Asiantuntijan muisti terävimmillään omalla alalla KAJ:n jäsenten omasta kuntoutuksesta virtaa Silmänlumetta Kansallisoopperassa
Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Maistraatinportti 4 A, 6.krs, 00240 Helsinki toimisto@kaj.fi www.kaj.fi Puheenjohtaja Anita Tuohino Puhelin 050 338 5614 Sähköposti anita.tuohino@sok.fi Toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik Puhelin 0201 235 380 Sähköposti hanna.gorschelnik@kaj.fi Jäsentietojen muutokset, valtakirjat ja jäsenmaksut Akavan Erityisalat ry:n jäsensihteerit Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi Palvelunumero 0201 235 370 Jaana Honni Katja Kosonen Mary Luokkamäki Jäsenmaksut Käännösalan asiantuntijat KAJ:n jäsenmaksu on 1 % päätoimen ennakonpidätyksen alaisista tuloista ja luontoiseduista sekä Erityiskoulutettujen työttömyyskassan maksamista etuuksista. Ammatinharjoittajilta ja yrittäjiltä jäsenmaksu on 180 euroa vuodessa. Opiskelija maksaa jäsenmaksua, jos hän on työssä 18 tuntia viikossa tai opetusalalla 8 tuntia viikossa. Ulkomailla työskentelevän jäsenen ja eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 50 euroa vuodessa. Jäsenmaksu kattaa KAJ:n, Akavan Erityisalojen ja työttömyyskassan palvelut. Lisää tietoa www.kaj.fi/jasenmaksu. MUISTA ILMOITTAA MUUTTUNEET JÄSENTIETOSI! Lakiasiat ja työsuhdeneuvonta (Akavan Erityisalat) Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi Tuire Torvela, lakimies, yksityissektori, ammatinharjoittajat 0201 235 356 Kari Eskola, lakimies, yksityissektori 0201 235 367 Helena Lamponen, lakimies, yksityissektori 0201 235 352 Harri Ikonen, lakimies, kunta- ja valtiosektori 0201 235 354 Maarit Leppänen, lakimies, julkinen sektori 0201 235 353 Jaakko Korpisaari, asiamies, kuntasektorin sopimukset 0201 235 363 Kalevi Juntunen, asiamies, valtiosektorin sopimukset 0201 235 351 Arja Ahola, asiamies, palkkatilastot, tutkimukset 0201 235 359 Työttömyysturva-asiat Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Puhelin (09) 7206 4343 Puhelinajat ma to klo 12 15 Asemamiehenkatu 2 C, 00520 Helsinki www.erko.fi Kajawa Käännösalan ammattilaisten ja opiskelijoiden järjestölehti Julkaisija: Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Päätoimittaja: Hanna Gorschelnik Toimitus: Henriikka Hakkala, Jenny Jeskanen, Ritva Siikamäki Ulkoasu: Vesa A. Junttila, Public Design Oy Painatus: Libris Oy, Helsinki. Painos: 2400 kpl Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava numero jäsenillä viikolla 37, aineistopäivä 26.8.2010 Tässä lehdessä Toiminnanjohtajalta... 3 Muistin kuormitusta voi huojentaa... 4 Terveiset Alankomaista... 7 Kuntoutuksesta eväitä terveempään työelämään... 8 Lyhyet... 10 Jäsenten palaute onnistumisen mittarina... 12 Tunnelmia työmarkkinoilta työntekijän tarpeet ja todellisuus ristiriidassa... 13 KAJ:n jäsenilta oopperan kulisseissa... 14 2
Käännösalan asiantuntijat KAJ:n jäsenmäärä kasvaa tasaista tahtia. Se on hienoa, sillä mitä enemmän meitä käännösalan eri asiantuntijatehtävissä toimivia on liittoutunut yhteen, sitä paremmin voimme edistää reiluja työsuhteen ehtoja ja palkkaustamme. KAJ ja Akavan Erityisalat voi edustaa kääntäjiä, teknisiä viestijöitä, tulkkeja, terminologeja, käännöskoordinaattoreita, projektipäälliköitä ja muita monikielisen viestinnän asiantuntijoita vain, jos nämä ovat järjestäytyneet yhteen. Moni asia on syynä siihen, että ammattinimikkeemme eivät yllä palkkatilastojen kärkeen. Jos työn sisältöä ei tunneta ja ammatin merkitystä ymmärretä, ei työstä mielellään maksetakaan. Niinpä meidän jokaisen tehtävä on pitää käännösalaa ja sen eri ammatteja esillä ja kertoa, että me emme puuhastele kielten parissa, vaan työmme on tarpeellista viestintää ja paljon muutakin. Meidän pitää myös vaatia kunnon palkkaa ja kunnollisia työn tekemisen ehtoja. Sovitaan, että jätetään taakse ne ajat, jolloin suostuimme tekemään halvalla työsuorituksen. Sovitaan, että enää ei tule sitä, joka tekee työn melkein tappiolla. Katsokaa lakimiehiä, konsultteja, fysioterapeutteja, hammaslääkäreitä. Myyvätkö he halvalla asiantuntemustaan? MIRKKA HEININEN Meitä on jo yli 2100! Paremman ja palkitsevamman työelämän tavoittelu on KAJ:n johtoajatuksia. Edunvalvontatyö on hyvin, hyvin hidasta ja lopputulokset näkyvät vasta vuosien kuluttua. Moni edunvalvonnan kysymys poreilee pitkään pinnan alla ammattikunnan sisäl - lä ennen kuin se ponnahtaa näkyville. KAJ:n ja av-kääntäjien tyytymättömyys av-käännösalan palkkatasoon ja huoli alan tulevaisuudesta on tämän kevään esimerkki poreilusta ja pintaan ponnistamisesta. Viimeistä sanaa ei myöskään ole sanottu vielä asiassa, jossa valtionhallinnossa työskentelevien kääntäjien työssä menestymisen edellytyksiä yritetään heikentää aluepolitiikan vuoksi. Moneen työsuhteessa työskentelevään ei sovelleta mitään työehtosopimusta. Ennen kuin saamme kollektiivisia sopimuksia aikaan vastuu omien työehtojen ja palkkauksen kehittymisestä on mitä suurimmassa määrin yksilöllä. Vankkana tukena ja apuna tässä on oma liitto ja akavalaiset luottamusmiehet. On tärkeää, että työpaikoille saadaan lisää luottamusmiehiä auttamaan työelämän hankaluuksissa. Onko sinun työpaikallasi akavalainen luottamusmies? Entä tunteeko hän sinut ja tietäänkö hän, että edustaa myös sinua? KAJ:n toimisto pitää luovan tauon juhannuksesta elokuun alkupuolelle 25.6. 9.8. Pitkän viluisan talven jälkeen jokainen meistä on ansainnut kunnon kesän. Suloista suvea! Hanna Gorschelnik toiminnanjohtaja Toiminnanjohtajalta 3
