GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 88 / 2012 31.8.2009 Pohjois-Savon POSKI 2009 Moreenikohteet Hannu Rönty
SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 1.1 Moreenin kelpoisuusmääritelmät 2 1.2 Murskauskelpoiset moreenimuodostumat 3 2. MOREENIRAPORTIN AINEISTO JA MENETELMÄT 4 2.1 GTK:n ja TVL:n Kuopion piirin kiviainestutkimukset 4 2.2 Uudet kohteet 5 3. MURSKAUKSEEN JA SORATEIDEN KUNNOSSAPITOON MAHDOLLISESTI SOVELTUVAT KOHTEET SEUTUKUNNITTAIN 6 3.1. Varkauden seutukunta 7 3.2. Sisä-Savon seutukunta 13 3.3. Kuopion seutukunta 18 3.4. Koillis-Savon seutukunta 22 3.5. Ylä-Savon seutukunta 32 LIITTEET Liite 1. Pohjois-Savon kumpumoreenialueet, harjujaksot, reunamuodostumat ja rantakerrostumat Liite 2. Pohjois-Savon tutkitut ja uudet moreenikohteet Liite 3. Moreenikohteiden muodostumatyypit Liite 4. Varkauden seutukunnan moreenikohteet Liite 5. Sisä-Savon seutukunnan moreenikohteet Liite 6. Kuopion seutukunnan moreenikohteet Liite 7. Koillis-Savon seutukunnan moreenikohteet Liite 8. Ylä-Savon seutukunnan moreenikohteet Liite 9. Kohdetaulukko 1
Pohjois-Savon POSKI 2009 Moreenikohteet 1. JOHDANTO Tähän raporttiin on koottu Pohjois-Savon liiton alueelta mahdollisesti murskauskelpoisia moreenikohteita ja muita maaperämuodostumia, joiden sisältämää moreeniaineista voitaisiin käyttää sorateiden kunnossapitoon ja perusparantamiseen. Esitetyt kohteet jakautuvat kahteen ryhmään: GTK:n ja TVL:n Pohjois-Savon piirin 80-luvulla inventoimiin kohteisiin ja uusiin, pääasiassa karttatulkintaan perustuviin kohteisiin. Selvitystyön yhteydessä tehtiin lisäksi yleispiirteiset rajaukset Pohjois-Savon kumpumoreenialueista, harjujaksoista, reunamuodostumista ja merkittävimmistä ranta- ja purkauskerrostumista (liite 1). Moreeni on Suomen yleisin maalaji. Se peittää yli puolet maapinta-alasta ohuehkona kallioperää verhoavana peitteenä ja erityyppisinä moreenimuodostumina. Noin 10 moreenista esiintyy kumpumoreenimuodostumina, jotka ovat pääasiallisin murskauskelpoisen moreeniaineksen lähde. Kumpumoreenimuodostumien aineksesta vain melko pieni osa on hyvää, lähes sellaisenaan sorateillä käytettäväksi kelpaavaa karkearakeista moreenia. Muodostumien aineksesta on kuitenkin usein mahdollista valmistaa erilaisia tienpitoon ja maanrakennukseen soveltuvia massoja seulomalla, murskaamalla, suhteuttamalla sekä hienoainesta poistamalla tai lisäämällä. Kumpumoreenimuodostumien rakenteelle on niiden syntytavasta johtuen tyypillistä erilaisten kerrosten vaihtelu. Niiden pinnalla on usein hyvin runsaasti lohkareita, ja karkein murskauskelpoinen aines (kivikko, sora, kivinen sora, kivimoreeni, soramoreeni) esiintyy yleensä muodostumien yläosassa muutaman metrin paksuisessa löyhässä ja huuhtoutuneessa pintamoreenikerroksessa. Suurin osa pintamoreenikerroksesta on usein kuitenkin murskaukseen kelpaamatonta hiekkamoreenia. Karkeaa ainesta voi lisäksi esiintyä syvemmällä vaihtelevan paksuisina kerroksina ja linsseinä tai toisinaan myös runsaskivisenä massiivisena pohjamoreenina. Moreenimuodostumien sisäosissa aines on yleensä yläosaa vähäkivisempää, tiukemmin pakkautunutta ja se sisältää enemmän hiekkaa ja hienoainesta. Peruskallion pinnan lähellä aineksessa voi olla hyvin runsaasti kiviä ja lohkareita. 1.1 Moreenin kelpoisuusmääritelmät Moreenin tekniset kelpoisuusluokitukset perustuvat moreeniaineksessa olevien raekooltaan erilaisten maalajitteiden määrään. Tienpidon kannalta käyttökelpoisimmat moreenit ovat sopivasti suhteistuneita siten, että niissä on riittävästi kiviä ja sopivasti hienoainesta, mutta ei liikaa hiekkaa eikä lohkareita. Tielaitoksen ja GTK:n kehittämä moreenin murskauskelpoisuusluokitus: Ø <0,074 mm Ø 64-600 mm Luokka I <13 25 Luokka II 13-20 15-25 Luokka III >20 <15 2
Luokan I karkearakeiset moreenit soveltuvat sellaisenaan tai murskattuna sorateiden kulutuskerroksessa käytettäväksi. Luokan II keskikarkeat moreenit soveltuvat tien kantaviin kerroksiin sellaisenaan tai hienoaineksen poiston jälkeen. Luokan III moreenit soveltuvat pato-, penger- ja verhoilumateriaaleiksi. Tähän raporttiin valittujen GTK:n ja Tiepiirin 80-luvulla inventoimien moreenikohteiden aines on ollut murskauskelpoisuudeltaan pääsääntöisesti I- tai II-luokkaa. Yleisimmät moreeniaineksen käyttökelpoisuuteen liittyvät ongelmat ovat sopivan aineksen vähäisyys muodostumissa, aineksen liian vähäinen kivisyys tai kiviaineksen heikot lujuusominaisuudet. Kivisyyttä ja aineksen määrää on kuitenkin toisinaan mahdollista kasvattaa lisäämällä moreeniainekseen läheisistä kallioista saatavaa louhetta. Huomattavan suuri lohkareisuus muodostuman pinnalla ja aineksessa voi vähentää moreenin käyttökelpoisuutta, ja liian suuri hienoaineksen määrä puolestaan lisää moreenin routivuutta. 1.2 Murskauskelpoiset moreenimuodostumat Parhaat murskauskelpoiset moreenimuodostumat ovat useimmiten jyrkkäpiirteisiä ja pinnaltaan runsaslohkareisia kumpumoreenimuodostumia. Niiden syntyyn ja aineksen laatuun ovat ensin vaikuttaneet mannerjäätikön pohjaosien prosessit, joiden aikana on tapahtunut kallioperän louhintaa ja vanhojen maaperäkerrostumien uudelleenmuokkautumista. Myöhemmin näiden prosessien seurauksena syntynyttä moreeniainesta on kulkeutunut myös jäätikön yläosaan. Jäätiköitymisen loppuvaiheessa osa pohja- ja pintaosien moreeniaineksesta on kerrostunut sopivissa olosuhteissa kumpumoreenimuodostumiksi. Kumpujen sisältämä moreeniaines voi olla osittain jäätikön sulavesivirtausten lajittelemaa, ja muodostumat ovat mahdollisesti joutuneet vielä jäätikön sulamisen jälkeen rantavoimien huuhtomiksi. Eniten tällaisia kumpumoreenimuodostumia ja kumpumoreenialueita löytyy harjujaksojen välittömästä läheisyydestä. Usein myös karkearakeisimmat harjut tai heikosti kehittyneet harjumaiset muodostumat voivat olla ainekseltaan varsin käyttökelpoisia. Kelvollista ainesta voi löytyä lisäksi mm. reunamuodostumien ja harjujen saumakohdista, reunamuodostumien jäätikön puoleisista vastasivurinteistä, poikittaisista ja pitkittäisistä kumpumoreenimuodostumista kalliomäkien vastasivurinteillä ja ruhjelaaksoissa sekä pinnaltaan runsaslohkareisista moreenikerrostumista jyrkkien kalliokohoumien suojasivulla. Myös huuhtoutuneiden pohjamoreenikerrostumien, karkearakeisimpien rantakerrostumien ja jopa rapakallioalueiden aines voi olla käyttökelpoista, mutta nämä kerrostumat ovat yleensä ohuita eikä niiden laajuutta ole helppoa hahmottaa. Rantakerrostumien ainesta voidaan toisinaan myös yhdistää niiden alla olevaan moreeniin, jolloin hyödynnettävän aineksen määrä kasvaa. Ainekseltaan epävarmempia, murskauksen kannalta usein liian vähän kiviä mutta liikaa hiekkaa tai hienoainesta sisältäviä kohteita ovat esim. laajojen kumpumoreenikenttien loivapiirteiset kummut ja selänteet, mäkien suojasivurinteiden loivapiirteiset moreenikerrostumat sekä moreenipeitteiset harjumuodostumat. 3
