Geologinen tutkimuslaito s

Transkriptio

1 S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T I TVL :n Oulun piirin länsiosass a Geologinen tutkimuslaito s 1974 Esko Iisalo

2 Sisällysluettel o Osa I I Sivu 115 Karttalahti 3324 Salahmi " 119 Karttalehti 3413 Pyhdnt d " 131 Karttalehti 3414 Kestil ä " 137 Karttalehti 3423 Utajärvi " 148 Karttalehti Sanginkyl a " 163 KarttnIehti 3513 Kipin d 138 Karttalehti Pudas järvi " 200 Karttalehti 3523 Kuukasjärv i " 205 Karttalehti 34"1-2 Puolank a " 212 Karttalehti 3531 Jonku " 221 Karttalehti 3532 Iinattijdrvi " 228 Karttalehti 3541 Rytinki 240 Karttalehti 3542 SimojKrvi Liite Yhteenveto massamddrjstd

3 SALAN1I 3324 Karttalehti Pilpanperä Muodostuma 1, Häntämäk i Lajittunut lievemuodostuma, joka on kerrostunut huuhtoutunee n moreenimuodostuman eteläpuolelle. Aines on hiekkaa. Kerros - paksuus on 1,5-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on n 3. Moreenimuodostuman pinnalla on 1-2 m :n vahvuine n kerros huuhtoutunutta kisrmr :a. Karttalehti Maaralanpe_rä Muodostuma 1, Pienimäk i Muodostuma käsittää hajallaan olevia rantakerr.ostumia, jotk a sijaitsevat huuhtoutuneen kallio - moreenimäen juurella. Aines on pääosaltaan hksr :a. Soravaltaista ja A--luokan ainest a esiintyy ylärinteillä ; uloin lieveosa on hiekkavaltaista aines - ta. Kerrospaksuus on 2-4 m. Mu.odostum_an pohjatasona ovat kal - lio, moreeni ja pohjavesi. Pinta-ala on 47 ha. Aines on pää-- luokkaa C. Aineksen käyttöä haittaavat paikoin ylisuuret lohka - reet. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m3. Mor_eenimuodostuman pinnalla on 1-2 m :n vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a. Muodostuma 2, Kivimäenkanga s Rantakerrostuma, joka sijaitsee huuhtoutuneen moreeni- kallio - mäen juurella. Aines on pääosaltaan srlik : a. Kerrospaksuus o n 1,5-4 m. Muodostunnan pohjatasona moreeni ja pohjavesi. Pinta - ala on 16 ha. Aines on pääluekkaa C. Aineksen käyttöä haittaa - vat ylisuuret lohkareet vähäisessä määrin. Kokonaismassamäär ä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Viereisten moreenikohoumien pinnalla on 1-2 m :n vahvuinen kerro s huuhtoutunutta kisrmr :a.

4 116 - Muodostama 3, Suksikanga s Huu.btoutuneen moreenimäen laella sijaitseva, lajittunut muodos - tama, jonka kaakkoisosa on selännemäinen lievemuodostuma ja luoteisosa rantakerrostumaa. Aines on pääasiassa srhk :a. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 36 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostama 4, Housukaart o Matala rantavalli, jonka aines hiekkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on I ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3. Muodostuma 5, Pitkäkanga s Kalliomäen pinnalla oleva moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-2 m :n vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a. Karttalehti Ahokyl ä Muodostama I, Kotakanga s Peräkkäisiä selänteitä käsittä moreenimuodostuma, jonka pinnall a on 1-2 m vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a. Muodostama 2, Kuivikkomäenkanga s Moreenimuodostuma ja siihen liittyvä rantakerrostuma. Moreenin pintaosa käsittää 1-2 m :n vahvuisen kerroksen huuhtoutunutt a kisrmr :a. Rantakerrostuman aines on hiekkaa. Sen kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonai smas aniäärä on m3. Muodostama 3, Virkkusenleht o hieveruodosturna, jonka pinnalla on rantakerrostumaa. Aines on s_rhk :a. Muodostu an pohjatasona ovat kallio, moreeni ja pohjavese. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 116 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3 'josta arvioitu B m3, c m 3.

5 Muodostuma 4, Honkamäk i Rantakerrostuna, jonka aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 1,5 - " 3 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3. Muodostuma 5, Viitamäk i Lievemuodostuma, jonka pinnalla on rantakerrostumaa. Aines on pääasiassa srhk :a, jossa on paikoin kisr-välikerroksia. Kerros - paksuus on 1,5-4 m. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pääluokkaa C o Kokonaismassamäärä on ' m3, josta arvioitu B m 3, C m m :n vahvui- Muodostuma 6, Lassinahonkanga s Selännenäinen moreenimuodostuma, jonka pinnalla on nen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a. Muodostuma 7, Salmensilta Moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-2 m :n vahvuinen kerro s huuhtoutunutta kisrmr :a. Muodostuma 8, Selkäma a Vallimainen rantakerr.ostuna, jonka aines käsittää hiekkaa j a vähäisessä määrin soraa. Kerrospaksuus on 1-3 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m, josta arvioitu B m 3, C m3. Muodostuma 9, Lampisuonkaart o Vallimainen rantakerrostuna, jonka aines käsittää hiekkaa j a vähäisessä määrin soraa. Kerrospaksuus on 1-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m2.

6 Karttalehti Rokula Karttalehden pobjoisreunalla esiintyy Valkeiskankaan harju n lievealueeseen kuuluvia matalia hiekkakerrostumia ja dyynejä, joiden massamääriä ei ole arvioitu.

7 PYHÄNTÄ Karttalehti Iso Lamu 1järvi Muodostuma 1, Soidinkanga s Muodostuma käsittää kolme erillistä osaa, jotka ovat kallioko - houmien itä- ja kåakkoisrinteille syntyneitä lievemuodostumi a ja rantakerrostumaa. Niiden aines on jonkinverran suhteistunutta soraa ja hiekkaa, jossa esiintyy 5-10 % A-luokan ainesta. Keskiosassa on laaj a1,hiekkaa käsittävä alue. Muodostuman pohja - tasona ovat kallio, moreeni ja pohjavesi.. Kerrospaksuus o n yleensä 1-2 m, keski- ja kaakkoisosan vallimaisissa osissa 2-4 m. Muodostuma on suurelta osin käytetty. Pinta-ala on 47 ha. Aines on pääluokkaa B. Aineksen käyttöä haittaa paikoin vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m 3. Muodostumast a on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 2, Leppikanga s Huuhtoutunut inor_eenimuodostuma, jonka pinnalla on lajittunutrval - li.mainen rantakerrostuma. Moreenimuodostuman pinnalla on 1-2 m : n vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a. Lajittunut rantakerrostuma on ainekseltaan srhk :a. Sen kerrospaksuus on 2-3 m j a pinta-ala 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 3, Tölpänkanga s Lievemuodostuma, jonka pinnalla on rantakerrostumaa. Aines on kiviä sisältävää srbk :a. Kerrospaksuus on 1,5-3 m. Pinta-al a on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 4, Pitkäkanga s Matala rantakerrostuma, jonka aines on hiekkaa. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Mu.odostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on m3.