Muistin kuormitusta voi huojentaa Välillä sitä huomaa kiusallisella tavalla, että hyväkin muisti voi pettää. Harmin paikka, mutta sen jälkeen on hyvä pohtia, miksi näin kävi. Muistin toimintaa voi tukea kuormitustilanteessakin pienillä keinoilla. Arkikielessä muisti-käsitteellä viitataan yleensä pitkäkestoiseen säilömuistiin, mutta tavallisessa elämässä tarvitaan muitakin muistin osa-alueita. Työmuisti on tärkeä asiantuntijatyössä ja monessa muussakin työtehtävässä: se käsittelee asioita, joita tarvitaan käsillä olevassa tehtävässä. Lähes kaikki työtehtävät edellyttävät työmuistia eli tätä hetkeä koskevaa muistia. Se on ajattelun työtila, jonka Työelämässä on paljon muistia kuormittavia tilanteita. Muistin tueksi kannattaa käyttää itselle sopivia välineitä. RITVA SIIKAMÄKI 4
avulla pidetään asioita mielessä, vertaillaan tietoja tai kokemuksia uusiin asioihin, ratkaistaan ongelmia ja käydään läpi vaihtoehtoja. Työmuisti on rajallinen, ja sen piirissä on kerrallaan vain pieni osa ympäröivästä havaintotiedosta ja aiemmista kokemuksista. Monta muistin häiriötekijää työssä Muistin toiminta häiriintyy herkästi. Samankaltaiset asiat sekoittuvat herkästi, joten esimerkiksi samantapaisten lyhenteiden ja koodien muistaminen on vaikeaa. Työympäristöissä esiintyy jatkuvasti sekä näkö- että kuuloärsykkeitä, jotka häiritsevät työmuistin toimintaa. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys 2009 -kyselyn tulosten mukaan lähes puolet työntekijöistä katsoo, että työtä haittaavia keskeytyksiä esiintyy melko usein tai jatkuvasti. Joka viides vastanneista ilmoitti kohtaavansa usein tai melko usein muistiongelmia työssään. Keskeytinkö pahasti? Toistuvat keskeytykset vaikeuttavat varsinaiseen tehtävään palaamista. Kun jo tehtyjä asioita pitää tarkistaa, virhemahdollisuus kasvaa. Mieleen painaminen, mielessä säilyttäminen ja mieleen palauttaminen kärsivät häiriöistä. Hälyn ja keskeytysten vähentäminen on hyvä alku työssä tarvittavan muistin parantamiselle. Kaikkia keskeytyksiä ei kukaan voine poistaa työpäivästään, mutta työpaikan yhteisin sopimuksin voi parantaa työmuistin toimintaedellytyksiä. Yhteinen käytäntö, jossa sovitaan ns. työrauhatunneista, luo edellytyksiä keskittyneelle työnteolle ja tukee muistin toimintaa. Työhuoneen oven sulkeminen voi olla merkki työrauhasta. Lisäksi omat työtehtävänsä voi pyrkiä jaksottamaan kokonaisuuksiksi. Sähköposti- ja tekstiviesti-ilmoitukset voi kytkeä pois päältä ja puhelut voi välillä siirtää vastaajaan, jotta ne eivät katkaise keskittymistä esimerkiksi kirjoitustyössä. Jos tehtävä keskeytyy, kannattaa merkitä, mihin jäi, niin jatkaminen helpottuu. Kertaus toimii Vaikka työmuisti välillä tekee tepposia, asioita voi muistaa kymmenien vuosienkin takaa, ellei pode muistisairautta. Jokainen voi oppia uutta vielä vanhalla iälläkin. Oman ammattialaan tai muuhun omaan osaamiseen kuuluvien asioiden muistaminen ei aiheuta samanlaista päänvaivaa kuin aivan uusi ala. Kiinnostavia tietoja ja tapahtumia jaksaa kertailla mielessä ja näin ne tallentuvat muistiin paremmin kuin yhdentekevältä tuntuvat asiat. Kertaaminen ja asioiden ryhmittely auttavat oppimista. Miellekarttojen, mielikuvien ja kaavioiden käyttö tai erityyppisten havaintojen yhdisteleminen tukee asioiden mieleen painamista ja myös tulevaan suuntautuvan muistin toimintaa. Esimerkiksi matkalle pakkaaminen käy kätevämmin, kun käy mielessään läpi eri paikkoja, tilanteita ja tapahtumia, joita on edessä. Isoja tehtäväkokonaisuuksia on hyvä jakaa pienempiin palasiin. Itselle luontevia muistikeinoja kannattaa hyödyntää, ja lisäksi voi opetella uusia muistitaitoja. Käyttipä mitä muistin apukeinoja tahansa, on annettava aikaa oppimiselle. Kertaileminen tukee oppimista, samoin säännöllinen harjoittelu. Umpiväsyneenä pänttääminen ei oikein kannata, sillä vireystila vaikuttaa oppimiseen ja mieleen painamiseen. Valehtelevatko muistot? Yksityiskohdat ovat alttiita virheille muistin toiminnassa, sillä muisti ei ole nauhuri tai tietokoneen muistin kaltainen tallennusväline. Todentuntuiset muistot eivät välttämättä vastaa todellista tapahtumien kulkua. Muistot värittyvät toisaalta jo tapahtumahetkellä, toisaalta ajan kuluessa ja muistellessa. Muistikuva muotoutuu odotusten, tietämyksen, kokemusten, mielleyhtymien ja keskustelujen sulautuessa toisiinsa. Jälkikäteen on mahdotonta erottaa muistikuvan eri osasten alkuperää. Sen vuoksi menneiden tapahtumien yksityiskohdista kiisteleminen voi olla jossain määrin ajanhukkaa. Asiantuntijan muisti terävimmillään omalla alalla Asiantuntijatyössä muistin toimintaa tukee se, että opituilla tiedoilla ja taidoilla on mahdollista kiertää työmuistin rajoituksia. Asiantuntijatyötä tekevät omaksuvat omalta alaltaan uutta nopeasti ja pystyvät näin paikkaamaan muistin toimintaa. Pitkä opis ke lu ja työkokemus luovat laajan tietopohjan, jota asiantuntija hyödyntää työssään. Asiantuntijan 5 >>
