Varkauden keskeinen kulutusalue

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio / 2012 Varkauden keskeinen kulutusalue Sora- ja hiekkamuodostumat Hannu Rönty ja Tapani Tervo Pieksämäen Tervaruukinsalon maa-ainesottoalue ( ).

2

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 1 SISÄLLYSLUETTELO KUVAILULEHTI 1 JOHDANTO 2 2 MAASTOTYÖT JA RAPORTOINTI 3 3 YHTEENVETO TULOKSISTA 4 4 VARKAUDEN KESKEISEN KULUTUSALUEEN MUODOSTUMAKUVAUKSET KARTTALEHDITTÄIN Pieksämäki Varkaus 15 5 MUUT MUODOSTUMAKUVAUKSET KARTTALEHDITTÄIN Pieksämäki Varkaus Suonenjoki Leppävirta 29 KIRJALLISUUTTA 33 LIITTEET Liite 1 Muodostumataulukko Liite 2 Sora- ja hiekkamuodostumat ja maastotyöt Liite 3 Pohjavesi- ja suojelualueet

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 2 1 JOHDANTO Keskeiset kulutusalueet ovat kaupunkeja ja muita väestökeskittymiä, joiden ympäristössä kulutetaan merkittävä osa maamme kiviaineksista. Näiden alueiden käytettävissä olevien kiviainesvarantojen selvittäminen ja yhteensovittaminen pohjaveden käyttötarpeiden ja ympäristöarvojen kanssa on tärkeää suunnitelmallisen kiviaineshuollon turvaamiseksi. Varkauden keskeisen kulutusalueen sora- ja hiekkamuodostumien selvitys on yhteenveto alueen käytettävissä olevista maa-ainesvaroista ja niihin kohdistuvista rajoitteista. Varkauden keskeinen kulutusalue käsittää varsinaisen Varkauden rakennetun taajama-alueen sekä sen ympärillä olevan km leveän, kohtuullisten kuljetusetäisyyksien ja maa-ainesmuodostumien sijainnin perusteella määritellyn maa-ainesten hankinta-alueen. Pääosa hankinta-alueesta sijoittuu Etelä-Savon puolelle. Selvityksen pohja-aineistona ovat GTK:n soravarojen arviointiraporttien muodostumatiedot (Kurkinen 1976, Tikkanen & Niemelä 1975, Tikkanen 1976) ja Geotietoytimen maa-ainestietokannan sora- ja hiekkamuodostumien rajaukset, jotka on tehty 1970-luvulla tehdyn soravarojen arvioinnin yhteydessä. Pohjaaineistoa päivitetään jatkuvasti erilaisten hankkeiden yhteydessä. Pohjois-Savon muodostumien osalta pohja-aineistoa on päivitetty laajemmin viimeksi 2000-luvun alkupuolella, ja Etelä-Savon osalta muodostumien läpikäynti on parhaillaan käynnissä. Tässä selvityksessä muodostumien rajauksiin ja massamääriin ei esitetty muutoksia. Maastotyöt alueella tehtiin elokuussa 2012 ja raportointi loka- marraskuussa Maastotöihin sisältyi lähinnä havaintojen tekoa sora- ja hiekkamuodostumien maa-ainesten otosta ja aineksen laadusta sekä joitain ehdotuksia jatkotutkimuksista. Varkauden keskeisen kulutusalueen sora- ja hiekkamuodostumien arvioidut jäljellä olevat kokonaismassat ovat noin 268 miljoonaa m³, ja vuonna 2006 arvioitu Varkauden vuotuinen hiekan, soran ja murskattavan materiaalin tarve (aikavälillä ) on noin m³ (Tiljander (toim.) 2007). Eri lajitteiden kokonaismassat, niiden vuosittainen tarve ja teoreettinen riittävyys on esitetty taulukossa 1. Lajite Sora- ja hiekkamuodostumien kokonaismassat, 1000 m³ Vuotuinen kiviainestarve, 1000 m³/v Aineksen teoreettinen riittävyys, vuotta murskattu materiaali (A-lk aines) sora (B-lk aines) , hiekka (C-lk aines) , yhteensä Taulukko 1. Varkauden keskeisen kulutusalueen sora- ja hiekkamuodostumien kokonaismassat, vuotuinen materiaalin tarve ja aineksen teoreettinen riittävyys.

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 3 Varkauden keskeisen kulutusalueen sora- ja hiekkamuodostumien massat riittäisivät tämänhetkisellä arvioidulla kiviainestarpeen tasolla lajitteesta riippuen teoriassa kymmeniä, satoja tai tuhansia vuosia. Vaikka muodostumien kokonaismassat ovat arvioituun kulutukseen verrattuna hyvin suuret, on aineksenottoon soveltuvia massoja käytännössä kuitenkin varsin rajoitetusti. Lähes kaikki Varkauden keskeisen kulutusalueen sora- ja hiekkamuodostumat ovat tärkeitä tai vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita (1- ja 2-lk) tai niihin kohdistuu jokin muu aineksenottoon vaikuttava rajoite (esim. suojelualue, tie, ranta, asutus). Rajoitusten ulkopuolella olevat alueet ovat pääsääntöisesti massoiltaan hyvin pieniä tai niiden aines on suurelta osin käyttöön soveltumatonta. Maa-ainesvarojen käytön jatkaminen vaatii aineksenoton yhteensovittamista pohjavesien suojelun ja muiden luonto- ja kulttuurikohteiden suojelun kanssa. Yksi mahdollisuus vähentää sora- ja hiekkamuodostumiin ja samalla tärkeisiin pohjavesialueisiin kohdistuvaa maa-ainesten ottoa on korvata ainakin osa tarvittavasta sorasta ja murskattavasta materiaalista kalliokiviaineksilla tai ns. korvaavilla aineksilla (erilaiset ylijäämämassat, sivukivi, moreeni). Esimerkiksi pelkästään Tervaruukinsalon pohjoisosan (kuva 1) soravaltaiset massat valtatie 23:n eteläpuolella ottoalueiden ja suojelualueiden välissä (arviolta 6 miljoonaa m³) riittäisivät v arvioidulla kiviainestarpeen tasolla soran ja murskattavan materiaalin osalta noin vuodeksi ja hiekan osalta yli 100 vuodeksi, mutta koska alue on samalla tärkeä 1-luokan pohjavesialue, jäänevät harjusta saatavat käyttökelpoiset massat huomattavasti pienemmiksi (vrt. Joroisten Tervaruukinsalon pohjavesialueen suojelusuunnitelma 2012). Tervaruukinsalon pohjoisosassa on kuitenkin mahdollista hyödyntää myös harjun vieressä pohjavesialueen ulkopuolella olevia kalliokiviaineksia. 2 MAASTOTYÖT JA RAPORTOINTI Varkauden keskeisellä kulutusalueella on GTK:n Geotietoytimen maa-aines-tietokannassa yhteensä 56 sora- ja hiekkamuodostumaa, joista tehtiin havaintoja 20 muodostumalla. Kulutusalueen ympäriltä tehtiin lisäksi havaintoja 14 muodostumalla. Muodostumat, joista on tehty havaintoja, on merkitty raportin muodostumakuvauksiin ja taulukkoon korostettuina (liite 1). Maastotyöt tehtiin yhden viikon aikana Maastotöiden kohteeksi valittiin massoiltaan ja ainekseltaan merkittävimpiä muodostumia, joilla oli myös maa-ainesottoalueita. Havaintopisteitä tehtiin yhteensä 41 kappaletta (liite 2). Havaintopisteet tehtiin ottoalueilla mahdollisimman suurten ja tuoreiden leikkausten kohdalle. Pisteillä tehtiin havaintoja ottoalueiden tilasta, kerrostumien paksuudesta ja aineksen laadusta sekä arvioitiin jäljellä olevia massoja. Osalle muodostumista tehtiin tutkimuslinjaehdotuksia mahdollisia jatkotutkimuksia varten. Muodostumista otettiin yhteensä 342 valokuvaa. Muodostumakohtaiset kuvanumerot on merkitty muodostumakuvauksiin. Raportointivaiheessa on käytetty laserkeilausaineistoa ottoalueiden laajuuden, leikkausten korkeuden ja alimman pohjatason arviointiin. Laserkeilausaineistolla erottuvat erittäin hyvin myös käytöstä poistuneet ja metsittyneet ottoalueet, joita ei ole merkitty pohjakartoille.

