POHJOIS-SAVON ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN JA MAISEMANÄHTÄVYYKSIEN PÄIVITYSINVENTOINTI (tiivistelmä inventointitiedoista)
|
|
- Seppo Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 POHJOIS-SAVON ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN JA MAISEMANÄHTÄVYYKSIEN PÄIVITYSINVENTOINTI (tiivistelmä inventointitiedoista) Mervi Koskinen POHJOIS-SAVON JÄRVISEUTU / POHJOIS-SAVON SAVIKKOALUE (IISALMEN REITTI) Pohjois-Savon laajimmat yhtenäiset savikot levittäytyvät Iisalmen vesireitin ja sen latvareittien varrelle Siilijärveltä Kiuruvedelle, Vieremälle ja Sonkajärvelle. Alue on Pohjois-Savon vaurainta viljelyseutua. Vesireittiin tukeutuvasta pitkästä kulttuurihistoriasta kertovat muinaisjäännökset, rantojen avoimet kulttuurimaisemat, vauras talonpoikaisasutus ja kanavat. Iisalmen reitin vedet ovat humuspitoisia ja matalia. Veden osuus pinta-alasta on selvästi pienempi kuin suurten selkävesien alueella. Pohjoiseen latvavesille päin mentäessä järvet vähenevät, niiden koko pienenee ja soiden määrä lisääntyy. Pohjois-Savon savikkoalueen viljelykylät ovat tyypillisesti rakenteeltaan melko hajanaisia rantakyliä. Vanhin asutus sijoittuu ylemmäksi rannasta, pellon ja metsän rajavyöhykkeelle. Asutuksen sijoittumista on vesireittien ohella ohjannut Tuusniemi-Riistavesi-Siilinjärvi- Iisalmi- Vieremä- harjujakso. Harjua on seurannut vanha Oulun tie (nykyinen 5-tie), johon alueen muu tiestö tukeutuu. Asutustaajamat sijaitsevat järvien rannoilla ja/tai harjun tuntumassa. 1. Maaningan-Lapinlahden kulttuurimaisemat (Maaninkajärven ja Väisälänmäen maisemat) Maaningan ja Lapinlahden kulttuurimaisemat edustavat monipuolisesti Iisalmen reitin viljelyalueelle tyypillisiä maiseman piirteitä. Pohjois-Savon mittakaavassa poikkeuksellisen laajat yhtenäiset savikkoalueet ja kulkureittinä toiminut vesireitti ja harju ovat vaikuttaneet alueen asutuksen ja viljelyn varhaiseen kehittymiseen. Vesireitillä kapeat selkävedet, niitä erottavat niemet, saaret ja kapeikot vuorottelevat. Rannat ovat kauttaaltaan viljeltyjä, vastarannoille aukeaa näkymiä. Avoin viljelymaisema rajautuu pehmeäpiirteisiin metsäisiin selännealueisiin. Maaninkajärven rannoilla savikot ovat laajimmillaan. Onkiveden rannalla viljelty savikkovyöhyke on kapeampi ja moreenipeite tulee paikoitellen kiinni vesistöön. Väisälänmäki on ympäristöään selvästi korkeampi jyrkkäpiirteinen moreenimäki, joka hallitsee maamerkkinä Onkiveden maisemia varsinkin 5-tien suunnasta.. Mäen lakialueen hedelmällinen maaperä ja edullinen ilmasto on hyödynnetty viljelyyn. Väisälänmäen laki on puoliavointa, kumpuilevaa maanviljely- ja karjatalousmaisemaa. Yhtenäinen rakennuskanta, vanhat pihapiirit, viljelykset, niityt ja laidunmetsiköt muodostavat eheän ja tasapainoisen kokonaisuuden. Lähija kaukonäkymät ovat monivivahteiset - mäenrinteillä maisemakuva on paikoin sulkeutunutta metsämaisemaa, paikoin puoliavointa viljelysmaisemaa, kylätieltä ja puuttomilta pihamailta avautuu vaikuttavia näkymiä moneen suuntaan. Rantapellot rajaavat vyöhykkeenä mäen rinteitä. Leppälahden ja Kuivaniemen tasapainoinen viljelymaisema on yksi Väisälämäen kansallismaisemaa kehystävistä näkymistä. Maaninkajärven ympäristö on avointa vaurasta maaseutumaisemaa. Viljelykset viettävät loivasti rantaan. Rinteiden yläosassa peltoaukeat rajoittuvat metsään. Vaihtelua maisemaan tuovat kanavamiljööt sekä muusta asutuksesta luonteeltaan poikkeavat Tuovilanlahden ja Maaningan kylät. Avoin järvimaisema ja puustoiset rannat vuorottelevat. Maisema on edustavimmillaan Haatalan ja Halolan ympäristössä sekä Tuovilanlahdessa. Maaninkajärven ympäristössä historiallinen kerroksellisuus näkyy maisemassa poikkeuksellisen selvästi. Maisemassa on elementtejä esihistoriasta nykypäivään. Asutusrakenne on monipuolinen alueelta löytyy 1
2 niin harvarakenteista ranta asutusta, mäkikyläasutusta kuin savolaisessa ympäristössä poikkeuksellisia tiiviitä rantakyliäkin. Alueella on myös runsaasti luontoarvoja. Ehdotus arvoluokaksi: valtakunnallinen 2
3 2. Peltosalmi ja Kirmanjärvi (Iisalmi) Peltosalmen ja Kirmanjärven alue sijaitsee maiseman solmukohdassa, jossa harju ja vesistöt kohtaavat. Harjun itäpuolelle jää pitkänomainen Kirmanjärvi. Länsipuolella on Nerkoonjärvi, johon yhdistyy kapean Peltosalmen kautta Porovesi. Maisemaa luonnehtivat harjun ja vesistöjen rajaamille alaville savimailla syntyneet vauraat viljelysmaat ja pohjoisessa Peltosalmen taajamatoiminnot. Ohenmäen harjuselänteellä on runsas esihistoriallisen ajan kulttuuriperintö. Viljelykset ja kylätiestö seuraavat rantojen muotoa nauhamaisesti. Tilat sijoittuvat harvakseltaan kyläteiden varteen omien peltojensa keskelle tai metsän rajaan. Peltojen yli aukeaa avoimia näkymiä järvimaisemaan. Eri toiminnot ovat sijoittuneet sopusointuisesti maiseman ehdoilla. Elinvoimaista viljelymaisemaa, jossa näkyy pitkään jatkunut maatalous. Pitkästä kulttuurihistoriasta kertovat harjualueen arvokas arkeologinen kulttuuriperintö ja rantavyöhykkeen vanhat kartanomaiset maatilat. 3
