SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ



Samankaltaiset tiedostot
TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

Viite: sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö Terveydenhuoltolakityöryhmän mietinnöstä nro 2008:28

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen

Lausuntopyyntö STM 2015

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

SOTE-UUDISTUS SOSIAALIHUOLLON TUTKIMUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMA

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

SOTE rakenneuudistus

Kouvola Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari Ellen Vogt

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä , Helsinki

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM

YTM Aulikki Kananoja, Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Sosiaaliturva-lehden 95-vuotisjuhlaseminaari

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA

PALVELUINTEGRAATIO. XV Terveydenhuollon laatupäivä Laatuverkostot ja Conmedic Helsinki

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Sosiaalityön koulutuksen näkymät suhteessa alan muutokseen ja koulutustarpeisiin. Anneli Pohjola Kevätseminaari Kangasala 20.5.

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017)

Tutkimus, koulutus ja kehittäminen - Kuntayhteistyön uudet mahdollisuudet. Anneli Pohjola Huoltajasäätiön työseminaari

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti

ARVIOINTISUUNNITELMA

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu Merja Söderholm, STM

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti Keski-Suomen Sote hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Erityisvastuualuetasoinen tietohallintoyhteistyö Itä- ja Keski-Suomessa. Antti Kaipainen KYS erva ICT-projektikoordinaattori

TERVEYDENHUOLLON SOSIAALITYÖ JA SOSIAALIPÄIVYSTYS, Miia Ståhle, johtava sosiaalityöntekijä, HUS, Lohjan sairaanhoitoalue

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Päivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto

Syrjässä syrjäytyneet

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Asiantuntijakuuleminen Marjo Alatalo

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi

OMAVALVONTA. Valviran näkökulmasta. Riitta Husso

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus

Huoltaja-säätiön lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Terveydenhuollon organisaatiorakenteet myllerryksessä mitä uutta tulossa?

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS Aulikki Kananoja

Pohjois-Karjalan sote-hanke

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sote ja yleislääkärit

Vahvistuuko sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämistoiminta? Anneli Pohjola Sosiaalihuoltolakia koskeva kuulemistilaisuus Helsinki 22.6.

Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen etenemisestä

SUUNTA Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43

Alueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma (Päivitys )

Hyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa hankevalmistelusta

Kehittämistoiminnan organisointi

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ VAIKUTTAVAMPAA ELINTAPAOHJAUSTA VERKOSTOLLA HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN JOHTAJA, YLILÄÄKÄRI TAPANI HÄMÄLÄINEN

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

Transkriptio:

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen Huoltaja-säätiö Kuntatalo 11.4.2014 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos

ERITYISVASTUUALUE JÄRJESTÄMISVASTUUSSA Paljon avoimia kysymyksiä Vaatii perusteellista uudelleen ajattelua Tarkasteltava suhteessa kunnallisen sosiaalipolitiikan yhteiskunnalliseen tehtävään: mitä varten toiminta on olemassa? 2

ERVA-RATKAISUN VAHVUUDET Laaja väestöpohja ja suurempi taloudellinen kantokyky antaa kestävän pohjan monipuoliselle palvelujärjestelmälle Mahdollistaa valtakunnallisesti ja alueellisesti tasaisemman ja tasa-arvoisemman palvelujen tarjonnan Järjestämisvastuu yksissä (viisissä) käsissä mahdollistaa kokonaisuuden paremman hallinnan Antaa mahdollisuuden sosiaalipalvelujen vaativuuden mukaiselle porrastamiselle 3

ERVA-RATKAISUN UHAT JA RISKIT (1) Toiminta etääntyy paikallisista tarpeista ja ihmisten elämästä Kunnallisen itsehallinnon alue ja kansalaisten osallisuuden mahdollisuudet kaventuvat Yhteydet kunnan muihin sektoreihin ja muihin paikallisiin toimijoihin jäävät heikoiksi Hyvinvointia edistävän ja ehkäisevän työn mahdollisuudet kaventuvat 4

ERVA-RATKAISUN UHAT JA RISKIT (2) Jos hallinto ja johto kytkeytyvät yliopistollisiin keskussairaaloihin, sosiaaliset kysymykset jäävät syrjään - Sairaanhoidon logiikka siirtyy sosiaalihuoltoon, elämäntilanteiden moninaisuutta ei noteerata Jos yksityinen tuotanto lisääntyy, syntyy kysyntää kasvattava ja kallis - toimintaorientaatio Palvelutuotannossa isot yksiköt sijoittuvat etäälle ihmisistä ; kaavamaisuus lisääntyy Valtakamppailu kuntien ja ervan välillä johtaa jatkuviin kiistoihin ja luottamuspulaan 5

ESITYKSEN TARKASTELUKULMA Väestön näkökulma sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan ydintarkoitus lähtökohtana: mihin suomalaiset ihmiset tarvitsevat sosiaali- ja terveyspolitiikkaa? Nyt ja tulevaisuudessa? Sosiaalihuolto, sosiaalipalvelut ja etuudet ovat instrumentteja jonkin tarkoituksen toteuttamiseksi Toiminnan organisointi on väline toteuttaa toiminnan tarkoitusta parhaalla mahdollisella tavalla toiminnallisesti ja taloudellisesti Kunnallisen sosiaalipolitiikan näkökulmasta tutkimus, opetus ja kehittäminen ovat myös ydintarkoituksen toteuttamisen instrumentteja. 6

