Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalkin



Samankaltaiset tiedostot
Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Kolari. Luulaja. Verdal Kokkola. Örnsköldsvik. Orsa. Tytyri. Parainen. Vasalemma. Köping Tukholma. Kurevere. Storugns. Ignaberga. Szczecin.

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Pellon kunnostus ja maanhoito

Nordkalk Aito KALKITUSOPAS. Nordkalk Aito Kalkitusopas

Monitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle

NORDKALK AITO KALKITUSOPAS

Kalkitusaineiden tuoteselosteohje

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Viljalajikkeet ja tautitorjunta

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

AITO KALKKI ON VOITTAJAN VALINTA

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Lisälannoitus kasvukaudella

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

SjT Säkylä Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Kasvuohjelmaseminaari

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Rikinpuute AK

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Viljelyaloja lajikkeittain v. 2008

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2010

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

Karjanlannan käyttö nurmelle

Viljelyaloja lajikkeittain v. 2009

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2011

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

17VV VV 01021

Biohiili ja ravinteet

SSO-maatalous 2017 Viking Grace Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

5.7 KALKITUKSEN SUUNNITTELU - MAAN HAPPAMUUDEN HALLINNAN SUUNNITTELUA

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Peltokasvien luomuviljely

Myllyvehnän lannoitus AK

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Viljelyaloja lajikkeittain 2008

Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL LASKUT

Transkriptio:

Kalkitusopas

Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalkin juuret ovat Suomessa Paraisilla, jossa teollinen louhinta on jatkunut yli 100 vuotta. Toimintaa on 9 maassa ja yli 30 paikkakunnalla: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Liettuassa, Puolassa, Saksassa ja Venäjällä. Nordkalkin tuotteita käytetään maatalouden lisäksi paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa. 2 Nordkalk

Kalkitus Nostaa satoa Parantaa sadon laatua Parantaa maan biologista aktiivisuutta Parantaa maan rakennetta Parantaa juurten kasvua ja veden ottoa Parantaa ravinteiden hyväksikäyttöä Toimii magnesium- ja kalsiumlannoitteena Vähentää haitallisten raskasmetallien saatavuutta Vähentää ravinnepäästöjä Kalkitus kannattaa Nordkalk 3

Viljat Ohra on happamuudelle herkkä viljelykasvi ja siksi hyvän ohrasadon tuottaminen edellyttää pellon ph-tason ylläpitämistä hyvällä tasolla. Erityisesti mallasohra on ph:n suhteen vaativa kasvi. Sen tavoite viljavuusluokka on korkea, mikä tarkoittaa, että ph on karkeilla kivennäismailla 6,8 ja savimailla 7,0. Ohralajikkeiden happamuuden sietokyvyssä on eroja, mutta karkeasti jaoteltuna kaksitahoiset ovat yleensä monitahoisia ohria arempia happamuudelle. Vehnän ph-suositus on mallasohran tavoin karkeilla kivennäismailla 6,8 ja eloperäisillä mailla 6,4. Vähämultaisilla jäykillä savimailla vaateliaiden viljalajikkeiden ph-vaatimus on 7. ph:n tulisi olla vehnää viljeltäessä vähintään 6,5. Vehnälajikkeiden happamuuden kestävyydessä ei ole niin suuria eroja kuin ohralla. Taulukko: Ohralajikkeiden happamuuden arkuus. (Lähde: MTT:n viralliset lajikekokeet) Tyydyttävä Välttävä Melko arka Arka Erittäin arka Vilde Kunnari Tiril Brage Einar Elmeri Pilvi Voitto Arve Jyvä Rolfi Olavi Erkki Aukusti Gaute Edel Wolmari Kaksitahoiset: Saana Streif Polartop Eerik Kaksitahoiset: Conchita Xanadu Publican Harnbinger Edvin Kaksitahoiset: Tolar Braemar Optima Alina Cruiser Margret Marthe Minttu Annabell Rambler Eliseta Barke Amber Beatrix Justina Quench Tocada NFC Tipple Fairytaile Kaksitahoiset: Wikingett Prestige Scarlett Auriga Ingmar Maaren JB Maltasia Tolkien 4 Nordkalk