8 Muodosturna 5, Huhmarkanga s Moreenimuodostuma, jonka pinnalla on lujittunut rantakerrostuma. Moreenin 1-2 m :n paksuinen pintakerros on huuhtoutunutta kisrmr :a. Lajittuneen rantakerrostuman aines on srhk :a. Sen kerrospaksuu s on 1-3 m ja pinta-ala 7,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodosturna 6, Lusikkakangas Selännemäinen moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-2 man vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a. Karttalehti Pyhänt ä Muodosturna I, Kivij ärvenkanga s Alueellisesti merkittävä harju, jonka lakikorkeus on lähes 30 m. Harjun ydinselänne on verrattain karkearakeinen käsittäen kisr : a sekä A-luokan ainesta, jonka määrä on %. Lievealue on pääosaltaan hiekkaa. Pinta-ala on 130 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittavat maisemansuojelunäkohdat. Kokonaismassamäärä on 11,0 milj. m3, josta arvioitu A 1,8 milj. m3, B 5,6 milj. m 3, c 3,6 milj. m3. Muodosturna 2, Leiviskänkangas Harjulaajentuma, jonka keskellä on selännemäinen ydinalue. Ydinselänne on soravaltainen käsittäen pääasiassa kisr :a. Muodostuman lievealue on pääosaltaan hiekkaa. Sen ydinosaan rajoittuvassa vyöhykkeessä esiintyy paikoin soraa välikerroksina. Kerrospaksuus on 3-6 m ydinosassa ja 2-4 m lieveosassa. Pinta-ala on 174 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 3,6 milj. m3,josta arvioitu A m 3, B m3, c 2,9 milj. m3. Muodosturna 3, Kirkkoniemi Matala, harjujaksoon kuuluva muodostuma, jonka aines on pääosaltaan h I.-kkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodosturnan käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on m3.

9 Muodostuva 4, Viitanev a Vallimainen rantakerrostuma,. joka kuuluu harjun lievealueeseen. Muodostuman aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 1-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on pää - luokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 5, Kivimäk i Moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-2 m vahvuinen kerro s huuhtoutunutta ja runsaskivistä SrMr :a. Muodostuma 6, Manninkanga s Moreenimuod.ostuma, jonka pinnalla on 1-2,5 m :n vahvuinen kerro s huuhtoutunutta kisrmr :a. Karttalehti 341L03Hyvölänrant a Muodostuma 1, Koulukanga s Ranta- ja jokikerrostumia käsittävä ; lajittunut muodostuma, joka on syntynyt huuhtoutuneiden moreenikohoumien juurelle. Aines on pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 5, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Moreenimuodostumat käsittävät 1-4 m :n vahvuisen kerroksen huuhtoutunutta srhkmr :a. Muodostuma 2, Koskenkanga s Joki- ja rantakerrostumaa käsittävä,lajittunut muodostuma, jok a sijaitsee huuhtoutuneen moreenikohouman juurella. Aines on pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on 1-3 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Moreenimuodostuman pintaosa käsittää 2-4 m :n vahvuisen kerroksen huuh - toutunutta srillmr : a. Muodostumat 3 Lautakankaat, 8 Rytineva, 9 Hautakangas ja 10 Lie - vosenjärvi. Moreenikohoumien laella sijaitsevia,selännemäisiä moreeni_muodos - tumia, jotka yleensä käsittävät 1-2,5 m :n vahvuisen kerrokse n kisrmr :a.

10 Muodostumat 4 Mastokangas, 5 Makkosensuo, 6 Saarijärvi j a 7 Uljuansalm i Reunamoreenimuodostumia, joiden laella ja kaakkoisreunall a esiintyy 1-3 m :n vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisr.mr :a. Karttalehti Huhmarpuro, Muodostama 1, Siitankaart o Harjujaksoon kuuluva selännemäinen muodostuma, jonka aines o n soravaltaista. Kerrospaksuus on 1,5-2,5 m Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on m3. Muodostuma 2, Pitkäkanga s N. 5 km pitkä, selkämäinen harju, jonka soravaltainen ydin käsittää kisr :a ja välikerroksena Hk :aa-luokan ainesta esiinty y 5-15 %. Lieveosa on hiekkaa. Sen itäpäässä esiintyy kerroksittain soraa, jonka osuus on 50%. Kerrospaksuus on 3-6 m. Ydin - osassa ja 2-3 m lieveosassa. Pinta-ala on 140 ha. Kokonaismassamäärä on 3,2 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m3, c 2,1 milj. m3. Muodostama 3, Kokkomäki Hyvin kehittynyt, paikoin 20 m korkea harju, jonka luoteisosas - sa on selkämäinen harjanne ja kaakkoisosassa deltamainen harjulaajentuma, jossa esiintyy runsaasti kuoppa- ja kumpumaastoa. Ydin- - selänne on soravaltainen. Aines on karkeinta luoteisosassa. Lievealue on pääosaltaan hiekkaa, jossa esiintyy soraa välikerroksina runsaimmin ydinselänteesee n - rajoittuvassa vyöhykkeessä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 118 ha. Muodostuman käyttöa rajoittavat maisemansuojelunäkökohdat. Kokonai,mas - samäärä on 8,3 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m3, c 7,4 milj. m3.