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 4 Muodostumakuvauksiin ja muodostumataulukkoon (liite 1) on merkitty muodostumien pohjavesiluokitus, muodostumiin kohdistuvat suojelurajoitteet ja muut rajoitteet. Näitä rajoitteita (vedenottamo, tie, rautatie, ranta, asutus, pelto, hautausmaa, ampumarata) on lähes jokaisella muodostumalla. Rajoitteista tie, rautatie ja ranta on määritelty 50 ja 100 m suojavyöhykkeinä. Muodostumille on lisäksi laskettu taulukkoon pinta-alan ja arvioidun massamäärän perusteella keskipaksuus. Jos muodostuman keskipaksuus on alle 2 metriä, on kerrostuman ohuus merkitty aineksenoton mahdolliseksi ongelmaksi. Jos taas aineksessa esiintyy runsaasti hienorakeista ainesta tai moreenia, sekin on huomioitu aineksenoton ongelmana. Selvitykseen on lisätty KITTI-palvelun tietoja muodostumien maa-ainesten ottamisluvista, ottamislupien ottomääristä ja seurantatietoihin merkityistä ottomääristä. Seurantatiedot on merkitty GTK:n maaainestietokantaan m³ tarkkuudella. Toteutuneita ottomääriä on alettu ilmoittaa vasta1990-luvun lopulta lähtien, eivätkä kaikki tiedot ole kovin tarkkoja tai keskenään erityisen vertailukelpoisia. Muodostumista on otettu maa-ainesta soravarojen inventoinnin jälkeen huomattavasti enemmän kuin on tilastoitu. Tilastoidut tiedot osoittavat kuitenkin selkeästi maa-ainesten oton keskittymisen tiettyihin muodostumiin. 3 YHTEENVETO TULOKSISTA Varkauden keskeisen kulutusalueen 56 sora- ja hiekkamuodostuman jäljellä oleva arvioitu kokonaismassamäärä on noin 268 miljoonaa m³, josta murskauskelpoista A-luokan ainesta on noin 3 %, soravaltaista B-luokan ainesta noin 36 % ja hiekkavaltaista C-luokan ainesta 61 %. Kokonaan tai osittain 1-lk pohjavesialueille sijoittuu 21 muodostumaa, joiden jäljellä oleva massamäärä on noin 225 miljoonaa m³ (noin 84 % alueen kokonaismassamäärästä). Lisäksi kokonaan tai osittain 2-lk pohjavesialueille sijoittuu 14 muodostumaa, joiden jäljellä oleva massamäärä on noin 36 miljoonaa m³ (noin 14 % alueen kokonaismassamäärästä). Varkauden keskeisen kulutusalueen sora- ja hiekkamuodostumien arvioiduista massoista on siis peräti 98 % pohjavedenhankintaa varten tärkeissä tai siihen soveltuvissa muodostumissa (liitteet 1 ja 3). Muissa kulutusalueen ympärillä olevissa 14 muodostumassa on lisäksi arvioitu olevan ainesta jäljellä noin 46 miljoonaa m³, josta A-luokan ainesta on 2 %, B-luokan ainesta 33 % ja C-luokan ainesta 65 %. 1- luokan pohjavesialueille sijoittuu näistä massoista noin 36 % ja 2-lk pohjavesialueille noin 61 %. Luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia alueita on 8 muodostuman alueella (liite 3). Näistä tärkein on Tervaruukinsalon keskiosiin sijoittuva laaja harjujensuojelu- ja Natura 2000-alue. Muita suojelualueita on lisäksi 18 muodostuman alueella.

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 5 4 VARKAUDEN KESKEISEN KULUTUSALUEEN MUODOSTUMAKUVAUKSET KARTTALEHDITTÄIN Varkauden keskeisen kulutusalueen lounaisosassa on yksi hyvin suuri harjujakso ja koillisosassa yksi pieni harjujakso. Lounaisosan harjujakson suurimmat muodostumat ovat Tervaruukinsalon massiivinen deltamainen harjulaajentuma Pieksämäellä ja Joroisissa (noin 150 miljoonaa m³) ja Kotkatharjun- Likolamminkankaan harjualue Joroisissa (noin 50 miljoonaa m³). Näissä kahdessa harjukokonaisuudessa on noin 75 % koko kulutusalueen massoista, ja niiden alueella on tapahtunut noin 86 % KITTI-palvelun seurantatietoihin merkitystä koko kulutusalueen maa-aineksenotosta Pieksämäki Kekonpuro , Joroinen Matala C-valtainen tuulikerrostuma-alue. Eteläosa on geologisesti paikallisesti arvokas tuulikerrostuma. Maisemansuojelualue. Ei maastohavaintoja. Aines on soraraportin mukaan hhk ja Ht. Osittain tiestön ja asutuksen alla. Arvioidut massat: A 0, B 0, C m³, yhteensä m³. Maavedenkangas , Joroinen Laajahko, melko matala C-valtainen lievemuodostuma. Maastohavainnot: Muodostuman keskiosassa on noin 2,1 ha metsittynyt ottoalue, jonka luiskat ovat noin 3-7 m ja aines srhk ja Hk. Ottoalueen pohja on noin 103 m tasolla. Soraraportin mukaan W- ja S- osissa pintakerroksessa on Ht ja Si. B-lk ainesta voi olla jonkin verran jäljellä ottoalueen E-puolisessa selänteessä. Selänteen ja ottoalueen kautta kulkee latu-ura. Muodostuman matalassa W-osassa on tiestöä, asutusta ja hieman peltoa. NWosassa on ampumarata ja matala metsittynyt ottoalue. Aineksenottoa voisi kenties jatkaa keskiosan ottoalueen E-puolelle, sillä muodostumalla ei ole merkitystä pohjavesialueena. Oton jatkaminen vaatii kuitenkin jatkotutkimuksia. KITTI-palvelun tiedot: Maavedenkankaalla on ollut yksi maa-ainesten ottamislupa, joka on päättynyt Luvan ottamismäärä on ollut m³. Kuvat: (keskiosan ottoalue), (NE-kyljen lakialue ja latu-ura). Jatkotutkimukset: Keskiosan ottoalueen E-puolista selännettä voisi tutkia luotaamalla ja kairaamalla. Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 6 Matolampi , Joroinen Matala ja ohut C-valtainen lievemuodostuma. Ei maastohavaintoja. NE-osassa on noin 1 ha metsittynyt ottoalue. Soraraportin mukaan aines on Hk ja srhk. Pääosa muodostumasta on tien alla. KITTI-palvelun tiedot: Matolammella on ollut maa-aineslupa, joka on päättynyt Luvan ottamismäärä on ollut m³. Arvioidut massat: A 0, B m³, C m³, yhteensä m³. Pieni-Pärnänen , Joroinen Matala ja ohut C-valtainen lievemuodostuma. Ei maastohavaintoja. Ei ottoalueita. Soraraportin mukaan aines on srhk. SE-osan aineksen laatu on epävarma. Muodostuma on osittain tien alla. Arvioidut massat: A 0, B m³, C m³, yhteensä m³. Ahvenlampi , Joroinen Suuren harjun W-kyljen B-valtainen osa. 1-lk pohjavesialue. Ei maastohavaintoja. Ei ottoalueita. Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³. Ahvenlampi , Pieksämäki Suuren harjun C-valtainen lievemuodostuma. 1-lk pohjavesialue. Maisemansuojelualue. Ei maastohavaintoja. Ei ottoalueita. Muodostumalla on tiestöä ja asutusta. Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³. Pitkälampi Pieksämäki Suuren harjun SW-liepeen paksuhko C-valtainen deltamainen laajentuma, joka rajautuu osittain vesistöihin. 1-lk pohjavesialue. Suojelualue. Maastohavainnot: Muodostuman S-osassa on noin 6,8 ha osin metsittynyt ottoalue, jonka luiskat ja leikkaukset ovat 8-18 m. Ottoalueen pohja on noin 107 m tasolla. Aines on srhk ja Hk, jonkin verran Lo. Soraraportin mukaan pinnalla esiintyy paikoin HMr. Ainesta on murskattu. W-liepeellä on tie. B/C-lk ainesta on runsaasti jäljellä ottoalueen ympärillä ja muodostuman E-reunalla keski- ja pohjoisosissa. Paikallisesti melko merkittävä muodostuma, jolla on kuitenkin rajoitteita.

