Kainuun POSKI 2010 Sotkamon ja Kuhmon sora- ja hiekkamuodostumat Maastoraportti Hannu Rönty

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 91 / Kainuun POSKI 2010 Sotkamon ja Kuhmon sora- ja hiekkamuodostumat Maastoraportti Kukkoharju, Sotkamo Hannu Rönty

2

3 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 2 MUODOSTUMAT JA MAASTOKOHTEET KARTTALEHDITTÄIN 3 KUVALIITTEET 3343 Rautavaara Laakajärvi Sotkamo Paltamo Puukari Ontojoki Hiisijärvi Vieki Lauvuskylä Kuhmo Lentiira Ala-Vuokki Ulvinsalo Kiekinkoski Kalliojoki 77 KARTTALIITTEET Havaintopisteet Ehdotetut luotauslinjat ja kairauskohteet sekä merkittävimmät ja lupaavimmat muodostumat Pohjavesialueet ja suojelualueet 1

4 YLEISTÄ Tämä maastoraportti on tarkoitettu pääasiassa GTK:n sisäiseen käyttöön. Kainuun POSKI-hankkeen maastotyöt Sotkamon ja Kuhmon alueilla tehtiin kahdessa jaksossa heinä-elokuun ja elo-syyskuun aikana ja Maastossa tehtiin havaintoja pääasiassa Geotietoytimen Maa-ainestietokannassa olevista muodostumista. Tietokannan muodostumat ovat pääasiassa harjuja ja niiden lievealueiden muodostumia, mutta mukana on myös jonkin verran muita lajittuneita muodostumia kuten rantakerrostumia, reunamuodostumia, purkauskerrostumia tai huuhtoutuneita moreenikerrostumia. Maastossa tarkistettiin mahdollisuuksien mukaan muodostumien rajauksia ja tehtiin havaintoja muodostumien aineksesta lähinnä ottoalueilla ja muilla pienemmillä leikkauksilla. Jäljellä olevan aineksen laadusta, sijainnista ja riittävyydestä tehtiin yleispiirteinen arvio. Osalle muodostumista on merkitty mahdollisia jatkotutkimuksia varten ehdotuksia luotauslinjojen sijaintipaikoiksi. Maastossa tehtiin havaintoja myös muutamista aktiivikäytössä olevista murskauskelpoisen moreeniaineksen ottoalueista ja kalliolouhoksista. Uusina muodostumina rajattiin muutamia purkauskerrostumia. Kaikista tietokannanssa olevista muodostumista ei ole tehty maastohavaintoja. Tarkistamatta jääneillä muodostumilla ei pääsääntöisesti ole ajokelpoista tieyhteyttä eikä niillä ole aineksenottoalueita. Suuri osa näistä muodostumista on pieniä ja ainesmäärältään vähäisiä, mutta osa on suurempia, esim. saarissa tai suojelualueilla sijaitsevia muodostumia. Näiden muodostumien kuvaukset perustuvat kartta- ja maastotietokantatulkintaan, eivätkä ne ole välttämättä täysin ajantasaisia. Muodostumilla voi olla tiestöä ja ottoalueita, joita ei ole vielä merkitty kartoille. Maastohavainnot on tehty Maapeli-ohjelmalla piikitys- ja profiilipisteinä (yhteensä 453 kappaletta) ja rajaus- ja tutkimuslinjaehdotukset profiiliviivoilla, ja ne voidaan tallettaa myöhemmin Geotietoytimen tietokantaan. Havaintopisteiden tiedot ovat hieman yksityiskohtaisempia kuin jäljempänä esitettävät muodostumien yleistetyt kuvaukset. Muodostumilla liikuttaessa tallennettiin lisäksi sijaintitietoja päivittäisiksi GpsLog-tiedostoiksi. Muodostumista ja niiden aineksesta otettiin yhteensä 3450 digikuvaa, joista osa voidaan tallettaa Geotietoytimeen tai muihin GTK:n kuvapankkeihin pistekohtaisiksi kuvatiedoiksi. Yleisesti ottaen Maa-ainestietokannan muodostumien rajaukset ja 70-luvulla laadittujen soraraporttien ainestiedot pitävät maastohavaintojen perusteella hyvin paikkansa. Tulkinnanvaraisimpia rajaukset ovat harjujen laajoilla ja melko ohuilla Hk- ja hhk-valtaisilla liepeillä. Melko epävarmoja kohteita ovat myös pienimmät, ainekseltaan paikoin huuhtoutunutta moreenia muistuttavat harjumuodostumat. Muodostumille tehtiin vain vähän rajausmuutoksia. Maastossa tehtiin lisäksi jonkin verran havaintoja ottoalueiden laajennuksista ja uusista ottoalueista, joita ei ollut vielä merkitty kartoille. Myös joitain vanhojen ottoalueiden rajauksia tallennettiin, mutta näitä rajauksia lienee mahdollista tehdä myöhemmin tarkemmin ja kattavammin toimistotyönä esim. vanhojen kartta-aineistojen, eri-ikäisten ilmakuvien, ajantasaisen maastotietokannan ja laserkeilausaineistojen avulla. Maastotöiden aikana kiinnitti huomiota muodostumarajausten ja niiden tunnusten hankala kiinnittyminen vanhaan karttalehtijakoon, muodostumien suuri määrä ja usein pieni koko. Maastoraportissa on ehdotettu useille karttalehdille jakautuneiden saman muodostuman osien liittämistä yhteen, joidenkin samantyyppisten muodostumien yhdistämisiä sekä muutamien muodostumien jakamista uudelleen. Jossain vaiheessa voisi ehkä harkita myös koko vanhan tunnusjärjestelmän muuttamista. Yksi mahdollisuus voisi olla tunnusnumeroiden antaminen 2

5 harjujaksoittain, jolloin muodostumat olisivat aina ensisijaisesti osa tiettyä harjujaksoa eivätkä karttalehteä. Toinen tulevaisuuden maastotöiden kannalta merkittävä parannus olisi tarkkojen ja kattavien laserkeilausaineistojen saaminen tutkimusten tausta-aineistoksi. Laserkeilausaineistot tulevat todennäköisesti olemaan hyvin tärkeässä osassa tulevaisuuden maa-ainesinventoinneissa, sillä niiden avulla muodostumien ja ottoalueiden rajaaminen sekä massojen laskenta selkeytyy ja tarkentuu huomattavan paljon. MUODOSTUMAT JA MAASTOKOHTEET KARTTALEHDITTÄIN Luettelossa ovat sekä maa-ainestietokannassa olevat muodostumat että maastossa havainnoidut kohteet. Muodostumista ja maastokohteista on esitetty seuraavia tietoja: Muodostuman nimi, tunnus ja kunta. Muodostumatunnukset ja nimet on otettu tietokannasta. Jos muodostumia ehdotetaan yhdistettäviksi, tunnuksia voi olla useita ja muodostumia myös viereisiltä karttalehdiltä. Tällöin suurin muodostuma on mainittu ensin ja pienemmät muodostumat sen jälkeen. Kukin muodostumatunnus on mainittu raportissa vain kerran. Usean muodostuman ryhmässä suurimman muodostuman nimi on myös ehdotus uuden muodostuman nimeksi. Osa maastokohteista on uusia muodostumia, moreenikohteita tai louhoksia, joten niillä ei ole tietokannassa olevaa tunnusta. Kaikkia kohteita ei tarvitse tallettaa tietokantaan. Muodostuman yleiskuvaus, aineksen laatu (B/C-valtainen) sekä mahdollinen pohjavesialueen luokitus ja suojelutilanne. Nämä tiedot perustuvat lähinnä 70-luvun soraraportteihin ja kiviainestutkimuksiin sekä olemassa oleviin tietokantoihin. Maastohavainnot. Pääasiassa ottoalueilta tehtyjä aineshavaintoja. Lisäksi arviointeja aineksen riittävyydestä ja muodostuman rajauksesta sekä havaintoja mm. asutuksesta, tiestöstä, virkistys-, luonto- ja maisema-arvoista. Osaa muodostumista on arvioitu niiden merkittävyyden perusteella. Kuvat. Muodostumalta otettujen kuvien juokseva numero. Osa kuvista voidaan paikantaa tarkasti samaan aikaan tallennettujen GpsLog-sijaintien avulla. Tietokantaan mahdollisesti tallennettaville kuville luodaan myöhemmin erillinen tunnus. Tehtävää. Ehdotus toimistolla tehtävistä tietokannan tarkistuksista ja muutoksista. Suurin osa tehtävistä on muodostumien aineksenotosta johtuvia massojen tarkistuksia. Massojen tarkistus nykymenetelmin voi kuitenkin olla aiheellista tehdä joka tapauksessa lähes kaikille muodostumille. Muut tehtävät ovat muodostumien yhdistämisiä ja rajausten muuttamisia. Joitakin muodostumia on lisäksi ehdotettu poistettavaksi tietokannasta. Jatkotutkimuksia. Ehdotus maastossa tehtävistä luotauslinjoista ja kairauksista. 3

