Esteetön terminaali Tapiolaan

Esteetön terminaali Tapiolaan

Esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma elsa 2003 2006 Esteetön liikennejärjestelmä on sellainen, että myös lapset, iäkkäät ja toimintaesteiset henkilöt suoriutuvat turvallisesti päivittäisestä liikkumisestaan. Elsa on liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Ohjelman taustavaikuttajina ja hankkeiden osarahoittajina ovat useat eri ministeriöt, väylälaitokset sekä järjestöt. Elsa-ohjelma on toteutettu vuosina 2003 2006. Kolmivuotisella Elsa-ohjelmalla on tuettu työtä liikennejärjestelmän esteettömyyden parantamiseksi ja nostettu aihe esille yleiseen tietoisuuteen. Tärkeä osa ohjelmaa on ollut hankkeiden toteuttaminen ja niiden tuloksista tiedottaminen. Elsa ohjelma toteuttaa osaltaan liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategiaa. Vuonna 2003 julkaistun strategian tavoitteena on, että valtion ylläpitämä liikenneinfrastruktuuri ja julkisen liikenteen palvelut ovat esteettömiä ja turvallisia kaikille. Valtionhallinto toimii yhteistyössä kuntien ja yksityisen sektorin kanssa näiden vastuulla olevien liikennejärjestelmän osien parantamiseksi. Lisätietoja Elsa-ohjelmasta: www.elsa.fi Liikenne- ja viestintäministeriö 2

TIIVISTELMÄSIVU Työssä on arvioitu Elsa-ohjelman esteettömien ratkaisujen soveltuvuutta Espoon Tapiolan uudistettavaan joukkoliikenneterminaaliin sekä soveltuvien ratkaisujen hyödynnettävyyttä rakennussuunnitteluvaiheessa. Työ on ollut osa Tapiolan terminaalin rakennussuunnittelua. Työssä on kartoitettu aikaisempien Elsa-ohjelman esteetöntä joukkoliikenneympäristöä edistävien hankkeiden toimenpiteet Tapiolan terminaalin rakennussuunnittelua varten. Lisäksi on kartoitettu muita kuin Elsa-ohjelman esteetöntä joukkoliikenneympäristöä edistäviä ideoita, etenkin siltä osin kun niitä on mainittu Elsa-hankkeissa. Esteettömyyttä edistävien toimenpiteiden kartoittamisen jälkeen arvioitiin niiden käyttökelpoisuutta Tapiolan terminaalin suunnittelussa. Tämän jälkeen työ eteni siten, että toteutettavaksi toimenpiteiksi valittiin Tapiolan terminaaliin parhaiten soveltuvat ideat, joiden hyödynnettävyyttä terminaalin rakennussuunnitteluvaiheessa arvioitiin erikseen. Lisäksi tehtiin arvio toimenpiteiden laajemmista hyödyntämismahdollisuuksista muissa vastaavissa vaativissa kohteissa. Hankkeen yhteydessä tehtiin myös esteettömyysarviointi Tapiolan joukkoliikenneterminaalin ja sen ympäristön nykytilasta SuRaKu-ohjeiden perusteella. 3

ESIPUHE Tämä työ kuuluu osana Elsa-hankekokonaisuuteen, joka on liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Elsan tavoitteena on turvata esteettömät julkisen liikenteen palvelut ja liikenneinfrastruktuuri. Esteetön terminaali Tapiolaan (ESTEETTA) -hanke on osa Espoon Tapiolan terminaalin rakennussuunnittelua, joka toteutetaan vuoden 2006 aikana. Työn tavoitteena oli arvioida Elsa - ohjelman esteettömien ratkaisujen soveltuvuutta Tapiolan uudistettavaan terminaaliin sekä soveltuvien ratkaisujen hyödynnettävyyttä rakennussuunnittelussa. Työtä on ohjannut seuraava ohjausryhmä: Irja Vesanen-Nikitin, liikenne- ja viestintäministeriö Tapiolan terminaalin rakennussuunnittelun ohjausryhmä, pj. Torsti Hokkanen, Espoon kaupunki Konsultteina työhön ovat osallistuneet Juhani Bäckström, Kaisa Kauhanen ja Juha Nieminen Ramboll Finland Oy:stä sekä Petteri Littu Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy:stä ja Erkki Rousku Cadvancesta. Espoossa 30. päivänä marraskuuta 2006 Torsti Hokkanen 4

SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 6 2 Esteettömyys Tapiolan terminaalin yleissuunnitteluvaiheessa... 7 3 Esteettömyys Tapiolan terminaalin rakennussuunnitteluvaiheessa... 7 4 Toimenpideideoiden kartoittaminen... 8 4.1 Menetelmäkuvaus...8 4.2 Elsa-hankkeet... 9 4.2.1 Elsa-hankkeiden merkitys... 9 4.2.2 APROF (Matkapalvelukeskusten asiakasprofilointien ja tietokantojen arviointi)... 9 4.2.3 ELLI (Esteettömyys kuntien liikenneturvallisuussuunnittelussa)... 10 4.2.4 ESTELI (Espoon esteetön joukkoliikennelinja 19)... 11 4.2.5 JOLLA (Joensuun seudun joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytävät)... 12 4.2.6 JÄNES (Järvenpään esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma)... 13 4.2.7 LAATUKETJU (Esteettömyys laatukäytävähankkeessa)... 15 4.2.8 LEVITOI (Esteettömyys ja ikääntyneiden palvelutarve)... 15 4.2.9 LUMIELSA (Esteettömyys talvihoidossa)... 16 4.2.10 SUOTU (Esteettömän liikkumisen sujuvuuden, ohjaavuuden ja turvallisuuden parantaminen valaistuksen avulla)... 17 4.2.11 TKL 25 (TKL 25 Esteetön esimerkkilinja)... 18 4.2.12 TESTELI (Esteettömien bussipysäkkien käyttäjätestaus, suunnitelmien tarkistus ja kuljettajakoulutuksen kehittäminen)... 20 4.2.13 VALOIS (Esteetön valaistus ja selkeät kontrastit asema-alueilla)... 20 4.2.14 ELSATUOTE (Esteettömien ympäristötuotteiden kehityshanke)... 22 5 Muut esteettömyysohjeet... 23 5.1 Esteetön matkakeskus... 23 5.2 SuRaKu (Esteettömien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeistaminen katu-, viher- ja piha-alueilla)... 23 5.3 Paikallisliikenneliiton infrakortit... 25 5.4 Ulkomaiset lähteet... 26 5.4.1 Lähdeviitteet... 26 5.4.2 Internet-lähteet... 27 5.5 Yhteenveto... 30 6 Tapiolan terminaalin ympäristön nykytilan arviointia... 31 6.1 Valaistus... 31 6.2 Tapiolan terminaalin arviointi SuRaKu-kriteerien perusteella... 34 6.3 Tapiolan terminaalin pohjoispuoli... 35 6.4 Tapiolan terminaalin eteläpuoli... 38 7 Valitut toimenpiteet... 44 7.1 Valaistusperiaatteet esteettömyyden kannalta... 44 7.2 Opastavat raidat ja päällystemateriaalit kävelypinnoille... 46 7.3 Pysäkkireunakivi... 46 7.4 LED-valot bussien pysähtymispaikoille... 47 7.5 LED-valot suojatien reunaan... 47 8 Hylätyt toimenpiteet... 48 9 Yhteenveto... 48 10 Lähdeluettelo... 50 5