4 3. Runnin kulttuurimaisema (Iisalmi) Runni on tyypiltään Pohjois-Savossa melko harvinainen jokiasutuskylä. Pellot sijoittuvat matalan Kiurujoen rantaan viettäville savikoilla, talot ovat jokirannassa tai hieman syrjästä joelta kumpareilla peltojensa keskellä. Joen rannat ovat puuston peitossa ja näkymiä joen yli avautuu vain harvoista kohdista. Kiurujoki kanavoitiin vuosisadan vaihteessa vesiliikenteelle kulkukelpoiseksi. Joki oli höyrylaivaliikenteen aikaan 1900-luvun alussa vilkkaasti liikennöity. Samaan maisemaan 1920-luvulla rakennettu Savon ja Pohjanmaan rautatiet yhdistävä poikittaisrata tyrehdytti laivaliikenteen. Maantieyhteys Iisalmelta Kiuruvedelle linjattiin 1950-luvulla Runnin pohjoispuolelta. Tämä hiljensi kylän elämää, mutta jätti toisaalta maiseman melko alkuperäiseen asuunsa. 70 vuotta suljettuna ollut Saarikosken puusulkukanava restauroitiin ja avattiin uudelleen liikenteelle 2000-luvun alussa. Runnin kylpylässä on yksi Suomen vanhimmista yhä käytössä olevista terveyslähteistä. Ensimmäiset vieraansa se vastaanotti 1700-luvun lopulla. Vanha puinen hotellirakennus on vuosisadan alusta. Kylpylään liittyy myös melko laaja puistoalue Kiurujoen rannassa. Runnin varsinainen kyläkeskus kauppoineen ja kouluineen on rakentunut kylpylän tuntumaan. Maisemarakenteen ominaispiirteet, varhainen kylpylätoiminta, laivaliikenne ja rautatien historia ovat muokanneet Runnin kylästä omaleimaisen. Elävään viljelymaisemaan liittyvä kanava- ja kylpylähistoria nostavat alueen arvoa. 4
5 4. Iiranta Karankajärvi (Iisalmi ja Vieremä) Iirannan ja Karankajärven välillä maisemia kehystää pohjois-eteläsuuntainen harjujakso, jota pitkin maakunnan vanhin tie eli Ouluun johtava postitie on kulkenut. Karankajärven kohdalla nykyinen viitostie kulkee peltoalueen halki, kun vanha Oulun tien linja kiertää alueen kauempaa idästä. Ranta-alueet harjun liepeillä ovat viljavaa hienojakoista maata. Maisemakuvan keskeisiä tekijöitä ovat kallioperän ruhjeisiin syntyneet vesistöt, Iijärvi, Valkeisjärvi ja Karankajärvi, rantojen kumpuileva viljelyvyöhyke ja vanhat kantatilat. Asutusrakenne on Pohjois- Savolle tyypilliseen tapaan hajanainen. Rakennuspaikat sijoittuvat kumpareille peltojen keskelle tai metsän ja pellon rajaan. Alue on Pohjois-Savon savikkoalueen perinteistä viljelyseutua, jonka kulttuurihistoria heijastuu tasapainoisessa elävässä kulttuurimaisemassa. Maisemarakenteen tyypilliset piirteet nousevat kauniisti esiin. Vanhalla Oulun tiellä on historiallista merkitystä ja se on ohjannut asutuksen sijoittumista. 5
6 5. Niemiskylä (Kiuruvesi) Niemiskylän viljelyaukea Niemisjärven rantamilla on Ylä-Savon suurimpia yhtenäisiä viljelysalueita. Loivat, vehmaat rantapellot ja rantaniityt puustoineen ja maatilojen pihapiireineen muodostavat laaja-alaisen, yhtenäisen kulttuurimaisemakokonaisuuden. Maisemassa on vakiintuneen kulttuurimaiseman tuntu. Viljely jatkuu edelleen elinvoimaisena luvulta lähtien kylänä tunnettu Niemiskylä edustaa Kiuruveden vanhinta pysyvää asutus- ja viljelykerrostumaa. Varhaisemmasta asutuksesta kertovat alueelta löydetyt useat varhaisemman ja nuoremman kivikauden asuinpaikat ja esinelöydöt. Alueen luonto on vehmasta ja maasto vaihtelevaa. Niemisjärven peltoaukeat ovat keväisin muuttolintujen tärkeä levähdys- ja ruokapaikka. 6
7 6. Ryönänjoki ja Honkaranta (Kiuruvesi) Ryönänjoen kylä levittäytyy Kiurujärven Syväsalmen ja siihen laskevan Ryönänjoen varrelle. Honkaranta on Syväsalmen toisella puolella. Kylät ovat Kiuruveden vanhinta asutusta, ja alueella on säilynyt runsaasti kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. Ryönänjoen historian erityispiirteenä on varhainen teollisuusja yritystoiminta. Ryönänjoella toimi aikoinaan kolme mylly- ja sahalaitosta, joista on jäljellä vielä yksi myllyrakennus. Kylien kehitykseen ovat vaikuttaneet hyvät kulkuyhteydet. Vesireitit olivat ensimmäisiä kulkuväyliä. Laivaliikenne Kiurujärvellä alkoi viime vuosisadan loppupuolella, mutta vilkkaimmillaan se oli vuosisadan alkupuolella, kun Kiurujoen kanavointihanke toteutui vuonna Kiuruveden ensimmäinen varsinainen maantie Runnilta kirkonkylään rakennettiin 1850-luvulla Kiurujärven eteläpuolelle. Rautatie Iisalmesta Kiuruvedelle valmistui vuonna 1923 ja Ryönänjoelle tuli vilkas asema, joka oli myös huomattava rahti- ja puutavaran lastauspaikka. Rautatien myötä yhteydet ulkomaailmaan nopeutuivat, ja laivaliikenne loppui kokonaan 1930-luvun alussa. Ryönänjoella ja Honkarannalla on myös arvokas arkeologin kulttuuriperintö; alueelta on kivikautisia asuinpaikkoja ja metallikautisia löydöksiä. Ryönänjoen kylä on hieno esimerkki savolaisesta harvarakenteisesta ranta-asutuksesta. Kaunis viljelymaisema avautuu Kiurujärvelle. Vanhat kantatilat hallitsevat maisemaa hieman erillään rannasta omilla kumpareillaan peltojensa keskellä. Maisemassa on monia arvokkaita kulttuurikerrostumia kivikauden asutuspaikoista varhaisen teollisuuden ympäristöihin. Kylän sijainti hyvien liikenneyhteyksien äärellä on mahdollistanut poikkeuksellisen monipuolisen ja vauraan kulttuuriympäristön kehityksen. 7
