Selvitysmiehen ehdotus Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestäjämalliksi Kuusankoski talo 18.2.2015 Pentti Rauhala www.kymenlaaksonkesayliopisto.fi www.kymenlaakso.fi
Selvityksen lähtökohdat Eduskunnan käsittelyssä olevat lakiesitykset, jotka koskevat lukio, ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestämislupien uudistamista 1.1.2017 alkaen sekä lukioiden ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistamista 1.1.2017 alkaen Lakiesitykset perustuvat hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanopäätökseen 25.3.2014 sekä valtiontalouden kehyspäätöksessä päätettyyn 260 miljoonan euron säästötavoitteeseen Opetus ja kulttuuriministeriö on vuodesta 2006 lähtien pyrkinyt ns. ammattiopistostrategialla edistämään alueellisten ja nykyistä vahvempien koulutusorganisaatioiden syntymistä Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus muuttuu 1.1.2017 siten, että rahoituksesta 50 % määräytyy tutkintojen, niiden osasuoritusten ja vaikuttavuuden perusteella. Aikuiskoulutuksessa tämä osuus on 65 % rahoituksesta. Kymenlaakson Liitto päätti kesällä 2014 teettää ulkopuolisella asiantuntijalla selvityksen siitä, miten Kymenlaakson maakunnassa ammatillisen koulutuksen järjestäjärakennetta tulisi kehittää vastaamaan uutta tilannetta 1.1.2017 alkaen.
Ammatillisen koulutuksen asema palvelukentällä (äänestys 1) Onko ensisijaisesti kunnallinen sivistyspalvelu? = koulu Tutkintojärjestelmien yhdenmukaistuminen nuorten ja aikuiskoulutuksessa, työelämälähtöisyyden korostuminen oppimisympäristöissä, rahoituksen muuttuminen suorituksiin ja vaikuttavuuteen perustuvaksi Yhteistyö Tarve kytkeä kiinteämmin peruskouluun ja lukioon, nuorisotakuu, oppivelvollisuuden pidentämissuunnitelmat, kuntarahoitus 70 %, kuntauudistus Onko ensisijaisesti markkinatoimija työelämän palvelijana? Luontevin organisaatiomalli osakeyhtiö, kuten ammattikorkeakoulut
Esityksen jäsennys 1. Perustietoa maakunnan ammatillisesta koulutuksesta 2. Koulutustarjonnan muutosesitykset perusteluineen 3. Taloudellisten edellytysten tarkastelu 4. Järjestämisverkon kokoamisvaihtoehdot 5. Selvitysmiehen ehdotus Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestäjämalliksi
Opiskelijatyövuodet jaoiteltuna nuorten ja aikuiskoulutukseen Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa Sisältää kaiken koulutuksen 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 Nuoret Aikuiset Yhteensä 1000 500 0 Ekami Harju Kvlakk KSAO Nuoret 2281 144 30 2109 Aikuiset 1586 113 1004 1597 Yhteensä 3867 257 1034 3706
22 Päijät Häme 44 19 Pohjois Kymenlaakso 2202 omalta alueelta Etelä Karjala Itä Uusimaa 10 46 17 44 125 46 Pk seutu Etelä Kymenlaakso 2242 omalta alueelta 59
18 Kuvio 5. Viisi vuotta aikaisemmin valmistuneiden ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste % 2009, 2010 ja 2011 Kymenlaaksossa koulutusaloittain Lähde: Vipunen/Tilastokeskus 16 14 12 10 8 15 16 17 17 16 2009 2010 2011 6 4 7 11 12 8 9 11 11 10 13 13 13 12 12 10 2 5 5 2 3 3 0 Kulttuuri Yht, kaupall Luonnont Tekn ja liikenne Luonnonvara Sote Marata Yhteensä