lyhyt- ja pitkäkestoinen oppiminen sekä tiedon jäsentely oman alan asioissa on nopeaa ja tehokasta. Väsymys heikentää muistin toimintaa Motivaatiot ja asenteet vaikuttavat oppimiseen ja muistamiseen. Univaje, uupumus, stressi, masennus ja monet elämäntilanteeseen liittyvät tekijät voivat viedä voimia, jolloin oppiminen ja muistaminen vaikeutuu. Työympäristöt ovat nykyisin varsin kuormittavia ja kiireisiä. Työyhteisössä on hyvä ottaa esille yhteiset käytännöt, joiden avulla kuormitusta voi keventää. Monet tilapäiset muistiongelmat korjautuvat tilanteen palatessa normaaliksi, ellei kyse ole muistisairaudesta. Jos muisti pätkii pahasti eikä tilanne korjaannu kotikonstein, on syytä pohtia ongelmien syitä ja laajuutta sekä tarvittaessa hakeutua lääkäriin. Auta muistiasi Ritva Siikamäki vältä häiriöitä ja keskeytyksiä keskitä huomiosi käsillä olevaan asiaan ole järjestelmällinen käytä muistilappuja, muistioita, ajastettuja muistutuksia tai hälytyksiä sekä tarkistuslistoja anna aikaa ja tilaa oppimiselle tauota työtäsi huolehdi riittävästä levosta ja palautumisesta Lähde: Työterveyslaitoksen yleisöluento 21.4.2010. Erikoistutkija PsT Virpi Kalakoski: Kun muisti työssä pettää. Miten muistia voi parantaa. Lisätietoa Virpi Kalakoski: Pieni kirja muistista. Työterveyslaitos 2009. Tulkin työ kuormittaa muistia Tulkin työ on mielenkiintoista muistin käytön näkökulmasta. Simultaanitulkki jakaa tarkkaavaisuuttaan kuuntelemisen, lähdekielisen puheen ymmärtämisen sekä kohdekielisen puheen tuottamisen välillä ja lisäksi monitoroi tulkettaan. Kuormitettuna on tällöin nimenomaan työmuisti tarkkaavaisuustoimintoineen. Sen sijaan konsekutiivi- eli peräkkäistulkkaus koettelee enemmän muita muistimekanismeja tulkin koke - neisuuden, puhejakson pituuden ja muistiinpanojen määrän mukaan. Toistaiseksi vain simultaanitulkkien muistista on tieteellistä tutkimusta. Konsekutiivitulkkauksen tutkimuskin on aloitettu Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksella. Kääntäjä ja tulkki, kognitiotieteen maisteri Sinikka Hiltunen tekee väitöstutkimusta, jonka työnimenä on Konsekutiivitulkin eksperttiys: selitys muista poikkeaville muistitoiminnoille. Tutkimus kartoittaa tarkkaavaisuuden ja synnynnäisten temperamenttien merkitystä eksperttien muistitoiminnoissa käyttämällä esimerkkinä konsekutiivitulkkeja. Lisäksi väitöstutkimuksessa pyritään kehittämään konsekutiivitulkin toiminnallinen muistimalli, jonka odotetaan olevan hyödyksi tulkkien koulutuksessa. Tutkimukseen kuuluu kolme tutkimusvaihetta empiriisine kokeineen. Hiltusen kognitiotieteen pro gradu -työ muodosti osan ensimmäistä vaihetta, josta on työn alla tieteellinen artikkeli kansainväliseen julkaisuun. Tulosten mukaan konsekutiivitulkkien ja kielten opettajien työmuistissa ei ole eroja, kun sitä mitataan sanatesteillä (nk. muistijänne). Sen sijaan teksti kokeesta tulkit selvisivät paremmin kuin opettajat. Tämä tuli erityisen hyvin ilmi etenkin nk. abstraktin tekstin kohdalla, joka oli yksinäisyyden tutkimusta käsittelevä uutinen. Konkreettinen teksti oli kaunokirjallinen ja siten hankalampi muistaa, mutta senkin tulkit muistivat hieman paremmin kuin opettajat. Tulos vastaa eksperttiystutkimuksen tuloksia: ekspertit eivät ole noviiseja parempia muistitehtävissä, joissa kokemuksen merkitys on jo lähtökohtaisesti suljettu pois, kuten erilaisissa muistijännetehtävissä tai satunnaisissa shakkiasetelmissa. Heidän muistinsa on parempi vain oman alan tehtävissä. Tutkimuksessa on aluillaan toinen vaihe. Tavoitteena on verrata eri tulkkauslajeja (simultaania, konsekutiivia ja molempia) tulkkaavia kielten opettajiin ja muiden alojen ekspertteihin (nk. non-linguistic group). Kokeisiin sisältyvät muistitestien lisäksi tarkkaavaisuustesti ja joidenkin temperamenttipiirteiden kartoitus. Kaikkiin koeryhmiin kaivataan edelleen koehenkilöitä. Vaatimukset ovat: äidinkieli suomi, koulutus vastaa vähintään alempaa korkeakoulututkintoa ja/tai kokemusta omalta alalta vähintään 10 vuotta. Lisätietoja Sinikka Hiltusen kotisivuilta: www.muistikuisti.net 6
Aurinkoinen tervehdys Alankomaista! Koulujen lomat alkavat täällä vasta heinäkuussa, mutta kesäkuu ei enää tunnu arjelta, sillä silloin eletään juhlasta juhlaan. Kesäkuussa hollantilaisten kalenterit täyttyvät kävely - tapahtumista, luokkaretkistä, grillijuhlista, konserteista ja viikonloppuretkistä. Koululaisten äideille se on kiireistä aikaa, sillä Hollannissa vanhempien oletetaan osallistuvan tiiviisti koulun tapahtumiin. He auttavat urheilupäivien käytännön järjestelyissä, retkikuljetuksissa ja musikaaliharjoituksissa, hoitavat kirjojen päällystyksen, täitarkastukset ja luokkien suursiivoukset. Kun pienten koululaisten vanhemmat vielä kuljettavat lapsensa kouluun ja hakevat heidät kesken päivän kotiin lounaalle, ei voi kuin ihmetellä, missä välissä on tarkoitus ehtiä tehdä töitä. Suomalaisena tähän ei ole ollut aivan helppo tottua, mutta olen oppinut arvostamaan myös järjestelmän etuja: tunnen kaikki koulun opettajat ja lasteni luokkatoverit sekä näiden vanhemmat. Freelancerille ja muualta muuttaneelle sosiaaliset kontaktit ovat tietysti erityisen arvokkaita. Koen olevani suomen kielen sekatyöläinen. Ensisijaisesti olen kääntäjä ja tulkki, mutta olen myös opettanut suomea yliopistolla ja Suomi-koulussa. Olin mukana perustamassa Groningenin Suomi-koulua ja olen toiminut pitkään koulun puheenjohtajana. Lisäksi olen ottanut sydämeni asiaksi kertoa kaikille kiinnostuneille suomen kielen erityispiirteistä ja kaksikielisyyden eduista. Olen tehnyt määrätietoisesti töitä sen eteen, että lapseni oppivat suomea. Lapset oppivat kieltä helposti, mutta usein unohdetaan, että lapsen kaksikieliseksi kasvattaminen vaatii vähimmistökieliseltä vanhemmalta viitseliäisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja oveluutta. Yritän kärsivällisesti myös korjata harhakäsitystä, jonka mukaan sujuva kielitaito on kääntäjänä toimimisen ainoa