Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluetunnus Kaavamääräykset Valtakunnallisesti (v) ja maakunnallisesti (m) arvokas maisemaalue Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (v) 1 Kuukanpään kulttuurimaisema Kuukanpää on laaksossa sijaitseva korkeiden vuorimaisten mäkien rajaama maisema-alue. Rakennuskanta on sijoittunut perinteisesti maantien ympärille ja järvenrantapellot ovat viljelykäytössä tai laitumina. Pihapiirien puut ja peltojen lehtipuuvaltaiset metsäsaarekkeet tekevät maisemasta monimuotoisen. Alue on muuttolinnuston levähdysalueena ja peltolinnuston pesimäalueena tärkeä. 2 Oravivuori Maisemallisesti hyvin merkittävä Oravivuori on Päijänteen rannalla oleva kallioniemi, jonka huipulla sijaitsee yksi Suomen kuudesta Unescon maailmanperintökohteena suojellusta Struven ketjun mittauspisteestä Suomessa. Vaikka metsä osittain peittänyt Struven näköalat, lakiosista avautuu näkymiä kauas yli saarisen Päijänteen sekä peltoja ja metsämaastoa. 3 Putkilahti Putkilahti on jylhien luonnonpiirteiden ja rikkonaisen vesistön kehystämää Päijänteen seudun kulttuurimaisemaa. Viljelymaisemaan kuuluvat alavat, loivasti vesistöihin viettävät rantapellot. Putkilahden kylässä on muutama suuri yhtenäinen peltoalue, joille leimaa-antavia ovat metsäsaarekkeet ja harvinaisiksi käyvät ladot. 4 Alhojärven viljelymaisema Jämsä, Kuhmoinen Keski-Suomen laajimmilla ja yhtenäisimmillä savikoilla sijaitseva Alhojärvi on loivasti kumpuilevaa viljely- ja laidunmaata, jota ympäröivät korkeat mäet. Alhojärven rakennuskannassa näkyy alueen vauraus ja maatalouden pitkät perinteet; edustavia päärakennuksia on runsaasti. Alue on muuttolinnuston levähdysalueena ja peltolinnuston pesimäalueena tärkeä.
5 Arvajanreitin kulttuurimaisema Jämsä, Kuhmoinen Arvajanreitin kulttuurimaisema-alue on monipuolinen, jylhien luonnonmaisemien sekä pienipiirteisten, edustavien kylä- ja viljelymaisemien yhdistelmä, joka jakautuu kolmeen osaan. Eteläosaa hallitsee jylhä ja voimakaspiirteinen luonnonmaisema. Alueen keskiosan Puukkoinen ja Hassi edustavat tyypillistä rannoille syntynyttä viljelymaisemaa.arvajanreitin alajuoksun maisema perustuu taas koskiin ja vesireitin luonnonmaisemaan. Maisemakuvassa näkyvät jyrkät kalliomäet, niiden alarinteiden tiheät kuusikot ja niiden välissä kulkeva kapea vesireitti. Viljelykset ovat vaatimattomia laikkuja pienten järvien ja jokien rantamailla. Erityisen kaunis koskipaikka on Kivikoski ympäristöineen. Loivat, hieman kumpuilevat rinnepellot viettävät Pälämäjärvelle, asutus on sijoittunut ylemmäksi rinteille pienille kummuille tai metsän reunaan. Maisemassa merkittävimmät tilat ovat Iso- ja Vähä- Haljala. Maisemakuva etenkin Puukkoisissa on avoin, eheä ja edustava. Ihmisen jälki näkyy pieninä tiloina ja niiden viljelyksinä siellä täällä. 6 Jämsänjokilaakso Jämsä Jämsänjoen alue on pitkään jatkuneen pysyvän asutuksen ja varhaisen viljelyn muovaamaa viljelymaisemaa. Kylä sijaitsee kohdassa, jossa Jämsänjoki purkaa vetensä Päijänteeseen. Viljavat rantasavikot sopivat hyvin viljelyyn. Alueen vauraudesta kertovat lukuisat mahtitilat. 7 Päijälän Linnavuoren muinaismaisema Kuhmoinen Päijälän Linnavuori on valtakunnallisesti merkittävä rautakautinen muinaislinna. Jyrkkäseinäinen ja vaikeakulkuinen Linnavuori sijaitsee jylhässä erämaamaastossa Linnajärven ja Saaresjärven välisellä kapealla kannaksella. Lakialueen loivimmalla länsireunalla on havaittavissa vanhan vallituksen ladottua tukikiveystä. Pohjoismaiden rikkain esinelöytö keihäineen, kirveineen, talousesineineen ja koruineen kertoo hämäläisestä talonpoikaiskulttuurista. 8 Hyyppäänvuori Laukaa Jylhä kallioinen Hyyppäänvuori on geologialtaan, maisemiltaan, kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokas erämainen alue. Laella on hieno näköalapaikka, lakkapäämäntyjä ja keloja sekä metsähallituksen rauhoittama luonnonhoitometsä. Lakiosaa kiertää pystysuora kallioseinämä ja vuori on hyvin selkeä maisemallinen maamerkki. 9 Kortteinen Pihtipudas Osa-alue, joka kuuluu Pihtiputaan pikaasutusmaisemiin. Alue on muuttolinnuston levähdysalueena ja peltolinnuston pesimäalueena tärkeä. 10 Kärväskylä Pihtipudas Pihtiputaan Kärväskylä on tyypillistä sodanjälkeistä Keski-Suomen järviseudun pika-asutusmaisemaa. Asuinrakennukset ovat tyyppipiirustusten mukaisia, puolitoistakerroksisia ja lautarakenteisia rintamamiestaloja. Vaikka alue on maisemakuvaltaan melko yksipuolinen, on se kuitenkin yhtenäinen ja edustava kokonaisuus sodanjälkeisistä rakennustyyleistä ja ajankuvasta. Osa-alue, joka kuuluu Pihtiputaan pika-asutusmaisemiin.
11 Muurasjärven kulttuurimaisemat Pihtipudas Keski-Suomen pohjoisosassa sijaitseva Muurasjärvi on Suomenselän oloissa poikkeuksellisen vaurasta maaseutualuetta. Lisäpiirteen alueelle on tuonut voimakas II maailmansodan jälkeinen pika-asutus. Maisema on voimakkaasti maatalouden muovaamaa. Muurasjärven maisemaa leimaa avonaisuus; metsiä on vähän. Alueelle on tyypillistä myös laajat laidunalueet. 12 Ylä-Liitonjoki Pihtipudas Ylä-Liitonjoki edustaa siirtolais- ja rintamamiesperheille rakennettua pika-asutusaluetta. Alue on yleisilmeeltään karua, suoalueista raivattua, maaseutumaisemaa ja se kuvastaa asutustilallisten inhimillisiä ponnistuksia elää vaikeissakin oloissa. Vaatimattomat asutustilat sijaitsevat peltoaukeita halkovan soratien varrella; asuinrakennukset ovat tyyppipiirustusten mukaisia rintamamiestaloja. Osaalue, joka kuuluu Pihtiputaan pika-asutusmaisemiin. 13 Saarijärven reitin kulttuurimaisemat 14 Viisarinmäki- Rutalahti laaksomaisema Saarijärvi Toivakka, Joutsa Saarijärven reitin maisema-alue edustaa vaihtelevaa metsäisten mäkimaiden, reittivesien ja rantaviljelysten rikastamaa kulttuurimaisemaa. Maisemakuva on hyvin vaihteleva ja mosaiikkimainen. Reittivesistö on alueen luonnonelementeistä keskeisin. Asutus on sijoittunut perinteisesti vesistöjen varsille; vanhoja rakennuksia on säilynyt runsaasti. Viisarinmäki-Rutalahti -alue on korkeiden kalliomäkien väliseen murtumalaaksoon muotoutunut maatalousmaisema. Voimakkaat luonnonpiirteet ovat sanelleet ehdot ihmisen toiminnalle. Mäet ovat vuorimaisia ja alueella sijaitseva Vällyhoilon kanjoni on tunnettu luontonähtävyys. Alue hahmottuu helposti aluetta halkovalta maantieltä, joka noudattelee perinteisiä linjauksia ja kaartelee kauniisti maaston muotoja seuraillen. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (m) 1 Hankamäki Hankasalmi Hankamäki edustaa Keski-Suomessa harvinaista mäkiasutusta. Alue on ympäristöstään erottuva korkea mäki, joka on länsi- ja keskiosiltaan raivattu pelloksi. Rakennuskanta on kirjavaa ja ympäristön hoidon taso vaatimatonta. Laajat näköalat ovat säilyneet, vaikka maatalous on vähentynyt. 2 Kovalanmäki Hankasalmi Kovalanmäki on vanha mäkiasutuskylä. Kovalanmäen laki ulottuu liki 200 m mpy; mäen lakiosat ovat vedenkoskematonta aluetta. Pellot ovat hedelmällisillä, lämpimillä rinteillä. Mäeltä aukeavat pitkät näkymät Kuuhankaveden ylitse itään ja koilliseen. 3 Pappinen Joutsa Pappisen kylä sijaitsee eteläisen Keski-Suomen korkeimman mäen, Tammimäen (214 m mpy), eteläpuolella. Maisemaa hallitsevat metsän rajaamat pellot ja asutus hieman syrjässä tieltä. Luonto on rehevää ja metsät lehtipuuvaltaisia. Pelloilla on paljon persoonallisia kiviryhmiä ja raunioita. Osa vanhoista rakennuksista on rapistunut. 4 Maatianjärvi Maatianjärven maastonmuodot ovat vaihtelevia ja kumpuileva maasto viettää Maatianjärveen. Maisemaa hallitsevat vesistönäkymät peltojen keskellä. Kylämaisemaa hipoo valtatie, joka tuo kauniin maiseman ohikulkijoiden nähtäville. Alueella on säilynyt vanhaa rakennuskantaa.