Viisi vuotta aiemmin valmistuneiden (2004 2006) sijoittuminen vuosina 2009 2011 Ekamin ja KSAO:n käsi ja taideteollisuuden sekä kone ja metallialan koulutuksessa (sisältää kaikki tutkinnot suoritustavasta riippumatta) Käsi ja Päätoimisia Työllisiä Päätoimisia Työttömiä Muu Ulkomailla Yhteensä taideteollisu us työllisiä opiskelevia opiskelijoita Ekami 15 44,1 8 23,5 % 1 3,0 % 5 14,7 % 5 14,7% 34 % KSAO 35 44,3 15 19,0 % 15 19,0 % 8 10,1 % 5 6,3 % 1 1,3 % 79 % Yhteensä 50 44,2 23 20,4 % 16 14,2 % 13 11,5 % 108,8 % 1 0,9 % 113 % Kone ja metalli Ekami 97 77,6 % 6 4,8 % 12 9,6 % 9 7,2 % 1 0.8 % 125 KSAO 74 62,7 % 7 5,9 % 4 3,4 % 2823,7 % 5 4,3 % 118 Yhteensä 171 70,3 % 13 5,3 % 16 6,6 % 3715,2 % 6 2,6 % 243
Luonnonvara alan koulutuskustannusten vertailu v. 2013 Oppilaitos KSAO Anjala (90 opisk.) Harju (230 opiskelijaa) Hevosopisto Ypäjä (285 opiskelijaa Koko maan luonnonvara ala Opetus /opiskelija Kiinteistöt /opiskelija Majoitus ja opiskelijaruokailu /opiskelija Yhteiset toiminnat ja ylläpitohallinto /opisk. Kustannukset yhteensä /opiskelija 9 586 9 126 1 447 2 811 22 969 6 209 4 105 1 774 3 216 15 304 9 903 3 949 2 761 3 011 19 624 8 736 2 786 1 860 2 848 15 772
Koulutustarjonnan muutosehdotukset (äänestys 3) Opetus ja kulttuuriministeriö 9.2.2015: järjestämisluvan hakijan tulee esittää suunnitelmansa perusteluineen, miten se aikoo profiloitua tutkinto ja tarvittaessa osaamisaluekohtaisesti haettujen koulutusalojen ja järjestämispaikkakuntien puitteissa Haminan käsi ja taideteollisuusalan (vaatetusala) lakkautetaan veneenrakentajaa lukuunottamatta. Perusteena työllistyminen, joka Kouvolassa selvästi parempaa. Haminaan tilalle lähihoitajakoulutusta. Kone ja metallitekniikan nuorten koulutus KSAO:sta Etelä Kymenlaakson ammattiopistoon. Perusteena parempi työllistyminen Etelä Kymenlaaksossa ja työpaikkojen suurempi määrä Etelä Kymenlaaksossa. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen toiminta vahvemmin hitsausalan yrityspalvelua. Maatalousyrittäjäkoulutuksen siirto Anjalasta Harjuun. Perusteena pieni ryhmä kallein kiinteistökustannuksin Anjalassa. Uusiutuvan energian koulutusmahdollisuudet (BioSampo)Anjalassa tulisi kuitenkin turvata. Aikuiskoulutuksen työnjako Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuksen ja KSAO:n kesken: lähihoitaja KSAO:oon, muut päällekkäiset sovittava.
Miten vuoden 2013 ammatillisen koulutuksen rahoitus olisi jakautunut uusin perustein OKM:n mallilaskelman mukaan? Kouvolan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa tarkasteltu rahoitus on n. 20 % kokonaisrahoituksesta Oppilaitos Uusi rahoitus Nykyrahoitus Muutos euroa Muutos % Ekami 26 477 026 27 094 176 617 150 2 Harju 3 627 246 3 957 677 330 431 8 Kvlakk 586 459 747 414 160 955 22 KSAO 27 016 211 26 664 759 +351 452 +1 YHTEENSÄ 57 706 942 58 464 026 757 084 1
Etelä Kymenlaakson ammattiopiston ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset/opiskelija 2013 Harjun oppimiskeskuksen ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset/opiskelija 2013 801 1145 426 594 47 1472 6097 opetus kiinteistöt poistot majoitus opiskelijaruokailu yhteiset toiminnot järjestäjän hallinto 2348 868 1272 502 1045 4105 6209 opetus kiinteistöt poistot majoitus opiskelijaruokailu yhteiset toiminnot järjestäjän hallinto Kouvolan seudun ammattiopiston ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset/opiskelija 2013 258 21 481 1659 34 2728 5921 opetus kiinteistöt poistot majoitus opiskelijaruokailu yhteiset toiminnot järjestäjän hallinto
