TYÖNANTAJALLE JA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN TUOTTAJALLE

Transkriptio

1 Kansaneläkelaitos Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kirje pyydetään välittämään tiedoksi työnantajan työterveyshuoltoa toteuttavalle henkilöstölle sekä työpaikan henkilöstö- ja taloushallinnosta vastaaville yksiköille. Tämä kirje on myös luettavissa ja tulostettavissa Kelan Internet-sivuilta ( TYÖNANTAJALLE JA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN TUOTTAJALLE Tietoa työterveyshuollon kustannusten korvaamisesta Kirjeen sisältö 1 Sairausvakuutuslaki uudistui 2 Työterveyshuoltolain muutos huumausainetesteistä 3 Työterveyshuollon palvelujen tuottamisesta 4 Työterveyshuollon osallistuminen valtakunnallisiin terveysohjelmiin 5 Korvaushakemuksen täyttämisestä 6 Työntekijä- ja yrittäjäkohtaiset enimmäismäärät 7 Hakemuskäsittely keskitetään Kelassa 8 Lisää tietoa työterveyshuollon korvauksista 9 Kelan yhteystiedot Liite 1 Sairausvakuutuslaki uudistui Kela korvaa sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain nojalla työnantajille ja yrittäjille kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesta toiminnasta. Toiminnan periaatteet ja sisältö on määritelty työterveyshuoltolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä. Työnantajan, yrittäjän ja kunnan oikeudesta työterveyshuollon korvaukseen on säädetty sairausvakuutuslaissa. Sairausvakuutuslaki on uudistettu selkeyttämällä sen sisältöä ja rakennetta ja kokoamalla eri etuuksia koskevat säännökset omiin lukuihinsa. Uusi laki (1224/2004) tuli voimaan Työterveyshuollon kustannusten korvaamista koskevat säännökset ovat pääosin ennallaan. Työnantajalle korvataan työterveyshuoltolaissa tarkoitetun hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet kustannukset edellyttäen, että toiminta on toteutettu työterveyshuollon tarpeellisia voimavaroja käyttäen. Tämän kirjeen liitteessä on esitetty pääkohdat työterveyshuoltoetuutta koskevista sairausvakuutuslain säännöksistä. Postiosoite Käyntiosoite 1 (7) PL 78 Höyläämötie 1 a B Helsinki Helsinki Puhelin Faksi

2 Sairausvakuutuslain 13 luvun 11 :n nojalla on lisäksi annettu valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslaissa tarkoitettujen työterveyshuollon korvausten laskennallisten enimmäismäärien määrittelemisestä (1338/2004). Asetukseen sisältyy myös säännös työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen liitteistä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja lausuntomenettely Valtioneuvoston asetuksen 4 :n mukaan työnantajan korvaushakemuksen liitteenä on esitettävä työterveyshuoltolain 11 :n tarkoittama työterveyshuollon toimintasuunnitelma työterveyshuollon järjestämisestä hakemusta koskevalta kaudelta. Säännöstä sovelletaan työnantajan tilikauteen, joka on alkanut tai sen jälkeen sekä tilikauteen, josta enin osa kohdentuu vuodelle Tilikautta 2004 koskevaan hakemukseen liitetään toimintasuunnitelma, joka on tehty hakemusta seuraavalle tilikaudelle. Sen sijaan tilikautta 2005 koskevaan hakemukseen ei tarvitse siirtymävaiheessa liittää kyseistä tilikautta koskevaa toimintasuunnitelmaa, koska se on jo toimitettu edellisen hakemuksen yhteydessä. Suunnitelma toimitetaan kuitenkin siinä tapauksessa, että siihen on tarkistamisen yhteydessä tehty muutoksia. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman tulee työterveyshuoltolain 11 :n mukaan sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Toimintasuunnitelma on vapaamuotoinen. Korvattavuuden selvittämiseksi siihen tulisi olla kirjattuna työpaikan työterveyshuollon yleiset järjestelyt (esim. palvelujen tuottaminen) sekä työpaikan tarpeet (esim. kuormitustekijät, altisteet, tapaturmavaara) varsinainen toiminta (esim. työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, neuvonta ja ohjaus, mahdollinen sairaanhoito) tavoitteiden saavuttamiseksi seurannan ja arvioinnin järjestäminen. Kela selvittää kustannusten korvattavuutta toimintasuunnitelman ja korvaushakemuksessa esitettyjen kustannus- ja toimintatietojen avulla ottaen huomioon hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteet. Työnantajan tulee lisäksi liittää hakemukseensa työsuojelutoimikunnan tai vastaavan taikka työsuojeluvaltuutetun lausunto työterveyshuollon kustannusten korvaushakemuksesta tai selvitys siitä, että tämän lausunnon antamiseen on ollut mahdollisuus. 2 Työterveyshuoltolain muutos huumausainetesteistä Työterveyshuoltolakiin (L 1383/2001) on lisätty huumausainetestejä koskevia säännöksiä (L 760/2004), jotka ovat tulleet voimaan Lain 9 :ään lisätyn 2 momentin mukaan huumausainetestit ja niiden perusteella laaditut selvitykset eivät kuulu työterveyshuollon tai muun terveydenhuollon korvauksen piiriin. 2 (7)

3 3 Työterveyshuollon palvelujen tuottamisesta Työnantaja voi työterveyshuoltolain 7 :n mukaan järjestää työterveyshuollon palvelut usealla vaihtoehtoisella tavalla, kuten hankkimalla ne kansanterveyslaissa (L 66/1972) tarkoitetulta terveyskeskukselta tai muulta työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä. Työnantaja voi myös järjestää tarvitsemansa palvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa. Yksityistä terveydenhuoltoa koskevassa laissa (L 152/1990) säädetään mm. luvasta toimia työterveyshuollon palvelujen tuottajana. Kunnan kansanterveystyöhön kuuluvasta tehtävästä tuottaa työterveyshuollon palveluja ja kyseiseen tehtävään liittyvistä toteuttamisvaihtoehdoista on täsmentäviä ohjeita sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa työterveyshuoltolain soveltamista koskevassa oppaassa (Työterveyshuoltolaki Opas työterveyshuoltolain soveltajille, STM, Oppaita 2004:12). 4 Työterveyshuollon osallistuminen valtakunnallisiin terveysohjelmiin 4.1 Mini-intervention korvaaminen työterveyshuoltona Työterveyshuollossa on pyritty tehostamaan alkoholin riskikulutuksen ehkäisemistä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Toiminnan toteuttamista varten työterveyshuolto käyttää mm. miniintervention muodostamaa toimenpidekokonaisuutta, jolla tarkoitetaan alkoholin käytön puheeksi ottoa, riskikulutukseen kohdistettua neuvontaa ja kulutuksen seurantaa. Alkoholin terveyshaittoja koskevaa neuvontaa ja ohjausta voidaan antaa lääkärin ja/tai terveydenhoitajan vastaanotolla tai terveystarkastuksen yhteydessä. Mini-interventioon voi kuulua myös lääkärin tarpeellisiksi katsomia laboratoriotutkimuksia. Terveystarkastuksen yhteydessä tehdyn mini-intervention kustannukset kuuluvat ehkäisevään työterveyshuoltoon ja ne ovat korvaukseen oikeuttavia. Korvaushakemuslomakkeella (SV 98 TTH) ne ilmoitetaan korvausluokassa I voimavaroittain. Jos mini-interventio