Kaura on kevätviljoista happamuuden kestävin. Se on ph:n suhteen vaatimaton ja menestyy melko hyvin happamissakin olosuhteissa. Ravinteiden käyttökelpoisuuden kannalta pellon ph on hyvä olla 6,5. Kauran ph suositus karkeilla kivennäismailla on 6,4 ja savimailla 6,7. Riittävän korkea ph takaa ravinteiden riittävän saatavuuden, sillä happamassa maassa iso osa ravinteista ei ole kasvien käytettävissä. Ruis on ph:n suhteen melko vaatimaton viljelykasvi. Rukiin ph-suositus on karkeilla kivennäismailla 6,4 ja savimailla 6,7. Pääravinteiden käyttökelpoisuuden kannalta pellon optimaalinen ph on yli 6. Silloin ne ovat parhaiten kasvien saatavilla. Jopa 30 % lannoitteiden ravinteista voi jäädä hyödyntämättä, jos ph on liian matala. Taulukko: Kasvikohtaiset ph-tavoitteet Viljelykasvi Karkeat Savimaat Eloperäiset Tavoite kivennäismaa maat viljavuusluokka Ohra (mallas) 6,8 7,0 6,4 korkea Ohra (rehu) 6,4 6,7 6,0 hyvä Vehnä 6,8 7,0 6,4 korkea Ruis ja kaura 6,4 6,7 6,0 hyvä Rypsi ja rapsi 6,4 6,7 6,0 hyvä Herne 6,8 7,0 6,4 korkea Sokerijuurikas 7,2 7,4 6,7 arv.korkea Apila 6,8 7,0 6,4 korkea Nurmiheinät 6,4 6,7 6,0 hyvä Ruokaperuna 6,2 6,5 5,7 tyydyttävä Teollisuusperuna 6,4 6,7 6,0 hyvä Nordkalk 5

Nurmi Laadukkaan nurmirehun viljely edellyttää, että pellon ph-arvot ovat vihreällä. Karkeilla kivennäismailla nurmien ph-suositus on 6,4 ja savimailla 6,7. Tavoiteltava ph-arvo on kuitenkin aina vähintään 6. Silloin nurmen ravinteiden otto on tehokkainta ja juuristo on terve ja haaroittunut. Happamassa maassa liukoinen alumiini haittaa juurten kasvua ja sitoo maan fosforia kasveille käyttökelvottomaan muotoon. Nurmien voimakas typpilannoitus kasvukauden aikana laskee peltojen ph:ta. Typpilannoituksen happamoittava vaikutus kohdistuu etenkin pintamaahan, jonka ph voi olla jopa yhden viljavuusluokan matalampi kuin kyntökerroksen alaosissa. Kilo typpeä vaatii neutraloituakseen yli kaksi kiloa kalkkia, mikä vuositasolla merkitsee 500-1000 kg/ha kalkkia. Nurmisadon mukana poistuu kalsiumia ja magnesiumia. Näiden ravinteiden poistuma korvataan parhaiten kalkituksella. Jos magnesiumpitoisuutta on tarvetta nostaa, se voidaan tehdä helposti magnesiumpitoisilla kalkeilla. Kalsiumpitoisuutta voidaan nostaa kalsiittikalkeilla. Maanparannuskalkki sisältää sekä kalsium- että magnesiumravinteita. Nurmi kannattaa kalkita perustamisen yhteydessä joko ennen kyntöä tai kynnökselle ennen kylvömuokkausta. Nurmelle levitettävä kalkkilaatu tulee valita pellon viljavuustulosten perusteella kalsium/magnesium-suhteeseen perustuen.