Jäätikön pohjalla kerrostunut pohjamoreeni, jota on suurin osa kaikesta moreenista, on yleensä vähäkivistä ja runsaasti hiekkaa ja/tai hienoainesta sisältävää murskaukseen kelpaamatonta hiekka- tai hienoainesmoreenia. Se esiintyy useimmiten kallioperää verhoavana vaihtelevanpaksuisena kerroksena, mutta se voi muodostaa myös varsin suurikokoisia itsenäisiä selänteitä ja kumpuja. Käyttökelpoista runsaskivistä pohjamoreenia on kuitenkin voinut sopivissa olosuhteissa kerrostua esim. murroslaaksoihin, rikkonaisen kalliomaaston yhteyteen sekä kalliokohoumien vastasivurinteille. Tällaisten kerrostumien tulkitseminen kartalta on kuitenkin hankalaa. Tämän raportin liitekartoille on lisäksi rajattu Pohjois-Savolle tyypilliset hienoainesmoreenista muodostuneet laajat kumpumoreenialueet. Niiden aines on vähäkivistä ja hienoainesvaltaista, eikä kelpaa murskattavaksi. Kummut voivat kuitenkin sisältää runsaasti hiekkaa, ja moreeniaines saattaa sopia esim. pengermateriaaliksi Aineksen laatu ja määrä voi vaihdella huomattavasti jo yhden pienen moreenimuodostuman eri osissa, eikä muodostuman pintalohkareisuuden tai ylimpien kerrosten aineksen perusteella voi päätellä muodostuman sisäosien rakenteita ja maalajisuhteita. Lisäksi muodoiltaan samantyyppiset muodostumat eivät välttämättä ole ainekseltaan ja rakenteeltaan samanlaisia. Kelvollista ainesta on täysin mahdollista löytää (ainakin pieniä määriä) muodostumista, jotka eivät päällisin puolin kartalla tarkasteltuna herätä juuri lainkaan huomiota, ja toisinaan hyvin lupaavilta vaikuttavat muodostumat voivat olla ainekseltaan käyttökelvottomia. Vaikka potentiaalisia käyttökelpoisia moreenimuodostumia pystytäänkin melko hyvin hahmottamaan geologisten aineistojen ja muodostumien ulkoasuun ja syntyprosesseihin perustuvan karttatulkinnan avulla, vaatii aineksen lopullisen käyttökelpoisuuden varmistaminen aina tarkempia koekuoppa- ja luotaustutkimuksia. 2. MOREENIRAPORTIN AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 GTK:n ja TVL:n Kuopion piirin kiviainestutkimukset GTK:n ja TVL:n Pohjois-Savon piirin 1980-luvulla tekemien kiviainestutkimusten tavoitteena oli saada käyttöön tietoa murskauskelpoisista moreeneista sekä muista tienpitoon soveltuvista kiviaineksista ja kallioalueista maakunnan alueella. Tutkimukset tehtiin vuosina 1982-1989, ja niiden tulokset on koottu 10 tutkimusraporttiin. Kartta- ja maastotöihin pohjautuneen ennakkotulkinnan perusteella valittuihin moreeni-, rantakerrostuma- ja harjukohteisiin kaivettiin yhteensä 1008 koekuoppaa. Koekuoppatutkimuksissa selvitettiin mm. aineksen kivisyyttä, kerrosjärjestystä sekä otettiin näytteitä seulonta-analyyseja varten. Lisäksi lupaavimmilla kohteilla tehtiin myöhemmin yhteensä 188 räjäytys- ja vasaraseismistä luotaustutkimusta. GTK:n tutkimuksista vastaavana geologina toimi Jaakko Tikkanen. Tutkittujen kohteiden joukossa on myös muutamia Pohjois-Savon ulkopuolisia kohteita, jotka ovat kuitenkin vain muutamien kilometrien päässä maakunnan rajalta. Myös näiden kohteiden tiedot ovat peräisin GTK:n ja Tiepiirien 1980-luvulla tekemistä kiviainestutkimuksista ja moreenialueinventoinneista. 4
Koska tutkituilla kohteilla on tehty vain muutamia yksittäisiä koekuoppatutkimuksia ja luotauksia, ovat arviot aineksen käyttökelpoisuudesta ja massamääristä parhaimmillaankin vain suuntaaantavia, ja lupaavimmatkin kohteet vaativat aina tarkempia lisätutkimuksia. Tutkimusraporteissa kohteita on luokiteltu aineksen murskauskelpoisuuden suhteen kolmeen luokkaan, mutta luokittelu ei kata koko aineistoa. Luokittelu ei myöskään välttämättä anna oikeaa kuvaa kohteen käyttökelpoisuudesta, sillä ensiluokkaista ainesta sisältävä kohde voi olla massamäärältään varsin pieni, käyttökelpoinen aines voi esiintyä heikompilaatuisten kerroksien alla, ja aineksen laatu voi vaihdella eri puolilla kohdetta hyvinkin paljon. Lajittuneista harju- ja rantakerrostumakohteista ilmoitetut käyttökelpoisen aineksen massamäärät voivat lisäksi olla huomattavasti suurempia kuin pelkkä murskattavaksi kelpaavan aineksen määrä. Raporteissa mainitaan myös useita lupaavia kohteita, joita ei kuitenkaan ole eri syistä päästy tutkimaan tarkemmin. Nämä kohteet on valittu mukaan uusien kohteiden luetteloon. Lisäksi muutamat tutkitut I- ja II-luokan kohteet sijaitsevat varsin lähellä asutusta, Natura-alueilla ja jopa Sotinpuron ampuma-alueella. Ne ovat mukana tutkittujen kohteiden luettelossa, vaikka niitä ei todennäköisesti tullakaan hyödyntämään. Kuusi tutkittua kohdetta sijoittui valtakunnallisesti arvokkaiden moreenimuodostumien yhteyteen, ja ne on jätetty pois raportista. Kuitenkin vain yksi kohteista, Sonkajärven Korppikangas, olisi ollut käyttökelpoisuudeltaan I-luokkaa. Muutamilla luettelossa olevilla kohteilla on lisäksi jonkin verran paikallista geologista arvoa, mikä ei kuitenkaan ole este niiden hyödyntämiselle. Pohjois-Savon liiton alueella on yhteensä 41 valtakunnallisesti arvokasta moreenimuodostumaa: 15 drumliinia, 25 kumpumoreenialuetta ja yksi reunamoreenialue. 2.2 Uudet kohteet Tähän raporttiin etsittiin karttatulkinnan ja erilaisten geologisten aineistojen avulla myös uusia murskaukseen ja sorateiden kunnossapitoon mahdollisesti soveltuvia kohteita. Uusien kohteiden etsinnässä on hyödynnetty GTK:n geologisia aineistoja ja tutkimusraportteja, joista on saatu lisävihjeitä eri muodostumatyyppien rakenteesta ja aineksesta. Uusiin kohteisiin kuuluvat myös GTK:n ja Tiepiirin tutkimuksissa lupaavilta vaikuttaneet, mutta tarkemmin tutkimatta jääneet kohteet. Ne on eritelty kohdeluettelossa (k)-merkinnällä. Uudet kohteet on valittu mahdollisimman läheltä olemassa olevaa tiestöä, mutta monin paikoin kohteille pääsy voi vaatia myös uuden, lyhyen tieyhteyden rakentamista. Uusia kohteita etsittäessä vältettiin myös mm. suojelualueille, maisemallisesti herkille ranta-alueille ja liian lähelle asutusta sijoittuvia muodostumia sekä karsittiin kokonaan pois valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Uusista kohteista suurin osa on erilaisia kumpumoreenimuodostumia, mutta mukana on lisäksi mm. harjukohteita sekä soraisimpia ranta- ja purkauskerrostumia. Uudet kohteet ovat mahdollisia mutta eivät varmoja maa-ainesreservejä. Niiden todellisen käyttökelpoisuuden selvittäminen vaatii muodostumien rakenteiden, aineksen raekoko-ominaisuuksien ja massamäärien tarkempaa tutkimista sekä muiden alueiden käyttöönottoon vaikuttavien tekijöiden, mm. sijainnin, kuljetusetäisyyksien, kustannusten, maanomistuksen ja ympäristövaikutuksien arvioimista ja huomioonottamista. Tutkittujen ja uusien kohteiden sijainti on esitetty kartalla (liite 2). 5
