MYÖNTEISELLÄ VUOROVAIKUTUKSELLA ENERGISEEN VALMENTAMISEEN

Samankaltaiset tiedostot
Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari Gunta Ahlfors ja Inka Saarela

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Tampereen Pallo-Veikot. Valmennuslinja 2017

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

Hyvää oppimista- periaa0eet Lahdessa

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

Käpylän Pallo Pingviini Cup Helsinki

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari Kotka

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Kul%uurikeskus asiantun.japalvelun tuo%ajana hyvinvoin.alalla Pilvi Kuitu toiminnanjohtaja, Kul%uurikeskus Pii Poo

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

OMAN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN.

Nuorten maajoukkueohjelma

D VALMENTAJAKOULUTUS

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

RENNOSTI VASTUULLINEN VUOROVAIKUTUS TYÖYHTEIS

Yksilökeskeinen valmennusfilosofia. - Kokonaisvaltainen valmennus

ESITYS Kulttuuri / Voittava pelaaminen

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry

Mentaalipala osaksi päivittäistä akatemiavalmennusta? Psyl urheilulukio Markku Gardin

Psyykkinen valmennus lasten urheilussa. Porin Ässät Markku Gardin

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI

Koulutus elämään opetusohjelman ja Camera obscura - toiminnan kustannusvaiku8avuus 2016

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä

ESPOOLAISEN JUNIORIJÄÄKIEKKOILUN ARVOT JA PERINTEET

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle!

Valmentajan kehittyminen ja työhyvinvointi. PSYYKKISEN VALMENNUKSEN SEMINAARI Virpiniemi Terhi Mets Urheilupsykologi (PsL) Mindgame Oy

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 8v8 joukkueet (10-13v)

Etäopetuksen monet muodot

Keskity SSA-harjoituksissa laatua harjoitteluun Markku Gardin Syyskuu 2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin

AC Kajaani valmennuslinja 2017

Auran Palokunnan Urheilijat

Lean Leadership -valmennusohjelma

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

Maalivahtiharjoittelu PK-35. Juniorimaalivahdit: A-jun. B-jun

E2-D Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Suomalaisen jääkiekon strategia

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

Opiskelijan ja opettajan voimaannuttava kohtaaminen

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

parasta aikaa päiväkodissa

Ikäjohtaminen ja yhteistyön haasteet

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 8v8 joukkueet (10-13v)

OHJEET : KUOPION HIIPPAKUNNAN XXIII SALIBANDYTURNAUS

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.

Keskity SSA-harjoituksissa laatua harjoitteluun Markku Gardin syyskuussa 2016

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

KAUSISUUNNITELMA

SUOMALAINEN MAALIVAHTIPELI Suomen Jääkiekkoliitto / Hannu Nykvist 1

Harjoittelun painopistealueet

Mentaalisesti vahvana peleihin ja peleissä Salon Kiekkohait Markku Gardin

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 8v8 joukkueet (10-13v)

TOIMINNAN KÄSIKIRJA 1940

OHJEITA VALMENTAJILLE/ JOUKKUEENJOHTAJILLE TEHTÄVÄT ENNEN FBA TAPAHTUMAA - PELAAJIEN LISÄYS - JOUKKUETAPAHTUMIEN LISÄYS (VALMENTAJA)

TYÖPAJAPÄIVÄT. Erkka Westerlund.

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

Suomalaisen jääkiekon strategia

Kulmakonditoria tj. Tarja Aromaa

Kysymys ka

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke

BJR F2 (05) Vanhempainkokous

SUOMEN OLYMPIA- AKATEMIA. Petri Haapanen

Titaani Juniorit - Jäsenmäärä

Voimaannu(avan ohjauksen peruskuvio:

Keskity jo harjoituksissa - keskity kilpailuissakin. Valmennuksen lumoissa Kuninkaanhaan koulu Markku Gardin

Henkilökohtaiset lajitaidot:

URHEILUTOIMINNAN LINJAUS

RANTALENTISSÄÄNNÖT 2016 Rantalentisturnaus Paukarlahden kyläyhdistys RY

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry

oppimispeli esi- ja alkuopetusikäisten lasten matemaattisten taitojen tukemiseen

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

FC WILD Tyytyväisyyskysely

Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä minä olen puhunut, vaan tärkeitä ovat teidän omat kysymyksenne ja oivalluksenne.