8 POHJOIS-SAVON JÄRVISEUTU / SUURTEN SELKÄVESIEN ALUE Suurten järvien avarat selkävedet mutkittelevine rantaviivoineen ovat luonteenomaisia. Selkävesiä rytmittävät tiheät saaristot ja harjujaksot. Järvien väliin jää vähäjärvisiä moreenivaltaisia selännevyöhykkeitä. Ruhjelaaksojen muovaaman mäkimaaston korkokuva on vaihteleva ja jyrkkäpiirteinen. Hienojakoisia maalajeja on maaperästä vain pieni osa. Peltoalat ovat pieniä ja sijoittuvat järvien rannoille sekä selännevyöhykkeillä mäkien viljaville lakialueille ja rinteille. Maisemakuvaa hallitsevat kuusivaltaiset metsät. Tihein asutus on keskittynyt vesistöreittien ja harjujen solmukohtiin, jotka ovat olleet liikkumisen ja varhaisen teollisuuden kannalta otollisia paikkoja. 7. Mustinmäki (Leppävirta) Mustinmäki on tyypillinen savolainen mäkikylä, jossa lakialueen hedelmällisyys ja suotuisa ilmasto on hyödynnetty maanviljelykseen. Alue on avointa ja elävää maatalousmaisemaa, jota vaikuttavat kaukonäkymät luonnehtivat. Asutus sijoittuu perinteisille vyöhykkeille ja kantatilojen pihapiirit ovat säilyttäneet hierarkisen merkityksensä maisemassa. Viljelykset avautuvat tien molemmille puolille laskeutuen varsinkin länsipuolella jyrkästi rinteitä alas. Rinteiden alaosassa pellot vaihettuvat laidunnettaviin metsähakoihin. Laidunmaat ovat oleellinen osa perinteistä kulttuurimaisemaa. Maisemakuvalle ovat luonteenomaisia Mustinmäen jyrkiltä länsirinteiltä Tahvanalanmäelle ja Leppävirran kirkon suuntaan aukeavat laajat metsäiset kaukonäkymät. Mustinmäki on edelleen yksi edustavimmista Pohjois Savon järviseudun mäkikylistä. Alueen arvot ovat säilyneet varsin muuttumattomina edellisen inventoinnin jälkeen. Mustinmäen kulttuurimaisemassa tiivistyvät pohjoissavolaisen mäkiasutuksen piirteet; viljelymaisema on tasapainoista, avaraa ja etäälle avautuvaa. Ehdotus arvoluokaksi: valtakunnallinen 8
9 8. Paukarlahti (Leppävirta) Paukarlahti on Pohjois Savon järviseudun eteläosille tyypillinen pienialaiselle järvenrannan savikolle syntynyt kylä. Kylän ydinalue on avointa, osittain puoliavointa maatalousmaisemaa, jota laidunmaat luonnehtivat. Koko kyläaukea avautuu vain muutamasta harvasta kohdasta. Näkymät järven suuntaan ovat lehtipuuston peittämät. Edustavin kylämaisema jää vanhan tien ja rannan väliin. Maisemaa hallitsevat vauraat tilakeskusten pihapiirit. Uudempien pientalojen ryhmä hahmottuu omana kokonaisuutenaan ja jää hieman erilleen maiseman ydinalueesta. Kylän elinkeinojen muovaama maisema ja maisemarakenne ovat seudulle luonteenomaisia. Maatalous, joka on muutaman suuren tilan varassa, on elinvoimaista. Laitumet tuovat monimuotoisuutta maisemaan. Ehdotus arvoluokaksi: valtakunnallinen 9
10 9. Puijo (Kuopio) Puijo on Kuopion ja koko Pohjois-Savon maakunnan tunnetuin maisemallinen symboli. Se näkyy Kuopiota lähestyttäessä lähes joka suunnasta ensimmäistä kertaa jopa kymmenien kilometrien päästä - ainakin vilaukselta - ja lähempää aina vain useammin ja selvemmin. Puijolla lähimaisema on näkymiltään suljettua, tärkein tekijä on sankka puusto, valtaosin vanha ja järeä kuusikko. Puijo tunnetaan parhaiten tornista avautuvasta näkymästä Kallaveden yli. Puijo on ainutlaatuinen myös vanhojen monipuolisten lehtojensa vuoksi. Puijon luonnonsuojelualue on Suomen vanhimpia. Ehdotus arvoluokaksi: valtakunnallinen (maisemanähtävyys) 10
11 10. Haminalahti (Kuopio) Haminalahti on yksi harvoista pohjoissavolaisista kartanoympäristöistä. Haminalahti kuului 1700-luvulla Tawastsuvulle, mutta siirtyi avioliiton kautta von Wrighteille. Haminalahdessa ovat syntyneet taiteilijaveljekset Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright, jotka tekivät taideteoksillaan Haminalahden maisemat tunnetuiksi. Kartanon viljelysmaisema rajautuu lännessä Kallaveden Haminalahteen ja etelässä jylhään Saramäkeen. Haminalahden avointa järvinäkymää rajaavat kallioiset Salosaari ja Hukanniemi. Jyrkästi vaihtelevat pinnanmuodot ja rehevä luonto luovat maisemakuvan perustan. Itse kartanomiljöö on hieman piilossa puustoisessa niemenkärjessä. Kuopio-Karttula maantien risteysalue ja kallioleikkaukset rikkovat jonkin verran alkuperäistä maisemakuvaa. Haminalahden kartanomaisemalla on kulttuurihistoriallista arvoa ja identiteettimerkitystä von Wrightien taiteen kautta. Kartanon viljelymaisema on edelleen kaunista elävää viljelymaisemaa, jonka kokonaisuus on melko ehjä. Jyrkkäpiirteinen, ruhjelaaksojen muovaama maisema on maisemarakenteeltaan tyypillistä Pohjois-Savon järviseutua. 11
12 11. Takkula (Leppävirta) Takkula on muutaman talon muodostama rantakylä Aluslammen länsirannalla. Kylä on syntynyt rannan pienialaiselle hienojakoisen maalajin vyöhykkeelle. Maisema on selkeästi kallioperän ruhjelinjojen mukaan suuntautunutta. Yksittäisten tilojen (Lyytikkälä ja Pekkala) lisäksi loivapiirteisen pelto-alueen keskellä on ryhmänä Hakkarilan ja Uusimäntylän tilat. Peltoalueita mukaileva kylätie kulkee taloryhmältä toiselle sekä toisinaan pihojen läpi. Puusaarekkeet rytmittävät maisemaa ja avoimet, puoliavoimet ja suljetut näkymät vaihtelevat. Kylän reuna-alueella Hyväjärven rannalla on merkittävä perinnemaisema, Männykön laitumet. Erilaisten metsälaidunten ja niittyjen muodostama monipuolinen ja laaja kokonaisuus on yksi Leppävirran karjapitäjän edustavimmis perinnebiotoopeista (lähde: Ilaskari, Pohjois-Savon perinnemaisemat) Takkula edustaa Pohjois-Savon järviseudulle tyypillistä haja-asutusalueen rantakylää. Takkulan maisema on alkuperäinen ja sopusointuinen kokonaisuus. Pellot ja rakentaminen sijoittuvat maiseman ehdoilla. Arvokkaat perinnemaisemat nostavat alueen arvoa. 12