3. MURSKAUKSEEN JA SORATEIDEN KUNNOSSAPITOON MAHDOLLISESTI SOVELTUVAT KOHTEET SEUTUKUNNITTAIN GTK:n ja Tiepiirin kiviainestutkimusraporteista valittiin tähän raporttiin murskauksen ja sorateiden kunnossapidon kannalta käyttökelpoisimmiksi arvioituja I- ja II-luokan kohteita. Tutkituista kohteista on esitetty seuraavia, pääosin tutkimusraporteista saatuja koekuoppakohtaisia tietoja: muodostumatyyppi ja sijainti, maalajit pinnalta alaspäin 2-4 metrin syvyyteen (r = Tiepiirin rakeisuusanalyysin mukainen maalajinimi alle 64 mm ainekselle), moreeniaineksen kivisyysprosentti (pääsääntöisesti 64-600 mm kivet) ja hienoainespitoisuus, mahdolliset massamäärä- ja käyttökelpoisuusarviot sekä muita tietoja. Osa kohteista on ollut tai on parhaillaan maa-ainestenoton piirissä. Uusista kohteista on esitetty muodostumatyyppi, sijainti, mahdollinen nykyinen käyttö ja muita käyttökelpoisuuteen vaikuttavia tietoja ja arvioita. Raportissa on yhteensä 381 kohdetta. Tutkittuja kohteita on 264. Uusia kohteita on 117, joista 86 on kokonaan uusia ja 31 GTK:n ja Tiepiirin kiviainestutkimuksissa havaittuja lupaavia, mutta tutkimatta jääneitä kohteita (k). Kohteet on esitetty kartoilla pistesymboleina, jotka on merkitty kunkin kohteen todennäköisesti parhaan muodostuman (tutkituilla kohteilla lupaavimman koekuopan) kohdalle. Kohteiden muodostumatyypit on esitetty kartalla (liite 3). Raportissa kuvatut Pohjois-Savon moreenikohteet sijoittuvat karkeasti jaettuna kahdelle luodekaakkosuuntaiselle vyöhykkeelle, joiden väliseltä leveältä kaistaleelta maakunnan keskiosista kohteita löytyy vain vähän. Lounainen vyöhyke ulottuu luode-kaakkosuuntaisena Pielaveden luoteisosasta Karttulan ja Leppävirran länsiosan kautta Varkauden itäosaan. Sen kohteet ovat pääasiassa kumpumoreenimuodostumia sekä keski- ja luoteisosassa myös rantakerrostumia ja reunamuodostumia. Koillinen vyöhyke kulkee puolestaan niin ikään luode-kaakkosuuntaisena Vieremän pohjoisosasta Sonkajärven ja Rautavaaran kautta Kaavin itäosaan. Vyöhykkeen muodostumat vaihtelevat kumpumoreeneista ja kivisistä pohjamoreenikerrostumista pieniin harjuihin ja purkauskerrostumiin. Edellä kuvattujen vyöhykkeiden väliin jää laaja, hienoainespitoisen ja vähäkivisen pohjamoreeniaineksen luonnehtima alue. Se ulottuu Kiuruveden luoteisosasta Iisalmen, Lapinlahden, Siilinjärven ja Kuopion itäosan kautta Leppävirran itäosaan. Alueella on muutamia suuria harjuja ja kookkaita hienoainesmoreenista koostuvia kumpumoreenikenttiä. Murskauskelpoiset moreenikohteet löytyvät lähinnä rantakerrostumien yhteydestä. Pohjois-Savon murskauskelpoiset moreenikohteet ovat massamäärältään harjumuodostumiin verrattuna yleensä varsin pieniä, ja ne sijoittuvat pääasiassa maakunnan reuna-alueille ja harvaanasutuille seuduille. Maa-ainesten tarve on kuitenkin suurin maakunnan keskiosien tiheimmin asutuilla seuduilla, joilla käyttökelpoisia moreenikohteita on tuskin lainkaan. Kun varsinkin maakunnan keskiosassa suuri osa jäljellä olevista harjuista alkaa lisäksi olla eri tavoin suojeltuja, tulee murskauskelpoisen maa- aineksen hyödyntäminen ja saatavuus olemaan tulevaisuudessa yhä haastavampaa. Lyhenteet: KiMr = kivimoreeni, SrMr = soramoreeni, HkMr = hiekkamoreeni, kisrmr = kivinen soramoreeni, hksrmr = hiekkainen soramoreeni, sisrmr = silttinen soramoreeni, lohkmr = lohkareinen hiekkamoreeni, srhkmr = sorainen hiekkamoreeni, sihkmr = silttinen hiekkamoreeni, hksimr = hiekkainen silttimoreeni, SiMr = silttimoreeni, Ki = kivikko, Sr = sora, Hk = hiekka, kisr = kivinen sora, hksr = hiekkainen sora, srhk = sorainen hiekka, kehk= keskikarkea hiekka, hhk=hienohiekka. 6
3.1. Varkauden seutukunta (yhteensä 68 kohdetta) Varkauden seutukunnan kohteet sijoittuvat kahden pitkän, luode-kaakkosuuntaisen kumpumoreenikentän yhteyteen. Kohteet puuttuvat lähes kokonaan Leppävirran keski- ja pohjoisosien pohjamoreenialueilta. Luettelossa on lisäksi mukana useita kohteita Etelä-Savosta (liite 4). GTK:n ja Tiepiirin tutkimat kohteet (39 kpl): Leppävirta 22, Varkaus 5 (Heinävesi 11, Joroinen 1). 1. Kuolio, Leppävirta. Laaja, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue kalliomaastossa murroslaaksojen ja järvien välissä. Kohteen kautta kulkee pieni, katkonainen harjujakso. Aines pinnalla 1-3 m paksuudelta ruskeaa HkMr ja sihkmr (r), alla harmaata, runsaskivisempää HkMr, kisrmr (r = srhkmr). Kivisyys 18-41, hienoainespitoisuus 10-39. Alemman moreenin murskauskelpoisuus I / II-luokkaa. Mikäli aines osoittautuu laajemmalti käyttökelpoiseksi, on kohteen massamäärä vähintään miljoona m³. Käyttöönottoa vaikeuttaa syrjäisyys ja suuri pintalohkareisuus. Kohteen itäpuolella on laaja Sorsaveden Natura-alue. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. 2. Laajalahti, Leppävirta. Kumpumoreenialue pienen harjujakson vieressä kalliomaastossa. Aines pinnalla 2 m Hk, alla kisrmr (r = srhkmr). Moreenin kivisyys 45 (puolet kivistä porfyyrigraniittia), hienoainespitoisuus 8. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, ainesta vähintään 100 000 m³. Vaatii lisätutkimuksia. Kohteen itäpuolella on laaja Sorsaveden Natura-alue. 3. Sileätkankaat, Leppävirta. Kumpumoreenialue pienen harjujakson vieressä kalliomaastossa. Aines pinnalla 1 m Hk ja Sr, alla kisrmr (r = srhkmr). Moreenin kivisyys 41, hienoainespitoisuus 10. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, ainesta vähintään 100 000 m³. Vaatii lisätutkimuksia. Kohteen itäpuolella on laaja Sorsaveden Natura-alue. 4. Hakkara, Leppävirta. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue pienen harjujakson vieressä kalliomaastossa. Aines hyvin huuhtoutunutta KiMr (r = srhkmr), melko vaikea kaivaa. Moreenin kivisyys 51, hienoainespitoisuus 10. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, ainesta useita 10 000 m³. Kohteen itäpuolella on laaja Sorsaveden Natura-alue. 5. Haltunlampi, Leppävirta. Moreenikumpu pienellä, pinnaltaan runsaslohkareisella kumpumoreenialueella kalliokohoumien välissä. Aines kisrmr (r = srhkmr), melko vaikea kaivaa. Kivisyys 43, hienoainespitoisuus 15. Kivilaji porfyyrigraniittia. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, kummun arvioitu massamäärä 30 000 m³. Kohteen itäpuolinen alue vaatii jatkotutkimuksia. 6. Hankalampi, Leppävirta. Laajahko, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue kalliomaaston päällä. Aines kisrmr (r = srhkmr), paksuus vasaraseismisen luotauksen mukaan 2-5 m. Kivisyys 32, hienoainespitoisuus 16. Murskauskelpoisuus suurehkon hiekkapitoisuuden takia I / IIluokkaa. Kohdealueen pienten kumpujen arvioitu massamäärä 70 000 m³. 7. Kalanviljelylaitos, Leppävirta. Laajahko, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue kalliomaaston päällä. Aines kisrmr (r = srhkmr). Kivisyys 39, hienoainespitoisuus 13. Murskauskelpoisuus I-luokkaa. Kohdealueen arvioitu massamäärä voi olla ainakin 100 000 m³, mutta itäosan kumpu vaatii lisätutkimuksia. 7
