Koulutuksen merkitys rikosten uusimisen ehkäisyssä sekä integroitumisessa yhteiskuntaan Baanalle-seminaari Helsinki 5.11.2015 Yliopistotutkija, VTT Mikko Aaltonen Helsingin yliopisto Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti www.helsinki.fi/yliopisto 1
Esitelmän rakenne Koulutuksen ja rikollisuuden yhteys väestötasolla Suomessa Selityksiä koulutuksen ja rikollisuuden yhteydelle Valikoituminen Koulun keskeytymistä seuraava huono-osaisuus Kansainvälinen tutkimus vankilakoulutuksen vaikuttavuudesta www.helsinki.fi/yliopisto 2
Aineistolähteet Rekisteritutkimukset Esim. väestörekisteriin perustuva otos, johon yhdistetty tietoja muista rekistereistä Rikollisuusmittarit perustuvat tuomioihin ja poliisin tietoon tulleeseen rikollisuuteen Esim. Suomalaisen rikoskäyttäytymisen riskitekijät Kyselytutkimukset Nimetön kysely oppilas- tai väestöotokselle Itse ilmoitettu rikollisuus, rikosten uhriksi joutuminen Esim. Nuorisorikollisuuskysely www.helsinki.fi/yliopisto 3
Koulutuksen ja rikollisuuden yhteys Suomessa www.helsinki.fi/yliopisto 4
Suhteelliset riskit koulutustason mukaan, 19-30-vuotiaat Aaltonen, Kivivuori & Martikainen 2011 60 50 49.3 Upper secondary or higher Vocational school Basic education 40 Hazard ratios 30 20 10 0 14.2 7.3 3.5 1 1 1 3.8 11.2 Violence Property DWI Type of crime www.helsinki.fi/yliopisto 5
www.helsinki.fi/yliopisto 6
Pelkän peruskoulun käyneiden osuus (%) epäillyistä (2012) Tilastokeskus / Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2012 TALOUS Verorikkomus 29:4 33 % TALOUS Veropetos,lievä veropetos 29:1,3 34 % TALOUS Kirjanpitorikos, törkeä kirjanpitorikos, tuottamuksellinen kirjanpitorikos 30:9-10 37 % VÄKIVALTA Lievä pahoinpitely 21:7 47 % LIIKENNE Törkeä rattijuopumus 23:4 48 % HUUME Törkeä huumausainerikos 50:2 50 % OMAISUUS Törkeä varkaus 28:2; 34a 50 % LIIKENNE Rattijuopumus 23:3 52 % VÄKIVALTA Pahoinpitely 21:5 54 % HUUME Huumausainerikos 50:1 61 % OMAISUUS Näpistys 28:3 61 % VÄKIVALTA Törkeä pahoinpitely 21:6; 34a 63 % OMAISUUS Varkaus 28:1 67 % HUUME Huumausainerikoksen käyttörikos 50:2a 67 % OMAISUUS Maksuvälinepetos, lievä maksuvälinepetos, maksuvälinepetoksen valmistelu 37:8,10,11 68 % OMAISUUS Törkeä ryöstö 31:2 71 % OMAISUUS Ryöstö 31:1 77 % www.helsinki.fi/yliopisto 7
Väkivallan vakavuus ja koulutus 19-30-vuotiaat nuoret aikuiset Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset 2005-2007 Lievä Törkeä pahoinpitely pahoinpitely Pahoinpitely Henkirikoksen yritys UHRIT EPÄILLYT Sukupuoli Mies 1.0 1.0 1.0 Nainen 3.8 5.7 7.0 Koulutus Lukio tai korkeampi 1.0 1.0 1.0 2004 Ammattikoulu 2.2 2.2 3.4 Peruskoulu 6.6 6.9 14.0 Työttömyyden pituus Ei työttömyyttä 1.0 1.0 1.0 1999-2004 1. kvartiili 1.1 1.9 2.9 2. kvartiili 1.6 1.7 1.8 3. kvartilli 1.8 2.3 2.4 4. kvartiili 1.8 3.6 5.6 Sukupuoli Mies 1.0 1.0 1.0 Nainen 1.1 2.2 5.7 Koulutus Lukio tai korkeampi 1.0 1.0 1.0 2004 Ammattikoulu 2.0 2.1 4.0 Peruskoulu 3.7 4.9 10.5 Työttömyyden pituus Ei työttömyyttä 1.0 1.0 1.0 1999-2004 1. kvartiili 1.0 1.2 0.8 2. kvartiili 1.4 1.5 1.1 3. kvartilli 1.0 1.6 2.3 4. kvartiili 1.8 2.1 3.7 www.helsinki.fi/yliopisto 8