edellytys. Harmittavan usein ihmiset nimittäin olettavat, että olen puolivahingossa ryhtynyt kääntäjäksi, koska asun ulkomailla. Vaalin omaa kielitaitoani hyvin tietoisesti muun muassa lukemalla suomalaista kaunokirjallisuutta ja lehtiä sekä katsomalla suomalaisia elokuvia. Suomessa ollessani nautin suunnattomasti minua ympäröivästä kielestä. Jos saan tilaisuuden istua yksin kahvilassa, kuuntelen minua ympäröiviä keskusteluja, tarkkailen sanoja ja äänenpainoja. Yritän kuulla onko kieli muuttunut sitten viime kuuleman. Onneksi on myös Facebook, freelancerin kahvihuone, jossa yhdistyvät huvi ja hyöty: voin pitää yhteyttä kaukana asuviin tuttuihin ja tehdä samalla arkielämän kielihavaintoja. Joidenkin elämän osaalueiden, kuten vaikkapa remonttitarvikkeiden ja puutarhakasvien, sanastoa tunnen paremmin hollanniksi kuin suomeksi. Jokin aika sitten päätin opetella kaikkien puutarhassani olevien kasvien nimet myös suomeksi. Asiatekstikääntäjän ammattitaidolla lista kasvien nimistä oli pian valmis! Liityin äskettäin Facebookissa ryhmään Suomen kieli on koti, metsä ja puutarha, koska ryhmän runollinen nimi puhutteli minua. Olen asunut yli puolet elämästäni ulkomailla, lapsena isän työn takia kehitysmaissa, aikuisena Jemenissä, Ranskassa ja Hollannissa. Vasta viime vuosina olen ymmärtänyt, että mantereiden, maisemien ja kotitalojen vaihtuessa ainoa pysyvä tekijä on ollut suomen kieli. Ehkä juuri siksi siitä on tullut minulle ammatti, harrastus ja loputon ilon lähde. Riina Leppänen Kirjoittaja on Alankomaissa vuodesta 1996 lähtien asunut kääntäjä ja tulkki. Kolumni 7
Kuntoutuksesta eväitä terveempään työelämään Kuntoutuksessa huomio on nimenomaan tulevassa työkyvyssä. Tarkoitus on pohtia, onko omissa elintavoissa, ravitsemuksessa ja liikuntatottumuksissa parannettavaa. Iällä ei ole merkitystä. Aslak-kuntoutus on tarkoitettu kaikille työikäisille. Yhden opit kaikkien käyttöön KAJ:n jäsenten Aslak-kurssit järjestetään kuntoutuskeskus Petreassa Turussa. Yksi kurssi jakaantuu neljään jaksoon, joista kukin kestää noin 5 vuorokautta. Kuntoutuksen tavoitteena on, että työssä jaksettaisiin paremmin ja pidempään, sanoo työterveyshoitaja Sari Wallenius kuntoutuskeskus Petreasta. Tärkeintä on itse havahtua huomaamaan omat huonot tottumukset ja muuttaa niitä. Esimiehen tuki kuntoutujalle on tärkeää, sillä tarkoituksena on myös tarkastella yhdessä työympäristöä ja työoloja ja pohtia miten niitä voitaisiin parantaa. Samanlaiset kuormitustekijät rasittavat usein koko työyhteisöä. Niinpä parhaimmillaan yksi kurssilainen voi kohentaa koko työyhteisön vointia. Kahdenlaisia kokemuksia KAJ:n jäsenet Anita Tuohino ja Sini-Tuulia Lehtinen ovat käyneet Aslakin. Kummallekin kurssi toi kaivattua irtiottoa arjesta. Tuohino osallistui kuntoutukseen työterveyslääkärin ehdotuksesta. Keväällä 2007 töissä oli erityisen raskasta. Työterveyslääkärini kertoi esimiehille suunnatusta kuntoutuksesta, jossa olisi mahdollista saada myös vertaistukea. Päätös kuntoutukseen pääsystä tuli Kelalta nopeasti, muistelee Tuohino. Käännösalan asiantuntijat KAJ:n jäsenille on tänä vuonna tarjolla kaksi omaa Aslakkurssia. Aslak on ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus. Se on tarkoitettu ennaltaehkäiseväksi varhaiskuntoutuksesi työntekijälle, joka kokee työkykynsä heikentyneen ja haluaa itse vaikuttaa työkykyynsä ja hyvinvointiinsa. Sain kurssilta hyvää vertaistukea ja aloitinkin kuntoilun kevyesti, kertoo Tuohino. Hän kokeili kuntoutuksessa erilaisia liikuntamuotoja, kuten valokuvasuunnistusta, chi ballia, gymstick-jumppaa ja vesijuoksua. Opettelin myös harjoitusten avulla rentoutumaan, Tuohino kertaa kurssin antia. Lehtinen päätyi kurssille Kelan ehdotuksesta ja hänen kokemuksensa kuntoutuksesta olivat päinvastaisia. Lehtinen kärsii astmasta ja sairastaa fibromyalgiaa, jota voidaan kuitenkin hoitaa lääkkeettömästi. Liikunta on yksi parhaista hoitokeinoista. Lehtinen olisi halunnut henkilökohtaiseen kuntoutukseen, mutta Kela ehdotti Aslakia. Se oli pettymys. Odotin kurssilta kovaa liikuntaa ja ohjeita siihen, miten pääsisin normaalikuntoon pitkään vaivanneen flunssa- ja poskiontelotulehduskierteen jälkeen. Fibromyalgian ja siitä johtuvan kivun vuoksi tarvitsen jatkuvaa runsasta liikkumista ja lihasvoimaharjoituksia. Pettymyksekseni muut kurssilaiset eivät olleet koskaan harrastaneet mitään liikuntaa, eivätkä myöskään pohtineet ravintotottumuksiaan, joten lähtökohtamme olivat kovin erilaiset, kertoo Lehtinen. Koska kuntoutusryhmässä edettiin vähemmän liikkuneiden ehdoilla, Lehtinen tunsi saavansa kurssilta aivan liian vähän. Huomio kiinnittyy itseen Vaikka pienryhmässä on eritaustaisia ja eritasoisia kuntoutujia, se ei haittaa, sanoo Sari Wallenius. 8