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 7 KITTI-palvelun tiedot: Pitkälammella on ollut yhteensä 8 maa-ainesten ottamislupaa (yksi savelle ja siltille), joista kuusi on päättynyt ja kaksi päättyy 2012 ja Lupien yhteenlaskettu ottamismäärä on ollut m³. KITTI-palvelun seurantatietoihin merkitty maa-ainesten otto on ollut tähän mennessä yhteensä m³. Alimmaksi ottotasoksi on merkitty 107 m. Kuvat: (ottoalueen keskiosa ja N-reuna), (ottoalueen S-reuna). Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³. Jäljellä m³. Kurkimäki , Pieksämäki Suuren harjun kumpuileva C-valtainen lievealue, joka rajautuu osittain vesistöihin. 1-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Muodostuman NW-kärjen kummussa on noin 1,6 ha ottoalue, jonka leikkaukset ovat noin 7-15 m. Ottoalueen pohja on noin 105 m tasolla. Aines on ottoalueen E-päässä srhk ja Hk, W-päässä hksr ja Sr. Kummun aineksesta on käytetty noin puolet. Muodostuman keski- ja S-osissa on soraraportin mukaan B-valtaisia kumpuja, joiden pinnalla on paikoin HMr. Muodostuman ohuet W-osat ovat Hk, jonka pinnalla on Ht. Tiestö rajoittaa aineksenottoa S-osan kummuilla. W-reunalla on peltoa ja asutusta. KITTI-palvelun tiedot: Pitkälammella on yksi maa-ainesten ottolupa, joka päättyy Luvan ottamismäärä on m³. KITTI-palvelun seurantatietoihin merkitty maa-ainesten otto on ollut tähän mennessä m³. Alimmaksi ottotasoksi on merkitty 104,5 m. Kuvat: (NW-osan ottoalue). Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³. Jäljellä m³. Huttula , Pieksämäki Matala ja hajanainen C-valtainen lievemuodostuma. 2-lk pohjavesialue. Ei maastohavaintoja. Ei ottoalueita. Soraraportin mukaan aines on Hk ja pintakerros Ht ja Si. Muodostuman NW- ja SE-osissa on asutusta ja peltoa. Arvioidut massat: A 0, B 0, C m³, yhteensä m³. Syrjäjärvi , Pieksämäki Harjun kapea ja jyrkkä B-valtainen pääselänne, joka rajautuu vesistöihin. 1-lk pohjavesialue. Suojelualue. Ei maastohavaintoja. Ei ottoalueita. Muutamia loma-asuntoja. Maiseman ja luonnonsuojelun kannalta arvokas muodostuma. Ei aineksenottoa. Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³.

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 8 Pohjoissuo , Pieksämäki Matala C-valtainen lievemuodostuma, joka rajautuu osittain vesistöihin. 1-lk pohjavesialue. Ei maastohavaintoja. Ei varsinaisia ottoalueita. Muutamia loma-asuntoja. Muodostuma on suurelta osin tien alla. Arvioidut massat: A 0, B m³, C m³, yhteensä m³. Kalmansaari , Pieksämäki Matala C-valtainen lievemuodostuma, joka rajautuu osittain vesistöihin. 1-lk pohjavesialue. Ei maastohavaintoja. Ei ottoalueita. Tie rajoittaa aineksenottoa N-osassa. Arvioidut massat: A 0, B m³, C m³, yhteensä m³. Ylä-Kolppa , Pieksämäki Harjun kapea ja jyrkkä C-valtainen pääselänne, joka rajautuu osittain vesistöihin. 2-lk pohjavesialue. Ei maastohavaintoja. Ei ottoalueita. Maiseman ja luonnonsuojelun kannalta arvokas muodostuma. Ei aineksenottoa. Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³. Syrjänharju , Pieksämäki Suurehko B/C-valtainen harjulaajentuma, joka rajautuu osittain vesistöihin. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Muodostuman S-kyljellä on noin 0,2 ha metsittynyt ottokuoppa, jonka luiskat ovat 9-20 m. Ottokuopan pohja on noin 104 m tasolla. Aines on hksr ja Ki. Soraraportin mukaan muodostuman NW-osassa on pintakerroksessa Mr ja Lo, ja B-lk ainesta esiintyy vain välikerroksina muodostuman keskiosissa. Melko lupaava muodostuma, jonka keskiosaan ei kohdistu varsinaisia rajoitteita maisemallisia arvoja lukuun ottamatta. Tiestö ja loma-asutus rajoittavat aineksenottoa vain muodostuman liepeillä. Aineksen lohkareisuus voi kuitenkin haitata sen käyttöä. Kuvat: (S-osan ottoalue). Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³. Syrjälampi , Pieksämäki Harjun kapea C-valtainen pääselänne, joka rajautuu vesistöihin. 2-lk pohjavesialue. Maisemansuojelualue.

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 9 Ei maastohavaintoja. Ei ottoalueita. Muodostuma on lähes kokonaan tien alla. Muutamia loma-asuntoja. Maiseman ja luonnonsuojelun kannalta arvokas muodostuma. Ei aineksenottoa. Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³. Viinamäki , Pieksämäki C-valtainen lievemuodostuma, joka rajautuu osittain vesistöihin. 2-lk pohjavesialue. Ei maastohavaintoja. Ei ottoalueita. Soraraportin mukaan B-lk ainesta on vain paikoin NE-osassa. W- ja S-osassa aines on Hk ja pinnalla Ht ja Si. Tiestö rajoittaa aineksenottoa muodostuman keskiosassa ja loma-asutus NE-osassa. Arvioidut massat: A 0, B m³, C m³, yhteensä m³. Juurikkaniemi , Pieksämäki Suurehko C-valtainen harjulaajentuma, jonka SW-kyljellä on tasalakinen harjudelta. Muodostuma rajautuu osittain vesistöihin. 2-lk pohjavesialue. Maisemansuojelualue. Maastohavainnot: SW-kyljen deltan W- ja S-reunoilla on kaksi osin metsittynyttä ottoaluetta. W-kyljen noin 0,7 ha ottoalueen leikkaukset ovat 5-13 m ja aines Hk ja srhk. Ottoalueen pohja on noin 111 m tasolla. S-kyljen noin 0,6 ha ottoalueen leikkaukset ovat noin 5-17 m ja aines srhk ja Hk. Ottoalueen pohja on 105 m tasolla. Soraraportin mukaan muodostuman keski- ja E-osan selänteissä on melko runsaasti A/B-lk ainesta. Melko lupaava mutta syrjäinen muodostuma, jonka keskiosan aineksenottoa rajoittavat lähinnä maisemalliset seikat. Liepeillä on tiestöä ja muutamia loma-asuntoja. KITTI-palvelun tiedot: Juurikkaniemessä on ollut kaksi maa-ainesten ottolupaa, jotka ovat päättyneet 1995 ja Lupien yhteenlaskettu ottamismäärä on ollut m³. KITTI-palvelun seurantatietoihin merkitty maa-ainesten otto on ollut m³. Kuvat: (deltan W-osan ottoalue), (deltan S-osan ottoalue). Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³. Jäljellä m³. Tikkalanpelto , Joroinen Matala ja ohut C-valtainen rantakerrostuma moreeniselänteen laella. Ei maastohavaintoja. Ei varsinaisia ottoalueita, matala metsittynyt ottokuoppa NW-päässä. Muodostuma on osittain tien ja asutuksen alla. Arvioidut massat: A 0, B 0, C m³, yhteensä m³.

