Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Tässä kirjeessä kerrotaan työterveyshuollon korvaamista koskevasta sairausvakuutuslain muutoksesta (SVL 1224/2004, muutos 1056/2010, HE 67/2010), työnantajan työterveyshuollon hakumenettelyn uudistamisesta sekä sähköisen hakemisen käyttöönotosta. Kirjeen sisältö 1. Muutoksen tausta 2. Sairausvakuutuslaki muuttuu - työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki korvausperusteeksi 3. Hakumenettely uudistuu - mikä muuttuu? 4. Uusi korvaushakemus työnantajan työterveyshuollon kustannuksista (SV 98a TTH) 5. Korvauksen hakeminen 6. Lisätietoa muutoksista 1. Muutoksen tausta Sairasvakuutuslain 13 luvun 5 :n muutoksen keskeinen tarkoitus on kannustaa työpaikkoja toteuttamaan työterveysyhteistyötä työkyvyn edistämiseksi ja työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi. Toimivalla työterveyshuollolla on monia myönteisiä vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin ja sairauspoissaolojen vähentymiseen. Työterveysyhteistyötä kehittämällä voidaan vaikuttaa myös työkykyä parantavien yksilöllisten ja yhteisöllisten voimavarojen lisääntymiseen sekä työn tuottavuuteen. Hyvinvointia edistävillä tekijöillä on merkitystä organisaatioiden toiminnalle ja taloudelle. Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyössä toteutetuilla ehkäisevillä toimenpiteillä vaikutetaan työntekijöiden jaksamiseen työuran kaikissa vaiheissa sekä tuetaan työssä jatkamista nykyistä pidempään. Työpaikoilla on kiinnitettävä huomiota työkykyä ylläpitävään toimintaan ja työkyvyn edistämiseen. Päävastuu työkyvyn edistämisestä työpaikalla on jatkossakin työnantajalla. Työterveyshuollon tehtävänä on toimia työpaikan asiantuntijana ja antaa tietoja, ohjata ja neuvoa työpaikkoja työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen järjestämisessä. 2. Sairausvakuutuslaki muuttuu - työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki korvausperusteeksi Työnantajalla on oikeus sairausvakuutuslain nojalla saada korvausta työterveyshuoltolain 12 :ssä säädetyn työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista (korvausluokka I). Jos työnantaja järjestää ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi työntekijöilleen työterveyshuoltolain 14 :n mukaista sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa, myös näistä kustannuksista on oikeus saada korvausta (korvausluokka II). Korvaaminen edellyttää, että työterveyshuoltoa toteutetaan työpaikkakohtaisiin tarpeisiin perustuen hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Sairaanhoidon korvaamisen edellytys on, että se toteutetaan samoin työterveyshuollon voimavaroin kuin korvausluokan I toiminta. Postiosoite K{yntiosoite PL 78 H»yl{{m»tie 1a B 1 (5) 00381 Helsinki 00380 Helsinki Puhelin 11 020 634 Faksi 020 634 3902 etunimi.sukunimiökela.fi www.kela.fi
Korvauksen määrä on molemmissa korvausluokissa 50 prosenttia työnantajalle aiheutuneista hyväksyttävistä työterveyshuollon kustannuksista. Työnantajalle maksettavaan korvaukseen sovelletaan kuitenkin työntekijä- tai työnantajakohtaista laskennallista enimmäismäärää. Enimmäismäärät määritellään korvausluokittain. Korvausluokkaan I tulee lainmuutoksen vuoksi kaksi korvaustasoa. Muutoksen jälkeen työnantajalle ja yrittäjälle maksettavan 60 prosentin korvauksen edellytyksenä on, että työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto yhteistyössä sopivat työpaikalla ja työterveyshuollossa noudatettavista käytännöistä, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea tulee toteuttaa työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana. Käytännöt on dokumentoitava kirjallisesti sekä työpaikan että työterveyshuollon asiakirjoihin. Yli 20 työntekijän työpaikoilla työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytäntö kirjataan erilliseen asiakirjaan. Alle 20 työntekijän työpaikoilla vastaavat asiat kirjataan työterveyshuollon työpaikkaselvitysraporttiin. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan tulee kirjata työterveyshuollon toimenpiteet työkyvyn hallinnan järjestämisessä. Korvauskäytännössä edellytetään, että työkyvyn hallinnan toimintakäytännöt valmistellaan ja sovitaan yhteistoiminnassa työpaikalla (työterveyshuoltolaki 1383/2001, 8 ). Työpaikalla tulee olla kirjallisesti kuvattuna ja käytettävissä työpaikan ja työterveyshuollon yhteisesti sopimat työkyvyn hallinnan toimintatavat, ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna työkyvyn varhainen tuki viimeistään 31.12.2011. Jos työkyvyn hallinnan käytännöistä ei ole sovittu, korvaus on 50 prosenttia. Yrittäjä, jolla on työsuhteessa olevia työntekijöitä, voi hakea omista työterveyshuoltokustannuksistaan korvausta joko työntekijöidensä kustannusten yhteydessä työnantajan korvaushakemuksessa tai siten kuin yksin toimiva yrittäjä. Jos yrittäjä hakee korvaukset yrittäjäkohtaisesti, muutos ei vaikuta vielä vuoden 2011 korvausten hakemiseen. Yksin toimivan yrittäjän varhaisen tuen toimintakäytäntö tulee kuvata työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan 31.12.2011 mennessä. (Yrittäjien työterveyshuollon korvaaminen, ks. Kelan kirje 18.12.2008, www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu > Kirjeitä ja ohjeita). Työkyvyn edistäminen edellyttää tiivistä työterveysyhteistyötä työpaikan ja työterveyshuollon välillä. Tämän takia työpaikan kannattaa toimia aktiivisesti ja tavoitteellisesti suhteessa työterveyshuoltoon, jotta se saa parhaimman mahdollisen hyödyn työterveyshuollon toiminnasta. Työnantajan ja työterveyshuollon palveluntuottajan välisessä kanssakäymisessä on myös hyvä ottaa esille sairausvakuutuslain uudistuksen vaikutukset työpaikan työterveyshuollon järjestelyihin sekä työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöhön. Työterveyshuollon palveluntuottajille järjestettiin syksyllä 2010 koulutusta aiheesta "Uudistuva työterveyshuolto". Koulutusmateriaalit ovat luettavissa Työterveyslaitoksen sivuilla osoitteessa: http://www.ttl.fi/fi/koulutus/ajankohtaista/sivut/default.aspx 3. Hakumenettely uudistuu - mikä muuttuu? Työnantajien hakumenettely muuttuu tilikaudesta 2011 alkaen. Uudistamisen tavoitteena on tukea kunkin työpaikan tarpeisiin ja niistä johdettuihin tavoitteisiin perustuvaa hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista laadukasta ja vaikuttavaa toimintaa. Korvaamisen kannalta on olennaista, että työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen järjestämisessä työpaikan yhteistyökumppanina toimii sen oma työterveyshuolto. 2 (5)
Korvaamisella pyritään ohjaamaan ja tukemaan työpaikan eri osapuolten ja työterveyshuollon yhteistyötä. Tämän takia työterveyshuollon toiminnan seuraamiseksi ja arvioimiseksi sekä toiminnan vaikuttavuuden varmistamiseksi työpaikkatasolla kehitetään - työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisyä ja työntekijöiden terveyden suojelua - työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea sekä - yhteistoimintamenettelyä. Korvaushakemuslomakkeen rakenteen ja sisällön uudistamisessa on otettu huomioon hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen prosessinomainen toiminta sekä sairausvakuutuslain muutos työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöstä työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamiseksi. Hakemuksessa ilmoitettavien kustannus- ja toimintatietojen lisäksi siinä kuvataan työnantajan työterveyshuollon palvelujen järjestämistä ja sopimista, toiminnan suunnittelua ja yhteistyömenettelyä sekä toiminnan toteutumista, seurantaa ja arviointia. Uuteen hakemukseen, SV 98a TTH, ei jatkossa liitetä liitelomakkeita, erillisiä lausuntoja tai toimintasuunnitelmaa. 4. Uusi korvaushakemus työnantajan työterveyshuollon kustannuksista (SV 98a TTH) Uudessa hakemuksessa ilmoitetaan korvauskäsittelyssä tarpeellisia työterveyshuollon toiminnan suunnittelua ja toteuttamista kuvaavia tietoja. Hakemuksessa ilmoitetaan tietoja - työnantajan työterveyshuollon kokonaisjärjestelyistä - työterveyshuollon yksilö- ja työpaikkatason toiminnan toteuttamisesta - työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännön laadinnasta, kuvauksesta ja toimimisesta laaditun kuvauksen mukaisesti sekä - työterveyshuollon laadun ja vaikuttavuuden arvioinnista ja seurannasta. Ù Yhteistoimintamenettelyyn liittyen työterveyshuollon laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan työterveyshuollon esittämien yhteenvetojen ja raporttien perusteella valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) 15 :ssä säädetyn mukaisesti. Uudistetussa hakemuksessa kysytään tietoja työterveyshuoltoon käytetyistä voimavaroista ja niistä aiheutuneista kustannuksista sekä työterveyshuollon toiminnasta. Kustannukset ja toiminta eritellään hakemuksessa jatkossa työterveyshuollon ydinprosessien mukaisesti: työpaikkaselvitykset, tietojen antaminen ja ohjaus sekä terveydentilan, työ- ja toimintakyvyn seuranta (terveystarkastukset), sairaanhoito ja muu terveydenhuolto. Palveluntuottaja antaa osan hakemuksen tiedoista, ja työnantaja täydentää hakemuksen. Työnantajan tulee käsitellä työpaikan yhteistoimintamenettelyssä koko korvaushakemus sekä työterveyshuollon esittämien raporttien ja yhteenvetojen perusteella korvaushakemukseen kirjattavat erilliset kohdat. Näihin erillisiin kohtiin sisältyvät myös tiedot työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamisesta työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Työsuojelutoimikunnan tai -valtuutetun lausuntoa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa ei jatkossa automaattisesti lähetetä korvaushakemuksen liitteenä Kelaan. Työnantajan tulee kuitenkin erikseen pyydettäessä toimittaa Kelalle hakemuksen ratkaisemista ja korvattavuuden selvittämistä varten lisätietoja ja asiakirjoja, kuten - työterveyshuollon toimintasuunnitelma - työnantajan tilikauden hakemusta koskeva lausunto ja siihen liittyvät asiakirjat tai työnantajan selvitys lausunnon antamisen mahdollisuudesta ja - työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännön kuvaus tai pienen työpaikan tätä vastaava työpaikkaselvitysraportti sekä tiedot toimintakäytännön laadinnasta ja toiminnan toteuttamisesta työpaikalla. 3 (5)