11 Muodostuma 4, Patramonkanga s Hajallaan olevia rantavalleja ja dyynejä, jotka sijaitseva t harjujaksoon kuuluvan matalan hiekka-alueen pinnalla. Muodostuman aines on HHk :a ja hkht :a. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta - ala on 11 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa - osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäärä on m3. Muodostumat 5 Lapinsalonkangas, 6 Kerosenkangas, 7 Hangaskangas, 8 Pihlajaneva ja 9 Lassinahonkanga s Kallio- ja moreenikohoumien lakiosassa ja rinteillä sijaitsevi a moreenimuodostumia, joiden kerrospaksuus on 1-3 m. Muodostum :ie n aines on huuht outunutta k :isrmr : a. Karttalehti Tavastkenkä Muodostuva 1, Kontiokangas Komea harju, joka kohoaa 45 m ympäristöstään. Muodostuman ydi n- selänne on karkearakeista kisr :a, jossa on % A-luokan ainesta sekä välikerroksina hiekkaa. Harjun matala, rantavalleja käsittävä lieveosa on ainekseltaan hiekkaa, ulkoreunall a hthk :a. Pinta-ala on 345 ha. Muodostuman käyttöä rajoittava t maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäär_ä on 20,0 milj. m3, josta arvioitu A 1,2 milj. m3, B 7,0 milj. m3, c 11,8 milj. m3. Muodostuma 2, Palokanga s Matala, heikosti selännemäinen harju ja siihen kuuluva laaja - alainen lieveosa. Ydinosa on soravaltainen käsittäen kerroksittain soraa ja hiekkaa. Lieveosa on pääosaltaan hiekkaa. Soraa esiintyy pohjoisosassa kapeassa vyöhykk_eessä, joka sijaitse e pohjaveden pinnan tasolla ja sen alapuolella. Kerrospaksuus on ydinosassa 3-8 m ja lieveosassa 2-4 m. Pinta-ala on 167 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassarnäärä on 4,4 milj. m 3, jost a arvioitu A m3, B m3, c 3,9 milj. m3.

12 Muodostama 3, Kallionperä Tasoittunut, heikosti selännemäinen harju. Muodostuman keski - osassa arvioidaan esiintyvän jonkinverran soraa pohjakerroksin a kapeana vyöhykkeenä. Muodostama on pääosaltaan hiekkaa. Kerros - paksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 42 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,2 milj. m3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 4, Hirsikanga s Moreenimuodostuma, jonka 2-3 m :n vahvuinen selännemäinen pinta - osa sisältää huuhtoutunutta kisrmr :a. Karttalehti Törmäsenrimp i Muodostuma 1, Palokangas I Lakiosastaan tasoittunut, selännemäinen harju. Sen keskiosass a esiintyy sora- ja hiekkakerroksia. Lieveosa on pääasiassa hiek - kaa. Soraa arvioidaan esiintyvän ydinosan pohjoiseen ja etelää n suuntautuvissa jatkeissa. Kerrospaksuus on 2-13 m. Pinta-al a on 130 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 4, 4 milj. m3, josta arvioitu B m3, c 3,5 milj. m3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostama 2, Palokangas I I Kumpumainen harjulaajentuma, jonka ydinselänne käsittää kisr :a, A-luokan ainesta sekä välikerroksina hiekkaa. Lieveosa on hiek - kaa. Sen keskiosassa esiintyy soraa pinta- ja välikerroksina. Kerrospaksuus on 2-16 m. Pinta-ala on 115 ha. Kokonaismassa - määrä on 5,50 milj. m3, josta arvioitu A m3, B 1,3 milj. m3, C 4,05 milj. m3. Muodostuma 3, Palokangas II I Laakea, keskiosastaan selännemäinen Larju,jonka ydinosa käsittä ä sora- ja hiekkakerroksia. Lieveosa on hiekkaa. Kerrospaksuus on 4-6 m ydinosassa ja 2-3 m lieveosassa. Pinta-ala on 209 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 6,0 milj. m3, jost a arvioitu A m 3, B m3, c 5,0 milj. m 3.

13 Muodostuma 4, Pyöriänev a Tasoittunut, harjujaksoon kuuluva lajittunut muodostuma, jonk a pinnalla on rantavalle j a ja dyyne j ä. Aines on pääosaltaan hiek - kaa. Muodostuman pohjatasona ovat kallioperä, moreeni ja pohja - vesi. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauk - sia. Pinta-ala on 107 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismas - samäärä on 2,4 milj. m3. Muodostuma 5, Kokkoharj u Lajittunut muodostuma, joka sijaitsee moreeniselänteen lakiosas - sa. Muodostuman pohjatasona on pohjavesi. Aines on jossain määrin suhteistunutta kisr :a, joka sisältää runsaasti kiviä j a lohkareita. Kerrospaksuus on 1-3 m. Pinta-ala on 7 ha. Aine s on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvi - oitu A m3, B m3, c m3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 6, Pahalamminharj u Harjun osa, jonka aines on soravaltainen. Muodostuman länsios a on verrattain heikosti lajittunutta ainesta. Kerrospaksuus on 3-6 m. Muodostumass a ' ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa B. Aineksen käyttöä haittaavat pintaloh - kareet vähäisessä määrin. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 7, Vorninharj u Selkämäinen harju, joka käsittää jossain määrin suhteistunutta, soravaltaista ainesta. Muodostuman pinnalla on kiviä ja lohka - reita.pohjatasona ovat kallio ja pohjavesi. Kerrospaksuus on 3-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, jost a arvioitu A m 3, B m3, c m3.

14 Muodostuma 8, Kiviharj u Rantavalleja käsittävä rantakerrostuma, jonka pohjatasona o n moreeni. Rantavallien aines käsittää soraa, kiviä ja lohka - reita._ Kerrospaksuus on 1-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonais - massamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3. Muodostuva 9, Melaräme Reunamoreenimuodostuma, jonka aines on huuhtoutunutta ja mah - dollisesti jossain määrin lajittunutta kisrmr :a. Kerrospak - suus on 2-5 m. Muodostuma 10, Pahalamp i Moreenimuodostuma, jonka pinnalla on huuhtoutunutta ja mandol - lisesti jossain määrin lajittunutta kisrmr :a 3-4 m :n vahvui - nen kerros. Karttalehti Juutinen Muodostuma 1, Kokkosuo Matala, harjuun kuuluva muodostuma, jonka aines on hiekkaa. Kerrospaksuus 1,5-3 m. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3. Muodostuva 2, Iso Ahvenjärvi Hyvin kehittynyt, n 20 m ympäristöstään kohoava harju, jok a käsittää jyrkkärinteisen ydinharjanteen ja siihen liittyvi ä harjukumpuja. Harjun laaja-alaiseen ja hajanaiseen lievealueeeseen kuuluu kuoppa- ja kumpumaastoa, jossa kumpujen korkeu s on paikoin yli 15 m sekä suppajärviä. Karkein soravaltainen ai - nes sijaitsee ydinselänteessä ja siihen läheisesti liittyviss ä kummuissa. Lievealue on pääosaltaan hiekkavaltainen ; hksr : a ja srhk :a esiintyy suurimpien kumpujen keskiosissa. Pinta-al a on 240 ha. Muodostuvan käyttöä rajoittavat maisemansuojelunä - kökohdat. Kokonaismassamäärä on 16,0 milj. m 3, josta arvioitu

