Taulukklaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjitus 9 1/8 Avin ylipist Huhtikuu 2016 Oppimistavitteet: - Krk- ja kannattavuuslaskelmia Excelillä, NPV- ja IRR-funktit - Datan siistiminen pistamalla tyhjiä rivejä - Tekstin(umeriden) muuttaminen numeriksi 1. Krklaskentaa Excelillä A. Sijitat tilille 100 000 eura vuden alussa vusikrlla 5 %. Kuinka paljn tilillä n rahaa vuden kuluttua, kun krk liitetään päämaan vuden lpussa eli vudessa levien krkjaksjen määrä n yksi (n = 1)? Entä, kun n = 2, 3, 100, 1 000, 10 000, 100 000, 1 000 000? Kuinka paljn tilillä n rahaa vuden kuluttua, kun krk lisätään päämaan jatkuvasti? Laadi heisenkaltainen taulukk (merkitse selkein värikdein laskelman lähtötiedt). B. Teet kaksi samansuuruista 10 vuden sijitusta tileille A ja B, jissa kummassakin krk lisätään päämaan vusittain. Tilin A krk n alussa 4 prsenttia ja kasvaa vusittain 0,1 prsenttiyksikköä siten, että viimeisenä vunna se n 4,9 prsenttia. Tilin B krk n alussa 4,9 prsenttia ja vähenee vusittain 0,1 prsenttiyksikköä. Laadi kuvaaja, jka visualisi tilien päämien kertymisen era. C. Otat 100 000 eurn lainan 4,5 prsentin vusikrlla. Lainan krt lisätään kuukausittain velkapäämaan. Piirrä velkapääman suuruus ajan funktina 10 vuden ajalta alkuhetkestä. Sijitat lainaamasi summan välittömästi krkeakrkiseen sijituskhteeseen, jssa krt lisätään päämaan vusittain. Tutki, mikä tämän sijituskhteen vusikrn tulee lla, jtta lisit 1 000 eura plussalla ajanhetkinä 1 10 vutta. Vertaa kertyneen sijituspääman ja lainapääman ertusta kunakin ajanhetkenä IF + Ctrl-Shift-Enteriä käyttäen ja kirjaa letk plussalla vai et. 2. Vimalaitksen laiteinvestinnin kannattavuuden arviinti + aineistn siistiminen Kaksi vimalaitksiin erikistunutta, eri maista levaa analyytikka vat antaneet tulevien vusien tuttennusteet laiteinvestinnille. Tehtävänä n selvittää annettujen tuttarviiden phjalta, nk investinti kannattava, kun alkuinvestinti n 13,8 miljnaa eura ja krkkanta 5 % p.a. Investinnilla ei le jäännösarva. Hae vimalaitksen laiteinvestintia kskeva lähtöaineist tiedststa Eharj9data.xlsx. Asiantuntijiden antamat arviinnit vat laskentataulukn Raakadata sarakkeissa C ja D, jtka kaipaavat siistimistä. Turhien tyhjien rivien pist yhdellä kertaa: Valitse B-sarakkeen slut alueelta Vusi1 Vusi42 ja paina funktinäppäin F5 (G T) > Special > Blanks > OK, jnka jälkeen pistettavat tyhjät slut n valittu (näkyvät harmaina). Tämän jälkeen napsauta hiiren kakkspainiketta jnkun harmaan slun päällä ja valitse Delete > Entire rw > OK. Tarkista, että desimaalierttimena n pilkku kaikissa annetuissa lukuarvissa. Muuta tarvittaessa Replace-timinnlla (Ctrl + H tai Editing > Find & Select > Replace).
