Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi
Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä dialogisesta oppimisesta ja ohjauksesta saada käsitystä dialogisista toimintatavoista, joilla voi vuorovaikutusta tehostaa saada työkaluja vuorovaikutuksen ja dialogin parantamista varten
Dialogi oppimis- /ohjaustilanteissa perustuu oppimisyhteisöajatteluun yhteisö voi olla pysyvämpi tai tilapäinen yhteisössä uskaltaa keskustella kaikkien kanssa
www.hamk.fi/dialogi Helena Aarnio Dialogilla syvätehoa oppimiseen - web-palvelu, julkinen, kehitettiin HAMKissa (2008) Dialogia etsimässä ja oppimassa blogi http://dialogipaikka.blogspot.com
Palvelun keskeinen sisältö Dialogiosaaminen jaetaan neljään osaalueeseen: I Dialogiin valmistava mielen tila II Dialogiin valmistava toimintaote III Dialogisen hetken synnyttäminen IV Dialogissa rakennetaan kokonaiskuvaa
Dialogi on muuta kuin tavallista puhetta! Dialogi eroaa ratkaisevasti: - jutustelusta - neuvottelusta - väittelystä. Dialogissa on mukana kaksi tai useampia ihmisiä.
Dialogi on muuta kuin tavallista puhetta dialogissa luodaan yhteistä ymmärrystä yhteinen ymmärrys; tiedetään miten keskusteluun osallistujat ajattelevat keskustelun tuloksena voi olla myös yhteisymmärrys dialogi on muuta kuin samanmielisten hymistelyä
Dialogin määritelmä Dialogi tarkoittaa tasavertaiseen osallistumiseen perustuvaa yhdessä ajattelemista ja perehtymistä johonkin asiaan tai toimintaan (Aarnio & Enqvist, 2001). dia; kautta, lävitse, logos; sanat, puhe, järki
Dialogin täyttämät ehdot keskustelijoiden asenne on ihmisystävällinen, eettisesti korkealla tasolla keskustelussa käytetään järkeä kirkkaasti keskustelu synnytetään ja sitä kannatellaan tietyin työkaluin kaikkien osallistujien näkökulmat ovat mukana luomassa kokonaiskuvaa puheena olevasta asiasta
Monologisen puhekulttuurin haittoja ohjaus-/oppimistilanteissa viestintä on yksisuuntaista auktoriteetit puhuvat puheenvuorot ovat pitkiä ohjataan ja neuvotaan kysymättä kerrotaan ainoita totuuksia, valmiita ajatuksia asiat paketoidaan nopeasti siistiksi kääröksi
Miksi dialogia? yhdessä ajatteleminen parantaa ymmärtämistä ja osaamista aikaa säästyy ajattelun ja toiminnan aukkokohdat paljastuvat yhdessä ajatteleminen tuottaa jotain, mitä yhdelläkään ei ollut aiemmin
Dialogin osataitoja vuoron ottaminen ja vuoron antaminen kompakti ilmaiseminen sanatarkka vastaanottaminen, kuuntelu toisen puheesta sanatarkasti jatkaminen tiedusteleminen kysymyksiin vastaaminen avainlausumien poiminta ja avaaminen
Dialogissa on ratkaisevaa osata tiedustella
Kontaktinotto ja vastaantulo Dialogiosaaminen näkyy aktiivisuutena kohtaamisissa, monenlaisina reagointeina ja vastavuoroisena toimintana vuorovaikutustilanteissa.
Esimerkkejä dialogin sudenkuopista ja dialogisesta toiminnasta käytännön vuorovaikutustilanteissa
Epäsymmetriset roolit sudenkuoppana Keskustelussa: Toiset vain enimmäkseen puhuvat. Toiset enimmäkseen vain kuuntelevat.
Symmetrian sääntö dialogissa Dialogissa puheenvuorot jakautuvat tasaisesti, symmetrisesti. Kaikki ovat aktiivisia osallistujia. Jokainen ottaa vuoron ja antaa vuoron toiselle. Dialogissa kaikki ovat vuorotellen puhujia ja kuuntelijoita.
Kuuntelemisen sudenkuopat Toista kuunnellaan - huolimattomasti - asenteellisesti - jos ollenkaan
Sanatarkka kuunteleminen Dialogissa toisen puhetta kuunnellaan sana sanalta, ei siis sieltä täältä ja itselleen sopivia tulkintoja tehden. Sanatarkka kuunteleminen perustuu tietoiseen järjenkäyttöön keskustelussa. Sanatarkka kuunteleminen edellyttää järjenkäytöltä kirkkautta.
Sanatarkka kuunteleminen Pysähdy ja keskity kuuntelemaan. Kuuntelemista häiritsee päänsisäinen kohina : - vahvat tunteet - omassa mielessä risteilevät ajatukset - kiire päästä itse puhumaan - itsellä on omasta mielestä parempi ajatus - ajatus että ymmärrän tai tiedän jo.