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 10 Tervaruukinsalo , Pieksämäki Hyvin suuren harjun B-valtainen NW-osa (kuva 1). 1-lk pohjavesialue. Suojelualue. Pieksämäen ja Joroisten kuntiin kuuluvan Tervaruukinsalon harjun pohjoisosa valtatie 23 molemmin puolin on Varkauden kulutusalueen merkittävin maa-ainesten ottoalue, mutta alueella on myös Syvänsin vedenottamo, jolta otetaan Varkauden ja Leppävirran talousvesi. Pohjavesialueelle on äskettäin tehty suojelusuunnitelma (Joroisten Tervaruukinsalon pohjavesialueen suojelusuunnitelma 2012). Maastohavainnot: Harjun pääselänteessä ja sitä ympäröivissä kummuissa on valtatie 23:n molemmin puolin 8-10 ottoaluetta, joista osa on metsittynyt, osa läjitysalueena ja osa aktiivikäytössä. NE-kyljellä oleva noin 9,8 ha ottoalue on luiskattu. Sen luiskat ovat noin m ja aines Sr ja hksr. Ottoalueen pohja on noin 107 m tasolla. Ainesta on murskattu. Keskiosan noin 14,5 ha aktiivikäytössä olevan ottoalueen leikkaukset ovat m ja aines kisr, hksr ja srhk. Ottoalueen pohja on noin 112 m tasolla. Ainesta on murskattu. B/C-lk ainesta on hyvin runsaasti jäljellä ottoalueen NW- ja SE-puolisissa leveissä selänteissä. B-valtaista ainesta on varovaisesti arvioiden noin 40 ha alueella alimman ottotason yläpuolella vähintään 10 m paksuinen kerros eli noin 4 miljoonaa m³. Alue sijaitsee kuitenkin pääosin Syvänsin vedenottamon kaukosuoja-alueella, ja pohjavesipinta on paikoin varsin lähellä maanpintaa. KITTI-palvelun tiedot: Tervaruukinsalolla on ollut yhteensä 26 maa-ainesten ottolupaa, joista 22 on päättynyt ja neljä päättyy Lupien yhteenlaskettu ottamismäärä on ollut m³. KITTI-palvelun seurantatietoihin merkitty maa-ainesten otto on ollut tähän mennessä yhteensä ,15 m³. Alimmaksi ottotasoksi on merkitty muodostuman NW-osaan 110 m, NE-osaan 107 m, keskiosaan 109 m ja E-liepeelle 107 m. Kuvat: (N-osan ottoalue), (keskiosan ottoalue). Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³. Jäljellä m³. Tervaruukinsalo , Joroinen Hyvin suuren C-valtaisen harjulaajentuman keskiosa, soraraportin mukaan ylimmän rannan tasoon kasvanut valtaisa harjuplatoo (kuva 1). Muodostuman B-valtaista W-osaa hallitsevat lukuisat jyrkät selänteet ja supat. C-valtainen E-osa on loivapiirteisempi ja lievemuodostuman tyyppinen. 1-lk pohjavesialue ja maisemansuojelualue. Suurin osa muodostumasta NW-kärkeä lukuun ottamatta kuuluu Tervaruukinsalon harjujensuojelualueeseen ja useisiin Natura-alueisiin. Maastohavainnot: Muodostuman NW-kärjessä harjun pääselänteessä on noin 11 ha pääosin luiskattu ottoalue, joka on osaksi läjityskäytössä. Heti ottoalueen W-puolella on louhos, ja W-liepeellä on asfalttiasema. Muodostuman keski- ja eteläosissa on tasoltaan vaihtelevien metsäautoteiden harvahko verkko. A/B/C-lk ainesta on erittäin runsaasti jäljellä muodostuman keskiosassa, mutta rajoitteet estänevät aineksenoton alueella. Esimerkiksi NW-osan ottoalueen ja suojelualueiden välissä on noin 20 ha alueella B- valtaista ainesta jäljellä varovasti arvioiden noin 2 miljoonaa m³, mutta alue sijaitsee pääosin Syvänsin vedenottamon kaukosuoja-alueella, ja pohjaveden päävirtaus kohti vedenottamoa kulkee alueen kautta (Joroinen, Tervaruukinsalon pohjaveden virtausmalli 2007).

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 11 KITTI-palvelun tiedot: Tervaruukinsalolla on ollut yhteensä 10 maa-ainesten ottolupaa, joista yhdeksän on päättynyt ja yksi päättyy Lupien yhteenlaskettu ottamismäärä on ollut m³. KITTI-palvelun seurantatietoihin merkitty maa-ainesten otto on ollut tähän mennessä yhteensä m³, josta m³ on merkitty moreeniksi. Alimmaksi ottotasoksi on merkitty NW-kärjen ottoalueella m. GTK:n maa-ainestietokannassa otetun aineksen määräksi on kuitenkin merkitty m³, ja tätä lukua on käytetty myös taulukossa ja alla olevien jäljellä olevien massojen laskemiseen. Kuvat: (N-osan louhosalue), (N-osan otto- ja läjitysalue), (NW- ja keskiosan pääselänne), (SE-osan delta ja suoalue). Kuvien sijainti: GpsLog Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³. Jäljellä m³. Kuva 1. Tervaruukinsalon pohjoisosa.

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 12 Saarikko , Joroinen Suuren harjun E-liepeellä oleva C-valtainen selänne. Ei maastohavaintoja. Selänteessä on pieniä metsittyneitä ottokuoppia. 1-lk pohjavesialue. W-osa on suojelualuetta. Arvioidut massat: A 0, B m³, C m³, yhteensä m³. Itäpelto , Joroinen Matala ja ohut C-valtainen harju(?)kerrostuma. Ei maastohavaintoja. Pieniä metsittyneitä ottokuoppia. Muodostuma on lähes kokonaan tien ja asutuksen alla. Arvioidut massat: A 0, B 0, C m³, yhteensä m³. Pitkälampi , Joroinen Hyvin pieni kaksiosainen B-valtainen harjuselänne. Ei maastohavaintoja. Ei ottoalueita. Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³. Mäntylä , Joroinen Matala C-valtainen harju- tai lievemuodostuma. Ei maastohavaintoja. Pieniä metsittyneitä ottokuoppia. KITTI-palvelun tiedot: Mäntylässä on ollut yksi maa-ainesten ottamislupa, joka on päättynyt Luvan ottamismäärä on ollut m³. KITTI-palvelun seurantatietoihin merkitty maa-ainesten otto on ollut tähän mennessä yhteensä m³. Alimmaksi ottotasoksi on merkitty 110 m. Kartta- ja laserkuvan perusteella muodostumalla oleva lupapistemerkintä on ilmeisesti merkitty väärään paikkaan. Oikea paikka on Pieksämäen kunnassa (tila nro 6:162), ilmeisesti Tervaruukinsalon muodostumassa valtatie 23:n varrella. Myös muodostuman arvioidut kokonaismassat vaikuttavat aivan liian suurilta. Arvioidut massat: A 0, B m³, C m³, yhteensä m³. Jäljellä m³. Uusipuro , Joroinen Matala C-valtainen harjumuodostuma.

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 13 Ei maastohavaintoja. Pieniä ottokuoppia W-päässä. Osittain tien ja asutuksen alla. Arvioidut massat: A 0, B 0, C m³, yhteensä m³. Kesähovi , Joroinen Matala C-valtainen harjumuodostuma. Ei maastohavaintoja. Pieni ottokuoppa. Osittain tien, peltojen ja asutuksen alla. Arvioidut massat: A 0, B m³, C m³, yhteensä m³. Valkeisenharju , Joroinen Hyvin suuren harjun C-valtainen S-osa. Muodostuman keskiosa on laaja, vedenpinnan tasoon kasvanut B- valtainen harjudelta, jota ympäröivät C-valtaiset kumpu- ja lievealueet. 1-lk pohjavesialue ja maisemansuojelualue. Muodostuman keskiosa kuuluu Tervaruukinsalon harjujensuojelualueeseen ja useisiin Natura-alueisiin. SW-reunalla on vedenottamo. Muodostuman E-liepeellä kulkee voimajohtolinja. Maastohavainnot: Muodostuman W- ja S-reunoilla on pieniä, osin metsittyneitä ottoalueita. SE-pään noin 1,5 ha ottoalueen leikkaukset ovat noin 3-9 m ja aines srhk, liepeillä hhk. Ottoalueen pohja on noin 114 m tasolla. Ainesta on murskattu. A/B/C-lk ainesta on hyvin runsaasti jäljellä muodostuman keskiosassa, mutta rajoitteet estänevät aineksenoton alueella. Rajoitettua ottoa muodostuman reunaosissa? KITTI-palvelun tiedot: Valkeisenharjussa on ollut yhteensä 6 maa-ainesten ottamislupaa, joista viisi on päättynyt ja yksi päättyy Lupien yhteenlaskettu ottamismäärä on ollut m³. KITTI-palvelun seurantatietoihin merkitty maa-ainesten otto on ollut tähän mennessä yhteensä 1433,2 m³. Alimmaksi ottotasoksi SE-pään ottoalueella on merkitty 114 m. Kuvat: (SE-pään ottoalue). Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³. Jäljellä m³. Suolahti , Joroinen Suuren harjun erillinen C-valtainen S-jatke Ei maastohavaintoja. Pieniä ottokuoppia. Muodostuman yli kulkee voimajohtolinja. KITTI-palvelun tiedot: Suolahdessa on ollut 2 maa-ainesten ottamislupaa, jotka ovat päättyneet 1991 ja Lupien yhteenlaskettu ottamismäärä on ollut m³. KITTI-palvelun seurantatietoihin merkitty maa-ainesten otto on ollut yhteensä m³. Arvioidut massat: A 0, B m³, C m³, yhteensä m³. Jäljellä m³.