5 Oittila Oittilan kylä on pinta-alaltaan pienehkö, puoliavoin viljelymaisema, jossa eri maisemaelementit yhdistyvät sopusuhtaisesti toisiinsa. Alueen luonto on rehevää ja maasto poimuilevaa mäkimaata. Kylässä on asuttu 1500-luvulta lähtien ja kylä on säilyttänyt hyvin perinteisen ilmeensä. 6 Puuppola Puuppolan kylä sijaitsee laaksomuodostelmassa, jossa on pitkänomaisia harjanteita ja niiden välisiä laaksoja, joiden rinteet on raivattu pelloksi. Kylän halki kulkee maiseman muotoja noudatteleva -Saarijärvi - maantie. Alueen läheisyys än tekee siitä vetovoimaisen.maisema on kehittymässä voimakkaasti taajamamaiseen suuntaan. 7 Särkijoki Kanjonimaisesti sijaitsevan Särkijoen maisemakuvan tärkeimmät elementit ovat voimakkaasti kumpuilevat pellot, taustan jylhät mäet sekä tien varsien ja pihojen kaunis rehevä puusto.alueen luonto on rehevää ja monipuolista. Kylätie kulkee maaston kumpareisia muotoja seuraillen ja vanhimmat talot sijaitsevat tien varren mäkipaikoilla ja sivummalla teiden päissä. 8 Hopsu Jämsä Hopsun maiseman ominaispiirteitä ovat laajat kumpuilevat pellot, paikoin aukeavat vesistönäkymät ja vanha punamullalla maalattu rakennuskanta. Alueella on pitkä viljelyhistoria ja kylän läpi kulkevan tien linjaus oli olemassa nykyisen kaltaisena jo ainakin 1840-luvulla. Alueen luonto on jylhää ja kallioista; järvet ovat suuria ja syviä. 9 Juokslahti Jämsä Juokslahden kylä sijaitsee Päijänteen luoteeseen työntyvän pitkulaisen lahden pohjukassa. Alue rajautuu Päijänteeseen ja jyrkkiin kallioisiin vuoriin ja se koostuu kahdesta kyläalueesta sekä joukosta yksinäistaloja. Rakennuskannassa näkyy maatalouden vauraus vanhoina perintötiloina. 10 Längelmäveden kulttuurimaisema Jämsä Längelmäveden kulttuurimaiseman rungon muodostavat Längelmäveden Säkki lahtineen sekä Syväjärvi, niitä ympäröivät loivasti vesistöön viettävät rantapellot sekä aluetta reunustava suuren selännealueen vaihettumisvyöhyke. Rakennuskannassa on merkittävää isot talonpoikaisrakennukset. Maisemaalue jatkuu Pirkanmaan puolella. Hiukkaanlahti ja Hepojärvi ovat monimuotoisuudelle tärkeitä kosteikkoja ja lintuvesiä. 11 Aho-Vastinki Karstula Aho-Vastingin kylän alue sijoittuu kumpuilevaan viljelysmaastoon, jolla on vanhan asutusalueen leima. Koko peltoalue on säilynyt avoimena ja maataloutta harjoittavia tiloja on useita. Pihat ovat hoidettuja ja ne tekevät kylämaisemasta vireän. Teiden varsilla ja peltosaarekkeilla kasvaa monilajista rehevää puustoa. 12 Kiminki-Oikari Karstula, Kyyjärvi Kiminki ja Oikari on Järvi-Suomen ja Pohjanmaan välistä vaihettumisvyöhykettä. Alueen läpi kulkee harjua seuraava, jo 1700-luvulla tunnettu Savon tie. Pellot on raivattu harjun viljaville liepeille Oikarinjoen ja Kiminginjärven ympärille. Koko alue on viriiliä maatalousmaisemaa. Rakennuskanta on vaihtelevaa.
13 Luksanjärvi Karstula, Saarijärvi Luksanjärven kylän asutus sijoittuu eri puolille Luksanjärveä. Luksanmäellä on vanhaa asutusta sekä uudempia karjatiloja. Kylän peltoaukeat ulottuvat rantaviivaan saakka; näkymät ovat valoisat ja avarat. Etenkin järven länsirannalla on pitkiä niittysarkoja. 14 Manniskylä-Hoskari- Ollila Keuruu Vesistöjen ja mäkien rajaama Manniskylän-Hoskarin- Ollilan alue muodostuu kahdesta erityyppisestä osasta. Kantatien itäpuolelle jää Hoskarinjoen laakso, joka on jyrkkäpiirteistä ja asutus sijaitsee pääosin nauhamaisena. Manniskylä-Ollilan maisemakuvaa hallitsevat mäkien päälle sijoittuvat suuret tilakeskukset. Alueen maatalous-maisemassa on säilynyt vanhaa rakennuskantaa, joka yhdessä uuden rakentamisen kanssa tekee kokonaisuudesta sopusointuisen. 15 Riiho-Moijaskylä Keuruu Riiho-Moijaskylän aluetta hallitsevat yhtenäiset laajat viljelylakeudet. Avaraan maisemaan tuovat vaihtelua vesistöt, metsät ja tasapainoinen rakennuskanta. Alueella on säilynyt paljon perintötilojen komeita päärakennuksia ja kokonaisia pihapiirejäkin. Asutus on perinteisesti sijoittunut jokivarteen. Riihon alue on muuttolinnuston levähdysalueena ja peltolinnuston pesimäalueena tärkeä. Lisäksi alueella on tärkeitä lintuvesiä. 16 Kangaskylä Kinnula Kangaskylän läpi kulkee harjujakso ja pellot ovat harjun viljavilla reunusmailla. Asutus on syntynyt sodan jälkeen ja suurin osa rintamamiestiloista on säilynyt maatalouskäytössä. Karjatalous ja rintamamiestilat hallitsevat maisemaa. Maisemakuvaa elävöittävät peltojen kivikasat ja kiviset metsäsaarekkeet. 17 Muhola Kinnula Muhola on kumpuilevaa, suurelta osin pelloksi raivattua aluetta. Maatalous on alueella voimissaan ja etenkin alueen reunoilla on hienoja laidunalueita. Rakennuskanta on hyväkuntoista ja pihapiirit hoidettuja. 18 Urpila Kinnula Urpila on loivasti kumpuilevaa viljelymaisemaa. Alueella on voimakas karjatalouden leima. Peltoja, metsäsaarekkeita ja metsiäkin käytetään laitumina. Karjan maisemaa hoitava vaikutus on hyvin näkyvissä. Tilakeskuksia hallitsevat isot talousrakennukset ja monilla tiloilla on matala taajamatyyppinen päärakennus. 19 Lahdenperä Kivijärvi Lahdenperän kylä sijoittuu Vuonamonlahden pohjukkaan. Kylän halki kulkeva tie seurailee harjuselännettä; kumpuilevat rinnemaat on raivattu pelloiksi. Rakennuskanta on uudistunut sotien jälkeen ja on epäyhtenäinen, mutta yleisilme on kohtuullisen hyvin hoidettu. Maiseman peruselementtejä ovat näyttävät rinne- ja rantapellot sekä laidunmaat. 20 Penttilänkylä Kivijärvi Penttilänkylän pellot on raivattu harjun ja rannan väliselle viljavalle alueelle. Pellot on edelleen viljelyssä ja tiloilla on karjaa. Peltojen reunoilla, peltosaarekkeissa, tien varressa ja rannoilla kasvaa kaunista lehtipuustoa. Rakennuskanta istuu maisemaan ja pihat ovat hoidettuja. Harjun reunaa seuraavasta tiestä, tien varren asutuksesta ja pienistä pelloista muodostuu kaunis pienkyläkokonaisuus.