Etelä Kymenlaakson ammattiopiston tulorahoitusjakautuma % keskimäärin 2011 2014 Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen tulorahoitusjakautuma % keskim. 2011 2014 2,2 10,4 11,6 75,8 OKM TEM Hankerah Työnant, opisk, muut 29,6 1,9 22 46,5 OKM TEM Hankerah Työnant, opisk, muut Harjun oppimiskeskuksen tulorahoitusjakautuma % keskimäärin 2011 2014 0,3 13,3 86,3 OKM TEM Hankerah Työnant, opisk, muut Kouvolan seudun ammattiopiston tulorahoitusjakautuma % keskimäärin 2011 2014 15,53,6 89,9 OKM TEM Hankerah
Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten nettotulos % liikevaihdosta 2011 2018 10 8 6 4 2 0 Ekami Harju Kvlakk KSAO 2 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Ekami 1,6 1,6 2,5 1,5 2 2 2 2 Harju 3,5 8,5 2,4 0,7 Kvlakk 0,8 0,7 2,4 2,3 4,2 4,8 4,4 KSAO 0,4 0,6 0,7 0,4
Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten ammatillisen peruskoulutuksen tulosindeksi 2011 2014 1000 980 960 940 920 900 880 860 Ekami Harju KSAO 840 820 800 2011 2012 2013 2014 Ekami 978,3336 916,8191 947,7068 939,7057 Harju 948,9418 946,3529 928,661 874,0298 KSAO 988,9479 973,6741 979,5392 951,5793
Arvio rahoitusleikkausten toteuttamismahdollisuuksista Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa 2015 2018 (äänestys 2 ) Opetus ja kulttuuriministeriö 9.2.2015: hakijan tulee esittää konkreettiset toimenpiteet, joilla se sopeuttaa toimintansa nykyistä pienempään resurssitasoon vuodesta 2017 lukien Toimenpide Säästövaikutus miljoonaa euroa Kiinteistöjen käyttöasteiden nostaminen 3 Kolmannen [ vuoden koulutus 5 oppisopimuskoulutuksena 50 %:sti, hyväksilukujen ja näyttötutkintomallin tehostaminen sekä digitalisaation hyödyntäminen Hallinto ja tukipalvelujen yhdistäminen ja 1 digitalisaation hyödyntäminen Muut toimenpiteet, mm. koulutuksen 2 keskittäminen YHTEENSÄ 11
Järjestämisverkon kokoamisvaihtoehdot 1) Neljä oppilaitosta maakunnallisen osakeyhtiön ylläpitämiksi oppilaitosten säilyessä erillisinä tulosyksikköinä, mutta työnjaoltaan tarkistettuina. 2) Muodostetaan kaksi järjestäjätahoa joko alueelliselta pohjalta (Etelä Kymenlaakso ja Kouvola) tai muodostetaan erillinen koko maakunnan kattava aikuiskoulutuksen järjestäjä (oy) ja erillinen nuorten koulutuksen järjestäjä sekin oy (= aikuiskoulutukseen erikoistunut järjestäjä OKM:n mallissa) 3) Muodostetaan kolme järjestäjätahoa siten, että se sisältää kohdan 2 sekä Harjun oppimiskeskuksen ja toisen valtakunnallisen hevostalouskouluttajan yhteisen osakeyhtiön (= erikoistunut koulutuksen järjestäjä OKM:n mallissa) 4) Nykyinen järjestäjäverkko ja tiivistyvät yhteistyörakenteet
Yhden maakunnallisen järjestäjän swot analyysi Keskeiset vahvuudet Helpottaa sopeutumista pienenevään valtionrahoitukseen, parantaa koulutuksen riskinkantokykyä ja ulkoistaa rahoitusriskit kuntaomistajalta (Kouvola) Maksimoi Kymenlaakson oman ammatillista koulutusta koskevan päätäntävallan ja mahdollisuudet saada kaikki halutut järjestämisluvat Mahdollistaa myös vapaan sivistystyön oppilaitosten ja lukioiden liittämisen samaan järjestäjäorganisaatioon Mahdollisuudet Valtakunnallinen kilpailukyky rahoituksesta paranee Säästöjen toteuttaminen kiinteistökustannuksissa ja yhteisissä palveluissa Kootumpi ja viestinnällisesti selkeämpi palvelukokonaisuus yrityksille ja opiskelijoille Keskeiset heikkoudet Seutukuntien erilainen suuntautuminen voi olla vahvempi kuin näkemys yhteisistä eduista Ei varauksetonta kannatusta maakunnassa ainakaan heti toteutettavana mallina Uhat Nykyisten järjestäjien päätäntävalta koettaisiin riittämättömäksi Seutukuntien kilpailu syö edut Yhteys lukiokoulutukseen heikkenee
