Sodankylä
Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014
DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin Dementiaindeksi ilmaisee Alzheimer-tautiin myönnettyjen reseptilääkekorvausoikeuksien (korvauskoodilla 307: takriini, donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini tai mema) määrän suhteutettuna väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100) 100). Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Indeksi on ikävakioitu epäsuoralla menetelmällä 5-vuotisikäryhmissä. v. 2009 Sodankylä 160 Rovaniemi 120 Kittilä 105 Lappi 106
MUISTISAIRAAN IHMISEN LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET Useimmat muistipotilaat ovat monisairaita vanhoja ihmisiä Tutkimusten mukaan suomalaisilla yli 65 vuotiailla muistipotilailla oli keskimäärin 5-8 diagnostisoitua oheissairautta Lisäksi 66%:lla muistisairaista oli tunnistamattomia somaattisia sairauksia. Hoitoa vaille jäävät helposti esim. korkea kolesteroli, raudanpuutosanemia, verenpainetauti, sepelvaltimotauti, aivohalvaus
Muistisairaan ihmisen somaattisten sairauksien kokonaisvaltainen hoito kannattaa hoitamattomat akuutit sairaudet ja niihin liittyvät sekavuustilat nopeuttavat Alzheimerin tautia sairastavan kognitiivisten i t taitojen heikentymistä i tä masennus heikentää toimintakykyä aivohalvaus voi romahduttaa muistisairaan jäljellä olevan toimintakyvyn kaatuminen, lonkkamurtumien riski muistisairailla i ill on seitsenkertainen muistisairaan kivun tunnistaminen ja hoito parantaa toimitakykyä ja vähentää käytöshäiriöitä
Mitä on muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito? Vähälääkkeinen hoito perustuu kokonaisvaltaiseen lääkehoidon arviointiin. Lääkehoidon arvioinnin pitäisi olla moniammatillista yhteistyötä (lääkäri, hoitaja, apteekki), myös potilaan ja omaisen kokemukset lääkkeitten vaikutuksista huomioitava. Yhteistyötä tarvitaan, jotta lääkityksen kokonaisuus saadaan selville - ei pelkästään mitä lääkkeitä kotiin on ostettu, vaan miten niitä otetaan. Lääkehoidon arviointia i pitää tehdä aina, kun muistisairas i ihminen i on lääkärin vastaanotolla, yleistila heikkenee äkillisesti, epäillään voinnin heikkenemistä lääkkeitten vuoksi tai kun mietitään uutta lääkitystä entisten lisäksi
Vähälääkkeisen hoidon periaatteita: Vähennetään yksi lääke kerrallaan (lääkeryhmästään) Annosten lasku asteittain, myös sydänlääkkeissä Vaikutusten seuranta ja arviointi Kirjalliset ohjeet päivämäärineen Psyykenlääkkeet ja unilääkkeet erityisen hitaasti
Miten purkaa monilääkitystä? 1. Selvitetään muistisairaan koko lääkitys, mukaan lukien itsehoitolääkkeet - tietolähteenä pegasos lääkelista, reseptit, potilaan/hoitajan/omaisen haastattelu, kotona olevien lääkkeitten tarkistus 2. Periaatteena on, että sairaus, johon lääke määrätään on hyvin diagnosoitu ja lääkkeistä on enemmän hyötyä kuin haittaa; aiheuttaako sairauden hoitosuositusten täydellinen noudattaminen potilaalle enemmän haittaa kuin hyötyä 3. Muistisairailla, ja muillakin iäkkäillä ihmisillä, lääkeannostus on usein noin puolet pienempi kuin vastaava annostus työikäisellä 4. Vältetään monilääkitystä; käytetään vain todella tarpeellisia lääkkeitä 5. Vaihdetaan muistisairauden kannalta haitalliset lääkkeet vähemmän haitallisiin (esim: diazepania sisältävät unilääkkeet vaihdetaan melatoniinia sisältäviin) 6. Turvalliset lääkevalinnat minimoivat lääkemyrkytysten vaaran
KÄYTÖSOIREIDEN VÄHÄLÄÄKKEINEN HOITO Muistisairaan ihmisen käytösoireiden hoidossa hoitohenkilökunta on avainasemassa, koska lääkkeettömät ät hoitomuodot t ovat ensisijaisia. ij i i Aivojen sairaus vaikuttaa muistisairaan ihmisen kykyyn tulkita tietoa ja kontrolloida omaa käytöstään. Ulkopuoliset tulkitsevat herkästi oireet haitallisiksi käytösoireiksi, vaikka vanhus sanojen puuttuessa ilmaisee avuttomuuden, pelon ja pahan olon tunteen kiukutteluna tai muuten poikkeavalla tavalla. Nämä oireet vaativat hoitohenkilökunnalta herkkyyttä ja kykyä aistia toisen tarpeita. Oireiden väärin tulkitseminen vain lisää käytöshäiriöitä.
