Tunne perusturvasi 3c. Työterveyshuolto Tietoa työnantajille ja yrittäjille työterveyshuollon korvauksista

Transkriptio

1 Tunne perusturvasi 3c 2006 Työterveyshuolto Tietoa työnantajille ja yrittäjille työterveyshuollon korvauksista

2 Lukijalle Lukijalle Työterveyshuoltolain tarkoitus on edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä sekä työyhteisön toimintaa. Lain tarkoitusta toteutetaan työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin. Hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteet, toteuttaminen ja sisältö on vahvistettu työterveyshuoltolaissa ja -asetuksessa. Tavoitteiksi on asetettu terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveyshuollon kustannusten korvaamisella tuetaan näiden tavoitteiden saavuttamista. Työnantaja on velvollinen järjestämään ja kustantamaan palveluksessaan oleville työterveyshuollon. Sen lisäksi työnantaja voi järjestää työntekijöilleen myös sairaanhoitoa. Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä voi halutessaan järjestää itselleen työterveyshuollon, mutta laki ei velvoita häntä siihen. Vuoden 2006 alusta yrittäjä voi saada korvausta myös sairaanhoidosta, jos palvelut on järjestetty työterveyshuollon lisäksi. Työnantajan ja yrittäjän sekä muun omaa työtään tekevän oikeus saada korvausta työterveyshuollon kustannuksista perustuu sairausvakuutuslakiin. Korvausta haetaan Kelalta. Ehkäisevän työterveyshuollon kustannusten korvausosuus korotettiin alkaen 60 %:iin hyväksyttävistä kustannuksista. Sairaanhoidon kustannuksista korvataan edelleen 50 %. Työterveyshuollon palveluja tuottavat kunnalliset terveyskeskukset, yksityiset lääkärikeskukset, valtio- ja kuntatyönantajien ylläpitämät työterveysasemat, työnantajien yksin tai yhdessä toisten työnantajien kanssa ylläpitämät työterveysasemat sekä itsenäiset ammatinharjoittajat. Tämä esite ei ole lakitekstiä. Lisätietoja saa sivulla 21 mainituilta Kelan yksiköiltä sekä Internetistä 1

3 Työterveyshuolto Hyvä tietää Työntekijä, palveluksessa oleva on työnantajaan työ- tai virkasuhteessa oleva henkilö, joka on sitoutunut tekemään työnantajalle työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisessa oppisopimussuhteessa oleva henkilö (vrt. L 630/1998, 17 ja 18 ). Työterveyshuollon ammattihenkilöitä ovat työterveyshuollon erikoislääkärit ja sellaiset laillistetut lääkärit ja terveydenhoitajat, joilla on työterveyshuollon toteuttamiseen tarvittava koulutus. Vrt. työterveyshuoltolain (1383/2001) 3 ja hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) 16 ja 17. laillistetun fysioterapeutin pätevyys ja riittävät tiedot työterveyshuollosta. laillistetun psykologin pätevyys ja riittävät tiedot työterveyshuollosta. Työterveyshuollon asiantuntijoita ovat henkilöt, joilla on työhygienian, ergonomian, teknisen, maatalouden, työnäkemisen, ravitsemuksen, puheterapian tai liikunnan alan koulutus ja riittävät tiedot työterveyshuollosta. muun kuin työterveyshuollon erikoislääkärin pätevyys. Ks. lisäksi työterveyshuoltolain (1383/2001) 3 ja valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) 18 sekä julkaisu Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden pätevyys (STM, Oppaita 2004:10) 2

4 Hyvä tietää Kunnallinen terveyskeskus työterveyshuoltopalvelujen tuottajana Kunnallisilla terveyskeskuksilla on kansanterveyslain perusteella velvollisuus tuottaa kunnan alueella sijaitsevien työ- ja toimipaikkojen työntekijöille työterveyshuoltopalveluja, jotka on säädetty työterveyshuoltolain 12 :ssä tai muissa säädöksissä työantajan järjestettäväksi. Vrt. kansanterveyslain (66/1972), 14 1 mom. kohdat 7 ja 8. Yksityinen terveydenhuollon yksikkö työterveyshuoltopalvelujen tuottajana Lääkärikeskuksia ja työnantajien omia tai yhteisiä työterveysasemia koskevat yksityisestä terveydenhuollosta annetut lain (152/1990) ja asetuksen (744/1990) säännökset (ks. esim. toimilupa-asiat). Korvausluokka I Korvausluokkaan I kuuluvat työterveyshuoltolaissa (12 ) työnantajan velvollisuudeksi säädetyn tai määrätyn työterveyshuollon ja yrittäjän vapaaehtoisen työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Korvausluokka II Korvausluokkaan II kuuluvat ne yleislääkäritasoisen avosairaanhoidon kustannukset, jotka työnantaja on järjestänyt kustannuksellaan palveluksessaan oleville tai yrittäjä itselleen hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteiden mukaisesti. Vrt. sairausvakuutuslaki (1224/2004) 13. luvun 1 ja 2. Työnantajan järjestämän työterveyshuollon korvaamista käsitellään sivuilla Yrittäjän itselleen järjestämän työterveyshuollon korvaamista käsitellään sivuilla