6 3343 Rautavaara Hepohete , Sotkamo Kapea B-valtainen harju. S-osa kuuluu Tiilikkajärven kansallispuistoon. Maastohavainnot: Ottoalueen leikkauksissa näkyvissä hksr. N-osan aines käytetty lähes loppuun. Tehtävää: Voisi ehkä jakaa kahtia kansallispuiston rajalla ja liittää N-osan N-puoliseen Pärrinsuo I:n muodostumaan. Massojen tarkistus. Pärrinsuo I ja , Sotkamo Kapea B-valtainen harju. Maastohavainnot: Ottoalueen leikkaukset 3-5 m, aines hksr. NE-liepeen tieleikkaus Hk. NW- ja keskiosan aines käytetty lähes loppuun. Ainesta vähän jäljellä S-osassa ja ottoalueiden pohjalla. Voisi ehkä hyödyntää pohjaan asti, melko hyvä sijainti. Kuvat 7994, Pärrinsuo II , Sotkamo Harjun C-valtainen lievemuodostuma. Maastohavainnot: Aktiivisen ottoalueen leikkaus 6,5 m, aines hhk ja Hk. Laki paikoin tasoitettu ja alue hakattu. Keskiosassa pinnalla kahk, vähän Sr ja Ki. Ainesta kohtalaisesti jäljellä. Kuvat Tehtävää: Massojen tarkistus, lienee arvioitua paksumpi (2-6 m). Sirkanniemi , Sotkamo Harjun C-valtainen NW-kärki. Maastohavainnot: Ottoalueen leikkaus SE-päässä 3,5 m, aines Hk. Maisemallisesti melko herkkä, rajoittuu järveen. Ei ottoalueeksi? Kuva 7993 (leikkaus). Tehtävää: Massojen tarkistus: lienee arvioitua paksumpi (2-7 m), ellei ole osin moreenin päällä Laakajärvi Roivaisenkangas , Sotkamo Matala C-valtainen muodostuma, mahdollisesti ranta- tai purkauskerrostuma. Maastohavainnot: Osin metsittyneen ottoalueen leikkaus 1,5 m, aines kehk. Paikoin pohjalla karkeampaakin ainesta (osin täyttömaata?).aines käytetty lähes loppuun, vähän jäljellä S-osassa. Kaivettu lähelle pohjaveden tasoa. N-puolella on samantapainen kerrostuma, jonka ottoalueella on suljettu ampumarata. Kuvat 8000 (S-puolinen ottoalue) (N-puolinen ampuma-alue). Kullitunlammit , Sotkamo Ohut C-valtainen muodostuma kallion päällä, ilmeisesti osa pientä harjujaksoa. Maastohavainnot: Ottoalueiden leikkaukset 2-4 m, aines kehk ja Sr. Aines suurelta osin käytetty, vähän jäljellä keskiosassa. Kaivettu osin kalliopinnan tasoon. Kuvat

7 Joutenjoki , Sotkamo Ohut huuhtoutunut moreenialue, vastaa karkeudeltaan B-luokkaa. Maastohavainnot: Ajettu ohi. Pinnalla runsaasti lohkareita. Ainesta on otettu N-osassa ilmeisesti tientekoon, ottoalueet metsittyneet. Ainesta vähän jäljellä S-osassa. Tehtävää: Voisi melkein poistaa tietokannasta. Haapakoski , Sotkamo Huuhtoutunut moreenikerrostuma? Merkintä MP200-kartalla Hk. Liittynee pieneen harjuun. Maastohavainnot: Metsittyneen ottoalueen leikkaus 4 m, aines hksr ja Ki. Aines lähes loppuun käytetty, vähän jäljellä reunoilla ja pohjalla. Heti muodostuman NW-puolella mäen hakatulla rinteellä on uusi, toistaiseksi pienehkö moreeniaineksen ottoalue, jonka ainesta on murskattu. Pienet NE-puoliset Hk- ja Sr-kerrostumat käytetty ilmeisesti loppuun (ei havaintoja). Kuvat (vanha ottoalue), (uusi ottoalue). Tehtävää: Massojen tarkistus, voisi melkein poistaa tietokannasta. Pienet NE-puoliset kerrostumat on ilmeisesti jo poistettu. Veneheitto (ei ole tietokannassa, voisi olla M7-765?), Sotkamo Ohut C-valtainen rantakerrostuma moreenin päällä. Kartoitettu kiviainestutkimusten yhteydessä. Maastohavainnot: Ottoalueiden luiskat 1-3 m, aines srhk. Aines lähes loppuun käytetty, vähän jäljellä N- ja keskiosassa. Osin tien alla. 200 m NE on samantapainen ohut rantakerrostuma poikittaisen moreeniselänteen päällä. Tämän selänteen aines on tutkimusten mukaan murskauskelpoista SrMr, mutta aluetta ei ole otettu käyttöön. Alue ei ohi ajettaessa juuri erottunut ympäristöstä. Rantakerrostumia ei ole huomioitu MP200-kartalla. Kuvat Tehtävää: NE-puolinen muodostuma soveltunee aineksenottoon (murskattavaksi), mutta sitä ei tarvinne merkitä tietokantaan lajittuneen aineksen vähäisen määrän vuoksi. Muodostuma on huomioitu Kainuun POSKI-moreeniraportissa. Heinälamminkangas , Sotkamo Yksittäinen B/C-valtainen lajittunut muodostuma mäen W-rinteellä. Maastohavainnot: Ottoalueen leikkaus 3 m, aines hksr ja Ki. Aines suurelta osin käytetty. B-lk ainesta lienee jonkin verran jäljellä E-puolella ja C-lk ainesta vähän SW-liepeellä. Kaivettu ilmeisesti melko lähelle kalliopinnan tasoa. Muodostuman pohjoispuolella on louhos. Kuva Tehtävää: Muodostuman voisi ehkä rajata MP200-kartan lajiterajauksen mukaisesti, jolloin N-osan ottoalue tulee rajaukseen. Uuden muodostuman massojen tarkistus. Pieni Katajamäki , ja , Sotkamo B/C-valtainen harju. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: S-osan ottoalueiden leikkaukset 3-10 m, aines hksr ja Hk, kohtalaisesti Ki. Ainesta on murskattu. N-pään kyljen leikkaus 6 m, aines Hk ja Sr. B-lk ainesta on melko runsaasti jäljellä S- ja keskiosassa. Harjun sijainti on kuitenkin käytön kannalta varsin syrjäinen. Kuvat 8005 (S-osa), 8006 (W-lieve), 8011 (N-pää). Jatkotutkimukset: Harjun keskiosan leveintä kohtaa tien vieressä voisi ehkä tutkia kairaamalla. Heinäjoki , Sotkamo Pieni B-valtainen harju suolla. Ei maastohavaintoja. Ei tietä, ei ottoalueita. Soraraportin mukaan kerrospaksuus on 4 m aines kisr. 5

