KEMIA 6/2011 Kemi OIKEUS- KEMISTI osaa taikatemput KEMIALLISEN ASEEN kieltosopimus voi koskea sinua Sanyo_GWB_advU700VX_148x210mm_22676 15-9-11 11:45 Pagina 1 On tilanteita, joissa varajärjestelmä on välttämätön Uudessa SANYO MDF-U700VX syväjääpakastimessa on ainutlaatuinen Tuplaturva -ratkaisu vakiona. Kaiken varalta. Kaksi itsenäistä jäähdytysjärjestelmää yhdessä -86 ºC pakastimessa. Ainutlaatuisen tasainen ja luotettava säilytyslämpötila. Patentoitu VIP PLUS eristysteknologia maksimoi käytettävän sisätilan. Helppokäyttöinen, huolellisesti viimeistellyt yksityiskohdat ja matalat käyttökustannukset. Sertifioitu lääkintälaitedirektiivin (93/42/EEC & 2007/47/EC) mukaisesti. technology for life KATALYYSIN uudet ulottuvuudet SUURET SÄVELTÄJÄT puoskarin uhreina Näytteiden säilytysturvallisuus tutkimuksen edellytys Oy G.W. Berg & Co. AB Mäkituvantie 7 FI-01511, Vantaa Finland Telephone: + 358 201 255255 Email: gwb@gwb.fi Website: http://www.gwb.fi
Experience Real Innovation For The Gas Chromatographer Food Testing Environmental Forensics QA/QC The SCION triple quadrupole (TQ) detector is a comprehensive solution for your most demanding gas chromatography applications. It delivers unrivalled bench-space savings, the result of an innovative lens-free, elliptical ion-path design that delivers ultra-high sensitivity and chemical noise reduction. Performance you would expect when innovation merges with a legacy of reliability. Bruker designs analytical solutions based around the needs of your key applications. Ask your nearest Bruker sales representative about how SCION GC-MS systems can help deliver unmatched productivity in your laboratory. Visit www.scionhasarrived.com/sp for more information. Innovation with Integrity GAS CHROMATOGRAPHY Bruker Daltonics Scandinavia AB Vallgatan 5, SE-170 67 Solna Tel. +46 (0)8-655 25 40 Tel: +358-400-426438 (FIN) ms-sales@bruker.se
Scan this QR code with your smartphone for exclusive content. Introducing the ACQUITY UPLC I-Class System Waters has created the highest performing UPLC ever engi neerer ed. Sign ificantly imp mprove d chromatographic performa nce gives yo u more con onfide nce in you our resu sult lts and allows you to get the most sensitivityty from your mass spectr omet eter. But for the scientists who want answers to the most complex challenges, th e ACQUITY UPLC I-Class is simply about one thing. Opportunity. Learn more at waters.com/iclass Waters Finland, Kutomotie 16, 00380 HELSINKI Phone (09) 5659 6288 E-mail: finland@wate rs.com 2011 Waters Corporation. Waters, UPLC and ACQUITY UPLC are registered trademarks of Waters Corporation. The Science of What s Possible is a trademark of Waters Corporation.
SISÄLLYS Oikeuskemian grand old man Erkki Vuori vetää yllättävän kortin hihastaan. (s. 6) 50 Atominohut pinnoite Pitää kännykkäkameran kunnossa Jari Koponen 52 Erikoispolymeerit syntyvät erikoispuhtaasti Päivi ikonen ja Jari Koponen Jari Mönkkönen 53 NAISET JA KEMIA Julia Lermontova oli ensimmäinen kemian naistohtori Sisko Loikkanen 6 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Professori Erkki Vuori Taikurina kaiken ikää Arja-Leena Paavola 10 TÄTÄ MIELTÄ Tietotyön kuorma hallintaan Virpi Kalakoski 12 Kemiallisen aseen kieltosopimus Säätelee monen kemikaalin käyttöä Sanna Alajoki 54 Suurten säveltäjien kohtalo Puoskari joudutti Bachin ja Händelin kuolemaa Pekka T. Heikura 56 KOKOUKSIA Huippuluennoijat vetivät väkeä Jyväskylään Elina Sievänen Kemiingenjörskonferens i Nådendal blev en succé Tapio Salmi 16 AJANKOHTAISTA USA:ssa riidellään siitä, Voiko geenin patentoida Päivi Ikonen 18 UUTISIA 24 NÄKÖKULMA Kannot kaskessa eli juurevaa asiaa Anja Nystén 24 KEMIA SILLOIN ENNEN 25 VIHREÄT SIVUT 33 KEEMIKKO Ei, me lennetään! 34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 38 KEMIAN VUOSI Nuoret tutkijat sukelsivat Synteesien maailmaan Juha Siitonen ja Elina Sievänen 40 Suomen pohjoisin laboratorio analysoi Maailman puhtainta vettä Päivi Ikonen Kemiallisen aseen asiantuntija Paula Vanninen vie suomalaista osaamista maailmalle. (s. 12) 46 Katalyysi saa uusia ulottuvuuksia Petri Pihko 48 Murkut yhä nuorempia Aikaistunut puberteetti huolettaa asiantuntijoita Arja-Leena Paavola Lapsista tulee murkkuja entistä nuorempina. Aikaistunut puberteetti voi olla monella tapaa haitallinen. (s. 48) Helsingin yliopisto Jouni Hyvärinen Niin syvä on kuin pitkäkin. Inarinjärvestä otetut vesinäytteet tutkitaan Suomen pohjoisimmassa ympäristölaboratoriossa. (s. 40) 58 ULKOMAILTA 60 HENKILÖUUTISIA Yrittäjäkolmikko kehittää geenitestejä kuluttajille 42 Laboratoriolaitteiden markkinat muutoksessa Päivi Ikonen 44 Termosähköiset materiaalit tekevät Sähköä hukkalämmöstä Jari Koponen Scanstockphoto 64 TULEVIA TAPAHTUMIA 65 SEURAsivu 66 KEMIAA KOKO ELÄMÄ Vici ruokki automobiilin Tiina Jantunen 4 KEMIA 6/2011
Pääkirjoitus 5. lokakuuta 2011 KEMIA Kemi Vol. 38 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901 faksi 09 3296 1520 toimitus@kemia-lehti.fi Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 03 714 1614 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset Annonser Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myyntipäällikkö Forsäljningschef Sales Manager Kalevi Sinisalmi 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh. 0400 578 901, faksi 09 3296 1520 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 89 euroa (kestotilaus 79 euroa), muut maat 120 euroa Kouluille 45 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 89 euro, övriga länder 120 euro Subscription price (out of Finland) EUR 120 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15 (special issue 5/2011 EUR 19) Osoitteenmuutokset Suomen Kemian Seura puh. 010 425 6300, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Apulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Myrkkyä verkosta Otsikko on lainaus Honeywell Suomen syyskuisen seminaarin turvallisuutta käsitelleestä sessiosta, jossa asiantuntijat kertoivat yrityksiin kohdistuvista moderneista uhkista ja tietoverkkojen väärinkäyttömahdollisuuksista. Raskaan sarjan esimerkki jo konkretisoituneesta uhasta on Stuxnettietokonemato, joka kykenee vakoilemaan ja