TULVAONGELMA ESPOOSSA Espoon tulvtyöryhmä 6.10.2005
ESIPUHE Teknisen j ympäristötoimen johtoryhmä setti 1.6.05 työryhmän vlmistelemn tulvkysymyksen hllinnn j toimenpideperitteiden vlmistelu. Työryhmän työhön ovt osllistuneet - Hnnu Vepsäläinen kupunkisuunnittelukeskus, puheenjohtj - Kimmo Srekoski tekninen keskus - Eil Suojl tekninen keskus - Hrri Tnsk tekninen keskus - Kristiin Peltom kupunkisuunnittelukeskus - Ossi Keränen kupunkisuunnittelukeskus - Jukk Koskikllio kupunkisuunnittelukeskus - Mervi Romppnen kupunkisuunnittelukeskus/forum Espoo - Jukk Yli-Kuivil Espoon Vesi - Kimmo Mrkknen pelstuslitos - Sinikk Hmmrberg ympäristökeskus - Hnn-Leen Koskinen rkennusvlvontkeskus Lisäksi työryhmä on kuullut sintuntijn Kri Rntkokko Uudenmn ympäristökeskuksest. Työryhmä on selvittänyt tulvongelmn tustoj, vltkunnllisi selvityksiä j ohjeit sekä vstuusioit. Keskeinen selvitys on Espoon tulvvrkrtt, jonk on ltinut erikoissuunnittelij Jukk Koskikllio. Työryhmä esittää useit toimenpide-ehdotuksi tulvkysymyksen huomioonottmiseksi Espoon mnkäytön suunnitteluss, rkentmisess j pelstustoimess. Keskeinen toimenpide on tulvsuojelusuunnitelmien ltiminen tulvvr-lueille. Espooss lokkuuss 2005 1
SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe...1 1. Tulvongelm j ilmston muutos...3 2. Tulvt Espooss...3 3. Tulvien vikutukset viemäriverkoston j Suomenoj puhdistmon toimintn...5 3.1. Yleistä....5 3.2. Merivesitulvn vikutus Suomeojn puhdistmoll..6 3.3. Tulvvesien pääsy jätevesiviemäriin...6 3.4. Sdevesiviemärien tulviminen...6 4. Vltkunnllisi ohjeit j määräyksiä tulvilt suojutumiseksi...7 5. Tulvvr-lueet Espooss...8 6. Vstuukysymykset.10 7. Ehdotus kupungin toimenpiteiksi tulvvrn huomioonottmiseksi...15 7.1. Tulvvr-lueill sijitsevien rkennusten suojelu 15 7.2. Tulvvrn huomioonottminen uudisrkentmisess 16 7.3. Kunnllistekniikn rkentminen j kunnosspito....17 7.4. Ympäristönsuojelu....18 7.5. Pelstustoimint.18 Liitteet: Tulvvrkrtt Rkennukset tulvvr-lueill 2
Tulvongelm Espooss 1. Tulvongelm j ilmston muutos Viime vuosien suurtulvt Euroopss j Suomess ovt nostneet tulvkysymyksen päiväjärjestykseen myös eteläisessä Suomess. Tulvt ovt yllättäneet ljuudelln sekä iheuttneet suuri tloudellisi menetyksiä. Ksvihuoneilmiön voimistumisen iheuttm globli ilmstonmuutos vikutt myös tulvien esiintymiseen. Suomess sdnt lisääntyy j erityisesti tlvet lämpenevät oleellisesti. Tlvien ennustetn lämpenevän vuoteen 2100 mennessä 6,6 C j tlvisdnnn lisääntyvän 22 % ( SILMU:n loppurportti: Ilmstonmuutos j Suomi ). Etelä-Suomen pienillä joill j vesistölueill tlvitulvt lisääntyvät, mutt vrsiniset kevättulvt pienenevät ti jäävät pois. Kesäkusill on vruduttv voimkkisiin steisiin, mikä lisää tulvien mhdollisuutt. Meren rnnikon tulvvr poikke sisävesistä. Itämeren rnnll tulvriskiin vikuttvt sekä lyhytikiset vedenkorkeusvihtelut että pitkäikiset muutokset. Ilmstonmuutos iheutt vltmerien pinnn nousu, joksi on rvioitu v. 2200 mennessä n. 100 cm. Tätä kompensoi osittin mn kohominen - Helsingissä 2,14 mm/v eli n. 42 cm v. 2200 mennessä. Nopet meren veden korkeuden muutokset iheutuvt kovist tuulist j ilmnpineeroist. Viikkojen j kuukusien mittisi vihteluj iheuttvt Tnskn slmien lueen sopivn suuntiset tuulet, jotk pitävät Itämeren vedenpint ylhäällä. 2. Tulvt Espooss Espooss tulvt ovt normlisti olleet kevättulvi - pääsiss lumien sulmisen ikn smi. Tulvt eivät ole iheuttneet myöskään suuri vhinkoj. Heinäkuun 2004 j tmmikuun 2005 tulvt ovt olleet poikkeuksellisi jnkohdltn j ljuudeltn myös Espooss. Heinäkuuss stoi Kisniemessä 177 mm, mikä on suurin v. 1970 jälkeen mitttu heinäkuun sdemäärä. Erityisen runsit steet olivt kuun lopull. Steet iheuttivt jokien j ojien tulvimist, veden leviämistä lville mille sekä pikoin veden tulvimist kellreihin. Suurempi vhinkoj ei Espooss kuitenkn tphtunut. Pelstuslitokselle tuli vhinkoilmoituksi 9 kpl eri puolilt Espoost ( kuv 1). Tmmikuuss 2005 nousi meriveden pint poikkeuksellisen korkelle. Helsingissä veden korkeus oli 151 cm, mikä on korkein koskn mitttu veden korkeus lueell. Kerrn 100 vuodess on rvioitu Helsingissä veden mksimikorkeudeksi 158 cm j kerrn 50 vuodess 130 cm, joten svutettu veden korkeus oli erittäin hrvininen. Meren pinnn nousuun vikuttivt myrsky, vesisde j ilmnpine. Myös Espooss vesi nousi poikkeuksellisen korkelle j vesi tulvi ljoille lueille mm. Vermon- Perkkn lueell, Hyljelhdess, Otniemessä, Lsilksoss j Iirislhdess. Vesi nousi mm. Kehä I:lle j Tekniikntielle, tulvi pihoille j joidenkin tlojen kellreihin. Kuvss on esitetty pelstuslitoksen tietoon tulleet vhinkotpukset ( 33 kpl ). 3
Pitsi meren rnt-lueille voi tulvimist tphtu myös Espoon jokien, purojen j ojien vrsill j kuknkin niistä, jos sdevesiviemäreiden kpsiteetti ei pikllisesti riitä. Tulvimist on tphtunut mm. Espoonjoen, Niipperin Myllyojn, Mrinpuron j Lmbrobäckenin vrsill. Välppien tukkeentumien ojrumpujen suuukoill stt iheutt pikllisi tulvi j on hste kunnosspidolle. Yksi keskeinen tämän tyyppinen riskipikk on Monikonpuro Leppävrn keskustss. Rkentmislueiden ljeneminen merkitsee vettä läpäisemättömien lueiden lisääntymistä, jolloin rnkksteiden iheuttmt ylivirtmt ksvvt rkennetuill lueill j niiltä tulevien vesien purkureiteillä. 4