8 Heinäjoenharju , Sotkamo Kapea B/C-valtainen harju osittain moreenin päällä. Maastohavainnot: Keskiosan pienen ottoalueen leikkaukset 4 m, aines lähinnä srhk ja Ki. B-lk ainesta ilmeisesti jonkin verran jäljellä N- ja keskiosissa. Harju on käytön kannalta varsin syrjäinen. SE-liepeellä on matala 2-5 m paksu selänne, joka on ilmeisesti C-valtainen. Selänteen S-pään leikkaus 3 m, aines Hk. NE-liepeellä on lisäksi B-valtainen lajittunut muodostuma tai huuhtoutunut Mr-kerrostuma, jonka aines on käytetty lähes loppuun. Ainesta on ilmeisesti murskattu. Muodostuman N-pään tieleikkauksessa on 1 m kisr. Kuvat 8007 (NE-liepeen ottoalue), (keskiosan ottoalue) 8010 ja 8012 (SE-lieve), (N-pää). Tehtävää: Muodostumaan voisi lisätä SE-liepeen selänteen profiiliviivan mukaisesti (vrt. MP200- kartan Hk-alue). Massojen tarkistus. Pyöreäsuo , Sotkamo Matala C-valtainen kerrostuma moreenin päällä. Ilmeisesti pienen harjun lievemuodostuma. Maastohavainnot: Ottoalueen leikkaukset 2-3 m, aines Hk ja hhk, vähän Sr ja Ki. Ainesta vähän jäljellä keskiosassa ja reunoilla. Kuva Myllypuro , Sotkamo Pieni B-valtainen harjumainen muodostuma. Maastohavainnot: Aines käytetty lähes loppuun. Ottoalueen pohjalla ja reunoilla on vähän hksr ja jonkin verran Ki ja Lo. Voisi ehkä hyödyntää pohjaan asti. Kuva Voisi melkein poistaa tietokannasta? Alaskankämpänalue , Sotkamo Ohut C-valtainen kerrostuma moreenin päällä. Ilmeisesti pienen harjun lievemuodostuma. Maastohavainnot: Ottokuopan leikkaukset 1-2 m, aines Hk. N-reunalla vähän Sr. E-reunalla on muutamia pieniä metsittyneitä ottokuoppia. Ainesta on jonkin verran jäljellä. Kuva Paskojoki , Sotkamo Pieni ja matala harjukerrostuma. Kartoitettu alun perin kiviainestutkimusten yhteydessä. Maastohavainnot: Ottoalueen luiskat 1-3 m, aines srhk ja kihk. Aines lähes loppuun käytetty, vähän jäljellä reunoilla ja tien W-puolella. Kaivettu lähes pohjaveden tasoon. Heti muodostuman SE-puolella on ilmeisesti Hk-peitteinen moreenikumpu (vrt. MP200-kartan Hk-rajaus). Kummun tieleikkauksissa on Hk, srhk ja Si, pinnalla vähän Lo. Muodostuman E- ja NE-puolella on lisäksi laajahko kumpumoreenialue. Kumpujen tieleikkauksissa on melko runsaasti Sr ja Hk. Kuvat (harjukerrostuma), (kumpumoreenialue, ks. kuvien sijainti GpsLog _kkj), (Hk-peitteinen moreenikumpu). Tehtävää: Massojen tarkistus tai poisto tietokannasta? Iso Aittolampi , Sotkamo Pieni B-valtainen harju. Kartoitettu alun perin kiviainestutkimusten yhteydessä. 6

9 Maastohavainnot: Ottoalueen E-pään leikkaus 2-3 m, aines lähinnä srhk. Harjun B-lk aines lähes loppuun käytetty, vähän jäljellä E-päässä ja pohjalla. Ainesta on ilmeisesti murskattu. Voisi ehkä hyödyntää pohjaan asti. Kuva Tehtävää: Massojen tarkistus tai poisto tietokannasta? Pyssymäki (ei ole tietokannassa, voisi olla M1-765?), Sotkamo A/B-valtainen kumpuileva pintamoreenikerrostuma pohjamoreenin päällä vaaran SE-rinteellä. Kartoitettu kiviainestutkimusten yhteydessä. Maastohavainnot: N-päässä olevan ottoalueen luiskat 2-4 m, aines pinnalla lähinnä hksr, runsaasti Ki. Ainesta ilmeisesti murskattu. Murskauskelpoista ainesta lienee melko runsaasti jäljellä SEpuolella, mutta aluetta ei ole otettu käyttöön. Alueen sijainti on melko syrjäinen. Kuvat Tehtävää: Ei merkitä tietokantaan. Huomioitu Kainuun POSKI-moreeniraportissa. Syrjälampi (334408, ei ole tietokannassa), Sotkamo Moreeniselänteen S-kylki. Maastohavainnot: Metsittyneen ottoalueen luiskat 3 m, aines pinnalla lähinnä kihk, vähän Si. Seudulle tyypillinen esimerkki ohuen pintamoreenikerroksen osittain lajittuneesta aineksesta ja sen paikallisesta hyödyntämisestä. Suurin osa Kainuun pienistä metsäteiden varsilla olevista ottoalueista ja leikkauksista on kohteen kaltaisia. Kuvat , (lisäksi vanhoja moreenileikkauksia karttalehdellä , ks. GpsLog _kkj). Tehtävää: Ei merkitä tietokantaan. Lappasärkkä , Sotkamo (ks. kuvaliite) B-valtainen harju. E- ja keskiosat 2-lk pohjavesialuetta. Maastohavainnot: E-pään aktiivisen ottoalueen leikkaus 12 m, aines hksr ja kisr. W-puolella harjun laella 4-5 m ottoalue samaa ainesta. Ainesta on murskattu. Keski- ja W-osassa lisäksi useita melko laajoja, matalampia metsittyneitä ottoalueita. A/B-lk ainesta ilmeisesti melko runsaasti jäljellä E-osassa. N-osa rajautuu järveen, maisemallisesti hieman herkkä. Paikallisesti merkittävä alue. Kuvat ja (E-osan ottoalue), (keskiosa), (harjun laen ottoalue). Tehtävää: Muodostuman W-osan C-valtaisen kärjen voisi rajata pois (asutusta, peltoa). MP200- kartalla harjualue on huomattavasti laajempi, mutta liepeet lienevät vain ohuelti Hk. Massojen tarkistus. Jatkotutkimuksia: Harjun laen ottoalueelle tai E-pään ottoalueen pohjalle voisi tehdä kairauksen. Välisuo , Sotkamo Ohut C-valtainen rantakerrostuma. Ei maastohavaintoja. Karttojen ja soraraportin mukaan aines käytetty lähes loppuun, vähän jäljellä SW-reunalla. Tehtävää: Voisi ehkä poistaa tietokannasta. Isot Vuorilammit , Sotkamo Pieni B-valtainen harju. Ei maastohavaintoja. Ei tietä, ei ottoalueita. Kartoitettu alun perin kiviainestutkimusten yhteydessä. Kiviainesraportin mukaan kerrospaksuus on 3 m ja aines kisr. 7

10 Vuoripuro , Sotkamo Pieni A/B-valtainen harju kallion päällä. Kartoitettu alun perin kiviainestutkimusten yhteydessä. Maastohavainnot: Ottoalueen luiskat 3-4 m, aines kisr. Ainesta on murskattu. Kaivettu osin kalliopinnan tasoon. Ainesta jonkin verran jäljellä lähinnä E-osassa puron takana, mutta kerrospaksuus on W-osaa pienempi. Sijainti melko syrjäinen. Kuvat Rommakkojoki , Sotkamo Kapea C-valtainen harju. Maastohavainnot: Matalassa SE-päässä on laajahko metsittynyt ottoalue. E-reunalla luiskat 1-3 m, aines Hk. NW-reunalla luiska 8 m, aines hksr. B-lk ainesta lienee kohtalaisesti jäljellä keski- ja NW-osan jyrkässä selänteessä. Kallio voi kuitenkin olla melko lähellä pintaa. Harjun sijainti on hieman syrjäinen. Kuvat SE-osan rajausta voisi ehkä vähän laajentaa (vrt. MP200-kartan Hkalue) Sotkamo Luotonen , Sotkamo Pieni C-valtainen kerrostuma kallion päällä. Maastohavainnot: NW-pään ottoalueen leikkaus 2-3 m, aines srhk. Ainesta vähän jäljellä SEpuolella. Rajautuu järveen, S-osassa metsästysmaja. Muodostuman N- ja E-puolilla on lisäksi moreenikumpujen pinnalla ohuehko huuhtoutunut B- valtainen kerros. Kummut on alun perin kartoitettu soravarojen arvioinnin yhteydessä, mutta ne eivät ole enää muodostumatietokannassa. Kummuissa on jonkin verran ainesta jäljellä. N-puolisen ottoalueen luiskat 2-3 m, aines lähinnä srhkmr. Kaivettu pohjaveden tasoon. Kuvat (Hk-kerrostuma), (kumpumoreenialue). Iljanuksenpuro , Sotkamo Huuhtoutunut moreenikerrostuma. Ei maastohavaintoja. Kartan ja soraraportin mukaan aines käytetty lähes loppuun, vähän jäljellä N- ja S-reunalla. Tehtävää: Voisi ehkä poistaa tietokannasta. Rimpilänniemi ja , Sotkamo Leveä hhk- ja Si-valtainen harjualue, jonka keskellä on C-valtainen pääselänne. 1-lk pohjavesialue, E-päässä on vedenottamo. Maastohavainnot: W-pään osin metsittyneen ottoalueen leikkaukset 6-15 m, aines Hk, aavistus Sr. Ainesta on jonkin verran jäljellä E-puolella, mutta selänne on maisemallisesti hieman herkkä. E-pään ottoalueen leikkaus 3-4 m, aines hhk. Karkeampaa C-lk ainesta on mahdollisesti S-puolella. Pääselänteen liepeellä oleva hhk on osittain tuulikerrostumaa. Harjualuetta kiertää pitkä, geologisesti arvokas kaaridyyni. Harjun liepeillä on runsaasti loma-asutusta ja maatiloja. Kuvat (W-osa), (E-osa). Harjualue on MP200-kartalla huomattavasti tietokantaan rajattuja muodostumia laajempi, mutta käyttökelpoista ainesta lienee lähinnä vain rajatuilla alueilla. 8

