Työnantajille ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajille

Transkriptio

1 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Diaarinumero 20/322/2009 Kirjeeseen on koottu ajantasaista tietoa Kelan korvaamasta yrittäjien ja työnantajien työterveyshuollosta. Se on tarkoitettu työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilöille sekä työterveyshuoltopalveluja tuottaville kunnallisille ja yksityisille terveydenhuollon yksiköille. Kirje on luettavissa myös internetosoitteessa > Työnantajat > Työterveyshuolto > Ilmoitustaulu > Ohjeita työterveyshuoltoa varten. Työnantajille ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajille Työterveyshuolto oikeus korvaukseen ja hyväksyttävät kustannukset Työterveyshuollon ja sen lisäksi järjestetyn sairaanhoidon kustannusten korvaaminen työnantajalle ja yrittäjälle perustuu työterveyshuoltolain (1383/2001) 9 :ään ja sairausvakuutuslakiin (1224/2004). 1. Työterveyshuoltolaista Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajaa järjestämään työntekijöilleen työterveyshuoltolain 12 :ssä tarkoitetun ehkäisevän työterveyshuollon työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Myös maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) ja yrittäjän eläkelain (YEL) piiriin kuuluva yrittäjä voi järjestää itselleen ehkäisevän työterveyshuollon, vaikka lakiin perustuvaa velvoitetta ei siihen ole. Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan (ja yrittäjän) tulee tehdä työterveyshuollon järjestämisestä kirjallinen sopimus, josta ilmenevät työterveyshuollon yleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus. Laissa on säännökset mm. työterveyshuollon palvelujen järjestämisestä työterveyshuollon ammattihenkilöistä ja asiantuntijoista työterveyshuollon palveluista sopimisesta palvelujen tuottamisesta yhteistoiminnasta työterveyshuollon kustannusten korvaamisesta työntekijän suojelusta työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta työterveyshuollon sisällöstä ja työterveyshuollon lisäksi järjestettävästä sairaanhoidosta ja muusta terveydenhuollosta. (Vrt. työterveyshuoltolaki 1383/2001, 1 14.) Ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi työnantaja voi kustannuksellaan järjestää työntekijöilleen ja YEL- ja MYEL-yrittäjä itselleen lain 14 :ssä tarkoitettuja yleislääkäritasoisen avosairaanhoidon palveluja. Niiden järjestämisessä tulee noudattaa työntekijöiden tasa-arvoiseen kohteluun perustuvaa käytäntöä, josta on säädetty työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 2 :ssä. Sen mukaan määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa ja työnantajan on muutenkin kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti. (Vrt. HE 114/2001, Yksityiskohtaiset perustelut, 3 luku 12.) Postiosoite Käyntiosoite 1 (11) PL 78 Höyläämötie 1 a B Helsinki Helsinki Puhelin Faksi etunimi.sukunimi@kela.fi

2 2. Kustannusten korvaaminen Työterveyshuoltolain 12 :ssä tarkoitetun ehkäisevän työterveyshuollon ja sen lisäksi järjestetyn, työterveyshuoltolain 14 :ssä tarkoitetun, sairaanhoidon korvaukset rahoitetaan sairausvakuutuksen työtulovakuutuksesta. Työnantajan oikeudesta korvaukseen on säädetty sairausvakuutuslain 13 luvun 1 :ssä. Maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) tai yrittäjän eläkelain (YEL) piiriin kuuluvan yrittäjän oikeudesta korvaukseen on säädetty sairausvakuutuslain 13 luvun 2 :ssä. Kunnan oikeudesta saada korvausta yrittäjille järjestämänsä työterveyshuollon kustannuksista on säädetty sairausvakuutuslain 13 luvun 8 :ssä. Kansaneläkelaitos korvaa työnantajalle ja yrittäjälle työterveyshuollon ja sairaanhoidon tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia, kun palvelut on toteutettu työterveyshuoltolaissa ja sen perusteluissa tarkoitetun hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Korvauksen piiriin kuuluu työterveyshuoltolain 12 :ssä tarkoitettu ehkäisevä työterveyshuolto sekä työnantajan kokonaan kustantama yleislääkäritasoinen, työterveyspainotteinen avosairaanhoito, jos se on järjestetty työterveyshuollon lisäksi ja sitä toteuttavat samat työterveyshuollon ammattihenkilöt, jotka toteuttavat työterveyshuoltolain 12 :ssä tarkoitetun työterveyshuollon. Sairaanhoidon kustannusten korvaamisen edellytys on lisäksi, että myös sairaanhoidon palveluista on sovittu kirjallisesti palveluntuottajan kanssa samassa sopimuksessa kuin ehkäisevästä työterveyshuollosta. Työterveyshuoltopalvelut itselleen järjestänyttä MYEL-/YEL-yrittäjää koskevat samat korvaamisen edellytykset kuin työnantajaa. Yrittäjän oikeus työterveyshuollon korvaukseen lakkaa, kun hän jää eläkkeelle tai lopettaa yritystoiminnan. Jos vanhuuseläkkeellä tai varhennetulla vanhuuseläkkeellä oleva yrittäjä työskentelee yrityksessä ja maksaa vapaaehtoista eläkevakuutusmaksua, hän on oikeutettu työterveyshuollon korvaukseen siihen saakka, kun täyttää 68 vuotta. Maatalousyrittäjän eläkelain piiriin kuuluvalla apurahansaajalla ei ole oikeutta työterveyshuollon korvaukseen. 3. Työterveyshuollon korvauksen suhde muihin korvauksiin Sairausvakuutuslain 13 luvun säännösten perusteella korvataan kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet työterveyshuoltolaissa tarkoitetuista ehkäisevästä työterveyshuollosta (korvausluokka I) ja sairaanhoidosta ja muusta terveydenhuollosta (korvausluokka II). (Ks. TTHL 1383/ ja 14.) Työterveyshuollon korvauksen ulkopuolelle jäävät mm. sairausvakuutuslain muiden kuin työterveyshuoltoa koskevien säännösten sekä kuntoutuslainsäädännön ja liikenne- ja tapaturmavakuutuslain piiriin kuuluvat kustannukset. Niille on omat lakisääteiset korvausjärjestelmät. Kun työnantaja on valinnut yksityisen sairauskuluvakuutuksen korvaamaan työntekijöiden sairaanhoidosta aiheutuvan yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannukset, ei kysymyksessä ole edellä tarkoitettu työnantajan kustantama palvelu eikä sairaanhoidon kustannuksista makseta työnantajalle korvausta sairausvakuutuslain 13 luvun korvaussäännösten nojalla. Jos yksittäisiä työntekijöitä jää sairauskuluvakuutuksen vakuutusehtojen vuoksi ko. vakuutuksen ulkopuolelle, heidän kustannuksistaan ei voi hakea korvausta työterveyshuollon korvausjärjestelmän kautta. 2 (11)

3 4. Hyväksyttävät kustannukset Valtioneuvoston asetuksessa (1338/2004) on määritelty hyväksyttävät kustannukset. Niitä ovat hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamiseksi tarpeelliset ja kohtuulliset työterveysaseman perustamis- ja käyttökustannukset eivät kuitenkaan kiinteistön rakennuskustannukset eivätkä kiinteiden kalusteiden kustannukset. Yksityisen työterveyshuoltopalvelujen tuottajan ja kunnallisen terveyskeskuksen sekä työterveyshuoltopalveluja antavan ammatinharjoittajan perimät maksut ja palkkiot ovat hyväksyttäviä edellyttäen, että ne vastaavat työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneita hyväksyttäviä perustamis- ja käyttökustannuksia. (Ks. liite 1.) 4.1. Yleis- ja perusmaksujen korvaamisesta Useat terveyskeskukset, lääkärikeskukset ja lääkäriasemat perivät työnantajilta ja yrittäjiltä työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan käynti- ja toimenpidekohtaisten palkkioiden lisäksi ns. yleistai perusmaksuja. Niiden perusteista on säädetty valtioneuvoston asetuksessa (ks. liite 1). Sen mukaan kustannukset, jotka liittyvät muiden kuin työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaan, voidaan periä yleis- tai perusmaksuina tai muina vastaavina maksuina edellyttäen, että ne vastaavat hyväksyttäviä perustamis- ja käyttökustannuksia eikä kustannuksia ole sisällytetty muihin voimavaraperusteisiin