uudelleenohjelmoimaan teollisuuden järjestelmiä. Tuholainen löytyi iranilaisen ydinvoimalan rikastuslaitoksesta, jonka tietokoneita ei ollut turvallisuussyistä kytketty internetiin. Pääsy järjestelmään onnistui ilmeisesti saastutetun muistitikun välityksellä. Viimeistään nyt on pakko tiedostaa, että ilman ajan tasalla olevaa turvajärjestelmää vastaavaa voi tapahtua missä vain, myös meidän firmassa. Uhka ei aina tule ulkoa. Organisaatioiden toimintaa voivat häiritä myös nykyiset tai entiset työntekijät, jotka syystä tai toisesta hautovat sisällään vihaa. Riski kasvaa saneerausten ja irtisanomisten aikoihin. Kostonhaluinen työntekijä voi sabotoida koko organisaation järjestelmiä tai kiusata anonyymisti valitsemiaan uhreja. Mitä yksittäinen työntekijä voi tehdä? Tarkkailla tovereitaan ja raportoida poikkeavuuksista? Tavanomaisista kahvihuonejupinoista ja facebook-lohkaisuista ei kannata välittää eikä kaverin luottamusta pettää. Mutta jos työtoverin persoonassa, käytöksessä tai puheissa ilmenee huolta herättäviä muutoksia, asian voi tilaisuuden tullen ottaa puheeksi ja kysyä, mitä toiselle kuuluu. Jos vastaukset pikemminkin kasvattavat kuin hälventävät huolta, käynti esimiehen juttusilla voi olla paikallaan. Esimieheltä vaaditaan viisautta tilanteessa, jossa työntekijä näyttää vielä noudattavan työpaikan sääntöjä mutta osoittaa eri tavoin vihamielisyyttä. Kokeneen turvallisuusasiantuntijan Kari Holmströmin mukaan varhaisen puuttumisen strategia on useimmiten toimivin. Monessa tapauksessa on parasta nostaa kissa pöydälle, paljastamatta tietenkään mahdollista huolenkertojaa. Tärkeää on kohtaaminen ja kuunteleminen. Ihmisten välisessä kanssakäymisessä 15 prosenttia viestinnästä tulee sanojen kautta, kaikki muu sanattomasta viestinnästä, ilmeistä, äänenpainoista ja ruumiinkielestä. Jos viestintä tapahtuu verkon välityksellä, sanojen merkitys kasvaa sataan prosenttiin ja totuus on paljon helpompi kätkeä. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Painos Upplaga Printing order 5 400 Forssa Print, Forssa 2011 ISO 9002 Karolliina Ek 6/2011 KEMIA 5
Professori Erkki Vuori Taikurina kaiken ikää Olen aina pitänyt sirkuksesta ja humpuukista, sellaisesta mikä saa ihmiset viihtymään, sanoo suomalaisen oikeuskemian grand old man, emeritusprofessori Erkki Vuori. Arja-Leena Paavola Taikatemppujen maailma kiehtoo voimakkaan illuusion, taidokkuuden ja rajattomalta tuntuvan mielikuvituksen näyttämönä. Monen taikatemppuja harrastavan tavoin myös Erkki Vuoren innostus alaan syttyi jo pienenä poikana. Vähintään kerran kesässä helsinkiläispoika kävi Linnanmäellä katsomassa taikureiden esityksiä. Linnanmäen Kolibri-teatterissa esiintyi huvipuiston perustamisvuodesta 1950 asti taikuri Solmu Mäkelä, jonka esityksissä oli erityistä hohtoa ulkoasua ja ympäristöä myöten. Solmu Mäkelä oli taitava taikuri, joka esiintyi aina frakki päällä. Temput sujuivat rauhallisesti ja esiintyminen oli hienostunutta, tosin kenties hieman etäistä, Vuori arvioi. Vielä suuremman vaikutuksen aloittelevaan taikuriin teki Linnanmäellä vieraillut Valkoinen Sheikki, Louis Billing. Hän käytti esityksessään niin sanottua mustaa huonetta, mustalla sametilla vuorattua tilaa, jota valaisivat kirkkaat valot. Mustat puvut tekivät apulaisista ikään kuin näkymättömiä, ja mustilla liinoilla peitetty tarpeisto lisäsi illuusion voimaa. Näytti siltä kuin Valkoisen Sheikin kädestä pudot- sivulle 8 Erkki Vuori Näinkö se temppu tehdään? Sitä Erkki Vuori ei tietenkään suostu paljastamaan. Syntynyt Helsingissä 1943. Naimisissa, kolme aikuista tytärtä. Filosofian kandidaatiksi (epäorgaaninen ja analyyttinen kemia) Helsingin yliopistosta 1970, lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1979. Rekisteröidyksi toksikologiksi 1996. Työskennellyt Helsingin yliopiston kemian, kansanterveystieteen ja oikeuslääketieteen laitoksissa vuodesta 1969. Vt. oikeuskemian apulaisprofessoriksi 1981, oikeuskemian professoriksi 1998. Useita kansallisia ja kansainvälisiä luottamus- ja tieteellisiä tehtäviä, lähes 200 julkaisua. Aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, Suomen Voimisteluliiton puheenjohtaja 1995 2004, Suomen Voimisteluliitto Svolin varapuheenjohtaja vuodesta 2005; useita kunniamerkkejä ja tunnustuksia sekä tieteellisestä urasta että harrastustoiminnasta. Kuva: Jari Mönkkönen 6 KEMIA 6/2011
KEMISTIN kääntöpuoli Sarjassa esitellään kemistien kakkosammatteja ja epätavallisia harrastuksia. 6/2011 KEMIA 7
tama kello olisi jäänyt itsekseen ilmaan kilisemään tai kasvot ilmaantuneet tyhjästä. Esitys oli elämyksenä melkein pelottavan voimakas, Vuori syttyy vielä vuosikymmeniä myöhemmin. Taikuri Vuori luki Solmu Mäkelän kirjoja ja alkoi kartuttaa temppukokoelmaansa entisestään siinä vaiheessa, kun perheeseen syntyi kolme tytärtä. Keikkoja riitti synttäreillä ja lastenkutsuilla. Arvostan eniten close up -temppuja, joissa taikuri esiintyy yleisön tuntumassa. Yleisön silmien alla taikominen vaatii erityistä taidokkuutta ja pientä katsojamäärää. Lastenlasten synnyttyä olen taas alkanut esiintyä lastenjuhlissa. Pidän siitä, että lapsiin on pakko ottaa kontaktia. On jännä nähdä, miten temput herättävät ihmetystä ja stimuloivat ajattelua. Salaisuus pysyy taikurin takana Iiro Seppälän tai David Copperfieldin kaltaisten taikureiden loisteliaat illuusiot ovat eittämättä hämmästyttäviä, mutta tempuista on tullut vuosien varrella yhä teknisempiä. Suurella rahalla saa laitteiston, jolla Eiffel-torninkin voi hävittää, mutta varsinainen taito jää sivuosaan. Todennäköisesti tällaisten temppujen tekeminen ei jaksa pidemmän päälle kiinnostaa itse taikuriakaan, Vuori veikkaa ja tunnustautuu perinteisemmän koulukunnan kannattajaksi. Kun näen, että taikuri aloittaa esityksensä laittamalla hansikkaat käteen tai viitan harteille, tiedän, mihin suuntaan temppua aletaan viedä henkilö tullaan vaihtamaan toiseen. Tiedän monien temppujen tekotavan, vaikka en itse välttämättä osaisi tehdä niitä. Tutun tempun näkeminen ei haittaa, sillä esitys on tärkein. Ulkomailla käyn aina tilaisuuden tullen katsomassa esityksiä. Miten taikatemppuja voi oppia, kun kerran taikurit eivät koskaan paljasta salaisuuttaan? Jokainen, joka suhtautuu