11 Metsäpirtti , Sotkamo Ohut C-valtainen rantakerrostuma. Ei maastohavaintoja. Kartan ja soraraportin mukaan paras aines on käytetty lähes loppuun. Tehtävää: Voisi ehkä poistaa tietokannasta. Möykynpuro (ei ole tietokannassa, voisi olla M6-765?), Sotkamo B/C-valtainen rantakerrostuma (?) moreenin ja kallion päällä puron molemmin puolin. Kartoitettu alun perin kiviainestutkimusten yhteydessä. Sijaitsee Vuokatin arvokkaan kallioalueen juurella arvokkaalla maisema-alueella. Maastohavainnot: Ottoalueen leikkaus keskiosassa 2-3 m, aines lähinnä srhk. Ainesta vähän jäljellä lähinnä ottoalueen E-osan pohjalla. W-osa metsittynyt ja kaivettu lähelle pohjaveden tasoa. Kuvat Tehtävää: Ei ehkä tarvitse merkitä tietokantaan, ainesta melko vähän jäljellä. Ei ole huomioitu MP200-kartalla. Huuskonniemi , Sotkamo Matala C-valtainen harjumuodostuma järven rannalla. Ei maastohavaintoja. Muodostumalla ja sen liepeillä on runsaasti loma-asutusta, peltoja ja maatiloja. Muodostuma on maisemallisesti herkkä ja sen S-kyljellä on jyrkkä rantatörmä. Sijaitsee Naapurinvaaran arvokkaalla maisema-alueella. Ei aineksenottoa. Heposärkät , Sotkamo Huuhtoutunut B/C-valtainen moreenimuodostuma (?). Voisi tulkita myös heikosti kehittyneeksi harjuksi, vrt. MP200-kartan Hk-rajaus. Maastohavainnot: SW-reunalla metsittyneen ottoalueen leikkaus 4 m. Aines Sr, Hk ja Ki, heti S- puolella näkyvissä HkMr. S-osan ja E-kyljen aines käytetty lähes loppuun. A/B-lk ainesta lienee vähän jäljellä N- ja keskiosassa. N- ja SE-puolisten pienten samantyyppisten muodostumien aines on niin ikään suurelta osin käytetty. Mielenkiintoinen, mahdollinen uusi muodostuma on E-puolinen NW-SE-suuntainen selänne, joka on MP200-kartalla Hk. Selänteestä ei ole maastohavaintoja. Kuvat (N- ja keskiosa), (S-osan leikkaus). Voisi jopa poistaa muodostumatietokannasta kuten pienemmille muodostumille on tehty. Saunakangas , Sotkamo Matala C-valtainen kerrostuma. Mahdollisesti osa purkauskerrostumaa. Maastohavainnot: Metsittyneen ottoalueen leikkaukset 1-2 m, aines Hk, aavistus Sr. Kaivettu osin pohjaveden pinnan tasoon. Ainesta vähän jäljellä S-osassa ja E-reunalla. Kuvat Lääsönsuo , , ja , Sotkamo Matalia ja melko ohuita huuhtoutuneita A/B-valtaisia moreenialueita. Mahdollisesti osittain purkauskerrostumia. Maastohavainnot: Keskimmäisen muodostuman ottoalueen leikkaus 2-4 m, aines kisrmr tai kisr. Ainesta on murskattu. Kaivettu osin pohjaveden tasoon. Ainesta on vähän jäljellä ottoalueen reunoilla ja S-puolella. N- ja S-muodostumien ottoalueet ovat metsittyneet ja paras osa aineksesta lienee käytetty. 9

12 Kuvat 8655 (N-osa), (keskiosa), (S-osa). Ks. kuvien tarkempi sijainti GpsLog _kkj. Tehtävää: Muodostumien yhdistäminen (ehkä jopa MP200-kartan tapaan) ja massojen tarkistus. Arolanvaara , Sotkamo Ohut huuhtoutunut B-valtainen moreenimuodostuma. Ei maastohavaintoja. Kartan mukaan muodostuma on pääosin tien ja peltojen alla. SE-puolella on pieni ottoalue. Roniaho , Sotkamo Ohut huuhtoutunut B-valtainen moreenimuodostuma. Ei maastohavaintoja. Kartan mukaan muodostuma jää suurelta osin tien alle. Myllykorpi , Sotkamo Ohut huuhtoutunut A/B-valtainen moreenimuodostuma. Ei maastohavaintoja. Kartan ja soraraportin perusteella kohde voisi olla käyttökelpoinen, mutta sitä ei ole hyödynnetty. Hautala , Sotkamo Ohut C-valtainen rantakerrostuma. Ei maastohavaintoja. Kartan ja soraraportin mukaan aines on pääosin käytetty ja alue on osin tien, pellon ja rakennusten alla. Ei ole huomioitu MP200-kartalla. Voisi ehkä poistaa muodostumatietokannasta. Tolhovaara , Sotkamo Matala huuhtoutunut A/B-valtainen moreenimuodostuma. Ei maastohavaintoja. Kartan mukaan SW-kyljellä ja SE-puolella on pieniä ottoalueita. Ei ole huomioitu MP200-kartalla. Sijaitsee Vuokatin arvokkaalla maisema-alueella. Rekivaara , Sotkamo Ohut C-valtainen rantakerrostuma. Ei maastohavaintoja. Kartan ja soraraportin mukaan varsin vaatimaton muodostuma, vain n. 1 m paksu. Maatila heti N-puolella. Sijaitsee Vuokatin arvokkaalla maisema-alueella. Ei ole huomioitu MP200-kartalla. Voisi ehkä poistaa muodostumatietokannasta? Laajamäki ja , Sotkamo Ohut C-valtainen rantakerrostuma (?). Ei maastohavaintoja. Kartan mukaan muodostuman SE-päässä ja laella on pienet ottoalueet. Maatila heti NE-puolella. Merkitty hieman laajempana MP200-kartalle. Pöllyvaara (ks. kuvaliite) Suuri, leveä ja korkea C-valtainen harjumuodostuma, jossa on runsaasti A- ja B-lk ainesta. 1-lk pohjavesialue. SW-kyljellä on geologisesti arvokkaita muinaisrantoja. 10