3. Tulvien vikutukset viemäriverkoston j Suomenojn puhdistmon toimintn 3.1. Yleistä Espooss on käytössä erillisviemäröintijärjestelmä, eli sde- j kuivtusvedet viemäröidään erillään vrsinisest jätevedestä j johdetn mhdollisimmn nopesti voojiin ti vesistöihin. Viemäristöjä ei ole mhdollist rkent tiiviiksi, vn niihin päätyy vuotovesiä. Vuotovesiä on Espoon jätevesimäärästä 30-40 %, mikä vst Suomen khdeksn suurimmn kupungin keskirvo. Keskimääräisessä vuotovesitilnteess kikki jätevedet sdn johdettu Suomenojn puhdistmolle j puhdistettu siellä tehokksti. Verkoston j puhdistmon toimivuuden knnlt vuotojen mksimitilnteet, jolloin virtm puhdistmoll kksin-kolminkertistuu, ovt ongelmllisi, mutt eivät poikkeuksellisen korkeit muihin suuriin kupunkeihin verrttun. Tietyillä pienlueill jäteveden määrä yli kymmenkertistuu mksimivuotojen ikn. Oheisess kuvss on Suomenojn puhdistmon tulovirtmkäyrä, johon on merkitty mksimikuormituspäivät. Virtmhuipuist yksi liittyy poikkeukselliseen meriveden korkeuteen j muut sulmisvesiin ti ljoihin rnkksteisiin. 3000 2500 2000 Suomenojn puhdistmolt lähtevät tuntivirtmt j merkittävät 2000 l/s ylitykset 28.12.03 klo14+50h 21.3.04 30.3.04 29.7.04 30.12.04 7.1.05 klo23+3h klo12+83h klo22+22hklo20+103h klo22+3h 3.7.04 28.9.04 klo16+13h klo00+25h 5.4.05 9.8.05 klo22+5h 1500 1000 500 0 2.9.2003 2.10.2003 2.11.2003 2.12.2003 2.1.2004 2.2.2004 2.3.2004 2.4.2004 2.5.2004 2.6.2004 2.7.2004 2.8.2004 2.9.2004 2.10.2004 l/s 2.11.2004 2.12.2004 2.1.2005 2.2.2005 2.3.2005 2.4.2005 2.5.2005 2.6.2005 2.7.2005 2.8.2005 liukuv 24 h mksimi Mikäli käsittelemätöntä jätevettä ei pystytä johtmn j pumppmn normlisti, jätevesiviemärit tulvivt j käsittelemätöntä jätevettä joutuu ympäristöön, mikä lisää vesistöjen rvinnekuormitust j stt oll lyhytikinen hygieeninen riski. Nämä tilnteet ovt kuitenkin hrvinisi j vstvt lle promille käsitellyn jäteveden määrästä. Tulvtilnteiss käsittelemätönkin jätevesi on limentunutt j suurist virtmist johtuen vedet limenevt vesistössä nopesti. Jos jätevedenpuhdistmon hydrulinen kpsiteetti ylittyy, stt puhdistmolt krt lietettä, mikä lisää vesistökuormitust. Onkin prempi joht os jätevedestä käsittelemättömänä mereen, kuin vrnt puhdistusprosessin toimivuus. Pieniin ohituk- 5
siin joudutn jätevedenpuhdistmoll turvutumn noin 30 päivänä vuodess, mutt ne muodostvt yhteensä vin noin 0,4 % käsitellystä jätevesimäärästä. Jos puhdistmon tulovirtmn huippu j poikkeuksellisen korke meriveden pint eivät stu smnikisesti, puhdistmon viereisen lmmikon tilvuus yleensä riittää välivrstoksi j sieltä jätevedet sdn pumpttu tkisin puhdistmolle. 3.2. Merivesitulvn vikutus Suomenojn puhdistmoll Suomenojn jätevedenpuhdistmon rkenteiden kriittiset korkotsot ovt tällä hetkellä: - Poistoknv j vnht jälkiselkeytykset +2,50 m - Esiselkeytys +3,40 m - Tuloknvien knsi +3,00 m Meriveden pinnnnousu, jok sttuu keskimäärin kerrn sdss vuodess ti jop hrvemmin, ei siis puhdistmoll nouse suorn jätevedenkäsittelyjärjestelmään. Suurill puhdistmon tulovirtmill, jotk ovt tyypillisiä huipputulvien yhteydessä, puhdistmon purkutunnelin virtusvstus rjoitt puhdistmon käyttöä jo ennen kuin merivesi ylittää llsrkenteiden reunn. Virtmist j muist reunehdoist riippuen on meriveden mksimikorkeus puhdistmon täysimääräiselle toiminnlle n. +1,5 - +1,9 m. Jos läheinen Suomenojn voimlitos ei johd vesiä yhteiseen purkutunneliin voidn os käsitellystä jätevedestä joht purkutunneliin hiemn tätä korkemmnkin meriveden pinnn vllitess. 3.3. Tulvvesien pääsy jätevesiviemäriin Puhdistmon hydrulisen kuormituksen ylittyminen johtuu jätevesiviemäriverkostoon vuotvist vesistä. Huonokuntoiset viemärit j kivot toimivt slojn tvoin j joidenkin kivon knsien j pumppmoiden ylivuotoputkien kutt stt veden pääsy viemärijärjestelmään oll hyvinkin runsst. Yksittäisiä tulvvesien kerääntymiskohtiin sennettuj kivoj voidn tiivistää j joissin tpuksiss korott, mutt pitkiä liin mtllle rkennettujen ktujen ll olevi viemäreitä on vike suojt tulvvesien pääsyltä. Meriveden tulvhuipun ikn tmmikuuss 2005 stiin pinnn ylärjhälytyksiä 16 pumppmolt 170:stä. Näiltä pumppmoilt sttoi os jätevedestä mennä ylivuotoon ti vettä tull ylivuodon kutt jätevesiverkkoon. Nykyisin uusien pumppmoiden ylivuotoputkeen sennetn yksisuuntventtiili huoltokivoon, mikä estää virtuksen ylivuodon kutt viemäriin iemp luotettvmmin. Tämän tyyppisiä venttiilikivoj on sennettu vnhoillekin ongelmllisiksi todetuille pumppmoille. Voimkkiden pikllisten steiden ikn virtm moninkertistuu muutmll pumppmoll, mikä viitt yläpuolisen verkoston huonoon kuntoon. Ylivuodot pumppmoilt ovt kuitenkin hrvinisi. 3.4. Sdevesiviemärien tulviminen Sdevesiviemäriverkosto on mitoitettu noin 2 3 vuoden välein sttuvn rnkksteen iheuttmien virtmien mukn, kuten suunnitteluohjeet j vltkunnllinen käytäntö edellyttävät. Tämän mitoitusvirtmn ylittyessä vesi pdottuu ensin yläpuoliseen lin- 6