13 12. Nikkilänmäki (Leppävirta) Nikkilänmäen kylä sijoittuu jyrkkärinteisen Nikkilänmäen lakialueelle Leppävirran keskustan kupeessa. Kantatilat sijoittuvat mäenrinnettä myötäilevän kylätien (Nikkilänmäen museotie) varteen tai hieman syrjään siitä omien tilusteidensä päähän. Rehevä piha- ja tienvarsipuusto liittää kylätien kauniisti osaksi kulttuurimaisemaa. Pellot levittäytyvät talojen takana mäen laelle ja länsirinteille. Tilat ovat suuria ja vauraita ja hallitsevat dramaattisesti maisemaa jyrkän rinteen päältä. Kylän pohjoispäässä on mökkejä ja muuta vanhaa tienvarsiasutusta. Nikkilänmäen yksityinen tie on Leppävirran ja koko Pohjois-Savon vanhimpia, edelleen käytössä olevia teitä. Leppävirran talonpojat raivasivat tielinjan 1600-luvulla, jolloin se palveli postiliikennettä ratsupolkuna luvun lopulla tie kunnostettiin kärryillä kuljettavaksi kuninkaantieksi ja se tuli osaksi Savontietä, joka yhdisti Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikkokaupungit. Nykyinen viitostie kulki Nikkilänmäen tietä pitkin 1950-luvulle saakka, jolloin tielinjaus oikaistiin Nikkilänmäen itäpuolelta. Nikkilänmäen maisema on poikkeuksellisen kaunis ja edustava mäkikyläkokonaisuus, jonka ehjänä säilymistä museotie on tukenut. Kauniisti kylätielle aukeava maisema vanhoine tiloineen, laitumineen ja niittyineen ilmentää monipuolisesti seudun kulttuurihistoriaa. 13
14 13. Räimä-Haapalahti-Väänälänranta (Siilinjärvi) Vanha, kumpuilevassa maastossa kiemurteleva ja kuvauksellisia näkymiä Kallavedelle tarjoava maantie yhdistää Kallaveden pohjoisrannan pienipiirteiset kylämaisemat Räimältä Väänälänrannalle. Väliin jäävät Haapalahti ja osa Kehvon kylää. Kehvo on Siilinjärven vanhimpia asuttuja seutuja ja Väänälänrannan maanviljelysmaisemassa on useita merkittäviä vanhoja pihapiirejä. Vanhojen maatilojen lisäksi alueella on myös kulttuurihistoriallisesti arvokasta huvila-asutusta. Alue on edustava esimerkki Kallaveden pohjoisosien ranta-asutuksesta. Mutkitteleva rantaviiva, vaihteleva korkokuva ja näkymät avoimelle järvenselälle määrittävät pienipiirteisen viljelymaiseman luonteen. 14
15 POHJOIS-SAVON JÄRVISEUTU; NILSIÄN REITIN MÄKIASUTUS JA METSÄMAAT Nilsiän reitille ovat luonteenomaisia lukuisat alaltaan pienet ja matalat vesistöt. Reitillä sijaitsevat Pohjois-Savon merkittävimmät joet, joista osa on säännöstelty voimataloutta varten. Pohjois-Savon lehtokeskuksen alueella järvet ovat runsasravinteisia, mutta vesireitin latvaosia kohti vesistöt muuttuvat karuiksi. Reitin alaosien maisemaa Nilsiässä, Juankoskella ja Siilinjärvellä luonnehtivat kallioperän ruhjeisiin syntyneet suuremmat pirstaleiset järvet, joita vehmaat maa-alueet ja saaristot halkovat. Maiseman suuntautuneisuus ei ole yhtä selvä kuin muuten Pohjois-Savon maisemassa, mutta samansuuntaisina kulkevat selkeämuotoiset harjujaksot rytmittävät maisemaa. Kasvillisuus on erityisen rehevää ja monipuolista, koska alue kuuluu Pohjois-Savon lehtokeskukseen. Alueen länsiosissa Iisalmen reitin ja Nilsiän reitin välisellä vedenjakajaselänteellä maisemalle antavat muotoa kasaumamoreenit. Pohjoista kohti mentäessä maisemassa alkaa olla Vaara-Karjalan piirteitä. Erityisesti Nilsiässä ja Juankoskella maisemaa hallitsevat mäkisen horisontin yläpuolelle kohoavat vaarat (kvartsiittivuoret), jotka ovat jäänteitä vanhasta Karelidien vuorijonosta. Mäki- ja vaara-asutus on tyypillistä. 14. Pisa Pisan rinteillä maisema on enimmäkseen suljettua metsämaisemaa, jota hallitsevat dramaattiset kalliomuodot. Huipun näkötornista näkee pitkälle jylhään savolaiseen vaaramaisemaan. Läheisten järvien rannoilla on pieniä viljelyksiä, mutta maiseman yleisilme on erämainen.pisa on tunnettu Täyssinän rauhan rajamerkistä. Sillä on myös merkitys ikiaikaisena näköalapaikkana. Esihistoriallisen ajan kulttuuriperintö Pisalla ja sen tuntumassa on arvokas. Arvoluokka perustuu paikan historialliseen arvoon, merkitykseen ikiaikaisena näköalapaikkana sekä jylhiin luonnonmaisemiin, harvinaisiin kallioperän muotoihin ja melko luonnontilaisena säilyneeseen metsäkasvillisuuteen. Kaskeamisen jäljet ovat katoamassa metsäluonnosta. Arvoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia edellisen inventoinnin jälkeen. Ehdotus arvoluokaksi: valtakunnallinen (maisemanähtävyys) 15
16 16
17 15. Nilsiän mäkikylät Kinahmin metsäinen selänne on maiseman hallitseva elementti, jonka jylhyys vaikuttaa sekä lähi että kaukomaisemassa.mäkikylästä toiseen avautuvat näkymät ovat alueelle luonteenomaisia ja yhdistävät kylät yhdeksi maisemakokonaisuudeksi. Vaikuttavimpia ovat Kinahmin ja Pohjois-Sänkimäen väliset näkymät. Pohjois- Sänkimäen laki on kauttaaltaan viljeltyä, avointa maisemaa, jota puuryhmät, laidunmetsiköt, pensaikot ja aidat elävöittävät. Sänkimäen hajamuotoisemmalla selänteellä metsä vuorottelee viljelysten kanssa. Kinahmilla avoimet pellot seuraavat kylänraittia selänteen suuntaisesti. Ympäröivä metsämaisema liittyy saumattomasti kylien maisemakuvaan. Nilsiän mäkikyläalue edustaa tyypillistä pohjoissavolaista mäkikyläasutusta, joka saa jopa vaara-asutuksen piirteitä. Mäkikylästä toiseen aukeavat näkymät yhdistävät kylät yhdeksi maisemakokonaisuudeksi. Kinahmin metsäinen selänne on hallitseva tekijä myös Pohjois-Sänkimäen Sänkimäen alueen maisemakuvassa. Kokonaisuuden osana Kinahmin arvo on selkeästi valtakunnallinen. Kylien ilme on säilynyt varsin alkuperäisenä ja elinvoimainen maatalous ylläpitää maisemakuvaa. Perinnemaisemien aktiivisella käyttöönotolla Pohjois- Sänkimäen Sänkimäen alueella voitaisiin parantaa maiseman monimuotoisuutta. Ehdotus arvoluokaksi: valtakunnallinen 17