Pekka Lund Ikääntyneiden peliriippuvuus

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä.

E-valmentajakoulutus Tuomas Mokko

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Keskity onnistumaan kesän peleissä Rauman Pallo-Iirot Markku Gardin

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

KAUSIJULKAISU Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

PELIMAAILMAN OHJEITA / KS

Mitä harjoitteella halutaan saavuttaa (aim), eli päämäärä (tarkoitusperä):

Johtamisen vanhat periaatteet nousussa vai ovatko?

En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi.

Transkriptio:

MYÖNTEISELLÄ VUOROVAIKUTUKSELLA ENERGISEEN VALMENTAMISEEN Mentaalivalmennuksen perusteita

Mentaalivalmennuksen iso mysteeri? Kokonaisvalmennuksessa ei oikein 9edetä, mitä pelaajan mielessä - pään sisällä - tapahtuu eikä sitä, miten siihen voitaisiin vaiku@aa/puu@ua. Pelaajan henkisten ominaisuuksien tuntemus on puu@eellinen. Valmentajat eivät myöskään tunne kovin hyvin joukkueen sisäisten vuorovaikutussuhteiden lainalaisuuksia eivätkä löydä keinoja niiden parantamiseen. Monet valmentajat aja@elevat, e@ä mentaalipuoli on niin vaikea alue, e@ä se on syytä jä@ää ammaflaisille, psykiatreille, psykologeille, kallonporaajille.

VÄITE Mentaaliosaaminen on kaikkein tärkein osatekijä muuten samalla viivalla olevien yksilöiden ja joukkueiden välillä Ero@aa jyvät akanoista, voi@ajat häviäjistä Mentaaliosaaminen on valmentajan erinomainen työkalu saada joukkueesta enemmän ir9 myönteisellä, joukkue@a rakentavalla tavalla

Joukkue hyötyy mentaalivalmennuksesta silloin, kun Huumori ja pelinau9nto ovat kadonneet Kun on ajaudu@u tappiokierteeseen ja etsitään syyllisiä Kun aletaan puristaa mailaa ja pelätä tappiota Kun ei uskalleta voi@aa ollenkaan tai tärkeitä o@eluita Kun ei rohjeta o@aa henkilökohtaista vastuuta vaan sitä siirretään muille Kun pelaajien keskuuteen syntyy kilpailevia klikkejä Kun ei rohjeta panna itseä 100%s9 likoon Kun keski@yminen herpaantuu Kun rakennetaan voi@ajajoukkue@a kokonaisvaltaises9

MITÄ ON MENTAALITYÖSKENTELY?

1. Mentaalivalmennus on joukkueen yksilöihin tutustumista Pelaajan voi oppia tuntemaan vain tutustumalla häneen persoonana Kehityskeskustelut =Henkilökohtaiset kahdenkeskiset, säännölliset palaverit Kartoitukset: fyysinen kunto, henkinen kunto, sosiaaliset suhteet, talous, kokonaisvaltainen hyvinvoin9 Selkeiden kasvutavoi@eiden laa9minen yhdessä: Kasvu ihmisenä, urheilijana ja pelaajana Pelaajan sitou@aminen/mo9voin9 tavoi@eisiin Säännöllinen seuranta

Miksi yksilötyöskentely on avain joukkueen menestymiseen? Joukkue muodostuu aina yksilöistä Kun yksilöt saavat valmennuksen/ valmentajan taholta aidon kokemuksen siitä, e@ä heistä välitetään kokonaisvaltaises9, he sitoutuvat joukkueen tavoi@eisiin ja tekemään oman parhaansa