jstoon j trkstuskivoihin j vst suuret ylitykset johtvt järjestelmän välityskyvyn ylittymiseen ti veden tulvimiseen kivoist mnpinnlle. Sdevesiviemäriverkoston mitoituskriteeriä ei tulevisuudesskn ole trkoituksenmukist ksvtt kuin poikkeustpuksiss. Sen sijn tulvreittitrkstelu niiden tilnteiden vrlle, jolloin sdevesiviemäristön välityskyky ylittyy, on trkoituksenmukist j stt joissin kohdin joht viemärikoonkin ksvttmiseen. Kovien steiden yhteydessä lähes kikkien sdevesipumppmojen (17 kpl) kpsiteetti stt ylittyä. Tämä stt joht esim. likulkutunnelien tulvimiseen. Vrsiniset ongelmtpukset (esim. Kilon ruttiesemn likulun tulviminen) liittyvät kuitenkin normlin vlum-lueen ulkopuolelt tuleviin tulvvesiin, jotk sttvt oll moninkertiset pumppmon mitoituksen perustn olleelt lueelt tuleviin virtmiin. Tällisten ongelmpikkojen poistminen vtii tyypillisesti lj-lisi järjestelyjä j muutostöitä. 4. Vltkunnllisi ohjeit j määräyksiä tulvilt suojutumiseksi Ehdotuksi toimenpiteiksi tulvien vhinkojen vähentämiseksi on tehty mm. Suurtulvtyöryhmän rportiss v. 2003. Toimenpide-ehdotusten keskeisenä sisältönä on, että sutuksen suojmisess tulvilt otetn käyttöön yhtenäinen riskitso. Nykyinen sutus suojtn trvehrkinnn j mhdollisuuksien mukn tulvilt, jotk toistuvt keskimäärin kerrn sdss vuodess. Yhteiskunnn knnlt tärkeiden kohteiden, kuten sirloiden, sekä esimerkiksi vrllisi ineit käsittelevien litosten tulee oll turvss sitäkin hrvinisemmilt tulvilt. Uuden sutuksen j muiden tärkeiden kohteiden sijoittmisess j rkentmisess otetn käyttöön smt riskitsot. Tulvriskien selvittämiseksi on ldittv tulvkrtt, joiss esitetään lueet, joihin tulv voi noust. Tulvkrttoj voidn käyttää tulvriskien rviointiin, tulvtorjunttoimenpiteiden suunnitteluun, tiedottmiseen sekä mnkäytön j teknisten verkostojen suunnitteluun. Mnkäyttö- j rkennuslki edellyttää, että tulvn vr otetn huomioon kvoituksess j rkentmisess. Uutt rkentmist ei tule osoitt tulvriskilueille niin, että tulv iheutt niille merkittävää vhinko. Myös rkennuslupi myönnettäessä tulvvr on otettv huomioon. Suomen Ympäristökeskuksen Ympäristöoppss no:52 ( Ylimmät vedenkorkeudet j sortumriskit rnt-lueille rkennettess ) on esitetty ne korkeudet, joiden lpuolelle ei tule rkent. Rkentmiskorkeudell trkoitetn sitä ylintä korkeutt, jolle vesi voi noust ilmn, että se vhingoitt rkenteit. Tämä trkoitt rkennuksiss yleensä lpohjn kstumist. Sisävesien rnnoill hyväksyttävä rkentmiskorkeus voi oll se, jolle vesi nousee keskimäärin kerrn 50 vuodess lisättynä hrkinnnvrisell lisäkorkeudell 0.3-1,0 m. Lisäksi vointen ulpoiden rnnoill trvitn ltoiluvr. Uudenmn ympäristökeskus on ltinut suosituksen limmist suositeltvist rkentmiskorkeuksist Uudenmn suurimmille järville. 7
Itämeren rnnll on suositeltu vruduttvn kerrn 200 vuodess esiintyvään tulvn. Helsingissä tämä edellyttää limmksi rkentmiskorkeudeksi 2,60 m. Lisäksi suurten selkien rnnoill on otettv huomioon suurempi ltoiluvr. Erityisen tärkeille kohteille suositelln tätäkin suuremp korkeustso. Suurtulvtyöryhmä ehdott, että kvoitettess ti myönnettäessä rkennuslupi tulvvrn lisille lueille, on kunnn vstttv kv- j lupmääräyksin, että rkennukset j toiminnt suojtn sinmukisill rkenteill j toimenpiteillä tulvilt. 5. Tulvvr-lueet Espooss Merenrnnn tulvvr-lueet on määritetty puolen metrin välein 0,5 3,0 korkeustsoille meren pinnst. Määrityksessä on käytetty kntkrtn korkeusineisto. Aineistost suodtettiin pois virheelliset nollkorkeusrvot j stiin MicroSttionin TerrModeler-lisäohjelmll tulvn ljuuskäyrät puolen metrin välein 0,5-3,0 metrin tulvkorkeuksille. On huomttv, että monin pikoin kntkrtn korkeustiedoiss ei ole näkyvissä rkentmislueill tphtunutt mnpinnn muokkust, vn krtss on lkuperäinen luonnontilinen mnpint. Koko meren rnt-lueen sekä tärkeimpien järvien tulvvr-lueet on esitetty liitekrtoiss. Tulvvr-lueet ovt ljimmilln Vermoss, Ljlhdess, Gräsnojn eteläosn vrrell, Suomenojn lkson eteläosss, Hyljelhdess sekä Lsilkso- Mustlhden lueell. Näissä tulvt voivt ulottu myös nykyisille j suunnitelluille rkentmislueille. Kriittisimmiltä lueilt on liitteenä kuvt, joiss pohjn ovt vhvistetut semkvt. 8