5 Työterveyshuolto TYÖNANTAJAN TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuoltolakia sovelletaan työhön, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia. (Vrt. työterveyshuoltolaki 1383/2001, 2 ) Työterveyshuollon järjestäminen ja siitä sopiminen Työterveyshuoltolain nojalla työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa niin laajasti kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää. Kaikki työntekijät Työterveyshuollon piiriin kuuluvat kaikki työntekijät työpaikan koosta, sijainnista, toimialasta tai työsuhteen kestosta riippumatta. Työsuojeluviranomaiset valvovat työnantajan työterveyshuollon järjestämisvelvollisuuden toteutumista. Työnantajan tulee käyttää riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita työterveyshuollon suunnittelussa, toteuttamisessa sekä kehittämisessä ja seurannassa. Oma tai ostopalvelu Työnantaja voi järjestää työterveyshuollon hankkimalla tarvitsemansa palvelut kunnalliselta terveyskeskukselta järjestämällä tarvitsemansa työterveyshuoltopalvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa (työnantajan oma tai työnantajien yhteinen työterveysasema) tai hankkimalla tarvitsemansa palvelut muulta työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä. Kun työterveyshuollon palveluja tuotetaan työnantajien omilla ja yhteisillä työterveysasemilla sekä yksityisissä terveydenhuollon palveluja tuottavissa yksiköissä, tulee ottaa huomioon yksityisestä terveydenhuollosta annetut lain (152/1990) ja asetuksen (744/1990) säännökset. 4

6 Työnantajan työterveyshuolto Työnantaja ja työterveyshuollon palvelujen tuottaja tekevät työterveyshuollon järjestämisestä kirjallisen sopimuksen, josta ilmenevät työterveyshuollon yleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus. Jos työnantaja järjestää palvelut ylläpitämällään työterveysasemalla, edellä mainituista seikoista tulee olla kirjallinen kuvaus. Olosuhteiden olennaisesti muuttuessa sopimusta/kuvausta on tarkistettava. Kirjallinen sopimus Työpaikalla on pidettävä työntekijöiden nähtävillä työterveyshuoltolaki ja sen nojalla annetut säädökset työnantajan ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajan välinen työterveyshuollon järjestämistä koskeva sopimus/kuvaus työn ja työolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta koskeva selvitys. (Vrt. työterveyshuoltolaki 1383/2001, 25 ) Työterveyshuollon tavoite ja sisältö Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja - haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveyshuollon sisältö määräytyy työpaikan tarpeen mukaan, ja sen suunnittelu on yhteistyötä, johon osallistuvat oman toimintapiirinsä asiantuntijoina työpaikan henkilöstöhallinto, työterveyshuoltohenkilöstö, linjaorganisaatio ja työsuojeluorganisaatio (työsuojelutoimikunta, työsuojeluvaltuutettu). Työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma. Se sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Työterveyshuoltohenkilöstö selvittää, seuraa ja arvioi työn ja työolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta toistuvin työpaikkakäynnein ja muin työterveyshuollon menetelmin. Hankkimiensa tietojen perusteella työterveyshuoltohenkilöstö tekee johtopäätökset ja ehdottaa toimenpiteitä, joiden tavoitteena on työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantaminen, työn sopeuttaminen työntekijän edellytyksiin sekä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Tavoite Tarve ja sisältö Suunnitelma Työpaikkaselvitykset Työterveyshuollon tavoitteellinen suunnittelu edellyttää työn ja työpaikan olosuhteiden tuntemusta. Työterveyshenkilöstö hankkii 5