Muuta tekstimutiset lukuarvslut numermutn, jssa n kaksi desimaalia (Frmat Cells -> Number). Js kaikki lukuarvja sisältävät slut eivät tällä muutu numermutisiksi, niin klikkaa muuttumattmien slujen varitusklmin huutmerkkiä ja valitse Cnvert t Number. Tarkista, että kaikki lukuarvt n ilmitettu kahdella desimaalilla. 2/8 Laske analyytikiden antamien tuttarviiden aritmeettinen keskiarv kahden desimaalin tarkkuudella kullekin vudelle. Vusittaisen kannattavuuslaskelman laatiminen Tee a. mallin mukainen laskelmaphja vusille 2016-2058 uuteen laskentataulukkn nimeltä Investintilaskelma 1. Humaa fnttikt, -tyylit, taustavärit jne. Sarakkeessa B n investintivutta vastaavan aikajaksn numer (t). Vunna 2016 tehdään alkuinvestinti eli t = 0, vusi 2017 n ensimmäinen tuttvusi eli t = 1, jne. Aseta alkuinvestinti vuteen 2016 ja suuruudeksi 13,80. Hae siistimästäsi raakadatasta tuttarviiden keskiarvt Tutt-sarakkeeseen vudesta 1 alkaen. Hae luvut sluviittauksina, jtta yhteys alkuperäiseen dataan säilyy. Ilmita laskelmassa tuttjen arvt kahdella desimaalilla. Nettnykyarvn laskenta Laske investinnin vusitutn nykyarvt sarakkeeseen Nykyarv krkkannalla (r = 0,05) vudesta 2016 eteenpäin disknttaamalla kunkin aikajaksn tutt (K t sarakkeessa E) nykyhetkeen kaavalla K t (1+r) t. Tee disknttauskaava myös alkuinvestinnille, vaikkei sen nykyarv muutukaan, kska vusi 2016 n tässä tarkasteluajankhta eli nykyhetki. Vakii kaavassasi krkkannan sluviittaus ja kpii kaava täyttökahvalla rivin muihin sluihin. Tarkista sluviittaukset. Ilmita nykyarvt kahdella desimaalilla. Laske investinnin nettnykyarv kahdella eri tavalla: i) Laske vusittaisten tuttjen nykyarvjen summa sluun G10. ii) Laske sluun H10 nettnykyarv NPV funktita käyttäen. Funktin argumentit vat krkkanta ja tutt vusilta 2016 2058. Lisää kaavaan myös alkuinvestinti (sitä et vi sisällyttää NPV-funktin).
3/8 Laskelmasi perusteella määritä, mikä n susituksesi eli nk investinti kannattava vai ei? 3. Ylimääräisen ympäristövern vaikutus nettnykyarvn Regulaattri suunnittelee ylimääräistä ympäristövera kyseisen kaltaisille investinneille seuraavasti: Js investinnin vusittainen tutt n nykyarvltaan alle miljna eura, menee vera 10 % tutn nykyarvsta. Js investinnin vusittainen tutt n nykyarvltaan miljna eura tai enemmän, menee vera 20 % tutn nykyarvsta. Selvitä laiteinvestinnin kannattavuus myös tässä tapauksessa. Tee edellisen laskelman phjalta uusi kannattavuuslaskelma, jssa humiidaan mahdllinen ylimääräinen ympäristöver. Kpii kk laskentataulukk Investintilaskelma 1 uudeksi laskentataulukksi ja anna sen nimeksi Investintilaskelma 2. Lisää Nykyarv-sarakkeen ikealle pulelle tyhjä sarake ja anna sen tsikksi Verkerrin. Merkitse alkuinvestinnin khdalle verkertimeksi 1. Määritä vuden 2017 verkerrin IF-funktita käyttäen ja kpii funkti myös muille vusille. Laske verkertimella krjattujen nettnykyarvjen summa SUMPRODUCT funktita käyttäen Nykyarvjen summana -sarakkeeseen ja pista viereinen turha sarake ikealta. Onk investinti kannattava ylimääräisen ympäristövern tapauksessa?
4/8 4. Sisäisen krkkannan laskeminen Selvitä ensimmäisen investintilaskelman sisäinen krkkanta kahdella eri tavalla (ylimääräistä ympäristövera ei siis humiida tässä). Kpii jälleen laskentataulukk Investintilaskelma 1 uudeksi laskentataulukksi ja anna sen nimeksi Sisäinen krkkanta. Muuta tsikt seuraavan mallin mukaisiksi. Selvitä, millä sisäisellä krkkannalla investinnin alkuinvestinti = tuttjen nykyarvt yhteensä. i) Laske sisäinen krkkanta asettamalla nettnykyarv nllaksi ja ratkaise tehtävä Slverilla. Sisäisen krkkannan (= muuttujan arvn) Slver laskee sluun D6. Pista slussa näkyvä lukuarv (5,0 %). Tavitteena n saada Nykyarvjen summana lasketun slun (G10) arv nllaksi. Mene sluun G10 ja käynnistä Slverin parametrit Set Objective: $G$10 Slver (DATA välilehdeltä). Käytä heisia T: Value Of: 0 Slverin parametreja ja pidä muut asetukset letusarvisina. By Changing Variable Cells: $D$6 Lpuksi vie k. krkkanta sisäiseksi krkkannaksi sluun I10 viittaamalla juuri laskettuun sluun D6. ii) Laske sisäinen krkkanta tisella tavalla IRR-funktita käyttäen. Kirjita sluun J10 kaava =IRR(E10:E52) eli valitse kaikki tuttslut (alkuinvestinnin ja tuttjen arvjen n ltava tässä samassa sarakkeessa, jtta kaava timii) ja jälkimmäinen argumentti n guess eli arvaus luvusta, jta lähellä sisäinen krkkanta visi lla. Js et aseta arvausta, niin letusarvna n 0,1 (eli 10 %). Mikä n näin laskien investinnin sisäinen krkkanta? Kannattaak sisäisen krkkannan laskelman perusteella investida? Miksi? Vapaaehtinen lisätehtävä (jatka tehtävään 1. C.) Miten laskisit ikean sijituskrn Slverilla, kun vaaditaan, että sijituksen tulee lla 3 000 eura suurempi kuin laina 10 vuden päästä?