8. Kolihta, Leppävirta. Laajahko, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue kalliomaaston päällä. Aines SrMr (r = hksrmr). Kivisyys 28, hienoainespitoisuus 14. Kivilaji rapautumatonta porfyyrigraniittia. Murskauskelpoisuus suuren sorapitoisuuden takia I / II-luokkaa. Kohdealueen pienten kumpujen arvioitu massamäärä 65 000 m³. 9. Korpinen I, Leppävirta. Kumpumoreeniselänne. Aines tiivistä kimr (r = srhkmr). Kivisyys 52, hienoainespitoisuus 16. Porfyyrigraniitin kohtalainen rapautuminen aiheuttaa hiekkaisuutta. Murskauskelpoisuus kivisyyden ja hienoainespitoisuuden perusteella I-luokkaa, mutta kivien rapautuneisuus heikentää murskeen laatua. Arvioitu massamäärä 80 000 m³. 10. Kurjenvuori, Leppävirta. Pinnaltaan runsaslohkareinen lajittunut sorakerrostuma kumpumoreeniaineksen päällä mäen länsirinteessä. Aines 3-4 m paksuudelta kisr (r = Sr, hksr), Sr, alla srhkmr (r = HkMr). Lajittuneen kerrostuman kivisyys 45-50, hienoainespitoisuus 1. Moreenin kivisyys 10-23, hienoainespitoisuus 18-22. Kokonaispaksuus vasaraseismisten luotausten mukaan 5-17 m, josta suurin osa lienee HkMr. Lajittuneen aineksen murskauskelpoisuus I-luokkaa. Vaatii lisätutkimuksia. 11. Patoislampi, Leppävirta. Laajahko, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue. Kohdealueella on pieniä kumpuja Kurjenvuoren suojasivurinteessä. Aines pinnalla 2-3 m paksuudelta hksrmr (r = srhkmr), alla vähäkivistä käyttökelvotonta HkMr. Ylemmän moreenin kivisyys on noin 30, hienoainespitoisuus 10 ja murskauskelpoisuus suurehkon hiekkapitoisuuden takia I / II-luokkaa. Kohteen käyttökelpoisen moreeniaineksen arvioitu massamäärä 40 000 m³. Kohteella pieni monttu. 12. Muurainsuo, Leppävirta. Pinnaltaan runsaslohkareinen harju (?) kumpumoreenialueella. Aines lajittunutta, kerroksellista kisr (r = hksr), paksuus vasaraseismisen luotauksen mukaan ainakin 10 m. Kivisyyden ja aineslohkareiden takia paikoin vaikea kaivaa. Kivisyys 41-65, hienoainespitoisuus 2-6. Murskauskelpoisuus I / II-luokkaa, arvioitu massamäärä 100 000 m³. Kohteen länsi- ja kaakkoispuoliset alueet vaativat jatkotutkimuksia. 13. Korpinen II, Leppävirta. Laajahko, pinnaltaan runsaslohkareinen luode-kaakkosuuntainen kumpumoreenialue kalliomäen suojasivulla. Aines kisrmr (r = srhkmr), kerrostuman paksuus vasaraseismisten luotausten mukaan noin 14 metriä. Kivisyys 30-34, hienoainespitoisuus 14-19. Kivilaji rapautumatonta porfyyrigraniittia. Murskauskelpoisuus soraisuuden takia I / II-luokkaa. Vastaavantapainen aines on kumpumoreenialueen länsi- ja itäkyljillä metsäteiden varrella hiekkaisuuden takia niin ikään I / II-luokkaa. Kohteen käyttökelpoisen aineksen massamäärä lienee useita 100 000 m³. Vaatii lisätutkimuksia. 14. Riikinneva, Leppävirta. Pinnaltaan lohkareinen moreenikumpu. Aines hksrmr (r = srhkmr). Kivisyys 25, hienoainespitoisuus 13. Murskauskelpoisuus II-luokkaa, arviotu massamäärä 110 000 m³. 15. Vuorisenmäki, Leppävirta. Soravaltainen rantakerrostuma kalliomäen etelärinteellä 120-130 m tasossa, alla HkMr. Alueella on monttuja. Osin murskauskelpoista ainesta on jäljellä arviolta 25 000 m³. Kohde on pohjavesialuetta. 16. Kivimäki, Leppävirta. Paksu ja vähäkivinen, itä-länsisuuntaisista selänteistä ja kummuista koostuva kumpumoreenikerrostuma kalliomäen suojasivurinteessä. Aines huuhtoutunutta mutta tiivistä HkMr, srhkmr (r), välikerroksina hienoainespitoisia raitoja. Paksuus vasaraseismisten luotausten mukaan 17-19 m. Kivisyys 14-17, hienoainespitoisuus 7-12. Ei sovellu murskattavaksi, mutta 8
vähäisen hienoainespitoisuuden vuoksi soveltunee muuhun tekniseen käyttöön. Arvioitu massamäärä 700 000 m³. Eteläosassa on monttu. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. 17. Nahkaslampi, Leppävirta. Kumpumoreenialue kalliomaastossa. Aines tiivistä kisrmr, srhkmr (r), hyvin vaikea kaivaa 2-3 m syvemmälle. Kivisyys 30-40, hienoainespitoisuus 13-18. Murskauskelpoisuus vaikean kaivettavuuden ja hiekkapitoisuuden takia II / I-luokkaa. Arvioitu massamäärä 500 000 m³. 18. Valkeisenranta, Leppävirta. Suojasivumoreeni kalliomäen kaakkoispuolella. Pinnalla 3 m massamaista kisrmr (r = srhkmr), alla vähäkivistä HkMr. Ylemmän moreenin kivisyys 43, hienoainespitoisuus 26. Ylemmän moreenin murskauskelpoisuus hiekkapitoisuuden takia I / II-luokkaa ja arvioitu massamäärä 40 000 m³. Kohteen koillispuolinen Valkeisvuori koostuu graniittigneissistä ja soveltuu melko hyvin tekniseen käyttöön. 19. Koivuniitty, Leppävirta. Laajahko ja hajanainen, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue kalliomaastossa. Aines kisrmr (r = srhkmr), paksuus vasaraseismisen luotauksen mukaan noin 7 m. Vaikea kaivaa. Kivisyys 40, hienoainespitoisuus 22. Murskauskelpoisuus lievän hiekkapitoisuuden takia I / II-luokkaa. Kohteena olevan suurehkon kummun arvioitu massamäärä 150 000 m³. Kohteen pohjois- ja itäpuoliset alueet vaativat jatkotutkimuksia. Kohteen luoteispuolella on metsäteiden varrella niin ikään melko runsaasti samantyyppistä kumpumoreenimaastoa. Aivan Särkiniemen luoteispäässä moreeni voi kuitenkin sisältää myös Kotalahden malmiosta peräisin olevia kiisupitoisia ja rapautuneita kiviä, jotka eivät sovellu murskattavaksi. 20. Heimonvuori, Leppävirta. Pinnaltaan runsaslohkareinen reuna- tai kumpumoreeniselänne. Aines kisrmr (r = srhkmr), paksuus vasaraseismisen luotauksen mukaan 15 m. Vaikea kaivaa. Kivisyys 30, hienoainespitoisuus 20, hiekkaisia välikerrosjuotteja. Murskauskelpoisuus hienoainespitoisuuden takia II / I-luokkaa. Arvioitu massamäärä 700 000 m³. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa, ja sen pohjoispuoli on pohjavesialuetta. Kohteen länsi- ja pohjoispuolella on reunamuodostumaan tai pieneen harjujaksoon liittyvä lajittunut soramuodostuma, jossa on osin käytöstä poistuneita monttuja. Ainesta on yhä jonkin verran jäljellä, ja osa siitä on karkeaa soraa. 21. Kaatrosenvuori, Leppävirta. Moreenikumpu pienellä kumpumoreenialueella kalliomäen suojasivurinteellä. Aines pinnalla yli 2 m paksuudelta vaikeakaivuista kisrmr (r = hksrmr), alla vähäkivisempää ja hienoainespitoista SrMr (r = srhkmr). Ylemmän moreenin kivisyys 42, hienoainespitoisuus 19. Ylemmän moreenin käyttökelpoisuus I-luokkaa, arvioitu massamäärä kummussa 20 000 m³. Kohteen eteläpuolinen kumpumoreenialue vaatii jatkotutkimuksia. Alueen koillisreunalla on monttu ja pohjoispuolella pohjavesialue. 22. Hautaranta, Leppävirta. Pieni lounas-koillissuuntainen kumpumoreeniselänne. Aines massamaista kisrmr (r = srhkmr), melko vaikea kaivaa. Kivisyys 39, hienoainespitoisuus 17. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, arvioitu massamäärä 100 000 m³. Kohde on maisemallisesti hieman herkkä, ja sen länsipuolella on talo ja mökkejä Ala-Särkijärven rannassa. Kohteen eteläpuoliset pinnaltaan runsaslohkareiset kumpumoreenialueet vaativat jatkotutkimuksia. 23. Väärälampi, Joroinen (Etelä-Savo). Laajahko, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue. Aines kisrmr (r = srhkmr). Kivisyys 26-38, hienoainespitoisuus 20-23. Murskauskelpoista, mutta korkean hienoainespitoisuuden takia I / II-luokkaa. Käyttökelpoisinta ainesta alueen keskiosassa, jossa arvioitu massamäärä 300 000 m³. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. 9