7 Työterveyshuolto työpaikasta toimialakohtaista yleistä tietoa ja täydentää sitä työpaikkakohtaisilla tiedoilla työpaikkakäynnein ja muin työterveyshuollon menetelmin. Terveystarkastukset Työntekijän terveydentilaa sekä työ- ja toimintakykyä seurataan ja arvioidaan terveystarkastuksilla, joilla tarkoitetaan työterveyshuollon menetelmillä tehtyä terveydentilaa ja työ- ja toimintakykyä koskevaa tarkastusta sekä terveyden edistämiseen liittyvää terveydentilan selvittämistä. Terveystarkastuksen tavoitteena on työperäisten sairauksien oireiden tunnistaminen ja ryhtyminen tarvittaviin toimiin niiden ehkäisemiseksi työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seuranta tietojen hankkiminen työstä, työolosuhteista ja työyhteisön toimivuudesta tietojen antaminen työhön liittyvistä terveysvaaroista ja -haitoista sekä ohjaus terveellisiin ja turvallisiin työtapoihin ja henkilökohtaisten suojainten käyttöön mahdollisimman varhainen tarpeellisen hoidon ja kuntoutustarpeen selvittäminen sekä hoitoon ja kuntoutukseen ohjaaminen. Muu ehkäisevä toiminta Sairaanhoito Työterveyshuoltoon kuuluu myös vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen sekä osallistuminen työturvallisuuslaissa tarkoitetun ensiavun järjestämiseen. Työnantaja voi työterveyshuoltopalvelujen yhteydessä järjestää myös yleislääkäritasoista sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa. 6

8 Kustannukset ja korvaaminen Kustannukset ja korvaaminen Työnantajalla on oikeus saada korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista, hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteiden mukaisen työterveyshuollon kustannuksista sekä sen lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen, työterveyspainotteisen avosairaanhoidon kustannuksista. Korvaus maksetaan sairausvakuutuslain 13. luvun 1 :n nojalla. Työterveyshuollon kustannukset syntyvät mm. työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja heidän tarvitsemiensa asiantuntijoiden palvelujen käytöstä. Palvelut kohdistuvat työolosuhteisiin, työyhteisöön tai yksittäiseen työntekijään. Kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan: Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän ja edistävän toiminnan kustannukset, esimerkiksi työpaikkaselvitykset, työpaikkakäynnit, terveystarkastukset ja ensiavun järjestämiseen osallistuminen. Korvausluokkaan II kuuluvat yleislääkäritasoisen avosairaahoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Erikoislääkärin palvelut korvataan siltä osin kuin työterveyslääkäri tarvitsee erikoislääkärin konsultaatiota arvioidakseen työntekijän työkykyä ja hoitomahdollisuuksia. Vastuu tutkimusten suorittamisesta ja hoidosta on työterveyslääkärillä. Oma työterveysasema vai ostopalvelut? Työnantajalla voi olla oma tai toisten työnantajien kanssa yhteinen työterveysasema, joka hoitaa työnantajan palveluksessa olevien työterveyshuollon ja sairaanhoidon palvelut. Työterveysaseman perustamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuu korvaukseen oikeuttavia perustamis- ja käyttökustannuksia. Hyväksyttäviä perustamiskustannuksia ovat palvelujen järjestämiseksi välttämättömät tutkimus-, hoito- ja toimistolaitteiston ja toimistokaluston sekä työterveyshuollon tietojärjestelmien hankkimisesta ja uusimisesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Oma työterveysasema perustamiskustannuksia 7