Aslakissa käydään fysioterapeutin kanssa läpi kunkin yksilöllinen tilanne ja fyysisen kuntoutuksen tarve ja se miten oma työtilanne vaikuttaa työkykyyn, kertoo Wallenius. Lisäksi kuntoutuja saa kuntoutuksen kotijaksoille mukaansa ohjelman kotona ja työssä tehtäviä harjoituksia varten. Petreassa Aslak-kuntoutujille on tarjolla myös hyvät mahdollisuudet omaehtoiseen liikuntaan. Kurssilaisten käytössä ovat kuntosali, uima-allas ja liikuntasali. Luonto on lähellä ja polkupyöriäkin saa lainaksi. Parasta antia olivat kuntoutuskaverit, muistelee Tuohino. Vertaisryhmän tuki on tärkeä, siitä saa voimaa ja voi peilata omia tuntemuksiaan. Tärkeintä oli kuitenkin se, että opin olemaan armollinen itseäni kohtaan. Ei kaikkea tarvitse tässä iässä enää suorittaa, Tuohino jatkaa. Lehtiselle tärkeintä oli rentoutuminen ja irtaantuminen tavanomaisista kuvioista. Laitoskuntoutumisen hyvä puoli on se, että silloin voi ottaa etäisyyttä työhön ja perheeseen, sanoo Sari Wallenius. Miten voin valmistautua? Parasta valmistautumista kurssille on se, että varaa kuntoutusjakson päivät rauhoittumista varten. Mielestä on syytä jättää työkiireet eikä perheasioita kannata selvittää kurssin aikana. Etukäteen kannattaa vielä pohtia, miksi ylipäänsä tuli lähteneeksi kuntoutukseen, jotta omat tavoitteet kirkastuisivat. Anita Tuohino kehottaa lähtemään kuntoutukseen avoimin ja vastaanottavaisin mielin. KAJ:n jäsenten omat Aslak-kuntoutuskurssit Kuntoutuskeskus Petreassa Turussa. Kurssi nro 40626 Kurssille valitaan 10 osallistujaa ja sen jaksojen ajankohdat ovat 18. 22.10.2010 13. 17.12.2010 14. 19.2.2011 17. 21.10.2011 Kurssi nro 40615 Kurssille valitaan 10 osallistujaa ja sen jaksojen ajankohdat ovat 15. 19.11.2010 7. 12.2.2011 16. 21.5.2011 14. 18.11.2011 Kurssille voivat hakea KAJ:n jäsenet. Kurssille pääsyn edellytyksenä on työterveyslääkärin laatima B-lausunto, jossa on selvitetty kuntoutustarve. Lisäksi on täytettävä kuntoutushakemuslomake KU102, jonka saa Kelan www-sivuilta www.kela.fi. Kela valitsee kurssilaiset. Kun työntekijä on kuntoutuksen takia estynyt työskentelemästä kokopäiväisesti, Kela voi maksaa kuntoutujalle kuntoutusrahaa kurssin ajan. Kuntoutusraha voidaan maksaa työnantajalle, jos työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa kuntoutuksen ajalta. Hanna Gorschelnik Anita Tuohino (vas.) ja Sini-Tuulia Lehtinen pääsivät irtaantumaan tavanomaisista kuvioista Aslak-kurssilla. 9
TA LYHYESTI AJANKOHTAISTA LYHYESTI AJAN KAJ: valtion kääntäjien alueellistaminen vailla järkiperusteita KAJ vastustaa yhdessä Akavan julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn ja Akavan Erityisalojen kanssa lakiesitystä, joka siirtää valtionhallinnon kääntäjät pois ministeriöistä ja virastoista yhteen kielipalvelukeskukseen. KAJ ei näe, että lakiehdotuksen esittämä toiminnan uudel leen organisointi olisi järkevää. Hallituksen esitys laiksi valtion kielipalvelujen tuottamisesta heikentää olennaisesti valtionhallinnon kääntäjien työssä menestymisen edellytyksiä. Lakiesityksen valmistelussa ei ole ymmärretty kääntäjän työn ydintä: ammattikääntäjä tekee työtä tiiviissä yhteistyössä substanssivirkamiesten eli tekstintuottajien kanssa. Kääntäjien keskittäminen fyysisesti yhteen ei tuo olennaista lisäarvoa. Kääntäjän työ valtion hallinnossa on pitkälle erikoistunutta osaamista. Jokaisen hallinnonalan, esimerkiksi vero- tai poliisiasioiden, oppimiseen ja riittävään hallintaan kuluu kääntäjältä vuosia ja ala omaksutaan vuorovaikutuksessa substanssivirkamiesten kanssa. Lakiesitys olettaa toisin. Nähdään, että kääntäjistä voidaan tehdä useamman alan asiantuntijoita, jotka voivat lennosta sijaistaa toisen alan kääntäjää. Ammattikääntäjältä siis odotetaan laajempaa osaamista kuin substanssivirkamiehiltä Alueellistaminen ja keskittäminen ei tehosta käännöspalvelua, vaan päinvastoin. Käännösten laatu heikkenee väistämättä, jos käännöksiä tuottaa alaa tuntematon kääntäjä. Tämä uhkaa kansalaisten oikeusturvaa, järjestöt arvioivat. Liitot jättivät JUKOn nimissä valtiovarainministeriölle lakiesityksen hylkäämistä vaativan lausunnon. Liisa Nemitzille ja Helena Pystyselle ansiomerkit Akavan Erityisalat on myöntänyt hopeisen ansiomerkin Käännösalan asiantuntijat KAJ:n ansioituneille järjestöaktiiveille Liisa Nemitzille ja Helena Pystyselle. Nemitz on toiminut KAJ:n hallituksen ja Akavan Erityisalojen ammatinharjoittajien jaoston jäsenenä vuodesta 2001 lähtien. Pystynen on istunut KAJ:n hallituksena vuosina 1988 1989 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 1995 alkaen. Lisäksi hän on ollut Akavan Erityisalojen yksityissektorin neuvottelukunnan varajäsen vuodesta 2005. Anita Tuohino ja Helena Pystynen Liisa Nemitz MIRKKA HEININEN LIISA VAHTERA 10
OHTAISTA LYHYESTI AJANKOHTAISTA LYHYESTI Vähimmäispalkkasuositus uusittiin Yksityisellä sektorilla työssä olevien kääntäjien vähimmäispalkkasuositusta tarkistettiin. Vä himmäispalkkoja korotettiin 1.6.2010 alkaen 1 % suuruisella yleiskorotuksella. Seuraava korotus toteutetaan 1.6.2011, mutta korotuksen määrää ei ole vielä kirjattu. Korotuksen suuruudesta ilmoitetaan 15.5. 2011 mennessä. Suositus koskee kääntäjiä, joiden tehtävistä vähin tään 50 % on kääntämistä. Muut tehtävät voivat esimerkiksi olla toisen kääntäjän tekstien kielenhuoltoa, termityötä, projektinhallintaa, teknistä kirjoittamista, doku men toin - tia tai tulkkausta. Suositus on annettu ajalle 1.5.2010 30.4.2012. Vähimmäispalkkasuositus lähetettiin kaikille yksityisellä sektorilla työskenteleville jäsenille ja opiskelijoille. Vähimmäispalkkasuositus on nähtävissä myös KAJ:n ja Akavan Erityisalojen verkkosivujen jäsen alueilla. Av-käännösalalle halutaan kunnon työehdot ja ansiotaso Av-käännösalaa jo vuosia vaivannut työn alihinnoittelu halutaan pysäyttää av-käännöstoimistojen ja freelance-kääntäjien välisissä työehtoja koskevissa neuvotteluissa. Keväällä alkaneissa neuvotteluissa on tavoitteena parantaa käännöstoimistoissa työskentelevien av-kääntäjien työehtoja ja nostaa ansiotasoa vastaamaan työn vaativuutta. Kääntäjien esittämä neuvotteluiden lähtötaso perustuu Yhtyneet-sopimukseen, joka määrittää av-käännösten vähimmäistyöehdot Ylessä ja