Varkausrikokset Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Helsingin yliopisto. Tapio Lappi-Seppälä

Transkriptio

1 Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti Helsingin yliopisto Tapio Lappi-Seppälä TILASTOKATSAUS RIKOLLISUUSMUUTOKSISTA Muistioon on tiivistetty poliisin tietoon tulleiden rikosten kehitys vuosina tärkeimmissä ja tavallisimmissa rikostyypeissä. Muistio täydentää hallintovaltiokunnalle väkivaltarikollisuudesta jo erikseen laadittua selitystä (Lappi-Seppälä, Lehti 216). Tarkasteltu on kursorinen ja tarkemmat tiedot ovat löydettävissä Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin julkaisusta Rikollisuustilanne 215 (Krimo, Katsauksia 14/216, viittauksissa RT 215) ja Seuraamusjärjestelmä 215 (Krimo, Katsauksia 11/216, viittauksissa SJ 215). Kustakin rikoslajista esitellään vain numeeriset perustiedot täydennettyinä kokonaisrikollisuutta koskevilla haastattelutiedoilla, milloin tähän on mahdollisuus. Katsauksen loppuun on koottu vielä liitteeksi Rikollisuustilanne-raportin yhteenvedot ao. rikostyypeistä (niissä valotetaan lähemmin myös rikollisuuden piirteitä ja taustoja). Varkausrikokset Pitkän linjan trendi on aleneva 199-alkupuolen lamasta alkaen. Viimeisen 1:n vuoden jaksolla taso on pysynyt melko vakaana rikoksen tasolla. Näistä noin puolet on varkauksia ja puolet näpistyksiä. Törkeiden varkauksien osuus kaikista varkausrikoksista on 1-2 %:n luokkaa. Törkeiden varkauksien lukumäärät ovat myös kasvaneet viimeisen 1 vuoden aikana runsaasta :sta 35:een. Ilmiö lienee yhteydessä ulkomaalaisten ja ammattimaisten toimijoiden kasvaneeseen osuuteen. Vuonna 215 kolmannes törkeisiin varkauksiin syylliseksi epäillyistä oli muun maan kuin Suomen kansalaisia (RT 215 s.112 sekä lähemmin s ). Kansallinen uhritutkimus vahvistaa saman perustrendin (RT 215 s.15). 25 Varkausrikokset Törkeä varkaus 28:2 Varkaus 28:1 Näpistys 28:3 Ajoneuvoihin kohdistuvien varkaus- ja käyttöönottorikosten määrä nousi huippuunsa vuosituhanteen vaihteessa (28 rikosta), mutta kääntyi tämän jälkeen voimakkaaseen laskuun. Nykyinen taso runsaat

2 rikosta on vain murto-osa aiemmasta. Taustalla on ennen kaikkea ajonesto- ja suojausmenetelmien tehostuminen. 3 "Autovarkaus" Kuvio alla kertoo murtautuen tehtyjen varkausrikosten määrälliset muutokset vuodesta (RT 215 s.115). Petosrikokset Petosrikosten määrä on kasvanut -luvun alkuvuosista lähtien. Muutos on yhteydessä verkkoasioinnin laajentumiseen. Sama ilmiö selittää myös maksukorttipetosten määrän voimakasta kasvua. Toisaalta väärinkäyttökertojen määrä rikostapausta kohden on laskenut, mikä kertoo valvonnan toiminnasta (valvontajärjestelmät estävät pitkien rikossarjojen synnyn ks. RT 215 s ).

3 Petosrikokset Törkeä petos 36:2 Petos, lievä petos 36:1,3 Maksuvälinepetokset Maksuvälinepetos, lievä maksuvälinepetos 37:8,1,11 Törkeä maksuvälinepetos 37:9 Pahoinpitelyt Tietoon tullut pahoinpitelyrikollisuus kasvoi vuoteen 211 saakka, jonka jälkeen seurasi lyhyt laskukausi. Pitkän linjan nousutrendiä selittää aina -luvun puoleen väliin jatkunut ilmoitusalttiuden kasvu (SJ 215 s.11). Rikosilmoitusten ja kirjausten määriin vaikuttavat myös tehdyt lainmuutokset. Vuoden 211 hyppäys on yhteydessä lainmuutokseen, jossa perheen sisällä ja parisuhteissa tapahtunut pahoinpitely muutettiin virallisen syytteenalaisiksi rikoksiksi. Muutoksen seurauksena erityisesti yksityisessä asunnossa tapahtuneiksi ilmoitettujen rikosten määrä kasvoi. Kansallisen uhritutkimuksen mukaan väkivallan määrä on pysynyt jotakuinkin vakaana (RT 215 s.5). Törkeiksi pahoinpitelyiksi kirjattujen rikosten määrä on viimeisen 1 vuoden kuluessa laskenut. Trendi on yhteneväinen henkirikostrendin kanssa (RT 215 s.52 ja 17).