tehdään muutoin kuin terveystarkastuksen yhteydessä, toimintatietoja lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanottokäynneistä ei merkitä lomakkeelle, mutta laboratoriotutkimusten kustannukset ja määrät ilmoitetaan asianomaisissa kohdissa lomakkeella. Sairaanhoidon yhteydessä tehdyn mini-intervention ja tarpeellisten tutkimusten kustannukset ja toimintatiedot eritellään hakemuslomakkeella voimavaroittain korvausluokassa II. Tietoa mini-intervention sisällöstä saa mm. Internetistä osoitteesta > Työterveyshuolto > Työkalut. 4.2 Diabeteksen ehkäisy työterveyshuollossa Diabeteksen lisääntymisen ehkäisemiseksi toteutetaan kansanterveystyöhön kuuluvaa valtakunnallista ehkäisyohjelmaa Dehko , johon osallistuminen on työterveyshuollolle vapaaehtoista. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut työterveyshuoltoyksiköille suosituskirjeen ( ) tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä työterveyshuollossa. Työterveyshuollon tulisi ehkäisyä to- 3 (7)

4 teuttaessaan perustaa toimintansa tietoon siitä, miten työ liittyy ohjelmaan osallistuvan työntekijän terveydentilaan ja työ- ja toimintakykyyn sekä tutkimustoimenpiteiden tarpeeseen. Työterveyshuollon tulisi sisällyttää ehkäisyohjelman toimenpiteet, esim. riskitestin tekemisen, normaaliin toimintaansa. Jos työnantaja työterveyshuollon palvelujen tuottajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti maksaa edellä mainitun riskitestin perusteella tehdyn sokerirasituskokeen kustannukset, ne ovat korvaukseen oikeuttavia. Jos toimenpide liittyy terveystarkastukseen, kustannukset ja toimintatiedot ilmoitetaan korvausluokassa I; sairausvastaanoton yhteydessä aiheutuneet kustannukset ja toimintatiedot ilmoitetaan korvausluokassa II. 4.3 Viljelijöiden työterveyshuollon tilakäyntirekisteri Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) ylläpitää maatalousyrittäjien valtakunnallista työterveyshuollon tilakäyntirekisteriä. Rekisteriä koskevat säännökset sisältyvät maatalousyrittäjien eläkelakiin (L 467/1969, muutos L 1028/2004). Melalla on oikeus saada työterveyshuollon palvelujen tuottajilta maatalousyrittäjän työterveyshuoltoon liittyviä tietoja laissa tarkemmin määritellyin ehdoin. Edellä mainitun lain perusteella terveyskeskuksen työterveyshuolto kirjaa maatalousyrittäjän suostumukseen perustuen tilakäyntiä koskevan tiedon Melan tilakäyntirekisteriin; kyseisestä toiminnasta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset ovat korvaukseen oikeuttavia. Kustannukset ilmoitetaan maatalousyrittäjän työolosuhdeselvitystä koskevalla selvityslomakkeella (SV 113 TTH) tilakäynnin kustannuksiin sisältyvinä. 5 Korvaushakemuksen täyttämisestä Työterveyshuollon palvelujen tuottajan tulisi laskutuksessaan eritellä aikaperusteiset ja suorite- tai toimenpidekohtaiset tiedot asiakkaalle (työnantajalle) siten, että korvausta hakeva työnantaja voi ilmoittaa kustannus- ja toimintatiedot voimavarakohtaisesti Kelan korvaushakemuksen jaottelun ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Työnantaja hakee korvausta Kelalta kirjanpitonsa mukaisen tilikauden ajalta. Hakemuksessa ilmoitettujen kustannusten tulee perustua työnantajan tilikauden mukaiseen kirjanpitoon. Kirjanpito tulisi järjestää niin, että siitä on mahdollista selvittää työpaikkaterveydenhuollon kustannukset ja tulot korvausluokittain. Jos korvaushakemus on palvelujen tuottajan (käsin tai koneellisesti) laatima, on työnantajan varmistettava tietojen oikeellisuus ennen hakemuksen lähettämistä Kelaan. Jos palvelujen tuottajan täyttämän lomakkeen tiedot ovat virheelliset, on hakemus tehtävä Kelan lomakkeelle; käsin tai muutoin korjattua lomaketta ei pidä lähettää. 4 (7)