9 Työterveyshuolto käyttökustannuksia Hyväksyttäviä käyttökustannuksia ovat palvelujen järjestämiseen välittömästi liittyvät tarpeelliset ja kohtuulliset työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden sekä avustavan henkilökunnan ja toimisto- ja siivoushenkilökunnan palkkakustannukset ja ennakonpidätyksen alaisten luontoisetujen raha-arvot sekä niistä maksetut pakolliset palkan sivukustannukset huoneisto- ja toimistokustannukset tutkimus-, hoito- ja toimistolaitteiston ja -kaluston käytöstä ja ylläpidosta aiheutuneet kustannukset sekä tutkimus- ja hoitovälineiden ja -tarvikkeiden kustannukset työterveyshuollon tietojärjestelmien ylläpidosta aiheutuneet kustannukset työterveyshenkilöstön täydennyskoulutuskustannukset ja työterveysasemalle hankittujen ammattikirjallisuuden ja neuvonta- ja terveyskasvatusmateriaalin kustannukset työterveyshenkilöstön ja työnantajan palveluksessa olevien henkilöiden matkakustannukset työterveysasemalle tai valvottua ensiapua varten työpaikoille hankittujen ensiapuvälineiden kustannukset sekä työnantajan palveluksessa oleville henkilöille annetun ensiapukoulutuksen kustannukset sekä muut työterveyshuollon toteuttamiseksi välttämättömät kustannukset. Tietojärjestelmien perustamis- ja käyttökustannusten korvaamisesta on erillinen ohje, jonka voi pyytää Kelan työterveyshuoltoryhmästä (ks. yhteystiedot, s. 22). Ensiapukoulutuksen antajana voi toimia vain terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on lisäksi ensiavun ja terveystiedon kouluttajakoulutus (ETK-koulutus). Ostopalvelut Kun työnantaja on järjestänyt työntekijöidensä työterveyshuollon ostamalla palvelut terveyskeskukselta, lääkärikeskukselta tai itsenäiseltä ammatinharjoittajalta (esim. työterveyslääkäriltä, työterveyshoitajalta), palvelujen tuottaja perii maksuja ja palkkioita (esim. lääkärin ja työterveyshoitajan palkkiot, laboratoriotutkimusten ja kuvantamistutkimusten toimenpidekohtaiset maksut). Ne ovat korvattavia siltä osin kuin ne vastaavat edellä kuvattuja työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvia käyttö- ja perustamiskustannuksia. 8

10 Korvauksen hakeminen Työterveyshuollon kustannusten korvaamisesta on tietoa myös työnantajille ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajille lähetetyissä Kelan kirjeissä (esim , , ja ), jotka löytyvät Internetistä ( Kirjeitä on tarvittaessa edelleen saatavissa myös Kelan keskushallinnosta (ks. Yhteystietoja, s. 22). Ohjekirjeet Korvauksen hakeminen Työnantaja hakee korvausta Kelalta kirjanpitonsa mukaisen tilikauden ajalta. Hakemuksessa esitettyjen kustannusten tulee perustua työnantajan kirjanpitoon. Kirjanpito tulee järjestää niin, että siitä on mahdollista selvittää työterveyshuollon kustannukset ja tulot korvausluokittain (ks. s. 7). Kustannukset työnantajan kirjanpidossa Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että työnantajan järjestämät työterveyshuollon palvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Jos työnantaja hakee korvausta palveluksessaan olevien sairaanhoidon kustannuksista, myös niiden tulee olla kokonaan työnantajan maksamia. Lisäksi edellytetään, ettei niistä ole saatu korvausta muualta. Hakemuksessa voi olla vain yhden työnantajan kustannuksia. Työnantaja hakee korvausta vain yhdellä hakemuksella, vaikka palveluja olisi samanaikaisesti ostettu usealta palvelujen tuottajalta tai palvelujen tuottaja olisi vaihtunut kesken tilikauden. Työnantaja voi kuitenkin hakea korvausta eri hakemuksilla erillisten tulosyksiköidensä kustannuksista, jos ne muodostavat omat kirjanpidolliset kokonaisuudet ja jos työntekijöiden jakautuminen eri yksiköihin on yksiselitteinen. Yksi hakemus/ työnantaja Emoyhtiö ja sen tytäryhtiöt ovat erillisiä työnantajia, joten niiden tulee laatia erilliset hakemukset. Työnantajien yhteinen työterveysasema (rekisteröity yhdistys) toimittaa korvaushakemuslomakkeita käyttäen selvityksen tilikauden aikana aiheutuneista kustannuksista. Kela tarvitsee selvityksen kyseisen työterveysaseman asiakastyönantajien hakemusten käsittelyn tueksi. Korvauksen hakuaika on kuusi kuukautta työnantajan tilikauden päättymisestä. Jos hakemus on tullut myöhästyneenä, korvaus voidaan harkinnan mukaan myöntää kokonaan tai osaksi, jos sen hylkääminen olisi kohtuutonta. Ry-selvitys Hakuaika 9