1 Johdanto Etelä-Espoossa sijaitsevaa Tapiolan terminaalia käyttää huomattava osa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen päivittäisistä matkustajista. Terminaalista liikennöidään linja-autoilla sekä Helsingin että Espoon suuntaan. Tapiolan terminaalin neljällä bussipysäkillä on 17 000 käyttäjää vuorokaudessa, mikä on seitsemän prosenttia Espoon kaikkien pysäkkien käyttäjistä. Terminaali on nykytilassaan matkustajille meluisa, tuulinen, ahdas ja pimeä. Lisäksi terminaalin esteettömyys ja matkustajainformaatio eivät enää vastaa tämän päivän vaatimuksia. Matkustajat kokevat myös terminaalin ilmansaasteet ongelmaksi. Tapiolan terminaalin parantamisesta on valmistunut yleissuunnitelma marraskuun 2005 aikana. Terminaalin rakennussuunnitelman on tarkoitus valmistua vuoden 2006 loppuun mennessä, jonka jälkeen siirrytään toteutukseen. Terminaalin yleissuunnitelman yhtenä lähtökohtana on toiminut Elsa-ohjelman ESTELI-selvitys, jossa Tapiolan terminaali on ollut osa selvitystä. Lisäksi terminaalissa on jo aiemmin Elsa-ohjelmassa tutkittu LED-valojen käyttöä bussin pysähtymiskohdan tunnistamiseksi ja suojatieylityksen korostamiseksi, jotka ovat mukana Tapiolan terminaalin yleissuunnitelmassa. Tapiolan terminaalin yleissuunnitelmavaiheessa ei kuitenkaan ole kattavasti tarkasteltu Elsa-ohjelman selvityksiä. Tässä työssä on käyty läpi kaikki Elsa-hankkeet, jotka edes vähäiseltä osalta saattavat edesauttaa Tapiolan terminaalin esteettömyyden toteuttamista. Työn ensimmäisessä vaiheessa aikaisemmista Elsa-ohjelman vaiheiden tuloksista on kartoitettu esteetöntä joukkoliikenneympäristöä edistäviä ideoita ja toimenpiteitä. Lisäksi on kartoitettu muita kuin Elsa-ohjelman esteetöntä joukkoliikenneympäristöä edistäviä ideoita, etenkin siltä osin kun niitä on mainittu Elsa-hankkeissa. Esteettömyyttä edesauttavien ideoiden ja toimenpiteiden kartoittamisen jälkeen arvioitiin niiden käyttökelpoisuutta Tapiolan terminaalin suunnittelussa. Tämän jälkeen työ eteni siten, että toteutettavaksi toimenpiteiksi valittiin Tapiolan terminaaliin parhaiten soveltuvat ideat, joiden hyödynnettävyyttä rakennussuunnitteluvaiheessa arvioitiin erikseen. Lisäksi arvioitiin, kuinka Elsa-hankkeissa saatuja tuloksia voidaan laajemmin hyödyntää vastaavien kohteiden rakennussuunnittelussa. Terminaalialueen rajaus on esitetty kuvassa 1. SUUNNITTELUALUE TERMINAALI Kuva 1. Tapiolan terminaali, suunnittelualueen rajaus. 6

2 Esteettömyys Tapiolan terminaalin yleissuunnitteluvaiheessa Tapiolan terminaalin yleissuunnittelussa otettiin esteettömän liikkumisen vaatimukset huomioon. Yleissuunnitelman mukaan bussiliikenteen nykykalustolla voidaan toteuttaa pysäkki, jonka reunakivi on enintään 170 mm korkea. Tällöin bussien jopa 1,5 metrin takaosan pyyhkäisy taskusta pois lähdettäessä (pyörät ääriasennossa) on mahdollinen, kunhan laiturijärjestelyissä otetaan huomioon vaadittavat suojaetäisyydet. Korkeammalla, ESTELI-raportin mukaisella 200 mm reunakivellä, voitaisiin yleissuunnitelman mukaan toteuttaa pysäkki Tapiontorille. (Tapiolan terminaali, opastus ja kulttuuriraitti, yleissuunnitelma 2005). Yleissuunnitteluvaiheessa todettiin, että eri käyttäjäryhmien asema joukkoliikenteen käyttäjinä on otettava huomioon jatkosuunnittelussa. Suunnittelemalla selkeä ja riittävän suurikokoinen opastusjärjestelmä terminaalitiloihin ja Sampokujan alueelle taataan orientoituminen myös heikkonäköisille. Näkövammaisten tarpeisiin yleissuunnitelmassa ehdotettiin esimerkiksi ohjaavia valolinjoja, lattiaan kiinnitettyjä väriuria tai nastarivistöjä. Tilojen valaistukseen, pintojen materiaaleihin, väreihin ja kontrasteihin sekä akustiikkaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota. (Tapiolan terminaali, opastus ja kulttuuriraitti, yleissuunnitelma 2005). 3 Esteettömyys Tapiolan terminaalin rakennussuunnitteluvaiheessa Esteettömyys tulee huomioitua rakennussuunnittelussa, kun noudatetaan odotushallien osalla seuraavia Rakennusmääräyskokoelman määräyksiä: RakMK F1, ESTEETÖN RAKENNUS, Määräykset ja ohjeet 2005 RakMK F2, RAKENNUKSEN KÄYTTÖTURVALLISUUS, Määräykset ja ohjeet 2001. ESTEETTA-hanketta ja edelleen rakennussuunnitteluun vietäviä esteettömyttä edistäviä toimenpiteitä esiteltiin kahdessa Tapiolan terminaalin rakennussuunnittelun ohjausryhmän kokouksessa. Lisäksi hanketta esiteltiin Espoon kaupungin Rakennetaan kaikille työryhmän kokouksessa. Työn yhteydessä arvioitiin Tapiolan terminaalin ja sen ympäristön kulkureittien esteettömyyttä Su- RaKu (Esteettömien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeistaminen katu-, viher- ja piha-alueilla) -kriteerien avulla. 7

4 Toimenpideideoiden kartoittaminen 4.1 Menetelmäkuvaus Esteetöntä joukkoliikenneympäristöä edistävien ideoiden ja toimenpiteiden kartoittaminen aloitettiin kokoamalla tarkasteltava aineisto. Lähes kaikki valmistuneiden Elsa-hankkeiden loppuraportit ovat saatavilla internetissä osoitteessa www.elsa.fi. Myös muu tarkasteltu aineisto oli pääosin saatavilla internetin kautta. SuRaKu-ohjekortit ovat saatavilla osoitteessa www.hel2.fi/helsinkikaikille/ohjekortit.html ja Paikallisliikenneliiton infrakortit ovat Paikallisliikenneliiton sivuilla osoitteessa www.paikallisliikenneliitto.com. Tarkastellun materiaalin käyttökelpoisuuden arviointi Tapiolan terminaalin suunnittelussa toteutettiin asiantuntija-arviointina. Arviointiin osallistuivat arkkitehti Petteri Littu Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy:stä sekä esteettömyysasiantuntija Kaisa Kauhanen ja liikennesuunnittelija Juha Nieminen Ramboll Finland Oy:stä. Kukin edellä mainituista tutustui aineistoon itsenäisesti ja teki arvion aineistosta muista riippumatta. Arvioijat myös pisteyttivät aineiston asteikolla 0 3 sen mukaan, kuinka hyödyllisenä sen näkivät (0 = ei hyödynnettävissä, 3 = erittäin hyödyllinen). Tämän jälkeen arviot vedettiin yhteen päätelmien tekemiseksi. Arvioinneissa kiinnitettiin huomiota myös siihen, onko aineisto hyödynnettävissä muissa Tapiolan terminaalin kaltaisissa kohteissa, ts. mikä on aineiston laajennettavuus muihin kohteisiin. Asiantuntija-arvioiden perusteella voitiin tarkastellusta aineistosta karsia pois ne, jotka eivät olleet käytettävissä Tapiolan terminaalin rakennussuunnitteluun. Karsinnassa käytettiin perusteina sekä kirjallisia arvioita aineistosta että pisteytystä. Hyödylliseksi arvioidun aineiston osalta suoritettiin erikseen arviointi siitä, miltä osin aineisto on suoraan sovellettavissa Tapiolan terminaalin rakennussuunnitteluun. Työn etenemistä kuvaava kaavio on esitetty kuvassa 2. aineisto ELSA-hankkeet SuRaKu-ohjekortit Paikallisliikenneliiton infrakortit ulkomaiset lähteet Internet-lähteet asiantuntija-arviointi ESTEETTA valinnat jatkotarkasteluun sovellukset Kuva 2. Kaaviokuva työn etenemisestä. rakennussuunnittelu 8