15 A 0,5 milj. m3, B 5,5 milj. m3, c 10,0 milj. m3. Muodostuman itäpuolella esiintyy laajalla alueella hyvinkehittyneitä dyy - nejä. Muodostuma on geologisesti arvokas ja alueellisest i edustava, minkä vuoksi se olisi pyrittävä ensisijaisesti suo - jaamaan aineksen otolta. Muodostuma 3, Vörssinvaara-Järrienkanga s N. 8 km pitkä, selkämäinen harju, jossa on useita harjulaajentumia. Jyrkkärinteisessä ydinharjanteessa sijaitsee karkei n soravaltainen aines, jonka on arvioitu sisältävän 50 % soraa ja 10 % A-luokan ainesta. Lievealue on pääosaltaan hiekkaa. Soraa esiintyy ydinosaan rajoittuvissa kummuissa ja kaakkois - päässä sijaitsevan lievealueen keskiosassa arviolta %. Pinta-ala on 352 ha. Muodostuman käyttöä rajoittavat maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 18,0 milj. m3, josta arvioitu A m3, B 5,6 milj. m3, c 12,0 milj. m3. Muodostuma 4, Korp i Kapea, teräväharjainen harju, jonka aines on soravaltaista. Muodostuman käyttöarvo on vähäinen. Kerrospaksuus on 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines o n pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 5, Hein älamminkanga s Harjualueen lieveosassa sijaitseva selännemäinen 7 lajittunut muodostuma, joka mandollisesti on harjun sivuhaaraan kuuluva osa. Aineksen arvioidaan olevan srhk :a. Kerrospaksuus on 3-5 m. Muodostumas :ja ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2,5 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m3. Karttalehti Itämäki ' Muodostuma 1, Teerimäk i Selännemäinen harjun osa, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja

16 -'128 - kallio. Muodostuman ydinselänne on soravaltainen sisältäe n kisr :a, hiekkaa ja 10 % A-luokan ainesta. Kerrospaksuus o n 2-5 m. Pinta-ala on 16 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m3. Muodostuma 2, Teeriar o Matalia, harjuun kuuluvia kumpuja, joiden aines on soravaltaista. Kerrospaksuus on 1,5-2 m. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioi tu A m3, B m 3, c m3. Muodostuma 3, Kontiolampi Harjun osa, jonka ydinosa on kisr :a ja hiekkaa. Lieveosa on hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-6 m ydiuosassa ja 2 m lieveosassa. Pinta-ala on 21 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Koko - naismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, c m3. Muodostuma 4, Viisseinäsenkanga s Kapea, selännemäinen harju, jonka aines on soravaltaista. A- luokan ainesta esiintyy %. Muodostuman pinnalla on jos - sain määrin lohkareita. Kerrospaksuus on 3-5 m. Pinta-ala o n 9 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m3. Muodostuma 5, Ruoholammenharj u Selännemäinen harju, jonka aines on soravaltaista ja sisältä ä A-luokan ainesta arviolta 10 %. Muodostuvan pohjatasona ova t kallio ja pohjavesi, joiden pinta viettää länteen useita metre - jä. Kerrospaksuus on 3-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, C m3.

17 Muodostuma 6, Kurkikaart o Selännemäinen harju,joka käsittää soravaltaista ainesta.a-luokan määräksi on arvioitu 10 %. Kerrospaksuus 3-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5,5 ha. Aines on pääluokka a B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m3. Muodostuma 7, Tauskangas ja 8, Matinkukkul a Selännemäisiä moreenimuodostuxnia, joiden pinnalla on 1-3 m :n vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a. Tyypiltään samanlaisi a pienehköjä muodostumia esiintyy edellämainittujen moreenimuodostiunien ympäristössä. Karttalehti Kuura rjärvi Muodostuma I, Pahanlamm.inharj u Selkämäinen harju. Aines on kisr :a ja A-luokkaa, jonka määr ä on %. Kerrospaksuus on * 2-8 m. Pinta-ala on 7,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, jost a arvioitu A m3, B m3, c m3. Muodostuma 2, Kolkankanga s Kapea, selkämäinen harju,joka käsittää soravaltaista ainesta.aine s on jonkinverran suhteistunutta kisr :a, srhk :a sekä tasarakeista Hk :a. Kerrospaksuus 2-5 m. Pinta-ala on 14 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, C m 3. Muodostuma 3, Tihiänahonkangas Matala rantakerrostuma, jonka aines on hiekkaa. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3. Muodostuman länsipuolella on vallimainen moreeniselänne, jok a käsittää 1-3 m :n vahvuisen kerroksen huuhtoutunutta kisrm_r :a.

18 Muodostiuna 4, Etelänk.angas Ranta- ja jokikerrostumaa käsittävä lajittunut muodostuma, jonka aines on Kh'k :a ja hthk :a. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta - ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3. Muodostuma 5, Pölj ä Matala, rantakerrostuma, jonka pohjatasona on kallioperä. Aines on szhk : a. Kerrospaksuus on 1-3 in. Pinta-ala on 11 ha. Aines on pä.äl.uokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, jost a arvioitu B m3, c m3. Muodostumat 6 Kettulankangas, 7 Pyörätienkangas, 8 PiiparinmKk i ja 9 Torninev a Valleja ja selänteitä käsittäviä moreenimuodostu_tnia, joiden pinnalla on 1-3 m :n vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a.