11 Työterveyshuolto Esimerkkejä hakuajan laskemisesta: Hakemus 10 Tilikausi päättyy Hakemus Kelassa viimeistään Hakemukseen kuuluu korvaushakemuslomake, tarpeelliset liitelomakkeet, työterveyshuollon toimintasuunnitelma hakemusta koskevalle tilikaudelle ja työpaikan työsuojelutoimikunnan lausunto. Korvausta haetaan Kelan omilla tai sen erikseen hyväksymillä lomakkeilla. Suomen- ja ruotsinkielisiä lomakkeita on saatavissa Kelan paikallisista toimistoista tai Kelan keskushallinnon lomakevarastosta. Lomakkeet ovat täytettävissä ja tulostettavissa allekirjoitusta ja postitusta varten myös verkkolomakkeina osoitteesta Jos halutaan käyttää Kelan lomakkeita korvaavia lomakkeita, niille on saatava hyväksyntä. Lisätietoja hyväksymismenettelystä saa Kelan työterveyshuoltoryhmästä (ks. yhteystiedot, s. 22). Hakemuslomakkeet Työnantajan korvaushakemus työpaikkaterveydenhuollon kustannuksista (SV 98 TTH), johon liitetään tarvittaessa seuraavat lomakkeet: Työnantajan oman / työnantajien yhteisen työterveysaseman perustamiskustannusten ja tulojen erittely (SV 99 TTH) ja tarvittaessa sen liite Työterveyshuollon tieto- ja seurantajärjestelmät (SV 99 TTH liitelomake) sekä Työterveyshuollon asiantuntijoiden kustannusten ja toiminnan erittely (SV 100 TTH). Korvauksen hakemisesta ja korvaushakemuslomakkeen täyttämisestä on lisäksi erillinen lomake Täyttöohjeita työnantajan korvaushakemukseen työpaikkaterveydenhuollon kustannuksista (SV 101 TTH). Jos työterevyshuollon palveluntuottaja on lähettänyt työnantajalle esitäytetyn korvaushakemuksen, sillä voi hakea korvausta, kun on varmistuttu siitä, että kustannukset perustuvat kirjanpitoon ja toi-

12 Lomakkeet ja liitteet mintatiedot ovat oikeita. Lomakkeesta mahdollisesti puuttuvat maksuosoite, työntekijöiden lukumäärä ja muut tiedot tulee kuitenkin täydentää ja hakemus tulee allekirjoittaa ennen Kelaan lähettämistä. Puutteellisesti täytettyä hakemusta ei voida Kelassa käsitellä ilman lisäselvityksiä. Hakemukseen liitetään hakemuslomakkeessa ilmoitettua työnantajan kirjanpidon mukaista tilikautta koskeva toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmassa selvitetään mm. Liitteet työnantajan työterveyshuollon yleiset järjestelyt, kuten pääasiallinen palvelujen tuottaja, työterveyshuoltopalveluja toteuttavat työterveyshuollon ammattihenkilöt ja heidän tarvitsemansa asiantuntijat sekä työntekijöiden lukumäärä korvausluokittain työterveyshuollon tehtävät ja tavoitteet työpaikan olosuhteista johtuvat tarpeet ja niistä aiheutuvat työterveyshuollon tehtävät ja toimenpiteet toiminnan seuranta ja arviointi. Suunnitelma laaditaan vuosittain tai enintään 3 5 vuodeksi, jolloin yksityiskohtaiset tavoitteet esitetään vuosisuunnitelmassa. Suunnitelma käsitellään työsuojelutoimikunnassa tai sitä vastaavassa muussa työpaikan yhteistoimintaelimessä. Hakemukseen liitetään lisäksi työsuojelutoimikunnan tai työsuojeluvaltuutetun lausunto hakemuksesta tai selvitys siitä, että lausunnon antamiseen on ollut mahdollisuus. Jos työpaikalla ei ole työsuojelutoimikuntaa, työsuojeluvaltuutettua tai vastaavaa muuta yhteistoimintaelintä, asia mainitaan hakemuksessa. Kela pyytää erikseen lisäselvityksiä, jos niitä tarvitaan. Tarkastaminen ja seuranta Kelalla on oikeus tarkastaa työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon liittyvä kirjanpito ja saada työnantajalta tietoja korvaushakemuksen ratkaisemiseksi ja työterveyshuollon toteutumisen seuraamiseksi. Lisäksi Kelalla on oikeus antaa ohjeita korvauksen hakemisesta. 11