4.2 Elsa-hankkeet 4.2.1 Elsa-hankkeiden merkitys Tapiolan terminaaliin soveltuvia esteettömyystoimenpiteitä etsiessä pääasiallinen lähtökohta olivat kymmenen aikaisemmin julkaistua Elsa-raporttia. Elsa-raportilla tarkoitetaan tässä liikenne- ja viestintäministeriön esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelmassa (elsa) vuodesta 2003 julkaistuja raportteja. Elsa-raportteja yhdistävä tekijä on esteettömyyden edistäminen, mutta kaikki Elsa-raporteissa mainitut esteettömyyttä edistävät ideat ja toimenpiteet eivät ole sovellettavissa bussiterminaalin rakennussuunnittelussa. Tämän työvaiheen tavoitteena oli luoda yleinen käsitys Elsa-raporttien sisällöstä myöhempää soveltuvuusarviointia varten. Elsa-raporttien yleinen ongelma hyödynnettävyyden kannalta oli kustannustietojen puuttuminen. 4.2.2 APROF (Matkapalvelukeskusten asiakasprofilointien ja tietokantojen arviointi) Työssä on käyty läpi keskeisimmät Suomessa tehdyt asiakasprofiloinnit sekä muita yksilöllisiä kuljetustapoja selvittäneitä menetelmiä ja työkaluja. Raportissa on kuvattu henkilötietojen käsittelyprosessi matkapalvelukeskuksessa (MPK) ja määritetty asiakastietojen korjaus- ja päivitysjärjestelmän tarpeita ja mahdollisuuksia. Kuva3. Kaaviokuva asiakasprofiilijärjestelmästä (APROF 2005). 9

APROF sisältää mm. yksityiskohtaisia malleja tietokannoista. APROF ei ole hyödynnettävissä Tapiolan terminaalin rakennussuunnittelussa, sillä raportti ei sisällä suunnitteluohjeita esteettömän ympäristön tekemiseen. Arvioija Hyödynnettävyys Tapiolaan Yleinen laajennettavuus Arkkitehti Koskee erilaista liikennöintiä. Ei rakennussuunnitteluun. Esteettömyysasiantuntija Yleistä, ei sisällä rakennussuunnitteluun liittyvää asiaa. Ei laajennettavissa rakennussuunnittelussa. Liikennesuunnittelija Ei hyödynnettävissä rakennussuunnittelussa. Ei laajennettavissa rakennussuunnittelussa. 4.2.3 ELLI (Esteettömyys kuntien liikenneturvallisuussuunnittelussa) Työ on osa laajemmaksi aiottua hanketta, jonka tavoitteena on edistää esteettömyyden huomioon ottamista kuntien liikenneturvallisuustyössä, erityisesti liikenneturvallisuussuunnitelmissa. Esiselvityksen tavoitteena on ollut täsmentää käsiteltävänä olevaa ongelmaa, muodostaa kokonaiskuva nykytilanteesta ja niistä mahdollisuuksista sekä esteistä, joita esteettömyyden ja liikenneturvallisuuden yhteensovittamiselle on. Työssä on ehdotettu toimenpiteitä, joilla edistetään esteettömyyden huomioon ottamista liikenneturvallisuussuunnitelmissa. Toimenpiteet kohdistuvat niin organisointiin, nykytila-analyysin tekoon, itse suunnitteluun kuin suunnitelman käsittelyynkin. ELLI-raportissa on lisäksi kuvattu muutamien ohjeiden ja oppaiden (Tiehallinnon julkaisut Esteetön ympäristö kaikille ja Esteettömyyden tila, SuRaKu-ohjeet) keskeistä sisältöä. Kuva 4. Turvallisuuden ja esteettömyyden taustalla olevia osatekijöitä (ELLI 2005). 10

ELLI on esiselvitys, jossa kuvaillaan esteettömyyden asemaa liikennesuunnitteluprosessin osana ja sen kohtaamia ongelmia. Raportissa on ohjeita suunnitteluprosessiin, mutta ei detaljeja rakennussuunnitteluun, joten hyödynnettävyys Tapiolan terminaalin suunnittelussa jää vähäiseksi. Arvioija Hyödynnettävyys Tapiolaan Yleinen laajennettavuus Arkkitehti Lähtötiedoksi; selailuun. Kyllä. Esteettömyysasiantuntija Liikennesuunnittelija Esiselvitys, jossa yleisluonteisia toimenpide-ehdotuksia esteettömyyden edistämiseksi. Sisältää yleisluonteisia ohjeita esteettömyyden huomioimisesta. Osin laajennettavissa, sillä yleiset toimenpiteet ovat sovellettavissa myös muihin kohteisiin. Sopii yleisluonteisuutensa ansiosta hyvin muihin kohteisiin. 4.2.4 ESTELI (Espoon esteetön joukkoliikennelinja 19) Työssä on tarkasteltu Espoon sisäisen bussilinjan 19 esteettömyyttä ja se on toiminut yhtenä Espoon terminaalin yleissuunnitelman lähtökohtana. Pysäkeillä on tehty esteettömyyskartoitus, minkä jälkeen on erityisesti keskitytty pysäkkialueen järjestelyjen ja yksityiskohtien parantamiseen esteettömiksi. Lähtökohtaisena tavoitteena on ollut kehittää pysäkkisyvennys, jossa olisi 20 cm korkea reunakivi ja bussiin nouseminen tapahtuisi ilman tasoeroa. Lisäksi on tarkasteltu esteettömyysinformaation kehittämistä sekä pysäkkien ja niille johtavien reittien talvikunnossapitoa ja sille asetettavia vaatimuksia. Pysäkkialueista ja busseista on huomioitu mm. seuraavaa: Vaikka jotkut heikkonäköiset pystyvät erottamaan pysäkkialueen harmaan betonikiveyksen, on bussiin nousukohdan määrittäminen vaikeaa. Pysäkkialueen penkeissä olisi hyvä olla käsituet helpottamassa istumaan laskeutumista ja penkiltä nousemista. Busseihin liittyy kaksi tärkeää tietoa. Matkustajan on erotettava: o Oikea kulkuväline muiden joukosta bussiin pyrkiessään o Oikea pysäkki tai asema bussista pois jäämiseksi. Kuva 5. Esimerkki esteettömästä pysäkkisyvennyksestä (ESTELI 2005). 11

ESTELI sijoittuu osittain kohdealueelle, ja pysäkin mitoitus on Tapiolassa huomioitu jo yleissuunnitteluvaiheessa. Kuulutukset ja työpajan tulokset ovat ESTELI:ssä asioita, joita voidaan mahdollisesti hyödyntää. Arvioija Hyödynnettävyys Tapiolaan Yleinen laajennettavuus Arkkitehti Ehdotettua reunakiven korkeutta (200 mm) ei voi käyttää Tapiolassa, sillä YTV:n käytössä olevien bussien maavara on matalimmillaan alle 200 mm. Kyllä varauksin. Esteettömyysasiantuntija ESTELI-projekti on huomioitu jo Tapiolan terminaalin yleissuunnitteluvaiheessa, sillä ESTELIssä tehtiin esteettömyyskartoitus mm. Sampokujan pysäkille. Esimerkki esteettömästä pysäkistä. Muutamia mitoitusohjeita. Osin laajennettavissa vastaaviin kohteisiin. Liikennesuunnittelija Selvitys koskee suunnittelualuetta: Kartoitettu Tapiolan terminaalin ongelmia. Ei kuitenkaan sisällä yksityiskohtaisia ohjeita Tapiolan rakennus-suunnitteluun. Mallipysäkkejä voidaan käyttää myös muissa kohteissa. 4.2.5 JOLLA (Joensuun seudun joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytävät) Työssä määritellään Joensuun ympäristön joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytävät sekä niiden liitynnät toisiinsa. Työssä esitetään laatukäytävien kehittämistoimenpiteet, toteuttamisohjelma ja vastuutahot. Työssä mm. määritellään esteettömälle pysäkkikatokselle seuraavia ominaisuuksia: Katos on riittävän suuri, jotta myös apuvälineitä käyttävät saavat tarvittaessa suojan tuulta ja sadetta vastaan Katoksen varustelu on riittävä ja sokealle helposti kepillä erotettavissa; penkit, valaisimet, opasteet, roskakori Linja-auton tulosuunnan sivuseinä on läpinäkyvä, mikä parantaa matkustajan näkemistä ja näkyvyyttä Läpinäkyvät pinnat jaetaan puitteilla tai varustetaan huomioraidoilla Tulosuunnan sivuseinässä ei ole mainoksia eivätkä sähköiset näyttötaulut tai istutukset estä näkyvyyttä Katoksessa ei ole kynnyksiä tai tasoeroja Katoksessa on penkkejä kahdella korkeudella Valaistus ei ole häikäisevä, vaan kellertävänsävyinen 12