21 Rossinkylä Konnevesi Rossinkylän maisemassa näkyvät keskisuomalaisen maiseman tyypilliset piirteet: vesi, jylhän metsäiset mäenrinteet ja kumpuilevat pellot. Viljely- ja metsämaisemassa kulkeva vanha tie myötäilee luontevasti maaston muotoja. Rossinkylässä on useita rakennushistoriallisesti merkittäviä kokonaisuuksia eikä rakennuskannassa ole maatalousmaisemalle vieraita piirteitä. 22 Kissakulma Kuhmoinen Kissakulman alue on selvästi rakennettua ja vesistöllä on suuri vaikutus maisemakuvaan. Vaihtelevuus syntyy niin luonnon- kuin kulttuuripiirteidenkin monipuolisuudesta. Kulttuurihistoriallinen monimuotoisuus syntyy vanhoista, maisemaan hyvin istuvista pihapiireistä, maisemaa myötäilevistä kylä- ja tilusteistä, rehevistä tienpientareista ja viljellyistä pelloista.papinsaari ja Kuhmoisten sahan ranta muodostavat maisema-alueen pohjoisosassa kulttuurihistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden. 23 24 Ruolahti Pölkki Kuhmoinen Kyyjärvi Ruolahden kylä on voimakkaan karjatalouden leimaamaa Päijänteen rantakylän maisemaa. Maasto on kumpuilevaa ja alue koostuu kahdesta suuresta viljelyaukeasta, joita täplittävät metsäiset saarekkeet ja ketomaiset kumpareet. Asutus on sijoittunut mäkipaikoille, kylätien varteen ja viljelyaukeiden reunoille. Pölkin kylä edustaa Suomenselän tasaista moreeni- ja suopeltomaisemaa, jossa on yhtenäisiä peltoalueita ja melko runsaasti asutusta. Laiduntava karja ja ladot elävöittävät maisemaa. Tilakeskukset ovat sijoittuneet tien varrelle tai 100-200 m päähän kylätiestä. Rakennuskanta on edustavaa ja hyväkuntoista. 25 26 Lankamaa Leppävesi Laukaa Laukaa Lankamaan kylä sijaitsee metsäisten mäkien ympäröimässä laaksossa. Lankamaa edustaa perinteistä pienviljelysvaltaista maaseudun kulttuurimaisemaa. Maisematilaa kehystäviä reunametsiä on hakattu. Asutus on sijoittunut kylätien varteen ja sen tuntumaan. Talot ovat lähinnä pienviljelystiloja. Leppäveden kylä on kumpuilevaa peltomaisemaa, joka rajautuu vesistöön, metsiin ja maanteihin. Laaksomaiset peltoaukeat ja niihin liittyvä asutus muodostavat Leppäveden kulttuurimaiseman ytimen. Rakennuskanta on hyvin säilynyttä. Yleisilme on avara ja hoidettu. 27 Savio Laukaa Savion vanhaa maanviljelyskylää rajaa koillispuolelta harjualue. Kumpuilevat ja rantaan saakka laskevat pellot ovat alueen tunnusmerkki. Peltomaisemaa elävöittävät muutamat pienet puu- ja metsäsaarekkeet. Kylän läpi kulkee mutkitellen Vihtavuori-Metsolahti -maantie, jonka varteen ja lähistölle asutus sijoittuu. Tien vartta reunustavat vanhat puut, joiden lomasta aukeaa näkymiä molemmin puolin järvelle ja peltomaisemaan. 28 Vatia Laukaa, Äänekoski Pitkänomainen Vatianjärvi jakaa maisema-alueen kahteen osaan: länsipuolella ovat laajat rantaan ulottuvat viljelykset ja itäpuolella ovat Kapeenharjun rajaamat pienemmät rantapellot. Harjumetsän rajassa kulkeva kapea hiekkainen vanha sotatie ja tienvarren pienet punaiset mökit luovat Kapeenharjun omaleimaisen miljöön. Maisemakuvan tärkeimmät tekijät ovat harjun puusto ja Vatian tilan laajat pellot.
29 Rekola Luhanka Rekola on jylhien kallioisten mäkien kehystämä pieni laaksokylä Päijänteen Vanhanselän kainalossa. Kylän muutamat talot sijaitsevat keskeisillä mäkipaikoilla. Kylätie kulkee laakson pohjassa sen polveilevia muotoja seuraillen. Rinnepellot sopivat hyvin karjan laitumiksi. Alue on edustava kokonaisuus Päijänteen alueen kumpuilevaa maaseutumaisemaa. 30 Tammijärvi Luhanka Tammijärven kylän maasto on melko alavaa; asutus on sijoittunut viljelysten lomaan mäkipaikoille. Kyläkeskusta on kehittynyt taajamamaiseen suuntaan.alueella on Peltolan mäkitupalaismuseo, joka välittää viestin vuosisatojen takaisesta rakennusperinteestä ja pienyhteisön asuinmiljööstä. 31 Kopolankylä Multia Kopolanmäki kohoaa lähes 200 metriä mpy. Kylän vanhimmat talot ovat mäen korkeimmilla kohdilla ja nuoremmat pienviljelystilat alempana läntisellä rinteellä. Kopolankylä edustaa Multialle tyypillistä mäkiasutusta. Vanhan asutuksen leima näkyy mäenlakija rinnepeltoina ja osin säilyneenä talonpoikaisena rakennuskulttuurina. Peltoaukeat ovat suhteellisen pieniä ja alueella viljellään paljon herukkaa. 32 Tarhapää Multia Tarhapään alue sijoittuu Tarhapäänjärven reunamille, joilla peltomaat viettävät loivasti vesistöä kohti. Alueen tilat ovat sijoittuneet maantien varteen. Vauraiden talonpoikaistilojen tilakeskuksissa on säilynyt perinteistä ilmettä. Tarhapää on Multialla harvinaisen laaja peltokylämiljöö, jonka keskeisimpiä osia viljellään ja laidunnetaan edelleen. 33 Saarenkylä Muurame Saarenkylän maisemakuvaa hallitsevat avoimet peltonäkymät, vanhat tilat viljelysten keskellä ja kylätie. Päijänne ympäröi Saarenkylää joka puolelta; kylä on ollut pitkään viljelyssä. Talot ovat sijoittuneet kylätien molemmin puolin. Rakennuskanta on pääosin vanhaa. Vesistönäkymiä aukeaa erityisesti länsi- ja luoteisosassa. 34 Petäjäveden vanhan kirkon kulttuurimaisema Petäjävesi Alueen maisemarakenne koostuu kapeiden salmien ja lahtien sekä harju- tai kallioniemien muodostamasta pohjois-eteläsuuntaisesta mosaiikista. Maasto on pienipiirteisen kumpuilevaa. Vanhat tilakeskukset ja matkailunähtävyytenä oleva vanha puukirkko erottuvat muusta asutuksesta. Vanha kirkko ja Kirkkolahden pohjoisrannalla sijaitseva uusi kirkko, muodostavat Jämsänveden kapeikossa kirkollisen kulttuurimaiseman. 35 Piesalankylä Petäjävesi Piesalankylän alue on suurimmalta osaltaan varsin tasaista tai loivasti kumpuilevaa maastoa. Maisemalle on leimallista avoimuus ja pitkät näkymät peltoaukeiden yli. Vanhinta asutusta edustavat Vanha- Piesalan, Piesalan, Taipaleen ja Ylä-Taipaleen tilat tiluksineen. Hankakosken pohjoispuolella levittäytyvä laaja peltoaukea rintamamiestiloineen on uudempaa sotien jälkeen syntynyttä asutusta. Alue on muuttolinnuston levähdysalueena ja peltolinnuston pesimäalueena tärkeä. 36 Pajumäki Saarijärvi Pajumäki on pylkönmäkeläinen mäkiasutuskylä. Mäki on rehevää huuhtoutumatonta aluetta. Hedelmälliset rinnemaat on viljavina raivattu pelloiksi ja peltoja viljellään edelleen. Rakennuskanta on pääosin uutta. Kylämaisema on elinvoimainen ja perinteisen maatalouden leimaama.