Luulemisen minimointi jos kuuntelet sanatarkasti, silloin on mahdollista päästä selville toisen ajattelusta sellaisena kuin se hänen mielessään kulkee luulemisen ja kuvittelemisen haitat vähenevät ohjaustilanteissa
Ennakkokäsitykset sudenkuoppana käsitykset saavat keskustelun usein hiipumaan kohta alkuunsa mielipiteet, uskomukset ja arvostukset törmäävät jolloin törmäävät usein myös ihmiset käsitysten pönkittämisellä kannatellaan omaa egoa esim. ohjauskeskustelussa
Käsitykset ja kuunteleminen omien (ennakko)käsitysten tiedostaminen on ratkaisevaa ohjaustilanteissa käsityksillä on voimakas yhdessä pohtimista ja tekemistä ehkäisevä tai edistävä vaikutus. dialogissa käsitykset ovat vain näkökulmia ne saattavat täydentyä tai muuttua hetkessä
Tiedustelemisen puute sudenkuoppana Opiskelijat puhuvat oppimistilanteissa harvoin ja vähän. Opettaja on suurimman osan ajasta äänessä. Opettaja kysyy yhden tai kaksi kysymystä ja siinä se. Jos kysytään, kysymykset ovat muodoltaan suljettuja.
Tiedusteleminen dialogissa tiedustellaan avoimin puhtain kysymyksin toisen ajattelusta ja tekemisestä tiedustellaan usein tiedustellaan syväsuuntautuneesti, jotta saadaan mahdollisimman oikea käsitys toisen ajattelusta ja toimintatavoista tiedusteltaessa autetaan toista ajattelemaan ja löytämään itse ratkaisuja
Avainlausumien ohittamisen sudenkuoppa toisen puhetta kuunnellaan niputtaen huomion kiinnittämistä vaativat avainlausumat jäävät kuulematta ja ne päästetään ohi näin menetetään samalla myös oikeaan aikaan ja oikeaan tarpeeseen osuva keskustelu opetus-/oppimistilanteissa
Avainlausumien poiminta ja avaaminen toisen puhetta kuunnellaan sanatarkasti ja avainlausumien hoksaamisen idealla avainlausuma avataan tiedustelemalla siitä lisää huolehditaan, että kysymykset ovat avoimia huomaa, että tiedustelevia kysymyksiä tarvitaan usein useita
Tutkimustuloksia dialogin onnistumisesta/tulokset perustuvat DIANA-tutkimukseen (Aarnio & Enqvist 2000-2004)
Toimintatapamalli 1 Helena Aarnio Dialoginen tiedon luominen 1. Mukaantulo Ajatuksenkulun kertominen Avainlausuman valinta, sidonta sanatarkka vastaan ottaminen verkossa 2. Mukaantulo Aloitus sanatarkasti toisen avainlausumasta, kohdentunut jatkaminen Avainlausuman valinta, sidonta sanatarkka vastaan ottaminen Mukaantulon tapa valitaan ja sitä harjoitellaan tietoisesti! 3. Mukaantulo Aloitus sanatarkasti toisen avainlausumasta, kohdentunut jatkaminen
Toimintatapamalli 2 Helena Aarnio Dialoginen tiedon luominen verkossa 1. mukaantulo 2. mukaantulo 3. mukaantulo Ajattelun kertominen, tiedusteleminen Kysymykseen vastaaminen, kohdentunut jatkaminen, tiedusteleminen Kysymykseen vastaaminen, kohdentunut jatkaminen, tiedusteleminen Samat toimintatavat jatkuvat Mukaantulon tapa valitaan ja sitä harjoitellaan tietoisesti!
Dialogissa yhdessä ajatteleminen onnistuu, koska (1/3) toisiin suhtaudutaan avoimesti ja vakavasti, jokaisen ajatuksenkulkuja pidetään tärkeinä. uskalletaan kertoa kehitteillä olevia sisältöjä. omia sekä toisten ajatuksenkulkuja osataan tutkia.
Dialogissa yhdessä ajatteleminen onnistuu, koska (2/3) työskentely on tarvittaessa lineaarisen tiukkaa. kysymyksiin ja muihin mukaantuloihin vastataan ja reagoidaan nopeasti osallistutaan aktiivisesti, symmetrisesti ja kohdentuneesti. osataan liittää riittävän usein dialogissa syntyneet tiedon palaset kokonaisuudeksi.
Dialogissa yhdessä ajatteleminen onnistuu, koska (3/3) työskentelyn vaikeat vaiheet osataan selvittää tutkivaa otetta tehostamalla ja tiukentamalla. => Vuorotoiminnan tuloksena rakentuu yhteinen ymmärrys ja kokonaiskuva - asiat ratkeavat tai saavat muotoa.
Dialogiosaamisen yhteys oppimiseen Helena Aarnio Osaaminen korkeammalle tasolle Opiskelijat oppivat koulutuksen aikana: - hakemaan ratkaisuja yhdessä - he oppivat pohtimaan toimintaansa ja työtään - he oppivat löytämään ajattelun ja toiminnan aukkokohtia yhdessä - he oppivat arvioimaan työnsä tuloksia avoimesti ja realistisesti
Kehittämissuositus Keskity harjoittelemaan yhtä dialogista toimintatapaa kerrallaan niin, että se alkaa sujua. Lisää sen jälkeen seuraava toimintatapa keskusteluun ja toimi samoin. Etene järjestyksessä, esimerkiksi Dialogilla syvätehoa oppimiseen -web-palvelun suosituksen mukaan (ks. palvelun pääsivu, Opas alkuunpääsyyn). Lisää osaamistasi perehtymällä lisää web-palvelun sisältöihin.