Tulvvr-lueille jäävän rkennusknnn määrä korkeustsoittin on esitetty liitetulukoiss. Rkennusknnn määrä ksv nopesti tulvkorkeuden ksvess: Rkennusten kerrosl 900000 800000 700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 Tulvkorkeus Vnhn rkennusknnn knnlt kriittisenä tulvkorkeuten voidn pitää korkeutt, johon meriveden pint voi noust kerrn sdss vuodess. Merentutkimuslitoksen mukn merenpint voi noust seurvn 100 vuoden ikn tsolle 1,58 cm. Kun otetn huomioon ltoiluvr 30 cm j merenpinnn yleinen nousu vähennettynä mnpinnn nousull ( 8 cm ), on syytä vrutu tulvkorkeuteen 2,0 m. 2,0 metrin tulvvr-lueelle jää 1234 rkennust, joiss on kerrosl yhteensä n. 250 000 k-m2 j suntoj 777 kpl. Eniten jää tulvvr-lueelle yleensä vähärvoisempi "muit rkennuksi" ( 757 kpl ). Pientloj jää 199 kpl j vp-jn suntoj 154 kpl. 2,0 metrin tulv-lueen rkennusknnn tekninen rvo on noin 250 milj.euro. Tulvvr-lueelle jää myös mm. Tpioln sähkösem. 1/100 vuodess tphtuv tulv voi siis iheutt erittäin suuri tloudellisi menetyksiä Järvien rnnoille on Uudenmn ympäristökeskus ntnut suositukset limmist rkentmiskorkeuksist seurvsti: Järvi Keskivesi MW Alin rkentmiskorkeus Bodomjärvi 22,74 23,80 Mtljärvi 23,80 Lippjärvi 19,60 21,20 Dämmn 24,89 25,70 Nuuksion Pitkäjärvi 27,44 29,30 Pitkäjärvi 19,00 20,50 Jos tulvvr-lueen pidetään ko. limpi rkentmiskorkeuksi, jää lueille yhteensä 127 rkennust, joiss on 7 sunto. Tulvvr-lueiden rkentmisen säätely Tulvvr-lueet meren rnnll ovt suurimmksi osksi jo semkvoitettuj. Asemkvoiss ei yleensä ole otettu huomioon meren pinnn nousumhdollisuutt. Vin muutmss merenrnt-lueen semkvss on määräyksiä kortteleiden 9
mnpinnn tsoist ( vihtelee 2,0-2,85 m ). Vin Lsilkson semkvss on määräys limmn lttitson tsost ( 2,0 m ). Näitäkään määräyksiä ei void pitää riittävinä tulvriskeihin vrutumisen knnlt. Asemkvoiss jää rkennusoikeutt tulvrjojen lpuolelle seurvsti: Tulvrj Pint-l/h Rkennusoikeus/k-m2 1,0 24 62 000 1,5 51 154 000 2,0 111 450 000 2,5 181 800 000 Ko. rkennusoikeudet ovt suureksi osksi jo toteutuneet - erityisesti pientlolueille on kuitenkin vielä runssti uudisrkentmismhdollisuuksi. Espoon rkennusjärjestyksen 26 :ssä on seurvi määräyksiä rkennusten tulvsuojuksest, jok koskee semkvojen ulkopuolisi lueit: Rkennust ei s sijoitt tulvvesirjn lpuolelle. Rkennuksen limmn lttitson tulee oll vähintään 3,0 m keskivedenpint korkemmll, kun rkennetn meren rnnlle, j 1,5 m korkemmll, kun rkennetn sisävesistön rnnlle. Rkennus voidn sijoitt edellä minittu mtlmmllekin erillisen selvityksen perusteell ti jos kyseessä on vähärvoinen tlousrkennus. Määräyksen limpi lttipinttsoj voidn pitää riittävinä, mutt kun määräys koskee vin semkvoittmttomi lueit, se estää rkentmisen tulvriskirjn lpuolelle pääsiss vin sristoss, Kurttilss j Ruukinrnnss. 6. Vstuukysymykset Vstuukysymykset jkutuvt khteen eri kysymysryhmään: 1. Jo syntyneiden vhinkojen korvminen (tulvvhingot) 2. Tulevien vhinkojen ennlt estämiseen tähtäävät toimenpiteet (tulvsuojelu) Nämä kietoutuvt osittin yhteen siinä mielessä, että tulvvhinko voi syntyä esimerkiksi tulvsuojelun puutteellisuuden seuruksen. Vstuut tulvvhingoiss j tulvsuojeluss eivät ole yksinkertisesti todettviss. Vstuu hjutuu eri säännösten nojll tiettyjä toimintoj koskeviksi oskysymyksiksi. Yhtä vstust kysymykseen, vstko kupunki j miten tulvvhingoist j - suojelust lueelln, ei siis ole. Tässä ei ole myöskään rjoituttu trkstelemn inostn meriveden nousust iheutuvien tulvien vstuukysymyksiä, vn ylipäänsä veden hitllisest johtumisest syntyviä tilnteit. Tulvvhingot Tmmikuuss 2005 tphtunut meriveden poikkeuksellinen nousu oli sellinen poikkeuksellinen luonnonilmiö, johon ei oikeuskäytännön mukn pääsääntöisesti liity 10
korvusvelvollisuutt kupungille esim. viemäriverkoston ylläpitäjänä. Korkeimmn oikeuden tpuksi: - KKO 1980-II-20: Runkoviemärin ylikuormituksest oli vettä tunkeutunut tlon kellrikerrokseen iheutten siellä vhinko. Kun kupunki oli näyttänyt, että ylikuormitus oli iheutunut poikkeuksellisest ulkonisest syystä, hylättiin vhingon korvmist koskev knne. - KKO 1963-II-88: Poikkeuksellisen runsiden ktosteiden ikn oli tlon kellrikerroksess sijitsevn oskkeenomistjn hllinnss olleeseen vrstoon tunkeutunut vettä, jok oli turmellut vrstoss olleit tvroit. Kun veden tunkeutumisen vrstoon ei ollut näytetty johtuneen tlon j sen viemärilitteiden rkenteellisist vioist ti puutteellisuuksist, vn sen oli ktsottv iheutuneen ylivoimisen tphtumn pidettävästä luonnonilmiöstä, hylättiin oskkeenomistjn yhtiötä vstn jm vhingonkorvusknne. - Mielenkiintoinen on KKO 1981-II-2: Ruttiehllituksen omistmn rumpuun tulevn ojn virtm oli rummun rkentmisen jälkeen ksvnut. Kun ruttiehllitus oli virtusoloiss tphtuneen muutoksen jälkeen liminlyönyt ljent rummun ukot tämän muutoksen edellyttämällä tvll, ruttiehllitus oli vstuuss rummun synnyttämän pdotuksen nostttmst tulvst sivulliselle iheutuneest vhingost. Kosk tulvn nouseminen oli myös johtunut poikkeuksellisen runsst steest, vhingonkorvust soviteltiin. Erityisen merkittävää tulvvhinkojen knnlt on tpuksess se, että ruttiehllinnon oli nähtävästi tullut omtoimisesti seurt sintil j huolehti rummun isontmisest, ilmn, että kukn olisi sellist vesilin 6. luvun 33 1. momentin trkoittmll tvll vtinut ti edes kertonut vesimäärien lisääntymisestä. Nimittäin vesilin 6:33:n erityissäännöksen mukn ruttien ti yleisen tien pitäjä on vdittess velvollinen kustnnukselln suurentmn rdn / tien littvn rummun, vikk lisävesien kulkeminen rummun kutt johtuisi esim. yläpuolisten miden ojituksest. Tämä säännös on poikkeus vesilin 6 luvun siitä perussäännöstä, että ojittj on velvollinen huolehtimn, ettei