taikatemppuihin vakavasti, ei ikinä paljasta, kuinka temppu tehdään. En itsekään kerro, sehän veisi illuusion yleisöltä. Mutta taikatempuista aidosti kiinnostunutta harrastajaa kyllä autetaan. Vanhin lapsenlapsistani on nyt mennyt koulunsa taikurikerhoon. Jos hän jatkaa harrastusta, voin ehkä opettaa hänelle mitä osaan, mutta en vielä. Taikatempuista saa tietoa netistä ja kirjoista. Vuori tuntee harrastelijataikureita, mutta keskenään he eivät vaihda temppuja. Omat temppunsa Vuori kertoo hankkineensa enimmäkseen kaupoista ja kirjoista. Harrastuksessa ovat suuresti Naisen kahtia sahaaminen ei sekään ole mikään ongelma. auttaneet lukuisat työmatkat vuosikymmenten kuluessa. Haastatteluhetkellä Vuori oli pian lähdössä San Franciscoon, jossa hän haaveili työn ohella ehtivänsä hypistelemään taikatemppuja myyvän kaupan tarjontaa. Taikuriliikkeissä on usein kadun puolella pilailukauppa, mutta takahuoneessa myydään materiaalia alan harrastajille. Perusvälineitä ovat esimerkiksi irtonaiset renkaat, jotka muodostavat ketjun ja köysiä. Omissa taikatempuissani käytän yleensä naruja ja kortteja. Korkeakulttuurin sijasta rillumareitä Omaa lempitemppuaan professorin ei tarvitse kauan miettiä. Se on kolikkotemppu, jossa on kyse illuusiosta. Avustava henkilö saa merkitä rahan, joka sijoitetaan nenäliinaan, josta se taas häviää ja ilmestyy yllättäen tyhjään rasiaan. Aika näyttävä temppu, joka on helppo tehdä, kun sen kerran on oppinut. Iän myötä sorminäppäryydellä on taipumusta heiketä, ja ajatuksesta liikkeeseen siirtyminen on sekin hitaampaa. Se on elämän totuus, joka on vain hyväksyttävä ja siirryttävä vaikkapa hitaampiin köysitemppuihin. Tempuista, jotka ovat oikeasti vaarallisia, Vuori ei pidä laisinkaan. Esimerkiksi oikeiden aseiden käyttöä on vaikea hyväksyä. Suomessa eräs esiintyjä kuoli 1960-luvulla yleisön edessä ammuttuaan itseään vahingossa venäläisessä ruletissa. Sitä ennen hän ehti ammuskella muuallekin, mikä oli erittäin vastuutonta. Pyörässä olevan avustajan heittäminen veitsillä taas perustuu toiseen asiaan en kyllä kerro mihin, eikä sellaisessa tempussa ole todellista vaaraa. Naisen kahtia sahaaminen ei sekään ole mikään ongelma, se perustuu illuusioon. Olen aina pitänyt sirkuksesta ja hum- Kuvat Suomen Taikapiiri ry:n arkisto 8 KEMIA 6/2011
puukista, sellaisesta, mikä saa ihmiset viihtymään, ei mitään korkeakulttuuria vaan rillumareitä. Arvostan elävää esitystä, ja siksi vähemmän täydellinenkin esitys voi olla nautittava. Emerituksella riittää vientiä Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksesta huhtikuussa eläkkeelle jääneellä Vuorella on edelleen työhuone laitoksessa, tosin aiempaa pienempi. Emeritussopimuksen tehneenä hänellä on vielä lukuisia työtehtäviä. Ainakaan vaimon arvion mukaan eläkkeelle jääminen ei juuri ole tuonut elämään muutosta. Teen edelleen lausuntoja ja olen tavattavissa. Tutkimamme tapaukset menevät usein oikeuteen, ja työhöni kuuluu todistaminen oikeudessa. Viimeksi kesällä olin saman viikon aikana todistamassa oikeusistunnoissa Helsingissä, Kuopiossa ja Jyväskylässä. Vuorella on yhä tutkimuksia työn alla ja reissuja ympäri maailmaa. Oikeuslääketiede on suhteellisen pieni ala Suomessa, ja vainajista tehtäviä oikeuskemian tutkimuksia suoritetaan vain Helsingin yliopiston oikeuskemian laboratoriossa. Yhteistyö ja hyvät suhteet Näytti siltä kuin Valkoisen Sheikin kädestä pudottama kello olisi jäänyt itsekseen ilmaan kilisemään. Linnanmäellä 1950-luvulla esiintyneet legendaariset taikurit Solmu Mäkelä (kuva vas.) ja Valkoinen Sheikki Louis Billing tekivät lähtemättömän vaikutuksen helsinkiläispoikaan. muiden maiden tutkimuslaitoksiin ovat tärkeitä. Ammattimaiseksi taikuriksi professori kiistää naurahtaen koskaan halunneensa. Hän toteaa olevansa tyytyväinen uravalintaansa, vaikka päätyikin omien sanojensa mukaan sattumalta oikeuskemian pariin kolmisenkymmentä vuotta sitten. Vuori opiskeli alkujaan kemistiksi ja oli erityisen kiinnostunut ympäristökemiasta ja toksikologiasta. Vielä 1960-luvun lopulla ei kuitenkaan juuri ollut alan töitä tarjolla, joten hän päätyi muutaman kurssitoverinsa tavoin lukemaan lääketiedettä. Ajattelin erikoistua lastenlääkäriksi ja selvitin väitöstutkimuksessani rintamaidon hivenainepitoisuuksia ja imeväisten ravinnontarvetta. Kun olin terveyskeskuspalvelussa, oikeuskemian laitoksessa vapautui virka, ja päätin tarttua tilaisuuteen. Leipätyö tuntuu kaikkien vuosien jälkeen yhä kiehtovalta. Oikeuskemiassa pelkkä kemiallinen vastaus ei riitä, pitää myös käsittää, mitä on tapahtunut. Kokonaisuuden ymmärtäminen edellyttää ihmiselämän ja yhteiskunnallisen viitekehyksen tuntemista. Oikeuskemiassa negatiivinenkin tulos on tulos, poissulku. Työrytmi, se, että asia viedään pää- tökseen, tuntuu mielekkäältä. Poikki ja pinoon sopii minulle. Tein niin pitkään töitä kuin se on yliopistossa mahdollista, 68-vuotiaaksi. Viimeiset työvuodet ovat olleet hyvin hedelmällisiä, ja voin suositella pitkiä työuria, jos vain terveys sallii. Valtava edistysaskel oikeuskemiassa harpattiin 2000-luvun alussa, jolloin Vuoren johtamassa laitoksessa otettiin käyttöön lentoaikamassaspektrometrit. Ne tunnistavat lähes tuhat eri molekyyliä tarkan massan perusteella. Vuodesta 2004 lähtien menetelmällä on tutkittu kaikki virtsanäytteet. Kyseessä on todella merkittävä uudistus, joka on tuonut aivan uutta intoa työhön, Vuori hehkuttaa. Stand up -professorista esikoiskirjailijaksi Opettajan ja taikurin työssä on ainakin yksi yhteinen haaste: yleisö on saatava mukaan. Vuoren luennot ovat olleet vuodesta toiseen opiskelijoiden suosiossa ja kurssit täynnä. Luentojen kerrotaan muistuttavan stand up -esityksiä ja päättyvän usein aplodeihin temppu, jonka taitamisesta monet kollegat voivat vain haaveilla päiväunissaan. Vuori kykenee havaitsemaan koomisuutta sellaisissakin asioissa, jotka ehkä muiden mielestä eivät ole hauskoja. Myrkytyskuolemat sinänsä ovat tietenkin surullisia ja vakavia tapauksia, mutta kaikenlaista huumorin puolelle menevää niissäkin sattuu. Vuosien varrella on ainakin käynyt ilmi se, että jos kaksi miestä löytää jostain pullon tai ruostuneen peltikanisterin, he alkavat juoda siitä. Tämä tietysti siinä tapauksessa, jos heidän mielestään on vähänkin mahdollista, että sisällä on jotain päihdyttävää. Ja todennäköisesti he sitten kuolevat. Joidenkin ihmisten käytös on aika hullua. Olen alkanut uskoa luonnonvalintaan, jossa tietyt geenit vain on tarkoitettu poistumaan, Vuori viljelee kuivaa huumoriaan. Raskaan työn vastapainoksi sopii taikuruuden lisäksi upouusi harrastus. Olen kirjoittanut faktaa niin kauan, että halusin siirtyä fiktioon. Kirjoitan parhaillaan kirjaa, joka kertoo maalaiselämästä 1900-luvun alusta vuoteen 1962, päähenkilön kuolemaan, Vuori paljastaa. Kirja kertoo oikeastaan mummuni tarinan ja perustuu monin osin todellisiin tapahtumiin. Luvassa on jännittäviä juonenkäänteitä, pirtutrokareita ja vaikka mitä, esikoiskirjailija hymyilee silmät vilkkuen. Kirjoittaja on Kemia-lehden vakituinen avustaja. arjaleena.paavola@gmail.com 6/2011 KEMIA 9