2. Mentaalivalmennus on itsetuntokasvatusta

Miksi itsetuntokasvatusta? Pelaaja tutustuu niin omiin vahvuuksiinsa kuin kasvuhaasteisiinsa Mentaalivalmentaja rohkaisee pelaajaa tutustumaan myös omaan varjoonsa, sietämään epämukavuusalueella olemista, joka koostuu esimerkiksi pelivirheistä, turhautumisesta oman kehityksen hitauteen, joukkueen tappioista tai loukkaantumisista. Valmentaja au@aa pelaajaa näkemään, e@ä vaikeita asioita kohtaamalla hänellä on mahdollisuus kasvaa ihmisenä, urheilijana ja pelaajana Yksilötyöskentely on parhaimmillaan itsetuntokasvatusta, jonka tulokset näkyvät esteiden yli@ämisenä, pelkojen vähenemisenä ja pelirohkeuden lisääntymisenä

3. Mentaalivalmennus on mielen valmentamista

Miksi mieli tarvitsee valmentamista? Vain pieni osa persoonaamme, toimintaamme ja käy@äytymistämme on näkyvää ja 9etoista Suurin osa minuu@amme on piilossa, 9etoisen ja näkyvän alla, mielen sopukoissa. Tiedostamatonta puoltamme edustavat esimerkiksi tunteemme, asenteemme, ennakkoluulomme ja uskomuksemme Voidaksemme ymmärtää itseämme ja toimia kokonaisvaltaises9 paremmin, meidän on tutustu@ava syvemmin omaan 9edostama@omaan puoleemme Itsetuntemuksen lisääntyminen au@aa hallitsemaan paremmin esimerkiksi tunnemyrskyjä pelin aikana

1. Pinnan päällä: kaikki se mikä voidaan nähdä Joukkue, pelaajat, valmentajat, huoltajat, pelaaminen, o@elut, harjoi@elu, katsojat jne. 3. Jos ihmisellä on huono kosketus näkymä@ömään todellisuuteen, tunteisiin, asenteisiin ym. se näkyy väistämä@ä hänen toiminnassaan ja käy@äytymisessään. Jos ihmisellä on hyvä 9etoisuus ja kosketus pinnan alla olevan todellisuuteen, hän pystyy hallitsemaan tunteitaan, käy@äytymistään asenteitaan ym.) 2. Pinnan alla: näkymätön todellisuus, asenteet, uskomukset, ennakkoluulot, taustatekijät (perhe, seurustelu, menetykset, sairastelut, loukkaantumiset), epämielly@ävät tunteet (pelko, viha, katkeruus, pe@ymys,kateus, epäluo@amus jne...) 2010 Pekka Hämäläinen

KAKSI MINÄÄ PÄÄMME SISÄLLÄ Minä 1 Minä 2

SISÄINEN KESKUSTELU Minä 1 (mitätöivä, negasivinen puolemme) Minä 2 (kannustava ja rohkaiseva puolemme) Arvostelu/mitätöin9/vähä@ely: Olen tyhmä/ huono/minusta ei ole mihinkään, Posi9ivinen suhde itseen : Olen OK pelaajana ja persoonana Epäluo@amus: En luota itseeni enkä kykyihini! Pelko: Mokaan aina kuitenkin, ei kannata edes yri@ää. Kaikki näkevät virheeni Alituinen kiire, hötkyily Hermostuminen, paniikki Vanhoihin epäonnistumisiin jämähtäminen: Silloin 3 vuo@a siten aiheu9n joukkueeni tappion. Se oli elämäni pahin päivä. Vali@aminen, tyytymä@ömyys Stressi Väsyminen Ei pääse omalle tasolleen Onnistumisen mielikuvat: Olen hyvä, peli sujuu mainios9, teen pari maalia Luo@amus: joukkueen pelaaminen onnistuu tänään, voitamme Luovuus: Uskallan kokeilla uusia rohkeita ratkaisuja Arvostelun hylkääminen: voin mokata mu@a myös nollata mokani ja onnistua Rohkeus, itseluo@amus, kiireen hallinta: keski@yminen Tämä hetki Voimavarat rii@ävät

Vahvista MINÄ 2:ta minä 1 väistyy MINÄ 1 Minä 2 Ole läsnä! Keskity täysillä tähän hetkeen! Anna tapahtua - älä purista mailaa! Luo onnistumisen ja voi@amisen mielikuvia! Odota hyvää peliä! Kieltäydy hötkyilemästä! Luota: elämä sujuu, ongelmat ratkeavat! Opi hallitsemaan mieltäsi paine9lanteissa! Harjoi@ele itsesi hallintaa samoin kuin fyysisiä taitojasi!