5 6 Työntekijä- ja yrittäjäkohtaiset enimmäismäärät Työntekijäkohtaiseksi laskennalliseksi kustannusten enimmäismääräksi on vuodeksi 2004 korvausluokassa I vahvistettu 128,10 euroa, josta korvaus on 64,05 euroa. Korvausluokassa II on laskennalliseksi kustannusten enimmäismääräksi vahvistettu 192,20 euroa, josta korvaus on 96,10 euroa. Jos työnantajan palveluksessa on alle 10 työntekijää, laskennalliseksi kustannusten enimmäismääräksi vuodeksi 2004 korvausluokassa I on vahvistettu työnantajaa kohti 1 281,00 euroa, josta korvaus on 640,50 euroa. Vastaavasti laskennalliseksi kustannusten enimmäismääräksi korvausluokassa II on työnantajaa kohti vahvistettu 1 922,00 euroa, josta korvaus on 961,00 euroa. Yrittäjäkohtaiseksi laskennalliseksi kustannusten enimmäismääräksi on vuodeksi 2005 vahvistettu 333,63 euroa, josta korvaus on 166,82 euroa. Jos työterveyshuoltoon on sisältynyt työpaikalla tehdyn työolosuhdeselvityksen tai työpaikkaselvityksen kustannuksia, laskennallinen kustannusten enimmäismäärä on 667,26 euroa, josta korvaus on 333,63 euroa. 7 Hakemuskäsittely keskitetään Kelassa Työnantajien työterveyshuollon korvaushakemukset käsitellään Kelan terveysja toimeentuloturvaosastossa ja Kelan toimistoissa. Muualla kuin keskushallinnossa käsiteltävät hakemukset keskitetään keväällä 2005 Oulun, Ilmajoen, Lappeenrannan, Turun, Tampereen ja Heinolan toimistoihin (suomenkieliset hakemukset) ja Kokkolan toimistoon (ruotsinkieliset hakemukset). Yrittäjien työterveyshuollon hakemuksia ja terveyskeskustilityksiä käsitellään näiden toimistojen lisäksi Kajaanin toimistossa. Käsittelyn keskittämisestä huolimatta kaikki Kelan toimistot ottavat vastaan hakemuksia ja toimittavat ne varsinaiseen käsittelypaikkaan. 8 Lisää tietoa työterveyshuollon korvauksista Kelan Tunne perusturvasi -esitesarjassa julkaistaan esitettä Työterveyshuolto Tietoa työnantajille ja yrittäjille työterveyshuollon korvauksista. Esite päivitetään vuosittain, ja sitä on saatavissa maksutta Kelan toimistoista. Se on luettavissa ja tulostettavissa myös Kelan Internet-sivuilta > Julkaisut. Kelan Internet-sivuilla ( on ajantasaista perustietoa työnantajien ja yrittäjien työterveyshuoltoetuudesta ja korvauksen hausta. Samasta sivustosta löytyy myös Kelan aikaisemmin julkaisemia ohjekirjeitä ja työterveyshuollon korvaushakemuslomakkeet. Kirjeitä on tarvittaessa edelleen saatavissa myös Kelan terveys- ja toimeentuloturvaosaston työterveyshuoltoryhmästä. 5 (7)