13 Maastohavainnot: Muodostuman kyljillä ja liepeillä on kaksi suurta aktiivikäytössä olevaa ottoaluetta ja kolme suurta pääosin metsittynyttä ottoaluetta. (1) Suuremman aktiivikäytössä olevan W-osan ottoalueen leikkaukset ovat yhteensä jopa 40 m korkeita, aines pääosin Sr ja Ki. Ainesta on murskattu. (2) Pienemmän osin aktiivikäytössä olevan NE-kyljen ottoalueen leikkaukset ovat jopa 30 m, aines Hk, Sr ja kisr. Ainesta on murskattu. (3) NE-kyljen osin metsittyneen ottoalueen leikkaukset 3-18 m, aines lähinnä srhk ja Sr. (4) SW-kyljen osin metsittyneen ottoalueen leikkaukset ovat yhteensä jopa 35 m, aines kisr ja srhk. (5) SE-liepeen osin metsittyneen ottoalueen leikkaukset 2-5 m, aines lähinnä Hk ja srhk. A/B-lk ainesta on edelleen hyvin runsaasti jäljellä harjun keskiosassa. Harjualue on lisäksi huomattavasti muodostumarajausta laajempi. Leveät liepeet ovat kuitenkin suurelta osin hhk ja niiden päällä on jonkin verran tuulikerrostumia. Pöllyvaaran maisemallisesti ja geologisesti herkin osa on NW-pään kapea selänne, jonka päällä on tie. Ehkä myös SW-kyljen rantamuodostuma-alue ja ainakin osa lakitasanteesta olisivat säilyttämisen arvoisia. Alueella on myös jonkin verran virkistyskäyttöä. Pöllyvaara on massamäärältään ja ainekseltaan Sotkamon merkittävin yksittäinen harjumuodostuma. Kuvat (ottoalue 1), (2), (3), (4), (5), 8865 (pieni N- liepeen käytöstä poistunut ottoalue). Rajausta voisi ehkä joiltain osin hieman laajentaakin? NW-pään voisi yhdistää Pitkälammen ja Sopasenlammen välissä olevaan muodostumaan (vrt. pohjavesialueen rajaus). Jatkotutkimukset: Harjun keskiosaa voisi tutkia kairaamalla ja luotauslinjoilla, ellei näitä tutkimuksia ole tehty jo aikoja sitten. Myös ottoalueiden pohjalla voisi tehdä kairaustutkimuksia. Aittoranta , Sotkamo C-valtainen harju. 1-lk pohjavesialue. Vesitorni. Maastohavainnot: Sopalanlammen W-puolisen metsittyneen ja läjityskäytössä olevan ottoalueen luiska 8 m, aines Hk ja hhk. N-puolella on pieni dyyni. W-puolisen muodostuman keskellä oleva ottoalue on metsittynyt. Harjualue on huomattavasti laajempi kuin muodostumarajaus. Leveät liepeet ovat kuitenkin pääasiassa hhk. Muodostumarajauksen W-osa on virkistysaluetta ja sen päällä on rakennuksia. Liepeet puolestaan rajoittuvat järveen ja taajama-alueeseen, ja ne ovat pääosin virkistys- ja hautausmaakäytössä. Hiukan ranta-alue on maisemallisesti näyttävä ja geologisesti arvokas muodostuma. Ei aineksenottoa. Kuvat (ottoalue) Tehtävää: Muodostumarajauksen itäosan Sopalanlammen ja Pitkälammen välissä voisi ehkä yhdistää Pöllyvaaran muodostumaan (vrt. pohjavesialueen rajaus). Massojen tarkistus. Vuokatti ja , Sotkamo (ks. kuvaliite) Laaja C-valtainen harju, jonka pintakerros on suurelta osin hhk. 1-lk pohjavesialue. N-liepeellä on vedenottamo. Maastohavainnot: E-osan Leivolankylän muodostumassa on suuri aktiivikäytössä oleva ottoalue, jonka leikkaukset ovat m. Aines on ottoalueen NW- ja SE-päissä Sr ja kisr, pohjalla Lo. Liepeet ovat pääosin Hk, pinnalla hhk. Ainesta on jonkin verran jäljellä lähinnä ottoalueen SEpuolella, mutta A/B-lk aines lienee suurelta osin käytetty. Ottoa ollaan ilmeisesti vähitellen lopettamassa. W-osan Vuokatin muodostuma on suurelta osin virkistyskäytössä ja sen päällä on melko runsaasti tiestöä ja rakennuksia. B-lk ainesta esiintyy soraraportin mukaan muodostuman keskiosassa välikerroksina vain noin 10% kokonaismassamäärästä. Ei aineksenottoa W-osaan? 11

14 Harjualue on huomattavasti laajempi kuin muodostumarajaus. Lievealueet ovat kuitenkin pääosin hhk. Harjun päällä on melko runsaasti tuulikerrostumia. E-osa on paikallisesti merkittävä muodostuma. Kuvat (Leivolankylän ottoalue). Tehtävää: Muodostumat voisi yhdistää. Massojen tarkistus. Ruokostenkylä , Sotkamo Osittain lajittunut moreenimuodostuma (?) Maastohavainnot: Osin metsittyneen ottoalueen leikkaus 5 m, aines lähinnä löyhää huuhtoutunutta moreenia, jossa melko runsaasti Sr ja Ki. Pinnalla Ki ja Lo. Ainesta on luultavasti murskattu. Ainesta on jonkin verran jäljellä N-puolella. Alue rajoittuu pääosin peltoihin, ja sen lähistöllä on asutusta. Kuvat Paltamo Soidinkangas ja Jokiniemenkangas , Sotkamo Pieni C-valtainen kumpuileva selänne, mahdollisesti dyyniytynyt rantavalli. Muodostuma sijaitsee keskellä laajaa ja matalaa hhk-kerrostumaa, jonka pinnalla on runsaasti tuulikerrostumia. Maastohavainnot: Alueella on käyty tuuli- ja rantakerrostumien inventointihankkeen yhteydessä v Muodostuman S-osa kuuluu geologisesti arvokkaaseen dyynialueeseen. Ei aineksenottoa? Muodostuman voisi melkein poistaa tietokannasta? Simanainen (ei merkitty tietokantaan, voisi olla ?), Sotkamo Laaja C-valtainen reunamuodostuman tyyppinen kerrostuma, jonka pinnalla on runsaasti tuulikerrostumia. Maastohavainnot: Käytiin tarkastamassa muodostuman itäreunalla olevaan suureen kaaridyynin tehdyn ottoalueen aines. Leikkaukset 3-5 m, aines hhk. Muodostuma kuuluu geologisesti arvokkaaseen dyynialueeseen. Kuvat Tehtävää: Ei merkitä tietokantaan. Heinisuo , Sotkamo Matala B-valtainen harju. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Matalan osin metsittyneen ottoalueen luiskat 1-2 m, aines hksr ja kisr, paikoin srhk. Kaivettu paikoin kalliopinnan tasoon. B-lk ainesta on jonkin verran jäljellä tien molemmilla puolilla, mutta kerrostuma on ohut. Kuvat Korhosenaho , Sotkamo (ks. kuvaliite) Matala B-valtainen harju. A/B-lk aines sijoittuu harjun S-osaan pääselänteen ympärille. N-osan lieve on C-valtainen. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Ottoaluetta on laajennettu länteen, itäpuoli on läjitysalueena. Leikkaus 4-6 m, aines hksr ja kisr. Ainesta on murskattu. A/B-lk ainesta lienee kohtalaisesti jäljellä harjun SWosassa. Paikallisesti melko merkittävä alue. Kuvat