Kuva 6. Esimerkki esteettömästä pysäkkikatoksesta (JOLLA 2005). JOLLA:ssa on esitetty parannuksia Joensuun alueen joukkoliikennelinjoihin, ja se on siten hankkeena hyvin samantapainen kuin TKL 25. Hanke kuitenkin keskittyy Joensuun ympäristöön, eikä toimintasuunnitelman esimerkkien joukossa ole varsinaisesti Tapiolaan hyödynnettäviä ideoita. Arvioija Hyödynnettävyys Tapiolaan Yleinen laajennettavuus Arkkitehti Käsittelee toisenlaista konkreettista kohdetta, suunnittelufaktat löytyvät muualtakin. Kyllä varauksin. Esteettömyysasiantuntija Liikennesuunnittelija Keskittyy Joensuun alueen joukkoliikenteen laatukäytäviin ja niiden kehittämiseen. Ei uusia mitoitusohjeita rakennussuunnitteluun. Keskittyy Joensuun alueen yksittäisiin pysäkkeihin ja niiden toimenpiteisiin. Jossain määrin. Kyllä varauksin. 4.2.6 JÄNES (Järvenpään esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma) Työssä esitellään aluksi yleisiä esteettömyyttä edistäviä periaatteita, joita tulisi ottaa huomioon toimenpiteitä toteuttaessa. Tämän jälkeen esitellään Järvenpään esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma. Yleisten alueiden toimenpideehdotukset perustuvat suurelta osin SuRaKu-hankkeen tuottamiin esteettömyyskortteihin. Joukkoliikenteen esteettömyyden kehittämissuunnitelma painottuu rautatieliikenteeseen ja sen seisakkeisiin Järvenpään kaupungin alueella. 13

Kuva 7. Esteettömyyskriteerit linja-autopysäkeillä (JÄNES 2005). JÄNES sisältää esteettömyyttä parantavan toimenpidesuunnitelman Järvenpään ympäristöön. Raportissa esitellään myös yleisiä esteettömyyttä edistäviä periaatteita. Suunnitteluohjeet ovat pääosin SuRaKusta tai Paikallisliikenneliiton infrakorteista. Arvioija Hyödynnettävyys Tapiolaan Yleinen laajennettavuus Arkkitehti Käsittelee vain toisenlaista konkreettista kohdetta, suunnittelufaktat löytyvät muualtakin (SuRaKu, Paikallisliikenneliitto) Kyllä varauksin. Esteettömyysasiantuntija Liikennesuunnittelija Yleisiä esteettömyyttä edistäviä periaatteita, muutamia yleisiä mitoitusperiaatteita (mm. johdattavuus, kaltevuudet). Keskittyy Järvenpään alueen pysäkkien parantamiseen. Sisältää kuitenkin muutamia havainnollisia esimerkkejä ongelmapaikoista, jotka on hyvä pitää mielessä. Osin laajennettavissa, sillä yleiset toimenpiteet ovat sovellettavissa myös muihin kohteisiin. Jossain määrin 14

4.2.7 LAATUKETJU (Esteettömyys laatukäytävähankkeessa) Työssä arvioidaan miten hyvin Kouvolan seudun ja Tampereen seudun pilottikohteina olleissa laatukäytävähankkeissa on otettu huomioon esteettömyyden eri ulottuvuudet. Ratkaisujen esteettömyyttä arvioitiin ja tehtiin esitys siitä, miten vastaavissa hankkeissa kannattaa edetä ja miten esteettömyys kannattaa ottaa huomioon jo hankkeiden suunnittelussa. Työssä laadittiin konkreettisia kuvauksia siitä, miten esteettömyys tulee ottaa huomioon hankkeiden suunnittelussa ja päätöksenteossa. Esteettömyydestä todetaan mm. seuraavaa: Esteettömyys laatukäytävässä näkyy kaikille käyttäjille mm. linja-autoon nousun helpottumisena, informaation tarjonnan parantumisena, pysäkille johtavien kulkureittien turvallisuuden parantumisena. Pysäkkiympäristön selkiytyminen ja sitä kautta turvallisuuden tunteen parantuminen ei voi olla joukkoliikenteen imagoa heikentävä tekijä. Työ sisältää myös havainnollisen kuvan esteettömästä pysäkkiympäristöstä. LAATUKETJU-raportissa esitellään yleisiä esteettömyyttä edistäviä periaatteita, mutta se ei sisällä Tapiolan terminaalin rakennussuunnittelussa hyödynnettävää tietoa, jota ei saisi SuRaKusta tai Paikallisliikenneliiton infrakorteista. Arvioija Hyödynnettävyys Tapiolaan Yleinen laajennettavuus Arkkitehti Lähtötiedoksi, suunnittelufaktat löytyvät muualtakin (SuRaKu, Paikallisliikenneliitto). Kyllä varauksin. Esteettömyysasiantuntija Liikennesuunnittelija Yleisluonteinen, käsittelee esteettömyyttä laatukäytävissä (Kouvola, Tampere). Esimerkit esteettömistä pysäkkiympäristöistä PLL:n kortista. Keskittyy kohdealueen esimerkkeihin. Ei sisällä selkeitä ohjeita rakennussuunnitteluun. Jossain määrin. Jossain määrin. 4.2.8 LEVITOI (Esteettömyys ja ikääntyneiden palvelutarve) Työssä on kartoitettu liikkumisympäristön ja lähipalveluverkon puutteiden ikääntyneille ja heidän auttajilleen aiheuttamia kustannuksia ja niiden kohdentumista. Työn lähtökohtana ovat empiiriset tapaustutkimukset. Esteettömyyden merkitys vanhusväestölle tulee ilmi esim. seuraavissa lainauksissa: Vaikka ikääntymiseen liittyvät muutokset tapahtuvatkin yksilöllisesti, suurimmalla osalla ikääntyneistä fyysiset voimat ja jaksaminen vähenevät, aistit ja tasapaino heikkenevät ja reaktionopeus hidastuu. Lisäksi krooniset sairaudet yleistyvät. Ikäihmisellä ei ole yhtä liikkumisesteisyyttä määrittävää ongelmaa, jota voisi kompensoida muiden kykyjen kehittämisellä, vaan eri toimintojen vähittäinen heikkeneminen näkyy yleisenä jaksamisen vähenemisenä, olipa sitten kyse matkojen pituudesta, korkeuseroista selviämisestä, taakkojen kantamisesta tai liikkumisen nopeudesta. 15

Kun vanhus ei enää selviydy yksin päivittäisistä ruokaostoksistaan, avuntarve ja siitä aiheutuvat kustannukset lisääntyvät selvästi. Tämä osoittautui selkeimmäksi liikkumisympäristöön ja sen ominaisuuksiin liittyväksi kustannusten aiheuttajaksi. LEVITOI lähestyy esteettömyysasiaa taloudellisesta, ei suunnitteluteknisestä näkökulmasta, mutta se ei sisällä Tapiolan rakennussuunnittelussa hyödynnettäviä uusia ideoita. Arvioija Hyödynnettävyys Tapiolaan Yleinen laajennettavuus Arkkitehti Muistutukseksi; selailuun. Kyllä varauksin. Esteettömyysasiantuntija Ei mitään rakennussuunnitteluun liittyvää. Jossain määrin. Liikennesuunnittelija Ei hyödynnettävissä rakennussuunnittelussa. Kyllä varauksin. 4.2.9 LUMIELSA (Esteettömyys talvihoidossa) Selvityksessä tarkastellaan esteettömyyden integrointia talvihoidon suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Selvityksessä on esitetty tarkennuksia jalankulkureittien kunnossapitoluokitukseen ja laatuvaatimuksiin esteettömyyden huomioimiseksi. Muita tarkasteltuja aihepiirejä ovat urakkasopimukset, vuorovaikutus ja tiedottaminen talvihoidossa. Työssä mainitaan lisäksi seuraavia talvihoidossa mainittuja ongelmia Jyväskylässä, Tampereella ja Helsingissä: Liikennevaloissa ja suojateillä ajoradan ylittäminen oli usein mainittu ongelma. Suojatien reunaan kasautuneet lumet ja polanne katkaisevat reitin täydellisesti rollaattorilla tai pyörätuolin kanssa liikkuvilta. Pahimpana ongelmana pidettiin liukkautta ja laadun vaihtelua, koska hiekoituksen määrä vaihtelee reitin varrella huomattavasti. Sohjo vaikeuttaa liikkumista talvella. Sohjo vaikeuttaa liikkumista. Ajorata on usein aurattu paremmin kuin jalkakäytävä. Lumisateen jälkeiset olosuhteet ovat usein vaikeita kestää liian pitkään ennen kuin lumet aurataan jalkakäytäviltä pois. Lumi- ja räntäsateen todettiin haittaavan liikkumista. Liukkaus pistää harkitsemaan kotiin jäämistä. Pahimpana ongelmana pidettiin liukkautta. Erityisongelmina mainittiin lumisohjo rotvallien reunoissa, kadun ylitykset ja vahvan lumikerroksen aiheuttama este liikkumiselle. 16