Kahden alueellisen järjestäjän swot analyysi Keskeiset vahvuudet Olisi helpoimmin toteutettavissa oleva malli Säilyttäisi peruskunnan päätäntävallan vahvana Toteuttaisi osittain koko maakunnan kattavan järjestäjämallin taloudellista kantokykyä ja riskinkantokykyä koskevat tavoitteet Mahdollisuudet Niveltyisi kuntarakenneuudistukseen, jos Kotkan seutu yhdistyy yhdeksi kunnaksi Keskeiset heikkoudet Pienen maakunnan voimavarat hajotetaan kahteen kilpailevaan koulutuskeskittymään Turvaisi yhtä maakunnallista järjestäjää huonommin henkilöstön työllisyyden rahoitusleikkauksissa Uhat Maakunnan koulutuksen taantuminen Helsingin metropolialueen vetovoiman kasvaessa Voisi tukea kummankin kaupunkiseudun vahvempaa suuntautumista kohti Helsingin metropolialuetta
Erillisten nuorten ja aikuiskoulutusjärjestäjien swot analyysi Keskeiset vahvuudet Nykyistä vahvempi aikuiskoulutusjärjestäjä Ei tarvita erillisiä yhtiöitä markkinaperusteiseen koulutukseen (kilpailuneutraliteetti) Nuorten ja aikuiskoulutuksen erilaiset tarpeet ja toimintamallit voidaan ottaa paremmin huomioon Mahdollisuudet Yritysten täsmäkoulutustarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon Maakunnan ulkopuolisten aikuiskoulutusmarkkinoiden hyödyntäminen Keskeiset heikkoudet Nykyinen koulutuksen yhteishaku edellyttää, että nuorten koulutuksen järjestäjä pystyy ohjaamaan aikuishakijat näyttötutkintokoulutukseen Ei tue nuorten koulutuksen kehittymistä joustavammaksi ja osaamisperusteisemmaksi Johtaa resurssien päällekkäiseen käyttöön Uhat Laitostaa nuorten koulutusta eikä tue siirtymistä ympärivuotiseen koulutustarjontaan koko organisaatiossa Vahvistaa aikuiskoulutuksen entistä vahvempaa eriytymistä nuorten koulutuksesta
Kolmen koulutuksen järjestäjän swot analyysi (Harjulla ja Ypäjällä yhteinen oy) Keskeiset vahvuudet Maksimoi mahdollisuudet ohjata toimintaa hevostalouden intressien mukaan Vahvistaa Harjun valtakunnallista asemaa Yhteisten työssäoppimispaikkojen käyttö tehostuu ja alentaa ohjauskustannuksia Mahdollisuudet Ypäjän Harjun osakeyhtiö voisi ottaa hallitsevan osuuden maan hevostalouskoulutuksesta Keskeiset heikkoudet Harjun huomattavan kiinteistöomaisuuden hallinta siirtyy osin maakunnan ulkopuolelle Ypäjän korkeammat kustannukset rasittavat Harjun taloutta Yhteistyö matkailun kehittämisessä Kymenlaakson oppilaitosten kanssa heikkenee Uhat Maakunnallinen vaikutusvalta päätöksenteossa ei ole riittävä Sisäoppilaitosluonne tarjoaa etäisyydestä huolimatta mahdollisuuden yhteisen opetustarjonnan hyödyntämiseen