13 Työterveyshuolto Korvauksen määrä 50 % kustannuksista Korvaus määräytyy korvausluokittain (ks. s. 7). Se on 50 % työnantajalle aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. Kustannuksista otetaan kuitenkin huomioon enintään Kelan vahvistamat työntekijäkohtaiset laskennalliset enimmäismäärät. Korvausluokkien I ja II enimmäismäärät tarkistetaan vuosittain yleistä kustannuskehitystä vastaavasti. Työntekijäkohtaiset korvauksen enimmäismäärät vuonna 2005 Korvauksen enimmäismäärä Kustannusten Korvauksen enimmäismäärä euroa enimmäismäärä euroa Korvausluokka I 131,30 65,65 Korvausluokka II 197,00 98,50 Korvauksen määrää voidaan korottaa, kun työnantajan eri toimipaikkojen työntekijöiden lukumäärä on yhteensä alle kymmenen. kun omaa työterveysasemaa ylläpitävälle työnantajalle on työterveysasematoimintaa aloitettaessa, työterveysasemaa perustettaessa tai työterveyshuollon sisältöä muutettaessa syntynyt poikkeuksellisen suuria kustannuksia tutkimus-, hoito- ja toimistolaitteiston, kaluston tai työterveyshuollon tietojärjestelmän hankinnoista. 60 % kustannuksista Muutos alkaen: ehkäisevän työterveyshuollon korvaus 60 % Työnantajalle korvataan tehdyistä työterveyshuollon toimintasuunnitelmista ja työpaikkakäynneistä sekä työsuojelutoimikunnan kokouksista aiheutuneista työterveyshuollon kustannuksista 60 %. Korvaus ei tällöinkään voi ylittää työntekijäkohtaista laskennallista enimmäismäärää tuli voimaan sairausvakuutuslain muutos. Sen mukaan ehkäisevän työterveyshuollon (korvausluokka I) tarpeellisista kustannuksista korvataan 60 %, jos tilikausi alkaa tai sen jälkeen. Korvaus on 60 % myös silloin, kun vuonna 2005 alkaneesta tilikaudesta yli puolet ajoittuu vuodelle

14 Korvauksen määrä Päätös ja muutoksenhaku Työnantaja saa Kelalta työterveyshuollon kustannusten korvaamisesta kirjallisen päätöksen. Siihen voi hakea muutosta päätöksessä olevien ohjeiden mukaisesti. Korvauksen maksaminen Korvaus maksetaan rahalaitokseen Suomessa olevalle pankkitilille. Jos maksuosoite muuttuu hakemuksen lähettämisen jälkeen, asiasta on viivytyksettä ilmoitettava kirjallisesti Kelalle, jotta korvaus voidaan maksaa oikealle tilille. Takaisinperintä Liikaa maksettu osuus on yleensä perittävä takaisin, jos korvaus on maksettu liian suurena. Kela antaa takaisinperinnästä päätöksen, ja perintä toteutetaan sen perusteella. 13

15 Työterveyshuolto YRITTÄJÄN TYÖTERVEYSHUOLTO Yrittäjällä ja muulla omaa työtään tekevällä tarkoitetaan yrittäjien tai maatalousyrittäjien eläkelain piiriin kuuluvia henkilöitä. Yrittäjien ja muiden omaa työtään tekevien työterveyshuollon järjestämisessä noudatetaan soveltuvin osin työterveyshuoltolain säännöksiä. Työterveyshuollon järjestäminen Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä voi järjestää itselleen työterveyshuollon työstä johtuvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisemiseksi ja työ- ja toimintakykynsä ja terveytensä edistämiseksi. (Yrittäjästä ja muusta omaa työtään tekevästä käytetään myöhemmin tekstissä ilmausta yrittäjä.) Yrittäjä voi valita työterveyshuollon palvelujen tuottajaksi kunnallisen terveyskeskuksen, yksityisen terveydenhuollon yksikön (lääkärikeskuksen) tai työterveyshuollon ammattihenkilön. Palvelujen sisällöstä ja laajuudesta tulee tehdä yrittäjän ja palvelujen tuottajan välinen kirjallinen sopimus. Lisäksi yrittäjän ja palvelujen tuottajan tulee laatia työterveyshuollon toteuttamisesta kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka sisältö tarkistetaan, jos työolosuhteet tai toteutettavien palvelujen sisältö ja laajuus muuttuvat. Sopimus ja suunnitelma ovat edellytyksiä kustannusten korvaamiselle. Yrittäjän oman työterveyshuollon järjestäminen on aina vapaaehtoista. Työterveyshuollon lisäksi yrittäjä voi järjestää itselleen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon palvelut. Yrittäjä on työnantajana velvollinen järjestämään työterveyshuollon palvelut työntekijöilleen (ks. kohta Työnantajan työterveyshuolto, sivut 4 13). Työterveyshuollon sisältö Yrittäjän työterveyshuollon sisältö määräytyy samoin perustein kuin työnantajan työntekijöilleen järjestämä lakisääteinen (ehkäisevä) työterveyshuolto (ks. sivut 5 6). Se perustuu työn ja työpaikan olosuhteiden tuntemiseen sekä tietoihin yrittäjän terveydentilasta. 14