19 KESTILÄ Karttalehti Kestil ä Muodostuma 1, Maksinharj u Selännemäinen, kaakkoisosastaan kapeneva harju, jonka ydin o n soravaltainen. Ydinselänteen aines on kisr :a ja hiekkaa. A- luokan ainesta esiintyy %. Karkein aines sijaitsee usei n hiekan päällä pintakerroksena. Harjun lievealue on hiekkaa, jossa on paikoin Sr-väliker_r.oksia. Kerrospaksuus on 3-15 m. Pinta - ala on 60 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa kaakkoisosassa asu - tus. Kokonaismassamdarä on 2,3 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m3, c 1,2 milj. m3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 2, Hovin se lk ä Kapea, harjujaksoon kuuluva selännemäinen muodostuma, jonka aines on osaksi hiekka-, osaksi soravaltaista. Kerrospaksuus o n 2-3 m. Pinta-ala on 3 ha. Aineksen käyttöä haittaa välikerroksena oleva lustosavi, jonka paksuus on 0,5-1 m. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 3, Isokanga s Kanden harjujakson yhtymäkohtaan syntynyt muodostuma. Muodostu - ma on muodoltaan laakea ja pääosaltaan hiekkavalt Unen. Keski - osan kapeat ydinselänteet sisältävät karkearakeista kisr :a j a A-luokan ainesta, jonka määrä on 5-15 %. Pinta-ala on 207 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaavat jossain määrin ylisuuret lohkareet muodostuman länsiosassa. Kokonaismassamäärä on 4,70 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m3, c 4,26 milj. m3. Muodostuma 4, Sorvonkanga s Laakea harju, joka on pääosaltaan hiekkavaltainen. Karkein aines sijaitsee ydinosassa, joka sisältää kerroksittain hiekkaa j a soraa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 87 ha. Aines on

20 pääluokkaa C. Kokonaismassamdarä on 1,9 milj. m3, josta arvioi - tu B m 3, C 1,6 milj. m3. Muodostuma 5, Teerikanga s Harjujaksoon kuuluva matala muodostama, jonka aines on srllk :a. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 6, Haapaniem i Matala, harjujaksoon kuuluva muodostuma, jonka aines on pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on n. 2 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala ön 5,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamadrä on m 3. Muodostuma 7, Kuivaskorp i Harjujaksoon kuuluva matala muodostuma, jonka aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 1,5-2,5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamadrä on m3. Muodostuma 8, Korkeakanga s Muodostuman sisältämän aineksen laatu on epävarma. Muodostuma 9, Pieniharj u Harjun lieveosassa.sijaitseva, hiekkaa sisältävä kumpumaine n muodostuma, jonka pinnalla on 0,5-1,5 m :n vahvuinen kerros HkMr :a. Kerrospaksuus on 3-4 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassoa.äärä on m 3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 10, Isoharj u Harjun li_eveosassa sijaitseva, hiekkaa sisältävä kumpumaine n muodostuma, jonka pinnalla on n. 1 m :n vahvuinen kerros HkMr :a.

21 Aines on pääluok- Kerrospaksuus on 3-4 m. Pinta-ala on 7 ha. kaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Karttalehti Mäläsk ä Muodostuma I, Mäläskänkanga s Selännemäinen, matala harju, jonka aines on soravaltaista. Kerrospaksuus on 2-7 m. Pinta-ala on 23 ha. Aines on pääluokka a B. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m3. Muodostuma 2, Maksinharj u Selkämäinen harju, joka on pääosaltaan soravaltainen käsittäe n kisr- ja Hk-kerroksia. A-luokan ainesta esiintyy 5-10 %. Uloin lieveosa on hiekkaa. Muodostuma on suurelta osin käytetty. Kerrospaksuus on 2-10 m. Pinta-ala on 61 ha. Aines on pääluokka a B. Muodostuman käyttöä rajoittavat tie ja leirintäalue., Koko - nai.smassamäärä on 1,9 milj. m 3, josta arvioitu A m fl, B 1,12 milj. m3, c m3. Muodostamassa on valokuvia gt : n arkistossa. Muodostuma 3, Kallioselk ä Rantavalleja käsittävä rantakerrostuma, jonka pohjatasona ova t kallio ja moreeni. Aines on runsaasti kiviä ja lohkareita sisältävää soraa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 19 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, jost a arvioitu A m3, B m 3, c m3. Muodostuma 4, Tinakengänkankaa t Erillisiä harjuselänteitä käsittävä muodostuma, jonka aines o n soravaltaista ja osittain suhtei_stunutta. Muodostaman pinnall a on runsaasti lohkareita. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostamass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m,, josta arvioitu A m3, B m3, c m3.

22 Muodostuma 5, Kokkomaa Harjujaksoon kuuluva muodostuma, jonka pinnalla on rantavalleja. Muodostuman pohjarasona ovat pohjavesi ja mandollisest i länsiosassa moreeni. Aines on pääosaltaan hiekkaa. Soraa esiintyy muodostu:man keski- ja länsiosassa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostunassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 35 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamaarä on m 3, josta arvioitu A m3, B m3, C m3. Muodostuma 6, Mu_rtoselk ä Selännemäinen harju, jonka aines on soravaltaista. Kerrospak - suus on 2-4 m. Muodosturiassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamdarä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m 3. Muodostuma 7, Kokkokaart o Kapea-alainen harjuselänne, jonka aines on soravaltaista. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 8 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m3. Muodostuma 8, Karinrooppikanga s Kapea-alainen harjuselänne, jonka aines on hksr :a. Kerrospaksuus on 1,5-4 m. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m3. Muodostuma 9, Taninselk ä Natala, harjuun kuuluva hiekkavaltainen muodostuma, jonka aine s on KHk :a ja hthk :a. Kerrospaksuus on 1,5-3 m. Pinta-ala o n 30 ha. Aines on pääluokkaa C. ' Aineksen käyttöä haittaa paikoi n välikerroksena oleva ohut savikerros. Kokonaismassamaarä on m 3.

23 135 Muodostuma 10, Korkalansolk ä Se lännemäinen harju, jonka aines käsittää kerroksittain kisr : a ja hiekkaa. A-luokan ainesta esiintyy n. 10 %. Muodostuman pohjoisreuna on hiekkaa. Kerrospaksuus on 1,5-4 m. Pinta-al a on 18 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m3, B m3, c m3. Muodostuma 11, Härkäkaart o Matala, harjuun kuuluva muodostuma, jonka aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 1,5-2,5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m3. Muodostuma 12, Pikkumyllykanga s Moreenia sekä lajittunutta hiekkaa ja soraa käsittävä muodostu - ma. Moreeni esiintyy paikoin hiekan päällä pintakerroksena. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 8 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 13, Iso Myllykanga s Ainekseltaan epävarma muodostuma, joka saattaa sisältää moree - nin lisäksi lajittunutta ainesta. Karttalehti Tuulijärv i Muodostuma 1, Hukankankaa t Pienialaisia harjuselänteitä käsittävä muodostuma. Lounaisin osa-alue on mandollisesti rantavalli, jonka pohjatasona on mo - reeni. Aines on hksr :a. Kerrospaksuus on 1,5-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u B m3, c m 3.