Nykyisen neljän järjestäjän mallin swot analyysi Keskeiset vahvuudet Vältytään tiheään toistuneilta ja henkisiä voimavaroja vaatineilta organisaatiouudistuksilta ja oppilaitokset voivat keskittyä perustehtäväänsä Oppilaitokset voivat vahvistaa omaa erityisluonnettaan Keskeiset heikkoudet Ei täytä valtiovallan järjestämisverkon kehittämistavoitteita Aikuiskoulutuksen päällekkäisyys Kouvolassa säilyy Kilpailevat investoinnit ja uudet toiminta avaukset eivät kohdenna voimavaroja optimaalisesti Kilpailukyky suhteessa maakunnan ulkopuolisiin oppilaitoksiin heikkenee Mahdollisuudet Tiivistyvät yhteistyörakenteet tuovat osaksi samoja hyötyjä kuin yhteinen järjestäjäorganisaatio Kilpailu vahvistaa terveellä tavalla kaikkia oppilaitoksia Vaarantaa henkilöstön työllisyyden säästötoimien toteutuessa Uhat Rahoitusleikkaukset johtavat toimintojen supistumiseen koko maakunnan kannalta epätarkoituksenmukaisesti Hyvät käytänteet eivät välity riittävästi kaikkialla
Selvitysmiehen ehdotus Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestämismalliksi Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestäjät Kouvolan kaupunki, Iitin kunta?, Kotkan Haminan koulutuskuntayhtymä, Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö ja Harjun Oppimiskeskus Oy perustavat osakeyhtiön, joka keveällä keskushallinnolla vastaa operatiivisesti itsenäisten oppilaitosten strategisesta ja taloudellisesta ohjauksesta. Uudet järjestämisluvat haetaan uuden osakeyhtiön nimiin (jos ehditään), ja siinä yhteydessä otetaan huomioon tarpeellisiksi katsotut toimintojen keskittämiset.
Yhden maakunnallisen järjestäjän keskeiset perustelut (äänestys 4 ja 6) Opetus ja kulttuuriministerö 9.2.2015: järjestäjäverkon kokoamista tuetaan harkinnanvaraisella määräaikaisella rahoituksella Valtiontalouden kehyspäätökseen perustuvat rahoitusleikkaukset, n. 10 11 miljoonaa, joista kuntarahoituksen osuus 70 %. Rahoitusriskien parempi hallinta maakunnassa vuodesta 2017 alkaen toteutuvan puoliksi suorituksiin ja vaikuttavuuteen perustuvan rahoituksen toteutuessa Kaupunki (Kouvola) siirtää osakeyhtiömallissa rahoitusriskin yhtiölle. Vuokratuloriski voi kasvaa, tosin omistajaohjaus ja mahdolliset osakassopimuksen määräykset rajaavat sitä. Noin 100 110 henkilötyövuoden hallittu vähentäminen siten, että työllisyys turvataan mahdollisimman hyvin koko organisaation yhteisellä henkilöstöpolitiikalla Toimintojen supistukset ja uudet avaukset voidaan toteuttaa maakunnan kokonaisedun mukaisesti Kustannustehokkuuden parantaminen yhteisellä strategisella ohjauksella Yhteisten palvelujen keskittämismahdollisuus Maakunnan oman päätäntävallan vahvistaminen suhteessa ministeriöön Maakunnallisen aluekehityksen tehokkaampi tukeminen Mahdollistaa haluttaessa myös vapaan sivistystyön oppilaitosten ja lukioiden liittämisen saman järjestäjän alaisuuteen
Mahdollisia ongelmia (äänestys 5) Ei ole vakuuttavaa näyttöä suuremman organisaation paremmista tuloksista Yhteys kunnalliseen koulutukseen heikkenee (vrt. sote) Seutukuntien erilainen suuntautuminen voi olla vahvempaa kuin näkemys yhteisistä eduista Ei saa varauksetonta kannatusta maakunnassa ainakaan heti toteutettavana mallina Dynaaminen nykyisten johtajien johdolla toteutuva vahva kehitys kärsii uuden organisaation rakentamisen kustannuksella