15 Jatkotutkimukset: Harjun SW-osaa voisi tutkia luotauslinjalla tai kairaamalla. Kerrostuma voi olla melko ohut. Pohjalamminkangas ja , Sotkamo B-valtainen kaksiosainen harju. 2-lk pohjavesialue. Ei maastohavaintoja. Ei ole tietä, ei ottoalueita. Kartan ja soraraportin perusteella harju sisältää kuitenkin kohtalaisesti A/B-lk ainesta. Jatkotutkimukset: Suurempaan Pohjalamminkankaan harjuun voisi tehdä luotauslinjan tai kairauksen? Tieltä on selänteen laelle noin 350 m. TVL on soraraportin mukaan tehnyt aikoinaan alueelle koekuoppia ja kairannut pienemmän Matosärkän harjun. Kerrostuma voi olla melko ohut. Särkilampi , ja , Sotkamo Matala ja hajanainen C-valtainen harjun lievealue. W-osa on 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Tieleikkaus 2 m, aines Hk ja srhk. Kuvat Pitkäkangas ja , Sotkamo Matalia C-valtaisia kumpu- ja selännemuodostumia laajemman hhk-valtaisen, ilmeisesti ekstramarginaalisen kerrostuman yhteydessä. Kerrostuman pinnalla on ilmeisesti jonkin verran tuulikerrostumia ja siihen on kulunut uomia. Ei maastohavaintoja. Kartan mukaan muodostumat ovat osittain tien alla ja niiden SE-puolella on pieni ottoalue. Soraraportin mukaan muodostumien paksuus on keskimäärin 1,5 m. Molemmat muodostumat voisi ehkä poistaa muodostumatietokannasta? Romeikonsuo , ja , Sotkamo Matala ja katkonainen B-valtainen harju. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Keskiosan matalan ottoalueen leikkaus 3 m, aines hksr ja kisr. Kaivettu lähelle pohjaveden tasoa. B-lk ainesta on jonkin verran jäljellä keski- ja W-osan muodostumissa. E-osa on hyvin matala ja pääosin tien alla. Hieman syrjäinen sijainti. Kuvat Ks. kuvien tarkempi sijainti GpsLog _kkj. Purnukangas , Sotkamo Kumpuileva C-valtainen harju. Maastohavainnot: N-osan pienet ottoalueet ja tieleikkaukset 1-6 m korkeita, aines hhk ja Hk. Ainesta on harjussa melko runsaasti jäljellä, mutta se on soraraportin mukaan ilmeisesti hhkvaltaista. Harjun liepeillä ja ympärillä on laajalla alueella niin ikään melko ohuelti hhk (vrt. MP200-kartta). Kuvat , (Kaleton-lammen NE-puolinen kumpu). Tehtävää: Muodostuman rajausta voisi ehkä hieman laajentaa ja liittää siihen Kaleton-lammen NEpuolisen kummun päällä olevan lievekerrostuman (vrt. MP200-kartta ja profiiliviivat). Massojen tarkistus. Tonkopuronharju , ja , Sotkamo C-valtainen harju ja matala kumpuileva lievekerrostuma. Maastohavainnot: Ajettu ohi, aines pinnalla hhk ja Hk. Ainesta on pääselänteessä melko runsaasti jäljellä, mutta se on soraraportin mukaan ilmeisesti hhk-valtaista. Muodostumien liepeillä ja ympärillä on laajalla alueella niin ikään melko ohuelti hhk (vrt. MP200-kartta). 13

16 Kuva Tehtävää: Muodostumien yhdistäminen ja ehkä vähäinen laajentaminen (vrt. MP200-kartta ja profiiliviiva). Massojen tarkistus? 4322 Puukari Mäntylä (ei ole merkitty tietokantaan, uusi tunnus ?), Sotkamo Pieni purkauskerrostuma tai huuhtoutunut moreenikerrostuma. Maastohavainnot: Tieleikkauksessa olevan ottoalueen luiska 5 m. Aines kisrmr tai kisr. Ainesta on luultavasti murskattu. Ainesta on NW-puolisella rajatulla alueella jäljellä ehkä 2-5 m paksuinen kerros. Kuva Tehtävää: Muodostuman voisi merkitä tietokantaan? Massojen tarkistus? Kuikkakangas (ei ole merkitty tietokantaan, uusi tunnus ?), Sotkamo (ks. kuvaliite) Purkauskerrostuma tai huuhtoutunut moreenikerrostuma Kuikkaportin rotkomaisen sulavesiuoman edustalla. Maastohavainnot: Alueella on tien kohdalla tuore Morenian ottoalue. Leikkaukset 3 m, aines kisrmr tai kisr. Ainesta on murskattu. Ainesta on ilmeisesti melko runsaasti jäljellä ottoalueen NEpuolella. Kerrostuman pienintä ja suurinta laajuutta on arvioitu kahdella profiiliviivalla. Vastaavantapaista ainesta saattaisi karttatulkinnan perusteella löytyä myös N-puolelta Honkavaaranportin rotkon edustalta ja Solukoiden kallioalueen SW-reunalta. Kuvat (uusi ottoalue), (NW-puolinen pieni metsittynyt ottoalue) Tehtävää: Merkintä tietokantaan? Massojen tarkistus? Kerrostumaa on aavisteltu Kainuun POSKImoreeniraportissa, mutta ei ole osuttu ihan kohdalle. Jatkotutkimukset: Alueen N-puolelle voisi ehkä tehdä maastokäynnin ja tutkia onko siellä vastaavantapaisia kerrostumia (ellei Morenia ole jo selvittänyt asiaa). Naimakangas (ei ole merkitty tietokantaan, uusi tunnus ?), Sotkamo Purkauskerrostuma tai huuhtoutunut moreenikerrostuma. Maastohavainnot: Alueella on tien vieressä melko tuore ottoalue. Leikkaus 3 m, aines kisrmr tai kisr. Ainesta on murskattu. Ainesta lienee kohtalaisesti jäljellä ainakin N- ja W-puolilla. Ottoalueen molemmin puolin on moreenikummuissa metsittyneet ottoalueet, joiden aines on lähinnä kihk tai HkMr. Maastoa tarkasteltiin myös 1,8 km ottoalueen S-puolella soistuneen painanteen molemmilta laidoilta. Aines oli pinnalla paikoin melko huuhtoutunutta ja lohkareista moreenia. Kuvat (uusi ottoalue), (E-puolinen vanha ottoalue), (W-puolinen vanha ottoalue), (S-puolinen maasto). Tehtävää: Merkintä tietokantaan? Alueen voisi rajata melko tiukasti vain ottoalueen ja sen pohjoispuolisen tien kohdalla olevalle matalalle kohoumalle. Alue on huomioitu Kainuun POSKImoreeniraportissa. Massojen tarkistus? Puukarinkangas , Sotkamo Ohut C-valtainen rantakerrostuma. Ei maastohavaintoja. Kartan mukaan alueella ei ole leikkauksia. Melko hyvä tiesijainti, mutta soraraportin mukaan kerrostuma on vain 1-2 m paksu. 14

17 Niemisuo , Sotkamo Pieni ja matala B-valtainen purkauskerrostuma (?). Maastohavainnot: Osin metsittyneen ottoalueen luiskat 1-2 m, aines N-osassa kisr tai kisrmr ja S- osassa hksr. Aines lähes loppuun käytetty, vähän jäljellä N-osassa ja reunoilla. Ainesta on ilmeisesti murskattu. Kaivettu keskiosassa lähelle kalliopinnan tasoa. Kuvat Voisi melkein poistaa tietokannasta? Konttikangas ja , Sotkamo Kumpuileva C-valtainen harjunlaajentuma, jonka pinnalla on melko runsaasti tuulikerrostumia. 1-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Ei varsinaisia ottoalueita. Tieleikkauksissa pinta Hk ja hhk. Ainesta on runsaasti jäljellä, mutta se lienee suurelta osin hhk. Alue rajoittuu pääosin järveen ja on paikoin maisemallisesti herkkä. Osa dyyneistä kuuluu geologisesti arvokkaaseen dyynialueeseen. Ei aineksenottoa? Kuvat Ks. kuvien tarkempi sijainti GpsLog _kkj. Selkäkangas , Sotkamo (ks. kuvaliite) Suuri C-valtainen harju, jonka kapeaa pääselännettä reunustavat deltamaiset tasanteet ja kumpuilevat liepeet, joiden päällä on jonkin verran tuulikerrostumia. 1-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Alueen keskiosassa on pääselänteessä kaksi ottoaluetta (1 ja 2), joista S- puoleinen on osin metsittynyt. Leikkaukset 1-12 m, aines lähinnä srhk, paikoin hksr ja kisr. Ainesta on murskattu ja alueelle on läjitetty vähän Ki. N-puoleinen ottoalue on kaivettu melko lähelle pohjaveden tasoa (pohja 174 m:ssä). B-lk ainesta lienee jonkin verran jäljellä S-puoleisen ottoalueen pohjalla. Harjun NW-osassa pääselänteellä on tie ja polku, ja se on maisemallisesti hieman herkkä. Harjun keskiosassa pääselänteen kyljillä on kaksi ottoaluetta (3 ja 4), joiden leikkaukset ovat 4-9 m ja aines Hk. Harjun SE-osan pinta on Hk ja hhk. NE- ja SW-liepeillä on osittain moreenin päällä hhk ja Si. Maantien N-puolella metsittyneen ottokuopan leikkaus on 6 m ja aines Si. Liepeiden päällä on paikoin peltoja. Paikallisesti melko merkittävä muodostuma. Kuvat (SE-osa), (ottoalueet 1 ja 2), ja (ottoalueet 3 ja 4) (NE-lieve), ja (NW-osa). Ks. kuvien tarkempi sijainti GpsLog _kkj ja _kkj. Muodostuma on varsin laaja, ja sen voisi ehkä jakaa kahteen osaan maantien kohdalta? Jatkotutkimukset: Keskiosan pääselännettä ja sen SE-puolen tasannetta voisi tutkia luotauslinjalla tai kairaamalla S-puolisen ottoalueen pohjaa. Myös NW-kärjen pääselännettä voisi ehkä tutkia luotauslinjalla. Kukkoharju , Sotkamo Suuri C-valtainen harju, jonka kapeaa pääselännettä reunustavat deltamaiset tasanteet ja kumpuilevat liepeet, joiden päällä on jonkin verran tuulikerrostumia. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Alueen SE-osan deltamaisen laajentuman päällä ja SW-kyljellä on kaksi pientä ottoaluetta. Leikkaukset 1-7 m, aines lähinnä srhk, vähän Ki. Ainesta on runsaasti jäljellä. Harjun pääselänteessä ja sen kyljillä on pinnalla lähinnä srhk ja hksr. B-lk ainesta lienee syvemmällä kohtalaisesti. Harjun lievealueiden tieleikkauksissa aines on NE-liepeellä Hk ja srhk, 15

