TVL:n Kymen piiriss ä
|
|
- Lasse Keskinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL:n Kymen piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Seppo Koho
2 Sisällysluettel o Osa IV s. 350 Karttalehti 4121 Torsantaka s Simpele s. 457 " 4124 Punkaharju s. 497 H Kitee Liite : Yhteenveto massamääristä
3 TORSANTAKA Karttalehti Muodostuma 1 Matala, selkämäinen harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat peittävä. moreeni ja ylisuuret lohkareet pinnalla erityisesti muodostuman eteläosassa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pintaala on 7 ha, aines pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3. Arvioitu B , C m3. Muodostuma 2 Selkämäinen harju, jossa on peräkkäisiä kumpuja. Muodostuman pohja - tasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on.15 ha, aines pääluokkaa B. A-luokan ainesta esiintyy pesäkemäisin ä osueina. Arvioitu A m 3, B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 3 Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydinosass a esiintyy vähäisessä määrin A-luokan ainesta, jonka sisältämät kive t ovat läpimitaltaan 6-10 cm. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 4 Kumpumainen harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman luoteisosassa saattaa esiintyä B-luokan ainesta. Kaakkoisosassa on moreenin esiintyminen mandollista. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 5 Lajittuneen reunamuodostuman kaakkoisosa, jonka pohjatasona on pohja - vesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 36 ha, aines pääluokkaa C. Luoteisreunalla arvioidaan esiintyvän karkeana aineksena kisr. Kaakkoisreuna on ainekseltaan HHk ja hthk. Arvioitu A m3, B m3, c 2, 212 milj. m3. Kokonaismassamäärä 2, 555 milj. m3.
4 Muodostuma 6 Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pääasiassa hiekkaa. Kokonaismassamäärä m 3.. Muodostuma 7 Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia.. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pääasiassa HHk ja hthk. Kokonaismassamäärä 45,000 m 3. Muodostuma 8 Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3., 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pääasiassa hiekkaa. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 9 Läjittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi.. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pää - asiassa hiekkaa.. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 10, Lehtisenkanga s Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi.. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 72 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman luoteisreunassa arvioidaan esiintyvän soraa 45 % ja A-luokan ainesta 5 %. Muodostuman eteläosa on pääasiassa hiekkaa, joka sisältä ä B-luokan ainesta arviolta 10 %. Arvioitu A m3, B 1,, 821 milj. m3, C 8, 295 milj. m3. Kokonaismassamäärä 10, 23 milj. m3 Muodostuma 1 1 Reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio.. Haittatekijöinä ovat paikoin peittävä moreeni ja paikoin ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 160 ha, aines pää - luokkaa C. Muodostuman pohjoisreunan arvioidaan sisältävän soraa 45 % ja A-luokan ainesta 5 %. Soraa esiintyy todennäköisesti myös muodostu - man keskiosassa (tumman vihreällä merkitty alue) korkeintaan 50 %. Arvioitu A m3., B 4,, 309 milj. m3, c 12, 504 milj. m3. Kokonaismassamäärä 16, 89 milj. m 3..
5 Muodostuma 12 Tuomalankanga s Ensimmäiseen Salpausselkään kuuluva reunamuodostuma, jonka pohja - tasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat moreenipeite j a ylisuuret lohkareet pinnalla muodostuman pohjoisosassa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 180 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoisosan arvioidaan sisältävän B-luokan ainesta enintään 45 % ja A-luokan ainesta 5 %. Muodostuman keskiosa on pääasiassa hiekkaa, soran osuudeksi on arvioitu 10 %. Eteläreuna on ainekseltaan hthk. Arvioitu A m3, B 2, 93 milj. m3, c 21, 258 milj. m3. Kokonaismassarnäärä 24, 26 milj. m3. Muodostuma 13 Tervahautojenkanga s Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat moreenipeite ja ylisuuret lohkareet pinnalla etenkin alueen pohjoisreunalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 178 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuma sisältää B-luokan ainesta enintään 45 % ja A-luokan ainesta 5 %. Muodostuman keskiosarx hiekkavaltaiset aluee t sisältävät B-luokan ainesta alle 40 %. Muodostuman kaakkoisreunass a on epävarman maalajin merkeillä osoitettujan paksuja moreenivalleja j a -kumpuja, joiden alla esiintyy todennäköisesti lajittunutta ainesta. Arvioitu A m 3, B 7, 398 milj. m3, c 8, 682 milj. m3. Kokonaismassamäärä 16, 85 milj. m3. Muodostuma 14 Aisaniem i Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 312 ha, aines pääluokkaa C ; Aines on hiekkaa. Paikoitellen saattaa esiintyä myös soraa, jonka mää - rä on 10 %. Arvioitu B 4, 368 milj. m3, C 39,312 milj. m3. Kokonais - massamäärä 43, 68 milj. m3. Muodostuma 1 5 Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ova t moreenipeite ja ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 30 ha, aines pääluokkaa B ja C. Muodostuma sisältää B-luokan ainesta enintään 45 % ja A-luokan ainesta 5 %. Arvioitu A m3, B 1, 298 milj. m 3, C 1, 464 milj. m3. Kokonaismassamäärä 2, 9 milj. m3.
6 Muodostuma 1 6 Reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 100 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman aines on pääasiassa hiekkaa. Soraa saattaa esiintyä paikoitellen enintään 10 %. Arvioitu B 1, 1 milj. m 3, c 9, 9 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 11, 0 milj. m 3. Muodostuma 17 Vennäänkanga s Reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio.. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha, aines pääluokkaa C, Aines on pääasiassa hiekkaa. Arvioitu B m 3, c m 3.. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 18 Suopohja Reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia.. Pinta-ala on 45 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pääasiassa hiekkaa. Paikoin esiintyy srhk. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3.. Muodostuma 19 Kotaniemi Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa C, Aines on pääasiassa hiekkaa. Kokonaismassamäärä m 3, Muodostuma 2 0 Pienialainen, lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi j a moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuma sisältää B-luokan ainesta n.. 55 % j a A-luokan ainesta n. 15 %. Arvioitu A m3, B m3, C m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 21 Kotaniem i Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pääasiassa HHk ja hthk. Kokonaismassamäärä m3.
7 Muodostuma 2 2 Harjukumpu, jonka pohjatasona on pohjavesi.. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines on todennäköisesti hiekkaa, joka sisältää soraa enintään 10 %. Arvioitu B m3, C m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 23 Ihalanniem i Selkämäinen harju, jonka pohjatasona on pohjavesi.. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla muodostuman keskiosassa. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha, aines pääluokkaa B ja C. Har - jun ydinosa sisältää B-luokan ainesta keskimäärin 55 % ja A-luokan ainesta 15 % Pohjoisosassa sijaitseva harjukumpu sisältää 45 % B-luokan ainesta ja 5 % A-luokan ainesta. Lievaalue on pääasiassa hiekkaa. Arvioitu A m3, B m 3, c m3, Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 24 Haahenniem i Reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 23 ha, aines pääluokkaa B ja C. Muodostuman ydinosa on todennäköisesti soravaltainen, jossa B-luokan osuudeksi on arvioitu 45 % ja A-luokan 5 %. Lievealue on pääasiass a hiekkaa. Arvioitu A m3, B m3, C 1, 257 milj. m3. Kokonaismassamäärä 2, 25 milj. m3. Muodostuma 25 Leikkaanniem i Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla paikoin muodostuman pohjoisosassa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha, aines pää - luokkaa B ja C. Muodostuman ydinosat sisältävät B-luokan ainesta 50 % ja A-luokan ainesta 5-10 %. Kivet ovat läpimitaltaan 6-10 cm. Lieve - alue on pääasiassa hiekkaa.. Arvioitu A m 3, B m 3, C m 3. Kokonaismassamäärä 1,328 milj.m 3. Muodostuma 26 Tetriniem i Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pääasiassa hiekkaa ja hthk. Kokonaismassarnäärä m3.