18 16. Västinniemen ympäristö (Juankoski) Västinniemen pienipiirteisessä kulttuurimaisemassa Melaveden ja Muuruveden rannoilla vuorottelevat kallioiset niemet ja saaret kumpuilevien rantapeltojen ja rehevän kasvillisuuden kanssa. Pelloilta aukeaa välillä hienoja näkymiä järvien selkävesille. Alueella on Pohjois-Savon mittakaavassa paljon vanhoja, kartanomaisia suurtiloja (muun muassa Lautala, Kosken Heikkilä, Narila, Kallinsaari ja entinen Kauniskankaan tila, jonka tiloissa nykyään toimii maatalous- ja puutarhaoppilaitos). Maisemassa on vakiintuneen, pitkään viljelyssä olleen kulttuurimaiseman leima. Pitkäniemen harjulla ja Taivallahden rannoilla on esihistoriallisen ajan muinaisjäännöksiä. Ehdotus rvoluokaksi: maakunnallinen 18
19 KESKI-SUOMEN JÄRVISEUTU; Rautalammin reitin latvaosat ja Savonselän vedenjakajaseutu Rautalammin reitin latvaosat ovat metsien ja karujen erämaisten vesistöjen aluetta. Maasto on kumpuilevaa moreeni- ja drumliinimaastoa. Alueen koillisosissa kulkeva karu ja vähäjärvinen vedenjakajaselänne erottaa Kymijoen ja Vuoksen vesistöt toisistaan. Nilakan ja Pielaveden ympäristössä selänteiden väliin jää melko laajoja suoalueita. Pohjoisessa tasaiset suot yhtyvät Suomenselälle tyypillisiin nevoihin ja aapasoihin. Asutus on tyypillisesti joko yksittäisasutusta tai mäkiasutusta, joka saa paikoitellen vaara-asutuksen piirteitä. 17. Sonkari-Tiitilänkylä (Vesanto) Sonkarin ja Tiitilänkylän alue koostuu useammista pienkylistä ja haja-asutuksesta Rautalammin vesireittiin kuuluvien Vesantojärven ja Sonkajärven välisen vesikapeikon ympärille ja Sonkajärven pohjoisrannan drumliinimaastossa. Rantamaiden vanhimpia peltoja on viljelty 1600-luvulta lähtien. Kantatilat (Ukkola, Vanha- Jokela, Siikalahti, Iso-Tiitilä) sijoittuvat rantavyöhykkeille erilleen toisistaan. Mäkitupalaisten ja torpparien pihapiirit ja pienet peltotilkut ovat sijainneet erillään kauempana rannasta. Sotien jälkeisen asutustoiminnan myötä uutta pientila-asutusta syntyi vanhan lomaan sekä rannan läheisyyteen että syvemmälle sisämaahan. Vesikapeikon lähistöltä harjupohjaisilta hiekkamailta on huomattavan paljon kivikautisia asuinpaikkoja. (Lähde: Sonkarin ja Tiitilänkylän kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma, 2000) Sonkarin ja Tiitilänkylän alueen maisemarakenne ja harva asutusrakenne ovat tyyppiesimerkkejä Rautalammin reitin latvaosien ranta-asutuksesta. Näennäisesti hajanaisen maisemakuvan takaa paljastuu kerroksellinen kulttuurimaisema. Alueella on paljon kulttuurihistoriallisesti arvokasta vanhaa rakennuskantaa. Uhkana maisemalle on elinkeinorakenteen muutoksen aiheuttama rantojen metsittyminen ja pientilojen autioituminen. Sonkarin ympäristössä uudet tielinjaukset ovat muuttaneet maisemakuvaa. 19
20 18. Heinämäki (Pielavesi) Heinämäen kylä on Pielaveden ja Lapinlahden erottavalla vedenjakajaseudulla sijaitseva mäkikylä. Kylän viljelykset sijoittuvat Heinämäen lakialueille kahtena erillisenä aukeana. Kylän keskeisen maisema-alueen muodostavat Holman, Mäkelän ja Ikälän maatilat ympäröivine peltoineen. Kyläkuvaa täydentää alueen läpi kulkevien teiden risteyksessä sijaitseva 1900-luvun vaihteessa rakennettu koulu. Alueen erityispiirteenä tienvarsia ja pihoja kehystävät komeat lehtikuuset ja sembramännyt. Heinämäki on tyypillinen Keski-Suomen järviseudun vedenjakajaseudun mäkikylä, joka on säilynyt alkuperäisenä ja edustavana. 20
21 19. Hamulan kylä (Keitele) Hamulan kylä sijaitsee Nilakkajärven rannalla Hamulanlahden pohjukassa. Kylän pitkänomaiset kapeat pellot on raivattu juovikkaan drumliinimaaston painanteisiin. Kylän vanhin osa on Hamulanniemen vanhojen tilojen muodostama kylänraittikokonaisuus. Kaakko-luoteissuuntainen kylätie kulkee Hamulanniemen harjanteella kapean peltoalueen ympäröimänä. Tilakeskukset sijaitsevat jonkin matkan päässä toisistaan. Iältään kylänraitin rakennuskanta on melko samanikäistä, rakennettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Pihoilta puolisen kilometrin päässä sijaitseva järvenselkä Niiniveden Tukiaisselkä on aiemmin luultavasti näkynyt kylälle, nyt rantavyöhykkeen metsä peittää näkymät. Hamulan tiivis raittikylä on poikkeuksellinen Rautalammin reitin metsävaltaisessa maisemassa. Kylänraitin ympäristö muodostaa alkuperäisenä säilyneen hienon maisemakokonaisuuden. Rautalammin reitin maisemarakenteen piirteet kuvastuvat drumliinimaastoon syntyneiden kapeiden peltojen muodossa. 21
22 20. Talluskylä (Tervo) Talluskylä sijoittuu maisemarakenteen ja tiestön solmukohtaan Tallusjärven ja Liesjärven väliselle leveälle kannakselle. Vesistöt ja viljelyksiä rajaavat metsäiset moreenimäet ovat selvästi kallioperän murroslinjojen mukaan suuntautuneita. Kylä sijaitsee vedenjakajaseudulla, joten kasvillisuus on melko karua. Kylätiet kulkevat luontevilla paikoillaan avoimessa peltomaisemassa. Peltojen yli aukeaa vaihtelevia näkymiä Liesjärvelle. Vanhimmat tilat ovat kumpareilla tasaisten peltojen keskellä. Uudempi rakentaminen on syntynyt tienvarsikylän muotoon teiden risteyksen tuntumaan. Kylän keskus hahmottuu selkeästi, mikä on savolaisille rantakylille melko poikkeuksellista. Keskeisillä paikoilla maisemaa hallitsevat komea koulurakennus ja kirkonkyläfunkikseen lukeutuva entinen kauppa. Talluskylän maisemassa yhdistyvät sopusointuisesti sekä maisemamaakunnalle tyypilliset että omaleimaiset piirteet. Kylän rakenteessa on nähtävissä monia ajallisia kerroksia. Tiestö ja rakentaminen ovat sijoittuneet maisemarakenteen ehdoilla. Elävä kylä, jossa on näkyvät maiseman paikalliset ominaispiirteet ja paikan henki. 22