Peruna Ruokaperunan tavoite-ph karkeilla kivennäismailla on 6,2 ja teollisuusperunalla 6,4. Peruna sietää melko hapantakin maata, mutta happamissa olosuhteissa ongelmaksi voi koitua kalsiumin saatavuus. Sen puutos aiheuttaa perunalla kasvun hidastumista ja laatuongelmia. Kalsium on perunalle tärkeä ravinne, sillä se vaikuttaa perunan käsittely- ja varastointikestävyyteen. Perunaa viljellään yleisesti karkeilla hieta- tai hiekkamailla, mistä kalsium huuhtoutuu nopeasti. Koska perunan mukula ottaa kalsiumin maasta kuoren läpi, paras tapa tuoda kalsium perunan saataville on huolehtia perunamaan säännöllisestä kalkituksesta. Maan parantaminen kalkkikivipohjaisilla tuotteilla varmistaa perunan kalsiumin saatavuuden. Rypsi ja rapsi Rypsin tavoite-ph on karkeilla kivennäismailla 6,4 ja savimailla 6,7. Tällöin öljykasvien kannalta oleellinen rikki (S) on liukoisampaa ja kasvin juurten tavoitettavissa. Kalkitussa maassa rypsin koko juuristo kasvaa laajemmaksi ja toimii tehokkaammin, jolloin tavanomaisia viljoja korkeampi lannoitus saadaan paremmin hyödynnettyä. Perunamaita kannattaa kalkita pienehköllä kertaannoksella perunan välikasvin viljelyn yhteydessä. Aikaisemmin perunamaiden kalkitusta vältettiin perunaruven pelossa, mutta perunaruvesta on myös happamissa oloissa viihtyvä rupibakteerimuoto, joten kalkitsematta jättäminen ei välttämättä suojaa ruvelta. Lajikkeen ja kosteusolojen merkitys ruven esiintymiseen on merkittävämpi.

Kalkituksella parempi hyöty ravinteista Fosfori Kasvit voivat hyödyntää fosforin parhaiten kun ph on yli 6,5. Luvun ollessa alle kuuden raudan ja alumiinin liukoisuus kasvaa, ja ne alkavat sitoa fosforia kasveille käyttökelvottomaan muotoon. Kylvön yhteydessä saamastaan lannoitefosforista kasvit käyttävät suoraan noin 10 %. Lopun tarvitsemansa fosforin ne ottavat pellon fosforireserveistä. Kalkitus parantaa ph:n nousun kautta kasvien fosforin saantia maasta. Tutkimusten mukaan kivennäismailla tonni kalkkia liuottaa 10 kg fosforia 10 vuodessa. Normaali 5 tn/ha kertakalkitus antaa 10 vuoden aikana 50 kg fosforia. Peltoihin kertynyt fosfori riittää tutkitusti hyvään viljan ja nurmen kasvuun kun fosforiluokka on hyvä, ph on kunnossa eikä ole liian kuivaa tai märkää. Typpi Typpi on tärkeä pääravinne, joka on käyttökelpoisimmillaan, kun ph on 5,8-7,5. Kasvit tarvitsevat typpeä proteiinien ja yhteyttämisessä tarvittavan klorofyllin tuottamisessa. Typpi vaikuttaa voimakkaasti kasvien kasvuun ja sadon määrään. Kalkitsemalla voidaan parantaa kasvien typenottoa. Erityisesti kivennäismailla kalkituksella on positiivinen vaikutus typen saatavuuteen. Kalkitussa maassa kasvit pystyvät käyttämään typpilannoituksen paremmin hyödyksi ja mobilisoivat käyttöönsä maassa olevia typpivaroja. Kuva: Pääravinteiden liukoisuus kasvaa, kun ph nousee. Happamassa maassa ne pidättyvät maahan eivätkä ole kasvien käytettävissä. Ravinteiden liukoisuuden kannalta optimaalinen ph on 6-6,5. 8 Nordkalk