8 Muodostuma 27 Maunola Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines on srhk, josta soran osuus on 20 %. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 28 Ahkeissuo Matala harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuma on soravaltainen. B-luokan o- suus on 60 %, A-luokan 5 %. Arvioitu A m3, B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 29 Harjula Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pääasiassa hiekkaa. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 30 Orrainmäki Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa C. Aines on hthk. Soraa esiintyy vähäisessä määrin muodostuman pohjaosassa. Hiedan määrä (20 %) on vähennetty kokonaismassamäärästä. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 3 1 Pienialainen, lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa B. Aines on kisr ja hksr. Kivien läpimitta on 6-30 cm. Arvioitu A 750 m 3. B m3. C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 32 Suurmäki Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6, 5 ha, aine s pääluokkaa C. Aines on pääasiassa Hk ja hthk. Hiedan määrä (10 %) on vähennetty kokonaismassamäärästä. Kokonaismassamäärä m3.
9 Muodostuma 3 3 Muodostuman pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on moreenipeite. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, Aineksen laatu on epävarma. Muodostuman sisäosassa saattaa esiintyä lajittunutt a ainesta. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 34 Soukanniem i Muodostuman pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on moreenipeite. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, Aineksen laatu on epävarma. Muodostuman sisäosassa saattaa esiintyä lajittunutta, todennäköisimmin C-luokan ainesta. Kokonaismassamäärä m 3. Nuodostuma 35 Aisaniemi Harjumuodoaturna käsittää kaksi erillistä selännejaksoa. Pohjoisempi on hiekkavaltainen ja eteläisempi soravaltainen, joskin aines on siinä epätäydellisesti peseytynyttä soraa. Yhteinen pinta-ala on 9,5 ha. Kokonaismassamäärä on m5, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 36 Aitsaar i Kapea harju kalliomaastossa,osittain pohjatasona myös poh - javesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on varmaankin C - luokkaa, joskin soraa esiintyy runsaasti kapeissa harjuissa. Kokonaismassamäärä on m 3. Arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 37 Kotaniem i Matala, pienialainen harju vinolla kallioalustalla. Pinta - ala on 5 ha. Aines on C-luokkaa. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m3, c m3.
10 - 356,b - Karttalehti Muodostuma 1 Antamanjärven harju Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa B. Aines todennäköisesti kisr ja hksr. Arvioitu A m 3, B m3, C m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2 Antamanjärven kanga s Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 62, 5 ha, aines pääluokkaa C ja B. Aines on muodostuman länsiosassa kisr ja someroa. Muodostuman keskiosa on srhk ja Hk. Itäreuna sisältää Hk ja hthk. Arvioitu A m 3, B m3, c 4, 2 milj. m3. Kokonaismassamäärä n. 4, 8 milj. m3. Muodostuma 3 Ohut muodostun-ia, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa hiekkaa. Arvioitu C m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 4 Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin mandollisesti kallio. Haittatekijänä on peittävä moreenikerros muodostuma n pinnalla, jonka paksuus on paikoin useita metrejä. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 20, 5 ha, aines pääluokkaa B. Aines on moreenikerroksen alla kisr ja hksr. Myös murskauskelpoista ainesta saattaa
11 olla runsaasti. Muodostuman pohjoispään ohut kerrostuma on pääasiass a hiekkaa. Arvioitu A m 3, B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä n. 1, 66 milj. m 3. Muodostuma 5 Palokanga s Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on kallio ja paikoin moreeni. Haitta - tekijänä on peittävä moreeni, jonka paksuus on paikoin useita metrejä, ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 145 ha, aines pääluokkaa B. Aines todennäköisesti kisr ja hksr. Mahdollisesti myös murskauskelpoista ainesta esiintyy runsaasti. Arvioitu A m 3, B 5, 4 m3, c 6, 5 mtlj. m3. Kokonaismassamäärä n. 12,5 milj. m3. j a Muodostuma 6 Lehtomäki Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 80, 5 ha, aines pääluokkaa C. Pääosa muodostumasta on hiekkaa ja hthk.. Muodostuman soravaltainen osa on pääasiassa srhk. Arvioitu A m 3, B m3, c 6, 8 milj. m3. Kokonaismassamäärä 7, 36 milj. m3. Muodostuma 7 Vaarjärven kangas Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio tai moreeni. Haittatekijänä on paikoin peittävä moreeni ja ylisuuret lohkaree t pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 38 ha, aine s pääluokkaa C ja B. Pääosa muodostumasta on srhk ja Hk. Muodostuman pohjoisreunalla esiintyy myös soravaltaista ainesta, etekin alueen länsi - osassa. Arvioitu A m 3, B m3, c 2,7 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 3,17 milj. m 3. Muodostuma 8 Pien Karvalampi Muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 1,5 ha, aines pääasiassa hiekkaa. Arvioitu C m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 9 Karvalamminsu o Muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa hiekkaa. Arvioitu C m 3. Kokonaismassamäärä m 3.
12 Muodostuma 1 0 Ohut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Aines hiekkaa. Arvioitu C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 11 Multamäki Ohut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostuman käyttöä rajoitta a maantie. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa hiekkaa. Arvioitu C m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 12 Lapinkangas I Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio. Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 122 ha, aines pääluokkaa C. Aines on todennäköisesti pääasiassa hiekkaa. Paikoin esiintyy myös srhk, erikoisest i muodostuman länsiosassa olevassa selänteessä. Arvokas luonnonvuojelukohde. Arvioitu B 1, 6 milj. m3, c 9, 1 milj. m3. Kokonaismassamäär ä 10, 74 milj. m 3. Muodostuma 13 Lapinkangas Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 52 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pääasiassa hiekkaa. Soraa esiintyy muodostumassa korkeintaan 10 % massamäärästä. Arvioitu B m3, c 6, 0 milj. m3. Kokonaismassamäärä 6, 67 milj. m 3. Muodostuma 14 Rasvalammen harj u Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa B. Aines pääasiassa kisr. Todennäköisesti alueella esiintyy myös murskauskelpoista ainesta, keskimäärin n. 15 %. kokonaismassamäärästä. Luonnonsuojelun kannalta arvokas muodostuma. Arvioitu A m 3, B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3.
