Mies Suomessa, Suomi miehessä

Transkriptio

1 Mies Suomessa, Suomi miehessä Maahanmuuttajamies, rikollisuus ja ennaltaehkäisy Juhani Iivari METSÄTALO, Sali 2 (B212)

2 Maahanmuuttajien rikollisuuden selittämisestä 1. KONTROLLITEORIA 2. MUUT TEORIAT 3. SOSIOLOGISTEN SELITTÄJIEN KUMULAATIO 4. TUOMITTU MAAHANMUUTTAJA -TUTKIMUKSEN TODISTUS 5. TOISEN POLVEN MAAHANMUUTTAJANUORET 6. RIKOKSIIN AJATUMISEN PROSESSI

3 1. Kontrolliteoria Willem de Haan (1997): RIKOSOIKEUSJÄRJESTELMÄSSÄ - Negatiiviset stereotypiat - Selektiivisyys - Puolueellisuus Tove Petterson (2005): - Diskriminointi: maahanmuuttajista ilmoitetaan herkemmin - Pidätetään ja epäillään useammin kuin kantaväestön edustajia

4 Christian Diesen (2005): - Maahanmuuttajilla puutteelliset tiedot laista ja yhteiskunnan toimintasäännöistä - Rikokset näkyvämpiä (julkisilla paikoilla) - Ulkomaalaistaustaisia tarkkaillaan enemmän - Ryhminä leimaantuneempia kuin kantaväestö - Rikokset helpompia selvittää - Vaikeuksia puolustautua mm. kielivaikeuksista johtuen

5 Ineke Haen Marshall (1997): - Poliisi toimii systemaattisen puolueellisesti vähemmistöjä pidättäessään - Ulkomaalaistaustaisten lieviin rikoksiin suhtaudutaan korostuneen kontrolloivasti - Vakavammissa rikoksissa tämä ei onnistu, koska niissä täytyy tehdä "lainmukainen työ" (PÄÄTELMÄ: VAKAVISSA RIKOKSISSA SAADAAN LUO- TETTAVAMPAA VERRANNOLLISTA TIETOA KANTAVÄESTÖÖN VERRATTUNA) KONTROLLITEORIASTA EI OLE SAATU VAKUUTTAVIA NÄYTTÖJÄ, MM. CHRISTIAN DIESEN

6 MAAHANMUUTTAJIEN LUKUISAMMAT TUOMIOT SELITTYVÄT SIITÄ, ETTÄ HE OVAT YLIEDUSTET- TUJA JO VARHEMMASSA RIKOSPROSESSISSA "KONTROLLITEORIAA ON HYVÄ PITÄÄ ESILLÄ, KOSKA SE PITÄÄ VIRANOMAISET KONTROLLISSA"

7 2. MUUT TEORIAT Sosiaalisen kontrollin teoria: rikollisuus tilaisuutena Alakulttuuriteoria: poikkeava käyttäytyminen selitetään hyväksyttäväksi Kulttuurisen siirron teoria: eri yhteiskuntaryhmillä erilaiset arvot, tavat ja standardit, jotka johtavat vastakkainasetteluun ja kulttuurikonflikteihin Akkulturaatioteoria: etnisillä ryhmillä erilainen ymmärrys vallitsevista normeista Rikollisuus tuontitavarana Maskuliiniset hegemoniapyrkimykset: kompensatorinen maskuliinisuus -> väkivaltaisuus, koulunvastaisuus, päihteet

8 3. SOSIOLOGISTEN SELITTÄJIEN KUMULAATIO Yksittäisillä teorioilla ei selitysvoimaa Eri maahanmuuttajaryhmät syyllistyvät kovin eritasoisesti rikoksiin On palattu klassiseen kysymykseen huono-osaisuudesta, joka nyt liitetään "kulttuurivarianssiin": sosioekonominen ja poliittinen marginaalisuus, ahtaat asunto-olosuhteet, vähätuloisuus, sosiaalinen eristäytyminen, voimattomuus ja yhteiskunnasta vieraantuminen. Tässä "kulttuurivarianssi" selittäisi vain sitä, että joidenkin maahanmuuttajaryhmien edustajat syyllistyvät eri painoisesti eri rikostyyppeihin Hans-Joerg Albrecht (1997) tiivistää tämän näin: Saksassa maahanmuuttajat ovat astuneet luvun työväenluokan asemaan. "Etnisyys korvaa sosiaaliluokan käsitteen".