Kalkituksen vaikutus maan rakenteeseen ja juuristoon Maan rakenteen merkitys Hyvä maan rakenne helpottaa juurten kasvua ja parantaa kasvien ravinteiden ottoa. Kuivana kautena hyvärakenteinen maa vähentää veden haihtumista ja helpottaa myös juuriston syvyyskasvua. Kalkitus parantaa erityisesti savi- ja hiesumaiden rakennetta. Hyväkuntoisen juuriston merkitys kasvaa kuivissa olosuhteissa, sillä se parantaa kasvien poudankestävyyttä. Alhainen ph heikentää hyödyllisten mikrobien kilpailukykyä ja lisää sienten osuutta maan mikrobistossa. Hajottajabakteerien määrän vähentyessä orgaanisen aineksen hajoaminen ja samalla ravinteiden kierto hidastuvat. Happamuus ja juurten kasvu Maan happamuus on yksi tärkeä juuriston laajuuteen ja kasvuun vaikuttava tekijä. Happamassa maassa kasvien juuristo kehittyy heikosti ja ravinteiden otto on tehotonta. Juurten kasvua happamassa maassa haittaa erityisesti alumiini, jonka liukoisuus alkaa kasvaa ph:n ollessa 5. Alumiinin vaikutus näkyy juurissa epänormaalina haaroittumisena ja juurien ruskettumisena. Juuriston kunto ja laajuus ovat kasvin veden ja ravinteiden saannin kannalta tärkeitä tekijöitä. Laaja ja haaroittunut juuristo auttavat kasvia hyödyntämään maan vesi- ja ravinnevaroja suuremmalta alueelta. Kuva: Happamassa juurten kasvua haittaavat alumiini- (Al) ja rauta- (Fe) yhdisteet. Alhainen ph heikentää hyödyllisten mikrobien kilpailukykyä sekä lisää sienten osuutta bakteerien osuuden vähetessä. Nordkalk 9

Kalkitustarpeen määrittäminen Kalkitustarpeen määrittelevät maalaji, multavuus ja ph-luku sekä viljeltävä kasvi. Mitä eloperäisempi ja multavampi maa on, sitä alhaisemmalla ph:lla pärjätään, mutta sitä enemmän kalkkia tarvitaan ph:n nostoon. Kalkitus kannattaa aina perustaa tuoreeseen viljavuustutki mukseen. Sen avulla kalkitus saadaan kohdistettua niin, että siitä on eniten hyötyä. Paras lopputulos edellyttää, että eri lohkojen ph nostetaan vähintään viljavuusluokkaan Hyvä ja lohkojen sisäinen ph-vaihtelu tasataan. Viljavuusluokat eri maalajeilla Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arvelutt. korkea Savimaat runsasmultainen 5,0 5,4 5,8 6,2 6,6 7,0 vähämultainen 5,4 5,8 6,3 6,7 7,2 7,6 Karkeat kivennäismaat runsasmultainen 4,9 5,3 5,7 6,1 6,5 6,9 vähämultainen 5,1 5,5 5,9 6,3 6,7 7,1 Eloperäiset maat multamaat 4,6 5,0 5,4 5,8 6,2 6,6 turve 4,4 4,8 5,2 5,6 6,0 6,4 Yhden viljavuusluokan (0,4 ph-yksikköä) nostamiseen tarvittava kalkkimäärä tonnia/hehtaari Multavuus Karkea kivennäismaa Savinen kivennäismaa Savi Aitosavi Vähämultainen 2 3 4 6 Multava 3 4 5 7 Runsasmultainen 5 6 7 8 Erittäin runsasmultainen 6 7 8 9 Multamaa, turve, sulfaattimaa 10 Yhden viljavuusluokan (0,4 ph-yksikköä) nostamiseen tarvitaan eloperäisellä maalla jopa viisi kertaa niin suuri määrä kalkkia kuin vähämultaisella karkealla kivennäismaalla. 10 Nordkalk

Kalkkilaskuri osoitteessa www.maanparannus.com Vaihtuva Ca mg/l 4500 4000 3500 3000 2500 Nordkalk-tuotteen valinta Ca/Mg-suhteen mukaan 13 10 Suhdeluku Ca/Mg 8 Nordkalk Mg-7 Nordkalk Mg-5 Nordkalk Mg-3 = optimisuhde 2000 1500 1000 500 6 Nordkalk Kalsiitti 0 0 50 100 150 200 250 300 350 Vaihtuva Mg mg/l Kalsium/magnesium-suhde lasketaan siten, että maan kalsium-luku (milligrammaa/litra) jaetaan magnesium-luvulla. Esim. Ca-luku 1600, Mg-luku 200 Ca/Mg-suhde on 1600/200 = 8. Suhdelukua saadaan nostettua kalkitsemalla kalsiittikalkilla ja laskettua magnesiumpitoisella kalkilla. Nordkalk Mg-3 -kalkki säilyttää suhdeluvun ennallaan. Nordkalk 11