Pelaaja hyötyy mentaalivalmennuksesta silloin, kun Hän ei pääse omalle tasolleen eikä löydä op9maalista vireys9laa pelaamiseen Hänellä on itsetunto- ongelmia Hän ei sitoudu joukkueeseen eikä pelisääntöihin Hän ei kehity vaan jää polkemaan paikoilleen Hän ei sopeudu ryhmään Hän käy@äytyy toistuvas9 huonos9 Hänen vuorovaikutustaitonsa ovat puu@eellisia Pelaaja ei luota valmentajaan tai joukkueeseen Pelaaja alkaa puristaa mailaa

MENTAALIVALMENNUKSEN HYÖDYT VALMENTAJALLE

Hyöty 1 Antaa käytännön työkaluja peli9lanteiden hallintaan ja pelaajien ja joukkueen kannustavaan käsi@elyyn Lisää valmentajan rohkeu@a puu@ua pelaajan ongelmiin jämäkäs9 mu@a samalla väli@äväs9

Hyöty 2 Lisää valmentajien mentaalipuolen ymmärrystä siitä, mitä pelaajien pään sisällä tapahtuu Yksilövalmennuksen kau@a tapahtuva tutustuminen au@aa valmentajaa ymmärtämään pelaajan mielen liikkeitä ja tunne9loja, sekä avaa väylän puu@ua niihin väli@ömäs9 Valmentaja tutkii pelaajien erilaisuu@a persoonina Valmentaja kartoi@aa pelaajien käy@äytymistä eri 9lanteissa Valmentaja tutustuu pelaajien temperamenfin ja paineensietokykyyn Valmentaja o@aa selvää, miten pelaajat oppivat uusia asioita parhaiten Valmentaja on selvillä pelaajien sitoutumisesta pelaamiseen ja joukkueeseen Valmentaja tuntee pelaajien taustatekijät

Hyöty 3 Lisää valmentajien omaa itsetuntemusta Oma persoona on valmentajan tärkein työväline valmennustyössä Jo@a sitä voisi käy@ää parhaiten, tarvitaan hyvää itsetuntoa / itsetuntemuksen lisäämistä Mentaalivalmennus haastaa myös valmentajan itsensä kehi@ymään persoonana, ja koutsina ja sitä kau@a toimimaan ihmistun9jana ja itsetuntokasva@ajana oman joukkueensa pelaajien kanssa Au@aa valmentajaa löytämään kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lähteitä omaan elämäänsä

Hyöty 4 Valmentaja ase@aa itselleen selkeitä, konkreefsia kasvutavoi@eita, joiden edistymistä hän sitoutuu seuraamaan joko oman mentorin tai muun valmennusjohdon kanssa. Mentaalivalmennuksen tavoi@eita valmentajalle: Paineensietokyvyn /oman jaksamisen kohentaminen Vuorovaikutuksen parantaminen pelaajien kanssa Myönteisen vies9nnän oppiminen Pelaajan persoonan kunnioi@aminen Uskallus o@aa vaikea asia puheeksi Rehellisyys,suoruus ja läpinäkyvyys Kehityskeskustelusta hyödyllinen apuväline

Valmentaja hyötyy mentaalivalmennuksesta silloin, kun Hän ei rohkene/ osaa o@aa vaikea asiaa puheeksi On persoonana liian kilf ja yri@ää mielly@ää kaikkia Ei osaa tehdä selkeitä päätöksiä Hän jää kiinni ongelmiin eikä pyri ratkaisuihin Hän suosii toisia pelaajia ja sorsii toisia Ei osaa tunnistaa ajoissa pelaajien psyykkistä/fyysistä väsymystä Purkaa omia aggressioitaan pelaajiin huutamalla tai raivoamalla Valmentaja ei kykene pyytämään virheitään anteeksi Valmentaja on pitkävihainen ja haluaa kostaa Valmentajan siviiliasiat häiritsevät työn tekoa Valmentaja ei kestä kri9ikkiä tai ei pääse sen yli Valmentaja ei ole sitoutunut joukkueeseen eikä omaan kasvuprosessiin