MTV3:ssa. Pääosin muutaman yrityksen kesken jakautuneelle alalle on av-kääntäjien mielestä saatava yleissitova työehtosopimus, joka sitoo kaikki alalla toimivat yritykset vähimmäispalkkioihin ja muihin ehtoihin. Tällöin syöksykierteenomainen hintakilpailu pysähtyy ja käännöstoimistot voivat alkaa pelkän hinnan sijaan kil- 28.5. sai hyvän vastaanoton. Ohikulkijoita kiinnosti Av-kääntäjien järjestämä infotempaus Helsingissä sekä av-kääntäjän työstä kuuleminen että tilaisuus pailla muun muassa laadulla. Nykyisellään jatkuva hintakilpailu kokeilla tekstittämistä itsekin. johtaa ennen pitkää siihen, että av-käännösalasta tulee läpikulkuala, kun alipalkatulla työllä ei elä edes ylityöllistettynä. Tavoitteena on turvata alan yritysten ja kääntäjien tulevaisuus sekä tekstitysten laatu, jonka on todettu vaikuttavan suuressa määrin suomalaisten lukutaitoon ja vieraiden kielten ymmärtämiseen. Neuvotteluja käydään SDI Median ja Pretextin kanssa. Suurin käännöstoimisto Broadcast Text International Oy jäi sivuun neuvottelupöydästä, sillä piti kääntäjien neuvotteluesitystä Yhtyneet-sopimuksen palkkiotasosta utopistisena. Kääntäjiä neuvotteluissa edustavat Suomen Journalistiliitto, Käännösalan asiantuntijat KAJ, Akavan Erityisalat ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Neuvotteluja jatketaan keskiviikkona 9. kesäkuuta. Neuvottelujen edistymistä voi seurata KAJ:n verkkosivujen ajankohtaista-osiosta. 11
Jäsenten palaute onnistumisen mittarina Etujärjestön toiminta ja palvelut opastus, tiedotus, neuvonta, apu, koulutus, virkistys ja edunvalvonta eri muodoissaan ovat olemassa sen jäseniä varten. Siksi jäsenistö on myös paras arvioimaan, kuinka järjestö tehtävässään onnistuu. Akavan Erityisalat teki huhtikuussa 2010 koko jäsenistöään koskevan jäsentyytyväisyystutkimuksen. Sähköpostikyselynä toteutettuun tutkimukseen vastasi KAJ:n jäsenistä 563 eli noin neljännes. Kaikkien AE:n jäsenten yhteinen vastausprosentti oli 28. Keskeiset palvelut kärjessä KAJ:n jäsenet ja Akavan Erityisalojen jäsenistö ovat yhtä mieltä siitä, että ammattijärjestön palveluista kolmen kärjen muodostavat työttömyyskassa, erimielisyys- ja riita-asioiden hoito sekä sopimusedunvalvonta ja neuvottelutoiminta. Aluetoimintaa ja luottamusmiestoimintaa lukuun ottamatta KAJ:n jäsenet ovat käyttäneet ammattijärjestön palveluja enemmän kuin AE:n jäsenet yleisesti. Edelliseen vuonna 2008 tehtyyn tutkimukseen verrattuna KAJ:n jäsenet ovat käyttäneet työttömyyskassan palveluita selvästi enemmän. Heidän prosentuaalinen osuutensa nousi kahdessa vuodessa 27 prosentista 35 prosenttiin. Tätä lisäystä selittänee ainakin osittain se, että 17 prosenttia tutkimukseen vastanneista KAJ:n jäsenistä kertoi tulleensa lomautetuksi tai irtisanotuksi lähimmän vuoden aikana, ja kolmannes KAJ:n jäsenistä ilmoitti olleensa yhteydessä työttömyyskassaan. Käyttäjän kokemus kertoo laadusta Mietityttävä tulos on, että työttömyyskassan palveluiden tavoitettavuuden, ystävällisyyden ja asiantuntemuksen saama yleisarvio oli nyt heikompi kuin kaksi vuotta sitten. Vaikka osa palvelua käyttäneistä kiittääkin saamaansa ripeää ja selkeän asiallista palvelua, turhan monet ovat joutuneet odottamaan kapulakielisiksi kokemiaan vastauksia ja kurjaksi kääntyneeseen taloudelliseen tilanteeseen helpotusta tuovia päätöksiä luvattoman pitkään. Tarvittu tulee tärkeäksi Hyöty on suurin silloin, kun tarjonta ja kysyntä kohtaavat toisensa. Yleisesti kunkin palvelun arvioivat tär- keämmäksi ne jäsenet, jotka olivat sitä myös käyttäneet. KAJ:n jäsenistö piti nettisivuja, koulutustoimintaa, Yhteenveto-lehteä ja urapalveluita tärkeämpinä kuin AE:n jäsenistö keskimäärin. Kuvaisiko tämä kenties sitä, että epävarmassa talous- ja työmarkkinatilanteessa tiedonsaannin, koulutuksen ja omien uranäkymien ruotimisen tärkeys on korostumassa? Ainakin KAJ:n jäsenet arvioivat koulutustoiminnan nyt hieman paremmaksi kuin kaksi vuotta sitten. Kiitosta sai koulutusten laatu. Aiheiden kiinnostavuudessa ja koulutusten määrässä olisi kuitenkin vielä parantamisen varaa. Aluetoiminta sai KAJ:n jäseniltä samansuuntaisia arvioita. Sähköinen viestintä sai kiitosta Tämänkertaisessa tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin erityisesti viestinnän toimivuudesta. KAJ:n jäsenet pitivät kaikkia AE:n viestintäkanavia toimivampina kuin vastaajat keskimäärin. Parhaat arviot annettiin AE:n nettisivuille ja sähköiselle uutiskirjeelle. KAJ:n jäsenet olivat keskimääräistä tyytyväisempiä myös oman yhdistyksensä nettisivuihin. Kohti entistä parempaa lehteä Keskimääräistä heikommat arviot KAJ:n jäsenistö antoi yhdistyksen omalle lehdelle. Kajawassa nähtiin hieman muita yhdistyslehtiä enemmän parantamisen varaa. Iloksemme me Kajawan toimituksessa voimme vastata KAJ:n jäsenten toiveisiin pikapuoliin. Vain kohtalaiseksi arvioitu lehden ulkoasu saa uutta puhtia, kunhan työn alla oleva KAJ:n ilmeen uudistus etenee. Sisällön kiinnostavuutta ja hyödyllisyyttä voimme puolestaan lisätä tehokkaimmin lukijoidemme avustuksella. Toimituksessa nähdään ja kuullaan paljon, muttei kaikkea. Mistä tärkeästä asiasta emme vielä ole kirjoittaneet? Mitä juuri sinä haluaisit lehdestäsi lukea? Mikä tieto on nyt väärässä paikassa ja kenen ajatuksia haluaisit lukea? Kaikki palaute on tervetullutta osoitteessa toimisto@kaj.fi. Henriikka Hakkala 12