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 14 Vaskela , Joroinen Pieni ja matala C-valtainen harjumuodostuma. Ei maastohavaintoja. Muodostuma on lähes kokonaan tien alla. Arvioidut massat: A 0, B 0, C m³, yhteensä m³. Kolmankangas , Joroinen Suurehkon C-valtaisen harjun W-osa. Harjun keskellä olevaa pääselännettä reunustavat supat ja leveät kumpuilevat liepeet. 1-lk pohjavesialue. Suojelu- ja maisemansuojelualue. Maastohavainnot: Muodostuman lievealueen kummuilla ja pääselänteessä on ainakin 10 osin metsittynyttä, melko matalaa ottoaluetta. W-reunan ottoalueella on pistoraide. Laajimmat ottoalueet ovat N- liepeessä. N-liepeen keskellä olevan noin 3,8 ha ottoalueen leikkaukset ovat 4-15 m ja aines srhk ja Hk ja liepeen reuna hhk. Ottoalueen pohja on noin 89 m tasolla. B/C-lk ainesta on runsaasti jäljellä varsinkin alueen keskiosassa, mutta rajoitteet estänevät aineksenoton alueella. Muodostuman liepeillä on kohtalaisesti tiestöä, asutusta, peltoa ja rautatie. KITTI-palvelun tiedot: Kolmankankaalla on ollut yhteensä 7 maa-ainesten ottamislupaa, jotka ovat päättyneet Lupien yhteenlaskettu ottamismäärä on ollut m³. KITTI-palvelun seurantatietoihin merkitty maa-ainesten otto on ollut tähän mennessä yhteensä ,8 m. Alimmaksi ottotasoksi on merkitty N-liepeelle 90 m ja S-liepeelle 109 m. Kuvat: (NE-liepeen ottoalue). Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³. Jäljellä m³. Kiikkukangas , Joroinen C-valtainen harjumainen selänne. Ei maastohavaintoja. Pieniä ottokuoppia. SW-liepeellä kulkee tie. Arvioidut massat: A 0, B m³, C m³, yhteensä m³. Syrjänharju , Pieksämäki Hyvin suuren B/C-valtaisen harjun NW-osa, joka rajautuu osin vesistöihin. 1-lk pohjavesialue. Suojelu- ja maisemansuojelualue. Muodostuman S-osassa on Syvänsin vedenottamo, jolta otetaan Varkauden ja Leppävirran talousvesi. Ei maastohavaintoja. Ei ottoalueita. Muutamia loma-asuntoja. Ei aineksenottoa? Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³.

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue Varkaus Kotkatharju, , Joroinen Suuri C-valtainen harju, jonka jyrkkää ja kapeaa B-valtaista pääselännettä reunustavat leveät ja kumpuilevat C-valtaiset rinnakkaisselänteet ja liepeet (kuva 2). Muodostuma rajautuu osittain vesistöihin. 1-lk pohjavesialue. Osittain suojelu- ja Natura-aluetta. Valtatie 5 kulkee muodostuman yli. SE-osassa on ampumarata ja virkistysalue. Kotkatharjun keskiosa valtatie 5:n molemmin puolin on Varkauden keskeisen kulutusalueen toiseksi tärkein ja Joroisten kunnan tärkein maa-ainesten ottoalue. Alue on kuitenkin myös merkittävä pohjavesialue, ja sille on tehty pohjavesialueen suojelusuunnitelma (Joroisten Kolman ja Kotkatharjun pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2010). Heti muodostuman N-puolella on Valvatuksen varavedenottamo. Maastohavainnot: Muodostuman keskiosissa on ainakin 12 ottoaluetta, joista osa on metsittynyt, osa läjitysalueena ja osa aktiivikäytössä. SW-liepeen noin 5 ha ottoalueen leikkaukset ovat 3-24 m ja aines Hk ja hhk. Ottoalueen pohja on noin 88 m tasolla. NE-reunan rinnakkaisselänteen noin 3 ha ottoalueen leikkaukset ovat 5-16 m ja aines srhk. Ottoalueen pohja on noin 82 m tasolla. Pääselänteessä olevan noin 2 ha ottoalueen luiska on 30 m ja aines hksr. Ottoalueella on läjitysalue. Pääselänteen SW-puolisen rinnakkaisselänteen 1,5 ha ottoalueen leikkaus on 20 m ja aines srhk ja Hk, alinna Sr. Ottoalueen pohja on noin 82 m tasolla. Muodostuman keskiosan noin 11 ha ottoalueen leikkaukset ovat 5-10 m ja aines vaihtelevasti Lo-hkSr-Hk-Si. Ottoalueen pohja on noin 81 m tasolla. Kallio on GTK:n pohjaveden virtaustutkimusten mukaan melko lähellä pintaa muodostuman keskiosissa pääselänteen SW-puolella. B/C-lk ainesta on edelleen runsaasti jäljellä, mutta alueella on myös merkittäviä rajoitteita. KITTI-palvelun tiedot: Kotkatharjulla on ollut yhteensä 33 maa-ainesten ottamislupaa, joista 29 on päättynyt ja neljä päättyy Lupien yhteenlaskettu ottamismäärä on ollut m³. KITTI-palvelun seurantatietoihin merkitty maa-ainesten otto on ollut tähän mennessä yhteensä ,3 m³, josta m³ multaa ja liejua. GTK:n maa-ainestietokannassa otetun aineksen määräksi on kuitenkin merkitty m³, ja tätä lukua on käytetty myös taulukossa ja alla olevien jäljellä olevien massojen laskemiseen. Alimmaksi ottotasoksi on merkitty m. Kuvat: (SW-liepeen ottoalue), (NE-rinnakkaisselänteen ottoalue), (pääselänteen otto- ja läjitysalue), (SW-rinnakkaisselänteen ottoalue), (keskiosan ottoalue). Kuvien sijainti: GpsLog Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³. Jäljellä m³.

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 16 Kuva 2. Kotkatharjun keskiosa. Likolamminharju , Joroinen Suuren harjun C-valtainen SE-pää, jonka kapeaa B-valtaista pääselännettä reunustavat kumpuilevat C- valtaiset rinnakkaisselänteet ja leveät liepeet. 1-lk pohjavesialue. Osittain Natura-, suojelu- ja maisemansuojelualue. Ei maastohavaintoja. NW-osassa on osin metsittynyt ottoalue. Muodostuman liepeillä on jonkin verran tiestöä ja asutusta.

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 17 KITTI-palvelun tiedot: Likolamminharjussa on ollut yksi maa-ainesten ottamislupa, joka on päättynyt Luvan ottamismäärä on ollut m³. KITTI-palvelun seurantatietoihin merkitty maa-ainesten otto on 0 m³. Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³. Saarijärvi , Joroinen Suuren harjun NE-kyljellä oleva C-valtainen tasalakinen deltamainen muodostuma, joka rajautuu osittain vesistöihin (kuva 2). 1-lk pohjavesialue. Osittain Natura-, suojelu- ja maisemansuojelualue. Maastohavainnot: Muodostuman keski- ja S-osassa on kaksi suurehkoa, osittain metsittynyttä ottoaluetta. S-osan noin 4,5 ha ottoalueen leikkaukset ovat m ja aines srhk, pohjalla Lo. Ottoalueen pohja on noin 91 m tasolla. B/C-lk ainesta on muodostumassa edelleen melko runsaasti jäljellä, mutta alueella on myös merkittäviä rajoitteita. KITTI-palvelun tiedot: Saarijärven muodostumassa on ollut yhteensä 5 maa-ainesten ottamislupaa, jotka ovat päättyneet Lupien yhteenlaskettu ottamismäärä on ollut m³. KITTIpalvelun seurantatietoihin merkitty maa-ainesten otto on ollut yhteensä m³. Alimmaksi ottotasoksi S-osan ottoalueelle on merkitty 90 m. Kuvat: (S-osan ottoalue). Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³. Jäljellä m³. Mutala , Joroinen Pieni ja matala C-valtainen lievemuodostuma. Ei maastohavaintoja. Muodostuma on lähes kokonaan taimitarhan, tien ja pellon alla. Arvioidut massat: A 0, B 0, C m³, yhteensä m³. Paukkukangas , Joroinen Pieni ja matala C-valtainen lievemuodostuma. Ei maastohavaintoja. Muodostuman W-osassa on talo ja tie. Arvioidut massat: A 0, B 0, C m³, yhteensä m³. Timolanmäki , Joroinen Suurehkon harjun matala C-valtainen NW-kärki. 2-lk pohjavesialue.