24. Saarekekangas, Varkaus. Kumpumoreenimuodostuma, jonka paksuus vasaraseismisen luotauksen mukaan yli 8 m. Aines pinnalla arviolta 0-3 m paksuudelta vähäkivistä HkMr, alla kisrmr (r = srhkmr). Kivisyys 7-39, hienoainespitoisuus 19-28. Alemman moreenin murskauskelpoisuus I- luokkaa, kivisintä ainesta ilmeisesti muodostuman pohjoisosassa. Muodostuman arvioitu kokonaismassamäärä 160 000 m³. 25. Kalliomäki, Varkaus. Kumpumoreenia kalliokohoumien välissä ja päällä. Aines pinnalla jopa parin metrin paksuudelta Sr, hksrmr (r = srhk), kisrmr, alinna 5 m HkMr (r = srhkmr). Moreeniaineksen kokonaiskivisyys noin 20, hienoainespitoisuus 5-17. Tien itäpuoli murskauskelpoista II-luokkaa, länsipuolella moreenikerros on ohuempi ja runsaslohkareisempi. Talo vieressä? 26. Salovuori I, Varkaus. Pieni, jopa 20 m paksu kumpumoreenialue kalliokohoumien välissä ja päällä. Aines HkMr (r). Kivisyys 24, hienoainespitoisuus 16, hiekkaa yli 40. Hiekkaisuuden takia murskauskelpoisuus III-luokkaa. 27. Koivuranta, Varkaus. Pieni kumpumoreeniselänne. Pinta lohkareinen, aines HkMr, hksrmr (r = srhkmr). Kivisyys 22, hienoainespitoisuus 11. Murskauskelpoisuus II-luokkaa. Talo itäpuolella. 28. Mustinsalo, Varkaus. Laajahko loivapiirteinen kumpumoreenialue. Pinta paikoin lohkareinen. Aines kisrmr, hksrmr (r = srhkmr), HkMr. Kivisyys paksuhkossa pintaosassa 20-35, hienoainespitoisuus 12-13. Kivien ympärillä tavataan ruosteisia rapautumiskerroksia. Murskauskelpoisuus II-luokkaa, mutta massamäärä voi olla melko suuri. Vaatii lisätutkimuksia. 29. Rapaniemi, Heinävesi, (Etelä-Savo). Pieni kumpumoreenialue rannalla kalliomäkien juurella. Pinta paikoin hyvin lohkareinen, eteläosassa moreenikerros melko ohut. Aines kisrmr (r = hksrmr, srhkmr). Kivisyys 34, hienoainespitoisuus 9. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, mutta alue on maisemallisesti herkkä ja eteläpuolella on Natura-alue. Vaatii tien? 30. Peräsuo, Heinävesi, (Etelä-Savo). Kumpumoreenialue. Aines HkMr, hksrmr (r = srhkmr), paikoin pintamoreenikerroksen alla Hk ja Sr. Kivisyys 20-25, hienoainespitoisuus 10-13. Kerrospaksuus seismisen luotauksen mukaan paikoin jopa 11 m, mutta aines ilmeisesti pääosin liian hiekkaista. Eteläosassa kuitenkin II-luokan murskauskelpoista ainesta noin 10 000 m³. 31. Tuulela, Heinävesi (Etelä-Savo). Pieni, 1-2 m paksuinen hyvin kivinen ja pinnaltaan hyvin lohkareinen rantakerrostuma moreenin päällä. Aines kisr, Hkmr (r). Rantakerrostuman kivisyys 40-50. Moreeniaineksen kivisyys 26, hienoainespitoisuus 19. Aineksien yhdistelmä on murskauskelpoinen, mutta massamäärä saattaa jäädä pieneksi. Kerrospaksuus on seismisten tutkimusten mukaan 10 m luokkaa. 32. Pieni Polvijärvi, Heinävesi (Etelä-Savo). Pinnaltaan lohkareista kumpumoreeniainesta kalliokohouman päällä harjun vieressä. Aines hksimr, kisrmr (r = hksrmr). Kivisyys 10-35, hienoainespitoisuus 9. Moreeniaineksia sekoittamalla kenties käyttökelpoinen, mutta massamäärä pieni. Harju on pohjavesialuetta. 33. Honkalampi, Heinävesi (Etelä-Savo). Paikoin runsaslohkareinen suojasivumoreeni pienen kalliokohouman itäpuolella. Aines HkMr, SrMr (r = srhkmr). Kivisyys 25-29, hienoainespitoisuus 11-23. Itäosa murskauskelpoista I / II-luokkaa. 10
34. Tynnörlampi, Heinävesi (Etelä-Savo). Jopa 25 m paksu suojasivumoreeni suuren kalliomäen itäpuolella. Aines HkMr (r = srhkmr). Kivisyys 18-24, hienoainespitoisuus 20-21, hiekkaa 35-40. 35. Lahtela, Heinävesi (Etelä-Savo). Hyvin kivistä moreenia ja lajittunutta ainesta kerroksina kalliomäen suojapuolella. Liittyy mahdollisesti katkonaiseen harjujaksoon? Aines kisrmr (r = SrMr), välikerroksina Sr, Hk. Kivisyys 40-60, hienoainespitoisuus 2-4. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, mutta vaatii lisätutkimuksia. 36. Vellilamminvuori, Heinävesi (Etelä-Savo). Kumpuileva harjanne kallioalueiden välissä, voi liittyä katkonaiseen harjujaksoon? Seismisen luotauksen mukaan aines on mahdollisesti kisr ja muodostuman paksuus jopa 18-22 m, josta kaksi kolmasosaa pohjavedenpinnan alapuolella. Koekuoppaa ei kuitenkaan ole tehty, joten aineksen kivisyyttä ei ole voitu määrittää. Vaatii lisätutkimuksia. 37. Särkimäki, Heinävesi (Etelä-Savo). Pieniä reunamoreeniselänteitä kalliomäen kaakkoisrinteellä. Aines hksrmr (r), srhkmr (r). Kivisyys 25-35, hienoainespitoisuus alle 10. Murskauskelpoisuus jopa I-luokkaa, mutta pinnan lohkareisuus ja rapautunut kiviaines voivat heikentää moreenin käyttökelpoisuutta. Myös Pitkälahden rannassa olevat moreenikummut saattavat olla käyttökelpoista ainesta. 38. Kalamäki, Heinävesi (Etelä-Savo). Kumpumoreenia kalliomäen suojasivulla ruhjeessa. Aines kisrmr (r = SrMr), HkMr (r = srhkmr). Kivisyys 20-30, hienoainespitoisuus 9-12. Kerrospaksuus seismisen luotauksen mukaan 13-14 m. Murskauskelpoisuus II-luokkaa. 39. Purnumäki, Heinävesi (Etelä-Savo). Kumpumoreenimuodostuma ja sorainen rantakerrostuma kalliomäen koillisrinteellä. Aines kisr, SrMr, kisrmr (r = hksrmr). Kivisyys 20-40, hienoainespitoisuus 5-10. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, mutta rapautunut kiviaines voi heikentää moreenin käyttökelpoisuutta. Pieni monttu rinteen päällä. Uudet kohteet (29 kpl): Leppävirta 13, Varkaus 9 (Heinävesi 1, Joroinen 3, Pieksämäki 3). 40. Kotalahti, Leppävirta (k). Pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue, kivisyys leikkausten perusteella 25-30. Kaivosalue heti kohteen eteläpuolella. 41. Tynnörivuori, Leppävirta (k). Pinnaltaan runsaslohkareinen luode-kaakkosuuntainen kumpumoreenikerrostuma kalliomäen kaakkoispuolella. Kohteen kaakkoispäässä on monttu. 42. Pieni-Musta (k). Kumpumoreenialue kalliomaastossa. Moreenikerrostuma voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä ja hienoainespitoista hiekkamoreenia. 43. Metsäsiankangas, Leppävirta. Pinnaltaan lohkareinen kumpuileva moreenikerrostuma harjun vieressä. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Harju on pohjavesialuetta ja siinä on suuria monttuja. 44. Kaatrokangas, Leppävirta. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue tai kerrostuma pienen katkonaisen harjun vieressä. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Maantien vieressä kulkee sähkölinja. 11
