö Tapio Pelkonen Infrastruktuuriosasto Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Ilkka Kananen Projektisuunnittelija Gilbert Appelgren Projektitutkija Axel Hagelstam Valmiuspäällikkö (IT-sektori) Veli-Pekka Kuparinen Osastosihteeri Hilkka-Liisa Mieho Kehityspäällikkö Seppo Sauvala Hallinto-osasto Osastopäällikkö Asko Harjula Materiaalikirjanpitäjä Mari Lehkonen Osastosihteeri Hilkka-Liisa Mieho Pääkirjanpitäjä Pasi Rovanperä Tietohallintopäällikkö Erja Saraste Projektipäällikkö Raija Viljanen Siviiliasiain erityisasiantuntija Suomen Nato-edustustossa Councellor Anssi Lindgren Mission of Finland to NATO NATO HQ B-1110 Bruxelles Belgium 26 27

15 HUOLTOVARMUUSKESKUS FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAPSCENTRALEN NATIONAL EMERGENCY SUPPLY AGENCY Pohjoinen Makasiinikatu 7 A, Helsinki Vaihde (09) , fax (09) ja (09)