24 Karttalehti Rivinper ä Muodostuma 1, Sorvonkanga s Laakea, harjujaksoon kuuluva muodostuma, jonka aines on hiekkaval.taista, osaksi hthk :a ja Ht :a sisältävää. Luoteispääss ä esiintyy soraa vähäisessä määrin. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 34 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttö ä haittaavat välikerroksena oleva savi, jonka paksuus on n. 0,5 m sekä hietakerrokset. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 2, Kirnuvaar a Matala, pienialainen rantakerrostuma, jonka aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 3, Kokkoharj u Rantavalleja, jotka sijaitsevat huuhtoutuneen moreenimuodostuman laella. Rantavallien aines on srhk :a. Moreenimuodostuman pinnalla on 1-1,5 m ':n vahvuinen kerros kisrmr_ :a. Rantaker - rostuman ker_rospaksuus on n. 2 m. Pinta-ala on 1,5 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 4, Kössärinharj u Reunamoreenimuodostuma, jonka lakiosassa ja kaakkoisreunall a on arviolta 1-4 m :n vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr : a ja srhknr : a. Muodostuu an pinnalla on runsaasti lohkareita. Muita,tyypiltään samanlaisia pienehköjä reunamoreeneita esiin - tyy melko laajalla alueella karttalehden eteläosassa. Karttalehti Veneheitt o Karttalehden alueella ei ole muodostumia. Karttalehti Enonkyl ä Karttalehden alueella ei ole muodostumia.

25 UTAJÄRVI Karttalehti Kylmäl ä Muodostuma 1, Kaartol a Vallimainen rantakerrostuma. Aines on tasarakeista hiekkaa, josta pääosa on HHk :a. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassarnäärä on m 3. Muodostuma 2, Peltola Matala rantakerrostuma, jonka pinnalla on rantavalleja. Aine s on HHk :a ja hthk :a. Kerrospaksuus on 1,5 m. Muodostumassa e i ole. leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa csittain vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäär_ä on m 3. Karttalehti Hirsijärvi Muodostuma 1, Lamunkanga s Rantakerrostuma, joka käsittää. 2-5 m :n korkuisia rantavalleja. Aines on tasarakeista hiekkaa, josta pääosa on Tu k :a. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassanäärä on m 3. Muodostuma 2, Rovarimutk a Vallimaisia rantakerrostumia ja harjuainesta käsittävä muodon- - tuma, joka kuuluu karttalehden halki kulkevaan harjujaksoon. Aines on pääasiassa HHk :a. Muodostuman pohjoisosassa saatta a esiintyä vähäisessä määrin hksr :a pohjakerroksina. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 20 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamddrä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3.

26 Muodostama 3, Järventakakanga s Rantakerrostuma, joka käsittää 1-2 km :n pituisia ja 2-5 m : n korkuisia rantavalleja. Aines on tasarakeista hiekkaa, jok a on pääosaltaan HHk :a. Muodostuman pinnalla on peitemäist ä lentohiekkaa, jonka aines on hkht :a. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäär ä on m3. Muodostama 4, Hirsi.kanga s Harjujaksoon liittyvä rantakerrostuma, joka käsittää 2-5 km : n pituisia ja 2-5 m :n korkuisia rantavalleja. Muodostuman pin - nalla on peitemäistä lentohiekkaa. Aines on pääosaltaan HHk :a, jonka pinnalla on hkht :a. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 130 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttö ä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäärä on 3, 0 milj. m3. Muodostama 5, Hyrkkäänkanga s Vallimainen rantakerrostuma, jonka aines on pääasiassa HHk :a. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 26 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 6, Torakanga s Selännemäinen harju ja siihen kuuluva' rantavalleja käsittävä lie - vealue. Ydinselänne sisältää kisr- ja Hk-kerroksia sekä A-luokan ainesta, jonka osuus on keskimäärin 5 %. Karkein aines esiin - tyy monin paikoin hiekan päällä pintakerroksena. Lievealue o n pääosaltaan HHk :a. Soraa esiintyy paikoin välikerroksina lieve - alueen pohjoisosassa, ydinalueeseen rajoittuvassa vyöhykkeessä. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 270 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 6,3 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m3, c 5,3 milj. m3.

27 Muodostama 7, Rausanselk ä Kapea, selännemäinen harju, johon kuuluu rantavalleja käsittäv ä lievealue. Ydinselänteen aines käsittää kerroksittain kisr : a ja hiekkaa. Li.evealieen aines on tasarakeista HHk :a. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 66 ha. Kokonaismassamäärä on 1,35 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, c 1,1 5 7 milj. m3. Muodostama 8, Iso Karpa s Matala rantakerrostuma, jonka pinnalla on rantavalleja. Aine s on pääosaltaan HHk :a. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-. ala on 11 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3. Muodostama 9, Tunturikangas Rantakerrostuma, jonka pinnalla on rantavalleja. Aines on pääosaltaan HHk : a. Kerrospaksuus on n. 2 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 54 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,0 milj. m3. Muodostuma 10, Ahmaskanga s Laaja-alainen harjulaajentuma, jonka korkeus on paikoin yli 15 m. Muodostama on Rokuanvaaran harjumuodostuman läntinen jatke. Muo - dostuman pinnalla on runsaasti 3-5 m :n korkuisia rantavalleja, joiden laella esiintyy yleisesti lentohiekkaa 0,5--1,5 m :n vahvui - nen kerros. Aines on yleensä verrattain hienorakeista, pääosaltaan hthk :a. Soraa ja kiviä esiintyy pintakerroksina vähäisess ä määrin luoteiskärjestä kaakkoon, muodostuman keskiosaan suuntau - tuvassa vyöhykkeessä. Hietaa esiintyy monin paikoin välikerroksina. Lisäksi esiintyy harjuaineksen ja rantakerrostuman välissä kerrallista savea. Arvioinnin apuna on.käytetty seismista luotausta ja koekuoppia. Pinta-ala on 360 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäärä on 20,0 milj. m3, josta arvioitu B m3, C 19,9 milj. m 3.