TÄTÄ MIELTÄ Tietotyön kuorma hallintaan TIETOTYÖN PIIRTEET ovat lisääntyneet alalla kuin alalla. Työntekijät joutuvat jatkuvasti käyttämään, käsittelemään ja myös tuottamaan uutta tietoa. Se haastaa ihmisen uudella tavalla: fyysisen kuormittumisen sijasta aivot ovat vaarassa kuormittua liikaa. Lukeminen, kokouksen seuraaminen, tietoverkossa navigointi ja monet muut työpaikalla eteen tulevat tehtävät edellyttävät, että havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti ovat kunnossa ja ongelmien ratkaiseminen sujuu. Jos niin ei ole, virheet lisääntyvät, työ hidastuu ja pahimmillaan vaaratilanteiden ja työtapaturmien määrä kasvaa. Työ ja terveys 2009 -haastattelututkimuksen mukaan lähes puolet työssä olevista joutuu usein kiirehtimään saadakseen työnsä tehdyksi. Noin 15 prosenttia kokee, että muisti ja keskittymiskyky työssä ovat heikentyneet. Kyse ei ole vain ikääntyvistä vaan myös nuorista aikuisista. YHTÄAIKAISET TEHTÄVÄT, aikapaineessa toimiminen, kiire ja keskeytykset eivät ole paras mahdollinen ympäristö hyvään oppimiseen. Lisäksi ihminen on valitettavasti hidas oppimaan ja nopea unohtamaan. Koulutuksissa tietoa tulee paljon, eikä uusia asioita ehditä työssä kertaamaan, työstämään ja käyttämään. Silloin niitä ei opita pysyvämmin. Työpaikoilla on syytä miettiä, miten koulutuksista saadaan kaikki hyöty irti ja miten voitaisiin kerrata ja käyttää opittua. On myös hyvä muistaa, että oman alan tietojen ja taitojen päivittäminen on huomattavasti nopeampaa kuin täysin uusien asioiden omaksuminen. Kannattaa pohtia sitäkin, miten ja keitä kannattaa minkäkin tehtävän suorittamiseen tai järjestelmän käyttämiseen kouluttaa. LÄHES KOLME neljästä käyttää työssään tietokonetta ja joka kolmas on koneen äärellä yli neljä tuntia päivässä. Kun työpaikoilla tarvitaan uusia laitteita ja järjestelmiä, käytettävyyteen ja kuormitukseen liittyvät tekijät pitää ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Se säästää järjestelmien korjailulta, joka on yleensä kallista jollei mahdotonta. Uusia työvälineitä valittaessa tulee määritellä, mitä järjestelmältä vaaditaan ja ketkä sitä käyttävät, kuinka helppo se on käyttää ja paljonko halutaan panna aikaa sen oppimiseen. Kannattaa myös miettiä, kuinka järjestelmä vaikuttaa työn määrään, työnjakoon ja ydintehtävän hoitamiseen. Omaan jaksamiseensa voivat vaikuttaa myös yksittäiset työntekijät. On hyvä muistaa, että joissain elämäntilanteissa muisti ja oppimiskyky ovat erityisen kovilla. Univaje ja stressi syövät aivojen toimintakykyä. Kun tilanne helpottaa ja työstä pääsee kunnolla palautumaan, myös toimintakyky palaa tavallisesti ennalleen. Virpi Kalakoski on psykologian tohtori, joka toimii erikoistutkijana Työterveyslaitoksessa. virpi.kalakoski@ttl.fi TYÖN KUORMITUSTEKIJÖITÄ voidaan kuitenkin hallita. Päämme kestää työelämän nykymenonkin, kun työ suunnitellaan hyvin. Silloin siitä tulee sujuvaa, turvallista ja tuottavaa. Fyysinen ergonomia on tuttua jokaiselle. Hyvän istumisen, nostamisen ja taukojumpan periaatteet tunnetaan, vaikkei niitä aina noudatettaisikaan. Lisäksi tarvitaan kognitiivista ergonomiaa, jonka avulla tietotyö voidaan sopeuttaa ihmisen mittaiseksi. Ihmisen fyysiset perusrajoitukset ovat konkreettisia: meillä on korkeintaan kaksi kättä, eikä ketään vaadita ottamaan koppia yhtä aikaa viidestä pallosta. Tarkkaavaisuuden ja muistin rajoitukset eivät näy samalla tavalla, ja työn vaatimukset ovat siksi usein kohtuuttomia. Erityisen haitallisia ovat keskeytykset, joita peräti 45 prosenttia työntekijöistä kokee melko usein tai jatkuvasti. Keskeytysten takia huomio siirtyy pois käsillä olevasta tehtävästä, johon palaaminen voi kokonaan unohtua ja jokin asia jäädä hoitamatta. Työntekijä on altis muillekin häiriötekijöille. Ohi kulkevat työkaverit, näytöllä vilkkuvat kohteet, puheensorina ja ovisummerin äänet kaappaavat väkisin huomion, kuormittavat muistia ja heikentävät keskittymistä. 10 KEMIA 6/2011 Jouko Keski-Säntti
Uudet Thermo Scientific ORION-mittarit Uusi, täydellinen mittarisarja Orion Star A Modulaarinen VERSA STAR Viimeisin tekniikka, selkeä näyttö, intuitiivinen käyttöliittymä. Ammattilaisten arvostamat ominaisuudet. Laboratorio- ja kenttäkäyttöön. Thermo Orionin perinteinen osaaminen ja laatu. ph, ph/ise, ph LogR, cond, DO, RDO, temp. Lab-dig Oy, Maapallonkatu 8 H, 02210 Espoo puh. 09 884 5022 labdig@labdig.fi www.labdig.fi
Kemiallisen aseen kieltosopimus Säätelee monen käyttöä Kemiallisen aseen kieltosopimus koskettaa yllättävän monia suomalaisyrityksiä ja -laitoksia. Sopimus listaa ison joukon kemikaaleja, joiden käytöstä on uuden lain mukaan aina ilmoitettava viranomaisille. Läheskään kaikki eivät ole sitä tehneet. Sanna Alajoki Koskeeko kemiallisen aseen kieltosopimus yritystänne? Näin kysyy kemiallisen aseen kieltosopimuksen kansallinen viranomainen Verifin kirjeessä, joka on lähtenyt noin sadalle suomalaiselle yritykselle ja tutkimuslaitokselle. Lähes kolmannes kyselyn saaneista vastaanottajista ei ole vastannut siihen lainkaan. Yleensä vastaamattomuuden syynä on se, ettei kyselyn saaja ole ymmärtänyt asian koskevan hänen laitostaan, arvelee laboratoriopäällikkö Vesa Häkkinen Verifinistä. Termi kemialliset aseet ilmeisesti hämää sen verran, että yhteyttä omaan Viranomainen ja tutkimuslaitos Verifin toimii kemiallisen aseen