PALLAS OUNAS
Pallas-Ounastunturin kansallispuisto Pallas-Ounastunturin kansallispuist tarkoituksena säilyttää oloissamme ainutlaatuisen vaihtelevaa tunturi-, metsä- ja suolutoa. Lisätietoja antavat: Opastuskeskus, 99330 PMJLASTUNTURI, puh. (9696) -g45p r 84&2 5"3 2 V5l Puistomestarit, 99400 ENONTEKIÖ, puh. (9696) 510-11 330 56= 2 Pinta-ala 500 km. Perustettu v. 1938 maamme ensimmäis ten puistojen joukossa. Sijaitsee Entekiön, Kittilän ja Mui kuntien alueella. Pallasjärvi, 99300 MUONIO, puh. (9696) 8588 Metsäntutkimuslaitos, lunsuojelualueet, Uniinkatu 40 A, 00170 HELSINKI, puh. (90) 867 051 Korkeimmat kerot: Taivaskero 807 m, Pallaksen Pyhäkero 770 m, Laukukero 763 m, Outtakka 723 m. Pulmuset saapuvat n. 10. 4. Koivu puhkeaa lehteen 13 l6. 6. Keskiyön aurinko (Muiossa) n. 25. 5 2O. 7. Ruska parhaimmillaan6. lo. 9. Pysyvä lumipeite n. 15. 10. Kaamos (Muiossa) n. 3. 12. 3. 1. Metsäntutkimuslaitos teksti: Hilkka Heinen Ulkoilukartat 1:50 000 Hetta-Outtakka ja Pallas-Olos katta kuva: Tapani Vartiainen vat alueen. piirrokset: Tuula Vuorinen Oy West Point, Rauma 1993
Geologia Pallas-Ounastunturin selänne Peräpohjolan ja Metsä- Lapin rajoilla Suomen havumetsävyöhykkeen kor kein tunturiryhmä. Sen pyöreälakiset kerot kohoavat yli 700 metriä merenpinnan yläpuolelle. Kilometrien korkuinen Svekokarelidien vuoristo, jka jäänteitä tunturit ovat, syntyi 1 800 milj. vuotta sitten. Se madaltui 800 milj. vuodessa lähelle nykyisiä mittasuh teitaan. Tuolloin maapalloa asuttivat vain alkeelliset eliöt. Viimeinen jääkausi, joka päättyi 10 000 vuotta sitten, kulutti kallioperää muutamia metrejä ja antoi tuntureille niiden nykyiset muodot. Ounaksen alue loivapiirteistä tunturiylänköä tunturisoineen ja -järvi neen. Pallakselle tyypillisiä ovat jyrkät itärinteet, jylhät kurut ja huippujen kivilouhikot. Tunturiketju jatkuu edelleen Ylläkselle ja matalampana aina Aavasaksalle saakka. Lapin liuskealueeseen kuuluvan tunturij luteenomaisia kivilajeja ovat kvartsiitit ja amfibolii tit. Jääkauden aikana syntynyt lähes yhtenäinen mo reenikerros peittää maankamaraa. Dyynit, tievat ja sulamisvesiuomat ovat myös aikaisia muo jääkauden dostumia.