maksuihin ja palkkioihin. Jos työterveyshuollon ammattihenkilöiden toiminnasta perityt palkkiot eivät sisällä asetuksessa tarkoitettuja kustannuksia kaikilta osin (esim. työterveyshuoltoon liittyvä toimistohenkilökunnan työn osuus), on mahdollista periä puuttuva osuus yleis- tai perusmaksuina. Tähän osuuteen voi sisällyttää vain sellaisia kustannuksia, jotka eivät jo sisälly muihin, esimerkiksi työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan työstä perittyihin aika-, toimenpide- tai käyntikertaperusteisiin maksuihin ja palkkioihin tai laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista perittyihin maksuihin. Kela maksaa korvausta toteutuneen toiminnan tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. Työnantajien ja yrittäjien hakemusten ja terveyskeskusten tilitysten yhteydessä on ilmennyt, että useat palveluntuottajat perivät yleis- tai perusmaksuja ennakkoon. Kela pitää yleis- ja perusmaksujen korvaamisen edellytyksenä, että korvauksenhakija on saanut tilikauden/kalenterivuoden aikana työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan perustuen työterveyshuollon tai sen lisäksi järjestetyn sairaanhoidon palveluja, joista on aiheutunut myös työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja/tai asiantuntijoiden käynti- tai aikaperusteisia maksuja ja palkkioita. Kela suosittelee, että palveluntuottaja sopii työnantajan tai yrittäjän kanssa erikseen yleismaksun ehkäisevää työterveyshuoltoa (korvausluokka I) ja sairaanhoitoa (korvausluokka II) varten, jotta yleismaksut voitaisiin Kelalle tehtävässä korvaushakemuksessa ilmoittaa korvausluokittain. Tämä vähentäisi hakemuksen käsittelyä pitkittävää selvittelyä. 5. Työterveyshuollon sopimus ja toimintasuunnitelma 5.1. Työterveyshuoltoa koskeva sopimus Työnantajan tai itselleen työterveyshuollon järjestävän yrittäjän ja työterveyshuollon palvelujen tuottajan tulee tehdä työterveyshuollon järjestämisestä kirjallinen sopimus, josta ilmenevät työterveyshuollon yleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus. Olosuhteiden olennaisesti muuttuessa sopimusta on tarkistettava. Jos työnantaja järjestää työterveyshuollon palvelut itse ylläpitämällään työterveysasemalla, tulee edellä tarkoitetut asiat kuvata sopivalla tavalla. 3 (11)

4 Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on pidettävä työterveyshuoltolaki ja sen nojalla annetut säädökset, työnantajan ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajan välinen työterveyshuollon järjestämistä koskeva sopimus tai työnantajan laatima kuvaus itse järjestämästään työterveyshuollosta sekä lain 12 :n 1 momentissa tarkoitettu työpaikkaselvitys työntekijöiden nähtävinä työpaikalla. (Ks. L 1383/2001, 25.) 5.2. Toimintasuunnitelmaa koskevia säännöksiä Työnantajan tulee toimia yhteistoiminnassa työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa valmistellessaan työterveyshuollon toteuttamiseksi tarpeellisia päätöksiä. Näitä ovat työpaikan yleiset työterveyshuollon järjestelyt, toiminnan suunnittelu ja toimintasuunnitelma, palvelujen sisältö ja laajuus sekä työterveyshuollon toteutus ja vaikutusten arviointi. Yhteistoimintaan kuuluu myös, että työnantaja antaa työntekijöille tai heidän edustajilleen riittävän ajoissa asioiden käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. (Vrt. työterveyshuoltolain 8, Yhteistoiminta.) Jos toimintasuunnitelma koskee useita toimipaikkoja, tulee ne kaikki (osoitteineen) luetella suunnitelmassa. Toimintasuunnitelman tulee sisältää työpaikan työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Suunnitelmassa on tärkeää ottaa huomioon, mitä työterveyshuoltolaissa säädetään lain tarkoituksesta, työterveyshuollon järjestämisestä ja työnantajan järjestettäväksi säädetyn työterveyshuollon sisällöstä. Toimintasuunnitelman suunnittelujakson pituus voi olla enimmillään kolmesta viiteen vuoteen. Suunnitelmaa tulee kuitenkin tarkistaa työpaikkakäynteihin ja muihin työterveyshuollon suorittamiin selvityksiin perustuen. Tarkistaminen tehdään vuosittain siinä laajuudessa, kuin se on tarpeellista ottaen huomioon mm. työpaikan koko, työpaikalla tapahtuneet muutokset sekä työpaikan henkilöstö ja työjärjestelyt. (Vrt. työterveyshuoltolain 1, 4, 12 ja 14.) 