LUMIELSA keskittyy talvikunnossapidon kehittämiseen eikä sisällä rakennussuunnittelussa hyödynnettäviä ideoita. Arvioija Hyödynnettävyys Tapiolaan Yleinen laajennettavuus Arkkitehti Muistutukseksi; selailuun. Kyllä varauksin. Esteettömyysasiantuntija Ei mitään rakennussuunnitteluun liittyvää. Kyllä varauksin. Liikennesuunnittelija Talvikunnossapidosta hieman yleistä asiaa, jotka hyvä pitää suunnittelussa mielessä. Ei juuri sisällä konkreettisia ohjeita rakennussuunnittelun kannalta. Mahdollisesti. 4.2.10 SUOTU (Esteettömän liikkumisen sujuvuuden, ohjaavuuden ja turvallisuuden parantaminen valaistuksen avulla) Työssä on tehty esiselvitys joukkoliikenneympäristön esteettömyyden parantamisesta, pääpainona liikkumisen sujuvuuden, ohjaavuuden ja turvallisuuden parantaminen. Keinoina on selvitetty esimerkiksi tienpintaan upotettavien LED-valojen käyttöä erilaisissa liikenneympäristöissä ja valaistuksen parantamisessa. Työssä on tehty yhteensä yhdeksän ideakorttia, joissa esitellään erityisesti joukkoliikenneympäristön parantamiseen tarkoitettuja sovelluksia. Sovelluksista osa on toteutettavissa heti, osa vaatii vielä jatkokehitystä ja osa ei ole toteutettavissa vielä 5 10 vuoteen. Lisäksi on tehty kolme korttia hankekohteista, jotka ovat toteutettavissa heti. Hankekorttikohteet ovat Tapiolan terminaali, Ruoholahden metroaseman ympäristö ja Tikkurilan bussiaseman ympäristö. Ohessa muutamia poimintoja työn tuloksena saaduista ideoista ja havainnoista: Kokeilukohteena kiinnostava on erityisesti LED-valojen asentaminen tienpintaan suojatien reunaan. Myös suojatieylityksen ristiinvalaisu on erittäin kiinnostava, jalankulkijoiden turvallisuutta parantava sovellus, jonka hyödyt voivat olla hyvinkin suuria niin liikenteen turvallisuuden kuin sujuvuuden että ympäristön ohjaavuuden parantamisessa. Joukkoliikennepysäkkien hiljentämiseen on suurta tarvetta niin näkö- ja kuulovammaisten kuin muidenkin matkustajien kannalta. Uusien tekniikoiden kokeiluun liittyy aina tiettyjä riskejä. Järjestelmien suunnittelussa tulee pyrkiä huomioimaan mahdolliset riskit ja varautua niihin. Järjestelmät ja liikenneympäristöt eivät kuitenkaan kehity itsestään. Jos uusia järjestelmiä ei kokeilla, saatetaan menettää tärkeitä mahdolli- 17

suuksia liikenneympäristön parantamisessa. Lisäksi kohteet eroavat aina enemmän tai vähemmän toisistaan. Yhdessä kohteessa saavutetut hyödyt eivät välttämättä toteudu toisessa kohteessa. SUOTU sijoittuu osittain Tapiolan alueelle ja se sisältää monia käytännön rakennussuunnittelussa hyödynnettäviä ideoita, kuten suojatievalot, pysähtymispaikkavalot ja kohdennetut kuulutukset. Niiden toteutuksen ratkaisee lopulta kustannusraamit. Arvioija Hyödynnettävyys Tapiolaan Yleinen laajennettavuus Arkkitehti Käsittelee konkreettisesti myös Tapiolaa. Kyllä. Esteettömyysasiantuntija Liikennesuunnittelija Tapiolan terminaali yksi hankekorttikohde. Konkreettisia ehdotuksia, mutta eivät suoraan hyödynnettävissä rakennussuunnittelussa. Sijoittuu osittain suunnittelualueelle. Sisältää paljon materiaalia, jota ei ole muissa tarkastelluissa julkaisuissa. Osin laajennettavissa, sillä yleiset toimenpiteet ovat sovellettavissa myös muihin kohteisiin. Hyvä, sillä ohjeet eivät ole sidottuja paikkaan. 4.2.11 TKL 25 (TKL 25 Esteetön esimerkkilinja) Selvityksessä on tarkasteltu Tampereen kaupungin sisäisen linja-autoliikenteen esteettömyyden nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia. Nykytilaa on arvioitu esimerkkilinjan avulla. Esimerkkilinjasta 25 on laadittu toteuttamiseen tähtäävä toimenpide-esitys. Tapiolan terminaalin kehittämisen kannalta mielenkiintoinen osa työtä on konkreettisten toimenpide-ehdotusten listaaminen kaupungin liikennelaitoksen neuvontapisteen esteettömyyden parantamiseksi: Neuvontatiloihin asennetaan induktiosilmukka. Tiedote T-silmukasta asennetaan selvästi näkyviin aulatilaan. Neuvontapisteen lasiseinän alareuna pyritään muuttamaan läpinäkymättömäksi, mutta valoa läpäiseväksi, esimerkiksi hiomalla lasi mattapintaiseksi. Vuoronumeroautomaattia uusittaessa otetaan huomioon seuraavat seikat: - Painonapit ja tulosteet sijoitetaan nykyistä alemmaksi. - Painikkeisiin tai niiden viereen lisätään pistekirjoitus painikkeiden merkityksistä. - Automaattiin lisätään ääni, joka kertoo paperille tulostuneen vuoronumeron. Odotustiloihin lisätään vuoronumeroiden äänikuulutus. Puhesynteesiä varten asennetaan kaiuttimet odotustilaan. Palvelutiskien vuoronumeronäyttöjen yläpuolella olevia halogeenivalaisimia kohdennetaan toisin, poistetaan osa tai vaihdetaan valaisintyyppiä vähemmän häikäiseväksi. 18

Matalat ja korkeat tuolit erotetaan toisistaan värierolla esimerkiksi istuinosien uudelleenpäällystämisen yhteydessä. Aulatilaan lisätään tekstiilejä pehmentämään taustahälyä. Asentajille ja kiinnittäjille ohjeistetaan seinille laitettavan informaation oikeasta asennuskorkeudesta, suositeltava keskikorkeus on 140 cm. TKL 25 sijoittuu Tampereelle, ja on hankkeena samantapainen kuin JOLLA. TKL 25 sisältää yleisiä terminaalissuunnittelussa hyödynnettäviä ideoita, kuten: 1) induktiosilmukka infoseinälle, 2) mainostelineet (A-teline) pois, 3) paperi-infon keskikorkeus 140 cm, 4) esteettömyydestä tiedottamisen eri tavat. Arvioija Hyödynnettävyys Tapiolaan Yleinen laajennettavuus Arkkitehti Tamperelaisen esimerkkilinjan analyysi; tuottanut myös laajemmin huomioon otettavan arvoisia havaintoja. Kyllä varauksin. Esteettömyysasiantuntija Yleisiä esteettömyyttä edistäviä periaatteita, muutamia mitoitusohjeita. Keskittyy Tampereen esimerkkilinjaan 25. Osin laajennettavissa, sillä yleiset toimenpiteet ovat sovellettavissa myös muihin kohteisiin. Liikennesuunnittelija Keskittyy kohdealueen esimerkkeihin. Sisältää kuitenkin muutamia hyviä esimerkkejä, jotka hyvä pitää mielessä myös rakennussuunnittelun aikana. Mahdollisesti. 19