37 Pajupuro-Tarvaala Saarijärvi Alue jakautuu maisemarakenteeltaa kolmeen osaan: Pajupuro, Tarvaala ja Satosuo. Pajupuron peltoalueet levittäytyvät nauhamaisena etelä-pohjoissuuntaisen Murronjoen ympärille. Tarvaala on tienvarsille ja vesistöjen rannoille muodostunut viljelykylä, joka on Saarijärven kasvualuetta. Satosuon alue on vanhaa suota, joka on muutettu Keski-Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen laajoiksi pelloiksi. Satosuon alue on muuttolinnuston levähdysalueena ja peltolinnuston pesimäalueena tärkeä. Lautajärvi on monimuotoisuudelle tärkeä kosteikko ja lintuvesi. 38 Pääjärvi- Hokkalanmäki Saarijärvi Pääjärven ja Hokkalanmäen maisema-alue on puoliavointa viljelymaisemaa. Kumpuilevat viljelykset, avoimet peltorinteet, vesistönäkymät ja mäkien lailla sijaitsevat kauas näkyvät rakennusryhmät ovat keskeisiä maisemaelementtejä. Rakennuskannassa näkyvät Pylkönmäelle tyypilliset pohjalaisen rakennusperinteen piirteet. 39 Rahkola Saarijärvi Rahkolankylän maisema on rehevää maatalousmaisemaa. Maisemaa rikastavat useat järvet ja niitä toisistaan erottavat kannakset. Vesistöjen runsaus sekä vesistöjen ja metsän vuorottelevuus luovat vivahteikkuutta. Rakennuskanta on tavallista edustavampaa ja vanhoja pihapiirejä hoidettuine rakennuksineen on etenkin alueen itäosassa. Alueelle on tulossa kaavan myötä uusia rakennuspaikkoja. 40 Kyynämöinen Uurainen Kyynämöisen on vanhaa maatalouden muovaamaa asuinpaikkaa. Alueelle on leimallista upeat järvinäkymät, Kyynämöisen järveen viettävät rantapellot ja tienvarren raittimainen olemus. Pihapiirit ovat hyvin hoidettuja. 41 Kymönkosken reitti ja Pasala Viitasaari Kymönkosken reitti ja Pasalan kylä edustavat historialtaan rikasta ja maisemaltaan monipuolista Keski-Suomen pohjoisosien koskireittien varrelle muodostunutta kulttuurimaisemaa. Pasalan kylä muodostaa eheän ja maisemakuvaltaan hyvin yhtenäisen viljelysmaiseman. Kymönkoski oli jo kivikaudella eränkävijöiden aluetta. 42 Toulat Viitasaari Toulat sijaitsee kapean ja pitkänomaisen Iso-Toulat - järven ympärillä. Järven länsiranta on metsäistä mäkimaastoa. Asutus ja pellot ovat keskittyneet järven itärannalle. Rantoja seurailevalta kylätieltä aukeaa kauniita näkymiä yli järven; karjatalous ja laitumet näkyvät vahvasti maisemassa. Toulat on vaihtevaa puusaarekkeiden kirjomaa maisemaa. Taustan metsäiset mäet muodostavat maisemalle ehjän kehyksen. 43 44 Honkola-Hietama Koivistonkylä Äänekoski Äänekoski Honkola-Hietaman maisema-alue muodostuu laakeista, loivasti kumpuilevista pelloista ja viljelylaaksoa reunustavista korkeista mäistä.honkolan kylä on historiallisen posti- ja kauppatien varteen syntynyt kylä. Hietaman kylän maisemalle on tyypillistä viljavat peltoaukeat ja kylän halki virtaava Suojoki. Koivistonkylän maisema-alueen muodostaa laajat kumpuilevat peltoaukeat, taustalla häämöttävä vesistö ja korkeat metsäselänteet. Maisema-alueen ydinaluetta on Koivistonlahden ympärille kiertyvä kulttuurimaisema. Vanhoja rakennuksia on vähän jäljellä ja rakennuskanta kirjavaa. Kylää halkoo Keski- Suomen ainoa virallinen museotie.
45 Liimattala Äänekoski Liimattalan peltoaukeat ovat Muinais-Päijänteen pohjaa, minkä takia alue on tasaista, viljavaa ja pohjoisen Keski-Suomen oloissa harvinaisen avaraa maatalousmaisemaa. Veden läheisyydestä huolimatta näkymät Pyyrinlahdelle ovat rajalliset, koska rannassa on tiivis puuvyöhyke. Tilakeskukset sijaitsevat peltoaukealla. Kyläraitin varrelle sijoittuu jonkin verran vanhaa rakennuskantaa. Alue on muuttolinnuston levähdysalueena ja peltolinnuston pesimäalueena tärkeä. 46 Saarikas Äänekoski, Konnevesi Saarikkaan kylä on noin kolme kilometriä pitkä, laajahko viljelyalue. Kylää leimaavat pienet järvet ja niiden viljellyt ja laidunnetut ympäristöt. Peltojen laidunnetut kivi- ja puusaarekkeet elävöittävät maisemaa. Rakennuskanta on moni-ilmeistä. Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluetunnus Kaavamääräykset Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö 1 Hankasalmen rautatieasema Hankasalmi Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. Hankasalmen rautatieasema on rakenteeltaan ja rakennuskannaltaan hyvin rakentamisaikansa asussa säilynyt, pieni 1910-luvun maaseutuasema Vaasan ja Savon radat yhdistävällä poikkiradalla. Asema-alueella on mansardikattoinen 1916 valmistunut asemarakennus, tavaramakasiini sekä kaksi asuinrakennusta talousrakennuksineen. Asema on valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämisestä ja suojelusta tehtyyn sopimukseen (1998) kuuluva kohde. Suunnittelumääräys: Alueella tulee edistää kestävän maatalouden harjoittamista ja alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. 2 Pienmäen talonpoikaistalo 3 Joutsan Jousitien keskusraitti Hankasalmi Joutsa Peltojen ympäröimässä Pienmäen talomuseossa on alkuperäisellä paikallaan mäkimaastossa 21 talonpoikaista hirsirakennusta. Lähes kaikissa rakennuksissa on säilynyt rakentamisaikainen asu. Kohde on toiminut museona 1960-luvun lopulta lähtien. Jousitie muodostaa pitäjän kirkon ja Joutsansalmen välille Joutsan kirkonkylän keskusraitin, jossa on nähtävissä hyvin 1930-luvulla alkanut kirkonkylien urbanisoitumisvaihe eri rakennuksineen. Kirkkomiljöötä hallitsee Joutsan puukirkko, joka on rakennettu v. 1812-13. 4 Viherin museosilta Joutsa Viherin kaksiaukkoinen tukiansaiden varaan rakennettu puusilta (1887) on 29,5 metriä pitkä.museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka.
5 n Harju ja Vesilinna 6 n Kirkkopuisto ja hallintokeskus 7 n rautatieasema 8 n yliopiston alue n kaupungin tunnukseksi mainitulla Harjulla on luonnonhistoriallisen luonteen lisäksi kulttuurihistoriallista merkitystä kaupungin ensimmäisenä luonnonpuistona ja erilaisten tapahtumien pitopaikkana. Harjun korkeimmalla kohdalla sijaitsee vesitorni, Vesilinna. Rakennuksessa toimivat n yliopiston luonnontieteellinen museo sekä ravintola. Alue on n ruutukaava-alueen keskeinen aukiosommitelma; merkittävä osa n kaupunkikuvaa. Keskipisteenä on n kaupunkiseurakunnan kirkko (rak. 1879-80). Puistoaluetta kehystää useita eri vuosikymmenillä rakennettuja rakennuksia. Rautatieasema on rakennettu v. 1896-97 ja sitä on laajennettu useasti. Asema-alue on kokenut suuria muutoksia uuden matkakeskuksen valmistuttua. n asema on valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämisestä ja suojelusta tehtyyn sopimukseen (1998) kuuluva kohde. Alueeseen kuuluu 3 eri-ikäisestä osakokonaisuudesta: n suomalaisesta seminaarista, Alvar Aallon suunnittelemista kasvatusopillisen korkeakoulun, nykyisen yliopiston rakennuksista ja yliopiston laajennusalueesta. Vanhimmat rakennukset ovat 1880- luvun taitteesta. Alue on puistomainen campus-alue, johon sisältyvät myös Älylän huvila-alue ja Seminaarimäen pientaloalue. 9 Korpilahden kirkkoranta 10 Kortepohjan asumaalue 11 Luonetjärven kasarmialue Korpilahden puukirkko on 1820-luvulta. Kirkon yhteydessä on hautausmaa. Kirkonmäen alapuolella kulkee Martinpolku, kirkonkylän vanha keskusraitti, jonka varrella on vanhaa rakennuskantaa. Aluekokonaisuuteen kuuluvat myös Kirkkolahden satama-alue ja Tähtiniemi lahden eteläpuolella. Kortepohja on rivi- ja pienkerrostalotonttien visuaalisesti yhtenäinen asuma-alue, joka edustaa 1960-luvun kaupunkisuunnittelua ja elementtirakentamista. Kohde kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Luonetjärven kasarmialue edustaa 1930-luvulla rakennettuja uuden aselajin, lentovoimien, kasarmia, jonka rakentamisessa on toteutettu funktionalismin suunnitteluperiaatteita. Alue koostuu päävartiosta, esikunnasta, radioasemasta, ruokalasta, kasarmista sekä upseeriston asuinrakennuksista ja lentokonehalleista. 12 Mankolan alue Mankolan entinen sotilasvirkatalo, kotitalousopettajaopisto ja Uuden-Mankolan rakennukset ja niitä ympäröivä maisema muodostavat monipuolisen kulttuuriympäristön. Vanhimmat rakennukset ovat 1850-luvulta, nuoremmat 1930- luvulta. 1850-luvulla rakennettu sotilasvirkatalon päärakennus on n vanhimpia säilyneitä asuinrakennuksia. 13 Rautpohja Entisen Valtion Tykkitehtaan yhtenäinen funktionalistinen kerrostaloalue rakennettiin 1938-39. Alue koostuu 14 kaksikerroksisesta lamellitalosta, johtajan ja insinöörien asuintaloista ja huoltorakennuksesta. Rautpohja kuuluu Keski-Suomen sotatarviketeollisuuden alueisiin.