13 35 9 Muodostuma 15 Käyhkää Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi tai kallio. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Muodosturnassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2, 2 hae aines pääluokkaa B. Aines hksr ja kisr. Arvioitu A m3, m3, C m3 Kokonaismassamäär d m3. Muodostuma 16 Ruunlahti Harjumuodostuma, jdtika pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala oh 4 ha, aines pääluokkaa B. Aines enimmäkseen kisr ja hksr, Todennäköisesti alueella on myös murskauskelpoista ainesta. Arvioitu A m3, B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 17 Hauklappi Hatjtimuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1, 8 ha, aines pääluokkaa B. Aines on alueella kisr. A-lk ainesta läpimitta (6-30 cm) esiintyy alueella noin 15 % mass&tnäätästä. Muodostuma käsittää kaksi erillistä selähnettä, joist a PohJoiseinp i on käytetty lähes loppuun. Arvioitu A m2, B m 3, C m 3. Kokonaismassamäärä m 3, Muodostuma 18 Kukkahkaan mäk i Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha, aines pääluokkaa C. Aines on alueella pääasiassa hiekkaa. Soraa on korkeintaan 5 % massamäärästä, Arvioitu B m3, c 1, 25 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1, 31 milj. 3 m. Muodostuma 19 Alamäki Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines hiekkaa ja hietaista hiekkaa. Arvioitu C m3. Kokonaismassamäärä m 3. (Arvioitu hiedan määrä vähennetty kokonaismassamäärästä. )
14 Muodostuma 20 Tervakangas I Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 17 ha, aines pääluokkaa C. Aines verraten hienoa Hk, HHk ja hthhk. Arvioitu C m3. Kokonaismassamäärä 790,000 m 3, (Arvioitu hiedan määrä vähennetty kokonaismassamäärästä. ) Muodostuma 21 Tervakangas II Deltamuodostuma j jonka pohjatasona on pohjavesi ; Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia, Pinta-ala on 25 ha, aines pääluokkaa C. Aines on srhk a josta soraa on noin 15 %. Arvioitu B m3, c 2,5 milj. m3 Kokonaismassamäärä n. 2 j 95 milj. m3. Muodostuma 22 Lonkkaanrnäki Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi & Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa C. Aines on srhk, jos - ta soraa on n. 15 %. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä 90, 000 m 3 l Muodostuma 23 Syyspohja I Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on paikoin peittävä moreeni ja ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 112 ha, aines pääluokkaa B ja C. Muodostu - man pohjoisosa on todennäköisesti kisr ja hksr. Lisäksi saattaa alueella olla myös moreenia. Todennäköisesti myös A-lk ainesta esiintyy suhteellisen runsaasti. Eteläosa on srhk, Hk ja hthk. Arvioitu A m3, B 4, 2 milj. m 3, C 9, 2 milj. m3.' Kokonaismassamäärä 14, 2 milj. m3. Muodostuma 24 Syyspohja II Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio ta i moreeni. Haittatekijänä on paikoin peittävä moreeni ja ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia ; Pinta-ala on 151 ha, aines pääluokkaa B ja C. Muodostuman soravaltaiset alueet ovat todennäköisesti kisr ja hksr. Mandollisesti esiintyy myös A-lk ainesta, sekä moreenia välikerroksina. Muodostuman pohjoisosass a aineksen laatu on epävarma. Pää11ä on peittävä lohkareinen moreenikerros ja alla mandollisesti lajittunutta ainesta. Muodostuman eteläosa on srhk, josta soraa on n. 20 %. Arvioitu A m 3, B 4,5 milj. m 3, C 8 milj, m3. Kokonaismassamäärä n.12, 9 milj. m3.
15 Muodostuma 25 Syyspohja III Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 28 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa hiekkaa. Eteläreuna hthhk. Arvioitu C 1, 89 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1, 89 milj. m3. Muodostuma 26 Haukkavuor i Ohut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 6, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines srhk josta soraa on n. 15 %. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 27 Sirkkaniemi Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 43 ha, aines pääluokkaa B ja C. Pienten tieleikkausten perusteel - la aines on kisr muodostuman pohjois- ja koillisosassa. Eteläosa on srhk, josta soraa on n. 20 %. Arvioitu A m3, B m3, C m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 28, Hauklammin kangas Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. muodostuman länsi- ja itäosassa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 60 ha, aines pääluokkaa B ja C. Muodostuman pohjois- ja keskiosa on todennäköisesti kisr ja hksr. Lisäksi esiintyy muodostuman näissä osissa myös A-lk ainesta. Itä- ja länsiosa ovat srhk josta soraa on keskimäärin n. 30 %. Arvioitu m 3, B m3, C 1, 13 milj. m3. Kokonaismassamäärä n. 2,0 milj. m 3. Muodostuma 29, Valkjärven kanga s Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on paikoin peittävä moreeni ja ylisuuret lohkareet muodostuman pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 93 ha, aines pääluokkaa B ja C. Muodostuman soravaltaiset alueet ovat todennäköisesti kisr. Lisäksi voi muodostuman näissä osissa esiintyä myös moreenia. Muodostuman pohjoisosa on pääasiassa Hk josta soraa on korkeintaan 5 %. Arvioitu A m 3, B m3, c 3 milj. m 3. Kokonaismassamäärä n. 3, 69 milj. m 3.
16 Muodostuma 30, Männikköniemi Harjumuodostuma; jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio ta i moreeni. Haittatekijänä on paikoin peittävä moreeni ja ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia, Pinta-ala on-13 ha, aines pääluokkaa B ja C. Muodostuman itäosa on todennäköisesti kisr, Länsiosa on srhk, josta on soraa n. 20 %. Arvioitu A m 3, B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä n.. 1, 2 milj, m3. Muodostuma 31 Vehkajärvi Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 6, 5 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoispäässä esiintyy jonkin verran myös soravaltaista ainesta. Arvioitu B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 32, Kylmäsammalensu o Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha, aines pääluokkaa B ja C. Muo- dostuman itäosa on kisr. Länsi- ja eteläosa ovat srhk, josta soraa on n. 20 %. Arvioitu A m3, B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä n m3. Muodostuma 3 3 Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman eteläosassa on jonkin verran kisr. Arvioitu A 500 m 3, B m3, c m 3. Kokonaismassamäär ä m3. Muodostuma 3 4 Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 1 ha, aines pääluokkaa B. Aines kisr, A-lk ainesta n. 5 %. Arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Kokonaismassamäär ä m3. Muodostuma 3 5 Ohut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa B. Aines hksr, josta soraa on n 75 %. Arvioitu B m 3, c m3.. Kokonaismassamäärä m 3.
17 Muodostuma J 6i klukkolampi Ohut muodostuma ` jonka pohjatasona on pohjavesi, Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. 1Vitiodosttimassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha; aines pääluokkaa Ca Aines toderitiäk8isesti srt1k. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä rn3, Muodostuma 37, Valkjärvenharju Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha, aines pääluokkaa B ja C. Muodostuman länsiosa on todennäköisesti kisr. Itäosa lienee hienompaa ainesta, lähinnä srhk. Muodostuman pintaosassa on paikoin moreenia. Arvioitu A m, B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 38, Heinälampi I Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio tai moreeni. Haittatekijänä on peittävä moreeni ja ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa B. Aines todennäköisesti kisr. Aines voi sisältää myös moreenia. Arvioitu A m 3, B m3, c m3. Kokonaismassamäär ä m3. Muodostuma 3 9 Harjumuodosturna, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio tai moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 9, 5 ha, aine s pääluokkaa B. Aines pääasiassa kisr ja hksr. Arvioitu A m3, B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 40 Heinälampi I I Muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 17, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pääasiassa hiekkaa. Soraa esiintyy enintään 5 %. Arvioitu B m 3, C rn3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 41 Portinlaht i Muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio tai moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa hiekkaa. Soraa esiintyy alueella enintään 10 % massamäärästä. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3.
18 Muodostuma 42 Karpeikonkanga s Muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio tai moreeni. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa hiekkaa. Soraa esiintyy alueella korkeintaan 10 % massamäärästä. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 43 Reinikkala Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on monin paikoin vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa B. Aines on muodostumassa pääasiassa kisr. Alueella on myös murskauskelpoista ainesta. Arvioitu A m3, B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 4 4 Muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi, paikoin kallio tai moreeni. Haittatekijänä on peittävä moreeni, jonka paksuus on useita metrejä j a ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha. Koekuopassa n. 3 metriä moreenia ja alla sorainen hiekka. Massoja m3, josta arvioitu B m3,c m3. Muodostuma 45 Samlampi Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio tai moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa B. Aines on alueella olevien leikkausten perusteella kisr. A-lk ainesta on n. 10 % massamäärästä. Arvioitu A m3, B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 46 Kotikanga s Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio ta i moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 25 ha, aines pääluokkaa B ja C. Alueella olevat leikkaukset ovat pieniä, mutta on todennäköistä, että muodostuman soravaltainen alue sisältää kisr. Mahdollisesti alueella on myös A-lk ainesta. Muodostuman pohjois- ja etelä - reuna ovat pääasiassa hiekkaa. Itäosa, aineksen laatu epävarma. Arvioi - tu A m 3, B m 3, C 1, 1 milj. m3. Kokonaismassamäär ä 1, 61 milj. m3.