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 18 Maastohavainnot: Muodostuman NW-kärjessä olevan noin 0,5 ha metsittyneen ottoalueen leikkaukset ovat 5-8 m ja aines srhk. Ottoalueen pohja on noin 78 m tasolla. B/C-lk ainesta lienee kohtalaisesti jäljellä, mutta asian varmistaminen vaatii jatkotutkimuksia. Muodostumalla ei ole tiestöä lukuun ottamatta erityisiä rajoitteita. Kuvat: (ottoalue). Jatkotutkimukset: Muodostuman keskiosaa voisi tutkia kairaamalla ja luotaamalla tiestöä pitkin. Arvioidut massat: A 0, B m³, C m³, yhteensä m³. Kangaslahti , Joroinen Suuren harjun C-valtainen NW-pää, joka rajautuu osittain vesistöihin (kuva 2). Muodostuman keskellä on kapea pääselänne ja sen SW-puolella suurehkoja rinnakkaisselänteitä ja NE-puolella matala lievealue. 1- lk pohjavesialue. Valvatuksen varavedenottamo. Suojelualue. Maastohavainnot: Muodostuman alueella on ainakin kuusi ottoaluetta, joista osa on metsittynyt, osa luiskattu ja osa aktiivikäytössä. W-osan noin 3,4 ha ottoalueen luiskat ovat 5-20 m ja aines srhk. Ottoalueen pohja on noin 81 m tasolla. B/C-lk ainesta on edelleen melko runsaasti jäljellä varsinkin muodostuman W-osassa, mutta alueella on myös merkittäviä rajoitteita. Muodostuman E-osassa on leirintäalue, ravirata, runsaasti tiestöä ja jonkin verran asutusta. KITTI-palvelun tiedot: Kangaslahden muodostumassa on ollut yhteensä 9 maa-ainesten ottamislupaa, jotka ovat päättyneet Lupien yhteenlaskettu ottamismäärä on ollut m³. KITTIpalvelun seurantatietoihin merkitty maa-ainesten otto on ollut yhteensä m³. Alimmaksi ottotasoksi muodostuman keskiosan ottoalueelle on merkitty 83 m. Kuvat: (NW-osan luiskattu ottoalue). Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³. Jäljellä m³. Punkaharju , Joroinen Suurehkon C-valtaisen harjun E-osa, joka rajautuu osittain vesistöihin. Muodostuman keskellä on kapea pääselänne, jota reunustavat leveät kumpuilevat liepeet. 1-lk pohjavesialue. W-osassa on Kalalammen vedenottamo, jolta otetaan Joroisten talousvesi. Ei maastohavaintoja. Muutamia pieniä, pääosin metsittyneitä ottoalueita ja kuoppia. S-reunalla on pinnalla Ht. Muodostuman päällä ja liepeillä on jonkin verran tiestöä, asutusta ja peltoa. Ei aineksenottoa? Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³.

21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 19 Repomäki , Joroinen C-valtainen deltamainen harjumuodostuma. 2-lk pohjavesialue. Muodostuman keskiosa on valtakunnallisesti arvokas rantakerrostuma-alue. Maastohavainnot: Muodostuman S-osassa on kaksi pientä ottoaluetta ja metsittynyt ottokuoppa. W- puolisen 0,4 ha ottoalueen leikkaukset ovat 4-10 m ja aines srhk. Ottoalueen pohja on noin 89 m tasolla. E-puolisen 0,4 ha ottoalueen leikkaukset ovat 5-8 m ja aines srhk. Ottoalueen pohja on noin 92 m tasolla. B/C-lk ainesta on keskiosissa melko runsaasti jäljellä, mutta alueella on myös merkittävä rajoite. Muodostuman liepeillä on jonkin verran tiestöä, peltoa ja asutusta. Kuvat: (S-osan W-reunan ottoalue), (S-osan E-reunan ottoalue). Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³. Keriharju , Joroinen Suurehko C-valtainen harju. Muodostuman E-osassa on jyrkähkö B-valtainen pääselänne, jota reunustavat lukuisat supat, kummut ja leveät C-valtaiset liepeet. Harjun C-valtainen W-osa on matala ja tasainen. 2-lk pohjavesialue. Suojelualue. Ei maastohavaintoja. Muodostumassa on pieniä, pääosin metsittyneitä ottoalueita ja kuoppia. Keskiosassa on ollut turkistarha, ja liepeillä on jonkin verran tiestöä ja asutusta. B/C-lk ainesta on varsinkin E-osassa runsaasti jäljellä, mutta alueella on myös rajoitteita. KITTI-palvelun tiedot: Keriharjussa on ollut kaksi maa-ainesten ottamislupaa, joista ensimmäinen on päättynyt 1993 ja toinen päättyy Lupien yhteenlaskettu ottamismäärä on ollut m³. KITTIpalvelun seurantatietoihin merkitty maa-ainesten otto on 0 m³. Alimmaksi ottotasoksi muodostuman keskiosan lupa-alueelle on merkitty 85 m. Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³. Kiperosaari , Joroinen Kapea ja jyrkkärinteinen C-valtainen harjusaari. Ei maastohavaintoja. Ei ottoalueita. Soraraportin mukaan muodostuman pinta on lohkareinen. Rannoilla on muutamia loma-asuntoja. Arvioidut massat: A 0, B m³, C m³, yhteensä m³.

22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 20 Hiisimäki , Leppävirta C-valtainen deltamainen harjulaajentuma, joka rajautuu osittain vesistöön. 2-lk pohjavesialue. Alueella on ollut vedenottamo. Maisemansuojelualue. NW-reunalla on paikallisesti arvokas rantakerrostuma. Maastohavainnot: Muodostuman SE-osassa on kaksi osittain metsittynyttä ottoaluetta ja keskiosassa laajahko aktiivikäytössä oleva ottoalue. Keskiosan noin 8,7 ha ottoalueen leikkaukset ovat 7-17 m ja aines NW-reunalla kisr, hksr ja srhk, E-reunalla Hk ja hhk. Pohjalla on paikoin ruosteisia Ki ja Lo. Ainesta on murskattu. Ottoalueen pohja on noin 87 m tasolla. B/C-lk ainesta on edelleen kohtalaisesti jäljellä ottoalueiden ympärillä ja mahdollisesti pohjalla, mutta alueella on myös rajoitteita. Muodostuma on kerrostunut soraraportin mukaan kalliokumpujen päälle, joten sen massat on arvioitu varovasti. Muodostuman liepeillä on tiestöä, ja NW-osassa ja sen lähistöllä on melko runsaasti loma-asutusta. KITTI-palvelun tiedot: Hiisimäessä on ollut kolme maa-ainesten ottamislupaa, jotka ovat päättyneet Lupien yhteenlaskettu ottamismäärä on ollut m³. KITTI-palvelun seurantatietoihin merkitty maa-ainesten otto on ollut yhteensä m³, josta 2013 m³ on merkitty siltiksi. GTK:n maaainestietokannassa otetun aineksen määräksi on kuitenkin merkitty m³, ja tätä lukua on käytetty myös taulukossa ja alla olevien jäljellä olevien massojen laskemiseen. Alimmaksi ottotasoksi muodostuman keskiosan ottoalueelle on merkitty 85,5 m ja SE-osaan 88 m. Kuvat: (keskiosan aktiivinen ottoalue). Jatkotutkimukset: Ottoalueiden pohjia voisi ehkä tutkia kairaamalla, ellei tätä ole jo tehty. Jos muodostumalla ei ole erityistä merkitystä pohjavesialueena, voisi kenties harkita myös pohjavesipinnan alapuolisten massojen hyödyntämistä. Arvioidut massat: A 0, B m³, C m³, yhteensä m³. Jäljellä m³. Kankaala , Leppävirta Kalliokumpujen väliin kerrostunut melko tasainen C-valtainen harjumuodostuma. Maastohavainnot: Muodostuman NE-reunalla on noin 2,4 ha osin metsittynyt ottoalue, joka on läjityskäytössä. Ottoalueen S-reunalla on kallio ja pohjalla ruosteisia Ki ja Lo. Ottoalueen pohja on noin 99 m tasolla. Muodostuman keskellä on hautausmaa ja liepeillä tiestöä ja asutusta. Ei aineksenottoa? Kuvat: (otto- ja läjitysalue). Arvioidut massat: A 0, B m³, C m³, yhteensä m³.