23 KESKI-SUOMEN JÄRVISEUTU; Rautalammin emäpitäjän kulttuurimaisemat Rautalammin reitin maisemaa luonnehtivat puhtaat, kirkkaat ja karut vedet sekä metsäiset vuorimaat. Maisemassa näkyy selvä luodekaakkosuuntainen juovaisuus. Kanavat, kosket, saaristot, selkävedet ja kapeikot vuorottelevat metsien ja pienialaisten rantaviljelysten kanssa. Soita ei juuri ole. Rautalampi on vanha emäpitäjä, johon kuului aikoinaan suuri osa Keski-Suomea ja Pohjois-Savon lounaisosat. Rautalammin reitin kautta Pohjois- Savosta oli yhteys Päijänteelle ja Hämeeseen. Nykyinen Rautalampi sijaitsee entisen suurpitäjän itälaidalla. Historiallinen Vaasan - Kuopion poikkitie kulkee Rautalammin halki ja yhtyy Suonenjoella Kuopion - Jyväskylän valtatiehen. Rautalammilla on Pohjois-Savon mittakaavassa paljon vaurasta talonpoikaisasutusta ja kartanomaisia maatiloja, jotka liittyvät seudun historiaan suuren alueen hallinnollisena keskuksena. 21. Mustolanmäki (Suonenjoki) Mustolanmäen kylä sijaitsee Iisveden koillisrannalle Mustolanmäen lakialueella. Mustolanmäki kohoaa Iisveden rannan tasosta yli 80 metriä. Länsirinne on jyrkkä, joten viljelty alue on rajoittunut mäen lakialueelle. Kylän pohjoispäässä viljellään mansikkaa, korkein lakialue on avointa peltoa. Kylä koostuu muutamasta maatilasta, joiden rakennukset ovat omien tilusteidensä päässä mäen korkeimmilla kohdilla. Hienoimmat näkymät avautuvat mäen eteläpäästä Iisvedelle. Paikalla on aluenperin sijainnut vanha tila, jonka paikkaa on sittemmin muutettu. Vanhasta tilanpaikasta on vielä jäljellä pihapuustoa. Mustolanmäki on tyypillinen Rautalammin reitin eteläosan mäkikylä. Topografialtaan voimakkaasti vaihtelevassa maastossa mäen avoimelta laelta aukeaa laajoja näkymiä ympäröivään järvi- ja metsämaisemaan. Mustolanmäellä on arvoa myös tiemaiseman tunnistettavana ja merkittävänä identiteettipaikkana saavuttaessa Karttulasta Suonenjoelle. 23
24 22. Rautalammin kirkonkylän ympäristö Rautalammin kirkonkylä on syntynyt maiseman solmukohtaan, jossa kapeana kulkeva Rautalammin vesireitti rajaa harjuselännettä. Rautalammin maakunnallisena erityispiirteenä ovat kartanomaiset maatilat, joiden muuta maakuntaa suurempi määrä juontuu kunnan historiasta suuren alueen hallinnallisena keskuksena, emäpitäjänä. Monet näistä suurtiloista sijaitsevat kirkonkylän tuntumassa luoden taajaman rajoille avoimia maisemavyöhykkeitä. 24
25 MAANSELÄN VEDENJAKAJASEUTU Vähäjärvistä vedenjakaja-aluetta. Vieremän halki kulkee kaakko-luodesuunnassa harjujakso (Tuusniemi- Riistavesi-Siilinjärvi-Iisalmi-Vieremä), joka ei juurikaan erotu maisemassa. Harjujakso on toiminut vanhan Savosta Pohjanmaalle johtaneen postitien pohjana. Kylät sijaitsevat yleensä mäkien harjanteilla soiden keskellä. 23. Palosenmäki (Vieremä) Palosenmäen kylä koostuu useasta pienestä mäkiasutuksesta, joita yhdistää toisiinsa etelä-pohjoissuuntainen tie. Maanselän loputtoman metsämaiseman keskellä viljelymaisemia on vain pieninä saarekkeina mäkien lakialueilla. Asutukset peltoineen ovat syntyneet moreenimaaston kumpareille, joiden etelä- ja lounaisrinteillä maaperä ja ilmasto ovat suotuisammat viljelylle. Mäkien väliset painanteet ovat suota. Kylän eri alueet on nimetty mäkien mukaan: Pöytämäki, Pirttimäki, Pitkämäki, Palosenmäki ja Mankilanmäki. Jokaiselta mäeltä siintää toinen mäki. Maisemassa vuorottelevat asutut viljavat lakialueet, karut kalliot, metsä, suot ja pienet lammet. Tärkeimmät maisemaa muovanneet elinkeinot ovat olleet pienmaatalous (kaski- ja karjatalous) sekä metsätalous. Maisemakuvan säilyminen pohjautuu nykyäänkin karjatalouteen. Perinnemaisemia, pääasiassa hakamaita, on vielä käytössä Mankilanmäellä ja Palosenmäellä. Palosenmäen mäkikylien sarja edustaa tyypillistä karun ja harvaan asutun vedenjakajaseudun mäkiasutusta. 25
26 26
27 24. Salahmi (Vieremä) Salahmin kylä on syntynyt harjun hedelmällisille liev le Murennusjoen ympäristöön. Salahminjärvestä laskeva Murennusjoki ja siihen laskeva pienempi?-joki ovat kovertaneet mutkittelevan uoman hienojakoiseen maaperään. Salahmin kulttuurimaiseman vanhimmat kerrokset liittyvät Kyhiänkosken partaalle vuosina perustettuun ruukkiin, joka vesimyllyineen, pajoineen, sahoineen ja masuuneineen muotoutui vähitellen kartanoalueen eteläpuolella sijaitsevalle joen varren niemekkeelle. Salahmin kartano rakennettiin joen itärannalle 1830-luvulla. Kylän kulttuurimaiseman ydin on kartano- ja ruukkialue jokimaisemineen. Näiden vaikutuksesta ympärille kehittyi kylä, jonka maista alun perin suuri osa kuului kartanolle. Maisema-alueeseen kuuluu myös vanhaa maatilaasutusta, jota oli seudulla ennen ruukin perustamista. Kylän kokonaismaisema ja sen sijainti metsäisellä vedenjakajavyöhykkeellä aukeaa komeimmin Kiuruvedelle johtavalta tieltä alueen länsireunalla, Tikkalan, Uudispihan ja Vanhalan talojen liepeiltä. (lähde: Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys, 2009) 27