Itsenäiseen piskeluun (kuuluvat kurssin Excel-saamiseen eli vidaan kysyä kkeessa ) Aihe 1. Excel-laskentataulukn tulstamisesta (jatka kannattavuuslaskelmaan) 5/8 Vit tulstaa valitun san tauluksta, kk laskentataulukn tai pelkästään esim. yksittäisen kaavin. Lisäksi vit tulstaa erilaisia draft-versiita, jissa tulstuvat myös rivinumert ja sarakkeet sekä ruudukk (Gridlines). Jskus vi lla tarvetta tistaa rivi- ja/tai saraketsikt (Print Titles) jkaisella sivulla (pitkät raprtit). Kaksi tärkeimmistä tulstuksen valmisteluun liittyvistä asiista vat ylä- ja alatunnisteiden lisääminen sekä asiallisista sivunvaihdista hulehtiminen. Ylätunnisteen saat tehtyä valitsemalla INSERT > Text-ryhmä > Header&Fter, jllin avautuu Header&Fter Tls-välilehti, mistä löytyvät tunnisteiden tekemisessä tarvittavat timinnt: Ylä- ja alatunnisteessa n kummassakin tietjen sijittelua varten klme lhka. Lisää ylätunnisteen vasempaan lhkn nimesi, keskilhkn raprtin nimi Vimalaitksen laiteinvestinnin kannattavuuslaskelma ja ikeaan lhkn sivunumer sekä sivujen kknaismäärä. Siirry alatunnisteeseen ja lisää vasempaan lhkn ensimmäiselle riville autmaattinen päiväys ja tiselle riville sekä tiedstn että laskentataulukn nimi käyttäen y. pikapainikkeita. Tulstusasetuksia pääsee muuttamaan myös PAGE LAYOUT-välilehdeltä, jssa vit muuttaa marginaaleja (Margins), valita tulstussuunnan (Orientatin), paperin kn (Size), valita tai pistaa tulstusalueen (Print Area) ja lisätä taustakuvan (Backgrund). Edelleen vit valita jkaiselle sivulle tulstuvat sarake- ja/tai rivitsikt (Print Titles). Scale t Fit -timinnilla vit skaalata tulstettavia sivuja ja Sheet Optins-timinnilla vit mm. valita tulstetaank ruudukk, rivi- ja saraketsikt, mikä n tulstusjärjestys, jne. Valitsemalla FILE > Print (Ctrl + P) pääset esikatselutilaan, jssa kannattaa tehdä muutamia säätöjä ennen tulstamista. On aiheellista tarkistaa, mikä n tulstuvien sivujen lukumäärä. Js taulukissasi
6/8 n paljn yhdelle sivulle tulevaa tieta, vit esimerkiksi säätää marginaaleja esikatselusivun ikean alalaidan painikkeella. Samja määrittelyjä kuin edellä PAGE LAYOUT-välilehdellä pääset tekemään myös valitsemalla Page Setup, jsta itse asiassa täältä nnistuvat kaikki em. tulstusmääritykset). Sivunvaihdt vit asettaa jk PAGE LAYOUT-välilehdellä Breaks-painikkeen avulla tai VIEW-välilehdellä valitsemalla näkymäksi sivunvaihtjen esikatselupainikkeesta Page Break Preview. Sama painike löytyy myös laskentataulukn ulkpulelta näytön ikeasta alalaidasta, lipa välilehti mikä tahansa. Vimassa levat sivunvaihdt näkyvät sinisillä katkviivilla, jihin vit tarttua ja raahata ne haluamaasi sivunvaihtkhtaan. Aihe 2. Oikeellisuustarkistuksia Excel-taulukkn Laskentataulukkn Tilaukset2015 n kirjitettu valmiiksi saraketsikt sekä tehty jitakin kaavja ja hakufunktiita, jtka vat mahdllisesti virheellisiä, ja tulee alkajaisiksi krjata kuntn. Varsinainen tehtäväsi n tehdä tietjen ikeellisuustarkistuksia, TODAY()-funkti ja kaava sekä lisätä klme tilausriviä. Tässä harjituksessa tarvittavat rekisterit kuten asiakkaat ja tutteet vat Tietkanta-laskentataulukssa Tee sluun A2 funkti =TODAY(). (Siirry tässä tehtävässä aina eteenpäin sarkain- (Tab) näppäimellä.) Määrittele Asiakasnumer-sarakkeeseen (slu C2), että asiakasnumer pimitaan listalta. Tiedn syöttämiseen liittyviä ikeellisuustarkistuksia pääset asettamaan