Kasvillisuus kasvuolot Paljakalla Harjanteilla, joilta lumen notkelmiin, vaihtelevat talvinen kasveilta vaaditaan kestää näitä mutta ta, koilla kesän oma Notkelmissa oloja. kasvukausi lajistsa, parin sentin korkuinen sopeu mm. uuva talvella suojais jää lyhyeksi. esim. suojaavan suurta tumista. Rupijäkälien ja sammalien lisäksi na aloilla. pienilläkin tuuli lakaisee Näillä pai ja lumijäkkärä vain vaivaispaju. Ohutlumisilla tunturikankailla kasvaa variksenmar jaa, paksulumisilla mustikkaa. Sielikön ja kurjenkaner van seurana mutta kasvaa yksivuotiset tunturivihvilää ja oloissa. Rehevämpää kasvillisuutta sa rin kalkkipitoisella lapinkuusiota, kasvit eivät menesty näin ankaris alueella, siellä Ounastuntu viihtyy jopa lapin vuokko. Paljakkapur varrelta voi löytää laikkuja, korkeita saramättäikköjä ja Alempana purotkoissa sekä via milajisia niitty tiheitä pajukoita. paksusammalkuusikoita pohjansinivalvattia ja punaknanmarjaa kasva kotkansiipilehtoja. Tunturikoivikko vumetsän ja muodostaa paljakan välille. kapean Metsät kaistaleen ha ovat vanhoja, pääosin yli 200-vuotiaita. Puist eteläpäässä kuusta eniten, pohjoisosaan sen levinneisyys ei ulotu.
Valoisat kangasmetsät ovat parasta retkeilymaas toa. Niissä aluskasvillisuus matalaa, pensaikkoa ei ole juuri lainkaan ja puusto harvaa. Jäkälätyypin männiköitä puist pohjoisimmissa osissa. Lai dunnus muuttanut niiden kasvillisuutta; valkoiset porjäkäliköt ovat korvautuneet porolle kelpaamatto milla tinajäkäliköiilä. Puist suot ovat aapasoita, joissa vettä patoavat jänteet ja vetiset rimmet vuorottelevat. Vähäravintei silla soilla kasvaa vaivaiskoivua, suokukkaa ja hillaa, ravinteisimmilla lettopajua, lettorikkoa ja läätettä. Alueen järvet ovat karuja. Vaikka puist kasvillisuus pääosin lunva raista, joitakin kulttuurinsuosijoita ilmaantunut tupien, reittien ja niittyjen seutuville. Tällaisia ovat esim. hiirenvirna, kullero ja kellosinilatva.
Hetta-Pallas kesäreitti
Eläimistö Paljakalla nisäkkäitä vain niukasti, paitsi runsaina sopulivuosina. Myös kärppä ja lumikko tulevat silloin tunturiin. Ahma puolestaan liikkuu siellä missä porot kin. Talvella avotunturista kiirunan. Riekko Muuttolinnuista asustaa ei tapaa muita lintuja kuin alempana tunturikoivikossa. ensimmäisenä saapuu pulmunen, puist tunnuslintu. Toukokuussa tulevat keräkurmit ja varsin sa kiuru puolestaan piekana ovat Alhaalla tunturikankaiden lintuja, erittäin metsissä vat ovat tunturi uhanalainen. Tunturikihu ja paljakan saalistajia. peippo ja käpytikka. peippo Niittykirvinen yleinen kapustarinta. runsaslukuisimpia yleisiä. eteläisiä asustaa Laulurastas, lajeja, kuten leppälintu ja järri Hiiripöllö ja kanahaukka saalista metsämailla ja kotkakin hakeutuu sinne pesimään. Talvisin hiljaista metsää elävöittävät kuukkelit, tiaiset ja jo maaliskuussa pesintänsä aloittavat linnut. Sulana koskikaran. van Teeren ja kevään hua, purojen soidintanssit mets voi ja soilla vipeltää sutta Puist käpy kalastelevat löytää ovat alka runsas tavataan hirvi myyrä ja pääs yleinen. Kar toisinaan. eri aina suokukko sorsalajeja. Lapintiira muuttaa Eteläiseltä Jäämereltä saakka. elää järvissä Puroissa haukea, ahventa ja siikaa. harjusta ja taimenta. Kalasääski ja saukko alueella, mutta matkailijalta tämä ilo kielletty. Sääsket, selle Suurista nisäkkäistä ilvestä varsilta sekä pesimäseudulleen lapin merkki. Metsissä ja täislajisto. säilyvien Soilla ja rannoilla elelee kahlaajia, esim. ja pikkukuovi, mäkärät, paarmat ja polttiaiset kesäkulkijalle alaisia tuttuja. Puistossa selkärangattomia. jokai ovat myös uhan Pohjanpimentohämähäkille ja pohjankuusijäärälle lahneet ja sienettyneet sät tarjoavat sopivan elinympäristön. met
