MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski



Samankaltaiset tiedostot
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Mielenterveys voimavarana

POSITIIVISEN MIELENTERVEYDEN MITTARI. Esa Nordling

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Hyvää mieltä perheen arkeen

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Hyvää mieltä perheen arkeen

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Jari Savikuja, sosiaalityöntekijä, Kemi

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille valtionavustus

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen. Kriisit ja selviytymisen tukeminen

Jorma Posio

Mielenterveyden edistäminen sanoista tekoihin. Mieli 2009 Eija Stengård

Lataa Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen. Lataa

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille

Päihdeavainindikaattorit

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Kriisit ja selviytymisen tukeminen

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, Peruspalveluministeri Paula Risikko

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Mielenterveyden edistäminen varhaiskasvatuksessa

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

PAKKA - toimintamalli valtakunnalliseksi

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

HYVÄÄ MIELTÄ KOULUSTA

Toiminnan monet ulottuvuudet

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Mitä sulle kuuluu? Nuoren mielen hyvinvoinnin tukeminen

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila Eija Tommila

Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Yhteisestä työstä hyvinvointia -

Mielenterveyttä työpajatoiminnalla - viestinnän keinot yhdenvertaisuuden edistämiseen

Tavoitteena turvallisuus

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Mielenterveys voimavarana

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen

Sopimusohjauksen kehysseminaari Sirkka Keikkala

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Arjen turvaa kunnissa

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala

Transkriptio:

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski

KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden kehittäminen: kirjaus ja huomiointi seudullisiin mielenterveys- ja päihdestrategioihin Kaste tavoite/arjen mieli: Mielenterveys- ja päihdestrategiat Päihde ja mielenterveystyön osaamisen ja työtapojen vahvistaminen Kaste tavoite/arjen mieli: Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena (yhteistyö, peruspalvelujen vahvistaminen, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, harvaan asuttujen alueiden palvelut) Asiakaslähtöisyys, asiakaslähtöiset palvelut Kaste-tavoite/Arjen mieli: Asiakaslähtöisyys

Kehittämiskohteet Jyväskylän seudulla Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen kehittäminen Mielenterveys- ja päihdepotilaan hoitoketjujen (hoitokartta) rakentaminen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmien laatiminen

Talousarvio 2013 / Jyväskylä Laaditaan käytännönläheinen päihdepoliittinen toimintaohjelma ja kohdennetaan henkilöstöresurssia ehkäisevään päihdetyöhön MIELENTERVEYS- JA PÄIHDE- SUUNNITELMA

Alkoholijuomien (100%) kokonaiskulutus/asukas (12,1 l / 15v)

Alkoholijuomien myynti / asukas

Tosi humalassa kerran kk:ssa / 8-9 lk oppilaat

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaaat

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat

Kuolinsyytekijät kehittyneissä maissa (v. 2000)

Kuolleet peruskuolemansyyn mukaan v. 2011

Arviot terveydenhuollolle sairauksista ja terveyden riskitekijöistä aiheutuvista suorista kustannuksista (M ) Suomessa / vuosi Diabetes 505 Kangas 2002 Akuutti sydäninfarkti 56 Häkkinen 2002 Aivoverenkiertohäiriöt 440 Fogelholm 2001 Lonkkamurtuma 56 Sintonen 2002,Hilmo 2004 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Lihavuus 190 Pekurinen 2005 Liikkumattomuus 200 250 Department of health 2004 Tupakka 246 Vitikainen 2006 Alkoholi 123 226 Päihdetilastoll.vuosik 2005 Tapaturmat 207 240 Salomaa 2003

Päihdehaittakustannuksista Suomessa v.2010 (M ) ALKOHOLI Min Max (11,25) Sosiaalihuollon kustannukset 224 266 Järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito 233 Eläkkeet ja sairauspäivärahat 182 271 Oikeusjärjestelmä ja vankeinhoito 131 139 Terveydenhuolto 81 136 Onnettomuus- ja rikosvahingot 343 Muut kustannukset....12 1 204 ( 34) 1 399 ( 39) HUUMEET Sosiaalihuollon kustannukset 49 68 Järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito 77 Eläkkeet ja sairauspäivärahat 7 21 Oikeusjärjestelmä ja vankeinhoito 58 60 Terveydenhuolto 28 48 Onnettomuus- ja rikosvahingot 96 Muut kustannukset.. 10 325 (9,1) 380 (10,5)