14 Säynätsalon teollisuusyhdyskunta 15 Taulumäen kirkko ja n vanha hautausmaa Säynätsalon pääsaaren teollisuuslaitosten kokonaisuus on rakennettu pääosin 1900-luvun jälkipuoliskolla.arkkitehtuurin merkkiteoksia ovat arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema Säynätsalon kirkko ja arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema punatiilinen kunnantalo. Kohteeseen kuuluu myös Muuratsalon huvila. n maaseurakunnan kirkko valmistui v. 1929. Kirkko ja sen eteläpuolella sijaitsee n kaupunkiseurakunnan vanha hautausmaa muodostavat toisiinsa nivouttuvan alueen. Vanhalla hautausmaalla on mm. maan kulttuurivaikuttajien hautamuistomerkkejä. 16 Tikkakoski Tikkakosken teollinen historia alkoi 1800-luvun lopulla, kun kosken partaalle perustettiin mylly ja saha sekä metallityöhuone. Sotateollisuus alkoi 1930-luvulla ja asetehtaan tuotantorakennus on muodostunut useasta eri-ikäisestä rakennusosasta. Tikkakoski kuuluu Keski-Suomen sotatarviketeollisuuden alueisiin. 17 Tourula Valtion kivääritehtaan ensimmäiset rakennukset ovat vuosilta 1926-27. Tehdasrakennusta on muutettu ja laajennettu eri vuosikymmenillä. Alueelle on valmistunut uusia kerrostaloja vanhojen, säilyttäen peruskorjattujen 1930- ja 1940-luvun tehtaan asuintalojen viereen. Tourula kuuluu Keski-Suomen sotatarviketeollisuuden alueisiin. 18 Vaajakosken teollisuusympäristö 19 Viitaniemen asuntoalue 20 Honkanen, Koskenpää Jämsä Kokonaisuus on vesistön ääreen muotoutunut vanha teollisuusalue. Tehdasrakennukset ovat valmistuneet 1910-30 -luvuilla. Alue on tuotantorakenteeltaan monipuolisimpia teollisuusalueita Suomessa. Vesivoimalaitokset on rakennettu vuosina 1920 ja 1942. Viitaniemen asuntoalue Tuomiojärven rannalla on modernin kaupunkisuunnittelun ja asuntorakentamisen merkkikohde.alue käsittää rivitalonauhoja sekä kolme- ja nelikerroksisia lamellitaloja. Keskeisellä paikalla kohoaa puistomaista ympäristöä hallitseva arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema 13-kerroksinen liike- ja asuinkerrostalo Viitatorni. Honkanen on talonpoikainen rakennusryhmä, jonka vanhimmat rakennukset on rakennettu ennen 1800- luvun puoltaväliä. Umpinaisessa pihapiirissä on myös komeat aittarakennukset sekä muita maatilarakennuksia. Honkanen kuuluu Suur-Jämsän empiretaloihin. 21 Huhkojärven tila Jämsä Vuorineuvos Göstä Serlachiuksen metsäpalstalle rakennuttaman Huhkojärven tilan kaikki rakennukset ovat luonnonmateriaaleista työstettyjä, erilaisten yksityiskohtien koristamia pieniä taidekäsityönä tehtyjä taideteoksia, jotka muodostavat arkkitehtonisesti ja rakennusteknisesti mielenkiintoisen kokonaisympäristön, eräänlaisen erämaa-ateljeen. Pihapiirit ovat rakennushistoriallisesti huomattavia ja muodostavat ympäröivän puiston kanssa suuren maisema-alueen. 22 Jämsänjoen agraarimaisema Jämsä Keski-Suomen vanhinta asuttua seutua ja vehmasta viljelymaisemaa. Joen varrella on useita edustavia maatiloja ja rakennusryhmiä. 1800-luvulta peräisin olevassa rakennuskannassa on piirteitä empirekauden säätyläistiloista. Suuria tiloja ovat mm. Vinni, Niemi ja Puttola sekä Suur-Jämsän Empiretaloihin kuuluva Ruotsula. Merkittävien kantatilojen lisäksi alueella on säilynyt torpparien ja alustalaisten asuinrakennuksia.
23 Jämsänkosken teollisuusympäristö Jämsä Jämsänkosken teollinen historia on keskittynyt Jämsänjoen yläjuoksulla olevan kapean koskipaikan ympärille ja se ulottuu 1500-luvulle. Vanhimmat teollisuusrakennukset ovat 1880-luvulta. Aluekokonaisuuteen kuuluu mm. vanha mylly, voimalaitoksia, tehtaan kerho ja seurantalo Ilveslinna. Kulttuurihistoria luo puitteet nykyiselle teollisuustoiminnalle. 24 Kuikka, Säyrylä Jämsä Jämsän alueella on useita 1800-luvun alkupuolen vauraasta ja tyylitietoisesta rakentamisesta kertovia asuinrakennuksia, jotka on rakennettu ja uudistettu empiretyylin yksityiskohtia mukaillen. Kuikka on yksi Suur-Jämsän empiretaloista. 25 Vanha Jämsä Jämsä Jämsän kivikirkko on on rakennettu 1929 ja on arkkitehtuuriltaan 1800-luvun alun mukainen. Aluekokonaisuuteen kuuluu pappila ja erillinen kellotapuli 1850-luvulta. Kirkkoympäristön ohella kokonaisuuteen kuuluu vanhoja kantatiloja (esim. Suur- Jämsän empiretaloihin kuuluva Hinkkala) ja yksittäisiä 26 Kannonkosken kirkko Kannonkoski asuintaloja. Kannonkosken tiilestä ja betonista rakennettu kirkko valmistui vuonna 1938. Tyylitään kirkko edustaa varhaista ja puhdaslinjaista funktionalistista kirkkoarkkitehtuuria. Kohde kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. 27 Karstulan kirkonkylä Karstula Karstulan puukirkko on rakennettu 1853 ja muodoltaan se on tasavartinen ristikirkko. Kirkon yhteyteen kuuluu erillinen kellotapuli 1810-luvulta. Kirkonkylän tärkein kulttuurihistoriallinen kokonaisuus on kirkon ohittava kyläraitti, jonka varrelle sijoittui 1800-luvun lopulta alkaen liike- ja asuinrakennuksia. Aluekokonaisuuteen kuuluvat mm. museo, ent. kunnansairaala, Kruukkila, suojeluskuntatalo ja Poikola. 28 Asunnan rautatieasema 29 Haapamäen rautatieasemanseutu 30 Keuruun vanha keskusta Keuruu Keuruu Keuruu Asunnan asema-alue on tyypillinen pieni maalaisasema, jonka hyvin säilynyt, yhtenäinen rakennuskanta on 1890-luvun lopulta. Pysäkkirakennuksen ja tavaramakasiinin lisäksi asemalla on yksinkertainen vahtitupa ja talousrakennukset sekä kellari ja sauna. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat Asuntajärven rannalla oleva pumppuaseman hoitajan asunto ja vähän erillään asemasta oleva vesitorni. Haapamäen kyläkokonaisuus on yhtenäinen, radan varteen syntynyt asemakylä jolla on huomattavaa rakennus-, liikenne- ja asutushistoriallista arvoa. Haapamäki on kuulunut maamme tärkeimpiin risteysasemiin ja alueella on säilynyt eri-ikäistä rautateihin liittyvää rakennuskantaa. Haapamäen asema on valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämisestä ja suojelusta tehtyyn sopimukseen (1998) kuuluva kohde. Myös Leponiemen vahtitupa sisältyy alueeseen. Keuruun vanha puukirkko on 1750-luvulla ja muodoiltaan se on länsitornillinen pitkäkirkko. Kirkkoa ympäröi hautausmaa kivimuurineen. Keuruun uutta kirkkoa rakennettiin 1890-luvun taitteessa. Kirkkomaisemakokonaisuuteen kuuluvat mm. vanha pappila ja Keuruun rautatieaseman alue. Keuruun asema on valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämisestä ja suojelusta tehtyyn sopimukseen (1998) kuuluva kohde.
