Pääseekö asiakas oikeuksiinsa? Pentti Arajärvi 5.5.2011 Lohja 1
Kuka on asiakas (palvelun käyttäjä) PL (19 ) jokainen Kuntalaki (1 ) kunnan asukas SHL (14 ) kunnan asukas AsiakasL (3 ) sosiaalihuoltoa hakeva tai sitä käyttävä henkilö KTL (1, 14 ) yksilö, väestö, kunnan asukas PotilasL (2 ) terveyden ja sairaanhoitopalveluja käyttävä tai muuten niiden kohteena oleva henkilö, jokainen Suomessa pysyvästi asuva henkilö (3 ) PalveluseteliL (3 ) - viittaus AsiakasL ja PotilasL:hin KuluttajansuojaL (4 ) - luonnollinen henkilö, joka hankkii kulutushyödykkeen pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten Lähtökohta neutraalisuus 2
1) Oikeus hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää (AsiakasL 4 ) Kohtelu a) ei saa loukata ihmisarvoa ja b) vakaumusta ja c) yksityisyyttä on kunnioitettava Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon a) asiakkaan toivomukset, b) mielipide, c) etu, d) yksilölliset tarpeet, e) äidinkieli, f) kulttuuritausta 2) Oikeus saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista (5 ) Asiakkaalle on selvitettävä hänen a) oikeutensa ja velvollisuutensa ja b) vaihtoehdot ja niiden vaikutukset sekä c) muut merkitykselliset seikat siten, että hän riittävästi ymmärtää niiden merkityksen ja sisällön, tarvittaessa tulkkaus 3) Sosiaalihuollon tulee perustua päätökseen tai sopimukseen (6 ) 3
4) Laadittava palvelu -tms. suunnitelma yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa, ellei ole tarpeetonta tai tilapäistä ohjausta tai neuvontaa (7 ) 5) Ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja kunnioitettava itsemääräämisoikeutta (8 ) Annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen Jos täysi-ikäinen asiakas ei pysty osallistumaan, asiakkaan tahtoa on selvitettävä yhteistyössä laillisen edustajan, omaisen tai läheisen kanssa (9 ) Alaikäisen mielipide huomioitava ikää ja kehitystä vastaavalla tavalla Alaikäistä koskevissa sosiaalihuollon toimissa ensisijaisesti huomioitava alaikäisen etu, edunvalvoja, jos lapsen ja huoltajan etu ristiriidassa 4
6) Asianosaisen oikeus saada tieto itseä koskevasta asiakirjasta (11 ) (myös JulkL, HallintoL ), jollei se ole alaikäisen edun vastaista (arvioitava ikä, kehitystaso, painava syy) (10 ) Velvollisuus tietojen antamiseen sosiaalihuollon järjestämistä ja toteuttamista varten (12 ) Oikeus saada tieto asiakasrekisteriin tallennetuista tiedoista tai siitä, ettei niitä ole, ja tarkistaa tiedot Oikeus asianosaisena antaa selvitys asian ratkaisuun vaikuttavista seikoista (HallintoL) 5
PL 19.3 julkisen vallan velvollisuus turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut Perusoikeudet ovat yksilöllisiä Kunnan velvollisuus koskee yleensä kunnassa esiintyvää tarvetta Kun yksilön oikeus (tarve) ja kunnassa esiintyvä tarve (yhteisesti arvioituna) eivät kohtaa, syntyy hankalia tilanteita Ratkaisua haetaan hallintoriita-asiana hallinto-oikeudesta (yleensä kyse siitä, kuka maksaa) 6
sosiaali- ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä yksilökohtainen arviointi subjektiivisia oikeuksia määrärahasidonnaisia palveluja kunnan vapaaehtoisesti järjestämät palvelut yhdenvertaisuuden merkitys perusoikeuksien toteuttaminen 7
LAINSÄÄDÄNTÖTEKNIIKAT - KAKSI STRATEGIAA- Sääntely avainsana sääntelyn muutoksen- täytäntöönpanon strategia (predikaatti) subjekti hakuoikeus mahdollisuus 1. Suunnittelu- annetaan kunta mh-kielto puuttuu lainsäädäntö tulee antaa kunta rajoitettu valvontaviranomainen 2. Sitova on oikeus asiakas HO uhkasakko lainsäädäntö potilas KHO vaihtoehtoinen (subjektiiviset yksilö teettäminen oikeudet) ulosmittaus 8