19 Muodostuma 47 Kuvajan harju I Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4, 7 ha, aines pääluokkaa B. Aines pää - asiassa kisr. A-lk ainesta n. 15 % massamäärästä. Arvioitu A m 3, B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3, Muodostuma 48 Kuvajan harju II Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 1, 8 ha, aines pääluokkaa B. Aines kisr ja hksr. Arvioitu A m3, B m 3, c m3. Kokonaismassamäär ä m3. Muodostuma 4 9 Muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa hiekkaa ja srhk. Alueella on kuitenkin pienialaisia kohtia, joissa aines on soravaltaista. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäär ä m3. Muodostuma 50 Kuva~ctn harju III Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa B. Aines todennäköisesti kisr ja hksr 0 Arvioitu A m 3, m3, c m 3. Kokonaismassamäär ä m 3. Muodostuma 5 1 Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa srhk. Muodostuman keskiosassa on kuitenkin alue, jossa aines voi olla soravaltaista. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 5 2 Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiass a hiekkaa. Soraa esiintyy alueella korkeintaan 5 %. Arvioitu B m3, C 1, 7 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1,79 milj. m 3. Muodostuma 5 3 Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa hiekkaa. Soraa on alueella korkeintaan 5 %. (Muodostuma käsittää 3 erillistä selännettä..) Arvioitu B m 3, C m 3. Kokonaismassamäär ä m3
20 Muodostuma 54 Pipulakangas Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi.. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat Pitkälammen rantavyöhykkeessä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 31 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa Hk ja Ht. Arvioitu C 3, 6 milj. m 3. Kokonaismassamäär ä 3, 6 milj. m 3. (Kokonaismassamäärästä on vähennetty hiedan arvioitu määrä. ) Muodostuma 55 Herrasuonkanga s Muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5,0 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pääasiassa hiekkaa. Lisäksi on alueella todennäköisesti hietaa. Arvioitu C m3. Kokonaismassamäärä m3. (Kokonaismassamäärästä on vähennetty hiedan arvioitu määrä. ) Muodostuma 56 Säynelammen harj u Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10, 5 ha, aines pääluokkaa B. Aines todennäköisesti kisr. Lievealue eteläosassa on srhk. Arvioitu A m3, B m3, C m3.. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 57 Valkialammin kangas I Deltamuodostuma', jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnon suojelunäkokohdat ja riistanhoitoalue. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 38 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa Hk. Soraa esiintyy alueella enintään 10 % ja hietaa vähintään 10 %. Arvioitu B m3, c 3, 0 milj. m3, Kokonaismassamäärä 3,38 milj. m 3. (Hiedan arvioitu määrä on vähennetty kokonaismassamäärästä. ) Muodostuma 58 Valkialammin kangas I I Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha, aines pääluokkaa C ja B. Pääosa muodostu masta on hiekkaa, jossa soraa enintään 10 %. Lisäksi aines sisältää hieta a vähintään 10 %. Muodostuman soravaltaiset osat ovat todennäköisesti hksr. Arvioitu B m 3, c 1, 0 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1,47 milj. m3. (Hiedan arvioitu määrä on vähennetty kokonaismassamäärästä. )
21 367 - Karttalehti Karttalehdellä ei ole käyttökelpoisia muodostumia. Karttalehti Muodostuma 1 Kontionpää Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7,5 ha, aines pääluokkaa C. Pohjoisos a on hksr ja hieman kisr, eteläosa on Hk ja hthk. Arvioitu B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 2 Marinniem i Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittaa huvila-asutus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa C. Keskiosa muodostumasta on hksr, lievealueet kokonaan Hk. Arvioitu A m3, B m3, c m 3, Kokonaismassamäärä m _ Muodostuma 3 Mälkiänranta Lajittunut muodostuma4 jonka pohjatasona on moreeni. Muodostumassa ei Ole leikkatksia. Ai vioinnin apuna ori käytetty koekuoppiai, Pinta-ala on 11 ha, aines pääluokkaa C. Osittain moreenipeitteinen muodostuma, jonka länsiraja epävarma. Alla todennäköisesti lajittunutta ainesta. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 4 Ristilahti - Pekonniemi Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 28 ha, aines pääluokkaa C. Karkein aines on todennäköisesti itäosan selänteessä, myös keskiosa on soravaltainen. Lievealueet ovat hiekkaa. Arvioitu A m 3, B m3, C 1, 09 m 3. Kokonaismassamäärä 1, 7 milj. m3. Muodostuma 5 Ilokalli o Moreenipeitteinen muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittate- kijänä on peittävä moreeni. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1, 8 ha. Alaosan aines on todennäköisesti karkeaa soraa. Arvioitu A m3, B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m'.
22 Muodostuma 6 Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Muodostumass a ei ole leikkauksia, Pinta-ala on 1, 5 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä srhk. Arvioitu B 9,000 m3, C m 3, Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 7 Vörniemi Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä srhk. Arvioitu B m 3, c m3, Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 8 Haloniem i Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta ala on 16 ha, aines pääluokkaa C. Karkein aines on länsiosan selänteessä, itäosass a soraa esiintyy vain välikerroksina. Paikoin pinnalla on moreenia. Arvioi - tu A m 3, B m 3, c m 3. Kokonaismassamäär ä m 3. Muodostuma 9 Otra-ah o Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa B. Pintaosissa aines on moreeninsekaista kisr, jossa on A-luokkaa n. 10 %. Eteläosan aines on epävarma. Arvioitu A m 3, B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 10 Ukonautoinniity t Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on peittävä moreeni, jonka paksuus on n. 1 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 38 ha, aines pääluokkaa B. Aines on suurimmaksi osaksi soravaltaista, karkein aines on pohjoisosan selänteessä, A-luokkaa on 5-15 %. Vain _lou naisosa on hiekkavaltaista ainesta. Arvioitu A m 3, B 1 milj.,,.3, C m 3. Kokonaismassamäärä 2 milj. m 3. Muodostuma 11 Varteusniem i Lievemuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 4, 5 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä srhk, välikerroksina esiintyy myös kisr. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä mj.
23 Muodostuma 1 2 Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa C, soran osuus on n. 30 %. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäär ä m3. Muodostuma 13 Mäkirinne Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 35 ha, aines pääluokkaa C. Soraa esiintyy vain kapeassa ydinosassa tien suunnassa, lievealueet ovat pääasiassa Hk, soraa esiintyy alle 10 %. Arvioitu A m 3, B m 3, C m 3. Kokonaismassamäär ä 2, 5 milj. m 3. Muodostuma 14 Virmutjoki Harjun lievemuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä hiekkaa, osaksi myös soraa ja hietaa. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 15 Koivikk o Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa B, lähinnä hksr. A-luokkaa sisältävää kisr on vain hieman. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäär ä m 3. Muodostuma 16 Anttilanmäk i Moreenipeitteinen muodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha. Pintaosissa aines o n moreenia, mutta alla on todennäköisesti lajittunutta ainesta. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 1 7 Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa C, kokonaan Hk. Kokonaismassamäärä m 3.
24 Muodostuma 18 Kivilamp i Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 19 Sarkajärvi Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C, valtaosa srhk, pohjoisosassa esiintyy B-luokkaa 30 %. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3, Muodostuma 20 Riuttavuor i Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines pääluokkaa C. Pohjois - osa on osaksi hksr, muuten aines on srhk. Arvioitu $ m3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2 1 Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona oh moreeni. Ntuodos+umassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 2, 6 ha, aines pääluokkaa B, hksr ja kisr, eteläosassa päällä on moreenia. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 22 Yhtenäisvuorenmäki Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa B, lähinn ä kisr jossa hieman A-luokkaa. Arvioitu A m 3, B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 23 Lampila Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1, 4 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m 3.