45. Likomäki, Leppävirta. Rantakerrostuma. Kerrostuma voi olla ohut tai aines liian vähäkivistä ja hiekkaista murskattavaksi. Kohteella on monttu. Samantapaisia rantakerrostumia on parin kilometrin päässä luoteessa Tervonmäen rinteillä. 46. Sinikonrinne, Leppävirta. Harjuselänne kalliomäen suojasivurinteellä. Paikoin pinnaltaan lohkareinen. Aines voi olla liian hiekkaista murskattavaksi. Kaksi suurehkoa monttua. 47. Sallinpelto, Leppävirta. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreeniselänne harjun vieressä. Maisemallisesti melko herkkä. Harju on pohjavesialuetta. 48. Karppila, Leppävirta. Pinnaltaan lohkareinen moreenikerrostuma kalliomäen suojasivu- ja lounaisrinteessä. Voi olla ohut ja aines vähäkivistä hiekkamoreenia. 49. Kolonmäki, Leppävirta. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue tai kerrostuma kalliomäen laella ja suojasivurinteellä. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Seudulla on useita samantapaisia kerrostumia. 50. Miehalanmäki, Leppävirta. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue tai kerrostuma kalliomäen suojasivurinteellä. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Seudulla on useita samantapaisia kerrostumia. 51. Kilkanvuori I, Leppävirta. Pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreeniselänne kalliomaastossa harjun yhteydessä. Selänteen kaakkoispäässä on monttu. 52. Kilkanvuori II, Leppävirta. Pinnaltaan runsaslohkareinen suojasivumoreenikerrostuma ja moreenikumpuja kalliomäen kaakkoisrinteellä. Samantapainen kerrostuma on kohteen itäpuolella Silmumäellä. 53. Kaatronsuo, Pieksämäki (Etelä-Savo). Pinnaltaan lohkareinen moreenikumpu. Heti kohteen eteläpuolella on laajahko, pääosin tietön kumpumoreenialue harjun vieressä. 54. Mustalampi I, Pieksämäki (Etelä-Savo). Laaja ja hajanainen, pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue tai kerrostuma kalliomaastossa. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 55. Mustalampi II, Pieksämäki (Etelä-Savo). Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenikerrostuma kalliokohouman päällä ja suojasivurinteellä. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Samantyyppisiä kerrostumia on seudulla runsaasti. 56. Taka-Saarinen, Joroinen (Etelä-Savo) (k). Laajahko, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue. Kummut osittain kalliokohoumien päällä. 57. Talvilahti, Joroinen (Etelä-Savo). Pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenikerrostuma kalliokohoumien vastasivurinteellä ja laella. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 58. Kumpula, Joroinen, (Etelä-Savo). Pieni kumpumoreenialue. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Samantapainen alue on parin kilometrin päässä pohjoisessa Tervalammen pohjoispuolella. 12
59. Likosuonkangas, Varkaus. Pieni, paikoin pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue kalliomaastossa. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Samantapainen kerrostuma on parin kilometrin päässä luoteessa Vuorilammen länsipuolella. 60. Könölänsuo, Varkaus. Lounas-koillissuuntaisista selänteistä ja kummuista koostuva kumpumoreenialue harjun vieressä. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Muutamia monttuja. 61. Tervaruukinlahti, Varkaus. Paikoin pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue kalliomaastossa. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 62. Väkkärämäki, Varkaus. Pinnaltaan lohkareinen suojasivumoreenikerrostuma kalliomäen kaakkoispuolella. Voi olla ohut ja aines vähäkivistä hiekkamoreenia. 63. Vehkalampi, Varkaus. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreeniselänne kalliomaastossa. Voi olla osin kalliota ja aines vähäkivistä hiekkamoreenia. 64. Kaksonsalo, Varkaus. Hajanainen kumpumoreenialue kalliomaastossa. Pinta paikoin lohkareinen. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 65. Karhilammit, Varkaus. Kumpumoreenialue kalliomaastossa. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 66. Kauneenniitynkorpi, Varkaus. Hajanainen kumpumoreenialue kalliomaastossa. Pinta paikoin lohkareinen. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 67. Salovuori II, Varkaus (k). Pieni reuna- tai kumpumoreenialue kalliomäen itäkyljellä. Monttu alueen eteläpuolella. 68. Soidinsuo, Heinävesi (Etelä-Savo). Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue kalliomaastossa harjun vieressä. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 3.2. Sisä-Savon seutukunta (yhteensä 44 kohdetta) Sisä-Savon seutukunnan kohteet sijaitsevat pääasiassa hajanaisilla kumpumoreenikentillä eri puolilla seutukuntaa. Tervossa ja Vesannolla on lisäksi muutamia rantakerrostumakohteita. Seutukunnan eteläosassa kohteita on vähän. Luettelossa on lisäksi mukana kaksi kohdetta Keski-Suomesta ja yksi Etelä-Savosta (liite 5). GTK:n ja Tiepiirin tutkimat kohteet (25 kpl): Rautalampi 1, Suonenjoki 9, Tervo 7, Vesanto 6 (Hankasalmi 1, Konnevesi 1). 69. Kolmikannansuo, Hankasalmi (Keski-Suomi). Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue harjun kupeessa. Aines hksrmr (r), hksr (r). Kivisyys 20. Vaatii lisätutkimuksia. Harju on pohjavesialuetta. Kohde on tutkittu Keski-Suomen Tiepiirin moreenialueinventoinnissa v. 1981-83. 70. Suurensuontauskangas, Rautalampi. Pieneen harjuun liittyvä reunamuodostuma tai suojasivumoreenikerrostuma, jonka länsiosan päällä on rantakerrostuma. Paksuus luotausten mukaan jopa 30 13
m. Aines hksr (r), hksrmr (r), srhkmr (r). Rantakerrostuman kivisyys (20-600 mm) 50, moreenin kivisyys 20. Ainesten yhdistelmä murskauskelpoinen, arvioitu massamäärä ainakin 15 000 m³. Alueella on monttuja. Kohde on tutkittu Keski-Suomen Tiepiirin moreenialueinventoinnissa v. 1981-83. 71. Kaakkola, Konnevesi (Keski-Suomi). Laajahko, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue kalliomäkimaastossa. Aines Sr, hksrmr (r). Kivisyys (20-600 mm) yli 40. Ainesta murskattu, eteläosassa iso monttu. Kohde on tutkittu Keski-Suomen Tiepiirin moreenialueinventoinnissa v. 1981-83. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. 72. Ketunpesä, Suonenjoki. Pieniä, pinnaltaan lohkareisia moreenikumpuja. Aines löyhän, metrin paksuisen HkMr alla tiivistä srhkmr (r). Kivisyys 24, hienoainespitoisuus 9. Kohteen pohjoisosassa Nikinmäen kaakkoispuolella pintakerroksessa on 2 m samantapaista hksrmr (r = srhkmr) ja sen alla vähäkivistä sisrmr ja HkMr. Murskauskelpoisuus II-luokkaa, mutta massamäärä jää pieneksi. Osa kummuista on kalliota. 73. Saunakangas, Suonenjoki. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenikerrostuma harjun eteläpuolella. Aines kisrmr (r = hksrmr). Kivisyys 30 kasvaa alaspäin, hienoainespitoisuus 7. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, mutta moreenikerrostuma voi olla ohut. Muodoiltaan ja pintalohkareisuudeltaan samantapaiset kummut kohteen lounais- ja koillispuolella ovat ohuen pohjamoreenikerroksen peittämiä kalliokohoumia. Vaatii lisätutkimuksia. 74. Pienilampi, Suonenjoki. Laaja, pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue harjun pohjoispuolella. Aines hksrmr (r = srhkmr), pinnalla paikoin hienoainespitoista HkMr. Kivisyys 25-33 kasvaa alaspäin, hienoainespitoisuus 9-13. Murskauskelpoisuus II / I-luokkaa. Kohteen koillispuolella Vuorisenpuron ja kunnanrajan molemmin puolin on kalliomaaston päällä ainekseltaan jokseenkin samantyyppisiä moreenikumpuja ja -kerrostumia. 75. Kumpumäenkangas, Suonenjoki. Laaja, pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue harjun pohjoispuolella. Aines kisrmr (r = srhkmr), paksuus koekuopan kohdalla seismisen luotauksen mukaan 6-7 m. Kivisyys 30, hienoainespitoisuus 12. Murskauskelpoisuus II-luokkaa. Kohteen koillispuolella 400 m päässä pintalohkareisuudeltaan samantyyppisessä kummussa aines on kuitenkin hyvin vähäkivistä ja hienoainespitoista HkMr (r = Hk). 