4.2.12 TESTELI (Esteettömien bussipysäkkien käyttäjätestaus, suunnitelmien tarkistus ja kuljettajakoulutuksen kehittäminen) TESTELI-hankkeen tavoitteena on pysäkkityypin testaaminen siten, että tarkennusten ja testausten perusteella syntyy esteettömän pysäkkisyvennyksen tyyppikuvat ja suunnitelmat. Esteettömyyttä edistetään myös kuljettajakoulutuksen kehittämisen kautta. Pysäkkien valmistuttua kuljettajat testaavat pysäkkien mitoitusta ja toimivuutta kaluston kannalta. Pysäkkien toimivuus testataan myös erilaisten liikkumis- ja toimintaesteisten matkustajien kanssa. TESTELI-raportin tyyppikuvat mahdollistavat suunnitelmien käyttöönoton myös muissa kaupungeissa. Arvioija Hyödynnettävyys Tapiolaan Yleinen laajennettavuus Arkkitehti Erillisiä tyyppikuvia ei ole ollut käytettävissä -testiraportit mielenkiintoisia, muistutukseksi suunniteltaessa pysäkkiratkaisun yksityiskohtia. Kyllä Esteettömyysasiantuntija Mikäli pysäkkityyppi muuten soveltuu Tapiolaan. Käyttäjätestaukset raportointi ja tulokset mielenkiintoisia. Laajennettavissa. Liikennesuunnittelija Pysäkkityyppien mitoituksesta voi ottaa ideoita. Laajennettavissa. 4.2.13 VALOIS (Esteetön valaistus ja selkeät kontrastit asema-alueilla) Hankkeen tavoitteena oli selvittää, mitä vaatimuksia asemaympäristön käyttö ja joukkoliikenteen erilaiset käyttäjäryhmät asettavat asemien valaistukselle ja miten kyseiset vaatimukset täyttäviä valaistusratkaisuja suositellaan suunniteltaviksi. Työssä on selvitetty mallinnusvälineiden käyttömahdollisuuksia valaistussuunnittelun apuna ja suunnitelmien arvioinnissa. Kartoituksen tavoitteena on ollut löytää apuvälineitä, jotka olisivat helposti, pienin kustannuksin kaikkien suunnittelijoiden käytettävissä. Ikääntyvien ja näkövammaisten matkustajien toimintamahdollisuuksien parantamista joukkoliikenneympäristön valaistusta kohentamalla on selvitetty: valaistuksen määrälliset ja laadulliset tarpeet esteettömässä joukkoliikenneympäristössä, erityisesti asemilla ja niiden lähiympäristössä. suunnitteluvaiheessa käytettävien mallinnusapuvälineiden käytettävyys ikääntyneiden ja heikkonäköisten käyttäjätestauksessa. Työssä on etsitty ratkaisua yhden valaistuksen keskeisen ongelman eli häikäisytilanteen mallinnusvälineen löytämiseksi. 20

tummuuskontrastin vaikutus tasoerojen, esimerkiksi portaiden havaitsemiseen eri valaistusolosuhteissa. Pilottikohteina on tarkasteltu Helsingin Itäkeskuksen metroasemaa ja lisäksi erityiskohteena Näkövammaisten toimintakeskus Iiriksen portaita, Espoon Leppävaaran asemaa ja Jyväskylän Matkakeskusta sekä reittiä matkakeskuksesta tulevalle paikallisliikenneasemalle. VALOIS-raportissa on laaja kirjallisuusselvitys, esimerkkikohteiden tutkimuksia ja valaistus- ja kontrastisuunnitteluohje. Lisäksi on selvitetty mallinnusvälineiden käyttömahdollisuuksia. Hyödynnettävissä Tapiolassa ja laajemmin asemaalueiden suunnittelussa. Arvioija Hyödynnettävyys Tapiolaan Yleinen laajennettavuus Arkkitehti Tärkeitä konkreettisia suunnitteluohjeita mm. suunnitteluratkaisuhierarkiasta ja valaistusvoimakkuuksista (valaistukseen liittyvät tekniset asiat pääsuunnittelijalle mielessä pidettäväksi, valaistus- ja / tai sähkösuunnittelijalle ohjeeksi). Kyllä. Esteettömyysasiantuntija Hyviä ohjeita asema-alueiden valaistussuunnitteluun, esim. suositukset valaistusvoimakkuuksille. Kyllä. Liikennesuunnittelija Tarkat kohdekohtaiset tutkimukset, valaistuksen suunnittelu mallintamalla kiinnostava. Laajennettavissa. 21

4.2.14 ELSATUOTE (Esteettömien ympäristötuotteiden kehityshanke) Kehityshanke on jatkoa Helsingin ja viiden muun kaupungin yhteiselle SuRaKu-projektille, jonka tavoitteena on esteettömien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeistaminen. SuRaKu-ohjeisto on valmistunut marraskuussa 2004. ELSATUOTE - kehityshankkeen tarkoituksena on kehittää ympäristörakentamisessa käytettäviä tuotteita ja tuotejärjestelmiä niin, että ne vastaavat SuRaKu-projektissa asetettuja vaatimuksia ja mahdollistavat esteettömien ulkotilojen rakentamisen tulevaisuudessa. Hankkeeseen sisältyy myös tuotteiden testaus niiden toimivuuden ja kestävyyden varmistamiseksi mahdollisimman oikeissa käyttöolosuhteissa. Kehiteltäviä tuoteryhmiä ovat mm. suojatien ja pysäkkien reunatukijärjestelmät, ulkoportaat, näkövammaisten opaslaatat, erottelu- ja varoitusmateriaalit sekä sadevesikourut. ELSATUOTE-raportissa on mitoitusohjeita, suosituksia ja testituloksia erilaisille ympäristörakentamisen tuotteille. Sisältää tuloksia ja ideoita, jotka on hyvä huomioida myös terminaalien rakennussuunnittelussa. Arvioija Hyödynnettävyys Tapiolaan Yleinen laajennettavuus Arkkitehti Esteetöntä suunnittelua ohjaavaa käyttökelpoista tietoa eri materiaaleista ja tyyppiratkaisuista. Kyllä. Esteettömyysasiantuntija Sisältää paljon testituloksia, mitoitusohjeita ja tietoa käytettävistä materiaaleista. Ei kuitenkaan kustannustietoja. Laajennettavissa. Liikennesuunnittelija Paljon esimerkkejä ja mitoitusohjeita. Kyllä. 22

5 Muut esteettömyysohjeet 5.1 Esteetön matkakeskus Esteetön matkakeskus ohjeen perusteena on ollut tutkimustyö, joka toteutettiin valmistuneissa matkakeskuksissa. Ohjeessa hahmotetaan perusteet esteettömän matkakeskuksen suunnittelulle. Ohjeessa on tietoa valaistuksesta, materiaaleista, väreistä ja mitoituksesta. Yleisesti kulkuyhteyksien ja tilojen suunnittelu ja mitoitus toteutetaan rakennusmääräyskokoelman F1 määräysten mukaan, mutta lisäksi on suositeltavaa tutustua myös erilaisiin ohjejulkaisuihin, mm. Esteetön matkakeskus ja Matkakeskuksen mitoitusohjeet julkaisuihin. Esteetön matkakeskus raportissa esitetyt periaatteet pätevät myös muihin julkisen liikenteen ympäristöihin. Arvioija Hyödynnettävyys Tapiolaan Yleinen laajennettavuus Arkkitehti Muistutukseksi määräyksistä ja ohjeista (koska Tapiolan terminaali ei ole Matkakeskus, eivät kaikki ohjeet ole suoraan projektia koskevia) Kyllä Esteettömyysasiantuntija Hyvää taustamateriaalia. Laajennettavissa. Liikennesuunnittelija Mitoitus ja ohjeet esitetty selkeästi. Kyllä. 5.2 SuRaKu (Esteettömien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeistaminen katu-, viher- ja pihaalueilla) Vuonna 2002 alkaneen Helsinki kaikille -projektin yhteydessä on toteutettu työnimellä SuRaKu (suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito) tunnettu hanke, jossa on laadittu ulkotilojen esteettömyysohjeisto ja ATK-ohjelma kartoituksia varten SuRaKu-projektin tavoitteena on ollut luoda esteettömyyskriteerit, joiden avulla ulkotilojen esteettömyyttä voidaan arvioida ja ohjeistaa, sekä mallisuunnitelmiin perustuvat ohjeet, jotka kattavat julkisten ulkotilojen keskeisimmät esteettömyyteen vaikuttavat ratkaisut. Ohjeisto on tehty julkisten alueiden suunnittelijoille, rakentajille sekä kunnossapidosta vastaaville. Kriteerien ja ohjeiston tarkoituksena on toimia julkisten katu-, viher- ja piha-alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeena esteettömyyden turvaamiseksi. Laajan yhteistyön tuloksena syntyneet kriteerit ja ohjeet mahdollistavat esteettömyystyön etenemisen käytännön toteutusvaiheeseen. 23