Tunnelmia työmarkkinoilta työntekijän tarpeet ja todellisuus ristiriidassa SHUTTERSTOCK Työmarkkinoilla ja taloudessa kärsittiin huonosta näkyvyydestä koko vuoden 2009 ajan. Miltä hankala vuosi näyttää jälkikäteen arvioituna? Akavan Erityisalat ry keräsi marraskuussa 2009 sähköpostikyselyllä tietoa työmarkkinoiden yksityisellä sektorilla olevilta jäse - niltään. Tutkimuksen vastausprosentti oli 32,1. Omaan tilanteeseen luotetaan yhä Kuusi kymmenestä vastaajasta arvioi työpaikkansa tilanteen vakaaksi tai melko vakaaksi. Heidän osuutensa oli kuitenkin selvästi pienempi kuin vuonna 2008, jolloin 66 % vastaajista arvioi tilanteen vähintään melko vakaaksi. Johtotehtävistä katsottuna tilanne työpaikoilla näytti vakaammalta kuin muissa vastaajaryhmissä. Naiset olivat arvi - oissaan luottavaisempia kuin miehet. Vaikka YTneuvotteluja oli viimeisen vuoden aikana käyty vastaajista 43 prosentin työpaikalla ja jopa 41 % vastaajista oli itse ollut irtisanomisuhan alla, arvioivat vastaajat oman tilanteensa yleisesti positiivisemmaksi kuin koko työpaikan tilanteen. Pakko painaa pitkää päivää Vastaajista reilu puolet kertoi olevansa ainakin aika ajoin liian suuren työtaakan alla. Kaikkiaan vastaajien keskimääräinen viikkotyöaika venyi 2 tuntia sovittua pidemmäksi. Keskijohdon ja johdon tehtävissä toimivista vajaat 70 % koki työmääränsä jatkuvasti tai ajoittain liian suurena. Asiantuntijoista samaa kertoi hieman alle 60 %. Toimihenkilöistä työmääränsä liian suureksi kokevien osuus oli selvästi pienin, alle 40 %. Huono vointi rapauttaa sitoutumista Taloudellisen taantuman ikävimmäksi vaikutukseksi vastaajat arvioivat heikentyneen työssä jaksamisen (44,7 %). Lähes yhtä moni (38,5 %) oli havainnut työilmapiirin heikentyneen. Taantuman selvästi yleisimmin ilmoitettu vaikutus työpaikoilla oli toimintojen uudelleenorganisointi. Kolmasosa vastaajista kertoi työpaikallaan toteutetun irti - sanomisia. Hankalaksi koetut olosuhteet näkyvät myös siinä, että reilut 30 % vastaajista ilmoitti työpaikkaan sitoutumisensa vähenneen, työpaikan vaihtoaikeidensa lisääntyneen ja urakehitysmahdollisuuksiensa heikenneen. Jaksaisin paremmin, jos Työmarkkinatutkimuksessa otettiin esille myös kysymys työurien pidentämisen tarpeesta. Vastaajien arvion mukaan oma työura nykyisessä työpaikassa pitenisi todennäköisimmin, jos työntekijöillä olisi mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön, vaativuuteen ja työaikoihin sekä palkka, joka vastaisi työn vaativuutta ja määrää. Näin vastasi yli 80 % tutkimukseen osallistuneista. Ongelmallista näyttää olevan se, että tämänhetkistä työssä viihtymistä, jaksamista ja työpaikkaan sitoutumista heikentävät eniten juuri näihin samoihin työelämän piirteisiin liittyvät ongelmat. Lisää pohtimisen arvoisia tuloksia yksityissektorin työmarkkinatutkimuksesta löytyy Akavan Erityisalojen verkkosivujen jäsenalueelta osoitteesta www.akavanerityisalat.fi. Henriikka Hakkala 13
Näyttämötaiteen takaa löytyy vaneria, vaahtomuovia, puhki tanssittuja tossuja ja tuntitolkulla toimistotyötä. Suomen Kansallisoopperassa työskentelee puolitoista tuhatta ammattilaista kapellimestarista kielenkääntäjään. KAJ:n ilta oopperassa Oopperatalon suuren illuusion rakennusaineisiin tutustuttiin KAJ:n jäsenillassa 20. huhtikuuta 2010. Uteliaiden apuna olivat talon läpikotaisin tuntevat Kansallisoopperan oppaat sekä oopperatekstittäjä Laura Ruuttunen. Vuosia ja lukuja Oopperatalo on jäävuori. Yli puolet sen tiloista on piilotettu maan alle. Töölönlahden puistonäkymän säästyminen taisikin olla osasyy siihen, että ark - kitehtitoimisto Hyvämäki Karhunen Parkkisen Skaa lapuikko-ehdotus voitti vuonna 1977 suunnittelukilpailun uudeksi oopperataloksi. Rahoitusvaikeuksien ja pitkittyneen valitusprosessin jälkeen talon peruskivi muurattiin vuonna 1986. Valmista jälkeä saatiin ihailla vuonna 1993. Kansallisoopperan katon ja kellarin välissä on 227 000 kuutiometriä tilaa. Siihen mahtuvat kaikki ne toiminnot, joita oopperatalossa tarvitaan. Suuren saliin sopii kerrallaan 1350 esittävästä taiteesta nauttivaa kuulijaa ja katsojaa. Näyttämöllä esiintyy kansainvälinen laulaja- ja tanssijakaarti, ja orkesterisyvennyksessä soittaa Suomen suurin, 113- jäseninen orkesteri. Aina toinen jalka tulevassa Illuusio soljuvasta taiteesta syntyy aikaa vievänä käsityönä jokaista väriä, neulanpistoa ja laulettua sanaa myöden. Siksi kunkin produktion valmistelu aloitetaan oopperatalon työpajoissa ja harjoitustiloissa jo kauan ennen kuin sen keulakuvaksi hankitaan estradien tähti. Kansallisoopperan takahuoneissa ollaan usein jopa 2 3 vuotta edellä näyttämöllä elettävää aikaa. Kun suuressa salissa jo odotetaan yleisöä saapuvaksi illan Naamiohuveihin, etsii puvustaja vielä juuri sopivasti laskeutuvaa kangasta sankarin puhvihihapaitaan lokakuista ensi-iltaa varten. Sitä seuraavana ohjelmistoon tulevan oopperan lavas- teista on valmiina vasta nukkekodilta näyttävä pienoismalli. Petosta kaikki! Tarpeiston oviaukosta silmiin osuu korea mutta sisältä ehdottoman silkko hääkakku ja käytävän seinällä roikkuu valokuvasarja, jossa ylellinen samettiverho syntyy maalarin pensselistä. Värjäysverstaan teräsaltaat muistuttavat makkaratehtaasta. Ja makaako tuolla kaapissa vadillaan tosiaan Johannes Kastajan irtopää? Näin meitä oopperassa petetään, opas Ritva Heinämäki kertoo pilke silmäkulmassaan. Lavasteita käytetään oopperassa työvälineinä. Siksi ne rakennetaan mahdollisimman keveiksi, osista koottaviksi ja pyörillä liikuteltaviksi. Tarpeen tullen lavasteita rahdataan konteissa toisiin oopperataloihin, varastoidaan