Hyvän hoidon piirteitä: vanhuksen omanarvontunteen säilyttäminen, tuetaan itsemääräämisoikeutta hyväksyvä ja ymmärtävä ilmapiiri kiireettömyys, vältä meteliä, älä tee numeroa virheistä mukava tekeminen, tuloksetonkin valokuvat, lehtien selailu, tutut esineet mielimusiikki, liikunta (parempi vähän kuin ei ollenkaan), arkiset askareet ovat mitä parhainta kuntoutusta yhteyden säilyttäminen omaisiin älä pakota, yritä hetken kuluttua toisella keinolla, ole kekseliäs en pidä tunneilmauksia i minulle henkilökohtaisesti ht i ti tarkoitettuina, tt i anna unohduksen hoitaa vahvat tunnereaktiot ja kiukun puuskat
Hyvä hoitoympäristö: turvallinen selkeä, valoisa lämmin rauhallinen muistuttaa tavallisen elämän ympäristöä sopiva, vanhusten tapoihin ja sairauksiin perehtynyt y henkilökunta, riittävästi lillallakin
Käytösoireiden arviointi: käytösoireissa niiden säännöllinen kartoittaminen auttaa arvioimaan lääkehoidon tarpeellisuutta osa häviää itsestään ilman lääkehoitoa käytösoireita pitää hoitaa, kun ne rasittavat potilasta tai heikentävät hänen kykyään huolehtia itsestään, sosiaalista vuorovaikutusta tai omatoimisuutta muistettava kuitenkin, että moniin tavallisiin oireisiin lääkehoidolla ei ole vaikutusta: kuljeskelu, tavaroiden keräily ja kätkeminen, tarkoitukseton pukeminen ja riisuuntuminen, huutelu ym. lääkehoitoa tarvitaan usein tilapäisesti vaikeimpien masennus -,levottomuus ja psykoosioireiden hoidossa hoitohenkilökunnan tehtävänä on, kun uusi lääke on aloitettu, arvioida ja raportoida sen vaikutusta. Kun uusi keino on aloitettu, ottaa kantaa sen vaikuttavuuteen
Uni-valve-rytmin häiriöt ovat yleisiä dementoituvilla potilailla muistisairas ihminen ei yleensä kärsi unen puutteesta vaan vuorokausirytmin muuttumisesta syynä voi olla lisääntynyt vuoteessa vietettykokonaisuusaika aika, jolloin unen laatu muuttuu ja tulee yöllisiä heräämisiä paljon, ja niihin liittyy pelokkuutta ja sekavuutta häiriöitä voi aiheuttaa myös somaattiset sairaudet, ahdistuneisuus- i tai levottomuusoireisto i t häiriöt voivat olla pahimmillaan pimeään vuodenaikaan hoitokeinoja: uni-valve-rytmin seuranta kirjallisesti esim.viikon ajan ja arviointi voidaanko vuorokausirytmiä muuttaa. Onko kipuja,levottomuutta, verenpaineen laskua yöaikaan, onko somaattinen lääkitys kohdallaan. Kaamosaikaan kirkasvalolampun käyttö.
Vesi vanhin voitehista! Kiitos!