23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 21 Lankila , Leppävirta Kallioperän murroslaaksoon kerrostunut pieni C-valtainen harjumuodostuma. Maastohavainnot: Muodostuman keskellä on noin 3,5 ha metsittynyt ottoalue, jonka luiskat ovat 5-15 m ja aines Hk, pohjalla vähän Sr ja Ki. Ottoalueen pohja on noin 89 m tasolla. Muodostuman liepeillä on tie ja talo, ja N-puolella on pelto. Aines on lähes loppuun käytetty. Kuvat: (ottoalueen NW-pää). Arvioidut massat: A 0, B 0, C m³, yhteensä m³. Uusitalo , Leppävirta Pieni C-valtainen harju. Maastohavainnot: Muodostuman keskiosassa on noin 0,4 ha metsittynyt ottoalue, jonka luiskat ovat 3-12 m ja aines Hk, vähän Sr. Ottoalueen pohja on noin 93 m tasolla. Ainesta on jonkin verran jäljellä, mutta sen käyttöä rajoittavat huomattavasti muodostuman ympärillä oleva tiestö ja asutus sekä maisemalliset seikat. Kuvat: (ottoalue). Arvioidut massat: A 0, B m³, C m³, yhteensä m³. Kilkanlampi , Leppävirta Kallioperän murroslaaksoon osittain kallion päälle kerrostunut pieni, matala ja ohut C-valtainen harjumuodostuma. Ei maastohavaintoja. Ei ottoalueita. Lähes merkityksetön muodostuma. Arvioidut massat: A 0, B 0, C m³, yhteensä m³. Kilkansuo , Leppävirta Kallioperän murroslaaksoon kerrostunut pieni, matala ja ohut C-valtainen harjumuodostuma. Ei maastohavaintoja. E-osassa on metsittynyt ottoalue. Arvioidut massat: A 0, B 0, C m³, yhteensä m³.

24 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 22 Itkonsaari , Varkaus C-valtainen harju, joka rajautuu osittain vesistöihin. 1-lk pohjavesialue. Itkonsaaren vedenottamo, jolta otetaan Kangaslammin kirkonkylän talousvesi. Suojelualue. Ei maastohavaintoja. Ei ottoalueita. W-reunalla kulkee tie. Ei aineksenottoa? Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³. Kangaslampi , Varkaus Kapea ja matala C-valtainen harjumuodostuma. 2-lk pohjavesialue. SE-päässä on suojelualue. Ei maastohavaintoja. NW-päässä on muutama pieni ottokuoppa. Muodostuma on lähes kokonaan Kangaslammen kirkonkylän alla, ja sen alueella on runsaasti tiestöä ja asutusta sekä hautausmaa. Vähäinen aineksenotto on mahdollista vain NW-kärjessä. Arvioidut massat: A 0, B 0, C m³, yhteensä m³. Kilkansuo , Leppävirta Kallioperän murroslaaksoon kerrostunut pieni, matala ja ohut C-valtainen harjumuodostuma. Ei maastohavaintoja. W-osassa on metsittynyt ottoalue. Muodostuman päällä on tiestöä, peltoa ja talo. Arvioidut massat: A 0, B 0, C m³, yhteensä m³. Vienola , Varkaus Pieni, matala ja ohut C-valtainen harjumuodostuma. 2-lk pohjavesialue. Ei maastohavaintoja. Muodostuma on lähes kokonaan tien, asutuksen ja pellon alla. Arvioidut massat: A 0, B 0, C m³, yhteensä m³. Välitalo , Varkaus Matala C-valtainen harjumuodostuma. 2-lk pohjavesialue. Ei maastohavaintoja. Keskiosassa on metsittynyt ottoalue. Muodostuma on lähes kokonaan tien, asutuksen ja pellon alla. Käyttökelpoisin aines on ilmeisesti lähes loppuun käytetty. KITTI-palvelun tiedot: Välitalon muodostumalla on ollut kolme maa-ainesten ottamislupaa, jotka ovat päättyneet Lupien yhteenlaskettu ottamismäärä on ollut m³. KITTI-palvelun seurantatietoihin merkitty maa-ainesten otto on 0 m³. Arvioidut massat: A 0, B m³, C m³, yhteensä m³.

25 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 23 Vanhainkoti , Varkaus Matala ja ohut C-valtainen harjumuodostuma. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Muodostuman keski- ja SE-osassa on noin 2,2 ha metsittynyt ottoalue, jonka leikkaukset ovat 3-7 m ja aines Hk ja hhk, pohjalla vähän Sr ja Ki. Ottoalueen pohja on noin 92 m tasolla ja ilmeisesti lähellä pohjavesipintaa. Alueelle on läjitetty maa-aineksia. Muodostuman käyttökelpoisin aines on ilmeisesti lähes loppuun käytetty. NW-osassa on vanhainkoti, pelto ja tiestöä. KITTI-palvelun tiedot: Vanhainkodin muodostumalla on ollut kaksi maa-ainesten ottamislupaa, jotka ovat päättyneet Lupien yhteenlaskettu ottamismäärä on ollut m³. KITTI-palvelun seurantatietoihin merkitty maa-ainesten otto on 0 m³. Kuvat: (ottoalue). Arvioidut massat: A 0, B 0, C m³, yhteensä m³. Soraharju , Varkaus Kallioperän murroslaaksoon kerrostunut kapea C-valtainen harju. Maastohavainnot: Muodostuman NW- ja keskiosassa rautatien molemmin puolin on yhteensä noin 2,3 ha metsittynyt ottoalue. NW-osan leikkaukset ovat 3-5 m ja aines Hk, vähän Sr. Muodostuman käyttökelpoisin aines on ilmeisesti lähes loppuun käytetty. Keskiosassa on tie ja asutusta, ja SE-päässä on pelto. KITTI-palvelun tiedot: Soraharjulla on ollut kaksi maa-ainesten ottamislupaa, jotka ovat päättyneet Lupien yhteenlaskettu ottamismäärä on ollut m³. KITTI-palvelun seurantatietoihin merkitty maa-ainesten otto on 955 m³, josta 32 m³ on merkitty moreeniksi. Kuvat: (NW-pään ottoalue). Arvioidut massat: A 0, B 0, C m³, yhteensä m³. Jäljellä m³.

26 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 24 5 MUUT MUODOSTUMAKUVAUKSET KARTTALEHDITTÄIN Varkauden keskeisen kulutusalueen ulkopuolelta tehtiin havaintoja kolmesta harjujaksosta. Näistä massamäärältään merkittävin on alueen luoteispuolella oleva hyvin suuren harjujakson jatke, joka sijaitsee kokonaan Pieksämäen kunnassa. Se sijoittuu kuitenkin melko kauas varsinaiselta kulutusalueelta, ja sen muodostumilla on runsaasti rajoitteita. Massamäärältään pienempi, mutta sijainnin ja rajoitteiden puolesta hieman käyttökelpoisempi harjujakso on kulutusalueen koillispuolella Heinäveden ja Leppävirran kunnissa. Sen sijaan kolmas, pieni harjujakso Leppävirralla on Varkauden kulutusalueen kannalta varsin vähämerkityksinen. Havaintoja ei tehty lainkaan kulutusalueen lounaispuolella olevasta keskikokoisesta harjujaksosta, jonka etäisyys kulutusalueelle on samaa luokkaa kuin kahdella edellä mainitulla harjujaksolla. Tämän harjujakson potentiaalisimmat muodostumat Varkauden kulutusalueen kannalta saattaisivat olla Pieksämäen kuntaan kuuluvalla Kalkkikivenkankaan - Kutkaharjun harjualueella Pieksämäki Matoniemi , Pieksämäki Suurehkon C-valtaisen harjun SE-pää, joka rajautuu osittain vesistöihin. Muodostuman S-osassa olevan B-valtaisen pääselänteen aines on suurelta osin käytetty. Muodostuman N-osa koostuu pääosin C- valtaisesta leveähköstä rinnakkaisselänteestä. 1-lk pohjavesialue. S-osassa on Matoniemen vedenottamo, jolta otetaan Jäppilän taajaman ja osittain Pieksämäen kaupungin talousvesi. Pohjavesialueelle on tehty suojelusuunnitelma (Ylönen & Tyrväinen 2008). Maastohavainnot: S-osassa on noin 5,5 ha luiskattu ottoalue, jonka suojakerrospaksuutta on lisätty vedenottamon takia. Alueella on myös pienempiä osin metsittyneitä ottoalueita ja -kuoppia. B/C-lk ainesta on runsaasti jäljellä keski- ja N-osassa, mutta alueella on merkittäviä rajoitteita. Keskiosan yli kulkee maantie ja muodostuman liepeillä on asutusta. Ei aineksenottoa? KITTI-palvelun tiedot: Matoniemessä on ollut kaksi maa-ainesten ottamislupaa, joista ensimmäinen on päättynyt 2008 ja toinen päättyy Lupien yhteenlaskettu ottamismäärä on ollut m³. KITTIpalvelun seurantatietoihin merkitty maa-ainesten otto on ollut yhteensä m³. Alimmaksi ottotasoksi muodostuman S-osan ottoalueelle on merkitty 106,5 m. Kuvat: (N-osan pääselänne), (S-osan vanha ottoalue ja vedenottamo). Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³. Jäljellä m³.