28 IX VAARA-KARJALA Vaara-Karjalan maisemalle antavat leimansa luoteesta kaakkoon kulkevat vaaraselänteet ja niiden väliin jäävät soiset metsämaat ja järvet. Asutus ja viljelykset ovat keskittyneet vaarojen lakialueille ja rinteille. Rinneasutus on yleensä etelä- tai lounaisrinteen puolella edullisesta pienilmastosta johtuen. Pohjois-Savon itäosan vaaramaisemat ovat karua, yksitoikkoista metsäseutua. Seudun karuus johtuu maaperästä ja ilmaston ankaruudesta Pielisen altaan leudontavan vaikutuksen lakattua (vrt. muu Vaara-Karjala). Korkeimmat vaarat ovat syntyneet kvartsiittiselänteille, jotka ovat jäänteitä Karelidien vuoristojonosta. Alue on ollut levotonta rajaseutua karjalaisten ja savolaisten heimojen sekä myöhemmin Ruotsi-Suomen ja Venäjän välillä. Tämä yhdistyneenä niukkoihin elinoloihin ja huonoihin kulkuyhteyksiin on pitänyt asutuksen harvana ja pientilavaltaisena. 25. Nikinmäki (Rautavaara) Nikinmäen kylä edustaa tyypillistä Pohjois-Savon vaara-asutusta. Selkeämuotoinen luode-kaakkosuuntainen vaaraselänne kohoaa lähes 100 metriä ympäröiviä suoperäisiä tasamaita korkeammalle. Pellot ovat keskittyneet mäen etelän ja lounaan puoleiselle rinteelle. Kylä muodostuu muutamasta pientilasta. Maisemassa hallitsevalla paikalla on Anttilan tila, joka toimii talomuseona. Pihan rakennukset on rakennettu paikalle 1800-luvun puolivälin jälkeen. Rakennukset muodostavat eheän kokonaisuuden ympäröivien viljely- ja laidunmaisemien kanssa. 28
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotEteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.
LisätiedotSalon seudun maisemat
Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen
LisätiedotEteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,
LisätiedotEteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kattilainen - Klamila 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Klamilan kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti 1.4. Pinta-ala noin 1 800 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus
LisätiedotESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
LisätiedotTUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema
Lisätiedot1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kodisjoen kirkonkylän kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Kodisjoen kulttuurimaisema 1.3. Kunta Rauma 1.4. Pinta-ala 1020 ha 1.5. Aikaisemmat
LisätiedotEteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Konnunsuo-Joutsenon kirkonkylä 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Konnunsuo-Joutsenon kirkonkylän kulttuurimaisema 1.3. Kunta Lappeenranta 1.4. Pinta-ala noin
LisätiedotAlavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009
1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen
LisätiedotINKOO. Inkoonportin maisemaselvitys
INKOO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26600 2 (10) Mari Antere Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Maisema... 3 2.1 Käytetyt menetelmät... 3 2.2 Alueen yleiskuvaus... 3 3 Maisemarakenne... 3 4 Maisemakuva...
LisätiedotKASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KEMIÖNSAAREN KUNTA KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20134 1 (9) Ger Riikka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Maisema... 2 2.1
LisätiedotRautavaara, kulttuuriympäristöt
Kulttuuriympäristöt Rautavaara, kulttuuriympäristöt 1 Rautavaara sekä osa Kaavia ja Sonkajärveä kuuluvat Vaara-Karjalan maisemamaakuntaa. Vaara-Karjalan maisemalle antavat leimaansa luoteesta kaakkoon
LisätiedotLIITE 4 a. Asikkalan kunta ja Heinolan kaupunki RUOTSALAISEN RANTAYLEISKAAVA. Maisema-arvot yhteenveto. FCG Planeko Oy
LIITE 4 a FCG Planeko Oy Asikkalan kunta ja Heinolan kaupunki RUOTSALAISEN RANTAYLEISKAAVA Maisema-arvot yhteenveto 11.1.2008 FCG Planeko Oy Maisema-arvot yhteenveto I 11.1.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 Maiseman
LisätiedotLIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET
LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien
LisätiedotLOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN
MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen
LisätiedotLöytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen
KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui
Lisätiedot16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 16 Pohjois-Savo 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 16.1. POHJOIS-SAVO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 16 kpl Pohjois-Savo
LisätiedotMUITA SAVON SUUNNAN JOKIREITTEJÄ (36 kpl)
MUITA SAVON SUUNNAN JOKIREITTEJÄ (36 kpl) Heinävesi 1. Petruma Kermajärvi Lähtö: Jokilahti 89,4 Kohde: Kuusrannanselkä 80,1 Korkeusero: 9,3 m Matka: n. 2 km Petrumanjärvestä voi pudottautua vesiteitse
LisätiedotIISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005
1 IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Iisalmen
LisätiedotPERUSTIETOJA KUNNASTA
PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun
LisätiedotPIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004
1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...
LisätiedotALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys
ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu
LisätiedotVEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI
VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET
LisätiedotTykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi
Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen
LisätiedotLuonnonpiirteet. Kulttuuripiirteet
KAINUU 143. Paltaniemen kulttuurimaisema ja Oulujärven rantaluhdat 144. Melalahden kulttuurimaisema 145. Vuokatin vaarajono ja rantakylät 146. Naapurinvaaran vaara-asutus 147. Kainuun vaarakylät 148. Suomussalmen
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
Lisätiedot77. Heinäveden reitin vesistömaisema
POHJOIS-SAVO 77. Heinäveden reitin vesistömaisemat 78. Mustinmäen kulttuurimaisemat 79. Paukarlahden viljelymaisema 80. Puijon maisemat 81. Maaninkajärven ja Onkiveden kulttuurimaisemat 82. Nilsiän mäkikylät
LisätiedotSuunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.
Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
LisätiedotPunkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS
Punkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS 1. JOHDANTO Tarkasteltava Palojoen asutus- ja jokilaaksomaisema sijoittuu Pirkanmaalle Punkalaitumen
LisätiedotHAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on
LisätiedotTYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO
TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan
LisätiedotYlöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...
LisätiedotKirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
Lisätiedot3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT
1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...
Lisätiedot4. Historialliset tiet
4. Historialliset tiet Muinaisten huomattavien kulkuteiden jäännökset ovat muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (Muinaismuistolaki 2 ). Lain tarkoittamien teiden lähtökohtana pidetään
LisätiedotRÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4
RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa
LisätiedotMuhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.
1 Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. Hannu Poutiainen Kustantaja: Muhoksen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Muinaisjäännökset...
LisätiedotLusi-Hartola välillä (Heinola, Sysmä, Hartola) Vt-4:n tielinjauksen muinaisjäännösinventointi 2004
1 Lusi-Hartola välillä (Heinola, Sysmä, Hartola) Vt-4:n tielinjauksen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Tielaitos 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartta: tutkimusalue...
LisätiedotHAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS
HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUISEVAN AISEASELVITYS KUISEVANTIE YLIPÄÄ AISEARAKENNE 1:20 000 LAAKSO VAIHETTUISVYÖHYKE SELÄNNE AISEALLISESTI ARVOKAS ALUE: - KALLIOT: PUUSTOINEN KALLIOALUE - KYLÄILJÖÖ: PUUSTOSAAREKKEISSA
LisätiedotLIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008
1 Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Kommenteja voimalinjan alueella sijaitsevista
LisätiedotTIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI
Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,
LisätiedotSipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat
LisätiedotAsemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.
ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki
LisätiedotIMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Maisemaselvitys 1 (15) Ger Riikka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie
LisätiedotLavilan makasiini Kirkkotien varrella
EURAJOEN KUNTA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Keskustan - Lapijoen alue MAISEMASELVITYS Lavilan makasiini Kirkkotien varrella Tiivistelmä Tämä maisemaselvitys on laadittu Eurajoen kunnan Keskustan osayleiskaavatyötä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,
LisätiedotMaiseman perustekijät Maisemarakenne
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
LisätiedotI N V E N T O I N T I R A P O R T T I. Iisalmi-Kiuruvesi. 110 kv voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 9.-13.11.2015
I N V E N T O I N T I R A P O R T T I Iisalmi-Kiuruvesi 110 kv voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 9.-13.11.2015 ARKISTO- JA TIETOPALVELUT ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Esa Mikkola 1 Tiivistelmä Museoviraston
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotLIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015
SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien
LisätiedotKuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998
Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Keski-Suomen ELY-keskus, Liisa Horppila-Jämsä MAMA hankkeen maisemainfo 11.2.2015 17.2.2015 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
LisätiedotNILSIÄ Petäjälammen alueen muinaisjäännösinventointi 2005
1 NILSIÄ Petäjälammen alueen muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila Kustantaja: Nilsiän kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta... 3 Tutkimusalueen rajaus... 4 Valokuvia...
LisätiedotMaisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue
KAUNISPÄÄN TUNTURIMAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kunta: Inari Pinta-ala: 8 025,7 ha Maisemamaakunta ja -seutu: Metsä-Lapin
LisätiedotKiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008
1 Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008 Timo Jussila Kustantaja: Kiuruveden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 KIURUVESI 60
LisätiedotRakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA
NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti
LisätiedotKittilän kunta. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy 25.2.
Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Lappilainen rakentaminen noudattaa pitkälti muun Suomen, lähinnä Pohjois- Pohjanmaan rakentamistapaa. Saamelaisten asumiskulttuuria edustava
LisätiedotKiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito ( ) Tihilä
Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito (8.8.2002) 170 Tihilä Pohjoisin Kiuruveden kylä, Tihilä, sijaitsee Pyhännälle johtavan tien varrella noin 30 km etäisyydellä taajamasta. Asutusmaisema rajautuu
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotHonkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014
Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.
LisätiedotMaiseman arvot ja suositukset maankäytölle
FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset
LisätiedotValkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008
1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...
LisätiedotYM maisema-aluetyöryhmä ja seutukaavaliitto 1992, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Jaalan kirkonkylä 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Jaalan kirkonseudun kulttuurimaisema 1.3. Kunta Kouvola 1.4. Pinta-ala noin 1000 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...
Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08
LisätiedotKESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön
LisätiedotSUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000
SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99
LisätiedotLIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22
LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,
LisätiedotJuankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa
LisätiedotIisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015
Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21
LisätiedotSALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005
SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3
LisätiedotAkaa-Valkeakoski-Hämeenlinna Akaa-Iittala vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2013
1 Akaa-Valkeakoski-Hämeenlinna Akaa-Iittala vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: HS-vesi Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4 Yleiskartat...
Lisätiedot1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Eurajoen-Irjanteen kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Eurajoen kulttuurimaisema 1.3. Kunta Eurajoki 1.4. Pinta-ala 4 074 ha 1.5. Aikaisemmat
LisätiedotMAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä
MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus
LisätiedotYLI-II KARJALANKYLÄN OSAYLEISKAAVA- ALUEEN INVENTOINTI
YLI-II KARJALANKYLÄN OSAYLEISKAAVA- ALUEEN INVENTOINTI Taisto Karjalainen 2005 '' MUSEOVIRASTO 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Alueen luonne 2 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 3 5. Inventointialue
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotKulttuuriympäristön maastokäynti
FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön
LisätiedotLaukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotIKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.
1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä
Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
LisätiedotKeskustaajaman osayleiskaava Maisemaselvityksen täydentäminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaava Maisemaselvityksen täydentäminen Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Raportti 1 (18) FCG Suunnittelu
LisätiedotPOHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki
POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla
LisätiedotÄhtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta
LisätiedotTammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Arkistolähteet:...
LisätiedotTammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.
1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...
LisätiedotLAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta
Merikarvian kunta Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava - Maisemaselvityksen täydennys Lammelan kylästä sekä maisemavaikutusten arviointi 20.8.2014 LAMMELAN KYLÄ Päivämäärä 20.8.2014 Laatija Kuvaus
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö
Kunnanhallitus 74 07.03.2016 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö 622/11.05.00/2016 Khall 74 Ympäristöministeriö pyytää Euran kunnan lausuntoa 15.1.2016 valtakunnallisesti
LisätiedotPÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT
PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty
LisätiedotLapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Lapinlahden kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kirveen löytöpaikka...
LisätiedotLiite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO
Liite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO Nro Kohteen nimi Maisematilatyyppi Suositus Kehitetään kulttuurihistoriallisten arvojen ehdoilla. Avoimen maisematilan ketjumaisen kansallismaisema,
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotHämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007
1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...
Lisätiedot