6 9 Kelan yhteystiedot Hakemusten käsittelyä koskevat tiedustelut: Kelan paikalliset toimistot ks. paikallisesta puhelinluettelosta tai Internet-osoitteesta Terveys- ja toimeentuloturvaosaston tarkastus- ja ratkaisuryhmä puh / tarkastus- ja ratkaisuryhmä osoite: PL 78, HELSINKI Korvausperiaatteita koskevat tiedustelut: Terveys- ja toimeentuloturvaosaston työterveyshuoltoryhmä puh / työterveyshuoltoryhmä osoite: PL 78, HELSINKI Terveys- ja toimeentuloturvaosaston osastopäällikkö Elise Kivimäki Työterveyspäällikkö Arto Laine JAKELU Työterveyshuollon korvausta hakeneet työnantajat Työterveyshuollon palvelujen tuottajat TIEDOKSI Akava ry Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Kommunförbund Kirkon sopimusvaltuuskunta Kunnallinen työmarkkinalaitos Läntisen Maanpuolustusalueen esikunta / terveydenhuoltoala Lääkärikeskusten yhdistys ry Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastot Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Maaseudun työnantajaliitto ProAgria Maaseutukeskusten Liitto ry Maatalousyrittäjien eläkelaitos Pienteollisuuden Yleinen Ryhmä ry Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry Sosiaali- ja terveysministeriö Stakes Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Suomen Ergonomiayhdistys ry Suomen Fysioterapeuttiliitto ry Suomen Fysioterapiayrittäjät, FYSI ry Suomen Kuntaliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Puheterapeuttiliitto ry Suomen Psykologiliitto ry Suomen Silmäoptikkojen Liitto Suomen Terveydenhoitajaliitto ry Suomen Työhygienian seura ry Suomen Työterveyshoitajaliitto ry Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry Suomen Varustamoyhdistys Suomen Yrittäjät Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto Tarkastuslautakunta TEHY ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Työfysioterapeutit ry Työministeriö Työterveyslaitos aluelaitoksineen Työterveysyhteisöjen Liitto Valtiokonttori Valtion työmarkkinalaitos Ålands Landskapsstyrelse Ålands Redarförening r.f. 6 (7)

7 Liite Työterveyshuoltoetuutta koskevat sairausvakuutuslain (L 1224/2004) säännökset Työnantajan ja yrittäjän työterveyshuoltoa koskevia säännöksiä sisältyy sairausvakuutuslain lukuihin 1, 13, 15, 17 ja 21 seuraavasti: 1 luku Lain tarkoitus ja soveltamisala 1 :n 2 momentti (Lain tarkoitus) 3 :n 2 momentti (Lain toimeenpano) 13 luku Työterveyshuoltoa koskevat korvaukset 1 8 : työnantajan ja yrittäjän oikeus korvaukseen, korvattava toiminta ja korvattavuuden yleinen periaate, korvauksen määrä, laskennallisen enimmäismäärän vahvistaminen, hyväksyttävät kustannukset ja kunnan oikeus korvaukseen. 9 : Kansaneläkelaitoksen oikeus saada työnantajalta, yrittäjältä tai muulta omaa työtään tekevältä sekä kunnalta taikka muulta hakijalta tietoja työterveyshuollon kustannuksista ja toiminnasta työterveyshuollon toteutumisen seuraamista varten; Kansaneläkelaitoksen oikeus tarkastaa työnantajan tai muun hakijan järjestämään työterveyshuoltoon liittyvä kirjanpito 15 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset 5 : korvauksen hakeminen 7 : määräajan noudattamatta jättäminen 8 : korvauksien ja etuuksien maksaminen : takaisinperintä, takaisinperintäsaatavan vanhentuminen, ilmoitukset olosuhteiden muutoksista. 17 luku Muutoksenhaku Luvun säännöksiä sovelletaan myös työterveyshuoltoetuuteen. 21 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Uusi laki tulee voimaan Luvun 1 :n 7 momentti sisältää väliaikaisen säännöksen, jonka mukaan työnantajalle korvataan 60 % työterveyshuollon vuosittaisen toimintasuunnitelman laatimisesta aiheutuneista työterveyshuollon voimavarojen käytöstä aiheutuneista kustannuksista. Säännös on voimassa asti. Sairausvakuutuslaki (L 1224/2004) ja valtioneuvoston asetus (1338/2004) ovat luettavissa ja tulostettavissa Kelan Internet-sivuilta 7 (7)