18 SW-liepeellä hhk ja Hk. Pääselänne ja varsinkin sen NW-kärki on maisemallisesti melko herkkä, ja se rajautuu paikoin lampiin ja avoimiin soihin. Ei aineksenottoa NW-kärkeen? Kuvat ja (NE-lieve), (pääselänteen NW-kärki), ja (pääselänteen keskiosan W-kylki), (SE-osan ottoalueet), ja (SW-lieve). Ks. kuvien tarkempi sijainti GpsLog _kkj ja _kkj. Jatkotutkimukset: Pääselänteen keskiosaa (erityisesti sen W-kylkeä) ja SE-osan deltamaista harjunlaajentumaa voisi tutkia luotauslinjoin ja kairauksin. Melko lupaava alue. Kolmisopenlampi , Sotkamo Matala ja kumpuileva C-valtainen harju, jonka pinnalla ja liepeillä on tuulikerrostumia. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Ei ottoalueita. Tieleikkauksissa aines on hhk ja Hk. Ainesta on runsaasti jäljellä, mutta se lienee suurelta osin hhk. Kuvat Ks. kuvien tarkempi sijainti GpsLog _kkj. Kerrostuman paksuutta on vaikea arvioida, mutta rajaus voisi ehkä olla NE-liepeellä laajempikin. Palokangas , , ja , Sotkamo Pieni C-valtainen harjunlaajentuma, jonka keskellä on loivapiirteinen pääselänne. 2-lk pohjavesialue. SE-osa kuuluu Hiidenportin kansallispuistoon. Maastohavainnot: NW-kärjen metsittyneen ottoalueen leikkaus 5 m, aines srhk. Keskiosan selänteen tieleikkauksissa Hk ja Sr, W-liepeellä Hk ja hhk. B-valtaisin alue lienee pääosin kansallispuiston alueella. SE-osa on maisemallisesti herkkä ja luonnonsuojelullisesti arvokas. Ei aineksenottoa? Kuvat (keskiosa ja W-lieve), (NW-kärjen ottoalue). Ks. kuvien tarkempi sijainti GpsLog _kkj. Pieni-Portti ja , Sotkamo Kapea kaksiosainen B-valtainen harju. Ei maastohavaintoja. Harju on kokonaan Hiidenportin kansallispuistossa tai Natura-alueella. Ei aineksenottoa. Tehtävää: Muodostumien yhdistäminen? Massojen tarkistus? Oravivaara , Sotkamo Kapea B-valtainen harju. Ei maastohavaintoja. Harju sijaitsee Hiidenportin kansallispuistossa. Ei aineksenottoa Ontojoki Riekinkangas ja , Sotkamo Suuren harjun C-valtainen NW-osa, jonka päällä ja liepeillä on tuulikerrostumia. Kartan ja soraraportin mukaan kallio on keski- ja NW-osassa lähellä pintaa. B-lk ainesta on arvioitu olevan paikoin välikerroksina vain pari prosenttia, kenties eniten SE-osan loivapiirteisessä selänteessä. 1-lk pohjavesialue. 16

19 Maastohavainnot: NE-kyljen dyynialueella ottoalueen leikkaus 2-4 m, aines hhk. NW-kärjessä pinnalla ainakin 0,5 m hhk ja Hk, joitain Lo. Kerrostuma myötäilee mahdollisesti kallion pintaa. Ainesta on runsaasti, mutta se on lähes kokonaan Hk ja hhk. Alueella on melko runsaasti tiestöä. Kuvat (SE-osa), (ottoalue), (NW-osa). Selkämäki , Sotkamo (ks. kuvaliite) Suuri C-valtainen harjunlaajentuma, jonka keskellä olevaa korkeaa ja tasalakista pääselännettä reunustavat leveät, loivasti kumpuilevat liepeet ja huomattavan laajat tuulikerrostuma-alueet. 1-lk pohjavesialue. NE-liepeellä on vedenottamo. Maastohavainnot: Pääselänteen NW-kärjen suuren ottoalueen leikkaus 15 m, aines Hk, Sr ja Ki. Ainesta on murskattu. Pääselänteen SW-kyljen metsittyneen ottoalueen leikkaus 5 m, aines niin ikään Hk, Sr ja Ki. Pääselänteen SE-osan ottoalueiden leikkaukset 4 m, aines pääosin Hk. B-lk ainesta on ilmeisesti runsaasti jäljellä pääselänteen NW- ja keskiosissa. SW-liepeen kummun leikkaus 4 m, aines Hk ja Ki. C-lk ainesta on liepeillä hyvin runsaasti. W-liepeellä on ampumarata. Molemmilla liepeillä on melko runsaasti tiestöä. Pääselänne on maisemallisesti hieman herkkä ja näkyy kauas. Paikallisesti merkittävä muodostuma. Kuvat ja (pääselänteen SE-osan ottoalueet), ja (SW-lieve ja ottoalue), (pääselänteen keskiosa ja SW-kyljen ottoalue), (pääselänteen NWkärki ja ottoalue). Jatkotutkimukset: Pääselänteen NW- ja keskiosaa voisi tutkia luotauslinjoilla ja kairauksilla, ellei sitä ole jo tehty. Myös NW- kärjen ottoalueen pohjaa voisi kairata. Pääselänteen SE-osaankin voisi tehdä luotauslinjoja, joskin alue on maisemallisesti edellisiä kohteita herkempi ja rajoittuu lampiin. Telkkätörmä , Sotkamo Korkea ja kumpuileva C-valtainen harjunlaajentuma, jonka NE-liepeellä on tuulikerrostumia.. Soraraportin mukaan B-lk ainesta on alle 5 prosenttia lähinnä SW-kyljellä. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: NW-osan metsittyneen ottoalueen leikkaus 2 m, aines Hk. Keskiosassa aines on tieleikkauksissa Hk ja hhk. Harju on maisemallisesti melko herkkä ja rajoittuu lampiin. Harjun laella kulkee tie. Kuvat (keskiosa), (NW-osan ottoalue). Tehtävää: Muodostuman voisi ehkä rajata SE-osassa noin 0,5 km laajemmaksi Natura- ja harjujensuojelualueen rajalle asti. Massojen tarkistus. Jatkotutkimukset: Muodostumaa voisi tutkia tiestön kohdalla poikittaisilla ja pitkittäisillä luotauslinjoilla tai kairauksilla B-lk aineksen määrän varmistamiseksi, ellei asiaa ole jo tutkittu. Hiidensuo , Sotkamo Loivasti kumpuileva C-valtainen harjun SW-lieve, jonka pinnalla on runsaasti tuulikerrostumia. 2- lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Ei ottoalueita. Tieleikkauksissa on dyynien kohdalla hhk. Soraraportin mukaan myös muu aines on pääosin hhk.alue rajautuu lampiin ja avosuohon, ja osa dyyneistä kuuluu geologisesti arvokkaaseen dyynialueeseen. Voisi melkein poistaa tietokannasta? Räätäkangas ja , Sotkamo (ks. kuvaliite) Suuri C-valtainen deltamainen harjunlaajentuma, jonka liepeillä on tuulikerrostumia. 2-lk pohjavesialue. Pääosin Natura- ja harjujensuojelualuetta. Soraraportin mukaan B-lk ainesta saattaa esiintyä vähän pohjakerroksina keskiosassa. 17