iheut ojitukselln vettymistä ti muut vhinko (ks. VL 6:3). Linsäädännössä olemss olev rkennusknt, ktuj, vesijohtoj yms. koskevt säännökset löytyvät vesilist (19.5.1961 / 264). Myös mnkäyttö- j rkennuslki (5.2.1999 / 132) säätää sist, mutt vhingonkorvukset määräytyvät MRL:n oslt pääsääntöisesti vhingonkorvuslin mukisesti. Tulvimiseen liittyvää linsäädäntöä: Ympäristövhinkolki (19.8.1994 / 737) voi koske esim. viemärijohdon rikkoutumisest, ylitulvimisest tms. iheutuv vhinko silloin, kun siitä iheutuu ympäristön pilntumist, esim. jonkun kivovesien sstuminen. Lki koskee sopimuksen ulkopuolist vstuut j vhingonkorvuksen määräytymisen oslt ympäristövhingoiss sovelletn ympäristövhinkolin säännöksen puuttuess täydentävästi vhingonkorvuslki. Ympäristövhinkolin soveltminen käräjäoikeuksiss on edelleen hrvinist, tämä vähentänee lin yleistä merkitystä. 11
Npuruussuhdelin (13.2.1920 / 26) 17 ns. immissiohitt voinee koske veden hitllist kulkeutumist, vikk sinänsä npuruussuhdelin merkitys on ympäristövhinkolin säätämisen jälkeen kventunut nimenomn kiinteistöltä toiselle vikuttvien hittojen oslt. Vesilin 11 luvun 2 sisältää ns. nkrn vstuun, jok voi koske esim. kiinteistön omistj j vesilitost. Pykälä on kirjoitettu uudestn vuonn 2000 ympäristönsuojelulin voimntulon yhteydessä. Pykälä kuuluu seurvsti: "Jos tässä liss trkoitetun vesistöön ti sen rnnlle tehdyn ti tekeillä olevn litteen ti rkennelmn tikk ojn, vedenjohdon, viemärin ti muun sellisen johdon epäkuntoon joutumisest, jok ei ole johtunut poikkeuksellisest ulkonisest syystä, iheutuu veden tulv, vesistön ti pohjveden pilntumist ti muut vhinko, vst sen omistj, j jos omisuus on luovutettu toisen hllintn, hltij yhteisvstuullisesti omistjn knss vhingost, vikkei vhinko ole iheutunut näiden tuottmuksest." Todistustkk tilnteen poikkeuksellisuudest on siis ko. rkennelmn ti litteiston omistjll. Mikäli tilnteess ei ole mitään poikkeuksellist, vst esimerkiksi vesihuoltolitos viemärin epäkuntoon joutumisest syntyneestä vhingost. Vstuun poissulkevn ti vstuut vähentävän seikn tulee oll "poikkeuksellinen, ulkoninen syy" (rnkksde, vesistön tulviminen yms). Vesilin 11:2 säännöstä vstv nkr vstuu on todettu olevn käsillä mm. edellä minituss tpuksess KKO 1981-II-2, joss poikkeuksellisen runss sde on kuitenkin inostn vähentänyt vstuut. Vhingonkorvuslki (31.5.1974 / 412) koskee sopimuksenulkoisen vhingonkorvusvstuun määräytymistä j on merkitykseltään keskeinen lki tulvvhinkojen oslt. Vhingonkorvuslin mukn vhingonkorvusvstuun syntyminen sopimussuhteiden ulkopuolell edellyttää mm. tuottmust, syy-yhteyttä j vikuttvuutt. Mikäli vhinko on iheutettu julkist vlt käytettäessä, on julkisyhteisö velvollinen korvmn vhingon, jos "toimen ti tehtävän suorittmiselle sen ltu j trkoitus huomioon otten kohtuudell setettvi vtimuksi ei ole noudtettu." (vhingonkorvuslki 3:2). Julkist vlt käytettäessä on toimittv huolellisesti vhingonkorvusvstuun välttämiseksi. Kuitenkn vähäinen virhe ei riitä vstuun perustksi, kosk julkisen vlln käyttö on myös pkkortkisujen tekemistä tilnteiss, jotk ovt tulkinnnvrisi. Rkennusvlvonnn oslt löytyy sellisi KKO -tpuksi, joiss tulvriskiin rinnsteisiss kysymyksissä vstuut ei ole ktsottu olevn (KKO 1987:23 j KKO 2001:2), kun kunt on sinmukisesti edellyttänyt rkennushnkkeeseen ryhtyvältä selvityksiä erityistoimenpiteistä huonojen ti riskilttiiden olosuhteiden vuoksi. Näiden selvitysten vtiminen on täyttänyt vhingonkorvuslin 3:2 trkoittmn julkisen vlln huolellisuusvelvoitteen. Kunnllisen vesihuoltolitoksen vhingonkorvusvstuun mhdollinen syntyminen voi tphtu joko vesihuoltolin ((9.2.2001 / 119), vesihuoltosopimusten ti sopimussuhteiden ulkopuolell vhingonkorvuslin 3:1 nojll. Vesihuoltolitoksen toiminnss ei ole kyse julkisen vlln käyttämisestä, joten siihen ei sovellu vhingonkorvuslin 3:2:n vstuunrjoitus. Vesihuoltolin 13 määrittää sikkn j vesihuoltolitoksen vstuun rjpinnksi liittämiskohdn j lin 28 velvoitt vesihuoltolitok- 12
sen korvmn sikklle vesihuolloss olevst virheestä iheutuneen henkilö-, omisuus- j tloudellisen vhingon tietyin rjoittein. Sopimussuhteiss tilnne on vesihuoltolitokselle (siis litoksen j sikkn välisessä suhteess) sekä yleisestikin kupungin oslt hiemn erilinen, sillä niissä on ns. käännetty todistustkk, jok ilmenee mm. rtkisust KKO 1980-II-20. Tällöin kupungin tms. on vstuust vputukseen osoitettv, että vhingon on iheuttnut jokin muu syy kuin virkmiehen virheellinen menettely ti muu kupungin vstuupiiriin kuuluv seikk. Vesilin 11 luvun 2 edellyttää smoin, että kupunki voi vputu vstuust vin osoittmll vhingon syntyneen poikkeuksellisest ulkonisest syystä. Tämä vesilin säännös ei rjoitu vin sopimussuhteisiin, vn se pätee myös kolmnsiin nähden. Mnkäyttö- j rkennuslin 165 koskee luonnollisen vedenjuoksun muuttmist j siitä iheutuvien hittojen minimointivelvollisuutt: "Jos rkennuspikkn olevn kiinteistön mnpinnn luonnollist korkeutt muutetn ti suoritetn muit toimenpiteitä, jotk muuttvt