Lääkityksien purku geriatrin näkökulma Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki
Esityksen teemat perusperiaatteet antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet kipulääkkeet verenpainelääkkeet diabeteslääkkeet antikoagulaatio eteisvärinässä dyslipidemialääkitys 2
Perusperiaatteet
Iäkkäiden lääkekäyttö yli 75-vuotiaista: yli 80 % käyttää päivittäin reseptilääkkeitä lähes 40 % käyttää päivittäin vähintään 5 eri reseptilääkettä iäkkäiden lääkekäyttö lisääntynyt iäkkäiden lääkehoidon keskeisiä haasteita: runsas lääkkeiden käyttö ja polyfarmasia suuret yksilölliset erot herkistyminen haittavaikutuksille sekaannukset lääkkeiden käytössä huono hoitomyöntyvyys Klaukka T et al. SLL 1998;33:3797-3799 4
Iäkkäiden monilääkitys 75-v täyttäneiden helsinkiläisten kotihoidon asiakkaiden lääkitystiedot n=389 arviointi mm. SFINX:n ja apteekkiohjelmiston avulla monilääkitys yleistä: 6-9 lääkettä 41 %:lla yli 9 lääkettä 39 %:lla eniten 85-89 vuotiailla ja vähiten yli 95- vuotiailla useammin ongelmia Jokinen T et al. SLL 2009;19:1772-1776 5
Iäkkäiden lääkehoidon periaatteita yksilöllinen arviointi (ei kalenteri-iän perusteella) tarkka oireiden määrittely käyttöaihe lääkkeettömät hoitomuodot ensisijaisia aiempien lääkehoitojen vaste, annostelu ja haittavaikutukset mahdollisimman yksinkertainen toteutus harva annostelu vähäinen lääkeannosten määrä vähäinen interaktioriski aloitusannos riittävän pieni säännöllinen arviointi (6-12 kk) tarpeettomat pois! 6
Myös iäkkäällä on oikeus tarpeelliseen lääkehoitoon! lisää elämää vuosiin, ei niinkään vuosia elämään elämänlaatu toimintakyky psyykkiset oireet kipu 7
Myös iäkkäällä on oikeus tarpeelliseen lääkehoitoon! Esimerkkeinä: muistisairaus (toimintakyky) verenpainetauti (aivohalvausriski) diabetes (vähintään oireettomuus) rintakivut hengenahdistus murtumariski ja lihasvoima ummetus 8
Antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet
Antikolinergiset haitat kognitiivinen heikkeneminen! puhevaikeudet sekavuus ummetus virtsaretentio näköhäiriöt glaukooman pahentuminen Vahvasti antikolinergisiä valmisteita pyrittävä välttämään/vaihtamaan 10
Antikolinergisesti vaikuttavia lääkkeitä vanhat neuroleptit (Klorproman, Levozin, Peratsin, Neulactil, Melleril, Orsanil) trisykliset masennuslääkkeet (Triptyl, Klotriptyl, Surmontil, Noritren) gi-kanavan lääkkeet (Librax, Buscopan, Gastrodyn comp) hydroksitsiini (Atarax) metoklopramidi (Metopram, Stesolid) orfenadriini (Dolan, Norgesic, Norflex) virtsainkontinenssilääkkeet (Cystrin, Ditropan, Oxybutynin, Detrusitol) difenhydramiini (Codesan comp) 11
Kipulääkkeet
Parasetamoli vs NSAID:t parasetamoli peruslääke, tarvittaessa jopa 3-4 g/vrk NSAID vain, jos oikeasti anti-inflammatorin tarve vuotoriski sydänturvallisuus munuaisturvallisuus verenpainevaikutukset ei pitkäaikaiseen käyttöön 13