Väliyhteenveto Koulutus on erittäin voimakas rikollisuuden yksilötasoinen korrelaatti Suomessa Muistettava kuitenkin, että suurin osa pelkän peruskoulun käyneistä ei tee rikoksia Pelkän peruskoulun käyneet ovat vahvasti yliedustettuina rikoksista epäiltyjen ja tuomittujen joukossa, samoin kuin erityisesti vakavan väkivallan uhreina Vankien koulutustaso keskimäärin varsin matala (Koski 2009) Mutta miksi? www.helsinki.fi/yliopisto 9
Selityksiä koulutuksen ja rikollisuuden yhteydelle www.helsinki.fi/yliopisto 10
Syitä ja seurauksia 1) Kausaatio Koulutuspudokkuus Rikollisuus 2) Käänteinen kausaatio 3) Valikoituminen Rikollisuus Kolmas tekijä Koulutuspudokkuus Rikollisuus Koulutuspudokkuus 4) Kasaantuva huono-osaisuus (Sampson & Laub 1997) 11 www.helsinki.fi/yliopisto
Selittyykö yhteys valikoitumisella ja/tai myöhemmällä syrjäytymiskehityksellä? Valikoituminen Rikosalttiit nuoret keskeyttävät koulun muita todennäköisemmin, kyseessä näennäiskorrelaatio Yksilöominaisuudet, kuten persoonallisuus, itsekontrolli (impulsiivisuus, riskinotto), aggressiivisuus, tunnekylmyys Toisaalta myös perhetausta, ylisukupolvinen huono-osaisuus Kasaantuva huono-osaisuus / syrjäytymispolku = Koulun keskeytyminen johtaa muihin ongelmiin, jotka lisäävät rikollisuuden riskiä Sosiaalisen kontrollin teoria: Heikot siteet yhteiskuntaan, toisaalta vahvat siteet rikosalttiisiin ryhmiin (oppimisteoria) Paineteoria: Vaurastumisen (menestymisen) tavoite kaikilla, keinot vain osalla rikollisuus keinona vaurastua / Rationaalinen valinta: esim. korkean työttömyyden aikoina rikollisuus vaihtoehtoinen keino tienata elanto, hyöty > riski Leimaantuminen: koulun keskeytyminen itseään toteuttavana ennusteena www.helsinki.fi/yliopisto 12
Valikoituminen www.helsinki.fi/yliopisto 13
Koulumenestyksen ja rikollisuuden yhteys nähdään jo yläkoulussa Nuorisorikollisuuskysely 2012 Erot olemassa 6- luokkalaisillakin, pätevät myös opiskeluaikomuksiin www.helsinki.fi/yliopisto 14
Yksilön koulutustaso heijastaa perhetaustaa 1987-syntymäkohortti / koulutus 21-vuotiaana Muuttuja Peruskoulu Ammattikoulu Lukio+ % isällä korkeakoulututkinto 9 7 29 % äidillä korkeakoulututkinto 8 7 25 % isä ylempi toimihenkilö 15 12 37 % äiti ylempi toimihenkilö 9 7 24 % ydinperhe 35 52 64 % vanhemmat saaneet toimeentulotukea (<15v.) 50 23 9 % äidin raskaudenaikainen tupakointi 27 17 9 % lastensuojelusijoitus (<15v.) 7 2 <1 % mielenterveyshoito (<15v.) 16 6 3 www.helsinki.fi/yliopisto 15