Alkoholin aiheuttamat kustannukset Suomessa v. 2003 Min. (milj. ) Max. (milj. ) Välilliset kustannukset Menetetyn elämän arvo 2 057 4 149 Tuotannonmenetykset 442 512 Yhteensä 3 114 5 471

+ Psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannuksista

Päihteidenkäyttöön vaikuttavia tekijöitä

Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät Sisäiset suojaavat tekijät: Hyvä terveys Myönteiset varhaiset ihmissuhteet Riittävän hyvä itsetunto Hyväksytyksi tulemisen tunne Ongelmaratkaisutaidot Oppimiskyky Ristiriitojen käsittelytaidot Vuorovaikutustaidot Kyky tyydyttäviin ihmissuhteisiin Mahdollisuus toteuttaa itseään http://terveysnetti.turkuamk.fi/tyoikaisten/positiivinen_mielenterveys/index.html

Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät Ulkoiset suojaavat tekijät: Ruoka ja suoja Sosiaalinen tuki: perhe, ystävät Myönteiset mallit Koulutusmahdollisuudet Työ tai muu toimeentulo Työyhteisön ja esimiehen tuki Kuulluksi tuleminen ja vaikuttamisen mahdollisuudet Turvallinen elinympäristö Toimiva yhteiskuntarakenne http://terveysnetti.turkuamk.fi/tyoikaisten/positiivinen_mielenterveys/index.html

Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät Sisäiset haavoittavat tekijät: Sairaudet Itsetunnon haavoittuvuus Avuttomuuden tunne Huonot ihmissuhteet Seksuaaliset ongelmat Huono sosiaalinen asema Eristäytyneisyys Vieraantuneisuus http://terveysnetti.turkuamk.fi/tyoikaisten/positiivinen_mielenterveys/index.html

Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät Ulkoiset haavoittavat tekijät: Puute ja kodittomuus Erot ja menetykset Hyväksikäyttö ja väkivalta Kiusaaminen ja syrjintä Työttömyys ja sen uhka Päihteet Syrjäytyminen, köyhyys Mielenterveysongelmat perheessä Haitallinen elinympäristö http://terveysnetti.turkuamk.fi/tyoikaisten/positiivinen_mielenterveys/index.html

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Suunnitelmatyön onnistunut juurruttaminen ja käyttöönotto toimeenpano on suunnitelmallista ja päämäärähakuista toimeenpanolle varataan tarvittavat resurssit suunnitelmalla toteutetaan tarpeisiin perustuva muutos avaintoimijoina toimivat käyttäjät, ts. työntekijät ja niiden sidosryhmät suunnitelman käyttöönotto on valtuuttava, yhteistyöhön ja kumppanuuteen perustuva sekä osallistava toimenpiteitä toteutetaan toiminnan eri tasoilla viestintä-, koulutus- ja tukimekanismit on sisällytetty toimeenpanosuunnitelmaan johtaminen tukee haluttua muutosta suunnitelman laatimisprosessi vaiheistetaan, aikataulutetaan ja vastuutetaan

Suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen pyritään: vahvistamalla peruspalveluita vahvistamalla mielenterveys- ja päihdeosaamista kaikilla tasoilla lisäämällä ehkäisevää työtä ja ongelmien varhaista tunnistamista tiivistämällä mielenterveys- ja päihdetyön yhteistyötä kehittämällä avohoitoa ja parantamalla palvelujen koordinointia kehittämällä avo- ja sairaalapalveluiden yhteistyötä vahvistamalla asiakkaiden ja läheisten osallisuutta

Ehkäisevä päihdetyö kunnassa

Kehittämistyön kohteita PROMOTIO: Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen PRIMAARIPREVENTIO: Mielenterveyshäiriöiden- ja päihdehaittojen ehkäiseminen ja varhainen tunnistaminen SEKUNDAARI JA TERTIAARIPREVENTIO: Mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien hoito ja kuntoutus