25 371 - Muodostuma 24 Kylmänotk o Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 28 ha, aines pääluokkaa C. Ydinosan aines on hksr ja hieman A-luokkaa sisältävää kisr. Lievealueet ovat pääasiassa hiekkaa, mutta myös hietaa vo i esiintyä. Arvioitu A m 3, B m3, c m3. Kokonaismassamäärä 1 milj. m3, Muodostuma 25 Kurrola Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja moreeni. Muodostumassa ei ole leikkauksia, Arvioinnin apuna oh käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 13, 5 ha, aines pääluokkaa B. Keskiosissa aines on A-luokkaa sisältävää kisr, Lo läpimitta pääasiassa alle 30 cm. Pohjoisosan aiiiekseh laatu on epävarma. Arvioitu A rn3, t m 3, C m3. Kokonaismassamäärä m l t Muodostuma 26 Hietsaar i Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet aineksessa ja vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 2, 4 ha, aines pääluokkaa C. Aines on keskiosissa hksr, paikoin kisr, jossa osaksi ylisuuria Lo. Reunaosissa aines on srhk. Arvioi - tu A m3, B m 3, c m 3. Kokonaismassamäär ä m 3. Muodostuma 2 7 Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C, syvetnmiss ä osissa voi esiintyä hieman soraa. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 28 Listinginmäk i Lievemuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijöinä ova t ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 2, 6 ha, aines pääluokkaa B. Aines on osittain huonosti lajittunutta moreeninsekaista kisr, paikoin someroa jossa myös ylisuuria Lo. Hiekkaa ja hietaa esiintyy välikerroksina. Arvioitu A m3, B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3.
26 Muodostuma 2 9 Lallinmäki Deltamuodostumaj jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksid. Pinba4ala on 10 ha, aines pääluokkaa C, hiekkaa ja hietaa. Kokonaismassamäärt m3 t Muodostuta 30 tlkonniity t Deltamuodostuma, jonka pohjatasona oti pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 32, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines on valtaosin hiekkaa, soraa esiintyy vain paikoitellen välikerroksina. Länsipäässä pintaosa on moreenia, jonka alla on todennäköisesti hiekkavaltaista ainesta. Kokonaismassamäär ä 1, 6 milj. m3. Muodostuma 31 Hepo-oj a Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on itäosassa peittävä moreeni. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3, 7 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan ainesta on todennäköisesti vain vähäsen. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 3 2 Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2, 0 ha, aines pääluokkaa B. Aine s on kisr ja hksr. Arvioitu A m 3, B m3. C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 3 3 Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7, 9 ha, aines pääluokkaa C. Selänteiss ä aines on todennäköisesti kisr. Liepeet ovat pääasiassa hiekkaa. Arvioitu A m3, B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m. Muodostuma 3 4 Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä o n peittävä moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty vähäisiä leikkauksia. Pinta - ala on 12, 5 ha, aines pääluokkaa B. Ydinselänteessä aines on todennäköisesti kivistä soraa. Kapea lievealue on hiekkavaltainen. Arvioitu B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m 3.
27 Muodostuma 35 Hanna-ahonkoski Muodostuman pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Muodostuman lajittuneisuus on epävarma. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 36 Viijasuo Muodostuman pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala 5, 8 ha. Muodostuman lajittuneisuus on epävarma. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 37 Koskela Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan ainesta on jonkun verran kapeissa selånteissä. Muuten aines on lähe s kokonaan hiekkaa. Arvioitu B 30,000 m 3, c 950,000 m3. Kokoiiaismassamäärä 9 i0t 000 m 3, Muodostuma 38 Lapinkanga s Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty vähäisiä leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman eteläosa on hiekkaa, ja pohjoisosa on hiekkaista soraa, jos - sa on vähäsen kivistä soraa. Arvioitu A m3, B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 39 Akkalamp i Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat peittävä moreeni ja ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 15, 5 ha, aines pääluokkaa B. Aines moreenin alla on todennäköisesti hiekkaista soraa. Arvioitu B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 40 Eliisanniemi Pienialainen muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa B. Aines on todennäköisesti kisr. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3.
28 Muodostuma 35 Hanna-ahonkosk i Muodostuman pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Muodostuman lajittuneisuus on epävarma. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 36 Viijasuo Muodostuman pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala 5, 8 ha. Muodostuman lajittuneisuus on epävarma. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 37 Koskela Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan ainesta on jonkun verran kapeissa selänteissä. Muuten aines on lähe s kokonaan hiekkaa. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 38 Lapinkanga s Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty vähäisiä leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman eteläosa on hiekkaa, ja pohjoisosa on hiekkaista soraa, jos - sa on vähäsen kivistä soraa. Arvioitu A m3, B m 3, C m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 39 Akkalamp i Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat peittävä moreeni ja ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 15, 5 ha, aines pääluokkaa B. Aines moreenin alla on todennäköisesti hiekkaista soraa. Arvioitu B m 3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 40 Eliisanniemi Pienialainen muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa B. Aines on todennäköisesti kisr. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3.
29 374 - Muodostuma 41 Juurikkajärvi Hiekkamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty vähäisiä leikkauksia. Pinta-ala on 6, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines on lähes kokonaan hiekkaa. Arvioitu C m 3, hietaa m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 4 2 Hiekkamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaan Hk. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 43 Koivula Hiekkamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Aines on enimmäk - seen hiekkaa. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 44 Laamal a Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on koillisosassa peittävä ja ehkä välikerroksena oleva moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 21, 5 ha, aine s luokkaa C ja B. Aines on lähes joke.muodostuman alueella kisr, HkS r ja SrHk. Arvioitu A m3, B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 45 Lörötharj u Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 2, 3 ha, aines pääluokkaa B. Aines on todennäköisesti kisr. Arvioitu A m3, B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 46 Avosuo Useita harjuselänteitä, joitten pohjatasona on pohjavesi. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5, 5 ha, aines pääluokkaa B. Selänteissä aines on todennäköisesti kisr ja HkSr. Muodostuman eteläosa on aineksen lajittuneisuuden suhteen epävarma. Arvioitu A m3, B m 3, C m 3. Kokonaismassamäärä m3.
30 Muodostuma 47 Korpinsal o Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa B. Aines on todennäköisesti HkSr ja kisr. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 4 8 Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa B. Aines on kisr ja hksr. Muodostuman lounaisosa on aineksen lajittuneisuuden suhteen epävarma. Arvioitu A m3, B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 4 9 Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apun a on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines pääluokkaa B. Aines on kisr ja HkSr. Arvioitu A m 3, B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Nuodostuma 50 Lörötharj u Harjun pohjatasona on sekä pohjavesi että kallio. Nuodostuman keskipaksuus on vä.höinen. Pinta ala on 10 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B %0.000 m 3, C m 3. Karttalehti Muodostuma 1 Ohut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3, 0 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa hiekkaa. Arvioitu C m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 2 Ohut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pääasiassa hiekkaa. Arvioitu C m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 3, Majasaar i Muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin moreeni. Haittatekijänä on enimmäkseen vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pääasiass a hiekkaa. Arvioitu C m 3. Kokonaismassamäärä m 3.