Niiden avulla voidaan taata kaiken uudisrakentamisen esteettömyys ja arvioida vanhojen ympäristöjen korjaustarpeita, laatia parannussuunnitelmia ja arvioida korjaustoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia. SuRaKu-projektin yhteydessä on kartoitettu kaikki ulkotilojen esteettömyydestä aiemmin annetut määräykset ja ohjeet, joita ovat esimerkiksi julkisten ulkoalueiden esteettömyyteen liittyvät RTkortit ja eri vammaisjärjestöjen laatimat suunnitteluohjeet. Esteettömyyskriteerien ja ohjekorttien laadinnassa on käytetty lähtökohtana aiempia määräyksiä ja ohjeita. Niiden ajantasaisuus on arvioitu ja niiden pohjalta on määritelty ulkotilojen detaljisuunnittelua koskevat perusvaatimukset, joiden tulee olla yhdensuuntaisia aiemmin annettujen rakentamistapamääräysten ja ohjeiden kanssa. Projektin puitteissa ohjeita on tarkennettu ja täydennetty siltä osin, kun aiemmissa ohjeissa on ollut puutteita julkisten ulkotilojen osalta tai ohjeet eivät ole soveltuneet ulkotilojen suunnitteluun ja rakentamiseen. SuRaKu-projektin tuloksena syntynyt ohjeisto koostuu kahdesta osasta: Kriteerikortit, jotka sisältävät rakenteiden ja varusteiden mitoitukselle ja rakenteelle asetettavat vaatimukset ja ohjeet Ohjekortit, jotka perustuvat mallisuunnitelmiin ja sisältävät kriteerien soveltamisohjeet Kriteerikortisto sisältää seuraavat osa-alueet: 1. Suojatien reunatuki 2. Ulkoportaat 3. Luiskat 4. Opaslaatat 5. Erotteluraidat 6. Pysäkkikorokkeet 7. Sadevesikourut ja -kaivot 8. Kulkupinnat 9. Suojatiemerkinnät 10. Käsijohteet 11. Kaiteet 12. Painonappipylväs 13. Suojatiemerkkipylväs 14. Istuimet 15. Pollarit 16. Suojatien keskikoroke 17. Koho-opaste 18. Varoitusalueet Mallisuunnitelmat sisältävät ohjekortit on laadittu seuraavista kohteista: 1. Suojatiet ja jalkakäytävät 2. Kävelykadut ja aukiot 3. Tasoerot 4. Julkiset piha-alueet 5. Puistokäytävät ja levähdyspaikat 6. Leikkipaikat 7. Pysäkit 24

SuRaKu on esteettömyyden suunnittelun perusohjeistoa, joka on toiminut monen elsa-hankkeen taustamateriaalina. Tapiolan terminaalin rakennussuunnittelussa on huomioitava SuRaKun kriteerikortisto (terminaali on erityistaso) sekä ohjekortit 1(Suojatiet ja jalkakäytävät), 4 (Julkiset piha-alueet) ja 7 (Pysäkit). Arvioija Hyödynnettävyys Tapiolaan Yleinen laajennettavuus Arkkitehti Konkreettisia suunnitteluohjeita. Kyllä. Esteettömyysasiantuntija Sisältää yksityiskohtaisia ohjeita rakennussuunnittelun tarpeisiin (ohjekortit + kriteeritaulukot). Laajennettavissa, ohjeet eivät ole sidottuja tiettyyn paikkaan. Liikennesuunnittelija Sisältää yleisiä, selkeitä mitoitus- ja suunnitteluohjeita rakennussuunnitteluun. Erinomainen. 5.3 Paikallisliikenneliiton infrakortit Bussiliikenteen infrakortit ovat yksittäisen tie- ja kadunsuunnittelutehtävän ratkaisemista helpottavia suunnitteluohjeita. Infrakorteissa esitetyt ratkaisut on laadittu siten, että bussiliikenteen kannalta tärkeät näkökohdat on otettu huomioon. Infrakortit on tarkoitettu ensisijaisesti kuntien ja tieviranomaisten suunnittelijoiden sekä konsulttien käyttöön. Kortit ovat saatavina Paikallisliikenneliiton www-sivuilta pdf-tiedostoina. Korttien aiheina ovat: Nro 1 Korotetun suojatien mitoitus, 3/2000 Nro 2 Kiertoliittymät ja bussiliikenne, 9/2000 Nro 3 Pysäkkisyvennys, 9/2004 Nro 4 Päätepysäkki, 9/2004 Nro 5 Mitoitusajoneuvot ja ajouramallit, 9/2004 Nro 6 Bussiterminaalin mitoitus, 5/2001 Nro 7 Fyysiset bussiliikenne-etuudet, 9/2001 Nro 8 Vaihtopysäkki (tasoratkaisu), 9/2001 Nro 9 Joukkoliikenteen liikennevaloetuudet, 11/2001 Nro 10 Vaihtopysäkki (eritasoratkaisu), 1/2002 Nro 11 Pysäkkien suunnittelu kunnossapidon kannalta 4/2003 Nro 12 Sähköisen näyttötaulun sijoittaminen pysäkille 4/2003 Nro 13 Esteetön bussipysäkki 9/2003 25

Paikallisliikenneliiton infrakortit, erityisesti kortti nro 13 (Esteetön bussipysäkki), sisältävät yksityiskohtaista lähtötietoa bussipysäkkien suunnitteluun esteettömiksi. Infrakorteissa mainitut ohjeet on otettava suunnittelussa huomioon pysäkkien osalta ja varmistettava, etteivät tiedot ole ristiriidassa muun ohjeistuksen (esimerkiksi RT-kortit) kanssa. Arvioija Hyödynnettävyys Tapiolaan Yleinen laajennettavuus Arkkitehti Konkreettisia suunnitteluohjeita. Kyllä. Esteettömyysasiantuntija Sisältää yksityiskohtaisia ohjeita rakennussuunnittelun tarpeisiin (ohjekortit + kriteeritaulukot). Laajennettavissa, ohjeet eivät ole sidottuja tiettyyn paikkaan. Liikennesuunnittelija Sisältää yleisiä, selkeitä mitoitus- ja suunnitteluohjeita rakennussuunnitteluun. Erinomainen. 5.4 Ulkomaiset lähteet 5.4.1 Lähdeviitteet Osana esteettömyystoimenpiteiden kartoitusta tutkittiin myös se, mitä ulkomaisia lähteitä Elsaraporteissa oli mainittu. Osoittautui, että ulkomaisia lähteitä oli käytetty Elsa-raporteissa vähän. Vain SUOTU-raportissa oli mainittu ulkomaisia lähteitä, ja ne olivat seuraavat: Kannel, E.J., Jansen, W. (2004). In-pavement pedestrian flasher evaluation: Cedar Rapids, Iowa. Iowa Department of Transportation. 29 s. Miller, Dore. (2000). In-Pavement Flashing Crosswalks - State of the Art. Winnet, M.A., Wheeler, A.H. (2003). Vehicle-Activated signs, a large-scale evaluation. TRL:n (Transport Research Laboratory) raportt TRL548. 30 s. SuRaKu-projektin osalta suoria ulkomaisia lähdeviitteitä ei löytynyt. 26