28 Karttalehti Sotk a Muodostuma 1, Kattilanpal o Selännemäinen,lajittunut muodostuma, jonka pinnalla on rantaval - leja. Muodostuman pohjatasona ovat pohjavesi ja 1,5-5 m :n syvyydellä alkava hienorakeinen, kymmenien metrien vahvuinen hie - ta- ja silttikerrostuma. Muodostuman aines on pääasiassa HElk : a ja hthk :a. Muodostumassa ei ole leikkauksia.. Pinta-ala on 42 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa osittain heinorakeisuus. Kokonaismassamäärä on 1,1 milj. m3. Muodostuva 2, Vähäoj a Rantavalleja käsittävä rantakerrostuma, jonka pohjatasona ova t hietaa ja silttiä käsittävä kerrostuma sekä pohjavesi. Aine s on pääasiassa HU :a ja hthk :a. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 46 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäärä on 1,15 milj. m3. Muodostuma 3, Matolammenma a Rantakerrostuma, jonka pinnalla on 2-4 m :n korkuisia rantavalleja. Aines on pääasiassa HHk :a ja hthk :a. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 37 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäärä on m3. Muodostuma 4, Lamunkangas I I Rantavalleja käsittävä rantakerrostuma, jonka aines on pääasi - assa HEHk :a ja hthk :a. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 23 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 5, Lamunkangas I Rantakerrostuma, joka käsittää 2-5 m :n korkuisia rantavalleja.

29 Aines on -ik :a ja hthk :a. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 23 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttö ä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäärä on m3. Muodostuva 6, Forrassu o Matala, rantavalleja käsittävä rantakerrostuma, jonka aines o n HHk :a ja hthk :a. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haitta a osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäärä on m 3. Karttalehti Rokua Muodostuva 1, Ahmaskanga s Laaja-alaisen harjulaajentuman osa, jonka korkeus on paikoi n yli 10 m. Muodostuman pinnalla esiintyy runsaasti 3-5 m : n korkuisia rantavalleja, joiden pinnalla on 0,5-1,5 m :n vahvuinen kerros peitemäistä lentohiekkaa. Aines on yleensä verrattain hienorakeista, pääosaltaan hti :a. Muodostuvan keski- j a kaakkoisosassa esiintyy pintakerroksen alla paikoin srllk :a. Pinta-ala on 135 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttö ä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäärä on 8, 1 milj. m 3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostu:ma 2, Rokuanvaar a Mittasuhteiltaan alueen huomattavin lajittunut muodostama. Sen primäärinen keskiosa on jäätikköjoen kerrostamaa harjuainesta. Harjukuoppia, sekä niihin syntyneitä soita ja järviä esiinty y runsaasti muodostuman keskiosassa. Merivaiheen aikana muodostuma on rantavoimien vaikutuksesta tasoittunut ja sen lieve - osaan on syntynyt laaja-alainen, kaarevia rantavalleja käsittä - vä rantakerrostuma. Muodostuman länsiosassa on viimein tapahtunut länsi- ja luoteistuulten aiheuttamaa eroosiota ja muodos - tuman keski- ja itäosaan on kehittynyt dyynejä., jotka ovat

30 huomattavan korkeita kohoten jopa 30 m alustastaan. Dyynie n kehittymistä on edistänyt lähtöaineksen hienorakeisuus. Pookivaara, muodostuman korkein huippu, kohoaa n. 60 m pohjaveden - pinnan yläpuolelle. Muodostaman keskikorkeus on n. 15 m. Muodostuman sisältämä aines on verrattain hieno- ja tasarakeista. Kairaamalla harjuaineksesta otetut näytteet sisältävät yli 95 % läpimitaltaan 0,06-0,6 7m :n ainesta, josta KHt-lajitteen osuu s on hiukan suurempi kuin. HHk-lajitteen määrä. Pinnalla aines o n suhteistuneempaa kuin muodostuman sisäosissa, maalaji vaihtele e HHk :sta Klit :an. Dyynien sisältämä aines on hkht :a. Karkearakeista soraa ja hiekkaa muodostumassa ei ole todettu. Muodostu - man keskiosaan tehdyn seismisen luotauksen perusteella on saat u viitteitä siitä, että noin 10 metrin vahvuisen hienoa hiekkaa j a hietaa sisältävän kerrostuman alla esiintyisi paikoin myös sora - kerroksia. Ylisuuria pintalohkareita esiintyy paikoin alueella, joka sijaitsee Pookivaarasta n. I km koilliseen. Pintakerroksen alla esiintyy monin paikoin noin yhden metrin vahvuinen lus - tosavikerros, jonka väri on ruskean punainen. Aineksen yleinen hienorakeisuus selittyy ilmeisesti kallioperän kivilajisuhteiden perusteella. Muhoksen alueella, harjun tulosuunnassa o n verraten pehmeitä ja hienorakeisia kerroskivilajeja, joitte n aines on jäätikköjokikuljetuksen aikana murskautunut hienoks i hiekaksi ja hiedaksi. Muodostuman pinta-ala on 2730 ha. Koko naismassamäärä on n. 430 milj. m3. Koska muodostuman aines o n pääosaltaan hietaa, muodostuman massamäärää ei ole kokonaisarv i - oinnissa otettu huomioon. Muodostuma on geologisesti arvokas, minkä vuoksi se olisi pääosiltaan suojattava aineksen otolta. Karttalehti Ahma s Muodostuma 1, Ahmaskangas I Laaja-alainen harjulaajentuma, joka on osittain rantavoimie n tasoittama ja uudelleen kerrostuma. Muodostuman pinnalla o n rantavalleja sekä peitemäistä lentohiekkaa. Muodostuman sisältämä aines on pääosaltaan hthk :a. Monin paikoin esiintyy HHk :a

31 ja hkht :aa. Vähäisiä hksr-pintakerroksia esiintyy muodostuma n keskiosassa, missä kerrospaksuus on suurin. Kerrospaksuus o n 2-15 m. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia ja seismist ä luotausta. Pinta-ala on 418 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjavedenottamo. Aineksen käyttö ä haittaavat osittain hienorakeisuus sekä pintakerroksen alla pai - koin esiintyvä savi, jonka paksuus on 0,5-1 m. Kökonaismassamäärä on 31,0 milj. m3, josta arvioitu B C 30, 5 milj. m3. IvIuodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 2, Ahmaskangas I I Harjulaajentuma, joka on suurelta osin rantavoimien tasoittama ja uudelleen kerrostamana. Muodostuman pinnalla on dyynejä, joiden korkeus on 1-4 m. Aines on pääasiassa hthk :aa sekä monin paikoin HHk :a ja hkht :a. Hiekkaista soraa on todettu esiintyvän vähäisessä määrin pintakerroksena muodostuman lansireun an lakiosassa. Kerrospaksuus on 2-10 m. Pinta-ala on `712 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäärä on 38,0 milj. m3, josta arvioitu B m3. Muodostuma 3, Sarvikanga s Pitkänomaisia valleja käsittävä rantakerrostuma, jonka aines o n HHk :a. Muodostuman pinnalla on peitemäistä lentohiekkaa, jok a on hkht :a. Kerrospaksuus on 1-4 m. Pinta-ala on 58 ha. Aine s on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäärä on 1,2 milj. m 3. Muodostuma 4, Risukanga s Rantavalleja käsittävä matala rantakerrostuma, jonka aines o n HUk :a, ht1k :a ja hkht :a. Kerrospaksuus on 1-3 m. Pinta-ala o n 34 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonai.smassamaara on m3.