5.3. Toimintasuunnitelma ja korvaushakemus Työnantajan korvaushakemukseen tulee liittää jäljennös sellaisesta toimintasuunnitelmasta, joka on voimassa vähintään sen tilikauden ajan, jota hakemus koskee. (Alkuperäisen toimintasuunnitelman säilyttää työnantaja.) Suunnitelmaa ei voi laatia takautuvasti koskemaan jo umpeutunutta tilikautta. Siinä tulee olla päiväys ja työnantajan ja työterveyshuollon palveluntuottajan edustajan allekirjoitus. Jos hakemuksen liitteenä lähetetty toimintasuunnitelma koskee useita vuosia/tilikausia, Kelaan ei tarvitse suunnitelman voimassaoloaikana lähettää uutta suunnitelmaa. Jos toimintasuunnitelmaa tarkistetaan tai muutetaan ennen sen voimassaoloajan päättymistä, tulee hakemuksen liitteenä toimittaa jäljennös uudesta allekirjoitetusta ja päivätystä suunnitelmasta, josta muutosajankohta ja muutoksen sisältö ovat todettavissa. Myös maatalousyrittäjän eläkelain ja yrittäjän eläkelain piiriin kuuluvien yrittäjien työterveyshuollosta tulee tehdä kirjallinen toimintasuunnitelma, mutta suunnitelmaa tai sen jäljennöstä ei liitetä yrittäjän korvaushakemukseen tai terveyskeskuksen tilitykseen. 6. Kauttakulkulaskutus Useilla työnantajilla on toimipisteitä eri paikkakunnilla, jolloin myös työterveyshuollon palvelut tulee sopia ja suunnitella paikkakuntakohtaisesti. Tällaisessa tilanteessa jotkut työnantajat ovat antaneet eri palveluntuottajien toiminnan ja laskutuksen koordinoinnin jollekin näistä palveluntuottajista. Koska Kela korvaa työnantajille vain työterveyshuollon ja sen lisäksi järjestetyn sairaanhoidon kustannuksia, eivät palvelujen koordinoinnista tai laskutuspalvelusta (kauttakulkulaskutuksesta) aiheutuneet kustannukset kuulu korvauksen piiriin. Niitä ei saa ilmoittaa korvaushakemuksessa. 4 (11)

5 Koordinoiva yksikkö ei voi laskutusta tai palveluja välittäessään hinnoitella muiden palveluntuottajien palveluja oman hinnastonsa mukaisesti. Sen tulee välittää työnantajalle muiden palveluntuottajien toiminta- ja kustannustiedot siten, että työnantajalle lähtevästä laskusta ja sen liitetiedoista on selvitettävissä todelliset palvelun toteuttaneen yksikön kustannus- ja toimintatiedot ja erikseen mahdolliset koordinoinnista ja laskutustyöstä perityt maksut, joita ei ilmoiteta hakemuksessa. 7. Työterveyshuollon lomakkeet Työterveyshuollon kustannuksista ei voi hakea korvausta muilla kuin tähän tarkoitukseen laadituilla Kelan lomakkeilla tai lomakkeilla, jotka Kela on hyväksynyt käytettäviksi työterveyshuollon tietojärjestelmissä. Työnantajan ja yrittäjän korvauksen hakemisessa käytetään eri lomakkeita Työnantajan hakemuslomakkeet Työnantajan korvaushakemus työpaikkaterveydenhuollon kustannuksista (SV 98 TTH) Työnantajan / työnantajien yhteisen työterveysaseman perustamiskustannusten ja tulojen erittely (SV 99 TTH) Työterveyshuollon asiantuntijoiden kustannusten ja toiminnan erittely (SV 100 TTH) Täyttöohjeita työnantajan korvaushakemukseen työpaikkaterveydenhuollon kustannuksista (SV 101 TTH) Lomaketta Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon kustannuksista (SV 98 TTH) käyttää työnantaja, joka hakee korvausta työntekijöidensä ehkäisevän työterveyshuollon ja sen lisäksi työntekijöilleen järjestämänsä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannuksista. Työnantaja voi olla yritys, yhtiö, rekisteröity yhdistys, säätiö, kunta- tai valtiotyönantaja tai