16 Yrittäjän työterveyshuolto Työterveyshuolto hankkii työpaikasta toimialakohtaista yleistä tietoa ja täydentää sitä työpaikka- tai tilakäynnein ja perehtymällä työpaikan turvallisuuteen (esim. tiedot työpaikan biologisista, kemiallisista tai fysikaalisista altisteista) ja työn fyysisiin ja psyykkisiin kuormitustekijöihin. Palvelut liittyvät yrittäjän työolosuhteisiin ja työterveyteen. Palveluihin kuuluu työpaikkaselvityksiä, terveystarkastuksia, tietojen antamista ja ohjausta sekä tarvittaessa laboratoriotutkimuksia ja kuvantamistutkimuksia alkaen yrittäjä voi ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi järjestää itselleen myös sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon palveluja osana työterveyshuoltoa. Edellytyksenä sairaanhoidon kustannusten korvaamiselle on, että yrittäjä on sopinut ehkäisevän toiminnan järjestämisestä itselleen työterveyshuoltolain edellyttämällä tavalla. Korvauksen ehtona on myös, että samat työterveyshuollon ammattihenkilöt vastaavat sekä ehkäisevän toiminnan että sairaanhoitopalvelujen toteuttamisesta. Sairaanhoitoon kuuluu yleislääkäritasoinen avosairaanhoito sekä erikoislääkärin palveluja siltä osin, kuin yrittäjän työterveyslääkäri tarvitsee erikoslääkärin konsultaatiota arvioidakseen yrittäjän työkykyä ja hoitomahdollisuuksia. Vastuu tutkimusten suorittamisesta ja hoidosta on työterveyslääkärillä. Kustannukset ja korvaaminen Yrittäjän kustannukset koostuvat työterveyshuoltopalvelujen tuottajalta hankituista työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja heidän tarvitsemiensa asiantuntijoiden, laboratoriotutkimusten, kuvantamistutkimusten ja muiden palvelujen maksuista ja palkkioista sekä matkoista työterveyshuollon ammattihenkilöiden vastaanotolle. Ensiapuvalmiuden järjestämisestä ja ylläpidosta aiheutuneet ensiapukoulutuksen ja ensiaputarvikkeiden kustannukset ovat työterveyshuollon kustannuksia silloin, kun ensiapuvalmius on toteutettu työpaikkaselvityksessä todettujen vaara- ja haittatekijöiden perusteella. Ensiapukoulutuksen antajana voi toimia vain terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on ensiavun ja terveystiedon kouluttaja (ETKkoulutus). Terveyskeskus perii työterveyshuollon palveluista yrittäjältä vain omavastuuosuuden, josta yrittäjä ei voi hakea Kelalta korvausta. 15

17 Työterveyshuolto Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon kuuluvista tilakäynneistä ja työolosuhdehaastatteluista Kela suorittaa terveyskeskukselle sairausvakuutuskorvauksen lisäksi valtion varoista rahoitettavan osuuden. Kun yrittäjä hankkii tarvitsemansa palvelut yksityiseltä työterveyshuoltopalveluja antavalta lääkärikeskukselta tai ammatinharjoittajalta, hän maksaa palvelut kokonaan itse ja hakee korvauksen Kelan toimistosta. Korvauksen hakeminen Yrittäjän tai muun omaa työtään tekevän työterveyshuollon kustannuksista haetaan korvausta Kelan toimistosta. Palvelujen hankkimistavasta riippuu, hakeeko korvauksen yrittäjä vai kunnallinen terveyskeskus. Hakijana yrittäjä Hakijana kunta Kun yrittäjä on hankkinut työterveyshuollon palvelut yksityiseltä terveydenhuollon yksiköltä (lääkärikeskukselta) tai itsenäisesti toimivalta työterveyshuollon ammattihenkilöltä (lääkäri, terveydenhoitaja, joilla työterveyshuollon pätevyys), hän maksaa palvelut kokonaan itse ja hakee itse korvausta. Korvauksen hakuaika on 6 kuukautta kustannusten maksamisesta. Kun yrittäjä on hankkinut työterveyshuollon palvelut kunnalliselta terveyskeskukselta, terveyskeskus hakee tilitysmenettelyä käyttäen korvauksen yrittäjän puolesta ja yrittäjä maksaa itse vain omavastuuosuuden. Korvauksen hakuaika on 6 kuukautta työterveyshuollon palvelujen antamisesta. Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon kuuluvista tilakäynneistä ja työolosuhdehaastatteluista terveyskeskus tekee erillisen tilistyksen. Niistä Kela maksaa terveyskeskukselle sairausvakuutuskorvauksen lisäksi osuuden, joka rahoitetaan valtion varoista. Hakijana työnantajan asemassa oleva yrittäjä Työantajan asemassa toimiva yrittäjä voi voimaan tulleen lainmuutoksen nojalla valita, hakeeko hän korvausta omista työterveyshuollon kustannuksistaan erikseen vai samalla hakemuksella, jolla hän hakee korvausta työntekijöidensä kustannuksista tilikauden ajalta (ks. sivut 1 13). Korvauksen hakuaika on 6 kuukautta tilikauden päättymisestä. 16