Tuotteet Nordkalk toimittaa Suomessa maanparannuskalkkeja kymmeneltä paikkakunnalta. Tuotevalikoimaan kuuluu sekä kalsiittikalkkeja että magnesiumpitoisia kalkkeja. Tuotannossa kalkkijauheen kalsium- ja magnesiumpitoisuudet ohjataan vastaamaan kunkin tehtaan toimitusalueen maaperän vaatimuksia. Tuotteet on jauhettu alle 2 mm hiukkaskokoon, joka takaa kotimaiselle kovahkolle kalkkikivelle nopean liukoisuuden ja hyvän neutralointikyvyn. Muualta tuodut tuotteet ovat luonnon kosteita murskeita, joiden hiukkaskoko on 0-3 mm. Useimmista Nordkalkin toimipaikoista saa kalkkia sekä kuivana että kosteana (kts. tarkemmat tiedot oheisesta tuotetaulukosta). Magnesiumpitoiset kalkit Kalkitusainetta kutsutaan magnesiumpitoiseksi, jos sen Mg-pitoisuus on 2-10 %. Yli 10 % magnesiumia sisältävät tuotteet ovat dolomiittikalkkeja. Magnesiumköyhillä ja nautakarjavaltaisilla alueilla ovat magnesiumpitoiset tuotteet luontaisin valinta kalkitusaineeksi. Tyypillisesti tällaisia maita ovat karkeammat kivennäismaat ja eloperäiset maat. Hintaportaat Nordkalkin laajasta valikoimasta löydät pellollesi sopivan kalkkituotteen. Oheisesta hintaportaikosta voit valita parhaan ajankohdan kalkinlevitykseen. Kalsiittikalkit Kalsiittisten kalkkien magnesiumpitoisuus on alle 2 %. Ne soveltuvat alueille, joissa maaperän Mg-pitoisuus on luonnostaan korkea tai sitä on aiemmin nostettu riittävän korkealle dolomiittisella Levitys kalkkikivellä. Kalsiittiset kalkit myös parantavat hiesu- ja savimaiden mururakennetta, sillä kalsium sitoo saveshiukkasia toisiinsa muodostaen kestäviä Levitys -4% 0% 1.1-30.4 murusia. -8% 1.9-31.12 1.5-31.8 12 Nordkalk

Maanparannuskalkin tuotantoprosessi Kuva: Kalkkikivi irrotetaan kallioperästä louhimalla. Tämän jälkeen se murskataan, seulotaan ja jauhetaan. Hienojakoiset kalkit liukenevat ja nostavat ph:ta nopeammin kuin karkeat tuotteet. Nordkalk 13

Kalkkiurakoitsija -tärkeä yhteistyökumppani Maanparannuskalkki ostetaan maatalouskaupasta mutta pellolle sen levittää pääsääntöisesti kalkitusurakoitsija. Yleensä kaupalla on sopimus alueella toimivan urakoitsijan kanssa, ja lähes kaikki kalkki myydään viljelijälle peltoon levitettynä. Koska kalkinlevitys ei ole ympärivuotista työtä, alan yrittäjät ovat hyvin monitoimisia. Tavanomaisia yhdistelmiä kalkinlevityksen kanssa ovat mm. turveurakointi, rehunkorjuu ja kuorma-autoilu. Tehtaan siilossa oleva kalkki on aina kuivaa sen kuljettamiseen tarvitaan säiliöauto ja levittämiseen kuivalle kalkille soveltuva kone. Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Hämeen alueella yli puolet kalkista levitetään kuivana. Keski- ja Pohjois-Suomessa pääosa kalkista levitetään kosteana: siilosta autoon lastattaessa kalkkiin sekoitetaan 5 % vettä, jolloin se voidaan kuljettaa lava-autolla ja levittää keskipakolevittimellä. Kalkitusurakoitsijoita on Suomessa noin 300. Lähes kaikki kalkinlevittimet ovat jollakin tapaa räätälöityjä, esimerkiksi tuontikoneisiin asennetaan Suomessa usein vetävä alusta. Nordkalk on osallistunut koneiden kehitystyöhön suunnittelemalla ja rakentamalla viime vuosina kaksi kalkinlevitintä. Niissä on kokeiltu erilaisia teknisiä ratkaisuja ja annettu urakoitsijoille malleja uusista mahdollisuuksista. Uusi tekniikka, esim. GPS, vaaka ja ajo-opastin on tullut myös kalkinlevittimiin helpottamaan työtä ja parantamaan levityksen tarkkuutta. Maatalouskaupat myyvät kalkin peltoon levitettynä. Kalkitusurakoitsijat huolehtivat kalkin kuljetuksesta tehtaalta pellolle sekä levityksen. 14 Nordkalk