TVL:n Kymen piiriss ä
S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL:n Kymen piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Seppo Koho Sisällysluettel o Osa I~ s. 112 Karttalehti 3042 Hamina 138 Karttalehti 3131 Taavetti 180 Karttalehti
LisätiedotTVL:n Vaasan piiriss ä. Geologinen tutkimuslaitos
SORAVA ROJEN ARVIOINT I TVL:n Vaasan piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Ilpo Kurkinen OSA II Sivu 80 Karttalehti 2212 KARVIA 86 2221 JALASJÄRV I 94 " 2222 SEINÄJOKI 97 2311 LAPUA 101 2 312 JEPUA
LisätiedotTVL:n Kymen piiriss ä
S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL:n Kymen piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Seppo Koho Sisällysluettel o Osa III s. 251 Karttalehti 3134 Lappeenranta 288 3143 Puumala 308 " 4111 + Imatra
LisätiedotS O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1. TVL : n I-Tämeen piiriss a. Geoh)gin tutkimusj.aito s. Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon
S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1 TVL : n I-Tämeen piiriss a Geoh)gin tutkimusj.aito s 1974 o.kurk-ij.-2 en Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon SISÄLLYSLUETTELO OSA IV Sivu 37 6 Karttalehti 2134 LAMMI (08-12
Lisätiedot-S O A V A R O E. TVI, s n.mikkelin.,itȧosa*5 0. .. Geologinen tutk4..mus.lai-tas .N A R V Z. O X N T X .197 6 ... . - ., - I ~.
-S O A V A R O E. -.N A R V Z. O X N T X TVI, s n.mikkelin.,itȧosa*5 0.. Geologinen tutk4..mus.lai-tas.197 6....., -., - I ~.p~ Kurkisen OSA II Sivu 90 Karttalehti 4122 LOHIKOSKI 112 - - 4211 SAVONLINNA
LisätiedotTVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s
S O R A V A R O J E N 1 A R V I O I N T I TVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s 1971, 1978 Ilpo Kurkinen Jaakko--"fi.kkanen S I SXLLYSLUETTEL O OSA I I Sivu 101 Karttalehti 2243 REISJXRVI
LisätiedotGeologinen tutkimuslaito s
S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T I TVL :n Oulun piirin länsiosass a Geologinen tutkimuslaito s 1974 Esko Iisalo Sisällysluettel o Osa I I Sivu 115 Karttalahti 3324 Salahmi " 119 Karttalehti 3413 Pyhdnt
LisätiedotS O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1. TVL : n I-Tämeen piiriss a. Geoh)gin tutkimusj.aito s. Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon
S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1 TVL : n I-Tämeen piiriss a Geoh)gin tutkimusj.aito s 1974 o.kurk-ij.-2 en Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon SISÄLLYSLUETTELO OSA II Sivu 122 Karttalehti 2042 KARKKILA 155
LisätiedotS O R A V A R O J E N A R V I O I N T. Geologinen tutkimuslaito s
S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL :n Pohjois-Karjalan piirin eteläosass a Geologinen tutkimuslaito s 1975 Ilpo Kurkinen Senna Koho OSA IV Sivu 379 Karttalehti 4242 ENO (07-12 ) " 420 4243 MiHKO
LisätiedotTVL:n Kymen piiriss ä
S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL:n Kymen piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Seppo Koho SISÄLLYSLUETTEL O OSA I Sivu I IX Kymen piirin soravarojen arviointi Kymen piirin hiekka- ja soraesiintymien
LisätiedotS O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1. TVL : n I-Tämeen piiriss a. Geoh)gin tutkimusj.aito s. Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon
S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1 TVL : n I-Tämeen piiriss a Geoh)gin tutkimusj.aito s 1974 o.kurk-ij.-2 en Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon SISÄLLYSLUETTELO OSA I Sivu I Yleist ä IV VI Lausunto ja kartta-aineist
LisätiedotS O R A V A R O J E N A R V I O I N T I. TVL :n Kuopion piirin länsiosass a. Jaakko Tikkane n Jouko Niemelä
S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL :n Kuopion piirin länsiosass a Geologinen tutkimuslaito s 1975 Jaakko Tikkane n Jouko Niemelä SISÅLLYSLUETTELO Sivu I Yleistä I Arviointityöt III Lausunto ja
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.2 Heinävesi Heinäveden kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kolmessa kohteessa, joista Konttilanlehdon Hepoharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko
LisätiedotS 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T TVI :n Keski-Pohjanmaan piiriss ä. Geologinen tutkimuslaito s Esko Iisalo
S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T TVI :n Keski-Pohjanmaan piiriss ä I Geologinen tutkimuslaito s 1 973 Esko Iisalo SISÄLLYSLUETTELO S. II Yleist ä I Nuodostumain l uvau s S. 1 Karttalehti 2314 Evijärvi
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja
Lisätiedot-S O A V A R O E. TVI, s n.mikkelin.,itȧosa* Geologinen tutk4..mus.lai-tas .N A R V Z. O X N T X , - I ~.
-S O A V A R O E. -.N A R V Z. O X N T X TVI, s n.mikkelin.,itȧosa*5 0.. Geologinen tutk4..mus.lai-tas.197 6....., -., - I ~.p~ Kurkisen SISXLL'YSLUETTELO OSA 1 Sivu I Xleis.tä IV Z.ausun-to ja ' karttai-aineå:st;a
LisätiedotS 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T. TVL :n Pohjois-Karjalan niirin pohjoisosass a
S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T I TVL :n Pohjois-Karjalan niirin pohjoisosass a Geologinen tutkimuslaito s 1976 1977 1 Esko Iisalo Seppo Koho Jaakko Tikkanen SIS -1LLYSLUETTELO Osa I I Sivu 100 Karttalehti
LisätiedotGeologinen tutkimuslaito s
S 0 R A V A R 0 ~.T E Tv A R V I O I N T I TVL :n Kainuun piirin länsiosass a Geologinen tutkimuslaito s 1974 Seppo Koho SISÄLLYSLUETTEL O OSA I Sivu. I Yleist ä I Arviointityö t VI Lausunto ja kartta-aineist
LisätiedotMuodostuva 2 Pienialainen tombolo. Muodostuva on kaunista hiekkarantaa, joten sitä ei ole arvioitu.
- 203-113 2Rauna Karttalehti 113204 Rihtniemi Usk el in saari on pint ahavaint o j en perusteella kivikko a ja 1 ouhikkoa. Siitä on mandollisuus seulonalla saada B-luokan ja murskaus - kelpoista ainesta.
LisätiedotS O R A V A R O J E N A R V I O I N T. Geologinen tutkimuslaito s
S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL :n Pohjois-Karjalan piirin eteläosass a Geologinen tutkimuslaito s 1975 Ilpo Kurkinen Senna Koho SISXLLYSLUETTELO OSA I Sivu I Yleist ä " IV Lausunto ja kartta-aineist
LisätiedotUtajärven pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto
POPELY/1249/2018 Utajärven pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) edellyttää, että Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus luokittelee ja rajaa pohjavesialueet
LisätiedotSotkamon pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutokset
LIITE/Kuulutus KAIELY/576/2017 Sotkamon pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain
LisätiedotGeologinen tutkimuslaitos
S O R A V A R 0 J E N A R V I O I N T I T4'Lsn Oulun piirin itäosass a Geologinen tutkimuslaitos 1975 S I S A L L Y S L U E T T E L O Osa I7. Sivu 68 Karttalehti 4522 VasaraPer ä 78 Karttalehti 4611 Kitka
LisätiedotS O R A V A R O J E 1V A R V I 0 I N T. Tvl :n Turun piiriss ä. Geologinen tutkimuslaito s
S O R A V A R O J E 1V A R V I 0 I N T I Tvl :n Turun piiriss ä Geologinen tutkimuslaito s 1972 Geologi Pentti Lindroos Sisällysluettelo : Sivu 1 Yleistä 12 1031 Ut ö 13 1033 Rosala 17 2011 Hanko 18 1032
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 2.7 Savonlinna Savonlinnan kaupungin alueelta valittiin kymmenen potentiaalista kohdetta, joista Tetrikankaan ja Ryöpänharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia
LisätiedotTVL:n Vaasan piiriss ä. Geologinen tutkimuslaitos
SORAVA ROJEN ARVIOINT I TVL:n Vaasan piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Ilpo Kurkinen SISÄLLYSLUETTEL O OSA I Sivu I V VIII Yleistä Yleiskatsaus Vaasan piirin esiintymiin Muodostumain kuvau s 1 Karttalehti
LisätiedotTVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s
S O R A V A R O J E N 1 A R V I O I N T I TVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s 1971, 1978 Ilpo Kurkinen Jaakko--"fi.kkanen Sivu I I III IV X XIII SISÄLLYSLUE'TEL O OSA I Yleist ä Arviointityöt
LisätiedotOsa I I. Geologinen tutkimuslaito s
S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL :n Kainuun piirin itäosass a Osa I I Geologinen tutkimuslaito s 1976-1977 Esko Iisalo SISÄLLYSLUETTEL O Osa I I Sivu 113 Karttalehti 4414 Lentiir a " 129 4423
LisätiedotUtö 63193/ Ilmakuvatulkinta II1 Ss:sta ja Kökarin harjusta Jurmon ja Kökarin alueella.