NSAID:t ja mahasuolikanavan vuotoriski NSAID-käyttö lisää vuotoriskiä todennäköisesti myös ns. mini-asa myös SSRI-lääkkeiden käyttöön liittyy lisääntynyt gi-kanavan vuotoriski riskiä lisäävät myös mm. varfariini ja steroidit happosalpaajan käyttö vähentää ylä-gi kanavan vuotoja (mutta ei todennäköisesti ala-gi kanavan) selektiiviset cox-2 inhibiittorit ehkä hieman turvallisempia? 14
Opiaatit muistettavaa haittoina mm: kaatumis- ja lonkkamurtumariski ummetus sekavuus tramadoli ja kodeiini lisäksi: eliminaation yksilölliset erot ja yhteisvaikutukset (CYP2D6) serotoniinioireyhtymä (samanaikainen SSRI!) pieni annos keskivahvaa-vahvaa opioidia usein parempi kuin suuri annos heikkoa opioidia aina laksatiivi rinnalle 15
Verenpainelääkkeet
Verenpainetauti aktiivinen hoito (myös yli 80-vuotiaan) kannattaa: aivohalvausriski pienenee vajaatoiminta vähenee muistisairauden ilmeneminen lykkääntyy? vaikutus sepelvaltimotautiin vähäinen iäkkäillä erityisesti systolinen hypertensio yleistä diastolinen RR alkaa yleensä laskea 60 ikävuoden jälkeen hoidon tavoite on normotensio (alle 140-150/90 mmhg), elleivät ortostatismi tai munuaisinsuffisienssi sitä estä 17
Ortostatismi joka 3. iäkkäällä (erityisesti niillä, joilla RR on muuten korkea) ortostatismi ylösnoustessa systrr yli 20 mmhg ja/tai diastrr yli 10 mmhg huimaus, kaatuilu, sekavuus, aivoverenkiertohäiriöt ortostaattinen koe syytä tehdä kaikille ortostatismia voivat aiheuttaa/lisätä: vanhat neuroleptit, risperidoni, mirtatsapiini, trisykliset antidepressiiviset lääkkeet, alfasalpaajat, diureetit, voimakkaasti vasodilatoivat Ca-salpaajat 18
Verenpainetauti varovainen lääkehoidon aloitus ja titraus tarkista: NSAID:t! neuvottava hidas ylösnousu ja presynkopeeoireet liian alhaiset (alle 120/60 mmhg) verenpainetasot saattavat kuitenkin olla haitallisia aivoperfuusio heikkenee mm. kognitiiviset ja käytösoireet saattavat pahentua ikääntyessä tai esim. muistisairauden edetessä verenpainetasot usein laskevat seuranta ja tarvittaessa lääkityksen vähentäminen 19
Diabeteslääkkeet
Diabetes II-tyypin diabeetikoista 2/3 yli 65-vuotiaita yli 70-vuotiaista 15 %:lla DM II määrä nousee nopeasti komplikaatioita: hypoglykemiataipumus on korostunut makroangiopatiat neuropatiat yleisiä lisääntynyt tulehdustaipumus jalkaongelmat vaikeita 21
Diabetes iäkkäällä tavoitetaso yksilöllinen hypoglykemioita tulee välttää! hoito-ongelmia: elämäntapaohjeet vaikeita toteuttaa laihduttamiseen kannustaminen harkiten muut sairaudet vaikeuttavat hoitoa insuliinihoidon toteutus saattaa edellyttää ulkopuolista apua Käypä hoito -suositus 22
Diabetes alle 75-vuotiaat muuten terveet: samat hoitotavoitteet kuin muilla yli 75-vuotiaat kohtalaisen terveet (yksi elinajan ennusteeseen vaikuttava sairaus): samat hoitotavoitteet, jos hoito ei aiheuta komplikaatioita HbA1c-tavoite alle 8 %, jos hypoja RR-tavoite alle 140/80 mmhg yli 75-vuotiaat useita kroonisia sairauksia sairastavat: tavoitteina elämänlaadun kohentaminen, omatoimisuuden tukeminen ja oireettomuus HbA1c alle 8,5 %, paastoarvot alle 10 mmol/l RR-tavoite alle 150/85 mmhg statiinien käyttö kuten nuoremmillakin, interaktiot huomioitava Käypä hoito -suositus 23