valitsemalla DATA > Data Validatin > Data Validatin. Ikkunassa n klme välilehteä: Settings, Input Message ja Errr Alert. Valitse Settings-välilehti ja Allw-laatiksta List. Khtaan Surce tulevat asiakasnumert, jtka löytyvät Tietkanta-välilehdeltä tauluksta Asiakkaat. Tässä valitaan ainastaan asiakasnumert (Tietkanta!A9:A13). Kirjita tietjen syöttäjälle alavälilehdellä Input Message khtaan Title = Asiakasnumer ja khtaan Input Message: Pimi asiakasnumer listalta. Settings-välilehdellä vit määritellä syötettävään tietn liittyviä rajitteita (esim. vain kknaisluvut vat sallittuja, desimaalien määrän, kenttään saa syöttää vain päiväyksen, jne.) Lisäksi syötettävän tiedn vi pimia annetulta listalta (kuten tässä harjituksessa asiakasnumer ja tutenumer). Input Message-välilehdellä vit kirjittaa tietjen syöttöön liittyviä hjetekstejä ja Errr Alertvälilehdellä virheilmituksia. Tee vastaava piminta ilmituksineen myös Tutenumerlle. Tee vielä Kpl-sarakkeeseen (sluun H2) rajite, että syötettävien kappaleiden määrän n ltava kknaisluku (Settings: Whle number) väliltä -200 200. Kirjita syöttöhje (Input Message): Title: Kappalemäärä, Input Message: Syötä kappalemäärä. Tee a. virheilmitus (Errr Alert) kappalemäärän syötön khdalle:
7/8 Lisää klme tilausriviä alla levan esimerkin (Aihe 3) mukaan. Ensimmäinen tilausrivi n tilausnumerltaan 1000. Pimi asiakasnumer ja tutenumer listalta sekä syötä kappalemäärä alla levan esimerkin kuvan mukaisesti (Aihe 3.). Kun let saanut ensimmäisen tilausrivin valmiiksi, siirry sarkain- (Tab) näppäimellä seuraavalle riville. Kirjita sluun B3 kaava =B2+1 (eli kasvata tilausnumera yhdellä). Syötä tilausnumeriden 1001 ja 1002 tiedt samaan tapaan kuin 1001. Aihe 3. Slujen sujaaminen ja kaavjen piilttaminen sekä kk työkirjan (= tiedstn) sujaaminen Slut, jissa n kaavja, n aiheellista sujata, jtta kukaan ei tuha tahallaan tai vahingssa k. kaavja. Jskus n myös aiheellista piilttaa kaavat. Sujaa tiedstn Eharj9data.xlsx laskentataulukn Tilaukset2015 kaikki muut slut paitsi Asiakasnumer, Tutenumer ja Kpl. Valitse sarakkeet, jiden slujen tietja saa muuttaa (Asiakasnr, Tutenr ja Kpl) Lukitse k. sarakkeet HOME > Cells > Frmat > Lck Cell. Lukitus tulee vimaan vasta, kun kk laskentataulukk sujataan HOME > Cells > Frmat > Prtect Sheet ja hyväksy letussujausvaihtehdt: Käytännössä n tärkeää varmistaa sujaus salasanalla. Älä kuitenkaan käytä sitä tässä tehtävässä. Kska Tilaukset2015-laskentataulukk n taulukkmudssa, niin sujauksen jälkeen uusia tilausrivejäkään ei vi enää syöttää. Vanhille tilausriveille vit tehdä muutksia. Kkeile timiik sujaus. Sujauksen vit pistaa valitsemalla Unprtect Sheet... Pista äsken tekemäsi sujaus, jtta vit piilttaa kaavan seuraavassa khdassa:
8/8 Valitse piiltettava sarake I eli Myyty yht. (slut vat edelleen lukittuja) Napauta hiiren kakkspainiketta ja valitse Frmat Cells > Prtectin-välilehdeltä ruksaa Hidden. Piilttaminen tulee vimaan, kun vielä sujaat laskentataulukn (Frmat > Prtect Sheet). Tarkista nyt Myyty yht.-sarakkeen sluista, näkyvätkö laskentakaavat kaavarivillä. Vit sujata myös kk työkirjan (= Excel-tiedst), jllin ulkpuliset eivät vi muuttaa työkirjan rakennetta (esim. pistaa tai lisätä laskentataulukita). Työkirjan sujaaminen nnistuu valitsemalla: REVIEW > Changes > Prtect Wrkbk. Sujauksen saat pis valitsemalla uudestaan Prtect Wrkbk.