Selvitysmiehen ehdotus Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen osakeyhtiön perustamisesta Muodostetaan osakeyhtiö, jonka osakkaina Kouvolan kaupunki, Iitin kunta?, Kotkan Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Harjun Oppimiskeskus Oy ja Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö ja jolle anotaan tai siirretään myöhemmin nykyisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien järjestämisluvat Kiinteistöomaisuus jää nykyisille omistajille, joilta se vuokrataan Oppilaitosten käytössä oleva irtain omaisuus kannattanee siirtää apporttina yhtiöön osakkeita vastaan Osakepääoma ja äänivalta tulisi määrittää siten, että kellään osakkaalla ei ole enemmistöä siitä. Ehdotettu omistuspohja edistää myös työelämän edustajien valintaa yhtiön hallitukseen kuntien edustajien lisäksi. Oppilaitokset, joilla on hyvä nimi ja maine, voisivat säilyä ja niillä tulisi olla riittävä operatiivinen toimintavapaus omilla markkina alueillaan Yhtiön tehtävänä olisivat strategiset päätökset, investoinnit, talousohjaus ja yksiköiden tulostavoitteiden asettaminen Välivaiheena Kouvolan ja Kotka Harjun erillinen organisaatio ei ole tarkoituksenmukainen, jos yhteinen tahto on myöhemmin toteuttaa koko maakunnan yhteinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä
Osakeyhtiön perustamisvaiheet ja selvitettävät kysymykset Opetus ja kulttuuriministeriö 9.2.2015: mikäli koulutuksen järjestämislupaa haetaan uudelle muodostettavalle oikeushenkilölle, voi hakemuksen toimittaa myös osapuolia sitovan esisopimuksen perusteella. Tällöin yhtiöjärjestys ja ote kaupparekisteristä tulee toimittaa 1.1.2016 mennessä. Koulutuksen järjestäjät käsittelevät selvityksen ja päättävät, ryhdytäänkö osakeyhtiön perustamisvalmisteluihin vai edetäänkö joltakin muulta järjestäjärakennepohjalta. Laaditaan aiesopimus, jossa sovitaan valmistelun ohjausryhmästä, sen mahdollisesti tarvitsemista ulkopuolisista asiantuntijoista ja valmistelukustannusten rahoittamisesta. Laaditaan osakassopimus, jossa määritellään yhtiön hallinnon ja asioiden hoitamisen perusteet. Yhtiön tarkoitus, nimi, osakkuuteen liittyvät asiat, yleishyödyllinen tarkoitus, hallituksen muodostusperusteet. Osakassopimus käsitellään järjestäjien päättävissä elimissä. Omaisuuden arvonmääritys, omaisuuden siirtoon tarvittavat asiakirjat, vuokrausten perusteet, arvonlisä, varainsiirtovero ja hankintalakiasiat selvitetään. Valmistellaan yhtiöjärjestys. Henkilöstökysymysten selvittäminen ja yt menettely. Laaditaan yhtiön perustamissopimus, jonka allekirjoittaminen sitoo sopimuksen mukaiseen osakemerkintään, yksilöidään mahdollinen apporttiomaisuus sekä nimetään hallitus ja toimitusjohtaja. Järjestäjien päättävät elimet hyväksyvät perustamissopimuksen. Yhtiöjärjestys on perustamissopimuksen liite. Yhtiö ilmoitetaan kaupparekisteriin merkittäväksi, jonka jälkeen se on oikeustoimikelpoinen ja voi mm. hakea koulutuksen järjestämisluvat 1.1.2017 lukien. Yhtiön ensimmäinen yhtiökokous.
Osakeyhtiön hallintoa koskevia ehdotuksia Yhtiön nimessä, osakassopimuksessa ja yhtiöjärjestyksessä kannattaisi ottaa huomioon mahdollisuus ottaa yhtiöön uusia osakkaita (esim. vapaan sivistystyön oppilaitokset) Tasapainoinen osakasrakenne. Kiinteistöapportit asettaisivat liikaa reunaehtoja. Yhtiöjärjestyksessä osakaskohtaisten kiintiöiden poisjättämistä hallituksessa kannattaisi harkita (Laureaammattikorkeakoulussa ne poistettiin v. 2004 osakassopimuksella) Osakassopimuksessa voisi sopia vaalivaliokunnan käyttämisestä valmistelemaan yhtiön hallituksen kokoonpanoa ennen yhtiökokousta