76. Välilamminmäki, Suonenjoki. Pohjamoreenikerrostuma kalliomäkien välisessä laaksossa. Aines kihkmr (r = HkMr), paksuus yli 4 m. Kivisyys 30, hienoainespitoisuus 13, kasvaa alaspäin. Murskauskelpoisuus II-luokkaa. Vaatii lisätutkimuksia. 77. Eskelinmäki, Suonenjoki. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenikerrostuma kalliomäen luoteisosan päällä. Aines kisrmr (r = hksrmr), tutkitun kummun paksuus seismisen luotauksen mukaan yli 10 m. Kivisyys 40, hienoainespitoisuus 7. Murskauskelpoisuus I-luokkaa. Myös kohteen kaakkoispuolella 400 m päässä metsätien varrella olevan kummun aines on I-luokkaa (SrMr, kivisyys 29, hienoainespitoisuus 8), mutta sen aines on lohkareisempaa ja vaikeaa kaivaa, ja ilmeisesti myös sen kerrospaksuus on selvästi vähäisempi. 78. Heinälampi, Suonenjoki. Kumpu- ja suojasivumoreenikerrostumia kalliomaastossa. Tutkitun kummun aines kisrmr (r = srhkmr). Kivisyys 35, hienoainespitoisuus 8. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, mutta hyvin vaikea kaivaa suuren aineslohkareisuuden takia. Moreenikerrostuman paksuudesta ei myöskään ole varmuutta. Kohteen itäpuolella 200 m päässä metsätien varrella olevan lohkareisen rinteen kerrospaksuus on kuitenkin seismisen luotauksen mukaan noin 10 m. 14
79. Joutenlahti, Suonenjoki. Itä-länsisuuntainen moreeniharjanne kumpumoreenialueella. Aines kisrmr (r = srhkmr), paksuus vasaraseismisen luotauksen mukaan 13 m. Aineslohkareisuus hidastaa kaivamista. Kivisyys 48, hienoainespitoisuus 14. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, massamäärä noin 200 000 m³. Kohteen koillispuoliset muodostumat vaativat jatkotutkimuksia. 80. Karhuvuori, Suonenjoki. Luode-kaakkosuuntainen kumpumoreeniselänne kalliomäen suojasivulla. Aines kisrmr (r = srhkmr), paksuus vasaraseismisen luotauksen mukaan 7 m. Kivisyys 48, hienoainespitoisuus 13. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, arvioitu massamäärä 300 000 m³. Kohteen kaakkoispuolisessa selänteessä metsätien päässä on saman verran II-luokan ainesta. Lounaispuoliset selänteet vaativat jatkotutkimuksia. 81. Ristijoki, Vesanto. Laaja luode-kaakkosuuntainen kumpumoreenialue. Aines 4 m paksuudelta hksrmr (r = srhkmr). Kivisyys 27, hienoainespitoisuus 10. Koekuopan perusteella aines on tutkitussa selänteessä murskauskelpoisuudeltaan I / II-luokkaa, mutta kohde vaatii lisätutkimuksia. Asutusta lähellä. 82. Myllypuro, Vesanto. Laaja luode-kaakkosuuntainen kumpumoreenialue. Aines 4 m paksuudelta HkMr (r = srhkmr). Kivisyys 27, hienoainespitoisuus 12. Murskauskelpoisuus I / II-luokkaa, mutta aineksen lohkareisuus vaikeuttaa kaivamista ja mahdollista murskauskäyttöä. 83. Tikanlinnanvuori, Vesanto. Pieni suojasivumoreeni välittömästi kalliokohouman kaakkoispuolella maantien vieressä. Aines HkMr, hksrmr (r = srhkmr), paksuus seismisen luotauksen mukaan 5-8 m. Kivisyys 20-25, hienoainespitoisuus 10. Murskauskelpoisuus I / II-luokkaa. Kohteen luoteispuolinen keskirakeinen graniittikallioalue on myös mahdollisesti murskauskelpoinen, mutta vaatii lujuustutkimuksia. 84. Kurkinen, Vesanto. Pieni, pinnaltaan runsaslohkareinen moreenikumpu. Aines kisrmr (r = srhkmr). Kivisyys 30, hienoainespitoisuus 9. Kallio voi olla lähellä pintaa. Murskauskelpoinen, mutta runsas pintalohkareisuus ja 30:n hiekkapitoisuus alentavat aineksen käyttöarvon IIluokkaan. 85. Hanhivuori, Vesanto, Keitele. Kahden metrin paksuinen rantakerrostuma suojasivumoreenin päällä kalliomäen kaakkois- ja lounaisrinteellä. Kohteen kokonaispaksuus on seismisen luotauksen mukaan 5-6 m. Aines kisr (r = Sr, hksr), HkMr (r = Hk). Rantakerrostuman kivisyys 30-50. Moreenin kivisyys ja hienoainespitoisuus 15, hiekkapitoisuus yli 55. Ainesten yhdistelmä murskauskelpoinen. Kallioalue on sen sijaan keski- ja karkearakeista porfyyrista graniittia eikä sovellu vaativiin käyttötarkoituksiin. Asutusta lähellä. 86. Multahauta, Vesanto. Rantakerrostuma moreenin päällä. Aines hksr, SrMr, alla käyttökelvotonta vähäkivistä HkMr (r = Hk). Rantakerrostuman kivisyys 20-40. Kohteen lajittunut yläosa on noin 2 m paksuudelta käyttökelpoista ainesta. 87. Honkakangas, Tervo. Metrin paksuinen sorainen rantakerrostuma 5-15 m paksun suojasivumoreenin päällä. Aines kisr, srhkmr (r), HkMr (r). Moreenin kivisyys 30, hienoainespitoisuus 11. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, arvioitu kokonaismassamäärä ollut noin 400 000 m³. Kohteella on suurehko monttu. Lounaispuolella on pohjavesialue. 88. Valkama, Tervo. Pieni kumpumoreenialue harjun vieressä. Pinta paikoin runsaslohkareinen. Aines HkMr (r), paksuus seismisen luotauksen mukaan yli 20 m. Kivisyys 15, hienoainespitoi- 15
suus 21. Murskauskelpoisuus tutkitussa koekuopassa vain III-luokkaa, joten aineksen laadun varmistaminen vaatii lisätutkimuksia. Asutusta lähellä. 89. Ahvensalmi, Tervo. Pieni kumpumoreenialue. Pinta paikoin runsaslohkareinen. Aines srhkmr (r), kumpujen välissä käyttökelvotonta hienoainesmoreenia. Kivisyys 21-53, hienoainespitoisuus alle 15. Ympäristössä useita vastaavanlaisia kumpuja. Vaatii lisätutkimuksia. 90. Koivurinne, Tervo. Pinnaltaan runsaslohkareisia moreenikumpuja. Aines srhkmr (r). Kivisyys tutkitussa koekuopassa 45, hienoainespitoisuus 6. Vaikea kaivaa, kalliopinta voi olla lähellä. Vaatii lisätutkimuksia. 91. Koros, Tervo. Pieniä, pinnaltaan lohkareisia kumpumoreeniselänteitä tai karkearakeisia suojasivumoreeneja kalliomäkimaastossa. Aines srhkmr (r), hksrmr (r), paksuus ainakin 4 m. Kivisyys 25-50, hienoainespitoisuus 1-13. Murskauskelpoinen, mutta vaatii lisätutkimuksia. 92. Honkasenvarsisuo, Tervo. Kumpumoreeniselänne. Aines HkMr (r). Kivisyys 30, hienoainespitoisuus 13. Vaatii lisätutkimuksia. 93. Niskala, Tervo. Kolme reunamuodostumavyöhykkeeseen liittyvää, pinnaltaan lohkareista selännettä. Lupaava, mutta vaatii lisätutkimuksia. Kohteen kaakkoispuolella on tutkittu kaksi selännettä, joista eteläisemmän aines on ollut murskauskelpoista HkMr (r), kivisyys 26 ja hienoainespitoisuus 8, ja se on ilmeisesti käytetty lähes kokonaan. Pohjoinen selänne on puolestaan vähäkivistä ja hiekkavaltaista HkMr (r). Kohteen pohjoispuolella on talo. Reunamuodostumalla on jonkin verran paikallista geologista arvoa. Kohteen luoteispuolella on pohjavesialue. Uudet kohteet (19 kpl): Rautalampi 5, Suonenjoki 5, Tervo 1, Vesanto 7 (Pieksämäki 1). 94. Louhulahti, Rautalampi. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue tai kerrostuma kalliokohoumien kaakkoispuolella. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteella on monttu. 95. Soppiskorpi, Rautalampi. Laajahko, paikoin pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue tai moreenikerrostuma kalliomäen kaakkoispuolella suuren harjun länsipuolella. Voi olla melko ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 96. Väärälahti, Rautalampi. Kumpumoreenialue pienen harjun vieressä. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 97. Vänkänniemi, Rautalampi. Kumpumoreenialue kalliokohouman kaakkoispuolella. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Lähistöllä niemen rannoilla on mökkejä. 98. Mustikkavuori, Rautalampi. Rantakerrostuma kumpumoreenin päällä kalliomäen länsipuolella. Aines voi olla liian hiekkaista ja vähäkivistä murskattavaksi. Kohteella on suuri monttu. 99. Iso-Riuttanen, Suonenjoki. Pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue tai moreenikerrostuma kalliomaastossa. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Seudulla on runsaasti samantyyppisiä kerrostumia. Paikoin pintalohkareisuus on hyvin runsasta ja lohkareet huomattavan suuria. Kohteen länsipuolella on Keurunmäen-Haavikkolehdon Natura-alue. 16