27 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue Varkaus Tervalampi , Heinävesi Osittain kalliokumpujen päälle kerrostunut C-valtainen harju, jonka B-valtaista pääselännettä reunustavat C-valtaiset liepeet. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Muodostuman pääselänteessä on kaksi ottoaluetta, joista E-osassa oleva suurempi alue on osittain metsittynyt. W-osan äskettäin laajennetun noin 1 ha ottoalueen leikkaukset ovat 3-10 m ja aines hksr ja srhk. Ottoalueen pohja on noin 107 m tasolla. Ainesta on murskattu. Syrjäinen, mutta paikallisesti melko merkittävä muodostuma. B-lk ainesta on edelleen kohtalaisesti jäljellä ottoalueiden välissä, eikä muodostumalla ole erityisiä rajoitteita. KITTI-palvelun tiedot: Tervalammen muodostumassa on ollut yhteensä 4 maa-ainesten ottamislupaa, joista kolme on päättynyt ja yksi päättyy Lupien yhteenlaskettu ottamismäärä on ollut m³. KITTI-palvelun seurantatietoihin merkitty maa-ainesten otto on ollut yhteensä m³. Alimmaksi ottotasoksi muodostuman W-osan ottoalueelle on merkitty 107 m. Kuvat: (NW-osan ottoalue). Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³. Jäljellä m³ Suonenjoki Mikankangas , Pieksämäki Suurehkon harjun korkea, C-valtainen deltamainen SW-rinnakkaisselänne tai lievemuodostuma, joka rajoittuu osittain vesistöihin. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Muodostuman keskiosan SW-kyljellä on noin 0,4 ha ottoalue, jonka leikkaukset ovat 4-14 m ja aines srhk. Ottoalueen pohja on noin 109 m tasolla. C-lk ainesta on keskiosassa melko runsaasti jäljellä. Muodostuman laella ja liepeillä on jonkin verran tiestöä ja asutusta. KITTI-palvelun tiedot: Mikankankaalla on ollut kaksi maa-ainesten ottamislupaa, jotka ovat päättyneet Lupien yhteenlaskettu ottamismäärä on ollut m³. KITTI-palvelun seurantatietoihin merkitty maa-ainesten otto on ollut yhteensä m³. Alimmaksi ottotasoksi muodostuman S-osan ottoalueelle on merkitty 110 m. Kuvat: (ottoalue). Arvioidut massat: A 0, B m³, C m³, yhteensä m³. Jäljellä m³.

28 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 26 Kuvajanniemi , Pieksämäki Suurehkon harjun leveä C-valtainen keskiosa, joka rajautuu osittain vesistöihin. Muodostuman NWpäässä on kapea B-valtainen pääselänne, ja keski- ja SE-osat ovat laajentuneet leveäksi C-valtaiseksi harjudeltaksi. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Muodostuman keskiosan SW-kyljellä on äskettäin laajennettu noin 0,7 ha ottoalue, jonka leikkaukset ovat m ja aines srhk (kuva 3). Ottoalueen vieressä on ampumarata. C-lk ainesta on melko runsaasti jäljellä muodostuman keskiosassa. B-valtaisen pääselänteen aineksen käyttöä rajoittaa sen päällä kulkeva tie ja rajautuminen vesistöön. Muodostuman päällä on jonkin verran tiestöä ja liepeillä loma-asutusta ja peltoa. Kuvat: (ottoalueen tuore leikkaus). Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³. Kuva 3. Tuore 14 metriä korkea leikkaus Kuvajanniemen muodostumassa.

29 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 27 Hietakylänkangas , Pieksämäki Suurehko C-valtainen harjulaajentuma, joka rajautuu osittain vesistöihin. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Muodostuman S-päässä on kaksi ottoaluetta, joista pienempi on metsittynyt. Suuremman, äskettäin laajennetun noin 1,4 ha ottoalueen leikkaukset ovat 8-15 m ja aines srhk. Ottoalueen pohja on noin 105 m tasolla. N-osassa on lisäksi noin 0,3 ha osin metsittynyt ottoalue, jonka leikkaukset ovat 5-8 m ja aines srhk, vähän Ki ja hhk. Soraraportin mukaan muodostuman S-osat ovat pääosin Hk ja N-osat selvästi karkeampaa ainesta. Melko syrjäinen mutta varsin lupaava ja paikallisesti merkittävä muodostuma. B/C-lk ainesta lienee runsaasti jäljellä varsinkin keski- ja N-osissa maantien N-puolella, mutta asian varmistaminen vaatii jatkotutkimuksia. Muodostuman yli kulkee maantie, ja liepeillä on jonkin verran tiestöä, asutusta ja peltoa. KITTI-palvelun tiedot: Hietakylänkankaalla on ollut kolme maa-ainesten ottamislupaa, joista kaksi on päättynyt ja yksi päättyy Lupien yhteenlaskettu ottamismäärä on ollut m³. KIT- TI-palvelun seurantatietoihin merkitty maa-ainesten otto on ollut yhteensä ,6 m³. Alimmaksi ottotasoksi muodostuman S-osan ottoalueelle on merkitty 106,5 m. Kuvat: (S-osan ottoalue), (N-osan ottoalue). Jatkotutkimukset: Muodostuman keskiosaa voisi kenties tutkia kairaamalla ja luotaamalla tiestöä pitkin Arvioidut massat: A 0, B m³, C m³, yhteensä m³. Jäljellä m³. Ala-Lyly , Pieksämäki Suurehkon harjun C-valtainen NE-rinnakkaisselänne, joka rajautuu osittain vesistöihin. Muodostuma on kerrostunut osittain kalliokumpujen päälle. 1-lk pohjavesialue. Pohjavesialueen SE-päässä Matoniemen muodostumassa on vedenottamo. Maastohavainnot: Muodostuman N-osassa on kaksi laajahkoa aktiivikäytössä olevaa ottoaluetta. Laajemman, noin 5 ha ottoalueen leikkaukset ovat 7-15 m ja aines srhk ja hksr, E-liepeellä myös hhk ja Si. Ottoalueen pohja on noin 106 m tasolla. Ainesta on murskattu. Alueen pohjalla olevassa kalliossa on lisäksi louhos. Pienemmän, noin 1,5 ha ottoalueen leikkaukset ovat 7-22 m ja aines vaihtelevasti kisr-hksrsrhk-hk, vähän hhk ja Si (kuva 4). Leikkauksissa näkyy paikoin myös harjun alla oleva kallio. Ottoalueen pohja on noin 109 m tasolla. Ainesta on murskattu. A/B/C-lk ainesta on ilmeisesti runsaasti jäljellä ottoalueiden välissä ja muodostuman keskiosassa, mutta epätasaisen kallioalustan vuoksi arvioidut massat voivat olla hieman liian suuret. Paikallisesti merkittävä muodostuma, jolla on kuitenkin Matoniemen vedenottamoon liittyviä rajoitteita. Rajoitettua aineksenottoa?

30 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Varkauden keskeinen kulutusalue 28 KITTI-palvelun tiedot: Ala-Lylyn muodostumassa on ollut 6 maa-ainesten ottamislupaa, joista kolme on päättynyt ja kolme päättyy Lupien yhteenlaskettu ottamismäärä on ollut m³. KITTI-palvelun seurantatietoihin merkitty maa-ainesten otto on ollut yhteensä ,73 m³. Alimmaksi ottotasoksi laajemmalle ottoalueelle on merkitty 107 m ja pienemmälle 109 m. Alueella on ollut myös kalliokiviainesten ottamislupia. Kuvat: (N-pään ottoalue), (NW-reunan ottoalue). Arvioidut massat: A m³, B m³, C m³, yhteensä m³. Jäljellä m³. Kuva 4. Tuore 18 metriä korkea leikkaus Ala-Lylyn muodostumassa.