31 Otavan kirjapainokylä Keuruu Keuruun Rautolahden rannalla sijaitseva Otavan kirjapaino ja sen asuntoalueet ovat 1950-luvun alkupuolelta. Otavan asuinrakennukset ovat puisia tyyppitaloja, jotka on järjestetty hierarkisesti alueen läpi kulkevan raitin varrelle. Hallintorakennuksena ja ruokalana on 1950-luvun punatiilinen kirjapainorakennus, johon liittyy teollisuushalli. Alueen pohjoisreunalla on huvilarakennus. 32 Pihlajaveden vanha kirkko Keuruu Pihjalaveden vuoraamaton hirsikirkko valmistui v. 1783. Se kertoo kansanomaisen puukirkkotaiteen rakennustavoista ja ja muodoista. Tynnyriholvattu kirkkosali on vuoraamaton, eikä sitä ole maalattu. Autiokirkkoa ympäröi kiviaidattu kirkkomaa. 33 Neiturin kanava Konnevesi Neiturin kanava kuuluu Keiteleen-Iisveden reitin kanavakokonaisuuteen. Kanava rakennettiin osana väylää 1918-1927. Neiturintaipaleella on kanavamiesten asuntojen lisäksi kanavakasöörin asunto. 34 Kuhmoisten kirkonmäki 35 Kuhmoisten sahan lahti Kuhmoinen Kuhmoinen Kirkonmäki muodostaa Kuhmoisten kirkonkylän historiallisen ja maisemallisen kohokohdan. Kuhmoisten puukirkko on valmistunut v. 1785. Kirkkomäen kokonaisuuteen kuuluvat kellotapuli, sankarihautausmaa, paarihuone ja museokäytössä oleva viljamakasiini. Kuhmoisten kirkonkylän lahdelle, Päijänteen rantaan on 1912-1985 muotoutunut teollisuusympäristö, joka on säilynyt suhteellisen yhtenäisenä ja ehjänä. Maamerkkinä kohoava lautarakenteinen saha on valmistunut 1949 tulipalossa tuhoutuneen vanhan sahan paikalle. Kuivaamo ja höyläämö ovat 1950- ja 1969-lukujen vaihteesta. 36 Päijälän raittikylä Kuhmoinen Päijälän raitti sijaitsee vanhan 4-tien varrella. Perinteisen rakenteensa säilyttänyt raittikylä muodostuu kylätien linjauksen mukaan sijoittuneista maatilojen pihapiireistä. Raitin vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta. 37 Lievestuoreen rautatieasema Laukaa Lievestuoreen rautatieasema on Pohjanmaata ja Savoa yhdistävän radan väliasema. Aseman, entisen pysäkin, asemarakennus on siirretty paikalleen Karjalan kannaksen Humaljoelta 1929. Tavaramakasiini on radan rakentamisajalta vuodelta 1917. 38 Vihtavuori Laukaa Vihtavuoren ruutitehtaan rakentaminen alkoi 1920- luvulla ja samalla aloitettiin työntekijöiden asuntojen rakentaminen Mäen alueelle. Puiston alueelle nousivat johdon asunnot 1920-luvun lopussa. Koko alueelle on tyypillistä puistomaisuus, puurivit ja porttirakennelmat sisäänajoväylillä. Vihtavuori kuuluu Keski-Suomen sotatarviketeollisuuden alueisiin. 39 Luhangan vanha kirkko 40 Mönkösmäen talonpoikaistalot Luhanka Luhanka Luhangan 1500 hengen uusgoottilainen länsitornillinen hirsikirkko on arkkitehti Josef Stenbäckin taidonnäyte. Kirkko valmistui v. 1893 ja se on säilynyt alkuperäisessä asussaan vailla oleellisia muutoksia. Vanhaan maanviljelyskulttuuriin liittyvät piirteensä säilyttänyt Mönkösmäki sijaitsee Päijänteen itärannalla olevassa Judinsalon saaressa. Vanhan Lehtimäen, Uuden Lehtimäen, Uuden Jutilan ja Vanhan Jutilan muodostama talonpoikaistalojen rypäs on asettunut saaren kapealla kohdalla olevien Jutilanjärven, Haukijärven ja Turasenlammen väliin jääville kumpareille.
41 Tammijärven pohjukan asutus 42 Multian vanha keskusta Luhanka Multia Asutus on muodostunut Tammijärven lounaisrannan ja Luhanka-Joutsa -maantien väliin. Maantien varrella sijaitsee Mäentalon tilakeskus, Mäentalon palkollisten mäkitupalaisalue Peltola sekä Tammisuoja-niminen seurojentalo. Mäentalon pihapiiriin kuuluvat pääosin 1800-luvulla rakennetut päärakennus, luonnonkivinavetta, karjakeittiö ja luhtiaitta. Mäentaloa ympäröivät pellot ja Tammijärven Ruunalahteen ulottuvat perinteiset laidun- ja hakamaat. Peltolan 16 rakennuksen ryhmä on saanut alkunsa 1700-luvulla. Mäkitupalaisalue on nykyisin museo. Multian keskusta on huomattavia kulttuuriperintö- ja kauneusarvoja sisältävä kirkonkyläkokonaisuus. Näkymää hallitsee Multian puukirkko hautausmaineen. Kirkon ohella alueeseen kuuluvat pappila, lukkarila, vanha viljamakasiini (museokäytössä), seurakuntatalo, vanhat liikerakennukset ja Metsolan päärakennus. 43 Kinkomaan sairaalaalue Muurame Kinkomaan sairaala-alue on rakennettu Keski-Suomen tuberkuloosipiirin keskusparantolaksi 1930-luvulla. Sairaalarakennukset ovat tyyliltään klassistisia. Sairaalaja asuinrakennukset muodostavat arkkitehtoonisesti korkeatasoisen miljöön Päijänteeseen rajautuvassa metsämaisemassa. 44 Muuramen kirkko Muurame Muuramen tiilikirkko valmistui v. 1929. Kirkko kuuluu Alvar Aallon nuoruudentöihin. Kirkkosali on uudistettu lähes kokonaan 1970-luvun lopussa. 45 Petäjäveden vanha ja uusi kirkko ympäristöineen Petäjävesi Petäjäveden kirkkomiljöö koostuu kahdesta kirkoista lähiympäristöineen, Lemettilän maatilan rakennusryhmästä ja kirkkoja kehystävistä vesistöistä ja peltomaisemista. Petäjäveden vanha kirkko jäi autioksi v. 1879 uuden puukirkon valmistuttua. Nykyään vanha kirkko on Unescon maailmanperintökohde. 46 Heinäjoen museosilta Pihtipudas Heinäjoen kaksiaukkoista, lohkokivistä holvisiltaa rakennettiin 1919-1924. Silta sijaitsee Myllysuon paikallistiellä Pihtiputaan kirkonkylässä kauniissa jokimaisemassa. Silta on yksi Tiehallinnon museosilloista. 47 Kolkanniemen pappila Saarijärvi Kolkanniemen pappilan puinen päärakennus rakennettiin 1900-luvun taitteessa. Tyyliltään se on huvilamainen talo, jolle on leimallista epäsymmetrisyys ja suuret suippokaariset ikkunat. Ympäristökokonaisuuteen kuuluu laaja puisto. Kolkanlahden säätyläistilan päärakennus on rakennettu 1780-luvulla ja se on toiminut vaivaistalona ja vanhainkotina. Pihapiirissä on säilynyt vanhoja talousrakennuksia. 48 Saarijärven vanha osa Saarijärvi Saarijärven kirkon (valm. 1849) ja tapulin ympärille muotoutuu kokonaisuus, jossa on säilynyt vanhaa rakennuskantaa (mm. Kunnantupa ja Sofiankoti). Urheilupuisto luo avaruutta ja puistomaisuutta ympäristöön. Aluekokonaisuudessa on lukuisia paikallisja maakuntaidentiteettiin liittyviä elementtejä. 49 Uuraisten kirkko ja ympäröivä kulttuurimaisema Uurainen Uuraisten puukirkko on rakennettu v. 1905; erillinen kellotapuli on vuodelta 1882. Kirkkomaisemaan kuuluvat vanha ja uusi hautausmaa, vanha viljamakasiini sekä vesistöihin avautuvat peltokaistaleet.