100. Huuhtimäki, Suonenjoki. Laajahko, pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue tai kerrostuma kalliomäen suojasivurinteellä ja kaakkoispuolella. Voi olla paikoin ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Muutama monttu. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. Seudulla on runsaasti samantyyppisiä kerrostumia. 101. Saarisenmäki, Suonenjoki. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue tai moreenikerrostuma kalliomäen päällä. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 102. Kolmisopenlahti, Pieksämäki (Etelä-Savo). Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenikerrostuma kalliokohouman päällä, ensisijainen kohde lounas-koillissuuntainen selänne. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 103. Mäkelä, Suonenjoki. Rantakerrostuma kalliomäen kaakkoispuolella moreenin päällä. Aines Sr ja Hk. Voi olla liian vähäkivinen murskattavaksi. Keskiosassa monttuja. 104. Kortesuo, Suonenjoki (k). Kaksiosainen kumpumoreenialue pienen, katkonaisen harjujakson vieressä. Kallio on paikoin lähellä pintaa. Mikäli aines on käyttökelpoista, arvioitu massamäärä on jopa 300 000 m³. Vaatii tien? 105. Myllylänkangas, Vesanto. Suuri selännemäinen kumpu- ja pohjamoreenimuodostuma. Kallio voi olla paikoin lähellä pintaa ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 106. Kivikkokangas, Vesanto. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue tai moreenikerrostuma. Kallio voi olla paikoin lähellä pintaa. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. 107. Kotalahdenkangas, Vesanto. Pieni, paikoin pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue harjun vieressä. Kallio voi olla lähellä pintaa ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 108. Syrjänkangas, Vesanto. Pinnaltaan lohkareinen moreenikumpu reunamuodostuman kaakkoispuolella. Kumpu voi olla osittain kalliota ja aines vähäkivistä hiekkamoreenia. Vaatii tien. Reunamuodostuma on pohjavesialuetta ja siinä on monttuja. 109. Onnela, Vesanto. Pieni, paikoin pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue kalliomäen kaakkoispuolella. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Asutusta lähellä. 110. Havukkamäki, Vesanto (k). Hiekkaisia ja soraisia rantakerrostumia kalliomäen lounaisrinteellä noin 150 m tasossa. Moreenin käyttökelpoisuudesta ei ole tietoa. Alueella on useita jo osin käytöstä poistuneita monttuja, mutta ainesta lienee yhä jäljellä. Myös kohteen luoteispuolella Havukkasuon länsipuolella ja Havukkapuron varrella on lajittuneita hiekkakerrostumia. 111. Etelälahti, Vesanto (k). Pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue kalliomaastossa. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin pohjamoreenia. 112. Saemäki, Tervo (k). Rantakerrostuma mäen lakiosassa. Kohteen vieressä on talo. 17
3.3. Kuopion seutukunta (yhteensä 43 kohdetta) Kuopion seutukunnan kohteet keskittyvät alueen länsiosan kumpumoreenikentille ja pienten reunamuodostumien yhteyteen. Muualla seutukunnassa kohteita on hyvin vähän ja ne ovat lähinnä rantakerrostumia. Seutukunnan pohjois- ja keskiosat ovat hienoainespitoista pohjamoreenialuetta. Siilinjärveltä ei löydetty yhtään kohdetta (liite 6). GTK:n ja Tiepiirin tutkimat kohteet (33 kpl): Karttula 16, Kuopio 13, Maaninka 4, Siilinjärvi 0. 113. Saari-Jouhteninen, Karttula. Laaja ja hajanainen, pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue harjun koillispuolella. Aines kisrmr (r = srhkmr), kohteena olevan kummun paksuus seismisen luotauksen mukaan 10 m. Kivisyys 39, hienoainespitoisuus 11. Murskauskelpoisuus I-luokkaa. Kohteen itäpuolella metsätien päässä aines on vähäkivisempää ja hienoainespitoisempaa, ja siinä on runsaasti lohkareita (murskauskelpoisuus II / I-luokkaa). Kohde on pohjavesialueen reunalla. 114. Kumpunen, Karttula. Laaja ja hajanainen, pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue harjun koillispuolella. Aines hksrmr (r = srhkmr). Kivisyys 25, hienoainespitoisuus 13, hiekka- ja silttivälikerroksia. Rikkonaisen kallioalustan päälle kerrostuneen moreenin paksuus on seismisten luotausten mukaan 3-12 m, josta puolet on pohjavedenpinnan yläpuolella. Murskauskelpoisuus IIluokkaa. 115. Suojärvi, Karttula. Pieni, pinnaltaan lohkareinen lounas-koillissuuntainen moreeniselänne. Aines seismisen luotauksen mukaan pinnalla 1-2 m paksuudelta Hk, alla kimr, kokonaispaksuus 7-9 m. Koekuoppaa ei kuitenkaan ole tehty, joten aineksen kivisyyttä ei ole voitu määrittää. Vaatii lisätutkimuksia. 116. Kalakukkokangas, Karttula. Moreenikumpuja harjun molemmin puolin. Aines kisrmr (r = srhkmr). Kivisyys 45, hienoainespitoisuus 7. Murskauskelpoisuus I-luokkaa. Osa kummuista voi olla kalliota. Harjussa on useita osin käytöstä poistuneita monttuja. 117. Kiviniemi, Karttula. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue rikkonaisen kallioalustan päällä harjun koillispuolella. Aines SrMr (r = hksrmr), vaikea kaivaa. Kivisyys 25, hienoainespitoisuus 14. Murskauskelpoisuus II / I-luokkaa, mutta moreenikerrostuma voi olla ohut. Vaatii lisätutkimuksia. Välittömästi kohteen pohjoispuolella on Kakkisenjärven Natura-alue. 118. Kangasjärvenvuori, Karttula. Suojasivumoreeni kalliomäen kaakkoisrinteellä. Aines pinnalla yli 2 m paksuudelta srhkmr (r), alla hksrmr (r). Kivisyys 20, hienoainespitoisuus 9-11. Moreeniaines on kokonaisuudessaan murskauskelpoista II-luokkaa. Maapeitteen paksuus laskee kaakkoon. 119. Palokangas, Karttula. Pohjamoreenikerrostuma kalliokohouman vastasivurinteellä. Aines kisrmr (r = srhkmr). Kivisyys 35 kasvaa alaspäin, hienoainespitoisuus 10. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, mutta pohjavedenpinnan taso on jo 2,6 m syvyydessä. 120. Talaslouhu, Karttula. Pinnaltaan runsaslohkareinen moreeniselänne. Aines hksrmr (r = srhkmr. Kivisyys 27 kasvaa alaspäin, hienoainespitoisuus 8. Yläosassa Hk- ja Si-raitoja. Murskauskelpoisuus vähintään II-luokkaa. Vaatii lisätutkimuksia. Lähistöllä Virmasveden rannassa on mökkejä. 18