18 Korvauksen hakeminen Esimerkkejä hakuajan laskemisesta: Hakemuslomakkeet Kustannus maksettu / palvelu annettu Hakemus/tilitys Kelassa viimeistään Korvausta haetaan Kelan omilla tai sen erikseen hyväksymillä lomakkeilla. (Kelan lomakkeita korvaavat lomakkeet: ks. s. 10) Suomen- ja ruotsinkielisiä lomakkeita on saatavissa paikallisista Kelan toimistoista tai Kelan keskushallinnon lomakevarastosta. Kun yrittäjä hakee korvausta, lomake on Selvitys yrittäjälle tai muulle omaa työtään tekevälle annetusta työterveyshuollosta (SV 111 TTH). Lomake on tulostettavissa myös Internetistä Yrittäjän lomake Yksityinen terveydenhuollon yksikkö tai työterveyshuollon ammattihenkilö selvittää antamansa työterveyshuollon palvelut ja niistä yrittäjälle aiheutuneet maksut lomakkeen etusivulla. (Selvitykseen on liitettävä maksukuitti.) Yrittäjä selvittää työterveyshuoltoon liittyvät matkakustannukset lomakkeen takasivulla sekä täyttää korvaushakemuksen. Jos korvausta haetaan ensiapuvalmiuden kustannuksista, em. korvaushakemukseen tulee liittää maksukuitti, jossa kustannukset on eritelty. Kun kunnallinen terveyskeskus hakee korvausta tilitysmenettelyllä, lomakkeet ovat Selvitys terveyskeskuksessa yrittäjälle tai muulle omaa työtään tekevälle järjestetystä työterveyshuollosta (SV 112 TTH) Selvitys terveyskeskuksen tekemästä maatalousyrittäjän työolosuhdeselvityksestä (SV 113 TTH) Terveyskeskuksen tilitys Kansaneläkelaitoksen toimistolle (SV 114 TTH). Terveyskeskuksen lomakkeet 17

19 Työterveyshuolto Korvaus Kela korvaa yrittäjälle työterveyshuollon tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sairausvakuutuslain 13. luvun 1 :n nojalla. Korvauksen piiriin kuuluu työterveyshuoltolain 12 ja 14 :ssä tarkoitettu toiminta. Korvaus 60 % Korvaus on 60 % hyväksyttävistä ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista, kuitenkin enintään Kelan vahvistama vuotuinen laskennallinen enimmäismäärä. Korvauksen enimmäismäärä riippuu toiminnan sisällöstä; työpaikalla tehdystä työpaikkaselvityksestä ja tilakäynnistä aiheutuneet kustannukset korottavat vuotuista enimmäismäärää. Korvaus 50 % Yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannuksista korvaus on 50 %, kuitenkin enintään Kelan vahvistama vuotuinen laskennallinen enimmäismäärä. Yrittäjän työterveyshuollon laskennalliset enimmäismäärät Ehkäisevä työterveyshuolto toimintaan sisältyy työpaikalla tehty työpaikkaselvitys tai tilakäynti toimintaan ei sisälly työpaikalla tehtyä työpaikkaselvitystä tai tilakäyntiä Sairaanhoito Kustannusten enimmäismäärä euroa Korvauksen enimmäismäärä euroa 684,00 410,40 342,00 205,20 244,20 122,10 18

20 Korvaus Päätös ja muutoksenhaku Kela antaa aina kirjallisen päätöksen. Päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta päätöksessä olevien ohjeiden mukaisesti. Korvauksen maksaminen Korvaus maksetaan rahalaitokseen Suomessa olevalle pankkitilille. Takaisinperintä Liikaa maksettu osuus on yleensä perittävä takaisin, jos korvaus on maksettu liian suurena. Kela antaa takaisinperinnästä päätöksen, ja perintä toteutetaan sen perusteella. 19