Vanhempien ja lasten koulutus Vähintään yhteen vapausrangaistukseen (ehdollinen, YKP, ehdoton) tuomittujen osuus 25 Lukio tai korkeampi 22 Ehdollinen, YKP tai ehdoton tuomio 20 15 10 5 0 9 5 4 5 1 Ammattikoulu Peruskoulu 12 1 Yliopisto Ammattikorkea / opisto Toisen asteen tutkinto Peruskoulu tai vähemmän Vanhempien korkein koulutus Lähde: 1987 Syntymäkohortti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 18 1 7 0 www.helsinki.fi/yliopisto
Lapsuudenperhe erojen selittäjänä? 1987-kohorttiaineisto: koulutusryhmittäiset erot pienenevät noin puoleen, kun lapsuudenperheen sosioekonomiseen asemaan (mm. vanhempien koulutus ja toimeentulotuen saanti) ja perheen ongelmiin (mm. varhainen huostaanotto, vanhempien päihdeongelma) kuvaavia muuttujia vakioidaan Koulutuksella kuitenkin vahva itsenäinen yhteys, sekä pojilla että tytöillä www.helsinki.fi/yliopisto
Koulun keskeytymistä seuraava huono-osaisuus www.helsinki.fi/yliopisto 18
Koulutusrakenne Suomessa 1987-2013 (30-34-vuotiaat, Tilastokeskus) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Kolmas aste www.helsinki.fi/yliopisto 19
Koulutus ja työssäkäynti 1987-2011 25-34-vuotiaiden työllisyysaste koulutuksen mukaan (Kalenius 2014) www.helsinki.fi/yliopisto 20
Debt problems (%) Koulutus, ikä ja velkaongelmat Ulosotossa olevien osuus % Oksanen, Aaltonen, Rantala 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 16 17 18 19 20 21 22 23 Age Men (only primary education) Women (only primary education) Men (at least secondary education) Women (at least secondary education) www.helsinki.fi/yliopisto 21
Riskitekijöiden kasautuminen ja rikoksista tuomittujen osuus Lähde: Suomalaisen rikoskäyttäytymisen riskitekijät aineisto 19-30-vuotiaat miehet 19-30-vuotiaat naiset 18 18 16 16 14 12 14 12 väkivaltarikokset omaisuusrikokset 10 10 rattijuopumukset % 8 % 8 6 6 4 4 2 2 0 0 1 2 3 4 0 0 1 2 3 4 Riskitekijöiden määrä Riskitekijöiden määrä 0=Ei yhtään syrjäytymisindikaattoria 4=Kaikki indikaattorit (ei koulutusta, ei ammattia, pitkä työttömyys, matalat tulot) www.helsinki.fi/yliopisto 22
Koulutuksen yhteys ei selity kokonaan muilla syrjäytymisindikaattoreilla Aaltonen, Oksanen, Kivivuori 2015 Variable Any crime Violent crime Property crime Debt problems 3.58*** (3.15-4.06) 4.28*** (3.11-5.89) 6.80*** (5.09-9.08) Age 0.80 (0.60-1.06) 0.99 (0.45-2.18) 0.97 (0.48-1.94) Age 2 1.00 (1.00-1.01) 1.00 (0.98-1.02) 1.00 (0.99-1.01) Female 0.19*** (0.16-0.21) 0.16*** (0.11-0.25) 0.45*** (0.34-0.59) Education 2004 (upper sec. or higher) 1.00 1.00 1.00 vocational 1.86*** (1.64-2.11) 3.14*** (1.84-5.32) 2.20** (1.39-3.50) basic 2.65*** (2.30-3.06) 6.00*** (3.52-10.23) 5.52*** (3.54-8.63) Income quintile 2004 (5 th ) 1.00 1.00 1.00 4 th 0.97 (0.84-1.13) 0.82 (0.47-1.43) 1.42 (0.74-2.75) 3 rd 0.78** (0.65-0.91) 0.94 (0.55-1.63) 1.84 (0.98-3.48) 2 nd 0.78** (0.66-0.93) 1.01 (0.58-1.74) 1.90* (1.00-3.56) 1 st 0.95 (0.79-1.14) 1.21 (0.69-2.12) 2.72** (1.45-5.09) Unemployed in 2004 1.21** (1.06-1.39) 1.83*** (1.33-2.50) 1.40* (1.07-1.83) Working in 2004 1.03 (0.90-1.18) 0.68 (0.46-1.00) 0.43*** (0.30-0.62) Assets 2004 0.85 (0.72-1.00) 0.36** (0.15-0.83) 0.37* (0.17-0.80) Parent in debt 2004 1.19** (1.06-1.34) 1.35 (1.00-1.82) 1.42** (1.10-1.84) www.helsinki.fi/yliopisto 23