luonnollist vedenjuoksu kiinteistöllä, kiinteistön omistj ti hltij on velvollinen huolehtimn siitä, ettei toimenpiteestä iheudu huomttv hitt npurille. Mikäli kiinteistön omistj ti hltij liminlyö velvollisuutens, kunnn rkennusvirnomisen on hkemuksest määrättävä hitn korjmisest ti poistmisest. Mitä 1. momentiss säädetään, koskee myös kdun, liikennelueen j muun yleisen lueen omistj." Vrsininen vhingonkorvusvstuu luonnollisen vedenjuoksun muuttmisen iheuttmst vhingost rtke vhingonkorvuslin ti mhdollisess ojitustpuksess vesilin nojll. Lill poikkeuksellisten tulvien iheuttmien vhinkojen korvmisest (18.3.1983 / 284) j setuksell (24.1.1995 / 93) on vltio sitoutunut korvmn poikkeuksellisten tulvien iheuttmi vhinkoj. Tämä koskee vin vesistöjen iheuttmi tulvi. Poikkeuksellisuus on määritelty siten, että tulv on poikkeuksellinen, jos sellinen tphtuu ko. pikss hrvemmin kuin kerrn 20 vuodess. Lin nojll voidn korvt enintään 80 % mm. korjuukypsille puutrhtuotteille, ksvvlle puustolle, yksityisteille, rkennuksille j rkenteille iheutuneist vhingoist. M- j metsätlousministeriö on settnut työryhmän pohtimn tulvvhinkojen korvmiseen liittyviä menettelyjä. Työryhmälle on setettu tehtäväksi nt esitys linsäädännön uudistmisest. Työryhmän määräik on 31.3.2006. Oikeustpuksi tilnteist, joiss yhdistyisivät vesistön tulviminen j kvoittjn vstuu, ei ole löytynyt. Siten ei ole tuomioistuimiss testttu missä esimerkiksi menee rj mnkäyttö- j rkennuslin 54 edellyttämän "terveellisyyden j turvllisuuden" j poikkeuksellisten olosuhteiden välillä. Voitisiinko suinlueen suunnittelu tulvvrlle "keskimäärin kerrn sdss vuodess" pitää terveellisyyden j turvllisuuden ehdot täyttävänä? (Kts Suurtulvtyöryhmän rportti 2003, sivu 27-28). 13
Yleisellä tsoll voi esittää, että vesilin trkoittmt vstuutilnteet tulevt kysymykseen lähinnä vesihuoltolitoksen toiminnss j MRL:n pohjutuvt vstuutilnteet voivt pääsiss koske kdunrkennust, kvoittmist ti rkennusvlvont. Erikseen on vielä vstuukysymykset tilnteiss, joiss on kyse esim. kiinteistönomistjn vstuust, jolloin kupunki on smss semss kuin muutkin vstvss semss olevt. Tulviin vrutuminen Tulviin vrutuminen jkutuu khteen kysymykseen: olemss olevn rkennusknnn suojelutoimiin sekä tulevilt rkennuskohteilt tulvsuojelun edellyttämiin toimenpiteisiin j edellytyksiin. Tulvsuojelun knnlt edellä selostettu KKO 1981-II-2 sisältää tärkeän oikeusohjeen: tietoisuus muuttuneiden olosuhteiden vtimist toimenpiteistä j niiden liminlyöminen synnyttää vhingonkorvusvstuun. Tämä trkoitt sitä, että kvoittjn pitää oll koko jn tietoinen tulvvrn kehityksestä, j tuleviss kvoiss ( sekä toislt myös rkennusjärjestyksen muutoksill ) tulee vrmist, että jtkoss ei rkennet tulvvrlle lttiisiin pikkoihin. Tuleviin tulviin vrutumiseen velvoitt mnkäyttö- j rkennuslki. Mnkäyttö- j rkennuslin 116 edellyttää, että (semkvn ulkopuolell) rkennuspikn vlinnss tulvvr on sinmukisesti huomioitu. Tämä tulee pohdittvksi rkennusluphkemuksen yhteydessä. Esimerkki, joskn ei tulvvr-lttiuteen liittyvä: (KHO 1976 II 70, joss KHO purki rkennuslutkunnn rkennusluppäätöksen, kun rkennuspikk ei täyttänyt rkennuspiklle setettvi vähimmäisvtimuksi). Espoon rkennusjärjestys 8 (14.10.2002) määrää rkennuksen korkeussemst: "Rkennuksen korkeussemn tulee sopeutu olemss olevn ympäristön j semkvss suunniteltuihin korkeussemiin sekä kdun j viemäreiden liittymäkorkeuteen." Rnt-lueell Espoon rkennusjärjestys 26 määrää semkvn ulkopuolell rkennuksen sijoituksest j korkeussemst seurv: "Rkennust ei s sijoitt tulvvesirjn lpuolelle. Rkennuksen limmn lttitson tulee oll vähintään 3,0 m keskivedenpint korkemmll, kun rkennetn meren rnnlle, j 1,5 m korkemmll, kun rkennetn sisävesistön rnnlle. Rkennus voidn sijoitt edellä minittu mtlmmllekin erillisen selvityksen perusteell ti jos kyseessä on vähärvoinen tlousrkennus." Asemkv-lueell MRL 116 oletus on, että tulvvrn on vruduttu semkv ldittess. Asemkvn sisällöstä säädetään MRL 54 2 mom: "Asemkv on ldittv siten, että luodn edellytykset terveelliselle, turvlliselle j viihtyisälle elinympäristölle, plvelujen lueelliselle stvuudelle j liikenteen järjestämiselle". 14
Edelleen tulviin vrutumisen tulisi ilmetä MRA 25 trkoittmst kvselostuksest. Kv ldittess on otettv huomioon Suomen Ympäristökeskuksen j Uudenmn ympäristökeskuksen ilmoittmi limpi rkentmiskorkeuksi koskevt suositukset, joit on selostettu trkemmin toisll tässä selvityksessä. Näiden virnomissuositusten huomiott jättäminen voi synnyttää kunnlle kvoitusvirnomisen j siten julkisen vlln käyttäjänä vhingonkorvusvstuun edellä vhingonkorvuslin 3:2 säännöksen trkoittmll tvll. Onnettomuuksiin vrutumisen, vhinkojen minimoinnin j ennkoimisen knnlt olenniset säännökset löytyvät pelstuslist (13.6.2003 / 468) sekä vlmiuslist (22.7.1991 / 1080). Pelstuslki koskee onnettomuuksien ehkäisyä j pelstustoimint j se velvoitt pelstusvirnomisten lisäksi myös mm. kunnn eri toimiloist vstvi virstoj j litoksi. Pelstussuunnitelmn ltimisen