Porhoito Matkailu nuori ja kasvava tullähde Lapissa. Porhoitoa sen sijaan harjoitettu jo 1600-luvulta lähtien. Puisto jakautuu Näkkälän, Kyrön ja Mui paliskuntien kesken. Sekä vanhat luppometsät että avoimet tunturimaat ovat tärkeitä ravintokohteita porolle eri vuodenaikoina. Matkailijan varottava häiritsemästä poroja var sinkin keväällä, kun naaraat ovat kantavia. Toinen arka vaihe juhannuksen tienoilla, kun porot kerä tään aitauksiin vasojen merkitsemiseksi. Varomat kulkija saattaa silloin säikyttää tokan hajalleen. Jos joudut tokan tielle, väistä sitä rauhallisesti tai istuudu maahan ja anna porojen kulkea ohi. Muista sulkea poroaidan veräjät. Porhoito, metsästys, kalastus ja niittytalous ovat vanhastaan kuuluneet osana pohjoiseen luto. Niiden aikaansaamat luntyypit sekä rakennukset ja rakenteet ovat myös puist suojelukohteita.
Puist palvelut Suurimmassa osassa puistoa nuoti teko ja telttai lu sallittua vain merkityillä paikoilla reittien varsilla. Tarkemmat ohjeet löytyvät järjestyssäännöstä. Puistossa useita autiotupia sekä kolme varaus Pallastunturin opastuskeskuksessa kävijä saa tietoa tupaa. Tupien varustukseen kuuluvat puukamina tai takka, kaasuliesi sekä keittoastioita. Varaustuvissa puistosta, retkeilyreiteistä ja lutopoluista. Pallaksen hotellilta lähtee merkityt reitit Hettaan, Rauhalaan, Jerismajalle ja Toras-Sieppiin, josta edelleen Otokselle. lisäksi vuoteet vuodevaatteineen, autiotuvissa vain lavitsat. Tupavaraukset hoidetaan Pallaksen opastus keskuksesta. Lisäksi lyhyempiä poikittaisreittejä. Talvella reitte Puistoa huoltaa ja hoitaa Metsäntutkimuslaitos. jä ei pidetä säännöllisesti auki, mutta puistohenkilö kunta ja poromiehet kulkevat puistossa moottorikel koilla ja helpottavat siten hiihtäjän liikkumista. Pyhä ker palvelutuvalta saa puistotietoutta matkailukau tena. Pallaksen opastuskeskukseen voi jättää tiedot luto havainnoista sekä reiteillä ilmenneistä puutteista. Suurien ryhmien liikkumisesta puist alueella pyyde tään ilmoittamaan opastuskeskukseen, jotta ruuh kaantumista tuvilla voidaan välttää.
KANSALLISPUISTOJEN TARKOITUKSENA lun suojelu ja säilyttäminen koskemattomana tulevil lekin polville. Virkistyskäytön lisäksi puistot palvelevat tutkimusta ja opetusta. KANSALLISPUISTOSSA SINUN ON LUPA kulkea vapaasti jalkaisin ja hiihtäen leiriytyä ja tehdä tuli merkityille paikoille poimia marjoja ja sieniä MUTTA KIELLETTYÄ ON lun roskaaminen eläinten häiritseminen, kasvien ja kivien ottaminen metsästys ja kalastus, paitsi osassa Pallasjärveä koirien ja kissojen pitäminen vapaana rakennusten ja rakenteiden vahingoittaminen liikkuminen moottoriajeuvoilla maastossa leiriytyminen ja tulenteko muualla kuin niille varatuilla paikoilla Paikallisia asukkaita varten erityissäännöksiä kalastuk sesta, metsästyksestä ja porhoidosta.
Metsäntutkimuslaitos 1993