4 Pahoinpitelyrikokset Törkeä pahoinpitely 21:6 Pahoinpitely 21:5 Lievä pahoinpitely 21:7 Ryöstöt Poliisin tietoon tulleiden ryöstöjen määrä on alentunut 15 vuodessa 25:sta 15:aan. Törkeiden ryöstöjen määrä on kuitenkin pysytellyt samalla tasolla. Vuoden 215 luku oli myös yksi jakson korkeimmista Ryöstöt Törkeä ryöstö, törkeän ryöstön valmistelu 31:2, 2a Ryöstö 31:1 Raiskausrikokset ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Raiskausrikosten tunnusmerkistöihin on tehty useita muutoksia joilla rikoksen syyteoikeutta ja törkeysporrastusta on muutettu. Myös tunnusmerkistön sisältöä on lavennettu. Näiden muutosten sekä rikoksen ympärillä käydyn yhteiskunnallisen keskustelun seurauksena rikosilmoitusten määrä on kasvanut tasaisesti jo 199-luvun lopusta lähtien 4:n rikoksen vuositasolta 1:een. Väestöhaastattelujen tietojen mukaan seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneiden osuudessa ei kuitenkaan ole tapahtunut muutosta. Viimeisin merkittävä lainmuutos laajensi raiskauksena tuomittavan rikoksen tunnusmerkistöä

5 sisällyttämällä siihen osan aiemmin seksuaalisena hyväksikäyttönä rangaistuja tapauksista. Muutos näkyy hyppäyksenä ja tasokorouksena vuosien 21 ja 211 välillä. Kuvioon alla on yhdistetty tietoon tulleiden raiskausten sekä haastattelututkimusten antama tieto uhrikokemusten yleisyydestä ja kehityksestä (ks. RT 215 s.85). Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevin rikoksiin pätevät samat havainnot. Rikosilmoitusten määrä on pitkällä aikavälillä moninkertaistunut. Haastattelutukimusten mukaan rikoskokemusten määrä on kuitenkin ollut pikeminkin laskeva. Erisuuntaisia trendejä selittää ilmoitusalttiuden kasvu sekä viranomaiskontrollin tehostuminen (RL 215 s.9-93). Rikostyyppi on myös altis voimakkaille vuositasovaihteluille, joita selittää ysksittäöisten vuosiea kestäneiden rikossarjojen paljastuminen. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 2:

6 6 Rattijuopumus Poliisin tietoon tulleet rattijuopumusrikokset ovat olleet laskussa viimeiset 1 vuotta (ylempi kuvio). Sama trendi toistuu todellista humalassa ajo mittaamissa valtakunnallisilla ratsiatutkimuksissa (alempi kuvio, ks. RT 215 s.162) Rattijuopumus Törkeä rattijuopumus 23:4 Rattijuopumus 23:3 Huumausainerikokset Rekisteröity huumausainerikollisuus on ollut kasvussa viimeiset 1 vuotta. Muutosta selittää osaksi mitä ilmeisimmin myös tilastointikäytännön muutos, sillä vuodesta 29 alkaen mukana ovat paitsi poliisin tietoon tulleet tapaukset, myös tullin ja rajavartiolaitoksen rekisteröimät rikokset (ks. RT 215 s.19). Törkeiden huumausainerikosten määrä on viimeset 5 vuotta pysynyt samalla aiempaa korkeammalla tasoilla. Huumeiden käyttöä selvittävät kyselytutkimukset antavat viitteistä nuorten kannabiskokeilujen lisääntymisestä 21-luvulla (RT 215 s.188).

7 Huumausainerikokset Törkeä huumausainerikos 5:2 Huumausainerikos 5:1 Huumausaineen käyttörikos 5:2a

8 8 LIITE: YHTEENVETOLAATIKOT (Rikollisuustilanne 215) Oheiset rikoslakikohtaiset yhteenvedot perustuvat Rikollisuustilanne 215 raportissa tarkemmin esiteltyihin tuloksiin. Pahoinpitelyt ja ryöstöt (s.78)

9 Omaisuusrikokset (s.133) 9

10 Seksuaalirikokset (s.11) 1

11 11 Liikennerikokset (s.185) Päihderikokset (s.198)