Ilmakuvatulkinta II1 Ss:sta ja Kökarin harjusta Jurmon ja Kökarin alueella. Jurmo 63193/33-2fc Saari on pääasiassa II1 SS:ä (SrHk). Saaren N-reunalla on runsaasti kalliopaljastumia ja irtomaapeite on todennaköisesti
LisätiedotMaa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE
526000 527000 528000 LIITE 529000!. AP9 ALAPITKÄ Tutkimuspistekartta!. GM200 -kairaus 7009000!. AP8!. KP_10!. GM50 -kairaus Pohjaveden havaintoputki Maatutkaluotauslinja 7009000 Painovoimamittauslinja
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 45 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 45 2.5 Kerimäki Savonlinnan Kerimäen alueelta valittiin 11 potentiaalista kohdetta, joista Kuutinkukkulan, Ahmalahti Hangaslammen ja Sorvalammen alueilla suoritettiin
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Pieksämäen seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.1 Joroinen Joroisten kunnan alueelta tutkittiin Maavedenkankaan muodostuma (taulukko 1 ja karttakuva 1). Maavedenkankaalla maa-aineksia on yhteensä noin 2,45
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva
LisätiedotPudasjärven pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto
POPELY/1857/2017 Pudasjärven pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) edellyttää, että Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus luokittelee ja rajaa pohjavesialueet
LisätiedotKehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ
Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotHaapaveden pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto
POPELY/64/2018 Haapaveden pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) edellyttää, että Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus luokittelee ja rajaa pohjavesialueet
LisätiedotS 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T. TVL :n Pohjois-Karjalan niirin pohjoisosass a
S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T I TVL :n Pohjois-Karjalan niirin pohjoisosass a Geologinen tutkimuslaito s 1976 1977 1 Esko Iisalo Seppo Koho Jaakko Tikkanen SISRLLYSLUETTELO Sivu I I III VI VIII
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 103 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 103 2.6 Sulkava Sulkavan kunnan alueelta valittiin kahdeksan potentiaalista kohdetta, joista Siikakosken, Iijärvenkankaan, Musta-Olhavinharjun ja Remesmäen alueilla
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 89 Mikkelin seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 89 2.4 Pertunmaa Pertunmaan kunnan alueella tehtiin tutkimuksia seitsemällä kohteella, joista Multakankaalla, Hiekkakankaalla, Pirttiharjulla, ja Susihaudankankaat
LisätiedotVarkauden keskeinen kulutusalue
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio / 2012 Varkauden keskeinen kulutusalue Sora- ja hiekkamuodostumat Hannu Rönty ja Tapani Tervo Pieksämäen Tervaruukinsalon maa-ainesottoalue (323211-010-184).
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/1831/2018 14.6.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 33 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 33 2.4 Enonkoski Enonkosken kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Mäkränsalon - Hirtinkankaan alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 36 Mikkelin seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 36 2.2 Mikkeli Mikkelin kaupungin alueella tehtiin tutkimuksia kuudessa kohteessa, joista Kaamalonkankaalla, Valkeajärvellä, Palokankaalla ja Hiidensilmäkankaalla
LisätiedotHanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus
Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Geologi Tapio Väänänen, Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Projektin tulosten esittely 25.4.2016 Kohde: Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä Paikka:
LisätiedotSelvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta
Selvitys 1 (8) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueen määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL 5 ) ja pohjavesialueiden
LisätiedotSelvitys, pääsijaintikunnaltaan Sastamalan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta
Selvitys 1 (16) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Sastamalan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokitus lisättiin vesien ja merenhoidon
LisätiedotHautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana
Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät
LisätiedotKeski-Suomen POSKI 2008. Moreenikohteet
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 87 / 2012 31.12.2008 Keski-Suomen POSKI 2008 Moreenikohteet Hannu Rönty SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 1.1 Moreenin kelpoisuusmääritelmät 3 1.2 Murskauskelpoiset
LisätiedotTaivalkosken pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto
POPELY/40/2019 Taivalkosken pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) edellyttää, että Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus luokittelee ja rajaa pohjavesialueet
LisätiedotKuopion piirin itäosass a. Geologinen tutkimuslaitos
S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL :n Kuopion piirin itäosass a Geologinen tutkimuslaitos 1976 Jaakko Tikkanen SISÄLLYSLUETTELO Sivu I I III IV VI Yleist ä Arviointityöt Lausunto ja kartta-aineisto
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 Pieksämäen seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 2.2 Juva Juvan kunnan alueelta tutkittiin seitsemän kohdetta, joissa oli yhdeksän osa-aluetta (taulukko 1 ja karttakuva 1). Kohteiden pinta-ala oli yhteensä
LisätiedotPohjois-Savon POSKI 2009. Moreenikohteet
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 88 / 2012 31.8.2009 Pohjois-Savon POSKI 2009 Moreenikohteet Hannu Rönty SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 1.1 Moreenin kelpoisuusmääritelmät 2 1.2 Murskauskelpoiset
LisätiedotRauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY 43012016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotYlitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/460/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Ylitornion kunta Alkkulanraitti 55 95600 Ylitornio Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Honkajoen kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/2061/2018 5.11.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Honkajoen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotKoivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI
Dnro LAPELY/3146/2015 Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 274 Mikkelin seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 274 2.7 Puumala Puumalan kunnan alueella tehtiin tutkimuksia19 kohteella, joista kahdeksalla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva 1). Suurimmat
LisätiedotKainuun POSKI 2011. Hyrynsalmen, Puolangan, Ristijärven ja Suomussalmen sora- ja hiekkamuodostumia. Maastoraportti. Hannu Rönty
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 93 / 2012 15.8.2011 Kainuun POSKI 2011 Hyrynsalmen, Puolangan, Ristijärven ja Suomussalmen sora- ja hiekkamuodostumia Maastoraportti Hannu Rönty
LisätiedotKainuun POSKI Moreenikohteet
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 22. 12. 2010 92 / 2012 Kainuun POSKI 2009-2010 Moreenikohteet Hannu Rönty SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 1.1 Moreenin kelpoisuusmääritelmät 2 1.2 Murskauskelpoiset
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Kosken Tl kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/2370/2017 13.11.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Kosken Tl kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotKainuun POSKI 2010 Sotkamon ja Kuhmon sora- ja hiekkamuodostumat Maastoraportti Hannu Rönty
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 91 / 2012 18.11.2010 Kainuun POSKI 2010 Sotkamon ja Kuhmon sora- ja hiekkamuodostumat Maastoraportti Kukkoharju, Sotkamo Hannu Rönty SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen
1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotEtelä-Savon POSKI 2009. Moreenikohteet
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 31. 12. 2009 89 / 2012 Etelä-Savon POSKI 2009 Moreenikohteet Hannu Rönty SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 1.1 Moreenin kelpoisuusmääritelmät 2 1.2 Murskauskelpoiset
LisätiedotGeologinen tutkimuslaito s
S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T I TVL :n Oulun piirin länsiosass a Geologinen tutkimuslaito s 1974 Esko Iisalo I SISÄLLYSLUETTEL O Osa I Siva II Yleist ä " II Arviointity6 t " VII Yleiskatsaus Oulun