näitä vastaava työnantaja, jolla on palveluksessa työsopimus- tai virkasuhteessa olevia työntekijöitä. Lomaketta ei saa käyttää yrittäjä, jolla ei ole ollut työsuhteessa olevia työntekijöitä tilikauden aikana tai joka ei ole järjestänyt työntekijöilleen työterveyshuollon palveluja. Yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) piiriin kuuluva yrittäjä, on työnantajan asemassa, jos hänellä / hänen yrityksessään / maatilallaan on työsopimussuhteessa olevia työntekijöitä. Tällöin yrittäjä käyttää työnantajan lomaketta hakiessaan korvausta työntekijöidensä kustannuksista. Jos tällainen yrittäjä on palveluntuottajan kanssa tekemäänsä sopimukseen perustuen järjestänyt myös itselleen samat palvelut kuin työntekijöilleen, hän voi hakea omista kustannuksistaan korvausta samalla hakemuksella kuin työntekijöidensä kustannuksista. Jos yrittäjän palvelujen sisältö on sovittu ja/tai suunniteltu erilaiseksi kuin työntekijöiden, tulee yrittäjän hakea omista kustannuksistaan korvausta erikseen yrittäjäkohtaisilla lomakkeilla. (Ks. kohta 7.2.) Työnantajan korvaushakemuksessa ilmoitetaan korvausta hakevan yrityksen kirjanpidon mukaisen tilikauden aikana aiheutuneet työterveyshuollon kustannukset. Kustannusten tulee perustua yrityksen kirjanpitoon. Hakemukseen ei liitetä laskujäljennöksiä tai muita tositteita. Kela pyytää erikseen lisäselvityksiä, jos niitä tarvitaan. Korvauksen hakuaika on kuusi kuukautta työnantajan kirjanpidon mukaisen tilikauden päättymisestä Yrittäjän työterveyshuollon hakemuslomakkeet Yrittäjän työterveyshuollon lomakkeilla voi hakea korvausta vain maatalousyrittäjän eläkelain ja yrittäjän eläkelain piiriin kuuluvan yrittäjän kustannuksista. Palveluntuottajan tulee ennen palveluista sopimista selvittää yrittäjän kuuluminen em. eläkelakien piiriin, jotta vältytään väärien lomakkeiden käyttämiseltä. 5 (11)

6 Terveyskeskuksen tilitys (lomake 114 TTH) ja siihen liitettävät yrittäjäkohtaiset selvitykset (lomakkeet SV 112 TTH, SV 113 TTH) Kunta/terveyskeskus laatii maatalousyrittäjän ja yrittäjän eläkelain piiriin kuuluville yrittäjille antamistaan palveluista Kelalle tilityksen. Tilitykseen kuuluu yhteenvetolomake Terveyskeskuksen tilitys Kelan toimistolle (lomake 114 TTH) ja yrittäjäkohtaiset selvityslomakkeet Selvitys terveyskeskuksessa yrittäjälle järjestetystä työterveyshuollosta (SV 112 TTH) tai Selvitys terveyskeskuksen tekemästä maatalousyrittäjän työpaikkaselvityksestä (SV 113 TTH). Samaan tilitykseen ei saa liittää selvityslomakkeita, jotka ajoittuvat eri kalenterivuosille Yksityisen palveluntuottajan lomakkeet (SV 111 TTH, SV 115 TTH) Yrittäjän ja yksityisen palveluntuottajan välisen sopimuksen perusteella toteutettavasta työterveyshuollosta ja sen lisäksi järjestetystä sopimukseen perustuvasta sairaanhoidosta palveluntuottaja voi käyttää ainoastaan otsikossa mainittuja tähän tarkoitukseen laadittuja Kelan lomakkeita tai niitä vastaavia Kelan työterveyshuollon tietojärjestelmien toimittajille hyväksymiä lomakkeita. Yrittäjä hakee korvausta näillä, palveluntuottajalta saamillaan, työterveyshuollon lomakkeilla. Lomakkeiden etusivun täyttää palvelujen tuottaja ja takasivun korvaushakemuksen yrittäjä. Lomakkeisiin tulee liittää maksukuitti tai muu todiste kustannusten maksamisesta. Palveluntuottaja ei saa käyttää työterveyshuollon lomakkeita, jos yrittäjä haluaa saada sairaanhoidon kustannuksistaan korvauksen sairausvakuutuslain muiden kuin työterveyshuollon kustannusten korvaamista koskevien säännösten perusteella. Tällöin tulee käyttää lomakkeita, joilla haetaan korvausta sairausvakuutuslain vakuutettukohtaisen lääkärinpalkkioiden ja tutkimuksen ja hoidon korvaustaksoihin perustuvan korvausjärjestelmän kautta. Yrittäjä, jolla ei ole työntekijöitä ja joka ostaa itselleen työterveyshuollon palvelut