Väliyhteenveto Koulutuksen ja rikollisuuden vahva korrelaatio väestötasolla lienee pitkälti kumulatiivisen prosessin tulosta, jossa erilaiset valikoitumismekanismit (=koulutuksen keskeytymistä selittävät, lapsuuden perheeseen ja yksilöominaisuuksiin liittyvät tekijät) ja välittävät prosessit (=koulutuksen keskeytymisestä seuraavat tekijät) luovat yhdessä vahvan yhteyden www.helsinki.fi/yliopisto 24
Johtopäätöksiä Koulutuksen vaikutus rikollisuuteen luultavasti kausaalinen Koulutuksen yhteys rikollisuuteen riippumatta: Perhetaustasta (Savolainen ym. 2013) ja eräistä yksilötekijöistä (ADHD ja oppimishäiriöt Savolainen ym. 2012) (kognitiiviset kyvyt Savolainen ym. 2013) Koulutuksen vaikutus rikollisuuteen havaittu myös luonnollisissa kokeissa USA: Lochner & Moretti 2004; UK: Machin et al. 2011; SWE: Hjalmarsson 2011; Meghir et al. 2012 www.helsinki.fi/yliopisto
Tutkimuksen katvealueista Ongelmat kasaantuvat syrjäytyminen ongelmallinen käsite Empiirisesti näin onkin, mutta rikollisuuden syiden selvittämisen kannalta on hankalaa, jos kaikki riskitekijät sotketaan yhteen Selvitettävä, mitkä riskitekijöistä ovat todellisia syitä (joihin vaikuttamalla voidaan vähentää rikollisuutta), mitkä (pelkkiä) korrelaatteja/markereita/seurauksia Monitieteinen tutkimusote tärkeä, jotta valikoitumisprosessit saadaan tarkemmin esiin, rekisteriaineistoihin tarvitaan parempia yksilötason mittareita Tarkempaa tietoa: 1) toisen asteen koulutuksen keskeytymisen ajankohdasta, 2) suorasta pudokkuudesta peruskoulun jälkeen, 3) koulumenestyksen, pudokkuuden ja rikollisuuden yhteydestä Ajallinen ulottuvuus muuttuuko koulutuksen ja rikollisuuden välinen yhteys kohorteittain? www.helsinki.fi/yliopisto
Ovatko erot kasvaneet viime vuosikymmeninä? Estrada, Bäckman, Nilsson, Shannon 2013 www.helsinki.fi/yliopisto 27
Vankien tausta www.helsinki.fi/yliopisto 28
Vankien työllistyminen www.helsinki.fi/yliopisto 29
Lopuksi: vankilakoulutuksen vaikuttavuudesta Suomessa vähän vaikuttavuustutkimusta (koulutus osana vankitoimintoja Tyni & Blomster 2012) Uusin kv-tutkimukseen perustuva meta-analyysi vankilassa järjestettävän koulutuksen vaikutuksesta uusintarikollisuuteen vuonna 2013 Davis ym. 2013: Evaluating the Effectiveness of Correctional Education. A Meta-Analysis of Programs That Provide Education to Incarcerated Adults http://www.rand.org/content/dam/rand/pubs/research_reports/rr200/rr266/rand_rr266.pdf Yhteensä 50 tutkimusta, joissa 71 estimaattia koulutuksen vaikutuksesta uusintarikollisuuteen www.helsinki.fi/yliopisto 30
www.helsinki.fi/yliopisto 31
Kysymyksiä? Mikko Aaltonen 050 430 8510 mikko.aaltonen@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto 32