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Someron kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/2634/2017 13.11.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Someron kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotKOLIN YMPÄRISTÖSSÄ TEHTÄVÄ MAA-AINESINVENTOINTI KÄYTTÖKELPOISTEN HIEKKA- JA SORAESIINTYMIEN SEKÄ KALLIOKIVIAINESTEN LÖYTÄMISEKSI
Itä-Suomen yksikkö Kuopio 08.12.2009 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto KOLIN YMPÄRISTÖSSÄ TEHTÄVÄ MAA-AINESINVENTOINTI KÄYTTÖKELPOISTEN HIEKKA- JA SORAESIINTYMIEN SEKÄ KALLIOKIVIAINESTEN LÖYTÄMISEKSI Reino
LisätiedotSELVITYS VIROLAHDEN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUS- TEN TARKISTAMISESTA
Selvitys KASELY/605/2018 Etelä-Savo 7.5.2018 SELVITYS VIROLAHDEN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUS- TEN TARKISTAMISESTA Tausta Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty
LisätiedotGeologinen tutkimuslaitos
S O R A V A R 0 J E N A R V I O I N T I T4'Lsn Oulun piirin itäosass a Geologinen tutkimuslaitos 1975 I / S I S L L Y S L U E T T E L O Osa I Sivu II Yleistä " II Arv:iointityö t " V Yleiskatsaus Oulun
LisätiedotS O R A V A R O J E N A R V I O I N T. Geologinen tutkimuslaito s
S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL :n Pohjois-Karjalan piirin eteläosass a Geologinen tutkimuslaito s 1975 Ilpo Kurkinen Senna Koho OSA I I Sivu 110 Karttalehti 4223 JOENSU U " 136 4224 KONTIOLAHT
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 57 Pieksämäen seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 57 2.3 Pieksämäki Pieksämäen kunnan alueelta tutkittiin kuusitoista kohdetta, jotka jaettiin osa-alueisiin (taulukko 1 ja karttakuva 1). Kohteiden pinta-ala oli
LisätiedotHämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007
1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...
LisätiedotSauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotPohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/423/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Sodankylän kunta Jäämerentie 1 (PL 60) 99601 Sodankylä Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotE-I htaiz -.. ARPAISTEN-SAARILAMMEN HARJUMUODOSTUMA SOINISSA JA ÄHTÄRISSÄ. Harjumuodostuman synnystä
ARPAISTEN-SAARILAMMEN HARJUMUODOSTUMA SOINISSA JA ÄHTÄRISSÄ Arpaisten Saarilammen harju on runsaat viisi kilometriä pitkä yhtenäinen muodostuma Soinin ja Ahtärin kuntarajan tuntumassa Suomenselällä (kartta
LisätiedotV : Koko alueelta oli käytettävissa ilmakuvat stereopeittona. Aimo Kejonen TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS
_XL-- 1 Aimo Kejonen i ' Raportti P 13.1,079 TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS V. 1983 Johdanto Teiskon alueen kartoitus saatettiin päätökseen kesän 1983 aikana. Kartoitus- ta suoritettiin
LisätiedotLAPELY/2761/2018. Pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys RANUA
LAPELY/2761/2018 Pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys RANUA LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 14.1.2019 2/38 Sisällys 1. JOHDANTO... 4 1.1 Yleistä... 4 1.2 Aikaisempi tutkimusaineisto...
LisätiedotPellon kunnan pohjavesialueiden luokitusmuutokset
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/458/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Pellon kunta Kunnantie 4 95700 Pello Pellon kunnan pohjavesialueiden luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon
LisätiedotSELVITYS MIEHIKKÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA
Selvitys KASELY/606/2018 Etelä-Savo 7.5.2018 SELVITYS MIEHIKKÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA Tausta Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty
LisätiedotSELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978
AK 6i(j M 19/4121/-78/1/10 2 Rautj ärvi H. Seppänen 1978-11-15 SELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978 Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää jäätikön liikesuunta Rautjärven
LisätiedotEsitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Inarin kunnassa
ESITYS LAPELY/3146/2015 Etelä-Savo 14.2.2018 Esitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Inarin kunnassa Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon
LisätiedotSelvitys, pääsijaintikunnaltaan Akaan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten
Selvitys 1 (6) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Akaan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta en määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL 5 ) ja pohjavesialueiden
Lisätiedot3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m
2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi
LisätiedotSelvitys, pääsijaintikunnaltaan Valkeakosken kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta
Selvitys 1 (7) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Valkeakosken kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta en määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL 5 ) ja
LisätiedotNaantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4158/2016 14.6.2017 Liitteet 1 kpl Naantalin pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Naantalin
LisätiedotMaskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3793/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotSelvitys, pääsijaintikunnaltaan Ylöjärven kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta
Selvitys 1 (16) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Ylöjärven kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokitus lisättiin vesien ja merenhoidon
LisätiedotTuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve
Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Mikkelin seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.1 Kangasniemi Kangasniemen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia viidessä kohteessa, joista Kylmäkorvessa ja Haarajoella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko
LisätiedotPELLO. Pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys
Dnro LAPELY/458/2017 PELLO Pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys Alinen Lompolo (12854135) Järviövaara (12854146) Korpivaara (12854141) Lankovaara (12854129) Liikamaa (12854143) Lompolokangas
LisätiedotTervolan kunnan pohjavesialueiden luokitusmuutokset
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/3829/2016 Etelä-Savo 13.2.2017 Tervolan kunta Keskustie 81 95300 Tervola Tervolan kunnan pohjavesialueiden luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään
LisätiedotSelvitys, pääsijaintikunnaltaan Virtain kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten
Selvitys 1 (12) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Virtain kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueen määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL
LisätiedotKUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002
1 KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002 Timo Jussila Mikroliitti Oy Kustantaja: Pohjois-Savon Liitto
Lisätiedotraviinilähteikön vuoksi. Tämä vesienhoitoasetuksen mukainen vedenottamot. ympäristöstään vettä kokoavana ja johtavana
Pohjois-Karjalan pohjavesialueiden tarkistaminen, Kitee 0724801 Pitkälampi I 1E Pohjavesialueella sijaitsevat käytössä Pohjavesialue sijoittuu II Salpausselän distaalisosaan. Pohjavesalue luokitellaan
LisätiedotKirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Jari Kajas ja Håkan Fagerström 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Vanhoja
Lisätiedot1. Vuotomaa (massaliikunto)
1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan
LisätiedotSelvitys, pääsijaintikunnaltaan Hämeenkyrön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta
Selvitys 1 (8) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Hämeenkyrön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokitus lisättiin vesien ja merenhoidon
LisätiedotKemiönsaaren kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
LIITE Kemiönsaaren kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden - ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Vesiyksikkö Hanna
LisätiedotSELVITYS KOTKAN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA
Selvitys KASELY/602/2018 Etelä-Savo 7.5.2018 SELVITYS KOTKAN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA Tausta Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty
Lisätiedot