50 Huopanankosken kulttuuriympäristö Viitasaari Huopanankosken ympäristö on tullut tunnetuksi kirjailija Juhani Ahon lohilastuista. Huopanankosken alueeseen liittyy vahvasti myllyperinteitä ja kalastushistoriaa. Vanhan kylänraitin ilme on osin säilynyt; koski on nykyisin luonnontilassa. 51 Kuhalan talo Viitasaari Kuhalan yksinäistalo sijaitsee Koliman Kuhanlahdella. Talon hirsipintainen rakennuskanta, joka jakautuu mies-, karja- ja riihipihaan, koostuu paristakymmenestä rakennuksesta. Päärakennus, suuret karjasuojat ja aitat sulkevat pihapiirin neljältä sivulta. Varsinaisen pihapiirin ulkopuolella on aittoja, latoja, liitereitä, paja ja riihi. Rakennukset ovat etupäässä 1800-luvulta. 52 Pasalan kylä Viitasaari Pasala on Pasalanjärven ympärillä ja Kolimajärven kannaksella sijaitseva peltokylä, jossa on asuttu 1600- luvulta lähtien. Tilakeskukset sijaitsevat hajallaan kumpuilevassa maastossa ja maisema on avara. Perinteisistä pihapiireistä edustavimpia on Uusi- Valkama, ja näyttävin päärakennus on Kangas- Variksessa. Pihoissa on 1800-luvun yksittäisaittoja ja kokonaisia aittarivejä. 53 Keski-Suomen kansanopisto 54 Markkamäen omakotialue Äänekoski Äänekoski Puinen, jugend-vaikutteinen, opistorakennus on valmistunut v. 1912. Opistorakennus on säilynyt olennaisilta osiltaan alkuperäisessä asussaan. Opistoalue sisältää myös uudempaa rakennuskantaa. Ytimenä on 1940-luvun jälleenrakennuskauden alue, jonka 1,5-kerroksiset puutalot on rakennettu tyyppipiirrustusten mukaan. Alueeseen kuuluu Mustikkasuonkadun ja Niinimäenkadun rajaama alue, joka on luontevaa jatkoa jälleenrakennuskauden puutaloalueelle. 55 Sumiaisten kirkonkylä Äänekoski Sumiaisten kirkonkylässä on säilynyt monikerroksinen ja kiinteä nauhakylärakenne. Rakennuskanta painottuu 1940- ja 1950-luvun rakennusperintöön. Kirkonkylä on erityisesti rakenteellisesti edustava kokonaisuus, jossa mm. tielinjaus on sovitettu onnistuneesti kyläraitin luonteeseen. 56 Suolahden vanhan rautatieaseman alue Äänekoski Keiteleen rannalla sijaitseva Suolahden vanha asema ja siihen liittyvä sisävesiliikenteen satama ovat muodostaneet Keski-Suomen tavaraliikenteen keskuksen. Alueella on raiteita, veturitalli ja muita satamarakenteita. Laajalla alueella on asemarakennuksen ja veturitallin lisäksi neljä asuinrakennusta talousrakennuksineen sekä asemapuisto.
Struven astemittausketju Puolakka Struven ketju on todiste melkein kolme vuosisataa kestäneistä maapallon muodon ja koon mittauksista. Ketju on geodeettisesti mitattu kolmioista muodostuva nauha, joka ulottui Pohjois-Norjasta Mustallemerelle. n Puolakassa on säilynyt avoimella kalliolla pisteen poranreikä. (Kohdetta ei esitetä kaavakartalla RKY-merkinnällä, vaan se sisältyy Puolakan kolmiomittaustornin UNESCO-merkintään). Aluetunnus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluetunnus Kaavamääräykset UNESCO:n maailmanperintökohd e Merkinnällä osoitetaan YK:n kulttuuri- ja tiedejärjestö UNESCO:n maailmanperintökohde. Kohdetta ja sen lähiympäristöä on suunniteltava siten, että maailmanperintökohteen rakennus- ja kulttuurihistorialliset sekä maisemalliset arvot säilyvät ja vahvistuvat. 1 Struven kolmiomittausketju 2 Petäjäveden vanha kirkko Petäjävesi Arvokas perinnemaisema (v = valtakunnallisesti arvokas) Kohteita ei esitetä kaavakartalla 1 Karhukorpi Joutsa Karhukorven niitty sijaitsee puolen kilometrin päässä Viisarinmäki- Rutalahden maisema-alueesta. Niitty on omalaatuisensa; ilmeisesti se on ollut pitkään heinämaana. Niityn lajisto koostuu epätyypillisistä tuoreesta ja kuivasta niitystä. Alueella kasvaa perinnebiotooppien huomionarvoista lajistoa. 2 Kivijärvi Joutsa Kivijärven ja sen viereisen pienen Purolan tilan maisemaa hallitsevat kiviset niityt ja hakamaat. Ne ovat entistä kaskiahoa, jotka on jätetty lehmien laitumeksi. Monipuolisen perinnemaiseman kruunaa vanha rakennuskanta. Niityillä kasvaa runsaasti huomionarvoista harvinaistunutta lajistoa. 3 Konnassaari (v) Joutsa Konnassaari on perinteisesti hoidettu pientila, jonka alueella on kaskimetsää, metsälaidunta, kiertoviljeltyjä peltoja ja niittyjä. Kaskeamisesta muistuttavat lukuisat kaskirauniot. Osa pelloista on aidattu pisteaidoin tai puuaidaksin. Kohteen rakennuksilla on maakunnallista rakennushistoriallista arvoa. 4 Mäenpää (Mäenperä) Joutsa Kohde-alueen metsälaitumet jakautuvat kahteen laidunlohkoon. Alue on ollut vuosikymmeniä laidunnettuna, mutta jäänyt käytöstä kymmenisen vuotta sitten. Laidunnuksen merkit ovat kuitenkin edelleen nähtävissä alueen lajistossa ja rakenteessa. 5 Vähä-Puttola Joutsa Vähä-Puttolan metsälaitumet sijaitsevat Pappisten maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Metsätyypit vaihtelevat koivuvaltaisista mäntyvaltaisiin. Laidunnuksen piirteet näkyvät selvästi maisemassa. Laidunalueilla kasvaa harvinaistuneita ja huomionarvoisia lajeja. 6 Autioniemi Autioniemen laitumet on monipuolinen kokonaisuus. Luonnonlaitumet sijoittuvat rantaviivalle peltojen reunoille vaihtelevina hakamaina, metsälaitumina, rantaniittyinä ja laidunnettuina metsinä. Alueita on laidunnettu pitkään; Autioniemen laitumet kuuluvat Natura 2000 -verkostoon. 7 Hautala Hautalan hakamaita ja metsälaitumia on laidunnettu ainakin viime vuosisadan alusta. Maisemaa monipuolistavat pienet peltotilkut sekä harmaat hirsirakennukset. Peltojen laitamilla, pientareilla ja hakamailla kasvaa runsaana huomionarvoista nurmitatarta.
8 Kirkonmäki Korpilahden kirkonmäen niitty sijoittuu pääosin valtatie 9:n ja kirkon väliselle rinteelle. Heinäniityllä kasvaa useita uhanalaisia ja harvinaistuneita kasvilajeja. Niittyä hoidetaan talkoovoimin. 9 Kääjinsalmi Kääjinsalmen laitumet ovat osa vesistöjen rikkomaa, kumpuilevaa viljelysmaisemaa. Kääjinsalmeen rajautuva rantaniitty ja haka ovat osa karjan nurmilaidunkiertoa. Pitkään jatkunut maankäyttö, linnustolliset ja maisemalliset tekijät nostavat alueen arvoa. 10 Leustu Leustun tilalla on laajat perinnemaisemat, joihin tilan vanha pihapiiri liittyy. Laitumet ovat useana osana peltojen keskellä, mäkien rinteillä ja notkelmissa. Monipuolinen kokonaisuus sisältää laidunnettua metsää, hakamaata, niittyä ja keskisuomalaisittain harvinaista ketoa. Rinneniitty on kasvilajistoltaan erityisen runsas. 11 Mattila Mattilan pienipiirteiset haka- ja niittysaarekkeet ovat kauniita yksityiskohtia Putkilahden arvokkaalla maisema-alueella. Valoisien hakamaiden kasvillisuus on edustavimmillaan ketoa, jolla kasvillisuus on monipuolista. 12 Rättäli Rättälin tila rakennuksineen, viljeltyine peltoineen, heinäseipäineen ja pienine niittyineen on keskeinen osa Puuppolan arvokasta maisema-aluetta. Niitty on lähteinen, kasvillisuudeltaan hyvin omalaatuinen märän ja tuoreen niityn yhdistelmä. 13 Valkeaniemi Keuruu Valkeaniemen hakamaa ja metsälaidun ovat järven ja kosteikon ympäröimä upea kokonaisuus. Laitumet sijoittuvat asumattomaan niemeen. Kohde on monipuolinen kokonaisuus mm. puuston osalta; maapohja vaihtelee kuivasta kankaasta suopainanteisiin. 14 Hautala Kinnula Hautalan keskisuomalaisittain laajaa niittyä on laidunnettu ainakin 1900-luvun puolivälistä asti. Jokivarsinotkon kasvillisuus koostuu epätyypillisestä sekoituksesta kuivia, varpuvaltaisia mättäitä, ja tuoreen ja kostean niityn kasvillisuutta. Niittykasvien joukossa on myös harvinaistuneita kasvilajeja. 15 Petäjistö Kinnula Petäjistön hakamaat sijoittuvat Ylä-Jäppäjärven rantaan näkyvälle paikalle. Se on puustoltaan vaihteleva kokonaisuus. Pääosin sara- ja heinävaltaisten, sammaleisten, rantaniittykaistaleiden kasvillisuus on edustavaa. 16 Vahtila (v) Kinnula Vahtilan laidunalue sijaitsee nuoren istutusmetsän keskellä. Alue on niittyjen, hakamaiden ja pienten sekametsätilkkujen mosaiikki. Laidunnuksella on ainakin satavuotinen perinne. 17 Hakki Kuhmoinen Hakin niitty sijaitsee lehtoluonnoltaan arvokkaan Hakinharjun kupeessa hiekkaisessa rinteessä. Rinteillä kasvaa ahomansikkaa ja useita niittyjen huomionarvoisia kasvilajeja. Kivisen mäen päälle ulottuvat laitumet muuttuvat metsän rajassa hakamaisiksi. 18 Huusko Kuhmoinen Huuskon laidunalue sijaitsee näkyvällä paikalla VT 4:n varrella. Kivinen ja katajainen laidunmäki erottuu kauniina yksityiskohtana tienvarsimaisemassa. Laitumilla vallitsee osin edustava niittylajisto, jonka joukossa viihtyvät useat harvinaistuneet kasvilajit. 19 Konkari Kuhmoinen Konkarin laidunniityt sijaitsevat metsien keskellä Hahmajärven itärannalla. Niityillä on hyvin säilynyt tyypillinen niittyjen kasvillisuus. Alueelta on löydetty useita huomionarvoisia kasvilajeja. 20 Liehu Kuhmoinen Liehun niitty sijoittuu lähelle maakunnan rajaa. Aluetta on laidunnettu kauan. Vaikka niitty on ollut nyttemmin käyttämättä, on sen kasvilajisto säilynyt osin edustavana pienruohoniittynä. Niityllä kasvaa merkittävästi harvinaistuneita lajeja. 21 Luutsaari Kuhmoinen Isojärven kansallispuistossa, Luutsaaressa, sijaitsee entinen torppa, jonka maankäyttö ja työtavat säilyivät perinteisen kaltaisina aina 1990-luvulle saakka. Lähes koko saari on ollut laidunalueena. Alueen niittylajisto on paikoin monilajista ja edustavaa. Saaresta löytyy edelleen useita uhanalaisia ja harvinaistuneita lajeja. 22 Nuuttila Kuhmoinen Nuuttilan avoin hakamaa on edelleen laidunkäytössä. Kokonaisuus koostuu kivisestä hakamaasta ja avoimesta niitystä. Pitkä lehmien laidunnushistoria on muokannut alueelle selkeän hakarakenteen, monilajisen niityn ja monipuolisen eliölajiston. Laitumilla viihtyvät useat huomionarvoiset kasvi- ja hyönteislajit.