Diabetes - lääkehoito metformiini - peruslääke ainakin ylipainoisilla hypoglykemiariski vähäinen ei, jos krea yli 150 mmol/l varovasti, jos krea 130-150 mmol/l GFR yli 60 ml/min insuliinihoito - tarvittaessa mahdollisimman yksinkertainen (yleensä 1-pistos) anabolinen vaikutus lihasvoiman paraneminen? sulfonyyliureat ei! pioglitatsoni - ei? nesteretentio- ja vajaatoimintariski (painon seuranta) murtumariski (naisilla) hypoglykemiariski gliptiinit - ehkä? Käypä hoito -suositus 24
Antikoagulaatio eteisvärinässä
Eteisvärinä yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö yleisyys lisääntyy nopeasti iän myötä: alle 60-vuotiaista 0,4 %:lla, yli 75-vuotiaista yli 10 %:lla potilaiden keski-ikä 75 v noin 70 % potilaista on yli 65-vuotiaita ilmaantuu yli 80-vuotiaista yli 2 %:lle vuosittain merkittävin sydänperäisen embolisaation riskitekijä liittyy keskimäärin 15-20 %:iin kaikista aivohalvauksista eteisvärinäpotilailla AVH:n riski 2-7 kertainen; ikä lisää riskiä iäkkäillä sykekontrolli ja antikoagulaatio tärkeämpiä kuin sinusrytmiin pääseminen 26
Käypä hoito -suositus 27
Sydämen vajaatoiminta (C): 1 piste Hypertonia (H): 1 piste Ikä > 75 vuotta (A): 1 piste Diabetes (D): 1 piste Aiempi aivohalvaus tai TIA: 2 pistettä Pieni riski: < 2%/vuosi. 28
Eteisvärinä vain puolet ak-hoitoa tarvitsevista iäkkäistä käyttää sitä vuotoriskiä iäkkäillä lisäävät: INR yli 3 (ohjaus ja neuvonta tärkeää) NSAID-käyttö samanaikainen runsas muu lääkitys kaatumisriski iäkkäistä joka 3. kaatuu vuosittain jopa 10 % johtaa pään vammaan johtanut varovaisuuteen ak-hoidossa iäkkäillä (syystä vai syyttä?) kaatumisriskiin puuttuminen tärkeää 29
Dyslipidemialääkitys
Dyslipidemialääkitys iäkkäillä statiinihoidon hyöty erityisesti sepelvaltimotaudin ehkäisyssä on osoitettu noin 80 vuoden ikään saakka statiinihoito vähentää kokonaiskuolleisuutta 60- vuotiailla ja sitä vanhemmilla primaaripreventiossa statiinihoito on vähentänyt kokonaiskuolleisuutta myös 60 vuotta täyttäneillä sepelvaltimotautipotilailla vanhalla iällä aloitetun lääkehoidon hyöty näyttää painottuvan niihin, joilla jo on kliininen valtimotauti, jolloin myös kokonaiskuolleisuus vähenee Käypä hoito -suositus 31
Dyslipidemialääkitys iäkkäillä nuorempana aloitettua lääkehoitoa ei ole syytä lopettaa pelkän iän perusteella statiinihoidon aloituksen yläikärajaa ei ole mielekästä asettaa, vaan on otettava huomioon potilaan biologinen ikä ja elinajanodote ei ole näyttöä siitä, että statiineista olisi erityistä haittaa esimerkiksi lihashaittojen kannalta iäkkäille potilaille haittavaikutusten osalta iäkkäät ovat erityisryhmä vain siksi, että mahdollisen polyfarmasian takia interaktioriski on lisääntynyt Käypä hoito -suositus 32
Yhteenveto vain oikeasti tarpeelliset lääkehoidot käytössä yksinkertainen annostelu valmisteet joilla vähäinen interaktioriski selkeät kirjalliset ohjeet (myös käyttöaihe) lääkeannostelija, lääkejakelu, lääkehoidon seuranta lääkkeiden hävittäminen säännöllinen arviointi 6-12 kk:n välein 33