Subjektiiviset oikeudet vs. määrärahasidonnaiset etuudet Subjektiivisia oikeuksia ovat oikeudet - joiden toteuttaminen on julkisen vallan velvollisuus, - joihin mahdollisesti sisältyvällä viranomaisen harkinnalla ei voida tehdä tyhjäksi oikeuden sisältöä, - jotka ei ole sidoksissa tarkoitukseen varattuihin määrärahoihin, - joiden toteuttamiseksi on yleensä käytettävissä oikeussuojakeinoja ja - joilla ei puututa henkilön itsemääräämisoikeuteen 9
Sosiaalihuollon oikeusperiaatteet 1. Laajentavan tulkinnan kielto tahdosta riippumattomissa toimenpiteissä ja etuuksien saajien valvonnassa 2. myönteisen tulkinnan ensisijaisuus 3. tarveperiaate 4. asiakkaan itsemääräämisoikeus 5. asiakkaan integriteetin kunnioittaminen 6. yleisten sosiaalipalvelujen ensisijaisuus 7. asiakkaan omatoimisuuden edistäminen 8. osallistumisperiaate 9. luottamuksellisuus (Tuori) 10
Palvelujen tarpeen arvioinnin lähtökohdat Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve arvioitava viipymättä 75 v. täyttäneen tai ylintä hoitotukea saavan henkilön sosiaalipalvelujen tarpeen arviointi 7 arkipäivässä yhteydenotosta Jos PL 19.1 :n mukaiset kriteerit täyttyvät, palvelut on aina järjestettävä välittömästi Kiireellisissä tapauksissa toimeentulotukipäätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä (olemassa olevien tietojen perusteella) Muissa kuin kiireellisissä tapauksissa toimeentulotukipäätös on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään 7 arkipäivänä hakemuksen saapumisesta Toimeentulotukipäätös on pantava täytäntöön viivytyksettä 11
Yleisiä näkökohtia Viranomaisen on tunnettava laki Viranomaisen on noudatettava lakia Hyvä hallinto, viranomaisvastuu tarvitaan koulutusta ja perehdyttämistä Väestörakenteen muutos lisää tietyntyyppisten tietojen ja taitojen kysyntää Neuvontaa, edunvalvontaa ja sosiaalisten suhteiden vahvistamista tarvitaan Asiointikieleen huomiota (sekä palvelujen käyttäjien että työntekijöiden kieleen)
Oikeuksien toteutumisen esteitä sääntelyn ja soveltamiskäytäntöjen ongelmia 1. Säädellään huolenpitoa ja hoitoa silloinkin, kun varsinainen toimintakyvyn vaje on kokonaan muilla elämänalueilla 2. Hoitoa tai palveluita saa vasta, kun diagnoosi sairaudesta on tehty. Suuri avuttomien ryhmä ovat henkilöt, joiden sairaus ei ole vielä tunnistettavissa eikä diagnoosi tehtävissä 3. Järjestelmä ei tunnista sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolelle ulottuvaa avun tarvetta (moniongelmaisuutta), minkä vuoksi ihmiset tulevat vain osittain tai vajaasti autetuksi 4. Myös jatkuvan tai enintään lisääntyvän avun tarpeen tilanteissa edellytetään toistuvaa etuuksien ja palvelujen hakemista 5. Lakien soveltamisalojen päällekkäisyyksistä seuraa pallottelua 13
Korjaamisen keinot Virheen korjaaminen Oikaisu SHL Muistutus kohtelusta Kantelu Sosiaaliasiamies (kunta) Valitus, hallintoriita Riita/rikosasia käräjäoikeudessa 14
Avuttomuudessa on kyse yksilön suorituskyvyn ja ympäristön asettamien odotusten ja vaatimusten välisestä ristiriidasta Perussanakirja avuton 1. turvaton, suojaton, heikko; neuvoton, kykenemätön selviytymään omin avuin. Avuton lapsi. Tuntea itsensä avuttomaksi. Jäi avuttomana odottamaan. Joutua avuttomaan tilaan. 2. kömpelö, surkea, säälittävä; taitamaton, kehittymätön. Avuton tekele, yritys. Avuton kielenkäyttö. Esitys tuntui avuttomalta.