23 Roinila (v) Kuhmoinen Roinilan hakamaa liittyy 1800-luvun alussa perustetun Roinilan pihapiiriin. Peltoaukean laidalla sijaitseva osin hakamainen niitty jatkuu avoimena pihaan saakka. Roinilan erikoisuus on erityisesti suojeltava idänverijuuri. 24 Korkea-aho Kyyjärvi Korkea-ahon laidun on hakamaisesti umpeenkasvaneen niityn ja laidunnetun metsän muodostama alue. Niittymäisillä osilla vallitsevat sarat ja kuivemmilla kohdilla ketojen lajit - joukossa mm. harvinaistunutta jäkkiä ja nurmitatarta. 25 Mäentalo / Peltola (v) Luhanka Mäentalon haka ja Peltolan mäkitupalaismuseon niitty on monipuolinen aluekokonaisuus eri perinnebiotooppityyppejä ja arvokasta rakennushistoriaa. Alueen arvoa lisää kohteella tavattavat uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit. 26 Koivulahti (v) Multia Koivulahden pitkään laidunnetut kiviset rinneniityt ja haat sijaitsevat Tarhapään arvokkaalla maisema-alueella. Osana kokonaisuutta on keskisuomalaisittain edustava ja laaja-alainen pienruohoniitty. Ketomaisella niityllä kasvaa mm. uhanalaista ketokatkeroa ja useita huomionarvoisia lajeja. Koivulahden laitumet kuuluvat Natura 2000 - verkostoon. 27 Lehtomäki Multia Lehtomäen metsälaidunalueet elävöittävät maisemaa kolmena lohkona peltoaukean laidoilla. Vuosisatainen laidunnus näkyy selvästi puuston rakenteessa ja kenttäkerroksen kasvillisuudessa. Yhdessä tilan vanhojen rakennusten kanssa laitumet muodostavat upean kokonaisuuden. 28 Pekkanen Multia Pekkasen katajainen niitty ja siihen liittyvä pienialainen koivuhaka sijoittuvat näkyvälle paikalle. Lehmien laiduntamaa perinnebiotooppia hallitsevat katajat, vanhat pihlajat ja mäen päällä seisova lato. Edustavimmilla osilla kasvavat runsaina useat huomionarvoiset lajit, joukossa valtakunnallisesti silmälläpidettävä ketonoidanlukko. 29 Hettee Muurame Hetteen vanhat laitumet ovat aikoinaan olleet nautakarjan ja lampaiden laitumina. Niityn ja hakamaan kasvillisuus on edelleen runsaslajista ja joukossa kasvaa useita harvinaistuneita lajeja. Pihapiirin rakennuksiin on koottu hieno maatalon historiaa esittelevä museo. 30 Lampila Petäjävesi Lampilan tilakeskuksen ympäristö on keskisuomalaista maatalousmaisemaa tyypillisimmillään. Pienialaisen, harvapuustoisen hakamaan historiaan kuuluu laidunnusta niin hevosilla kuin lehmilläkin. Hakamaalla viihtyvät useat harvinaistuneet niittylajit. 31 Lahnala Pihtipudas Lahnalan haka ja metsälaidun sijaitsevat Muurasjärven arvokkaalla maisema-alueella. Aluetta on laidunnettu pitkään. Kivinen haka kuusiryhmineen ja yksittäisine puineen on hakarakenteeltaan edustava. Piste- ja lauta-aidattu haka liittyy kiinteästi tilan neliöpihaan. 32 Makkara Pihtipudas Makkaran niitty sijaitsee kuusivaltaisen sekametsän keskellä. Niitty on ollut käyttämättä vuosia. Niitty jakautuu kasvillisuudeltaan toisistaan erottuviin alueisiin. Alueelta löytyy näin pohjoiselle sijainnille erikoisen paljon huomionarvoisia lajeja. Makkaran niitty kuuluu Natura 2000 -verkostoon. 33 Iso-Ahola (v) Saarijärvi Iso-Aholan laitumet sijaitsevat tilan pihapiirin ympärillä. Kasvillisuus on pienipiirteisesti vaihtelevaa heinäniittyä ja pienruohoniittyä. Laidunmailla kasvaa huomionarvoisia kasvilajeja. 34 Vaateri Toivakka Vaaterin niityt ovat pääosin vanhoja peltoja, joiden historiaan kuuluu niin viljelyä ja niittoa kuin laidunnustakin. Niityt jakautuvat kolmeen erilliseen alueeseen. Kohdealueella esiintyy huomionarvoisia kasveja ja elää monipuolinen hyönteislajisto. 35 Kautia Viitasaari Kautian laitumet koostuvat mm. koivu-mäntyhaasta ja laajahkosta rantaniitystä. Monilajisella rantaniityllä kasvavat muun muassa sarat, rantalemmikki ja luhtarölli. Kuivemmilla kohdilla viihtyy mm. harvinaistunut jäkki. 36 Kulhanniemi Viitasaari Kulhanniemessä vanhan rakennuskannan vieressä sijaitsee vanha niitty laidunnetun metsän ympäröimänä. Pintakivisellä ja sammaleisella niityllä kasvavat tyypilliset tuoreen heinäniityn lajit sekä useita harvinaistuneita lajeja.
37 Aatula (v) Äänekoski Aatulan laidunalueella esiintyy koivuhakamaata, havupuuhakaa, metsälaidunta sekä laidunnettua metsää ja siellä täällä runsaskukkaista kuivaa ja tuoretta niittyä. Kasvilajisto koostuu pääasiassa tyypillisistä niittylajeista, mutta siellä elää myös merkittävä määrä harvinaisia ja uhanalaisia kasveja ja eläimiä. Alueet kuuluvat Natura 2000 -verkostoon. Kohteen hirsirakennuksilla on maakunnallista rakennushistoriallista arvoa. 38 Kallula (v) Äänekoski Kallulan pienet, runsaskukkaiset, laidunniityt ovat maisemallisesti ja luonnonsuojelullisesti arvokas kohde. Pihapiiri on säilynyt perinteisessä asussaan. Laidunta hallitsevat komeat katajat ja sen kasvillisuus on edustavalle niitylle tyypillisesti matalaa ja monilajista. Tyypillisten niittykasvien lisäksi niityiltä löytyy monia huomionarvoisia lajeja.