lisäksi pelstuslki velvoitt viimeminittuj ns. omtoimiseen vrutumiseen (PeL 8 ). Tämä säännös velvoitt mm. kiinteistön omistjn j edellä minitut virstot j litokset ehkäisemään toiminnssn vrtilnteiden syntymistä, vrutumn henkilöiden, omisuuden j ympäristön suojmiseen vrtilnteiss sekä vrutumn sellisiin pelstustoimenpiteisiin, joihin ne omtoimisesti kykenevät. Pelstuslki koskee lähtökohtisesti tuliplojen kltisi vrtilnteit, mutt sen velvoitteet voivt jnkohtistu myös tulvvrkysymyksissä. Vlmiuslin 40 säännös velvoitt mm. kuntien virnomisi suunnitelmin vrutumn poikkeusoloihin, jollisen synnyttäjäksi voidn lin 2 nojll luke mm. suuronnettomuus. Suomess ei liene tphtunut sellist tulv, jok täyttäisi suuronnettomuuden määritelmän. Euroopn Unioniss on vlmisteill tulvdirektiivi, jok on menoss komission käsittelyyn vuoden 2005 lopull. Tulvdirektiivin tvoitteen on velvoitt jäsenvltioit hoitmn tulviin liittyvä riskienhllinnn suunnittelu j toteuttminen koordinoidusti kikill sellisill vesistö- j rnnikkolueill, joill on tulvriski ihmisille, omisuudelle j ympäristölle. Uudenmn Ympäristökeskus osllistuu tulvdirektiivin vlmistelutyöhön. 7. Ehdotus kupungin toimenpiteiksi tulvvrn huomioonottmiseksi 7.1. Tulvvr-lueill sijitsevien rkennusten j rkenteiden tulvsuojelu Kiinteistöt vstvt omistmlln lueell tphtuvst tulvsuojelust. Kupunki vst ljempien lueiden tulvsuojelusuunnitelmist j tulvsuojrkenteiden rkentmisest. Smoin kupunki vst yleisten lueiden sekä ktujen j kunnosspitämiensä teiden tulvsuojelust j rkenteiden trvittvst prntmisest. Meren rnt-lueill tvoitteen on suojt olemss olev rvokkksi ktsottv rkennusknt kerrn 100 vuodess ti sitä usemmin tphtuvilt tulvilt. Tämä edellyttää vrutumist 2,0 metrin korkeudelle nousevn tulvn. 15
2,0 m tulvvr-lueill krtoitetn ne rkennukset, joiden lin lttipinnn tso on lle 2,4 m j jotk muuten eivät ole suojttu tulvilt. Järvien rnnoill krtoitetn tulvvr-lueille jäävistä rkennuksist ne, joiden lin lttipinttso jää lle suositusten ( lin suositeltv rkentmiskorkeus + 40 cm ). Krtoitus suoritetn virktyönä. Krtoituksen perusteell tehdään tulvsuojrkennesuunnitelmt niin, että voidn estää rkennusknnn vuriot. Suunnitelm käsittää trvittvt tulvsuojelurkenteet j mhdolliset kvmuutokset. Kiinteitä tulvsuojrkenteit voivt täydentää siirrettävät tulvsuojt tulvtilnteiss. Suojutumistoimenpiteissä otetn huomioon rkennusten rvo suhteess suojuskustnnuksiin. Suunnitelmien tekemiseen vrtn riittävät konsulttimäärärht. Ljempien lueiden tulvsuojelun kustnnukset jetn kupungin j suojeltvien kiinteistöjen omistjien kesken. Tämä edellyttää sopimusten teko kustnnusten jkmisest kupungin j kiinteistönomistjien kesken. Kupunki osllistuu kustnnuksiin 30-100 %:n osuudell riippuen lueen ljuudest j yleisten lueiden osuudest suojeltvll lueell. Yksityisen kiinteistön lueell tphtuvn kiinteistön tulvsuojelukustnnuksiin kupunki ei pääsääntöisesti osllistu. Kupunki informoi kiinteistönomistji tulvsuojelun trpeellisuudest tulvvrlueill. Tulvkrtoituksen trkentmist, tulvsuojrkennesuunnitelmien ldint, sopimusten vlmistelu sekä tiedotust vrten perustetn projektiryhmä. Ryhmässä on oltv edustus teknisestä keskuksest, kupunkisuunnittelukeskuksest, kiinteistöplvelukeskuksest, Espoon Vedestä j pelstuslitokselt. Projektin vetovstuu sopii prhiten tekniselle keskukselle. Kiireellisimmin tulvsuojelu trvitsevt lueet, joiss tmmikuuss 2005 tphtui tulvvhinkoj. 7.2. Tulvvrn huomioonottminen uudisrkentmisess Rkentmisvlvont Rkennusjärjestystä muutetn siten, että määräykset limmist lttitson korkeuksist ( 3,0 m meren rnnll j 1,5 m järvien rnnll ) koskevt myös semkvoitettuj lueit, ellei kvss toisin määrätä. Määräyksestä voidn kuitenkin poiket, jos on kyseessä vähärvoinen rkennus ti erillisen selvityksen perusteell. Rkennuslupi myönnettäessä j rkennusneuvonnss otetn huomioon tulvsuojuksen trpeellisuus tonteill ( rkennusten sijoittelu, täytöt trvittess ) sekä mhdolliset erikoisrtkisut rkenteille tulvvr-lueill Kvoitus Kvoituksess vrudutn meren rnt-lueill tulviin, jotk sttuvt kerrn 200 vuodess. Tulvriskilueill edellytetään limmksi rkennusten lttin pinnn tsoksi 16
vähintään +3,00 metriä. Tämä ei koske kuitenkn vähärvoisi rkennuksi ti rkennuksi, joiden tulvsuojelu otetn huomioon erillisen selvityksen perusteell. Järvien rnt-lueill rkentmiskorkeus määritellään järvikohtisesti niin, että lin rkentmiskorkeus voi oll keskimäärin 50 vuodess esiintyvä tulvkorkeus + hrkinnnvrinen lisäkorkeus 0,3 1,0 m. Uset kvoitusohjelmn kohteet sekä yleiskvojen uudet rkentmislueet sijoittuvt lville mille, joiss jokien ti purojen tulvint lueille on mhdollist ( kuv ). Joki- j purouomien tulvimisvr otetn huomioon yleis- j semkvoiss, niin että rkentmist ei osoitet tulvvr-lueille ti vr-lueill kvmääräyksin ehkäistään tulvvhinkojen syntymistä. Tulvvesille voidn myös osoitt tsusltit j tulvreittejä. Tulvvr-lueiden semkvt trkistetn siten, että rkentmiskorttelit voidn suojt tulvilt mhdollisuuksien mukn. Uusien rkennusten rkentmist tulvvr-lueille rjoitetn j/ti kvoihin lisätään trpeelliset määräykset tulvvhinkojen välttämiseksi. Tvoitteen on suojt inkin uudet rkennukset tulvilt kuten uusiss semkvoisskin. Muutost kvn ei kuitenkn trvit, mikäli edellä minittu rkennusjärjestyksen muutos ktsotn riittäväksi. Tulvvr-lueet otetn huomioon myös suunnittelutrvertkisuiss. 17