yksityiseltä työterveyshuoltopalvelujen tuottajalta (esim. lääkärikeskukselta), hakee korvausta palvelujen tuottajalta saamallaan lomakkeella SV 111 TTH, Selvitys yrittäjälle tai muulle omaa työtään tekevälle annetusta työterveyshuollosta. Ehkäisevän työterveyshuollon ja sairaanhoidon palvelut selvitetään erillisillä lomakkeilla. Lomakkeella ei ilmoiteta maatalousyrittäjän työpaikkaselvityksen kustannus- eikä toimintatietoja. Maatalousyrittäjän työterveyshuoltoon kuuluvan työpaikkaselvityksen toiminta- ja kustannustietojen selvittämiseen yksityinen työterveyshuoltopalvelujen tuottaja käyttää lomaketta SV 115 TTH, Selvitys maatalousyrittäjän työpaikkaselvityksestä. Työpaikkaselvityksen kustannuksia ovat tilakäynnistä, työterveyshoitajan vastaanotollaan tekemästä maatalousyrittäjän työolosuhdehaastattelusta sekä toimintasuunnitelman laatimisesta ja tarkistamisesta aiheutuneet kustannukset. Lomakkeen sivulla 2 on korvaushakemus, jonka maatalousyrittäjä täyttää. Kela maksaa maatalousyrittäjälle työpaikkaselvityksen kustannuksista enintään yrittäjäkohtaisen vuotuisen enimmäismäärän, josta 60 % on sairausvakuutuslain mukaista ja 40 % valtion muista varoista erillislain nojalla (L 859/1984) maksettavaa korvausta. Maatalousyrittäjä hakee Kelalta samalla lomakkeella sekä sairausvakuutuslain mukaista että valtion varoista maksettavaa korvausta. Lomakkeeseen tulee liittää maksukuitti tai vastaava muu todiste kustannusten maksamisesta Yrittäjän hakemus työterveyshuoltoon liittyvistä ensiapuvalmius- ja matkakustannuksista Lomakkeella SV 116 TTH, Korvaushakemus yrittäjän työterveyshuollon kustannuksista, yrittäjä hakee korvausta työterveyshuoltoon liittyvistä matkakustannuksistaan sekä sellaisista ensiapuvalmiuskustannuksista (esim. ensiapupakkauksen kustannukset), jotka eivät sisälly työterveyshuoltopalveluja antaneen yksikön laskuttamiin. 6 (11)

7 Ensiapuvalmiuskustannuksista tulee liittää hakemukseen maksukuitti tai muu sitä vastaava selvitys, jossa on tieto kustannusten sisällöstä. Kustannusten korvaamisen edellytys on, että yrittäjä on järjestänyt itselleen ehkäisevän työterveyshuollon palvelut ja niistä on kirjallinen sopimus ja toimintasuunnitelma. Lomakkeeseen tulee liittää maksukuitti aiheutuneista kustannuksista. 8. Ajankohtaista tietoa korvaamisesta 8.1. Julkisilta sairaaloilta hankittavat tukipalvelut lukien tulee voimaan työterveyshuoltolain 7 :n muutos (HE 260/2009), jonka mukaan työterveyshuollon palvelujen tuottaja voi hankkia sairaanhoitopiirin toimintayksiköltä tai yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitetulta terveydenhuollon toimintayksiköltä tukipalveluja, joihin kuuluvat laboratorio- ja kuvantamispalvelut, kliinisfysiologiset sekä kliiniset neurofysiologiset tutkimukset. Näistä tukipalveluista aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset korvataan osana työterveyshuoltoon kuuluvaa ehkäisevää toimintaa ja sairaanhoitoa. Uusi laki asettaa kaikki työterveyshuollon palvelujen tuottajat tasavertaiseen asemaan hankittaessa tukipalvelut sairaanhoitopiirin toimintayksiköltä. Kelan korvaustoiminnassa lakia sovelletaan niihin työnantajiin, joiden tilikausi alkaa tai sen jälkeen sekä niihin yrittäjän työterveyshuollon kustannuksiin, jotka ovat aiheutuneet tai sen jälkeen Maatalouden asiantuntijan käyttö maatalousyrittäjän työterveyshuollossa Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakiin sisältyy säännös, jonka mukaan maatalouden asiantuntija voi toteuttaa maatalousyrittäjän työterveyshuoltoon kuuluvan työpaikkakäynnin, jos työterveyshuolto ei ole toteuttanut työpaikkakäyntiä viimeistään neljän vuoden kuluessa edellisestä työpaikkakäynnistään. Maatalouden asiantuntijan itsenäisesti suorittaman tilakäynnin kustannusten korvaaminen edellyttää aina, että Maatalousyrittäjien