KESKEISET KYSYMYKSET KUNNALLISELLE SOSIAALIPOLITIIKALLE Miten vahvistaa paikallisen tason/kuntien toimintaa? Miten vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon osaamisten ja sisältöjen yhteensovittamista? Miten luoda paikallisen tason ja erva-tason toiminnasta mahdollisimman ehyt ja saumaton kokonaisuus? Miten luoda yliopistollisten keskussairaaloiden vastinpariksi riittävän vahva paikallistason opetus- ja tutkimusinstituutio vahvistamaan perustason työtä: Sosiaalihuoltoa, terveydenhuoltoa ja niiden yhteensovittamista? 7

PAIKALLISEN TASON/KUNTIEN TOIMINNAN VAHVISTAMINEN Lähtökohtana elämismaailma vai järjestelmät? Edistävä ja ehkäisevä toiminta: tutkimuspohjainen toiminnan kehittäminen, pitkän aikavälin seurannan ja arvioinnin varmistaminen, mitä tiedetään vaikutuksista? Sosiaalisten ja terveyserojen kaventaminen:miten? Miten varmistaa paikallistasolla kunnan eri toimintojen, kolmannen sektorin, kansalaistoiminnan, seurakuntien yms. yhteistoiminta? Miten kerätään väestön tarpeita ja elämäntilanteita kuvaava tieto ervan käyttöön? Millainen tieto? Miten edistää palvelujen/käytäntöjen tasalaatuisuutta? 8

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON OSAAMISTEN YHTEENSOVITTAMINEN (1) Yhteensovittaminen edistävässä ja ehkäisevässä työssä: sairauksien sosiaaliset taustatekijät, elämänvaikeuksien terveydelliset kytkennät? Osaamisten ja sisältöjen yhteensovittaminen eri ikäryhmien palveluissa: lapset, nuoret ja perheet päihde- ja mielenterveysongelmat vammaisuuteen ja kuntoutukseen liittyvä yhteistyö vanhuspalvelut 9

SOSIAALISTEN JA TERVEYDELLISTEN TEKIJÖIDEN YHTEENSOVITTAMINEN (2) Osaamisten yhteensovittaminen eri tilanteissa: Tilanteen kartoitus ja arviointi palvelusuunnitelma prosessin eri vaiheet vaikutusten seuranta ja arviointi Minkä roolin sosiaalihuollon ammattilaiset ottavat? Miten osaaminen kuvataan yhteistyökumppaneille? 10

PAIKALLISEN TASON JA ERVA-TASON YHTEENSOVITTAMINEN Miten yhteen sovittaa perustaso ja erikoistaso toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi? Missä sosiaalipalveluissa kokemuksen ja osaamisen kertyminen edellyttää miljoonapiirin väestöpohjaa? Sosiaalipalvelujen vaativuuden mukainen porrastus kokonaisuutena? Mikä sosiaalihuollossa on erityisen vaativaa osaamista? Miten erikoisosaaminen saadaan tukemaan perustasolla kunnissa asuvien ihmisten palvelua? 11

PERUSTASON TOIMINNAN TIETOPOHJAN JA OSAAMISEN VAHVISTAMINEN (1) Perustason sosiaali- ja terveydenhuollon vahvistaminen edellyttää elämismaailman (vrt. Habermas) pitämistä toiminnan ja kehittämisen lähtökohtana sekä edistävän ja ehkäisevän työn ja sen pohjana laaja-alaisen paikallisen yhteistyön, sosiaali- ja terveypalvelujen sisältöjen ja yhteensovittamisen sekä asukkaiden uudenlaisten osallisuuden muotojen tietopohjan, uusien käytäntöjen sekä seurannan ja arvioinnin muotojen systemaattista tutkimusta, opetusta, kehittämistä ja levittämistä. Yhdenmukaisuuden rinnalla on luotava paikallisesti ja alueellisesti räätälöityjä käytäntöjä. 12

PERUSTASON TOIMINNAN TIETOPOHJAN JA OSAAMISEN VAHVISTAMINEN (2) Perustason vahvistaminen edellyttää opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen yhtä vahvaa kytkentää käytäntöön kuin tutkimuksella ja opetuksella on erikoissairaanhoidossa eli yo keskussairaaloissa Tarvitaan pysyvät rakenteet pitkäjänteiselle seurannalla ja arvioinnille, esim. edistävän ja ehkäisevän työn sekä palvelujen ja osallisuuden uusien käytäntöjen vaikutusten arvioimiseksi Perustasolle tarvitaan pysyvä opetus-, tutkimus- ja kehittämisinstituutio, joka kattaa laajasti kunnalliset/paikalliset toiminnat ja niiden osuuden edistävässä ja ehkäisevässä työssä, palveluissa ja osallisuuden eri muodoissa 13

PERUSTASON TOIMINNAN TIETOPOHJAN JA OSAAMISEN VAHVISTAMINEN (3) Jokaiseen viiteen sote-alueeseen tarvitaan vähintään yksi opetus- ja tutkimuskunta Opetus- ja tutkimuskuntaan tarvitaan yliopistollinen sosiaali- ja terveyskeskus sekä uusien käytäntöjen kehittämiseksi että uudenlaisen tiedonmuodostuksen ja uusien osaamisten vahvistamiseksi Yliopistojen saaminen mukaan ja sitoutumaan tähän kehitykseen? Tarvitaan instrumentti varmistamaan uusien käytäntöjen omaksumista koko sote-alueen toimintaan 14

KIITOS ON TOIMITTAVA SILLOIN KUN ON TILAISUUS Antti Eskola 15