5.4.2 Internet-lähteet Esteettömyyteen liittyviä toimenpide-ehdotuksia ja ideoita kartoitettiin myös internetistä. Tältä osin kartoitus tapahtui käyttämällä Google-hakupalvelua (www.google.fi). Haku rajoittui englanninkielisiin kohteisiin ja hakusanoina käytettiin seuraavia sanoja ja sanojen yhdistelmiä: ACCESSIBILITY ACCESSIBILITY + PEDESTRIAN ACCESSIBILITY + MEASURES ACCESSIBILITY + ACTIONS UNIMPEDED MOBILITY UNIMPEDED MOBILITY + MEASURES UNIMPEDED MOBILITY + ACTIONS Etenkin hakusana accessibility tuotti yksin ja muiden sanojen kanssa lukuisia hyödyllisen oloisia hakutuloksia, jotka sisälsivät yksityiskohtaisia oppaita esteettömän ympäristön suunnitteluun. Seuraavat kohteet erottuivat erityisesti edukseen: http://www.access-board.gov/adaag/html/adaag.htm ADA (The Americans with Disabilities Act) Accessibility Guidelines for Buildings and Facilities. Amerikkalainen sivusto, jossa laajasti ohjeita siitä, kuinka suunnitella julkisia tiloja siten, että ne olisivat esteettömiä kaikille. Arvioija Hyödynnettävyys Tapiolaan Yleinen laajennettavuus Arkkitehti Esteettömyysasiantuntija Liikennesuunnittelija Vaikealukuinen, sisältää paljon mitoitusohjeita, joita voi malliksi ja muistutukseksi lukea, muistaen Suomen määräykset ja ohjeet. Selkeitä mitoitusohjeita, paljon yleisiä periaatteita. Joukkoliikenneterminaalin / pysäkkien suunnittelusta vain yleiset periaatteet. Sisältää paljon yleisiä, selkeitä mitoitus- ja suunnitteluohjeita rakennussuunnitteluun. Kyllä varauksin, vrt. RT 09-10692 ESTEETÖN LIIKKUMIS- JA TOIMIMIS-YMPÄRISTÖ, jossa Suomen mitoituksia. Hyödynnettävissä, mutta soveltuvuus Suomeen varmistettava. Erinomainen. Ohjeet perustuvat ihmisen yleisiin fyysisiin ominaisuuksiin. Ulkomainen teos voi sisältää ohjeita, jotka perustuvat vieraaseen lainsäädäntöön. 27

http://www.un.org/esa/socdev/enable/designm/index.html A Design Manual for a Barrier Free Environment. YK:n kanssa yhteistyössä tehty suunnitteluohje esteettömän ympäristön luomiseksi. Sisältää kätevän tsekkilistan, jonka avulla voi testata ympäristön esteettömyyttä (liite 1). Arvioija Hyödynnettävyys Tapiolaan Yleinen laajennettavuus Arkkitehti Esteettömyysasiantuntija Selkeälukuinen, sisältää paljon mitoitusohjeita, joita voi malliksi ja muistutukseksi lukea, muistaen Suomen määräykset ja ohjeet. Check Listit hyviä. Sisältää hyvä taulukon, jonka avulla voidaan varmistaa esteettömyysasiat suunnitteluvaiheessa. Yksinkertaistettuja mitoitusohjeita, hyvin vähän ohjeita terminaalien / pysäkkien suunnitteluun. Kyllä varauksin, vrt. RT 09-10692 ESTEETÖN LIIKKUMIS- JA TOIMIMIS-YMPÄRISTÖ ja RT 09-10409 IHMISEN Hyödynnettävissä, mutta soveltuvuus Suomeen varmistettava. Liikennesuunnittelija Selkeä perusohjeisto esteettömän ympäristön suunnitteluun. Liiankin yksinkertaistettu eikä juuri sisällä ohjeita bussipysäkeistä. Hyvä. http://www.dft.gov.uk/stellent/groups/dft_mobility/documents/pdf/dft_mobility_pdf_503283.pdf Guidance on the use of tactile paving surfaces. Englantilainen (Department for Transport) opas ohjaavien pintojen käyttöön, paljon kuvia. Pintaratkaisuja käsitelty laajasti ja tarkasti. Arvioija Hyödynnettävyys Tapiolaan Yleinen laajennettavuus Arkkitehti Esteettömyysasiantuntija Mietittyjä pintaratkaisuja; soveltuvuus Suomen oloihin varmistettava. Paljon yksityiskohtaista tietoa erilaisista pintamateriaaleista. Kyllä varauksin, vrt. RT 09-10692 ESTEETÖN LIIKKUMIS- JA TOIMIMIS-YMPÄRISTÖ, jossa Suomen mitoituksia. Hyödynnettävissä, mutta soveltuvuus Suomeen varmistettava (talviolosuhteet jne.). Liikennesuunnittelija Sisältää paljon yleisiä, selkeitä mitoitus- ja suunnitteluohjeita rakennussuunnitteluun. Soveltuvuus Suomen talviolosuhteisiin tarkistettava. Ulkomainen teos voi sisältää ohjeita, jotka perustuvat vieraaseen lainsäädäntöön. 28

http://www.dft.gov.uk/stellent/groups/dft_mobility/documents/pdf/dft_mobility_pdf_503282.pdf Inclusive mobility. Kattava englantilainen (Department for Transport) opas esteettömän ympäristön suunnitteluun. Sisältää oman lukunsa myös bussipysäkeistä. Mitoitusohjeet kuitenkin poikkeavat suomalaisista. Arvioija Hyödynnettävyys Laajennettavuus Arkkitehti Esteettömyysasiantuntija Sisältää paljon mitoitusohjeita, joita voi malliksi ja muistutukseksi lukea, muistaen Suomen määräykset ja ohjeet. Mitoitusohjeita, vastaa osittain PLL:n infrakortteja. Kyllä varauksin, vrt. RT 09-10692 ESTEETÖN LIIKKUMIS- JA TOIMIMIS-YMPÄRISTÖ, jossa Suomen mitoituksia. Hyödynnettävissä, mutta soveltuvuus Suomeen varmistettava (talviolosuhteet jne.). Liikennesuunnittelija Sisältää paljon yleisiä, selkeitä mitoitus- ja suunnitteluohjeita rakennussuunnitteluun. Ohjeet perustuvat ihmisen yleisiin fyysisiin ominaisuuksiin. Ulkomainen teos voi sisältää ohjeita, jotka perustuvat vieraaseen lainsäädäntöön. Hakusanat unimpeded mobility tuotti usein tulokseksi linkkejä sivuille, joissa viitattiin Euroopan parlamentin vuonna 1988 hyväksymään eurooppalaiseen jalankulkijan oikeuksien peruskirjaan. Se on nähtävissä esimerkiksi tässä osoitteessa: http://www.sdublincoco.ie/notemplate/developmentplan/chapter_12_charter_of_pedestrian_right s.htm 29

5.5 Yhteenveto Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto esteetöntä joukkoliikenneympäristöä edistävistä ideoista ja toimenpiteistä. Taulukossa on esitetty Tapiolan terminaalin rakennussuunnittelussa hyödynnettävät esteetöntä joukkoliikenneympäristöä edistävät ohjeet sekä sovellettavat ideat. Taulukko 1. Yhteenveto aineistosta. Dokumentti SuRaKu Suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito; ulkotilojen esteettömyysohjeisto Paikallisliikenneliiton infrakortit Hyödynnettävyys Tapiolaan (3 = hyödynnettävissä 0 = ei suoraan hyödynnettävissä) 2,5-3,0 2,5-3,0 Huomioidaan Tapiolan terminaalin rakennussuunnitteluvaiheessa Kyllä Kyllä Esteetön matkakeskus 2,5-3,0 Kyllä SUOTU Esteettömän liikkumisen sujuvuuden, ohjaavuuden ja turvallisuuden parantaminen valaistuksen avulla ESTELI Espoon esteetön joukkoliikennelinja 19 TESTELI Esteettömien bussipysäkkien käyttäjätestaus, suunnitelmien tarkistus ja kuljettajakoulutuksen kehittäminen ELSATUOTE Esteettömien ympäristötuotteiden tuotekehityshanke VALOIS Esteetön valaistus ja selkeät kontrastit asema-alueilla 2,5-3,0 2,5-3,0 Kyllä Kyllä 2,5-3,0 Kyllä 2,5-3,0 Kyllä 2,5-3,0 Kyllä ELLI Esteettömyys kuntien liikenneturvallisuussuunnittelussa TKL 25 TKL 25 Esteetön esimerkkilinja JÄNES Järvenpään esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma LAATUKETJU Esteettömyys laatukäytävähankkeessa LEVITOI Esteettömyys ja ikääntyneiden palvelutarve LUMIELSA Esteettömyys talvihoidossa JOLLA Joensuun seudun joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytävät APROF Matkapalvelukeskusten asiakasprofilointien ja tietokantojen arviointi Guidance on the use of tactile paving surfaces Accessibilty guidelines for Buildings and Facilities Inclusive mobility 1,5-2,5 1,5-2,5 0-1,5 0-1,5 0-1,5 0-1,5 0-1,5 0-1,5 0-1,5 0-1,5 0-1,5 Joiltain osin Joiltain osin Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei (ulkomainen) Ei (ulkomainen) Ei (ulkomainen) 30