eläkelaitos on ennen työpaikkakäyntiä yhteydessä maatalousyrittäjän työterveyshuollosta vastaavaan palveluntuottajaan ja että kyseinen palveluntuottaja antaa käynnistä toimeksiannon oman tarpeellisuusharkintansa perusteella. (Vrt. L 1026/1981,17 5 mom.) 8.3. Työterveyshuollon hyväksyttävien kustannusten ja korvausten enimmäismäärät Kansaneläkelaitos on vahvistanut vuodelle 2009 seuraavat työnantajien työterveyshuollon hyväksyttävien kustannusten ja korvausten työntekijäkohtaiset laskennalliset enimmäismäärät: Korvausluokat Kustannukset enintään, e Korvaus enintään, e Korvausluokka I, ehkäisevä työterveyshuolto 148,70 89,22 Korvausluokka II, sairaanhoito 223,10 111,55 Yrittäjien työterveyshuollon kustannusten ja korvausten vuotuiset yrittäjäkohtaiset enimmäismäärät ovat v seuraavat: Ehkäisevä toiminta Kustannukset enintään, e Korvaus enintään, e Tilakäynnit ja työpaikkaselvitykset 774,75 464,85 Muu ehkäisevä työterveyshuolto 387,50 232,50 Sairaanhoito 276,50 138,25 7 (11)

8 8.4. Rokotusten korvaaminen työterveyshuoltona Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut ohjeita pandeemisen A(H1N1)V -influenssan rokotuksista (STM/4452/2009, Tilannekirje 8). A(H1N1)V-rokotusten (sikainfluenssarokotteen) kustannuksista vastaa yleensä rokotukset toimeksi antanut kunta. Kela ei korvaa rokotteen eikä rokotuskäynnin kustannuksia. Korvauksen piiriin kuuluvat työn vuoksi tarpeellisten rokotusten ja lääketieteellisille riskiryhmille annettujen kausi-influenssarokotusten kustannukset. Työnantaja ilmoittaa työn vuoksi tarpeellisten rokotusten kustannukset lomakkeella SV 98 TTH korvausluokassa I ja riskiryhmien kausiinfluenssarokotusten kustannukset ilmoitetaan korvausluokassa II hakemuksen kohdassa Muut käyttökustannukset. Jos korvauksen piiriin kuuluvista rokotuksista on aiheutunut kustannuksia yrittäjälle, palveluntuottaja ilmoittaa rokotukset ja niistä aiheutuneet kustannukset yrittäjäkohtaisella lomakkeella SV 111 TTH tai SV 112 TTH kohdassa 6 Muu työterveyshuoltoon liittyvä toiminta. Työn vuoksi tarpeellisten rokotusten kustannukset korvataan muuna ehkäisevänä työterveyshuoltona ja riskiryhmään kuuluvan yrittäjän kausi-influenssarokotuksen kustannukset sairaanhoitona Ensiapuvalmiuskustannusten korvaamisesta Kela korvaa työnantajalle tai yrittäjälle aiheutuneita ensiapukoulutuksen, -välineiden ja tarvikkeiden kustannuksia vain, jos työterveyshuolto on järjestetty työterveyshuoltolaissa tarkoitetun hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti (ks. kohta 5. Työterveyshuollon sopimus ja toimintasuunnitelma ). Käytännössä tämä tarkoittaa, että työterveyshuollon ammattihenkilö on työpaikkakäynnin yhteydessä arvioinut työpaikan ensiapuvalmiustarpeen ja antanut siitä työpaikkakohtaisen suosituksen. Korvauksen piiriin eivät kuulu suuronnettomuusvaaraan varautumisesta aiheutuneet kustannukset eivätkä Ensiapu III -kurssin kustannukset. 9. Työnantajan hakemus Kelaan vasta tilikauden päätyttyä Työnantajan tulee hakea korvausta työterveyshuollon kustannuksista yhdellä hakemuksella koko tilikauden ajalta. Kela hylkää sellaiset työnantajien hakemukset, jotka saapuvat ennen työnantajan kirjanpidon mukaisen tilikauden päättymistä, sillä hakuaika on kuusi kuukautta työnantajan tilikauden päättymisestä. 10. TOL luokituksen käyttöönotto Työterveyshuollon korvaushakemuksissa otetaan käyttöön Tilastokeskuksen uusi toimialaluokitus (TOL luokitus) vuodesta 2010 alkaen seuraavasti: yrittäjien työterveyshuolto: jälkeen annetuissa palveluissa työnantajien työterveyshuolto: tai sen jälkeen alkavista työnantajien tilikausista. Jos tilikausi alkaa vuoden 2009 aikana ja ajoittuu suurimmaksi osaksi vuodelle 2010, otetaan käyttöön TOL luokitus. Jos tilikausi jakautuu tasan vuosille 2009/2010, käytetään TOL luokitusta. Tilastokeskuksen informaatio löytyy osoitteesta > Tilastot 8 (11)