tai puretaan ja käy - tetään uudelleen mahdollisimman ekologisella tavalla. Oopperan esiintyjien rooliasut vaihtelevat pinkeistä trikoista veritahraisiin yöpaitoihin. Jokaiselle oopperaproduktion joskus jopa sadasta hahmosta ommellaan omat pukunsa. Se tukee rooliin eläytymistä korea leninki tekee kuningattaren. Lisähaastetta puvustukseen tuo vielä se, että kaikki puvut, peruukit ja päähineet täytyy ehtiä vaihtaa esityksen rytmityksen puitteissa. Oopperan tekstittämisestä Kiertokävelyn oopperatalossa täydensi Laura Ruuttusen erinomainen esitys oopperan kääntämisestä ja tekstittämisestä. Oopperoita on Suomessa tekstitetty vuodesta 1987 alkaen ja tekstittäjiä on toiminut Suomessa kaikkiaan kymmenkunta. Laura on tehnyt oopperakäännöksiä vuodesta 2006. Työnkuva on kolmijakoinen: oopperateksti suomennetaan yhteistyössä työryhmän kanssa ohjaa- 14
Kääntäjä seuraa esitystä kulisseissa ja syöttää tekstin ruudulle laulajien tahdissa, kertoo oopperatekstittäjä Laura Ruuttunen. jan tulkintaa tukevaksi, tekstitystä ja ajastusta viilataan esityksen harjoitusvaiheessa ja lopulta kukin näytös tekstitetään ns. suorana lähetyksenä. Kääntäjä edustaa tekstin ääntä työryhmässä ja tekstitys lisää osaltaan oopperaesityksen moniäänisyyttä. Kussakin produktiossa vuorottelee kaksi tekstittäjää, käännöksen tekijä ja kakkostekstittäjä. Jokainen näytös tekstitetään erikseen, sillä näyttämötaide on arvaamatonta. Vuorosanat saattavat unohtua tai lavalle tulija myöhästyä. Tekstittäjän on siksi oltava valppaana ja tarvittaessa viivytettävä tekstin näkyville tuloa. Ensimmäinen käännös epäsuomea Oopperaan työstövaiheessa sen tekstistä tehdään useampia suomennoksia. Laulettavista vuorosanoista tehdään ensin harjoitusteksti, joka on jonkinlaista epäsuomea. Siinä alkukielen rakenteet sanajärjestyksestä prepositioihin toistetaan uskollisesti. Harjoitusteksti auttaa laulajia hahmottamaan laulettavan alkukielisen tekstin ja musiikin yhteispeliä. Oikeakielistäminen saattaisi johtaa virheisiin laulajan painotuksissa ja rytmityksissä. Juonen ja tarinan omaksumisessa käytetään avuksi oopperan librettoa, joka suomennetaan kaunokirjallisena teoksena. LIISA VAHTERA Kieliin lisätään toinen kotimainen Kansallisoopperassa suomen- ja englanninkielisen tekstityksen rinnalle ollaan vielä tämän vuoden aikana tuomassa ruotsinkielinen versio. Koska muut kieliversiot tehdään aina suomennoksen pohjalta, ruotsin käyttöönotto ei kuitenkaan vaikuta tekstityksen käytäntöön. Englanti ja ruotsi perustuvat teksteissä aina suoraan suomennokseen, joten riittää, että tekstittäjä valvoo suomennoksen osumista yksiin näyttämöllä lauletun kanssa. Tekstitys tehdään muistin tueksi Oletus on, että yleisö tulee nauttimaan näyttämötaiteesta, ei seuraamaan tekstinäyttöä. Tekstityksen tarkoitus onkin lähinnä tukea yleisön muistia siitä, mitä oopperassa libreton mukaan kuuluu tapahtua. Oopperalle tyypillisen toiston ja useiden päällekkäin laulettujen vuorosanojen sekä tekstinäytön tilanpuutteen takia tiivistäminen ja valikointi ovat tekstittäjän tärkeimmät työkalut. Kääntäjän kädet ovat kuitenkin sidotut. Ainoastaan ohjaaja voi oman tulkintansa mukaisesti päättää, minkä tuskan ilmaus vaikkapa joukkokohtauksessa tulee tekstittää. Muuttuvat odotukset, uudenlaiset haasteet Tämän päivän oopperayleisö odottaa oopperaelämykseltä entistä suurempaa elokuvamaisuutta. He eivät takavuosien tapaan enää tutustu oopperan tarinaan ennakolta tai halua tietää kuka murhaaja on ennen esiripun nousemista. Joistakin oopperoista ei nykyään tosin edes tuoteta librettoa, johon tutustua ennakolta. Tekstitysnäytölle pitäisi siis saada lisää juonta kuljettavaa tekstiä. Tämä haastaa sekä tekstittäjää, jonka käytössä on vain rajallisesti tilaa ja aikaa että yleisöä, joka joutuu jakamaan huomionsa näyttämön ja näytön kesken. Miten oopperasta sitten olisi otollisinta nauttia; juonta tekstinäytöltä seuraten vai musiikkiin, esiintyjien ja lavastuksen yhdessä luomana silmät ja korvat täyttävänä elämyksenä? Varmaa on, että taidetta löytyy sekä näyttämöltä että tekstinäytöltä. Henriikka Hakkala 15
TULEVIA TAPAHTUMIA kesä-heinäkuu Akavan Erityisalojen alueryhmät järjestävät kesäohjelmaa sinua lähellä. Katso tarkemmat tiedot www.akavanerityisalat.fi > kalenteri 27.8.2010 SDL Trados Studio 2009 -käännösmuistiohjelman peruskurssi Koulutus pidetään kello 9 17 Turussa. Kurssi on tarkoitettu KAJ:n jäsenille ja maksaa 150 euroa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.kaj.fi 1.10.2010 Kansainvälinen kääntäjienpäivä Vuosittain vietettävä käännösalan asiantuntijoiden ammattilaispäivä järjestetään tänä vuonna Tampereella. Lisää tietoa päivän ohjelmasta myöhemmin KAJ:n verkkosivuilla ja syksyn Kajawassa 3/2010. 4.11.2010 Työtä elämään -urapäivä Opiskelijoille ja vastavalmistuneille suunnattu työelämää käsittelevä tapahtuma. Akavan Erityisalojen tapahtumassa mukana myös Käännösalan asiantuntijat KAJ. Lisätiedot www.akavanerityisalat.fi 13.11.2010 Auktorisoitujen kääntäjien tutkinto Tutkintoon ilmoittautumisaika on 30.7. 31.8.2010. Tutkinnon kääntämissuunta: vieraista kielistä kotimaisiin kieliin (suomi, ruotsi, pohjoissaame), kotimaisista kielistä toisiin koti - maisiin kieliin. Tutkintomaksu on 250 euroa. Auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta päättää tutkintopaikkakunnista ilmoittautumisen perusteella. Lisätiedot: www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/auktorisoidut_kaantajat