32 Muodostuma 5, Kurtinlamp i Muodostuma, jonka aineksen laatu on syvemmältä epävarma. Muodostuma 6, Kivimäk i Moreenimuodostuma, jonka pinnalla on huuhtoutunutta. kisrmr : a 1-3 m :n vahvuinen kerros. Muodostuma on osittain käytetty. Karttalehden itäosassa, Lähtevänojan suulla on laaja hkht-ker - rostuma, jonka paksuus on useita metrejä. Karttalehti Utajärvi Muodostuma 1, Mustikkakån gas Moreenipeitteinen, harjuainesta käsittävä muodostuma, jonk a aines on länsi- ja luoteisosassa KHk :a ja srhk :a, itäosass a HHk :a. Peittävän moreenin paksuus on 1-2 m. Muodostuman itä - reunalla lajittunut aines on usean metrin paksuisen moreenikerroksen alla. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamää.rä. on m 3. Muodo3tumasta_.on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 2, 0ilinginoj a Matala ja pinnanmuodoltaan laake a l lajittunut muodostuma, jonk a aines on hiekkaa ja HHk :a. Lounaisreunalla esiintyy hthk : a ja KHt :a. Muodostuma on suurelta osin käytetty. Kerrospaksuu s on 1,5-3 m. Pinta-ala on 14 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa osittain hienorakeisuus. Kokonaismassamäärä on m 3. Karttalehti Nuoju a Muodostuma 1, Murtokanga s Selännemäinen, pinnastaan tasoittunut harju, jonka ydinselänn e käsittää kerroksittain kisr :a, srflk :a ja tasarakeista hiekkaa.

33 B-luokan aineksen määrä on ydinosassa n. 50 %. Lievealue o n pääasiassa hiekkaa. Sen keskiosissa esiintyy KHk :a ja Sr-väli -. kerroksia. Harjun koillisreunalla esiintyy moreenia n. 1 m ; n vahvuisena pintakerroksena. Muodostuman lounaisreunalla on ai - nekseltaan epävarma alue, jonka pinta on moreenia. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 42 ha. Kokonaismassamäärä o n 1,14 milj. m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Karttalehti Naamajok i Muodostuma 1, Rova Selännemäinen, lakiosastaan tasoittunut, moreenipeitteinen har - ju. Ydinosa käsittää kisr :a, jossa on Hk :a välikerroksina. Lievealue on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala o n 42 ha. Aineksen käyttöä haittaa monin paikoin peittävä moreeni, jonka paksuus on 1-2,5 m. Kokonaismassamäärä on 1,3 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 2, Isokanga s Matala, vallimainen rantakerrostuma. Muodostuma kuuluu Naama - joen eteläpuolella sijaitsevaan karttalehden halki kulkevaan jaksoon, jossa esiintyy todennäköisesti harjuaineksesta syntyneitä rantake_rrostumia. Muodostuman sisltämä aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on n. 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m3. Muodostuma 3, Rekikaart o Rantakerrostuma, jonka aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Rantakerrostuma rajoittuu moreenimuodostumaan, jonka pinnalla on 1-2 m : n vahvuinen kerros kisrmr :a.

34 Muodostuma 4, Koskel a Rantakerrostuma, jonka aines on hiekkaa. Muodostuman pohjois - reuna käsittää jokikerrostumaa, jossa esiintyy v.likerroksina hietaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Rantakerrostuma rajoittuu moreenimuodostumaan, jonka pinnalla on 1-2 m :n vahvuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a. Muodostuma 5, Polvi Matala rantakerrostuma, jonka aines on hiekkaa. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 6, Hautal a Pienehkö rantakerrostuma, jonka aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on n. 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on m3. Muodostuma 7, Lehtol a Rantakerrostumaa ja mandollisesti osittain harjuainesta sisäl - tävä lajittunut muodostuma. Aines on kerroksellista hiekkaa, josta osa on KHk :a. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 20 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 8, Varpukangas I Moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-2 m :n vahvuinen kerro s kisrmr :a. Muodostuma 9, Varpukangas I I Moreenimuodostuma, jonka pinnalla on huuhtoutunutta kisrmr :a. 1-3 m :n vahvuinen kerro s 1-3 m :n vah- Muodostuma 10, Koivuleht o Selännem.äi_nen moreenimuodostuma, jonka pinnalla on vuinen kerros huuhtoutunutta kisrmr :a.

35 -'147 - Karttalehti Loiraskanga s Muodostuma 1, Mäntyvaara I Rantakerrostuma, joka sijaitsee huuhtoutuneen moreenimuodostu - man lakiosassa ja rinteellä. Aines on hiekkaa, josta osa o n KIIk :a. Muodostuva on suurelta osin käytetty. Kerrospaksuu s on 2-7 m. Pinta-ala on 5,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamaara on m. 3'. Muodostuma 2, Mäntyvaa_ra I I Yli 2.0 m :n korkuinen moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 2-3 m :n korkuisia rantavalleja. Vallien aines on kivikkoa ja huuh - toutunutta SrMr :a. Muodostuvan koillisreunalla pintakerrokse n alla esiintyy primäärisesti huuhtoutunutta SrMr :a, joka sisäl - tää runsaasti lohkareita, joista osa on ylisuuria. Koillisreunan huuhtoutunut aines on suurelta osin käytetty. Muodostuma 3, Selkämaa Vallimainen moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-3 m :n vahvui - nen kerros käyttökelpoista â huuhtoutunutta kis.rmr :a. Karttalehti Naam a Muodostuva 1, Varpukangas I Lievemuodostuman ja rantakerrostuman yhdistelmä, jonka pohjatasona on pohjoisosassa pohjavesi ja kaakkoisosassa moreeni. Pohjoisosassa aines on tasarakeista hiekkaa ja FHk :a. Kaakkois - osassa esiintyy soravaltaista ainesta, joka on hksr :a. Välikerroksina- esiintyy hiekkaa ja kisr :a. Lieveosa on hiekkavaltainen. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 42 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuva 2, Varpukangas II Vallimainen moreenimuodostuma, jonka pinnalla on i-2,5m :n vahvuine n kerros huuhtoutunutta k_isrmr :a.