9 11. Internetissä ( tietoa työterveyshuollon korvaamisesta Kelan internetsivuilta löytyy tietoa työnantajille, yrittäjille ja työterveyshuollon palveluntuottajille työterveyshuollon hyväksyttävistä kustannuksista, kustannusten korvaamisesta, korvausten määristä ja korvauksen hakemisesta, > Työnantajat > Työterveyshuolto; tämän sivuston kautta löytyvät myös työterveyshuollon toteuttamista ja kustannusten korvaamista koskevat keskeiset lait ja asetukset sekä Kelan aikaisemmin työnantajille ja palveluntuottajille lähettämiä kirjeitä (> Ilmoitustaulu > Ohjeita työterveyshuoltoa varten ja Ilmoitustaulu > Lait ja asetukset) Henkilöasiakkaat > Sairastaminen > Työterveyshuolto (= yrittäjän työterveyshuoltoa koskevat sivut) Yhteistyökumppanit > Lääkärit ja terveydenhuoltohenkilöstö > Työterveyshuolto Tietoa Kelasta > Julkaisut > Esitteet > Tunne perusturvasi -esitteet, Työterveyshuolto Työterveyshuollon hakemusten käsittelypaikat ja niiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta > Työnantajat > Työterveyshuolto, oikeanpuoleisen palstan otsikko Neuvontaa korvauksen hakijoille Henkilöasiakkaat > Sairastaminen >Työterveyshuolto, oikeanpuoleisen palstan otsikko Lisätietoa. 12. Työnantajan korvauksen sähköinen hakeminen mahdolliseksi Osana Kelan verkkopalveluiden kehittämisohjelmaa on käynnistynyt työnantajien työterveyshuollon korvausten sähköisen hakemisen suunnittelu. Suunnitelman mukaan ensimmäiset hakemukset voi tehdä sähköisesti tilikauden 2011 kustannuksista. Sähköisen hakemisen rinnalla säilyy edelleen nykymuotoinen korvauksen hakeminen paperilomaketta käyttäen. Korvaushakemuksen sisältö ja rakenne muuttuvat nykyisestä. Työterveyshuollon järjestelmäntoimittajia on informoitu tulevista muutoksista. Vuoden 2010 aikana Kela tiedottaa asiasta lisää mm. verkkosivuillaan ( > Työnantajat > Työterveyshuolto > Ilmoitustaulu) ja järjestää koulutusta työterveyshuollon palveluntuottajille. Ystävällisin terveisin Osastopäällikkö Elise Kivimäki Työterveyspäällikkö Arto Laine Liite 1: Ote sairausvakuutuslaissa tarkoitettujen työterveyshuollon korvausten laskennallisten enimmäismäärien määrittelemisestä annetusta valtioneuvoston asetuksesta 1338/2004 (muutos 99/2006) 9 (11)

10 JAKELU TIEDOKSI Työterveyshuollon korvausta hakevat työnantajat Työterveyshuollon palveluntuottajat Akava ry Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Kommunförbund Kirkon sopimusvaltuuskunta Kunnallinen työmarkkinalaitos Lääkärikeskusten yhdistys ry Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastot Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Maaseudun työnantajaliitto ProAgria Maaseutukeskusten Liitto ry Maatalousyrittäjien eläkelaitos Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö / TTL Pienteollisuuden Yleinen Ryhmä ry Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Suomen Ergonomiayhdistys ry Suomen Fysioterapeuttiliitto ry Suomen Fysioterapiayrittäjät, FYSI ry Suomen Kuntaliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Puheterapeuttiliitto ry Suomen Psykologiliitto ry Suomen Silmäoptikkojen Liitto ry Suomen Terveydenhoitajaliitto ry Suomen Työhygienian seura ry Suomen Työterveyshoitajaliitto ry Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry Suomen Varustamoyhdistys Suomen Varustamot ry Suomen Yrittäjät Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TEHY ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Työeläkevakuuttajat TELA ry Työfysioterapeutit ry Työterveyslaitos aluelaitoksineen Työterveysyhteisöjen Liitto Valtiokonttori Valtion työmarkkinalaitos Ålands Landskapsstyrelse Ålands Redarförening Osoitelähde: Työnantajien korvaushakemustiedot Terveydenhuollon palveluntuottajarekisterin työterveyshuollon palveluntuottaja -tiedot 10 (11)