kieltosopimuksen kansallisena viranomaisena Suomessa. Sen tehtävänä on kerätä kemianteollisuudelta ja tutkimuslaitoksilta tiedot niiden kemikaalien käytöstä, jotka on listattu sopimuksessa. Osan tiedoista instituutti välittää kieltosopimuksen kattojärjestölle OPCW:lle. Verifinin näytteenkäsittelylaboratorio kehittää tutkimus- ja analyysimenetelmiä kemiallisille taisteluaineille. Instituutti antaa myös alan koulutusta kansainvälisille toimijoille. Lisätietoja: www.verifin.helsinki.fi. työhön ei havaita, Häkkinen olettaa. Ilmoitusvelvollisuus koskee kuitenkin laajaa, teollisuudessa yleisesti käytettyä kemikaaliryhmää. Siihen kuuluu muun muassa orgaanisia kemikaaleja sekä fosforia, rikkiä ja fluoria sisältäviä kemikaaleja. Luettelo kemiallisen aseen kieltosopimuksen piiriin kuuluvista kemikaaleista on liitetty yrityksille lähetettyyn kyselyyn. Lakiuudistus muutti ilmoitusvelvollisuutta Kieltosopimuksessa listatut kemikaalit on jaettu kolmeen ryhmään. Loppuvuodesta 2010 voimaan astuneen lakimuutoksen mukaan luettelon 1 kemikaaleista on tehtävä ilmoitus Verifinille aina, kun niitä käytetään pieniäkin määriä. Luetteloiden 2 ja 3 kemikaalien ilmoitusvelvollisuus määräytyy tuotanto-, säilytys- ja käyttömäärien mukaan. Ykkösluettelon kemikaaleja saa käyttää tutkimustarkoituksessa, muun muassa suojelututkimuksessa. Suojelututkimuksessa selvitetään sitä, miten kyseiseltä myrkyltä suojaudutaan. Myös lääketieteellisessä tutkimuksessa joidenkin kiellettyjen kemikaalien käyttö on sallittua. Ykkösluettelon kemikaalien maahantuontiin ja käyttämiseen tarvitaan myös lisenssi lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselta Fimealta, joka tarkistaa Verifiniltä, onko lisenssihakemus perusteltu. Kakkosluettelon kemikaaleja voivat käyttää ja käyttävät esimerkiksi painomusteiden ja palontorjunta-aineiden valmistajat. 12 KEMIA 6/2011
kemikaalin Scanstockphoto 6/2011 KEMIA 13
Paula Vanninen vie suomalaisosaamista Haagiin Professori Paula Vanninen on johtanut Verifiniä vuodesta 2005. Marraskuusta 2010 hän on toiminut jäsenenä myös OPCW:n tieteellisessä neuvottelukunnassa, jonka jäsenyyden edellytyksenä on kansainvälisesti tunnustettu ura tutkijana. 25-henkisen neuvottelukunnan jäsenenä Vanninen muun muassa antaa tieteellisiä neuvoja järjestön pääjohtajalle Ahmet Üzümcülle. Kartoitamme neuvottelukunnassa myös tulevaisuuden uhkia, kuten tieteen ja teknologian kehityksen tuomia uusia haasteita. Lisäksi tuotamme taustamateriaalia kieltosopimuksen tarkasteluun, Vanninen kuvailee kansainvälistä työtään. Juuri nyt keskustelemme muun muassa lamauttavista aineista, joiden asemaa ei sopimuksessa ole selkeästi määritelty. Huomioitavaa on esimerkiksi se, että mellakantorjunta-aineiden, kuten kyynelkaasun, käyttö ei ole sallittua sodan aikana. Vuonna 1973 käynnistynyt Verifin toimi aluksi kemiallisen aseen tutkimusprojektina. Kun Suomeen perustettiin alan kansallinen viranomainen, projektista tuli pysyvä instituutti, joka vuodet 1994 2009 toimi Helsingin yliopiston erillislaitoksena. Vuoden 2010 alusta Verifin on ollut yliopiston kemian laitoksen yksikkö. Sijainti yliopistossa on oikein hyvä. Voimme näin vahvistaa myös tutkimusyhteistyötämme, Vanninen sanoo. Helsingin yliopisto Paula Vanninen on toiminut OPCW:n tieteellisessä neuvottelukunnassa pian vuoden verran. Ilmoitusvelvollisuus koskee niitäkin, Häkkinen korostaa. Saamiensa tietojen pohjalta Verifin laatii raportin kemikaalien käyttömääristä Suomessa ja toimittaa sen kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontajärjestölle OPCW:lle, jonka päämaja on Alankomaiden Haagissa. Katto-organisaatio kokoaa myös tiedot aineiden kansainvälisestä kaupasta. Me toimitamme siksi Haagiin myös tiedot aineiden viennistä ja tuonnista Suomeen, vaikka vientiluvista ja viennin valvonnasta vastaakin ulkoasiainministeriö. Tietojen on oltava tarkat, sillä niiden pitää täsmätä muiden maiden ilmoitusten kanssa, kuvailee erityisasiantuntija Karoliina Joutsiniemi sopimuksen asettamia velvoitteita. Vienti- ja tuontitilastot Verifin saa Tullilta, joka ei kuitenkaan anna tietoja yksittäisistä firmoista. Myös kieltosopimuksen säädökset luottamuksellisuudesta ovat tiukat. Verifinin keräämät tiedot saa nähdä vain kourallinen ihmisiä, eikä niistä koskaan esimerkiksi keskustella puhelimitse. Yritykset voivatkin luottaa siihen, että niiden liikesalaisuudet pysyvät raportointivelvoitteesta huolimatta turvassa, Häkkinen painottaa. Verifin Tietoja ei tallenneta verkkoon vaan niitä säilytetään ja käsitellään ainoastaan yhdellä tietokoneella, joka ei ole kiinni missään tietoverkossa, Joutsiniemi kuvailee salassapidon käytäntöjä. Kun tiedot siirretään Haagiin, ne joko Verifin antaa koulutusta myös kansainvälisille toimijoille, jotka oppivat suomalaisinstituutin laboratoriossa tunnistamaan ja analysoimaan kemiallisia taisteluaineita. 14 KEMIA 6/2011
Kemiallisia aseita vielä runsaasti jäljellä Kemialliselta aseelta suojautuminen on usein mahdotonta. Scanstockphoto nen, suunnittelu ja rakentaminen vievät aikaa. Kukaan ei halua laitosta naapuriinsa. Laitokset olisi kuitenkin hyvä saada sijoitettua sinne, missä varastot ovat, jotta aseita ei tarvitsisi kuljettaa. Lisäksi tuhoamislaitokset ovat kalliita investointeja. Venäjä onkin saanut avustusta aseidensa hävittämiseen myös muilta mailta. Muista kieltosopimuksen allekirjoittaneista maista aseita on jäljellä vielä Libyalla. Vanhoja, hylättyjä kemiallisia aseita on muun muassa Belgian, Italian, Kiinan ja Panaman maaperässä. Myös Itämereen on toisen maailmansodan jälkeen upotettu kemiallisia aseita, jotka eivät kieltosopimuksen mukaan kuulu tuhottavien aseiden joukkoon. Verifin tekee yhteistyötä Itämeren suojelusopimuksen Helcomin toimijoiden kanssa, jotta merenpohjassa lojuvien aseiden ympäristövaikutukset saataisiin kartoitetuksi. Ongelman muodostavat ne maat, jotka eivät ole kieltosopimukseen liittyneet: Angola, Egypti, Israel, Myanmar, Pohjois-Korea, Somalia ja Syyria. Sopimuksen ulkopuolella olevien valtioiden mahdollisesti valmistamista kemiallisista aseista ei edes ole tarkkoja tietoja. Vuonna 1993 allekirjoitetun ja vuonna 1997 voimaan tulleen kemiallisen aseen kieltosopimuksen noudattamista valvoo