Kalkin erikoiskäyttökohteita mutettua kalkkia, vettä ja halutessa täyteainetta, kuten Salmonellan torjunta Lietelanta ja virtsa voidaan hygienisoida sammutetulla kalkilla salmonellan tappamiseksi. Torjunnassa käytetään 30 kg sammutettua kalkkia/tonni. Maanparannuskalkki ei tehoa salmonellaan, koska ph nousee sillä hitaasti vain noin 8:aan. Salmonella kuolee ph:n noustessa yli kymmenen. ph:n nousu varmistetaan mittaamalla ph-paperilla. Kalkin lisäyksen jälkeen, lantaa sekoitetaan huolellisesti 6 tunnin ajan. Ennen peltoon levitystä lannan annetaan hautua noin viikon ajan. Kuivikelanta kompostoidaan, jolloin bakteerit kuolevat palamisesta syntyvän lämmön ansiosta. Lantapatterin pinta käsitellään sammutetulla kalkilla. Lannan levityksen jälkeen lantala sekä sen ympäristö ja ajotien alkuosa kalkitaan. Lisätietoa: www.farmit.net/kalkitus Kalkkimaali Kalkkimaalia voi valmistaa Nordkalkin kuivasammutetusta kalkista. Käyttökohteita ovat eläinsuojat ja maakellarit: kaikki kivi, tiili ja betonipinnat. Kalkkimaalilla on hygieeninen ja desinfioiva vaikutus. Kalkkimaali kuluu ja pinnoitus on uusittava säännöllisesti. Kalkkimaali valmistetaan sekoittamalla kuivasam- luonnonhiekkaa tai kalkkikivifilleriä. Täyteaine vaikuttaa kalkkimaalin väriin ja paksuuteen. Sammutettua kalkkia (Nordkalk SL 90) myydään rauta- ja maatalouskaupoissa Pinnoitusohjeet: www.nordkalk.com ->Tuotteet -Tuotteiden käyttöalueet Juomavesikaivot Hapan pohjavesi, jonka ph ja alkaliteetti ovat liian matalat, syövyttää vesiputkistoja ja värjää vesikalusteita. Kaivoon lisätty kalkkikivirouhe nostaa veden ph:ta, alkaliteettia ja kovuutta, jolloin putkien syöpyminen ja vesikalusteiden värjäytyminen vähenevät. Kalkkikivirouhe on kotimainen luonnontuote, jolla happaman kaivoveden käsittely on yksinkertaista, helppoa ja turvallista. Ainoat tarvittavat huoltotoimenpiteet ovat rouheen huuhtelu ja lisääminen. Kalkkikivirouhetta lisätään kaivoon riittävästi, tavallisesti n. 20 cm paksu kerros riittää. Rouhetarve ja käsittelytulos riippuvat mm. kaivoveden ominaisuuksista ja veden viipymästä kaivossa. Ylimääräisestä kalkkikivirouheesta ei ole vaaraa, sillä veden ph:n nousu loppuu, kun kalkkikiven ja veden väliset reaktiot ovat saavuttaneet tasapainotilan. Tavallisesti kalkkikivikäsitellyn veden ph on n. 7,5-8,5. Veden ph:ta voi seurata apteekista hankittavalla ph-paperilla, ja lisätä kalkkikivirouheen määrää tarvittaessa. Nordkalk 15