9 4. TUOMITTU MAAHANMUUTTAJA -TUTKIMUKSEN TODISTUS Haastatelluista maahanmuuttajista 86 % ilmoitti suurimmaksi ongelmaksi kielivaikeudet Työttömyysastetta ja pienituloisuutta tarkasteltiin tilastokeskuksen tilastojen valossa Syrjinnän ja rasismin kokemuksia tuomittujen haastatteluissa Samoin rikoksiin syyllistymisen tekijät

10 Maahanmuuttajien päärikostuomiot 1000 asukasta kohden, työttömyysaste % ja pienituloisten osuus sy kaikki maahanmjat Suomi Ruotsi Viro Ent. Neuvostol. Ent Jugoslavia Saksa Iso Kaikki Maahanmuuttajien päärikostuomiot päärikostuomiot /as. 28v. 2001, 18työttömyys 30 % 15 Työttömyysaste ja pienituloisuus Pienituloisuus kaikki maahanmjat Suomi Ruotsi Viro Ent. Neuvostol. Ent Jugoslavia Saksa Iso-Britannia Turkki Iran Irak Vietnam Pohj.Af r. Somalia Pohj.Amer Kaikki päärikostuomiot Työttömyysaste Pienituloisuus

11 Syrjinnän ja rasismin kokemukset 3 tapahtumapaikan 3 1 mukaan Syrjintä 20 Rasismi Julkisilla paikoilla Poliisin toiminnassa Työvoimaviranomaisissa Työpaikalla Koulutuksessa Diskossa Vankilassa Asuma-alueella Tuomioistuimessa Viranomaistoiminnassa Kaikkialla Yhteensä 16 27

12 ennen maahanmuuttoa heti maahan vasta tultuani kun en selviytynyt muu tilanne Rikokseen syyllistymisen ajankohta muu tilanne 2 ennen maahanmuuttoa 2 1 heti maahan tultuani vasta kun en selviytynyt 30

13 tarve kokea jännitystä 1 eos Rikokseen 3 syyllistymisen tekijät 1 tarve kokea jännitystä eos 3 Pitkäaikaistyött ömyys 11 3 ystävien vaikutus taloudellinen ahdinko 3 sopeutumattom uus 5 ajautui tahattomasti 7

14 TOISEN POLVEN MAAHANMUUTTAJANUORET JA RIKOLLISUUDEN KASVU (yleistettävä paradoksi) - Perhe- ja ryhmäidentiteetti heikkenee ensimmäisen polven maahanmuuttajiin verrattuna - samalla sosiaalinen kontrolli vähenee - Karkotetuksi tulemisen uhka vähenee - uskallus koetella sallittavuuden rajoja kasvaa - Arvot liikkuvat valtaväestön arvojen suuntaan: samat hyvinvoinnin tavoitteet kuin kantaväestöllä, mutta ei normaaleja keinoja niiden saavuttamiseen (Vrt. Robert K. Mertonin anomiateoria)

15 LOPUKSI MUUTAMIA TYPOLOGIOITA a) Nuoret maahanmuuttajat aloittivat myymälävarkauksilla b) Huumekokeilut johtivat huumeiden välittämiseen, josta rahaa omaan käyttöön c) Naisten rikokset olivat solidaarisuuden osoitusta puolisolle d) Vain harva myönsi olleensa mukana järjestäytyneessä toiminnassa e) Aikuiset miehet aluksi kohtalaisen hyvin sopeutuneita, mutta sitten työnsä ja perheensä menettäneitä (kulttuurishokki) f) Osa aikuisista ryhmittyi vain omaan perheeseensä ja/tai taustaryhmäänsä ja ajelehti rikoksiin