kemiallisen aseen kieltojärjestö OPCW, joka toimii yhteistyössä YK:n kanssa. Järjestön jäseniä eli valtioita, jotka ovat sitoutuneet sopimukseen, on tätä nykyä 188. Sopimus kieltää kehittämästä, tuottamasta, varastoimasta ja käyttämästä kemiallisia taisteluaineita. Sopimuksen päämääränä on tuhota nykyiset kemiallisten aseiden varastot ja ehkäistä uusien valmistamista. Kaikista ilmoitetuista asevarastoista on tähän mennessä tuhottu 67 prosenttia. Hävittämisurakka oli määrä saada päätökseen vuoteen 2007 mennessä. Se ei onnistunut, joten Yhdysvallat ja Venäjä joiden hallussa on ollut reilut 90 prosenttia kaikista maailman kemiallisista aseista saivat lisäaikaa vuoden 2012 huhtikuuhun. Sekään ei riitä. Venäjä ennakoi, että siellä tuhoaminen saadaan loppuun aikaisintaan vuonna 2015. USA puolestaan puhuu aikaisintaan vuodesta 2019, Paula Vanninen kertoo. Kantona kaskessa ovat tuhoamislaitokset, joiden sijoittamispaikan löytämitoimitetaan ulkoministeriön kuriiripostina tai joku Verifinin henkilökuntaan kuuluva vie ne perille henkilökohtaisesti. Kansainväliset tarkastajat varmistavat tiedot Laitoksia, jotka ovat ilmoittaneet tuottavansa, säilyttävänsä tai käyttävänsä kieltosopimuksen alaisia kemikaaleja, on maailmassa yli 5 000. Kun ilmoitus kansalliselle viranomaiselle on tehty, seuraa todennäköisesti jossakin vaiheessa tarkastuskäynti yritykseen. Kansainväliset tarkastajat ovat OPCW:n auktorisoimia ja sen jälkeen myös Suomen tarkastajiksi hyväksymiä. Meillä on tilaisuus reagoida, jos listalla on henkilö, jota ei haluta Suomeen, kertoo Verifinin johtaja, professori Paula Vanninen, jonka mukaan tällaisia tapauksia ei kuitenkaan ole toistaiseksi ollut. Tarkastuskäynnillä selvitetään, vastaavatko kohdelaitoksen antamat ilmoitukset todellisuutta. Se tapahtuu tarkastamalla muun muassa tuotantomäärät ja -tilat, kirjanpito ja varastot. Vaikka tarkastuksia on tehty 1990-luvulta asti, urakka on niin suuri, että maailman laitoksista on tutkittu vasta noin viidesosa. Muutama vuosi sitten käynnistettiinkin perinpohjaisempien tarkastuskäyntien rinnalle niin kutsutut näytteenotto- ja analyysitarkastukset. Analyysitarkastuksia tehdään niissä laitoksissa, joissa käytetään kakkosluettelon kemikaaleja, tulevaisuudessa ehkä muissakin kohteissa, Vesa Häkkinen kertoo. Tarkastajat tuovat mukanaan oman laboratorionsa, ottavat näytteitä ja todentavat analyysien avulla, ettei kohteessa tuoteta muuta kuin sieltä on ilmoitettu. Verifin saa Suomessa tehtävistä tarkastuksista ennakkoilmoituksen muutama päivä ennen tarkastajien saapumista, ja voi haluttaessa lähettää edustajansa avustamaan laitosta tarkastukseen valmistautumisessa. Kansainvälinen sopimus edellyttää, että yritys tarjoaa tarkastajien käyttöön henkilön, joka on näiden käytettävissä käynnin ajan. Myös tarkastuskäynneillä noudatetaan tarkkoja tietoturvallisuuskäytäntöjä. Kaikki tarkastuksissa käytetyt tietokoneet puhdistetaan käynnin päätyttyä. Yrityksestä ei lähde ulos muuta tietoa kuin sen itsensä hyväksymä, turvaluokiteltu paperiraportti. Se sisältää vain kieltosopimuksen alaisten kemikaalien käsittelyn, ei muita yrityksen prosesseissaan käyttämiä aineita. Kansainvälinen tarkastajaryhmä vieraili Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sen jälkeen on tarkastettu kolmisenkymmentä suomalaislaitosta ja -yritystä. Tarkastukset ovat poikkeuksetta sujuneet erittäin hyvin, kiitos kohteiden erinomaisen yhteistyön, Karoliina Joutsiniemi kiittää. Pieniä eroavaisuuksia Suomen toimittamien tietojen ja todellisen tilanteen välillä on silloin tällöin ilmennyt, mutta ne on aina pystytty selvittämään joko ennen tarkastusta tai sen aikana. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Kemia-lehden vakituinen avustaja. sanna.alajoki@kemia-lehti.fi 6/2011 KEMIA 15
ajankohtaista USA:ssa riidellään siitä, Voiko geenin patentoida Scanstockphoto Voiko pätkän dna:ta patentoida siinä missä minkä tahansa muunkin keksinnön? Vai onko ihmisen geeni kaikkien yhteistä, vapaasti hyödynnettävää omaisuutta? Yhdysvalloissa käydään asiasta kiistaa, jonka lopputulos voi olla merkittävä ennakkotapaus. Päivi Ikonen Biotekniikkayhtiö Myriad Geneticsille Yhdysvalloissa vuonna 1998 myönnetty perinnöllistä rinta- ja munasarjasyöpää koskeva geenipatentti on voimassa. Näin päätti loppukesästä 2011 Yhdysvaltain liittovaltion valitustuomioistuin. Päätös on tuorein käänne kohua herättäneessä oikeustaistelussa, jonka ytimenä on yksinkertainen kysymys: Voiko ihmisestä eristetyn geenin patentoida? Valitusistuimen ratkaisu kumoaa New Yorkin osavaltion piirioikeuden keväällä 2010 tekemän päätöksen. Sen mukaan geenitestejä kehittävän Myriadin patentti on mitätöitävä, koska luonnon muovaama geenisekvenssi ei täytä patentoitavuuden edellytyksiä. USA:n lääkäriliitto on kertonut pitävänsä piirioikeuden kantaa oikeana. Nyt odotetaan, eteneekö asia korkeimpaan oikeuteen, jonka vallassa on antaa lopullinen tuomio. Patentin kumoamisella voisi olla kauaskantoiset seuraukset. Se voisi tarkoittaa sitä, etteivät mitkään muutkaan geenit olisi patentoitavissa USA:ssa, sanoo biotekniikan ja kemian alan patentoitiin erikoistunut eurooppapatenttiasiamies Sisko Knuth- Lehtola IPR-yritys Berggren Oy Ab:stä. Juristien mittelö käynnistyi, kun joukko amerikkalaisia tutkijoita ja potilaita järjestöineen haastoi Myriad Geneticsin ja samalla maan patenttiviraston oikeuteen. Kantajien perusteena oli, että yksittäiselle yhtiölle myönnetty geenipatentti rajoittaa tutkimuksen vapautta ja potilaan oikeuksia. Taustalla vaikutti myös sekä Atlantin takana että vanhalla mantereella kansalaiskeskusteluissakin esitetty näkemys, että ihmisgeenien patentoiminen olisi ylipäätään eettisesti arveluttavaa. Euroopan kanta yksiselitteinen Sisko Knuth-Lehtolan mukaan asia on patenttioikeuden näkökulmasta harvinaisen selvä. Sekä Euroopan patenttisopimuksen että Suomen patenttilain mukaan ihmiskehosta eristetty tai muuten teknisellä menetelmällä valmistettu yksittäisen geenin sekvenssi voi muodostaa patentoitavissa olevan keksinnön. Ihmisen koko perimän selvittämisen jälkeen ihmisestä eristettyjen geenien patentointi tosin on aiempaa epätodennäköisempää, koska niiden uutuutta ja keksinnöllisyyttä