Nordkalk rehukalkit Nordkalk-rehukalkit tehdään parhaimmasta ja puhtaimmasta kalkkikivestä. Nordkalk valmistaa rehukalkkeja Suomessa Paraisilla ja Sipoossa. rehutehtaille sekoitettavaksi täysrehuihin ja rehutiivisteisiin, mutta Nordkalk-rehukalkkeja myydään myös maatalousalan liikkeissä. Tuotannossa on kolme karkeudeltaan erilaista rehukalkkia, joissa kaikissa kalsiumpitoisuus on vähintään 36 %. Rehukalkkien tärkein ominaisuus on korkea kalsiumpitoisuus ja samalla hyvä liukoisuus. Nordkalk ruokintakalkki on rehukalkeista hienojakoisinta ja sitä käytetään kaikkien eläinten rehuseoksissa. Lisäksi saatavilla on karkeampia tuotteita: Nordkalk poikaskalkki ja Nordkalk kanakalkki. Suurin osa Nordkalkin rehukalkkituotannosta toimitetaan Tuote Hienous Kalsium (Ca) % Alkuperämaa Pakkaus Valmistus Ruokintakalkki 1,5 mm min. 36% Suomi irto Parainen ja 40 kg säkki Sipoo Poikaskalkki 3 mm min. 36 % Suomi irto Parainen 40 kg säkki Kanakalkki 5 mm min 36% Suomi irto Parainen 40 kg säkki 16 Nordkalk

Nordkalk-maanparannuskalkit Tehdas Tuote Neutralointikyky, % Nopeavaikutteinen Ca Mg neutralointikyky Kokkola Kalsiitti, kuiva ja kostea 36 20 33 p. 020 753 7800 Kristiinankaupunki Kalsiitti, kostea 36 15 35 p. 020 753 7810 Lappeenranta Kalsiitti, kostea 27 20 27 p. 020 753 7476 Kalsiitti2, kostea 20 12 20 Mg-5, kostea 32 18 22 5 Louhi Kalsiitti2, kostea 35 10 35 p.020 753 7694 Mg-5, kuiva ja kostea 30 15 20 5 Parainen Kalsiitti, kuiva ja kostea 33 22 32 p.020 753 7000 Siikainen Mg-7, kuiva ja kostea 30 15 17 7 p.020 753 7810 Sipoo Kalsiitti, kuiva ja kostea 33 20 30 p. 020 753 7832 Mg-5, kuiva ja kostea 33 18 27 5 Mg-7, Hieno 33 18 20 7 Tytyri, Lohja Kalsiitti, kuiva 33 20 32 p.020 753 7720 Mg-3, kuiva 33 15 27 3 Vampula Kalsiitti, kostea 30 20 28 p. 020 753 7860 Mg-5, kuiva ja kostea 30 18 18 5 Vimpeli Mg-3, kuiva ja kostea 33 18 22 3 p. 020 753 7880 Mg-7, kuiva ja kostea 31 15 20 7 Kosteus: Kosteat tuotteet 5 %. (Lappeenrannan Kalsiitti LV: 7 %). Hienous: 100 % alle 2 mm, 50 % alle 0,15 mm, (Nordkalk Mg-7 H SB: 100 % alle 0,5 mm, 50 % alle 0,075 mm sekä Nordkalk Kalsiitti KR ja Kalsiitti2 LO: 100 % alle 3,15 mm, 50 % alle 0,5 mm). Haitalliset raskasmetallit (suluissa lannoitelain enimmäispitoisuus): Arseeni (As) alle 15 mg/kg (25 mg/kg) Kromi (Cr) alle 20 mg/kg (300 mg/kg) Nikkeli (Ni) alle 20 mg/kg (100 mg/kg) Elohopea (Hg) alle 0,05 mg/kg (1,0 mg/kg) Kupari (Cu) alle 30 mg/kg (600 mg/kg) Sinkki (Zn) alle 250 mg/kg (1500 mg/kg) Kadmium (Cd) alle 0,3 mg/kg (1,5 mg/kg) Lyijy (Pb) alle 30 mg/kg (100 mg/kg) Nordkalk 17

Muistiinpanoja: 18 Nordkalk

Lisätietoa kalkituksesta www.farmit.net/kalkitus www.maanparannus.com Mikko Jylhä Aluemyyntipäällikkö puh. 020 753 7898 Timo Kanerva Tuotepäällikkö puh. 020 753 7395 Jan Drugge Aluemyyntipäällikkö puh. 020 753 7158 Petri Väänänen Aluemyyntipäällikkö puh. 020 753 7685 sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@nordkalk.com Nordkalk 19

2011 Nordkalk Oy Ab