Kukaan ei ole aina avuton ja jokainen on joskus avuton Toimintakyvyltään rajoittuneen henkilön oikeuksia ei tule sitoa hänen omaan toimintaansa
Oikeuksiinsa pääsyn edellytyksiä Hallintopäätös Tosiasiallinen hallinto (esim. opetus, terveydenhuollon toimenpiteet) Päätöstä ei tehdä Myönteinen päätös, jota ei toimeenpanna Yksityisoikeudellinen sopimus
Oikeuksiinsa pääsyn ongelmia Pitkät käsittelyajat Mielekkyys akuuteissa päätöksissä Elämäntilanteen muutokset pitkäaikaisissa etuuksissa Pirstoutuneet päätökset ja palvelut Muutoksenhaun reitit
Oikeuksiinsa pääsyn ongelmia Tekemätön päätös Vaatimus kirjallisesta päätöksestä Joutuisuuden vaatimus Toimeenpanematon päätös? Kantelu Muuttunut päätös (viranomaisen uusi päätös)
Oikeuksien toteutumattomuuden syitä Oikeusjärjestelmä lähtee siitä, että kaikki ovat kykeneviä hakemaan ja vaatimaan oikeuksiaan ja tarvittaessa myös puolustamaan niitä tämä koskee kaikkia muita yhteiskuntaelämän alueita paitsi oikeudellisia asioita (vrt. oikeusapu) ja sairauden perusteella diagnostisoitavissa olevaa kykenemättömyyttä hoitaa taloudellisia asioita (edunvalvonta) oletus pätee kaikkiin palveluihin, myös sellaisiin, joiden saamisen peruste on jonkinlainen toimintakyvyn vaje kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa erilainen kyvyt tulisi tunnustaa (lainsäädäntö) ja tunnistaa (toimintakulttuurit) pitkät jälkikäteisen oikeusturvan käsittelyajat tietämättömyys lainsäädännön sisällöstä 20
Sosiaalihuollon käyttäjä kuluttajana 1) Tausta-ajatuksena on heikomman osapuolen suoja, mutta Yleisperiaate 1: antamalla informaatiota vastuu siirtyy kuluttajalle Yleisperiaate 2: arviointiperustana valistunut keskivertokuluttaja - ääripäät loittonevat vauhdilla toisistaan 2) Erityisasema heikoimmilla vain, jos erikseen säädetty koskee käytännössä lähinnä välttämättömyyspalveluiden maksuja (vesi, sähkö, posti, tietoliikenne), jotka voidaan keskeyttää edellyttää reagointia, osittain palvelut eivät ole suojan piirissä 3) Hämärtyvä julkisen ja yksityisen raja luo oikeusasemaltaan kahdenlaisia asiakkaita palveluun voi sisältyä sekä julkisoikeudellinen että yksityisoikeudellinen osuus (palveluseteli) 4) Palvelujen monimutkaistumisen vuoksi myös vakiosopimukset ja vakioehdot monimutkaistuvat 5) Erityisesti heikoimpia suojanneet julkiset yhtenäiskulttuurit murtuvat 6) Kuluttajansuojasääntelyn edellyttämä aktiivisuus soveltuu huonosti avuttomien asiakkaiden suojaksi 21