20 Maastohavainnot: Ei ottoalueita. Pinnalla ja matalissa tieleikkauksissa on Hk. N-osan korkeassa lievekummussa pinnalla on Hk ja vähän Lo. Alue rajoittuu pieniin järviin ja on paikoin maisemallisesti herkkä. Ei aineksenottoa suojelualueelle. Kuvat (muodostuman keskiosa), (N-osan harjukumpu). Muodostuman voisi ehkä rajata N- osassa 0,5 km pienemmäksi suojelualueen rajalle. Jatkotutkimukset: N-osan korkeita kumpuja voisi ehkä tutkia luotauslinjoilla. Peuralammit , , ja , Sotkamo Suurehko C-valtainen harju, jonka loivapiirteistä pääselännettä reunustavat kumpuilevat liepeet. Harjun päällä ja liepeillä on melko runsaasti tuulikerrostumia. 2-lk pohjavesialue. Harjun pääselänne on lähes kokonaan Natura- ja harjujensuojelualuetta. Soraraportin mukaan B-lk ainesta on pääselänteessä vain vähäisiä määriä väli- ja pohjakerroksina. Maastohavainnot: Pääselänteen pienten, osin metsittyneiden ottoalueiden leikkaukset 1-3 m, aines Hk. NW-osassa pääselänteen pinta tieleikkauksissa Hk ja hhk. NE-liepeellä on dyyniselänteissä lisäksi kolme ottoaluetta, joiden leikkaukset ovat 5-12 m ja aines hhk. Osa dyyneistä kuuluu geologisesti arvokkaaseen dyynialueeseen. Harju rajautuu pieniin järviin ja avoimiin soihin, ja se on paikoin maisemallisesti herkkä. Liepeillä on vähän peltoa, ja alueella on kohtalaisesti tiestöä, virkistysalue ja maatila. Ainesta on runsaasti, mutta alue ei ole kuitenkaan aineksenoton kannalta kovin merkittävä. Ei aineksenottoa suojelualueelle. Kuvat (NE-liepeen dyynien ottoalueet), (pääselänne ja sen ottoalueet). Ks. kuvien tarkempi sijainti GpsLog _kkj. Tehtävää: Muodostumien yhdistäminen. NE-reunalla olevat pienet erilliset osa-alueet voisi melkein poistaa tietokannasta. Alueen rajaus voisi ehkä olla liepeillä hieman pienempikin. Jatkotutkimukset: Pääselännettä voisi tutkia luotauslinjoilla ainakin suojelualueen SE-puolelta? Lautakangas , Sotkamo Hajanainen, kumpuileva C-valtainen harjukerrostuma kallion ja moreenin päällä. Osa kummuista on tuulikerrostumia. Maastohavainnot: Dyynissä olevan ottoalueen leikkaus 7 m, aines hhk. N-osassa ainesta saattaa olla hieman paksumpi kerros kuin S-osassa? Kuvat (dyynin ottoalue), (N-osa). Voisi melkein poistaa tietokannasta? Puolaharju , Sotkamo Luoteisosastaan laajentunut C-valtainen harjuselänne. Maastohavainnot: NW- ja SE-osissa pääselänteeseen kaivetut laajahkot ottoalueet ovat metsittyneet. Leikkaukset 2-7 m. Aines lienee ollut NW-osassa pääosin Hk, SE-osassa Sr. B-lk ainesta on vähän jäljellä molempien ottoalueiden pohjalla ja SE- osan ottoalueen reunoilla. Alueen keskiosassa on maantie ja asutusta. Kuvat (NW-osan ottoalue) ja (SE-osan ottoalue) Jatkotutkimukset: NW-osaa voisi tutkia luotauslinjoilla ottoalueen ja maantien välistä. Sahaharju ja , Sotkamo (ks. kuvaliite) Suurehko C-valtainen harju, jonka kapeaa pääselännettä reunustaa leveä ja kumpuileva lievealue. S- liepeellä on melko runsaasti tuulikerrostumia. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: Pääselänteessä on kolme ottoaluetta. W-osan syvä ja kapea ottoalue on metsittynyt. Leikkaus 10 m, aines lähinnä srhk. Kaivettu pohjaveden tasoon. Keskiosassa pääselänteen kyljellä on 5 m leikkaus, jossa aines on Hk. E-osan aktiivisen ottoalueen leikkaus on 6 18

21 m, aines srhk, Sr ja Ki. B-lk ainesta lienee pääselänteessä kohtalaisesti jäljellä W- ja E-osissa. Pääselänteen ympäristö alueen keskiosassa Honkalammen molemmin puolin on puolestaan maisemallisesti hieman herkkä. S-liepeen dyynialue on geologisesti arvokas. Paikallisesti melko merkittävä alue. Kuvat (W-osan ottoalue), (Honkalammen ympäristö), (keskiosan ottoalue), (E-osan ottoalue). S-liepeeltä voisi rajata dyynialueeseen liittyvän osan pois profiiliviivan mukaisesti. Jatkotutkimukset: Pääselänteen W- ja E-osia voisi tutkia joko kairaamalla tai luotauslinjoilla, ellei tätä ole jo tehty. Hanhikangas , ja , Sotkamo Kapea C-valtainen harju, joka laajenee keskiosassa kummuiksi ja rinnakkaisselänteiksi. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: N-kärjen ottoalueen leikkaus 3 m, aines kisr ja hksr. Ainesta on ilmeisesti murskattu. B-lk ainesta lienee kohtalaisesti jäljellä ottoalueen S-puolella. Keskiosan pääselänteessä on 4 m tieleikkaus, jonka aines on srhk ja Sr. B-lk ainesta lienee pääselänteessä leikkauksen S- puolella kohtalaisesti jäljellä. S-osassa on lisäksi hajanainen metsittynyt ottoalue, jonka leikkaukset ovat 1-5 m ja aines Hk, srhk ja hksr. Aineksen käyttöä rajoittaa harjun päällä kulkeva tie. Kuvat (N-kärjen ottoalue), (N-osan tieleikkauksia) (keskiosan tieleikkauksia), (S-osan ottoalueita). Ks. kuvien tarkempi sijainti GpsLog _kkj ja _kkj. Jälkimmäisen tiedoston pisteet ovat kuitenkin systemaattisesti n. 170 m liikaa WNW. Jatkotutkimukset: Harjun keskiosan W-kyljen pääselännettä voisi tutkia luotauslinjoin ja kairaamalla. Ristisärkkä , Sotkamo Pieni ja kapea B/C-valtainen katkonainen harju, jonka S-osassa on deltamainen laajentuma. 2-lk pohjavesialue. Maastohavainnot: N-osassa on laaja ja hajanainen, pääosin metsittynyt matala ottoalue. Leikkaukset 2-6 m, aines srhk ja Sr, melko runsaasti Ki. Ainesta on murskattu. Kaivettu W-reunalla lähelle pohjaveden tasooa. B-lk ainesta lienee edelleen kohtalaisesti jäljellä ottoalueiden pohjalla ja harjun W-kyljellä. E-kyljellä on tie. S-osan ottoalueen leikkaus 6 m, aines Hk ja hhk. Alueelle on läjitetty mursketta. Harjun keskiosan kapea selänne lienee B-valtainen, mutta sen päällä on tie ja se on maisemallisesti hieman herkkä. Kuvat (N-osan ottoalueita), (keskiosan kapea selänne), (S-osan ottoalue). Selkäkari ja , Sotkamo Kapea C-valtainen harju. Maastohavainnot: NW-kärjessä on metsittynyt ottoalue, jonka luiskat ovat 2-4 m ja aines srhk ja hksr. B-lk aines on ilmeisesti käytetty ottoalueella lähes loppuun. Soraraportin mukaan B-lk ainesta saattaa kuitenkin esiintyä harjussa jonkin verran myös muualla pohjakerroksina. E-liepeen kummun leikkaus on 1,5 m ja aines Hk. Harjun keskiosan ottoalueen leikkaus on 7 m ja aines Hk ja hhk. Harjun keskiosa rajautuu lampiin ja on maisemallisesti hieman herkkä. Aineksen käyttöä rajoittaa S-osassa harjun päällä kulkeva tie. Kuvat (NW-kärjen ottoalue), 8314 (E-lievekummun leikkaus), (keskiosan ottoalue). 19