Kela voi tarvittaessa pyytää lisäselvityksiä kustannuksista, hyvän työterveyshuoltokäytännön toteutumisesta sekä laadun ja vaikuttavuuden arvioinnista ja seurannasta. 5. Korvauksen hakeminen Tilikaudelta 2010 työnantaja hakee korvauksen työterveyshuollosta aiheutuneista hyväksyttävistä kustannuksista vanhalla lomakkeella SV 98 TTH. Tilikaudesta 2011 lähtien työnantaja hakee korvauksen uudella lomakkeella SV 98a TTH tai sähköisesti. Työterveyshuollon palveluntuottajien tulee kerätä mm. kustannusten ja toiminnan tiedot uuden hakemuksen mukaisesti koko tilikauden ajalta. SV 98a TTH -paperilomake on täytettävissä ja tulostettavissa allekirjoitusta varten Kelan internetsivuilta. Korvausta voi hakea myös työterveyshuollon palveluntuottajan tietojärjestelmästä tulostettavalla Kelan hyväksymällä lomakkeella. Työnantaja voi tehdä sähköisen työterveyshuollon korvaushakemuksen tilikaudesta 2011 alkaen. Sähköisessä hakemuksessa ilmoitetaan samat tiedot kuin lomakkeella SV 98a TTH. Hakemusta tehdessään työnantaja voi hyödyntää työterveyshuollon palveluntuottajan sähköisesti antamia tietoja, jos palveluntuottaja on sopinut sekä työnantajan että Kelan kanssa hakemuksen tietojen sähköisestä välityksestä. Hakemus tehdään Kelan www-sivuilla työnantajien työterveyshuollon asiointipalvelussa, jonne kirjaudutaan Katso-tunnisteella (www.vero.fi). Kela on tehnyt työterveyshuollon tietojärjestelmätoimittajien kanssa tiivistä yhteistyötä hakemuslomakkeen muutosten ja sähköisen hakemisen käyttöönoton johdosta keväästä 2009 lähtien. Sairausvakuutuslain muutos ja hakumenettelyn uudistukset on otettu huomioon eri hakutavoissa. 6. Lisätietoa muutoksista Uudistuksiin liittyvää materiaalia on osoitteessa www.kela.fi/tyoterveyshuolto > Ilmoitustaulu > Tulevia muutoksia. Siellä on - työnantajan työterveyshuollon uusi korvaushakemus (SV 98a TTH) - uuden hakemuksen täyttöohje (SV 101a TTH) - hakemuslomake- ja korvausmuutoksen siirtymävaiheen aikataulu - koulutusmateriaalia ja - linkit säädöksiin. Tällä sivulla Kela tiedottaa lisää sähköisen asioinnin käyttöönotosta, lakimuutoksen soveltamisesta yrittäjien työterveyshuollon korvaamiseen sekä muista korvauksen hakemiseen liittyvistä asioista. Ystävällisin terveisin Osastopäällikkö Elise Kivimäki Työterveyspäällikkö Arto Laine JAKELU Työterveyshuollon korvausta hakevat työnantajat 4 (5)
TIEDOKSI Työterveyshuollon palveluntuottajat Akava ry Aluehallintovirastot Elinkeinoelämän keskusliitto Kirkon sopimusvaltuuskunta Kunnallinen työmarkkinalaitos Lääkäripalveluyritykset ry Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Maaseudun työnantajaliitto ProAgria Maaseutukeskusten Liitto ry Maatalousyrittäjien eläkelaitos Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö / TTL Pienteollisuuden Yleinen Ryhmä ry Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Suomen Ergonomiayhdistys ry Suomen Fysioterapeuttiliitto ry Suomen Fysioterapiayrittäjät, FYSI ry Suomen Kuntaliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Puheterapeuttiliitto ry Suomen Psykologiliitto ry Suomen Silmäoptikkojen Liitto ry Suomen Terveydenhoitajaliitto ry Suomen Työhygienian seura ry Suomen Työterveyshoitajaliitto ry Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Suomen Varustamot ry Suomen Yrittäjät Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TEHY ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Työeläkevakuuttajat TELA ry Työfysioterapeutit ry Työterveyslaitos Työterveysyhteisöjen Liitto Valtiokonttori Valtion työmarkkinalaitos Valvira Ålands Landskapsstyrelse Ålands Redarförening Osoitelähde: Työnantajien korvaushakemustiedot Terveydenhuollon palveluntuottajarekisterin työterveyshuollon palveluntuottaja -tiedot Lisätietoja: Hallituksen esitys sairausvakuutuslain muuttamisesta (67/2010) Sairausvakuutuslaki (1224/2004) Sairausvakuutuslain muutos (1056/2010) Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/2001) www.kela.fi/tyoterveys 5 (5)