7.3. Kunnllistekniikn rkentminen j kunnosspito 7.4. Ympäristönsuojelu 7.5. Pelstustoimint Kunnllistekniikn suunnitteluss otetn huomioon uudet tulvkorkeudet rntlueill j tulvreittitrkstelu otetn yleisesti käyttöön lueellisess suunnitteluss. Espoon Vesi seur j tuo kupungin muille suunnittelijoille tiedoksi vltkunnlliset selvitykset mitoitussteen uusist määrittelyistä j hulevesiviemäreiden mitoitusohjeist. Espoon Vesi seur j nlysoi viemäriverkoston kunto jtkuvsti. Huonokuntoisimpi viemäreitä j kivoj kunnostetn vuosittisen budjetin sllimiss rjoiss. Tulv-lueiden pumppmoiden kunto krtoitetn iemp trkemmin j työstetään niille pumppmokohtiset korjussuunnitelmt j toimintsuunnitelmt tulvtilnteisiin. Suomenojn jätevedenpuhdistmon viereistä vesillst käytetään hyödyksi virtmhuippujen tsuksess. Ldittvn olevss jätevedenpuhdistmon pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelmss selvitetään mhdollisuuksi vrmist puhdistmon toimint tulvien yhteydessä. Tulvriskin otetn huomioon ympäristöluviss niin, että tulvvr-lueille ei sijoitet toimintoj, jotk voivt tulvtilnteiss iheutt vr ympäristölle ti ihmisten terveydelle. Tällisi toimintoj ovt mm. kemiklien j polttoineiden käsittely j vrstointi sekä jätteiden, erityisesti ongelmjätteiden käsittely j vrstointi sekä voimlitokset. Pelstustoimen suunnitteluss tulvriskiä pidetään mhdollisen j otetn huomioon pelstustoimen plvelutsoss. Pelstuslitos hnkkii pelstustoiminnss trvittv tulvntorjuntvälineistöä (pumppuj, veneitä ym.). Akuutiss tulv-uhktilnteess pelstuslitos huolehtii tiedottmisest uhtull lueell. Pelstuslitos joht j koordinoi trvittvi tlokohtisi suojelutoimenpiteitä sekä suoritt trpeelliset pelstustehtävät. Pelstuslitos joht trvittvi evkuointej evkuointisuunnitelmn mukisesti. Trvittess pelstustoiminnn johtjn pun toimii johtoryhmä, joss on edustettun keskeiset toimijthot pelstustoiminnss. Ljoiss tulv- j tulvuhktilnteiss pelstustoimint hoidetn suuronnettomuussuunnitelmn mukisin järjestelyin. Kupungin muut keskukset osllistuvt tulvntorjuntn kupungin vlmiussuunnitelmn j toimilojen sekä keskusten vlmiussuunnitelmien mukisesti. 18
Liitteet: 1. Merenrnnn tulvvr-lueet Espooss 2. Mri, Tulvvr-lueet 3. Hukilhti, Tulvvr-lueet 4. Suomenoj, Tulvvr-lueet 5. Lsilkso, Tulvvr-lueet 6. Järvenrntojen tulvvr-lueet Espooss 7. Tulvvr-lueill olevt rkennukset 19
2.Mri 3.Hukilhti 20
4.Suomenoj 5.Lsilkso
Meren rnnn tulvvr-lueell olevt rkennukset Kvojen korkeusmerkinnät huomioitu Käyttötrkoitus Tulvkorkeus 0.5 1 1.5 2 2.5 3 Rkenn uksi Kerros l Asun toj Rkenn uksi Kerros l Asun toj Rkenn uksi Kerros l Asun toj Rkenn uksi Kerros l Asun toj Rkenn uksi Kerros l Asun toj Rkenn uksi Kerros l Asun toj Pientlot 1 Kerrostlot 1 0 1 6 998 9 56 13303 92 191 43105 289 348 83255 585 575 144020 1026 10052 114 1 10052 114 1 10052 114 14 39720 479 34 80425 1047 59 135402 1897 Vp-jn rkennukset Liikerkennuks et Asuntolrkenn ukset Mjoitus- j rvintolrkenn ukset 9 1.. 321 0 52 2363 0 80 3866 0 154 8212 0 202 10445 0 261 14333 0 14 0 2 38 0 5 413 1 9 824 1 17 7550 1 22 16278 1........ 1 8047 0 1 8047 0 2 9828 38.. 1 80 0 1 80 0 4 180 1 6 547 2 7 587 2 Toimistorkenn ukset 1 20527 0 2 28957 0 2 28957 0 10 50571 0 14 70922 0 25 154028 2 Liikenteen rkennukset Hoitoln rkennukset Kokoontumisr kennukset Opetusrkennu kset Teollisuusrken nukset....... 4 70 0 7 804 0 16 2479 1 38 14329 3 51 22756 4........... 4 7840 0 6 9323 0.. 4 153 0 16 5352 0 26 20984 3 34 26690 3 40 58772 3.. 1 19964 0 1 19964 0 5 51411 0 10 62855 1 15 103388 5..... 8 1423 0 20 11339 1 34 48341 2 61 53888 2
Käyttötrkoitus Tulvkorkeus 0.5 1 1.5 2 2.5 3 Rkenn uksi Kerros l Asun toj Rkenn uksi Kerros l Asun toj Rkenn uksi Kerros l Asun toj Rkenn uksi Kerros l Asun toj Rkenn uksi Kerros l Asun toj Rkenn uksi Kerros l Asun toj Vrstorkennu kset Plo- j pelstustoimen rkennukset Mtlousrken nukset Muut rkennukset 2. 2 47 30 0 6 123 0 9 330 0 12 670 0 25 17512 0 33 23041 0..... 1 608 0 7 760 0 9 824 0 14 1301 0 64 0 2 64 0 4 302 0 8 802 0 12 3460 0 12 3460 0 961 0 231 4047 0 428 7803 1 757 13943 2 993 17356 2 1225 22225 3 YHTEENSÄ 64 31969 115 312 66909 123 619 93257 208 1234 253047 777 1781 460398 1646 2408 772630 2983 Järvien tulvvr-lueill olevt rkennukset Käyttötrkoit us Järvi Bodom Dämmn Lippjärvi Nuuksion Pitkäjärvi Pitkäjärvi Rkennuksi Kerrosl Asuntoj Rkennuksi Kerrosl Asuntoj Rkennuksi Kerrosl Asuntoj Rkennuksi Kerrosl Asuntoj Rkennuksi Kerrosl Asuntoj Pientlot... 1 190 1 3 407 3... 2 389 2 Vp-jn rkennukset Muut rkennukset 8 32 294 1...... 8 232 0 6 224 0 519 0... 14 188 0 32 982 0 21 257 0 YHTEENSÄ 40 813 1 1 190 1 17 595 3 40 1214 0 29 870 2