on nyt vaikeampi perustella. Toisaalta moniin sairauksiin altistavia geenimuunnoksia voi löytyä paljonkin, joten kiinnostus niiden patentointiin ja geenitestien kehittämiseen tuskin laantuu. Knuth-Lehtola muistuttaa, että bioteknologisia keksintöjä on hiivasta alkaen patentoitu pitkään, eikä dna-sekvenssin patentointi ole sen erikoisempaa kuin jonkin muun uuden kemiallisen yhdisteen. Esimerkiksi uusien mikrobigeenien patentoiminen on yleistä. Myös geenin osa tai kuljetin ovat patentoitavissa. Suomessa yhdistelmä-dna-molekyylille myönnettiin ensimmäisen kerran patenttisuoja vuonna 1994. Myriad Geneticsin tapausta Knuth- Lehtola pitää alalla tavanomaisena yrityksenä kiistää kilpailijan yksinoikeus johonkin keksintöön. Varmasti osa Myriadista valittaneista on aidosti sitä mieltä, ettei geeniä eettisistä syistä tulisi voida patentoida, mutta asiassa epäilemättä vaikuttaa myös Myriadin ärhäkkä lisensointipolitiikka. Yhtiön perimiä lisensointimaksuja pidetään yleisesti hyvin korkeina. Patentilla suojatun keksinnön käyttäminen tulee siis muille toimijoille kalliiksi, mutta kallista on myös uuden diagnostiikan kehittäminen, Knuth-Lehtola muistuttaa realiteeteista. Esimerkiksi ranskalainen syöpäsäätiö on kuitenkin moittinut Myriad Geneticsin eurooppalaispatentteja jopa uhaksi kansanterveydelle. Suomessa, kuten monessa muussakin Euroopan maassa, laki antaa mahdollisuuden patentin pakkolisensointiin, jos se katsotaan kansanterveydellisin perustein tarpeelliseksi, Knuth-Lehtola vastaa. Pakkolisensoinnilla tarkoitetaan muille toimijoille sallittavaa patentin alaisen keksinnön käyttöoikeutta, joka voidaan myöntää jopa keksijän tahdon vastaisesti. USA:ssa pakkolisensointimahdollisuutta ei ole, ja Suomessakin tapaukset ovat olleet hyvin harvinaisia. Ilmeisesti jo pakkoluvan mahdollisuus on riittänyt tekemään vapaaehtoisista sopimusjärjestelyistä houkuttelevia ja luultavasti myös kohtuullistanut lisensointikustannuksia. 16 KEMIA 6/2011
LABORATORIOIDEN JA TEOLLISUUDEN TARPEISIIN DESINFEKTIOAINEET Kädet, pinnat, välineet HYGIENIATUOTTEET JA PESUAINEET Kädet, iho, välineet KÄSINEET Kertakäyttö, steriilit, teollisuus, puhdastila ANNOSTELIJAT JA TELINEET RISKIJÄTEASTIAT Berner Oy Terveys ja Tutkimus Asiakaspalvelu (ark. 8-16) puh. 020 690 761 fax 020 791 4241 tilaukset.tt@berner.fi
UUTISIA Omat solut avuksi palovammojen hoitoon Töölön sairaalassa aletaan hoitaa vaikeita palovammoja uudella menetelmällä, jossa hyödynnetään potilaan omia soluja. Uudessa hoitomuodossa vamma-alueiden päälle siirretään terveestä ihosuikaleesta eristettyjä soluja, jotka kiinnittyvät ja kasvavat hyvin vaurioituneeseen kohtaan. Potilaasta irrotetaan leikkauksen alussa ihosuikale, josta eristetyt solut käsitellään ja spreijataan vamma-alueille vielä saman operaation aikana, selventää dosentti Esko Kankuri Helsingin yliopistosta. Parhaat solut sijaitsevat tyvikalvon päällä tyvikerroksessa. Jo parin neliösentin suuruinen ihokaistale riittää 100 200 kertaa suuremman alueen hoitoon, Kankuri kertoo. Suomalaisryhmä on kokeillut saatavissa olevaa kaupallista vaihtoehtoa muutamiin pienialaisiin vammoihin potilailla ja toden- nut hoitomuodon erittäin lupaavaksi, mutta nykyisellään riittämättömäksi. Perusidea on syntynyt Australiassa, mutta kehitämme edelleen etenkin kudoksen prosessointia ja tehokkaita logistisia ratkaisuja. Osalle tekniikasta on haettu patentteja. Parantaa potilaan ennustetta ja elämänlaatua Hoidettavista ei ole pulaa, sillä Suomessa syntyy vuosittain tuhatkunta sairaalahoitoa vaativaa palovammaa, joista vaativinta neljännestä hoidetaan Töölön sairaalassa Helsingissä. Tehokkaasta hoidosta huolimatta noin seitsemän prosenttia vaikeasti palaneista potilaista menehtyy. Ihonsiirrot potilaan kehon terveeltä osalta ovat jo vakiintunut osa vaativien palovammojen hoitoa. Kemian vuoden toimittajatapahtumassa puhuneen Kankurin mukaan uusi soluja hyödyntävä hoito säästää potilasta, tehostaa vaurioiden hoitoa ja parantaa potilaiden toipumisennustetta. Menetelmää on tarkoitus soveltaa laaja-alaisiin palovammoihin jo tämän syksyn aikana. Hoitoprosessin osalta olemme jo valmiit aloittamaan, mutta haluamme varmistaa, että kaikki sujuu oikein myös viranomaisten näkökulmasta. Valvova viranomainen on lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, jossa suhtaudutaan Kankurin mukaan myönteisesti uusien hoitojen kehitykseen. Käsittelemme eristettyjä soluja vain mekaanisesti. Emme viljele soluja emmekä käytä reagoivia aineita. Hoitoa kehitetään yhteistyössä Helsingin yliopiston, Töölön sairaalan palovammaosaston ja solutuotannosta vastaavan SPR:n Veripalvelun kesken. Osaa tekniikasta jalostetaan projektissa, jossa on mukana yrityksiä ja Tampereen yliopiston Regea-solukeskus. Rahoitusta tähän hankkeeseen on saatu Tekesin Toiminnallisten materiaalien ohjelmasta. Hankkeessa on osattu yhdistää hyvin kliiniset tarpeet, monipuolinen kudosteknologian ja biomateriaalien osaaminen sekä kansainvälinen yhteistyö. Tulokset puhuvat puolestaan, toteaa Toiminnallisten materiaalien ohjelman koordinaattori Markku Heino Spinverse Oy:stä. Esko Kankuri uskoo uuden menetelmän parantavan vastaisuudessa myös toipuneiden potilaiden elämänlaatua. Palanut iho ei palaudu ennalleen, mutta jatkossa voimme toivottavasti tarjota vaikeasti palaneille potilaille hoidon, jonka lopputuloksena on mahdollisimman luonnollinen iho. Leena Laitinen Huono isäntä. Vuosittain noin tuhat suomalaista saa niin pahoja palovammoja, että ne vaativat sairaalahoitoa. Scanstockphoto 18 KEMIA 6/2011
Flexifuel-auton hankkineet ovat voineet tankata jo parin vuoden ajan 85-prosenttista bioetanolia autoihinsa. esco nordic safe biosuojakaappi energiatehokas ja hiljainen ergonominen työasento puolinopeus ja QuickStart motorisoitu etulasi St1 St1 aloittaa bioetanolin valmistuksen kierrätyskuidusta St1 Biofuels Oy täydentää bioetanolilaitosverkostoaan. Yhtiön ensimmäisen kierrätyskuitua hyödyntävän pilottilaitoksen on määrä aloittaa toimintansa ensi vuonna. Lupaprosessi on vielä kesken, mutta tarkoitus on, että laitos avataan vuoden 2012 aikana Jokioisissa toimivan laitoksemme yhteyteen, kertoo St1 Biofuelsin toimitusjohtaja Mika Aho. Laitoksessa testataan monipuolisesti erilaisia raaka-aineita, kuten olkea, sahanpurua, sellua ja jätepuuta. Ajatuksena on, että raaka-aineet esikäsitellään jo jätteen syntypaikoilla. Raakaainepotentiaali on valtava. St1:n uusiutuvan energian johtaja Jari Suominen maalailee kunnianhimoisia kasvunäkymiä yhtiön tuottamalle uusiutuvalle energialle: Suunnitelmien toteutuessa meillä on vuonna 2020 Suomessa parikymmentä jätekuitua ja kymmenkunta biojätteitä hyödyntävää laitosta, jotka tuottavat vuosittain kaikkiaan 300 miljoonaa litraa etanolia. Elintarviketeollisuuden biojätteistä ja tähteistä sekä kotitalouksien ja kauppojen biojätteistä valmistetaan etanolia jo seitsemässä laitoksessa eri puolella Suomea. Laitosten tuotekehitys tähtää vientimarkkinoille. Myös tuulivoima kuuluu Suomisen mukaan vahvasti palettiin. St1:n ja S-ryhmän yhteisyritys TuuliWatti investoi lähivuosina 400 miljoonaa euroa tuulivoiman tuotantoon. Simon tuulipuistoon valmistuu vielä tämän vuoden aikana kuusi uutta tuulivoimalaa, ja uusia on suunnitteilla muun muassa Iihin, Virolahdelle, Saloon ja Poriin. Suunnitelmien toteutuessa tuotamme muutaman vuoden kuluttua jopa viidenneksen Suomen kaikesta tuulivoimasta, TuuliWattia johtava Suominen luettelee. Hiilijalanjälkeä pienemmäksi Autoileville asiakkailleen St1 tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden ympäristövalintoihin. HetiNyt-korttimme antaa asiakkaalle tankkauksen yhteydessä mahdollisuuden valita joko välitön käteisalennus tai oman autoilun hiilijalanjäljen kompensointi. Korvamerkitsemme valinnat, ja asiakas voi seurata verkosta henkilökohtaista hiilidioksidivähennystään, suoramyyntijohtaja Matti Pentti kertoo. Toisena uutuutena yhtiö on aloittanut palvelutankkauskonseptin muutamilla pääkaupunkiseudun Shell-asemilla. Retrohenkiset palvelumestarit ovat valmiina tankkaamaan auton ja tarkistamaan pesunesteet ja öljyt asiakkaan puolesta. Asiakas voi halutessaan maksaa palvelusta yhden euron. Kaikkiaan lähes 60 Shell-asemaa ympäri Suomen ottaa konseptin käyttöön marraskuun loppuun mennessä. Leena Laitinen asecos vbft.196.120 paloturvakaappi palaville nesteille 90 min. paloturva vetolaatikot ja taittuvat ovet aktiivihiilisuodatus (optio) koulutus ja konsultointi nuaire nu-5510e co -inkubaattori 2 tehokas kontaminaatiosuoja: hepa, ylipaine, decon 95/145 c tasaiset olosuhteet lyhyt palautumisaika tel. 09 877 0080 info@laboline.fi www.laboline.fi
UUTISIA Kolme vuosikymmentä muurahaishappoa Kemiralta Kemiran muurahaishappotuotanto juhlii 30-vuotispäiväänsä. Oulussa sijaitsevan muurahaishappotehtaan tuotantomäärät ovat kasvaneet tasaisesti nykyiseen reiluun 100 000 tonniin vuodessa. Yhtiö myös kehittää jatkuvasti uusia muurahaishapon käyttökohteita erityisesti rehu-, kemian- ja nahkateollisuuteen. Kehitystyön tavoitteena on ensinnäkin korvata haitallisempia tuotteita muurahaishappopohjaisilla, kertoo Kemiran muurahaishappotuotelinjan johtaja Marjo Luoma. Muurahaishappo on yksinkertainen, luonnossa hajoava orgaaninen happo. Kemiallisesti se on samaa ainetta, jota punaiset muurahaiset ovat valmistaneet miljoonia vuosia. Toisena päämääränä on asiakkaan prosessin tehostaminen. Hyvä esimerkki uusimmista tuotteistamme on Tanfor A, joka parantaa soijapavun epoksointiprosessin tehokkuutta. Alkuaikoina suurin osa tuotannosta myytiin kotimaan maanviljelijöille rehunsäilöntäaineeksi. Suomalaiset karjatilat käyttävät muurahaishappoa edelleen, mutta valtaosa tuotteesta menee nykyään vientiin noin 60 maahan, joko sellaisenaan tai edelleen jalostettuina liuoksina. Muurahaishapon suoloja, formiaatteja, käytetään monenlaisissa sovelluksissa, kuten esimerkiksi jäänsulatuskemikaalina lentokentillä ja öljynporausliuoksena. Päivi Ikonen Scanstockphoto Kesällä maistuu tuore heinä, mutta talvisaikaan suomalaislehmät ovat jo vuosikymmeniä syöneet Kemiran muurahaishapolla säilöttyä rehua. HyTest avasi toimiston Kiinaan Turkulaisfirma aloittaa Kiinan-myyntinsä vauhdittamisen Shanghaista. Scanstockphoto Diagnostiikkateollisuudelle raaka-aineita toimittava turkulainen HyTest Oy on avannut toimiston Kiinan Shanghaihin. Toimisto sijaitsee aluksi FinChi-innovaatiokeskuksessa Zhangjiangin korkean teknologian puistossa. Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä FinChi on toimisto- ja palvelukokonaisuus, joka helpottaa yritysten etabloitumista Kiinaan. Siirtymävaiheen jälkeen yhtiön on tarkoitus perustaa maahan tytäryhtiö. HyTestin vienti Kiinaan on viime vuodet ollut vahvassa kasvussa. HyTest valmistaa monoklonaalisia vasta-aineita ja antigeenejä pääasiassa laboratoriotestien komponenteiksi. 40 maahan tuotteitaan myyvä yhtiö on noussut kansainväliseksi markkinajohtajaksi joidenkin immunologisten reagenssien, kuten sydänmerkkiaineiden ja influenssavasta-aineiden, valmistajana. Yhtiön asiakkaita ovat yritysten lisäksi tutkimusryhmät. SÄHKEITÄ Labtium hoitamaan Kevitsan laboratoriopalvelut Labtium Oy ja FQM Kevitsa Mine Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen sodankyläläisen Kevitsan kaivoksen rikastamon, kaivoksen ja prosessivesien seurannan laboratoriopalveluista. Ne hoitaa Labtiumin Sodankylän laboratorio. Rakenteilla oleva Kevitsan kaivos on määrä saada käyntiin vuoden 2012 puolivälissä. Kaivos tuottaa kuparia, nikkeliä ja jalometalleja. Suomalaiset kudosteknologian yhteistyöhön VTT, Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto aloittavat yhteistyön solu- ja kudosteknologian sekä biomateriaalien alalla yhdysvaltalaisten ja pohjoisirlantilaisten toimijoiden kanssa. Suomalaiset solmivat asiasta aiesopimuksen Massachusettsin yliopiston sekä Ulsterin yliopiston ja Belfastin Queens-yliopiston kanssa. Kumppanuus on seurausta amerikkalais-irlantilaisen NIMAC-yhteisön edustajien keväisestä Suomen-vierailusta, jonka aikana he tutustuivat suomalaiseen alan osaamiseen. Joutsenoon kaavaillaan suurta biojalostamoa Lappeenrannan Joutsenoon on suunnitteilla iso biojalostamo, joka tuottaisi puuraaka-aineesta biokaasua. Hankkeesta tekevät esiselvitystä Metsä-Botnia, energiayhtiö Gasum ja Helsingin Energia. Jos jalostamo toteutuu, sen tuottamalla biokaasulla katettaisiin yli 50 000 kotitalouden sähkön ja lämmön tarve. 20 KEMIA 6/2011